Pitkän elämän päättyminen: kuolinpaikat, hoitopolut ja elämän laatu. Terveystieteiden yksikkö ja Gerontologian tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto
|
|
- Erkki Tamminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Pitkän elämän päättyminen: kuolinpaikat, hoitopolut ja elämän laatu Marja Jylhä 1 Terveystieteiden yksikkö ja Gerontologian tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto Tiivistelmä Suomalaisten kuolema on siirtymässä myöhäisvanhuuteen. Tällöin sitä usein edeltää vähitellen etenevä raihnaisuuden vaihe, sitä pidempi, mitä vanhempana kuolema tapahtuu. Hyvin vanhojen suurimmat viralliset kuolinsyyt ovat sydän- ja verisuonitaudit, dementia ja syövät. Todellisuudessa myöhäisvanhuuden kuolemaan johtanee usein monen elinjärjestelmän yhtäaikainen toiminnanvajaus. Itsemurha on viime vuosina ollut yli 70-vuotiaan kuolinsyy, useammin miesten kuin naisten. Vanhojen yleisin kuolinpaikka on terveyskeskus. Siellä kuolevat useimmin sekä 70- vuotiaat että 90-vuotiaat, sekä dementiaa sairastavat että muut. Useat siirtymät hoitopaikkojen tai kodin ja hoitopaikan välillä ovat tavallisia kuolemaa edeltävinä kuukausina. Tehostetussa palveluasumisessa olevilla siirtymiä on kaksinkertaisesti verrattuna vanhainkodeissa asuviin. Ei ole todennäköistä että siirtymien pääsyy olisi lääketieteellinen hoidontarve. Hoidon jatkuvuus on elämän loppuvaiheen suuri haaste. Ympärivuorokautisen hoidon yksiköiden halua ja kykyä hoitaa vanhaa ihmistä elämän loppuun saakka on parannettava. 1 Omat tutkimustuloksemme ovat syntyneet COCTEL-tutkimusryhmän yhteistyönä, mutta esitetyt kannanotot ovat MJ:n. Esityksen tekemiseen ovat osallistuneet Mari Aaltonen, Leena Forma ja Jani Rautanen.
2 2 Suomalaisen kuoleman kuva on nopeasti muuttunut. Ihmisten mielikuvissa kuolema ei enää ole kaiken inhimillisen toiminnan tavoittamattomissa oleva kohtalon isku vaan kuolemisen tavat, sen lykkääminen, nopeuttaminen ja helpottaminen, kuolevan hoitaminen ja kuoleman laatu ovat keskustelujen kohteena sekä julkisuudessa että ammattipiireissä. Vanhan ihmisen kuolema ja kuoleminen ovat erilaisia kuin nuoremmilla, mutta eivät vähemmän tärkeitä. Kun kuolema tapahtuu hyvin vanhana, sitä välittömästi edeltävät elämänvaiheet ovat erilaisia kuin nuorempana kuolleilla. Suurin osa kuolemista tapahtuu vanhuudessa, yhä useampimyöhäisvanhuudessa. Kuoleman siirtyminen korkeampaan ikään tapahtuu samalla kun palvelujärjestelmä muuttuu: sairaanhoito pyrkii rivakampaan toimintaan ja lyhyempiin hoitoaikoihin, vanhuuden julkisena ihanteena on kotona asuminen ja omatoimisuus, ja pitkäaikaishoito siirtyy vanhainkodeista palveluasumiseen. Vanhuusiän palveluiden kokonaisuutta on tarkasteltava myös elämän loppuvaiheiden ja kuoleman laadun kannalta. Kuolemat keskittyvät myöhäisvanhuuteen Keskimääräinen elinikä on länsimaissa noussut melko tasaisesti liki kolmesataa vuotta, mutta vanhuusikä alkoi selvästi pidentyä vasta muutama vuosikymmen sitten. Suomessa yli 90-vuotiaiden määrä on kuusinkertaistunut sitten 1980-luvun alun ja jatkaa nopeaa nousuaan. Kun elämä pitenee, kuolemat siirtyvät yhä korkeampaan ikään.
3 3 Vuonna 1980 kuolleista joka neljäs oli yli 80-vuotias, vuonna 2012 joka toinen. Vuonna 1970 eniten kuolemia tapahtui vuotiaille, vuonna vuotiaille ja nyt vuotiaille. Yli 100-vuotiaita kuoli vuonna 2012 yhteensä 358; määrä on kaksinkertaistunut kahdeksassa vuodessa ja 16-kertaistunut 30 vuodessa. (SVT 2013 a) Kuolemantapausten kokonaismäärään eri ikäryhmissä vaikuttaa alkuperäisen syntymäkohortin koko, mutta tärkein selitys kuoleman siirtymiselle korkeampaan ikään on lapsuusiästä alkanut ja viime vuosikymmeninä vanhuusikään ehtinyt kuolleisuuden aleneminen ja sen aiheuttama eliniän piteneminen. Vanhuuteen ei voi kuolla - vai voiko sittenkin? Jokaiselle kuolemalle kirjataan kuolintodistuksessa syy, joko sairaus tai väkivalta. Peruskuolemansyy tarkoittaa sairautta tai tilaa, josta kuolemaan johtanut tapahtumasarja on alkanut, välitön kuolemansyy on se tauti tai vamma, jonka viime kädessä kuoleman aiheutti, ja lisäksi mukana voi olla myötävaikuttavia syitä.
