KUUDEN ASKELEEN PALLIATIIVISEN HOIDON KOULUTUSOHJELMA

Transkriptio

1 KUUDEN ASKELEEN PALLIATIIVISEN HOIDON KOULUTUSOHJELMA PACE hankkeen juhlaseminaari Maakouluttajat Teija Hammar Rauha Heikkilä Paula Andreasen

2 ASKEL 1: KESKUSTELUT NYKYISESTÄ JA TULEVASTA HOIDOSTA

3 ASKEL 1 KESKUSTELUT NYKYISESTÄ JA TULEVASTA HOIDOSTA Tavoitteena on saada lisää varmuutta asukkaiden kohtaamiseen ja heidän kanssa käytäviin keskusteluihin nykyisestä ja tulevasta hoidosta ja toiveista vahvistaa aktiivisen kuuntelemisen" taitoa saada harjaannusta vastausten antamiseen asukkaiden esittämiin vaikeisiin kysymyksiin ja ymmärtää, mikä vahvojen tunteiden ja "tunnepurkausten" takana on ihmisillä, joiden perheenjäsen on sairastunut perehtyä elämän loppuvaiheen suunnittelun käsitteeseen sekä siihen liittyviin asiakirjoihin ja kirjaamistapoihin virallistaa hoitotahdon kirjaaminen ja varmistaa, että henkilökunta on tietoinen kenelle tulee ilmoittaa sen olemassa olosta ja mistä asiakirja löytyy varmistaa, että jokaiselle asukkaalle ja hänen läheisilleen on tarjottu mahdollisuus keskustella nykyisestä ja tulevasta hoidosta sekä toiveista oppia käyttämään Tulevaisuuden arviointi ja suunnittelu -lomaketta 3

4 ASKELEEN OPETTELU SISÄLTÄÄ ERILAISIA HARJOITUSTEHTÄVIÄ JA YHDESSÄ POHDISKELUA

5

6 ASKEL 2: VOINNIN ARVIOINTI JA TARKKAILU

7 ASKEL 2 VOINNIN ARVIOINTI JA TARKKAILU Tavoitteena on oppia - vahvistaa kykyä arvioida ja seurata iäkkään henkilön voinnin muutoksia - ymmärtämään erilaiset kuoleman kehityskaaret iäkkäillä asukkailla elämän loppuvaiheessa - täyttämään ja hyödyntämään Voinnin muutosten kartoitus kaaviota jokaisen asukkaan kohdalla

8 KUOLEMAN KEHITYSKAARET Vointi 1) Nopea huononeminen, syöpä 2) Pahenemisvaiheita ja äkkikuolema; sydämen vajaatoiminta, keuhkoahtaumatauti COPD Aika 3) Hiipuminen, hauraat iäkkäät henkilöt; Haurausraihnausoireyhtymä ja dementia

9 VOINNIN MUUTOSTEN KARTOITUS-KAAVIO 9

10 ASKEL 3: MONIAMMATILLINEN HOIDON KOORDINOINTI

11 ASKEL 3 MONIAMMATILLINEN HOIDON KOORDINOINTI Tavoitteena on oppia ymmärtämään elämän loppuvaiheen hoitoon liittyvä moniammatillisen arviointikokouksen merkitys tunnistamaan ne asiakkaat, jotka ovat elämänsä loppuvaiheessa koordinoimaan ja toteuttamaan hyvää hoitoa asukkaan elämän loppuvaiheessa oppia suunnittelemaan, vetämään ja koordinoimaan palliatiivisen hoidon arviointikokouksia täyttämään ja hyödyntämään Elämän loppuvaiheen hoidon seurantalomake ja yhteenvetolomake

12 MONIAMMATILLINEN KOKOUS Käydään läpi kaikki asukkaat, mutta keskitytään niihin asukkaisiin, jotka ovat elämän loppuvaiheessa tai muuten ongelmia Tässä hyödynnetään askeleeseen kuuluvia työvälineitä Tulevaisuuden arviointi ja suunnittelulomake Voinnin muutoksen kartoituslomake Onko asukkaan kunto heikentynyt viimeisen kuukauden aikana? Miten kunnon heikkeneminen ilmenee? pohditaan, onko asukkaalla elinaikaa vuosia vai onko aika lyhyempi yllättyisinkö, jos Mäkisen rouva olisi kuollut tähän aikaan ensi vuonna?

