Mitä tarvitaan hyvään ja turvalliseen vanhuuteen?

Transkriptio

1 Mitä tarvitaan hyvään ja turvalliseen vanhuuteen? Marja Jylhä Yhteiskuntatieteiden tiedekunta ja Gerontologian tutkimusyksikkö Tampereen yliopisto

2 Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC) Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tdk sekä lääketieteen ja biotieteiden tdk Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tdk ja humanistis-yhteiskuntatieteellinen tdk Runsaat 90 tutkijaa tutkii vanhenemista ja ikääntyvää yhteiskuntaa osallistuu tutkijakoulutukseen jakaa asiantuntemusta päätöksentekijöille, tiedotusvälineille ja ikäihmisille itselleen Tampereella ja koko Suomessa tekee yhteistyötä Suomessa ja kansainvälisesti

3 Tervaskannot 90+ Tutkimme 90-vuotiaiden ja sitä vanhempien tamperelaisten elämää, elämäntilannetta, terveyttä ja toimintakykyä, elämän kokemista, avun tarvetta ja auttajia, palvelujen käyttöä ja pitkäikäisyyden ennustajia Kyselyt kaikille ikäryhmän tamperelaisille jo kuusi kertaa vuosina , sitä ennen kolme kyselyä kotona asuville Henkilökohtaisia tutkimuksia ja mittauksia Rekisteritiedot hoidon käytöstä Alkoi vuonna 1995, johtajat Antti Hervonen ja Marja Jylhä

4 COCTEL- Mitä pitkäikäisyyden vallankumous merkitsee sosiaali- ja terveyspalveluille? Kaikki yli 70-vuotiaina kuolleet suomalaiset (jatkuu) ja heidän pidempään eläneet verrokkinsa Hoito kahtena / viitenä viimeisenä elinvuotena Miten kronologinen ikä ja kuoleman läheisyys vaikuttavat hoidon käyttöön (tarpeeseen)? Kuinka viimeisten elinvuosien hoito muuttuu, kun ne siirtyvät yhä korkeampaan ikään ja kun hoitojärjestelmä muuttuu?

5 vanhuus : vuotta? Tasa-arvoa ja osallisuutta, ikäsyrjinnän poistamista Palvelupolitiikan ajattelu uudelleen: lisää ja parempia palveluita miten ne rahoitetaa? Tilanne: pitkäikäisyyden kasvu euroopanennätysvauhtia samalla kun palveluista säästetään ja niitä kurjistetaan Suurin osa ikäihmisistä, myös hyvin vanhoista elää tavallista hyvää elämää tavallisessa kodissa

6 Nyt M 78.7 N 84.2

7

8 90- vuotiaiden lukumäärän kehitys Kaksinkertaistunut 14 vuodessa kaksinkertaistuu taas vuodessa

9 Yli 75- ja yli 90-vuotiaiden määrä kasvaa Suomessa nopeammin kuin missään muussa Pohjoismaassa Figure 1 Proportions of the population aged 75+ and 90+ years by gender (note: different y-axes) based on data from the countries national statistical databases ( ttp:// Lähde: Jorgensen T et al Scand J Public Health 2018

10 Suuri kysymys Elinikä on kasvanut ja vanhuus on pidentynyt. Ovatko saavutetut lisävuodet hyväkuntoisena vai huonokuntoisena elettyjä vuosia? Elämä on pidempi kuin ennen,mutta ovatko vanhat ihmiset myös terveempiä kuin ennen?

