Muistisairaan loppuvaiheen hyvä hoito. Tampere LT. Geriatrian erikoislääkäri Lauri Seinelä

Transkriptio

1 Muistisairaan loppuvaiheen hyvä hoito Tampere LT. Geriatrian erikoislääkäri Lauri Seinelä

2 Sidonnaisuudet kahden viimeisen LT, geriatrian erikoislääkäri Päätoimi vuoden ajalta Pirkanmaan Erikoislääkäripalvelu Oy / Tampereen kaupunki, IKI, asumispalveluiden kehittäjäylilääkäri Sivutoimet yksityislääkäri lääkärikeskus Koskiklinikka asiantuntija Tampereen Yliopisto, Geriatria Koulutustoiminta Toistuvia luentoja eri lääkealan yritysten koulutuksissa (Novartis, Mundipharma) Osallistunut lääkealan yrityksen koulutusten suunnitteluun ( Lundbeck) Muut sidonnaisuudet Osakkeen omistaja ja hallituksen jäsen Pirkanmaan Erikoislääkäripalvelu Oy

3 Sisältö Muistisairauksista Erilaisia tapoja kuolla Toimintakyvyn lasku ennen kuolemaa Iäkkäiden kuolinpaikat Siirrot Hoitotahto ja päätökset Johtopäätökset

4 Alzheimerin taudin vaiheet MMSE MCI=LIEVÄ KOGNITIIVINEN HEIKENTYMINEN VARHAINEN AD MMSE CDR 0,5, GDS 2-3 LIEVÄ ALZHEIMER-DEMENTIA: MMSE CDR 0,5-1, GDS 3-4 VUOSIA KESKIVAIKEA ALZHEIMER- DEMENTIA: MMSE CDR 1-2,GDS 4-6 VAIKEA ALZHEIMER- DEMENTIA: MMSE 12-0 CDR 2-3, GDS 6-7 Mukailtu: Reisberg et al. Alzh Dis Assoc Disord People diagnosed when under age 70 lived 10.7 years compared to 3.8 years for people over 90 when diagnosed

5 Muistisairaalla on: keskimäärin 4 toimintakykyä rajoittavaa sairautta ja 6 lääkettä Sydän ja verenkiertoelinten sairaudet TULES Psykiatriset sairaudet Ummetuksen hoito Diabetes Syöpäsairaudet

6 Alzheimerintaudinkulku Pattern of symptoms over time in patients with AD Deterioration Cognitive function Mood Functional autonomy Motor function Behaviour Mild Progression of Alzheimer s disease Severe Gauthier. (Ed) Clinical Diagnosis and Management of Alzheimer s Disease. Third Edition, Informa Healthcare

7

8 Dementian vaikea vaihe: kesto vuodesta viiteen avuntarve ADL-toiminnoissa inkontinenssi kielellisten kykyjen vaikea alenema liikuntakyky heikkenee ruokailu vaikeutuu ja ravitsemustila huononee tunnistaminen heikkenee ajan taju katoaa epileptisiä kohtauksia saattaa ilmaantua

9 Käytösoireiden esiintyminen Alzheimerin taudin edetessä Esiintyvyys % potilaista Depressio Sosiaalinen vetäytyminen Itsemurha ajatukset n Paranoia Vuorokausirytmin häiriöt Ärtyneisyys Vaeltelu Agitaatio kuukautta ennen diagnoosia / diagnoosin jälkeen Aggressiivisuus Harhanäyt Ahdistus Mielialavaihtelut Epäsosiaalinen käytös Syyttely, Harhaluulot virhetulkinnat Seksuaaliset käytösoireet Jost & Grossberg 1996

10 20000 Yli 64-vuotiaiden yleisimmät peruskuolinsyyt verenkiertoelimistön sairaudet Kasvaimet Dementia

