Sydämen ja verenkiertoelimistön histologiaa./ Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Sydän, verenkiertoelimistö ja munuainen-jakso

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sydämen ja verenkiertoelimistön histologiaa./ Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Sydän, verenkiertoelimistö ja munuainen-jakso"

Transkriptio

1 Sydämen ja verenkiertoelimistön histologiaa./ Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Sydän, verenkiertoelimistö ja munuainen-jakso Yleistä verenkiertoelimistöstä Sydämen ja verenkiertoelimistön tehtävä on kuljettaa verta kudoksiin ja toisaalta verta ja imunestettä pois kudoksista. Järjestelmä käsittää sydämen, verisuonet ja imusuonet. Verenkierto jakautuu keuhkoverenkiertoon ja systeemiseen verenkiertoon. Valtimot kuljettavat verta sydämestä poispäin ja laskimot kapillaariverkoston jälkeen sydämeen päin. Hapen, hiilidioksidin, ravinto- ja kuona-aineiden sekä, plasman aineosien sekä veren solujen kulkeutuminen veren ja kudosten välillä tapahtuu kapillaariverkoston ja venuleiden tasolla ja niiden seinämän läpi. suuri laskimo adventitia media intima sileälihassolut keskikokoinen laskimo pieni laskimo venuli sss kapillaari intima media lihasvaltimo perisyytti kapillaariverkosto perisyytit sileälihassolut elastinen valtimo adventitia pieni valtimo arterioli Valtimoissa veri kiertää sydämen paine- ja volyymityön sekä valtimoiden kimmoisuuden ajamana suurella paineella. Laskimoissa veren virtaus tapahtuu pienellä paineella ja perustuu verenkiertoelimistön ulkopuolisiin paineenvaihteluihin (esim. pohkeen lihaspumppuvaikutus) ja siihen, että läpät estävät veren takaperoisen virtauksen. Sydän Sydämen yleisrakenne Sydämen seinämässä erotetaan rakenteellisesti kolme kerrosta: endokardium, myokardium ja epikardium. Toiminnallisesti tietysti keskeinen on itse sydänlihas, joka muodostaa kerroksista paksuimman, myokardiumin. Sydämessä on lisäksi sidekudoksinen tukiranka, joka toimii sydämen läppien (läppärenkaat) tukija kiinnittymisrakenteena. Lisäksi se toimii sydänlihaksen kiinnityskohtana: eteisen lihas kiinnittyy tämän sidekudoslevyn toiselle puolelle ja kammioiden lihas toiselle puolelle. Tämä sidekudos-tukiranka eristää sähköisesti eteisten lihaksiston täydelleen kammioiden lihaksistosta. Ainoastaan johtoradan eteiskammiokimppu (His) yhdistää eteisen ja kammion lihakset toisiinsa. Sydämen toiminnalliset osat Sydälihas, myocardium koostuu kahdesta toisistaan erillään olevasta lihasosasta: eteislihas ja kammioiden lihas. Sidekudoksinen tukiranka mekaaninen tuki läpille ja läppäaukoille, kiiniittymiskohta sydänlihakselle ja eristää sähköisesti eteiset kammioista. Johtoratajärjestelmä impulssia johtava johtoratajärjestelmä sekä sähköimpulssien generoimiseksi että viemiseksi eteenpäin sydänlihaksen supistumista varten. Sepelvaltimot huolehtivat sydänlihaksen ja johtoradan hapen ja ravintoaineiden saannista Supistumisimpulssia kuljettava johtoratajärjestelmä sekä tuottaa sähköimpulssit (sinussolmuke) että kuljettaa sitä oikealla tahdilla eteenpäin päätyäkseen oikea-aikaisesti sydänlihakseen supistumisimpulssiksi. Tämä järjestelmä sijaitsee sydämen subendokardiaalisessa kerroksessa aivan myokardiumin sisäpinnalla. (Epäloogisesti subendokardiaalinen kerros luokitellaan osaksi endokardiumia. Sitä voisi pitää nimensä mukaisena omana kerroksenaan vrt. subcutis.) Sydämen hapen ja ravinnon saannin kannalta tärkeitä ovat sepelvaltimot, jotka sijaitsevat epicardiumissa ja pienempinä haaroina sukeltavat sieltä myokardiumiin.