4 4 Peruskuolemansyyryhmistä tärkeimmät suomalaisessa aikuisväestössä ovat pitkään olleet sydän- ja verenkiertoelinten sairaudet, erityisesti iskeemiset sydänsairaudet ja aivoverenkierron sairaudet sekä syövät. Yli 70-vuotiailla naisilla dementia on kuitenkin noussut syöpien ohi toiseksi tärkeimmäksi peruskuolemansyyryhmäksi ohi sydän- ja verenkiertoelinten tautien ja yli 90-vuotiailla dementiakuolemia on syöpäkuolemiin verrattuna moninkertaisesti. Myös yli 90-vuotiailla miehillä dementia on suurempi kuolemansyy kuin sydän- ja verenkiertoelinten taudit. Tapaturmaiset kaatumiset ja putoamiset sen sijaan aiheuttavat vuosittain noin 800 yli 75-vuotiaan kuoleman. Itsemurhakuolemia oli yli 70-vuotiailla Tilastokeskuksen tiedon mukaan vuonna 2012 yhteensä 106 ja kymmenen viime vuoden aikana määrä on ollut laskusuunnassa. Itsemurha on selvästi yleisempi kuolemansyy miehillä kuin naisilla ja hieman yleisempi vuotiailla kuin sitä vanhemmilla. (SVT 2013 b) Ei ole selvää, kuinka tarkkoja kirjatut kuolinsyyt, etenkään tauteihin liittyvät, ovat hyvin vanhoilla. Tilastokeskuksen tietojen mukaan yli 75-vuotiaille tehdään nykyisin noin lääketieteellistä tai oikeuslääketieteellistä ruumiinavausta vuosittain. Kuolemansyy on siis useimmiten kliinisen päättelyn tulos. Näin on asia nuoremmillakin, mutta vanhuusiässä päättelyä voi vaikeuttaa monien samanaikaisten sairauksien esiintyminen. Vuonna 2008 yli 70-vuotiaina kuolleilla suomalaisilla oli
5 5 hoitoilmoitusrekisterin ja kuolintodistusten perusteella varsin paljon diagnooseja: iskeemisen sydänsairauden esiintyvyys oli 58%, aivohalvauksen 22%, muun verenkiertoelinsairauden 38%, hengityselinsairauden 46%, dementian 29%:lla, syövän 26% ja diabeteksen 16%. Yhtensä jo näiden seitsemän sairausryhmän yhteinen esiintyvyys oli siis 235% (Aaltonen ym, käsikirjoitus 2014). Useimmilla on kuollessaan monta vakavaa sairausdiagnoosia. Monet kyselevät, kuinka hyvin ajatus kuoleman spesifistä syystä ylipäänsä kuvaa erittäin vanhan ihmisen elintoimintojen loppumiseen johtavaa prosessia. Sairauden ja biologisen vanhenemisen aiheuttamia muutoksia on usein vaikea erottaa toisistaan sekä käytännöllisellä että periaatteellisella tasolla. Kroonisten rappeutumissairauksien ja itse vanhenemisprosessin biologinen perusta on paljolti yhteinen ja ikä on rappeutumissairauksien ja toimintakyvyn heikkenemisen selkeästi vahvin ennakoija. Hyvin vanhana, 90. ikävuoden jälkeen, kuolema on usein mutta ei aina - seurausta monen elinjärjestelmän vähittäisestä samanaikaisesta pettämisestä (organ failure) ennemmin kuin yhdestä nimenomaisesta taudista. Kuolleen elinolot, asuinpaikka kotona tai laitoksessa tms, saattavat vaikuttaa siihen, mikä lopulta kuolinsyyksi kirjataan, kun kirjattava kuitenkin on. Biologisessa mielessä spesifin peruskuolemansyyn kirjaaminen saattaa siis ehkä olla jopa harhaanjohtavaa, mutta on vaikea ennakoida, mitä seuraisi, jos vanhuus omaksuttaisiin lailliseksi kuolemisen syyksi. Toimintakykyä määrittää sekä etäisyys syntymästä että etäisyys kuolemasta Polut kohti vanhuusiän kuolemaa vaihtelevat ihmisestä toiseen, mutta ovat silti tyypillisesti erilaisia kuin keski-iässä kuolevilla. Hyvin vanhoista tutkimustietoa on vähän, mutta koko yli 65-vuotiaiden ryhmää tutkiessaan Lunney työtovereineen (2003) tunnistivat erilaisia toimintakyvyn heikkenemisen malleja riippuen siitä, mitä henkilöt sairastivat ja mihin he kuolivat. Jos kuolinsyynä oli syöpä, toimintakyky pysyi pitkään
6 6 melko hyvänä ja heikkeni jyrkästi vasta viimeisten elinkuukausien aikana. Sydämen vajaatoimintaan tai keuhkosairauteen ( elinvaurio ) kuolleilla toiminnanvajavuutta oli koko viimeisen elinvuoden ajan ja toimintakyvyn lasku viimeisinä elinkuukausina oli vähemmän jyrkkä kuin edellisellä ryhmällä. Vanhainkotihoidossa ollut yleisestä hauraudesta ja raihnaisuudesta (frailty) kärsinyt ryhmä oli toimintakyvyltään huonoin koko viimeisen elinvuotensa ajan, mutta toiminnanvajavuudet lisääntyivät heilläkin selvästi kolmen viimeisen elinkuukauden aikana. Äkkikuolema -ryhmään luokiteltiin ne joilla ei ollut diagnosoitu mitään edellä mainittua sairautta eivätkä he olleet vanhainkodissa. Tämän ryhmän toimintakyky oli yleensä hyvä koko viimeisen elinvuoden ajan eikä muille ryhmille tyypillistä laskua ennen kuolemaa havaittu. Frailty -ryhmään ja elinvaurioryhmään kuuluvat olivat kaikkein vanhimpia ja seuraavana