11 Tervaskannot 90+: Sairauksien yleisyys (%) Sydänsairaus Dementia 60% 60% 50% 50% 40% 40% Kuudella kymmenestä on ainakin kolme pitkäaikaista sairautta 30% 20% 10% 0% % 20% 10% 0% Lonkkamurtuma Masentuneisuus 60% 60% 50% 50% 40% 40% 30% 30% 20% 20% 10% 10% 0% %

12 Sairastavien ihmisten määrä Sydänsairaus Dementia Lonkkamurtuma Masentuneisuus Kun vanhojen määrä kasvaa, sairastavien määrä voi kasvaa vaikka prosenttiosuuden pienenevät

13 Kaikkein vanhimpien toimintakyky pysynyt suunnilleen ennallaan 2000-luvun alusta. Suoriutuu itsenäisesti : pukeutuminen, vuoteeseen ja vuoteesta pääsy, sisällä liikkuminen 100 % 80 Suoriutuu itsenäisesti : edellisten lisäksi 400m kävely ja portaiden kulkeminen 100 % ,8 73,4 75,3 74,9 74, ,1 42,0 42,0 39,9 43,

14 Eliniän piteneminen, terveys ja hoivan tarve Elinikä on pidentynyt ja terveenä vietetty elinikä on myös pidentynyt Mutta elämän loppuvuosien raihnaisuusaika ei ole lyhentynyt, se on vain siirtynyt vanhempaan ikään ja silloin hoidon tarve on suurempaa kuin jos elämän loppuvuodet osuvat nuorempaan ikään Myöhäisvanhuuden raihnaisuutta ei nykytiedoin voi ehkäistä Hoivan tarve kasvaa nopeasti, kun hyvin vanhojen ihmisten määrä kasvaa 40% kaikkein vanhimmista sairastaa muistisairautta. Muistisairas tarvitsee toisen ihmisen saatavilla oloa, kotihoito ei toimi.

15 Vanhuspalvelupolitiikka Ideologia: aina on parempi asua kotona Ympärivuorokautista hoitoa vähennetään Ympärivuorokautinen hoito on siirtynyt vanhainkodesta tehostettuun palveluasumiseen, joka vastaa samaan hoidon tarpeeseen, mutta siirtää suuren osan kustannuksista kunnalta asukkaalle ja KELAlle ja edellyttää enemmän omaisten osallistumista Ympärivuorokautisen hoidon tarve siunattiin vanhuspalvelulakia muutettaessa

16 HE 240 / 2014: merkitsi ymp vrk hoidon paikkojen absoluuttista vähentämistä

17 Käännetäänkö hyvät periaatteet vanhan ihmisen etua vastaan? Ihmisen on parempi asua kotona joutuuko vanha asumaan kotona vaikka ei tahtoisi eikä kykenisi? Ihmisen omaa mielipidettä pitää kuunnella eikö sitä pidä kuunnella silloinkin, kun hän sanoo tarvitsevansa hoitopaikan? Yhteiskuntatieteiden tiedekunta (terveystieteet) ja Gerontologian tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto Vanhus on kotinsa vankina Koti on vanhalle eristysselli Vanhat ovat B-luokan kansalaisia

18 Palvelujen peittävyys Ympärivuorokautisen hoidon peittävyys 75+-vuotiailla väheni. 85+ ikäisten joukossa ympärivuorokautisen hoidon (VK+TPA+TK) peittävyys laski 22.1%:sta 19.3%:iin kaiken hoidon ja tuen peittävyys laski 54%:sta 50%:iin samaan aikaan kun yhä suurempi osuus ikäryhmästä on yli 90- vuotiaita. eikä hyvin vanhojen terveys ole parantunut Yksi prosentti 85+ -vuotiaista merkitsee noin 1430 ihmistä Vuodesta 2016 vuoteen 2018 ympärivuorokautista hoitoa edelleen vähennetty 700 asikaspaikalla.

19 Ikääntyneiden palvelut ovat julkisen talouden suuri säästökohde Uudessa laatusuosituksessa palvelujen kattavuudelle ei enää ole tavoitteita

20 Ikäihmisten määrä ja palveluiden määrä Lähteet: Tilastokeskus ja Sosiaali- ja terveysalan tilastollinen vuosikirja

21

22 Tampereen esimerkki : alennusmyynti ja huutolaismentaliteetti vanhojen hoidossa Aikasemmin laadun painoarvo 70%, hinnan 30%; nyt laadun painoarvo 10%, hinnan 90% Sääntö: halvimman tarjouksen hinnottelua sovelletaan kaikille. Siis se, joka tekee halvimman tarjouksen, määrää hinnan Monet hoivakodit (TPA) jo vähentäneet henkilökuntaa ja huonontaneet palveluita koska muuten ei pärjää. Muutamat hyvät hoidokodit harkitsevat irtautumista julkisesta järjestelmästä ja suunnittelevat tarjoavansa kunnon palveluita itse maksaville Huom! Tampere ei ole sen huonompi vanhuspalveluiden järjestäjä kuin useimmat muut kunnat, monessa suhteessa ollut ainakin tähän saakka ehkä paremmasta päästä.