2 Endokardium verhoaa sydämen sisäpintaa Sydämen sisimmän kerroksen muodostaa yhtenäinen yksinkertaisen levyepiteelin endoteelisolukerros ja sen alla oleva niukka löyhä sidekudos. Nämä kerrokset jatkuvat isoihin verisuoniin niiden intimakerroksena. Endoteeli pinnoittaa myös sydämen läppiä ja niihin liittyviä rakenteita. Endokardiumin seuraavassa kerroksessa on tiiviimpää sidekudosta ja mm. sileälihassoluja ja tämän alla vielä subendokardiaalinen sidekudos, joka sisältää siis johtoratajärjestelmän. Johtorata Sydämen johtoradan solut ovat muuntuneita sydänlihassoluja. Solmukkeissa solut ovat pienempiä kuin tavalliset sydänlihassolut mutta impulssia johtavissa osissa (AV-kimppu, vasen ja oikea johtoratahaara sekä Purkinjen säikeet) solut ovat suurempia kuin tavalliset sydänlihassolut. Sinussolmuke on sydämen normaali tahdistin puhutaan sinusrytmistä. Tahdistusjärjestelmä on hierarkkinen: jos sinussolmuke ei pysty määräämään rytmiä ottaa sen haltuunsa eteiskammiosolmuke, jos sekään ei toimi kunnolla siirtyy rytmi AV-kimppuun jne..alemmaksi mennessä ominaisrytmi hidastuu joka askeleella (muutenhan systeemi menisikin pahasti sekaisin). Johtojärjestelmän soluissa on sytoplasmassa suhteellisen vähän myofibrillejä ja runsaasti glykogeenia - tästä vaalea värjäytyminen histologisessa valmisteessa. Myokardium Sydänlihaksen histologisassa rakenteessa sydänlihassolut muodostavat haarautuvan kolmiulotteisen verkoston. Sydänlihassolut ovat järjestäytyneet lihaskimpuiksi siten, että ne muodostavat kierteiset lihaslamellit sydämen kummankin kammion seinämään ja septumiin. Lihaksiston supistuessa sydän ei pelkästään painu kasaan vaan kiertyy osin rullalle. Lihassolujen väleissä on niukasti löyhää sidekudosta ja verisuonia. Hiusssuonien määrä on huomattavan suuri. Sydänlihassolun rakenne. Sydänlihassolut ovat luurankolihassoluja huomattavasti pienempiä, yksitumaisia, sylinteerimäisiä tai haarautuvia soluja. Kukin sydänlihassolu liittyy pääty päätyä vasten ainakin kahteen toiseen sydänlihassoluun. Niiden supistuvat elementit ovat järjestyneet peräkkäisiin sarkomeereihin kuten luurankolihaksessa, siitä myös sydänlihassolujen poikkijuovaisuus. Peräkkäiset solut kiinnittyvät toisiinsa pääty päätyä vasten, liitoksessa, jota kutsutaan kytkylevyksi (intercalated disc).