elinvaurioryhmään kuuluneet. Smith ja työtoverit (2013) havainnollistivat hiljattaisessa artikkelissaan sitä, kuinka toiminnanvajavuudet lisääntyvät vähin erin kahden viimeisen elinvuoden aikana. Tämä tapahtuu niin 60-vuotiaina kuin yli 90-vuotiainakin kuolleille, mutta mitä vanhemmaksi eletään, sitä enemmän toiminnanvajavuuksia on viimeisinä elinvuosina. Samantapaisia ovat aikaisemmat Guralnikin ja työtovereiden tulokset (1991). Omassa Tervaskannot 90+- aineistossamme samat säännönmukaisuudet näkyvät vielä yli 90-vuotiaiden ryhmässä, jossa tarkastelimme toimintakykyä kuutena kuolemaa edeltävänä vuotena: mitä vähemmän elinvuosia on jäljellä, sen enemmän on liikuntavaikeuksia, mutta jos etäisyys kuolemasta on sama, vanhemmilla vaikeuksia on enemmän. (Jylhä ym, julkaisematon tieto) Missä vanha ihminen kuolee? Terveyskeskus on yli 70-vuotiaiden suomalaisten yleisin kuolinpaikka, siellä kuolee melkein joka toinen. Vuoden 2011 tietojen mukaan toiseksi tavallisinta on kuolla
7 7 yleissairaalassa tai kotona. Julkisessa vanhainkodissa kuolee joka kymmenes ja yliopistosairaalassa noin viisi prosenttia. Tehostetussa palveluasumisessa tai yksityisessä vanhainkodissa kuoleminen on hyvin harvinaista. Ikäryhmien ja sukupuolten välillä on jonkin verran eroja. Mitä vanhempi ikäryhmä, sitä tavallisempaa on kuolla terveyskeskuksessa. Koti ja yleissairaala ovat tavallisempia kuolinpaikkoja 70-vuotiaille ja miehille kuin 90-vuotiaille ja naisille. Yli 90-vuotiaista naisista noin 20 % kuolee julkisessa vanhainkodissa, miehistä vain reilu 10%. (Forma ym 2014, julkaisematon) Elämän viime kuukausien olinpaikat ja hoitopaikkojen väliset siirtymät Vaikka suurin osa ikäihmisistä kuolee terveyskeskuksessa, enemmistö on kotonaan vielä kolme kuukautta ennen kuolemaansa. Jopa yli 90-vuotiaista naisista yli 30 % ja miehistä yli 40 % on tällöin kotona, ja jos ei siellä, niin yhtä todennäköisesti joko vanhainkodissa, palveluasumisyksikössä tai terveyskeskuksessa. (Forma ym, 2014, julkaisematon).
8 8 Useinkaan iäkäs ihminen ei kuole siellä, missä hän asuu kolme kuukautta ennen kuolemaansa. Poikkeuksena ovat vanhainkoti ja terveyskeskus: 80 % näissä paikoissa 3 kuukautta ennen kuolemaansa kuolee samassa paikassa. Tehostetun palveluasumisen piirissä olleista vajaa puolet kuolee siellä ja melkein yhä paljon siirtyy ennen kuolemaansa terveyskeskukseen. (Aaltonen ym. 2014, julkaisematon) Useimmat vanhat ihmiset siirtyvät elämänsä viime kuukausien aikana hoitopaikasta toiseen montakin kertaa. Siirtymien määrä kuvaa osittain asianmukaista reagoimista lääketieteellisen hoidon tarpeeseen, mutta osaksi, ja luultavasti suurimmaksi osaksi, hoidon puutteellista suunnittelua ja pitkäaikaishoitopaikkojen puuttuvaa halua ja taitoa hoitaa kuolemaa lähestyvää vanhaa ihmistä. Vuonna 2011 kolme kuukautta ennen kuolemaa kotona asuvista dementiaa sairastavista ja kaikista yli 90 vuotiaista noin yhdeksän kymmenestä siirtyi jonnekin. Dementiapotilailla siirtymiä oli keskimäärin 2.9. ja yli 90-vuotiailla 2.4. Tehostetussa palveluasumisessakin siirtymiä oli seitsemällä kymmenestä, keskimäärin siirtymisiä on kaksi. (Aaltonen ym. 2014, julkaisematon) Kolme tai useampia hoitopaikkojen välisiä siirtymisiä oli useimmin niillä, jotka kolme kuukautta ennen kuolemaa olivat sairaaloissa. Kotona olevista noin 40% koki ainakin
9 9 kolme siirtymää. Dementiaa sairastavilla siirtymiä oli kaiken kaikkiaan hieman vähemmän kuin muilla, mutta kotona asuvista dementiapotilaista puolet siirtyi viimeisten kolmen kuukautensa aikana ainakin kolme kertaa. Huomiota herättää vanhainkodin ja palveluasumisen suuri ero: tehostetussa palveluasumisessa koettiin siirtymiä kaksinkertainen määrä vanhainkoteihin verrattuna ja yli kolme kertaa siirtyneitä oli palveluasumisessa enemmän kuin kaksinkertaisesti. (Aaltonen ym. 2014, julkaisematon ) Lähteet Aaltonen M, Pulkki J, Forma L, Raitanen J, Rissanen R, Jylhä M. The care profiles of old people in last two years of life. Käsikirjoitus 2013 Aaltonen M ja COCTEL-tutkimusryhmä. Julkaisemattomia tuloksia, 2014 Forma L ja COCTEL-tutkimusryhmä. Julkaisemattomia tuloksia, Guralnik JM, LaCroix AZ, Branch L, Kasl SV, Wallace RB. Morbidity and disability in older persons in the years prior to death. American Journal of Public Health 81 (4): , 1991 Lunney J, Lynn J, Foley DJ, Lipson S, Guralnik JM. Patterns of functional decline at the