11 Muistisairauksiin kuolleet Lähde: Kuolemansyytilasto, Tilastokeskus. 22_kuv_003_fi.html#

12 Toimintakyvyttömyyden kehityskaaret elämän viimeisenä vuotena 383 yli 70-vuotiasta ( 84.4v) toimintakyvyltään normaalia tutkittavaa ADL: Kylpeminen, pukeutuminen, kävely ja tuolista ylösnousu ilman apua Toimintakyvyttömyyden kehittymistä seurattiin kuukausittaisella puhelinhaastatteluilla ja 18 kk välein kotona tehtävällä kokonaisarviolla ADL toimissa toisen apu 1-2 ADL= lievä, 3-4 =vakava toimintakyvyttömyys

13 Toimintakyvyttömyyden kehityskaaret elämän viimeisenä vuotena

14 Toimintakyvyttömyyden kehityskaaret elämän viimeisenä vuotena

15 Toimintakyvyttömyyden kehityskaaret elämän viimeisenä vuotena

16 Erilaisia tapoja kuolla Lorenz KA ym. Evidence for Improving Palliative Care at the End of Life: A Systematic Review. Ann Intern Med 2008;148:

17

18 Yli 70-vuotiaiden kuolinpaikat vuosina Forma Leena, Jylhä Marja, Aaltonen Mari, Raitanen Jani ja Rissanen Pekka (2012): Vanhuuden viimeiset vuodet pitkäaikaishoito ja siirtymät hoitopaikkojen välillä. Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisuja 69. Sastamala.

19 Siirtymien määrän jakauma henkilöillä, jotka olivat 12 kk ennen kuolemaa pitkäaikaishoitopaikassa. Forma L, ym Vanhuuden viimeiset vuodet

20 Siirtymät kolmen viimeisen elinkuukauden aikana lähtöpaikan mukaan 70+-vuotiaina kuolleilla 2011 Kaikki Keskiarvo siirtymiä % Dementia Keskiarvo siirtymiä% vuotiaat Keskiarvo siirtymiä % 90+ -vuotiaat Keskiarvo siirtymiä % Vanhainkoti Tehostettu palveluasum inen Yleissairaala Terveyskeskus Yliopistosairaala Koti TPA:sta siirryttiin paljon verrattuna vk tai tk Aaltonen ym 2014

21 Vähintään yhden siirtymän kokeneiden osuus kuolinvuosittain Koko maa, n=18 267, Tampere, n=1821

22 Vähintään kolme siirtymää viimeisten 3 elinkuukauden aikana kokeneet olinpaikan mukaan (2011) ,7 70,8 Terveyskeskus Vanhainkoti Tehostettu palveluasuminen Yleissairaala Yliopistollinen sairaala Koti 56, ,4 42, , ,7 26, , ,8 12,5 8,9 0 Kaikki Dementiaa sairastaneet Aaltonen ym 2014

23 Miksi ihmiset sitten siirtyvät? Tehostetun palveluasumisen asukkaiden siirrot taustatekijät ja siirtojen syyt Gerontologia 1/2015 s VILHELMIINA LEHTO, SH, TH, TTM-OPISKELIJA, TAMPEREEN YLIOPISTO LAURI SEINELÄ, LT, GERIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ, GERIATRIAN TUTKIMUSRYHMÄ, GERONTOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEREC, TAMPEREEN YLIOPISTO, TAMPEREEN KAUPUNKI MARI AALTONEN, SH, TTM, TOHTORIOPISKELIJA, TERVEYSTIETEIDEN YKSIKKÖ JA GERONTOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEREC, TAMPEREEN YLIOPISTO

24 Lukuja 735 asukaspaikkaa Siirtoja :lle ( 28%) asukkaalle Hoitopäiviä yhteensä n Sairaalassa 4000 vrk eli n 11 sairaansijaa

25

26

27 Tampereella 2011 kuolleet TPA:n asukkaat Vanttaja K, Seinelä L, ValvanneJ. Elämän loppuvaiheen sairaalasiirrot ja hoidon suunnittelu tehostetussa palveluasumisessa Tampereella Gerontologia 2015; 2:

28 Kuolinpaikka n % Oma yksikkö ,7 % Sairaala 32 21,3 %

29 Välitön kuolinsyy omassa yksikössä ICD-10 Diagnoosi n %-osuus G30 Alzheimerin tauti 42 35,6% J18.9 Keuhkokuume 27 22,9% I63.9 Määrittämätön aivoinfarkti 7 5,9% I25 Pitkäaikainen iskeeminen sydänsairaus 6 5,1% I21 Sydäninfarkti 5 4,2% F01 Verisuoniperäinen dementia 4 3,4% I50.9 Sydämen vajaatoiminta 3 2,5% C50 Rintasyöpä 2 1,7% Yhteensä 96 81,36 %

30 Välitön kuolinsyy sairaalassa ICD-10 Diagnoosi n %-osuus J18.9 Keuhkokuume 6 18,8% I21 Sydäninfarkti 6 18,8% I50 Sydämen vajaatoiminta 3 9,4% I26 Keuhkoveritulppa 2 6,3% A41.9 Määrittämätön septikemia 2 6,3% S72.1 Reisiluun pertrokanteerinen murtuma 1 3,1% S42.2 Olkaluun yläosan murtuma 1 3,1% S06.5 Traumaattinen subduraalivuoto 1 3,1% N18.9 Pitkäaikainen munuaisten vajaatoiminta 1 3,1% K25.5 Mahalaukun haava 1 3,1% J18.0 Pesäkekeuhkokuume 1 3,1% I70.2 Raajojen valtimoiden ateroskleroosi 1 3,1% I24.1 Dresslerin oireyhtymä 1 3,1% I11 Verenpainetaudin aiheuttama sydänsairaus 1 3,1% G30 Alzheimerin tauti 1 3,1% C34 Keuhkosyöpä 1 3,1% A41.5 Muun gramnegatiivisenpieneliön aiheuttama septikemia 1 3,1% Yhteensä 31 96,9% LK Karri Vanttaja

31 Omaisen tyytyväisyys hoitoon kuolin paikasta riippuen LehmusA, Seinelä L, ValvanneJ. Comparative study of perceptions of family members to the end-of-life care in residential care facilities and hospitals in Tampere, Finland. J Hosp Adm 2015;4(5):84-9..

32 Omaisten näkemyksiä oireista kuolin paikasta riippuen (n = 97) LehmusA, Seinelä L, ValvanneJ. Comparative study of perceptions of family members to the end-of-life care in residential care facilities and hospitals in Tampere, Finland. J Hosp Adm 2015;4(5):84-9..

33 LehmusA, Seinelä L, ValvanneJ. Comparative study of perceptions of family members to the end-of-life care in residential care facilities and hospitals in Tampere, Finland. J Hosp Adm 2015;4(5):84-9..

34 ÄITINI HOITO ERITYISESTI VIIMEISEN KUUKAUDEN AIKANA OLI TODELLA ERINOMAISTA. ÄIDIN TOIVEET TOTEUTETTIIN JA HÄNTÄ HOIDETTIIN TODELLA KUNNIOITTAVASTI, JOPA HELLÄSTI. ÄITINI SAI LÄHTEÄ TURVALLISELLA JA HYVÄLLÄ MIELELLÄ. AIKAISEMMIN ILMAANTUNUT KUOLEMANPELKO OLI HÄVINNYT. ÄIDILLE TÄRKEÄ HENGELLINEN PUOLI OLI TÄYSIN KUNNOSSA.