3 Kytkylevyssä kummankin solun sarkomeerin Z-linja liittyy solukalvojen välillä olevaan rakenteeltaan vyöliitosta muistuttavaan fascia adherens-liitokseen. Kytkylevyyn kuuluu myös desmosomeja, jotka antavat liitokselle lisää mekaanista kestävyyttä. Liitoksess on myös aukkoliitoksia, jotka toimivat sähköisinä synapseina, joten solukko käyttäytyy yhtenäisesti. Sydänlihaksessa T-putket ovat asettuvat Z-linjan kohdalle, toisin kuin luurankolihaksessa, jossa T-putket ovat A-I-liitoksen kohdalla. Endoplasmakalvoston sisternat ovat suhteellisen vaatimattomat ja verkkomaiset. Sydänlihassolussa T-putken solukalvon depolarisaatio johtaa siinä olevien kalsium-kanavien avautumisen Ca 2+ sisäänvirtaus soluun, mikä vasta laukaisee lisäkalsiumin vapautumisen endoplasmakalvostosta. T-putkin ja sileän-er:n suhteet luuranko- ja sydänlihassoluissa A I T-putket Triadi Z Mitokondrio SER sisternat vaatimattomia (Tämä sujuu siis eri tavalla kuin luurankolihaksessa, vrt. kalsium-salpaajien vaikutukset, sbpk tapaus 8) Sydänlihassoluissa on runsaasti mitokondrioita, n. ¼ solun tilavuudesta. Ne voivat varastoida suuria määriä kalsiumia. Sydänlihassolut varastoivat myös runsaasti glykogeenia. Sydänlihasvauriossa sarkomeerin troponiinia joutuu rikkoutuneista soluista verenkiertoon: diagnostiikassa tätä käytetään mittarnai sydänlihasvauriolle. Hypertrofia: kuormituksen lisääntyessä l. solut suurenevat. Sydänlihaksen hypertrofia voi olla seurauksena mm. pitkään hoitamattomana olleesta verenpainetaudista. Hypertrofian ongelmana on se, että lihasmassan suurentuessa kudos vie tilaa (iskuvolyymi laskee) ja kudos myös jäykistyy, jolloin pumppausteho vähenee. Lisäksi hypertrofiassa myös sidekudoksen määrä lisääntyy, joka edelleen vähentää pumppaustehoa. Epikardium ja perikardium parietale muodostavat sydänpussin Epikardiumin pintakerroksen muodostaa yksinkertainen levyepiteeli, mesoteeli. Tämä jatkuu pienen matkaa verisuonten ulkopinnalle ja kääntyy päällystämään sydänpussin seinämänpuoleista pintaa. Näiden lehtien väliin jää sydänpussin ontelo, johon mesoteelisolut erittävät pienen määrän liukasta, kitkaa vähentävää nestettä. Epikardiumissa mesoteelin alla on löyhää sidekudosta, jossa sydäntä huoltavat sepelvaltimot kulkevat usein runsaan rasvakudoksen sisällä. Terveet sepelvaltimot imaisevat levossa 4-5 % sydämen pumppaamasta verimäärästä, vaikka sydämen paino on vain 0,5 % koko kehon painosta. Läpät Kiinnittyvät sydämen sidekudoksiseen tukirankaan, jonka tiivis sidekudos jatkuu läpän ytimenä (=fibrosa). Aotta ja pulmonaaliläpän valtimon ja eteiskammioläppien eteisten puolella pinnalla on löyhää, elastista sidekudosta vaimentamassa värähtelyjä (spongiosa). Läppien toisen puolen kudos endoteelin alla on tiivistä runsaasti elastista säikeistöä sisältävää sidekudosta, joka eteiskammioläppien kohdalla jatkuu chordae tendinae säikeinä papillaarilihaksiin. Läpät ovat ohuita, verisuonettomia, joustavia ja herkkäliikkeisiä rakenteita. Ne myös vaurioituvat herkästi. Mistä tahansa syystä johtuva tulehdus johtaa pian joustavan kudoksen korvautumiseen jäykemmällä kollageenipitoisella kudoksella. Jos tulehdus on paha, kasvaa läppään granulaatiokudosta verisuonineen, mikä lopulta johtaa sidekudosarven muodostumiseen ja kun myofibroblastit vielä kutistavat arpea, tulee läpästä paksu, joustamaton ja epämuotoinen. Se ei avaudu eikä sulkeudu kunnolla.