end of life. JAMA 18, 289, 2003 Smith AK, Walter LS, Miao Y ym. Disability during the last two years of life. JAMA Internal Medicine 173(16): , 2013 Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolleet [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ].Saantitapa Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: COCTEL-tutkimuksen julkaisemattomat analyysit tukeutuvat samantapaisiin julkaistuihin analyyseihin aikaisemmilta vuosilta: Aaltonen M, Forma L, Rissanen P, Raitanen J and Jylhä M. Transitions in health and social service system at the end of life. Eur J Ageing 7:91-100, 2010 Aaltonen M, Rissanen P, Forma L, Raitanen J, Jylhä M. The impact of dementia on care transitions during the last two years of life. Age Ageing Jan;41(1):52-7. Epub 2011 Nov 16. PubMed PMID: Forma L, Jylhä M, Aaltonen M, Raitanen J, RIssanen P. Vanhuuden viimeiset vuodet- pitkäaikaishoito ja siirtymät hoitopaikkojen välillä. KAKS-Kunnallisalan kehittämissäätiö, Vammala Forma L, Rissanen P, Aaltonen M, Raitanen J, Jylhä M. Dementia as a determinant of health and social service use in the last two years of life in BMC Geriatrics 11:14, 2011., doi: /
10 10
Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet
Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Juhani Lehto, Leena Forma, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto
LisätiedotYhteiskuntatieteiden tiedekunta (terveystieteet) ja Gerontologian tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto. Tervaskannot 90+
Tervaskannot 90+ Pauliina Halonen Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta (terveystieteet) ja Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC) MIKSI TERVASKANNOT? Pitkäikäisyys yleistyy 90 vuotiaiden
LisätiedotIkäihmisten palvelujen nykytila
Ikäihmisten palvelujen nykytila Leena Forma Tutkijatohtori 28.9.2015 Vanhojen ihmisten palvelujen tutkimus Tampereen yliopistossa Terveystieteiden yksikkö: Yleistyvä pitkäikäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen
LisätiedotVanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013
Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle
LisätiedotIäkkäiden ja hyvin vanhojen terveyden, hyvinvoinnin ja palvelujen kehitys
Research Group 2. Agency in health, well-being and care in old Iäkkäiden ja hyvin vanhojen terveyden, hyvinvoinnin ja palvelujen kehitys Marja Jylhä Yhteiskuntatieteiden tiedekunta ja Gerontologian tutkimuskeskus
LisätiedotMistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?
YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Jaakko Valvanne Geriatrian professori 31.8.2015 Miksi hoitopaikkasiirroista keskustellaan? Tamperelaiset
LisätiedotVanhuuskuolema. Minna Löppönen LT, yleislääketieteen ja geriatrian el Ayl, Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut
Vanhuuskuolema Minna Löppönen LT, yleislääketieteen ja geriatrian el Ayl, Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut Konsensuslausuma 2014: Vanhuuskuolema 3.-5.2.2014 Hanasaari; Duodecim ja Suomen Akatemia
LisätiedotVanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan?
Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan? Marja Jylhä Terveystieteiden yksikkö ja Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC) Tampereen yliopisto Luentosarja Tutkimuksen näkökulmia ikääntymiseen
LisätiedotPitkäikäisyyden haasteet palvelujärjestelmälle
Pitkäikäisyyden haasteet palvelujärjestelmälle Leena Forma Tutkijatohtori Yhteiskuntatieteiden tiedekunta 30.3.2017 Pitkäikäisyys yleistyy Esityksen sisältö Palvelujärjestelmä muuttuu miten palvelujen
LisätiedotVanhuuden viimeiset vuodet
tutkimus Leena Forma, Marja Jylhä, Mari Aaltonen, Jani Raitanen ja Pekka Rissanen Vanhuuden viimeiset vuodet kaks kunnallisalan kehittämissäätiö Vanhuuden viimeiset vuodet Leena Forma, Marja Jylhä, Mari
LisätiedotVanhuuteen varautuminen suomalaisen yhteiskunnan näkökulma
Vanhuuteen varautuminen suomalaisen yhteiskunnan näkökulma Marja Jylhä Yhteiskuntatieteiden tiedekunta ja Gerontologian tutkimuskeskus Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö Tampereen yliopisto
LisätiedotMeretojan taudin myöhäisvaiheet
Meretojan taudin myöhäisvaiheet SAMY 22.10.2016 Eeva-Kaisa Schmidt, LK, DI KIITOS MERETOJAN TAUDIN MYÖHÄISVAIHEET Tutkimusryhmämme Dosentti, neurologian el Sari Kiuru-Enari LT, neurologian el Sari Atula
LisätiedotKuuluuko yksinäisyys vanhuuteen?