23 Kaikki tiedot hyvin vanhojen palvelukurjuudesta samansuuntaisia Ympärivuorokautista hoitoa vähennetty Kotihoitoa ei ole vastaavasti lisätty. Kotihoito on kriisissä ja muita Pohjoismaita huonommassa tilanteessa (Kröger ym) Palvelumaksut kohdistuvat eniten hyvin vanhoihin, jotka tarvitsevat niitä eniten ja joilla on pienimmät eläkkeet (Vaalavuo ym) Hyvin vanhojen, myös dementiaa sairastavien, mahdollisuus päästä ympärivuorokautiseen hoitoon on heikentynyt. ( Aaltonen ym)

24 Vanhojen hoidon kehitysvaihtoehdot 1. Jatketaan nykylinjalla. Heitteillejätöt ja epäinhimilliset tilanteet yleistyvät. Hoitokodit (TPA) jakautuvat kahteen ryhmään: toiset hoitavat huonoa julkista hoitoa halvalla, toiset irtautuvat julkisesta järjestelmästä ja alkavat hoitaa hyvin niitä, jotka kykenevät maksamaan 6000/kk hoitomaksun. Seurauksena jyrkkä eriarvoisuus ja perheiden ja työssäkäyvien kasvavat ongelmat. 2. Suunnataan hoitoon enemmän julkisia varoja, vaikka veroja nostamalla 3. Suunnataan hoitoon enemmän julkisia varoja mutta säädetään hoitomaksuihin selvä prpogressio, jossa otetaan huomion sekä tulos että omaisuus 4. Säädetään erillinen hoitovero 5. Aletaan tuota Suomeen laittomia epävirallisia hoitajia Itä-Euroopasta ja Kaukoidästä kuten Etelä-Euroopassa tapahtuu

25 Mitä pitää tehdä Lisätään ympärivuorokautista hoitoa niin, että ne, jotka inhimillisesti katsoen eivät voi asua kotona, saadaan sen piiriin. Tämä helpottaa myös kotihoidon paineita. Rahaa täytyy olla enemmän. Lisätään kotihoidon resursseja niin että se voi tehdä sille annetun tehtävän. Rahoitus: Ensin vaikka Suomen 1.6%bkt 2.2.% bkt kuten Ruotsissa; tästä kotihoitoon 0.5stä 0-8 % bkt Aletaan ottaa vakavasti vanhojen kuntoutus. Ryhdytään tosissaan kehittämään erilaisia asumisen mahdollisuuksia.

26 Tiivistelmä:: miten hyvä elämän laatu koko elämän ajaksi, myös viimeisiksi elinvuosiksi Pitkäikäisyyden yleistyminen on suuri, radikaali muutos, jota yhteiskuntapolitiikka ja hoivapolitiikka eivät ole tarpeeksi kyenneet ottamaan huomioon. Tuloksena on paljon hyvää: pidempiä ihmissuhteita, monen sukupolven perheitä, elämän viisautta ja lisää hyviä vanhuusvuosia Tuloksena on myös nopeasti kasvava myöhäisvanhuuden hoivantarve, joka vaatii uusia ratkaisuja. AL Kuva; Jukka Vuokola

27 Maria Vaalavuo (toim.)sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen kohdentuminen, vaikutukset ja oikeudenmukaisuus Kröger ym. Hoivatyö muutoksessa. Suomalainen vanhustyö pohjoismaisessa vertailussa. Jyväskylän yliopisto 2018 THL2018. Vanhuspalvelujen tila-seurantatutkimus