4 Verisuonet Yleistä verisuonista Pienimpiä suonia lukuun ottamatta verisuonten seinämässä erotetaan kolme kerrosta: tunica intima, tunica media ja tunica adventitia. Valtimoiden rakenteessa on eri kokoluokissa suurempia eroja kuin laskimoissa. Valtimot luokitellaan suuriin, elastisiin/kimmovaltimoihin, kuten aortta ja sen isot haarat, keskisuuriin eli lihasvaltimoihin kuten värttinä, kyynärvaltimo tai sepelvaltimot sekä pieniin valtimoihin ja arterioleihin. Luokkien väliset rajat ovat liukuvia, rakenne kuitenkin kertoo suonen toiminnasta. Kimmovaltimon mikroskooppinen rakenne (samalla valtimon perusrakenne) Tunica intima koostuu endoteelisolukerroksesta, sen alla olevasta tyvikalvosta, endoteelin alaisesta sidekudoskerroksesta sekä sisimmästä kimmolevystä (lamina elastica interna). Endoteeli on yhtenäinen, litteistä soluista muodostuva mosaiikkimainen solukko, jossa solut liittyvät toisiinsa tiiviillä liitoksilla ja aukkoliitoksilla (communicating junction). Tässä Ross ja Pawlina: Histology, LLW, kuvassa sivulla 374 on virhe. Oikeasti ei esiinny desmosomeja eikä hemidesmosomeja. Solut ovat asettuneet pitkittäin virtaussuuntaan. Endoteelisolujen sytoplasmassa näkyy Waibel-Paladen kappaleita, jotka sisältävät hyytymistekijöitä (tekijä VIII/ von Willebrandin tekijä) sekä pino/transsytoottisia rakkuloita. Solut asettuvat veren virtaussuuntaan. Elimistössä yhteensä noin 1 kg endoteelisolun sytoplasma Verisuonen endoteelisolut liitoskompleksi endoteelisolun tumat Transsytoosi Subendoteliaalikerros koostuu löyhästä sidekudoksesta, jossa perusaineen joukossa on harvakseltaan kollageeni ja elastiini-säikeitä. Sileälihassolut on vallitseva solutyyppi, lisäksi esiintyy joitakin makrofageja. Sisin kimmolevy (lamina elastica interna) ei elastisessa valtimossa erotu erityisenä rakenteena vaan on kaikkein sisin lukuisista kimmolevyistä. Lihasvaltimoissa ja pienissä valtimoissa lamina elastica interna erottuu tunnusmerkillisen selvästi valtimon seinämässä. Tunica media, kimmovaltimossa koostuu vuorottelevista sileälihas- ja kimmolevykerroksista. Sileälihassolut ovat rakenteeltaan tavanomaisia sileälihassoluja, sukkulamaisia, niitä ympäröi tyvilevy, lamina externa paitsi kohdissa, missä soluja yhdistävät aukkoliitokset. Sileälihassolut ovat järjestyneet kehän suuntaisesti, tosin lievästi spiraalimaisesti. Sileälihassolut valmistavat valtimon seinämän soluväliaineen, kimmolevyt mukaan lukien. Fibroblasteja tunica mediassa ei ole. Elastisia säikeitä aortan seinämässä. Ne näkyvät tyypillisinä, säännöllisinä lamelleina normaalissa kudoksessa. Fibroblasti Hermoja Vasa vasorum Tunica adventitia Tunica media Intima Endoteelisolut Elastisia lamelleja Sileälihassoluja tunica media van Giesonin värjäys Kun valtimon koko pienenee, niin siirtymä tyypillisestä elastisesta valtimosta lihasvaltimoon tapahtuu liukuvasti: tunica median kimmolevyt/kehät ohenevat ja harvenevat kunnes tämä kerros koostuu pelkästään sileälihassoluista (ja aivan niukasta soluväliaineesta). Tyypillisen lihasvaltimon seinämässä erottuu kaksi erillistä kimmolevyä, yksi lihaskerroksen kummallakin puolella: intiman puoleinen sisempi kimmolevy ja adventitian puoleinen ulompi kimmolevy (lamina elastica externa).