Kuuluuko yksinäisyys vanhuuteen? Marja Jylhä Yhteiskuntatieteiden tiedekunta ja Gerontologian tutkimusyksikkö (GEREC) Tampereen yliopisto Parasta aikaa tapahtuma 25.10 2018 Mitä kaikkea (ainakin) voi
LisätiedotAktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille
1. Kallion kuntien ikääntyvän väestön määrä ja ennusteita Taulukko 1. Ikääntyvän väestön määrä Kallion kunnissa 31.12.2012 ja 31.12.2013 (ennakkoväkiluku) sekä ennuste vuosille 2014-2016, 2020, 2025, 2030
Lisätiedot12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm
Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille
LisätiedotSidonnaisuudet. Riitta Kauppila. Sirkka Goebeler
Sidonnaisuudet Riitta Kauppila LT, oikeuslääketieteen erikoislääkäri Päätoimi Ylilääkäri, oikeuslääkintäyksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Toiminta terveydenhuollon ohjaukseen pyrkivissä
LisätiedotKUOLEMAN TEHOSTETUSSA PALVELUASUMISESSA. TPA Tampere: Kuoleman kohtaaminen
KUOLEMAN TEHOSTETUSSA PALVELUASUMISESSA 1 Perustieto Mikä on odotettu kuolema TPA:ssa? Mikä on odottamaton kuolema TPA:ssa? Muut kuolemat Toimenpiteet kuoleman jälkeen Syventävä tieto Kuolintodistuksen
LisätiedotVanhuusiän ympärivuorokautinen pitkäaikaishoito keskittyy yhä selvemmin viimeisiin elinvuosiin
Vanhuusiän ympärivuorokautinen pitkäaikaishoito keskittyy yhä selvemmin viimeisiin elinvuosiin Vuosien 2001 2003 ja 2009 2011 vertailu LEENA FORMA & PEKKA RISSANEN & MARI AALTONEN & JUTTA PULKKI & JANI
LisätiedotMitä tarvitaan hyvään ja turvalliseen vanhuuteen?
Mitä tarvitaan hyvään ja turvalliseen vanhuuteen? Marja Jylhä Yhteiskuntatieteiden tiedekunta ja Gerontologian tutkimusyksikkö Tampereen yliopisto Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC) Tampereen yliopiston
LisätiedotYmpärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet
Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen
LisätiedotPitkäaikaishoito viimeisenä elinvuotena
Tieteessä alkuperäistutkimus Leena Forma TtT, dosentti, yliopistonlehtori Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta (terveystieteet) ja Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC) Mari Aaltonen TtT,
LisätiedotIkääntyneiden palvelujen kriisi
artikkeli marja jylhä Professori tampereen yliopisto marja.jylha@uta.fi Kuvat maarit kytöharju Vanhuus pitenee, hoiva vähenee? Suomessa on päädytty karsimaan ikäihmisten ympärivuorokautista hoitoa samaan
LisätiedotVOIMAA VANHUUTEEN TUTUKSI JA TAVAKSI
VOIMAA VANHUUTEEN TUTUKSI JA TAVAKSI Ikäinstituutti Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Aluehallintoylilääkäri Riitta Karikoski [AHYL Riitta Karikoski, LSS AVI] 02.05.2017 1 Ahyl Riitta Karikoski
LisätiedotVOIMAA VANHUUTEEN TUTUKSI JA TAVAKSI
VOIMAA VANHUUTEEN TUTUKSI JA TAVAKSI Ikäinstituutti Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Aluehallintoylilääkäri Riitta Karikoski [AHYL Riitta Karikoski, LSS AVI] 1.3.2017 1 Ahyl Riitta Karikoski 1.3.2017
LisätiedotUudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010
Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä
LisätiedotAKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)
AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen
LisätiedotPALLIATIIVISELLA HOIDOLLA LIEVITETÄÄN KUOLEMAA EDELTÄVÄÄ KÄRSIMYSTÄ JA PARANNETAAN HOIDETTAVAN ELÄMÄLAATUA TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 36 JOULUKUU 2018
TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 36 JOULUKUU 2018 Kunnat ovat varautuneet palliatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestämiseen erityisosaamista tarvitaan kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon tueksi Päälöydökset
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa
Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2017
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui
LisätiedotPYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin
PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän
LisätiedotIkä, vammaisuus ja palvelut
Ikä, vammaisuus ja palvelut Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 2017 Matti Mäkelä, ylilääkäri THL Esityksen rakenne Vanhuus ja vammaisuus Palvelutarve ja palvelut Toimintakyvyn arviointi Vanhuuden erityisyys
LisätiedotKUOLEMAN TEHOSTETUSSA PALVELUASUMISESSA. TPA Tampere: Kuoleman kohtaaminen
KUOLEMAN TEHOSTETUSSA PALVELUASUMISESSA 1 Perustieto Mikä on odotettu kuolema TPA:ssa? Mikä on odottamaton kuolema TPA:ssa? Muut kuolemat Toimenpiteet kuoleman jälkeen Syventävä tieto Kuolintodistuksen
LisätiedotHPV-rokotuskattavuusraportti
HPV-rokotuskattavuusraportti HPV-rokotusohjelman aloitus Terveyskeskus : Järvenpää Tämä raportti perustuu valtakunnalliseen rokotusrekisteriin. Rokotustietojen siirtyminen rokotusrekisteriin perustuu ajantasaiseen
Lisätiedottilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä
LisätiedotEläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2018
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2018 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta
LisätiedotMistä ikääntyneet saavat apua?
Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva
LisätiedotIäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito
Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen
LisätiedotNÄKÖKULMIA PALVELUASUMISEEN joitakin asiakaskuvauksia/prosesseja Suomen sosiaalioikeudellinen seura
NÄKÖKULMIA PALVELUASUMISEEN joitakin asiakaskuvauksia/prosesseja Suomen sosiaalioikeudellinen seura 26.9.2013 Tapaus 1 * Hoivan/hoidon tarve alkanut n. 10-12 vuotta sitten, löydetty kotoa eteisen lattialta,
LisätiedotHirvensalmi. Menetetyt elinvuodet 1984-2008 (PYLL)
Menetetyt elinvuodet 1984-28 (PYLL) 24-28 Menetetyt elinvuodet -indeksi (Potential Years of Life Lost = PYLL) Verrattuna koko maan lukuihin Kaikki kuolinsyyt (A-R99,V1-Y89) Pahanlaatuiset kasvaimet (C-C97)
LisätiedotKangasniemi. Menetetyt elinvuodet 1984-2008 (PYLL)
Menetetyt elinvuodet 1984-28 (PYLL) 24-28 Menetetyt elinvuodet -indeksi (Potential Years of Life Lost = PYLL) Verrattuna koko maan lukuihin Kaikki kuolinsyyt (A-R99,V1-Y89) Pahanlaatuiset kasvaimet (C-C97)
LisätiedotMuistisairaan loppuvaiheen hyvä hoito. Tampere 30.10.2015 LT. Geriatrian erikoislääkäri Lauri Seinelä
Muistisairaan loppuvaiheen hyvä hoito Tampere 30.10.2015 LT. Geriatrian erikoislääkäri Lauri Seinelä Sidonnaisuudet kahden viimeisen LT, geriatrian erikoislääkäri Päätoimi vuoden ajalta Pirkanmaan Erikoislääkäripalvelu
LisätiedotVanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto
Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee
LisätiedotMäntyharju. Menetetyt elinvuodet 1984-2008 (PYLL)
Menetetyt elinvuodet 1984-28 (PYLL) 24-28 Menetetyt elinvuodet -indeksi (Potential Years of Life Lost = PYLL) Verrattuna koko maan lukuihin Kaikki kuolinsyyt (A-R99,V1-Y89) Pahanlaatuiset kasvaimet (C-C97)
LisätiedotVANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA. Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia
VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia Näkökulmani aiheeseen 38 vuotta terveyskeskuslääkärinä 24 vuotta Lääkintöhallituksen,
LisätiedotKuolintodistuksen laatiminen Aulikki Wallin oikeuslääkäri THL, Turku
Kuolintodistuksen laatiminen Aulikki Wallin oikeuslääkäri THL, Turku Geriatrian pvät 2012 Tku Miksi kuolintodistus? Kuolinsyytilaston laatiminen Lääketieteellinen lausunto omaisten tiedontarpeen tyydyttämiseksi
LisätiedotVäestön hyvinvointiprofiili 2030-luvulla
Väestön hyvinvointiprofiili 2030-luvulla Tulevaisuuden hyvinvointiekosysteemi -seminaari Juha Teperi FinnMedi 5 / 20.4.2016 Mitä hyvinvoinnille ja sen määrittäjille ehtii tapahtua 20 vuodessa? Yli 65-vuotiaiden
LisätiedotHengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset
Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia
LisätiedotKuolevuusseminaari 9.4.2013
Kuolevuusseminaari 9.4.2013 Jari Niittuinperä Kuolevuuseminaari 19.3. Vakuutusalan viimeaikaiset kuolevuustutkimukset Prosessi ja siihen liittyvät haasteet (data, mallintaminen, laskenta, tulosten verifiointi)
LisätiedotMikkeli. Menetetyt elinvuodet 1987-2011 (PYLL)
Mikkeli Menetetyt elinvuodet 987-2 (PYLL) Mikkeli 27-2 Menetetyt elinvuodet -indeksi (Potential Years of Life Lost = PYLL) Verrattuna koko maan lukuihin Kaikki kuolinsyyt (A-R99,V-Y89) Pahanlaatuiset kasvaimet
LisätiedotTILASTOKATSAUS 16:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä
LisätiedotPäihteet Pohjois-Karjalassa
Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päihteet
LisätiedotKUUDEN ASKELEEN PALLIATIIVISEN HOIDON KOULUTUSOHJELMA
KUUDEN ASKELEEN PALLIATIIVISEN HOIDON KOULUTUSOHJELMA PACE hankkeen juhlaseminaari 28.1.2019 Maakouluttajat Teija Hammar Rauha Heikkilä Paula Andreasen 27.1.2019 1 ASKEL 1: KESKUSTELUT NYKYISESTÄ JA TULEVASTA
LisätiedotLOHJAN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)
LOHJAN SEUTUKUNTA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 28.11.26 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Hiiden alueen kuntien ja Kirkkonummen
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN
SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN 9.11.2017 Eutanasia kansalaisaloite hyvän kuoleman puolesta Tiina Saarto, ylilääkäri Syöpätautien ja sädehoidon dosentti Palliatiivisen lääketieteen
LisätiedotMikä ennustaa kalliiseen hoitoon päätymistä? -Alueellisen palvelujärjestelmän näkökulma
Mikä ennustaa kalliiseen hoitoon päätymistä? -Alueellisen palvelujärjestelmän näkökulma Olli Halminen HEMA Institute Aalto University School of Science Olli Halminen DI (2016), Aalto-yliopisto Tekn.kand.