13

14 VOINNIN MUUTOSTEN KARTOITUS

15 ASKEL 4 LAADUKKAAN HOIDON TARJOAMINEN: OIREIDEN HALLINTA

16 ASKEL 4 LAADUKKAAN HOIDON TARJOAMINEN: OIREIDEN HALLINTA Tavoitteet ymmärtää erilaiset kipukokemukset ja niiden ilmenemismuodot ymmärtää kivun arvioinnin merkityksen asukkaan elämän loppuvaiheen hoidossa ymmärtää kivun arvioinnin ja hallinnan periaatteet oppia käyttämään PACE-hankkeessa käytettäviä kipumittareita elämän loppuvaiheen hoidossa

17 OIREIDEN HALLINTA: KIPU Hyvä oireiden hallinta lisää asukkaan elämänlaatua ja tukee laadukasta elämän loppuvaiheen hoitoa Ympärivuorokautisen hoidon asukkailla on monia eri sairauksia, jotka aiheuttavat oireita. Kaikki oireet tulee huomioida. PACE koulutusohjelmassa keskitytään kivun arviointiin ja hallintaan. kokonaisvaltaisen kivun ja sen neljän elementin ymmärtäminen: fyysinen, psyykkis-emotionaalinen, hengellinen ja sosiaalinen kipu Monet ympärivuorokautisen hoidon asukkaat eivät pysty kertomaan ovatko heidän oireensa hallinnassa Kivun oireiden arvioinnista ja hallinnasta vastaa viime kädessä asukasta hoitava lääkäri. Kivunhoidon onnistumiseksi asukasta hoitavien työntekijöiden on voitava antaa lääkärille alustava arvio oireista. 17

18 ASKELEN 4 TYÖVÄLINEET KIVUN ARVIOINTIIN JA HALLINTAAN 18

19 ASKELEN 4 TYÖVÄLINEET KIVUN ARVIOINTIIN JA HALLINTAAN Pikäaikaishoidon asukkaan kivun arviointikaavake (sisältää PAINAD-mittarin) Kivun uudelleenarviointi -lomake 19

20 KIVUN ARVIOINTI Kerran kuukaudessa jos kipu on hallinnassa Viikoittain, jos asukkaalla kipulääkitys Päivittäin, jos asukkaalla kipuja Kivun voimakkuus tällä hetkellä VAS-kipumittari (Visual analogue Scale- asteikko:0-10) Jos asukas ei pysty ilmaisemaan kipua, tehdään PAINAD PAINAD-pisteet (0-10) mitä korkeampi pistemäärä sitä voimakkaampi kipu pistemäärää verrataan aiempaa pistemäärään, onko kipu voimistunut hoitaja huomioi pistemäärän muutoksen asukkaan hoidon suunnittelussa kirjataan hoitosuunnitelmaan pisteytettäessä huomioidaan jo tiedossa olevien kipujen esiintyminen ja asukkaan tuntevan (läheinen, vastuuhoitaja) havainnot asukkaan kivusta Huomaa, että iäkkään kipu ei aina tule esiin käyttäytymisen perusteella 20

21 ASKEL 5 VIIMEISTEN ELINPÄIVIEN HOITO

22 ASKEL 5 VIIMEISTEN ELINPÄIVIEN HOITO Tavoitteena on tunnistaa kuolema ja kuoleminen osaksi ympärivuorokautisessa hoidossa tehtäväksi työksi tunnistaa ja ymmärtää kuoleman kolme vaihetta: lähestyvän kuoleman havaitseminen/tunnistaminen, ääreiselintoimintojen sammuminen ja keskeisten elintoimintojen sammuminen saada rohkaisua ja tukea, miten kohdata kuoleva ja hänen läheisensä rohkaista henkilökuntaa aktiivisesti tukemaan omaisia varmistaa, että kuolevalle asukkaalle on etukäteen sovittu sopivat lääkemääräykset oireiden helpottamiseksi Oppia käyttämään Viimeisten elinpäivien hoidon arvioinnin tarkistuslistaa 22

23 TAPAUSESIMERKKI Kerttu: Asukkaan havainnointi lähestyvän kuoleman tunnistamiseksi viimeisten elinpäivien aikana Esityksen nimi / Tekijä 23

24 Esityksen nimi / Tekijä 24

25 ASKEL 6 TOIMENPITEET KUOLEMAN JÄLKEEN

26 ASKEL 6 TOIMENPITEET KUOLEMAN JÄLKEEN Tavoitteena on oppia ymmärtämään, mitä tarkoitetaan reflektoivalla debriefingillä mitä debriefing tilaisuudessa tapahtuu ymmärtämään debriefing tilaisuuden merkityksen omien kuolemaan liittyvien tunteiden käsittelyssä ja ammatilliseen kasvuun sekä toiminnan kehittämisessä hyödyntämään askel 6 työvälineitä

27 REFLEKTOIVA DEBRIEFING -TILAISUUS Periaatteet: Luottamuksellisuus Kannustava ote Rajattu aika Tilaisuus pidetään säännöllisesti, kerran kuukaudessa sovittu aika Reflektoiva debriefing on prosessi, jonka avulla voidaan kehittää kriittistä ajattelua ja oppia parempia toimintatapoja kliinistä toimintaa tarkastelemalla. Se on jatkuva prosessi, jossa jokainen debriefing-tilaisuus nähdään osana koko elämän kestävää oppimista yksittäisen prosessin sijasta

28 Tilaisuuteen osallistuvat ne työntekijät, jotka ovat osallistuneet kuolleen asukkaan hoitoon Yksikössä on sovittu tietty päivä kuukaudessa debriefing -tilaisuudelle

29 KIITOS MIELENKIINNOSTA!