35 HÄNELLE PUHUTTIIN ARVOSTAVASTI MYÖS SILLOIN, KUN HÄN EI ENÄÄ NÄYTTÄNYT OLEVAN TÄYSIN TAJUISSAAN, MUTTA VARMASTI KUULI JA HAVAITSI YMPÄRILLÄ OLEVAT. EN OLISI PAREMPAA HOITOA VOINUT TOIVOA. IHMETTELEN, MIKSI TÄLLAISIA HOITOPAIKKOJA EI VOI OLLA ENEMMÄN. KODISSA SUHTAUDUTTIIN KUOLEMAAN LUONNOLLISESTI! VANHUS SAA KUOLLA RAUHASSA. EI YRITETÄ VÄKISIN YLLÄPITÄÄ ELÄMÄÄ JA TORJUA TAI PITKITTÄÄ SITÄ MIKÄ TULEVA ON. SAMALLA PARAS MAHDOLLINEN PERUSHOITO JA LÄSNÄOLO.

36 Saattohoito ja hoitotahto Hoitotahto hoidon suunnittelu potilas lääkäri omainen hoitajat Keskustelut toiveista Saattohoito Päätökset Hyvä kuolema Kuolema Dg Parantavat hoidot D N A R Palliatiivinen hoito fyysisten ja psyykkisten oireiden hallinta Kuolemaan johtava sairaus Huomiososiaalisiin ja hengellisiin tarpeisiin DNAR= ei elvytysyritystä

37 Kenen tulisi päättää hoidosta elämän loppuvaiheessa? potilas+ lääkäri+ omainen yli 85 % potilaista haluaa olla mukana päätöksen teossa potilas +lääkäri lääkäri lääkäri+ omainen potilas (Laakkonen et al., 2004)

38 Tutkimus hoitotahdoista Suomessa Kysely >75v. kotona asuvia (n= 378) (Laakkonen et al., 2004) -53% miettinyt hoitotahtoa tai elämän loppuvaiheen hoitoihin liittyvä asioita. - keskustellut lääkärin kanssa vain 3% (HT: 16% ) - haluaisi keskustella näistä asioista lääkärin kanssa 45% (HT: 49%) - keskustellut omaisensa kanssa näistä asioista 34% (HT: 91%) - haluaisi keskustella omaisensa kanssa 56% (HT: 91%) -hoitotahto 12% enemmistö leskeytyneitä naisia +parempi koulutustaso kokivat terveydentilansa paremmaksi

39 Kysely >75v. kotona asuvia (n= 378) -56% toivoi elvytystä nykyisessä terveydentilassaan (HT: 47%) - 5% toivoi elvytystä vaikeassa sairauden tilassa, esim pitkälle edenneessä syövässä tai vaikeassa dementiassa. -25% toivoi antibioottihoitoa vaikean sairauden tilassa (HT: 9%). -40% toivoi pidättäytymistä elvytyksestä nykyisessä terveydentilassa iäkkäämpiä, yksinäisempiä, elämän näkemys pessimistinen kognitiivinen toiminta heikompi kuin elvytystä toivovilla fyysinen toimintakyky samanlainen kuin niillä, jotka toivoivat elvytystä

40 Sopimusvuori Oy:n dementiahoitokotien omaiskysely Geriatri LS omaiskysely koskien lääkäripalveluja: hoitoneuvotteluja koskevat kysymykset. Hoitoneuvottelun hyödyllisyys 5 8,88 Hoitoneuvottelun ilmapiiri 4 9,13 Hoitotahtokaavakkeen ymmärrettävyys 3 8,51 Hoitotahdon tekemisen hyödyllisyys 2 9,2 Halu osallistua hoitoneuvotteluihin 1 9,

41 Henkilökuntakysely: hoitoneuvottelut

42 Ei näin. Potilas jolla kroonisen sairauden pahenema Koti tai kalmisto Päivystys Toinen osasto osasto

43 .vaan näin Hoito ja hoiva Lääketieteellinen apu Omaiset Potilas

44 Johtopäätökset Yhä useampi sairastuu ja kuolee muistisairauteen tai sen kanssa Jos muistisairaan ihmisen hoitoa ei suunnitella, siirtoja tulee paljon. Hoito täytyy olla laadukasta kuten muillakin Oireiden havainnointi on haastavaa Hyvä hoito kannattaa