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotSosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä
Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Työpäivä on päättynyt Finlaysonilla vuonna 1950. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto Linda Enroth, Tohtoriopiskelija Terveystieteiden yksikkö
LisätiedotPieksämäki. Menetetyt elinvuodet (PYLL)
Menetetyt elinvuodet 1984-28 (PYLL) 24-28 Menetetyt elinvuodet -indeksi (Potential Years of Life Lost = PYLL) Verrattuna koko maan lukuihin Kaikki kuolinsyyt (A-R99,V1-Y89) Pahanlaatuiset kasvaimet (C-C97)
LisätiedotTYÖSSÄ, TYÖKYVYTTÖMÄNÄ VAI TYÖTTÖMÄNÄ?
TYÖSSÄ, TYÖKYVYTTÖMÄNÄ VAI TYÖTTÖMÄNÄ? Vakavassa työtapaturmassa vahingoittuneiden rekisteriaineistoon perustuva viisivuotisseuranta 2008-2013 Jarna Kulmala Tiivistelmä hankeraportista Tutkimuksessa on
LisätiedotVIMPELI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)
VIMPELI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta
LisätiedotVaivaistalosta kotihoitoon kuka huolehtii vanhasta huomenna? Petteri Viramo Caritas Palvelut Oy
Vaivaistalosta kotihoitoon kuka huolehtii vanhasta huomenna? Petteri Viramo Caritas Palvelut Oy Sisältöä Väestön ikääntyminen haasteena ja mahdollisuutena Vanhustenhuollon historiaa Konsensuskokous 2012
Lisätiedotomaishoidon tueksi Omaishoitajan vapaan järjestämisen haasteita, näkökulmia Omaishoito perhehoito
Perhehoito Lapissa uusia mahdollisuuksia omaishoidon tueksi Sirkka Nissi Onnela, aluevastaava, Omaishoitajat ja Läheiset liitto Omaishoitajan vapaan järjestämisen haasteita, näkökulmia Omaishoito perhehoito
LisätiedotMuistisairaana kotona kauemmin
Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.
LisätiedotVammaisuus ja ikä. Vanhusväestöön kuuluva henkilö voi täyttää vaikeavammaisuuden kriteerit yhtä hyvin, kuin alle kouluikäinen lapsikin
Vammaisuus ja ikä Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Vammaispalvelulaissa
LisätiedotVajaakuntoisuus työllistymisen esteenä
Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä Nuoret ja työllistymisen esteet seminaari 27.10.2011 Ilona Autti-Rämö Tutkimusprofessori, LKT Mitä ajallisia muutoksia voidaan havaita nuorten työkyvyttömyys- ja
LisätiedotToimiva Kotihoito Lappiin Seminaari
Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari 24.1.2017 Liikkumisen ongelmat ja niiden tunnistaminen vanhustyössä Sari Arolaakso, lehtori, Geronomi-koulutus Monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Selviytyminen
LisätiedotVanhuuskuolema. Suomalaiset kuolevat yhä vanhempina
Paneeli KONSENSUSLAUSUMA 2014 Konsensuslausuma 2014 JOHDANTO Konsensuskokoukset ovat avoimia ja julkisia tilaisuuksia, joissa lääketieteellisiä toimintatapoja arvioidaan tutkimusnäytön perusteella. Kokousten
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotRYHMÄ 5 Varaudu todelliseen vanhuuteen
RYHMÄ 5 Varaudu todelliseen vanhuuteen 4.10.2019 pj. Ritva Kangassalo, Satakunnan vanhustuki ry., Satakunnan vanhusneuvosto Anttila Carita, Pomarkun vanhusneuvosto / seurakunta Harju Pertti, Porin vanhusneuvosto
LisätiedotYhdessä vai erillään?
Yhdessä vai erillään? Parisuhteet elämänkulun ja Ikihyvä-hankkeen kymmenvuotisseurannan näkökulmasta Tiina Koskimäki Lahden Tutkijapraktikum, Palmenia, Helsingin yliopisto Lahden Tiedepäivä 27.11.2012
LisätiedotOULUNKAAREN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)
OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 21.8.26 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Oulunkaaren seutukunnan tilauksesta
LisätiedotRUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka I Jouni Tuomisto
RUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka 25.4.2019 I Jouni Tuomisto Tautitaakan käsite 1/2 Tautitaakka (burden of disease, BoD) yhdistää: sairauden takia menetetyt haittapainotetut
LisätiedotTyöikäisiä kuolee aiempaa vähemmän verenkiertoelinten sairauksiin
Terveys 5 Kuolemansyyt Työikäisiä kuolee aiempaa vähemmän verenkiertoelinten sairauksiin Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan vuonna työiässä eli 5 6-vuotiaana kuoli yhteensä lähes 8 7 suomalaista,
LisätiedotMillaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?
PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille
LisätiedotKUUSIOKUNTIEN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)
KUUSIOKUNTIEN SEUTUKUNTA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin
LisätiedotSUUPOHJAN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)
SUUPOHJAN SEUTUKUNTA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin
LisätiedotTEUVA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)
TEUVA Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta
LisätiedotALAJÄRVI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)
ALAJÄRVI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta
LisätiedotSUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA
KEVA-PÄIVÄ 2015 Kevan auditorio, Helsinki, SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA Seppo Koskinen Esityksen sisältö 1. Miten elinaika on kehittynyt? 2. Piteneekö elinaika edelleen? 3. Terveyden ja toimintakyvyn
LisätiedotKeski-ikä oli 38,5 vuotta.
Väestö Vuosina 1800-1950 Suomen väestö kaksinkertaistui aina 50 vuodessa. Vuosina 1950-1990 väestön lisäys on ollut 1 miljoona eikä se enää juuri muutu. Alle työikäisiä on noin 1 milj. ja yli 65-vuotiaita
LisätiedotLEHTIMÄKI. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)
LEHTIMÄKI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta
LisätiedotJALASJÄRVI. Menetetyt elinvuodet (PYLL)
JALASJÄRVI Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta
LisätiedotSOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA
SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen
Lisätiedot15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015
15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille
LisätiedotKansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne, sosiodemografiset tekijät ja kansanterveys
Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Väestörakenne, sosiodemografiset tekijät ja kansanterveys 13.09.2013 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi
LisätiedotVäestönmuutokset 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi
LisätiedotTILASTOKATSAUS 5:2018
Tilastokatsaus 6:12 TILASTOKATSAUS 5:18 1 10.9.18 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 08 17 Työttömyysaste oli Vantaalla tasan 10 prosenttia vuoden 17 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli peräti 1,9 prosenttiyksikköä, mikä
LisätiedotTÖYSÄ. Menetetyt elinvuodet 1983 2004 (PYLL)
TÖYSÄ Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta
LisätiedotPALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA
PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti
LisätiedotElinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuksia 2007 10 TAPANI VALKONEN, PEKKA MARTIKAINEN, TIMO M. KAUPPINEN, LASSE TARKIAINEN Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005 Verkossa
LisätiedotKysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18
Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF-0918-0844-9/18 OTOS Näissä tuloksissa on mukana tulokset, jotka on kerätty ajalla 4.5 18..18. Tässä esityksessä tuloksia tarkastellaan seuraavien kohderyhmien
LisätiedotKuolemansyytilaston 54-luokkaisen aikasarjaluokituksen ja käytettyjen tautiluokitusten välinen avain
Kuolemansyytilaston 54-luokkaisen aikasarjaluokituksen ja käytettyjen tautiluokitusten välinen avain 01-41 Taudit ja tapaturmainen A00-R99, X45 001-799, E851 000-796, E860 01-03 Tartunta- ja loistauteja
LisätiedotTulevaisuustiedon käyttö sosiaali- ja terveyspolitiikan taloudellisessa suunnittelussa 28.9.2007
Tulevaisuustiedon käyttö sosiaali- ja terveyspolitiikan taloudellisessa suunnittelussa Veli Laine Erikoistutkija STM 28.9.2007 Sosiaalimenomalli- SOME Pitkän aikavälin sosiaalimenojen ja niiden rahoituksen
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2014 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen Jaana Aitta 8.12.2014 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari
LisätiedotPukkilan liikenneturvallisuussuunnitelma: Onnettomuustarkastelut
Pukkilan liikenneturvallisuussuunnitelma: Onnettomuustarkastelut 29.5.2018 HUOM! Pukkilassa tilastopohja on hyvin pieni, joten analyyseja pitää tulkita hyvin varoen. Yhteenveto Pukkilan kunnan alueella
LisätiedotHuono muisti ja heikot jalat molempi pahempi
Huono muisti ja heikot jalat molempi pahempi Sini Siltanen TtM, väitöskirjatutkija JYU. Since 1863. 27.11.2018 1 Minä olen - TtM, terveyskasvatus, 01/2017 - Tohtorikoulutettava, gerontologia, GEREC, 1.3.2017
LisätiedotIKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA
IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Juhani Kalsi, Silmätautien erikoistuva lääkäri, KYS Pohjois-Savon liikenneonnettomuuksien
LisätiedotYLIHÄRMÄ. Menetetyt elinvuodet (PYLL)
YLIHÄRMÄ Menetetyt elinvuodet 1983 24 (PYLL) LAUSUNTO 1 (1) 12.1.27 MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) Efeko Oy tuotti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilauksesta
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2015
Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
Lisätiedot