5 Tunica adventitia koostuu pääosin tiiviistä järjestäytymättömästä sidekudoksesta, jossa on pääosin kollageenisäikeitä ja jonkun verran elastisia säikeitä. Fibroblastit ja makrofagit ovat tämän sidekudoksen pääsolut. Isojen valtimoden adventitiassa kulkee hermoja (nervi vasorum) ja verisuonia (vasa vasorum), jotka huolehtivat suonen seinämän uloimpien osien hermotuksesta ja ravinnon saannista. Sisäosat hoituvat suonen ontelon puolelta. Lihasvaltimossa adventitian ja median välissä erottuu useimmiten (ei aina) ulompi kimmolevy (lamina elastica externa). Elastisiin valtimoihin kohdistuu sydämen pumppaamana kaikista suurin paine. Paine aiheuttaa suonen laajenemisen ja suonen elastisuus taas palautumisen. Seinämän vähäinenkin heikkous voi johtaa rakenteiden vähittäisiin mikrovammoihin, ajan mittaan vauriot karttuvat ja seinämän heikkoudet kasvavat. Tämä tapahtumasarja voi johtaa aortan seinämän repeämään, dissekoivaan aortta-aneurysmaan, kuten esim. Marfanin syndromassa, jossa perusheikkous on elastisten lamellien syntyä säätelevän fibrilliini- molekyylin rakenteen poikkeavuus. Tulehdus aortan seinämässä (esim. syfilis), korkean verenpaineen aiheuttama liiallinen venytys tai ateroskleroosi voivat johtaa samantyyppiseen aortan sisäkerrosten repeämään. Endoteelisolut Endoteelisolut verhoavat kaikkia verisuonia, niitä on noin 1 kg aikuisessa ihmisessä kattaen yhteensä noin 7 neliömetriä. Endoteelisoluilla on hyvin aktiivinen rooli niin veren hyytymisessä/hyytymättömyydessä kuin verisuonen (lue valtimon) seinämän tapahtumien säätelyssä. Endoteelisolut voivat aktivoitua mm. bakteeri- tai virusantigeeneista, komplementin vaikutuksesta ja hypoksiasta. Silloin ne voivat ilmentää pinnallaan uusia adheesiomolekyylejä ja tuottaa sytokiineja, lymfokiineja, kasvutekijöitä, verisuoniktiivisia tekijöitä veren hyytymiseen vaikuttavien tekijöiden lisäksi. Entoeelisolujen keskeisiin toimintoihin kuuluvat: 1. Valikoivan esteen ylläpito (katso hiussuonet), 2. Veren hyytymisen estäminen (antikoagulantit, esim. Endoteelisolu ja suonen laajeneminen trombomodulin sekä antitrombogeeniset yhdisteet, kuten prostasykliini ja kudosplasminogeeni aktivaattori). Toisaalta vahingoittuneet endoteelisolut vapauttavat protrombogeenisiä aineita (von Willebrandin tekijä, plasminogeeniaktivaattorin inhibiittori), jotka edistävät syntyvän tulpan muodostusta. 3. Osallistuvat verenkierron säätelyyn erittämällä verisuonia supistavia aineita (endoteliini, ACE, PGH 2, tromboxaani A 2 ) ja laajentavia aineita (EDRF/NO eli Endoteelisolu ja suonen supistuminen endoteeliperäiset rentouttavat tekijät ja typpioksidi sekä prostasykliini), 4. Immuunireaktioiden säätely ohjaamalla tulehdussoluja alueille joissa niitä tarvitaan, 5. Hormoni- ym. synteesi ja metabolia: hemopoeettisia kasvutekijöitä, fibroblastikasvutekijä, PDGF, mutta myös kasvua inhiboivia tekijöitä (hepariini, TGF- ). Lisäksi endoteelisolut osallistuvat mm. noradrenaliinin, trombiinin, prostaglandiinien, bradykiniinin, serotoniinin ja angiotensiinin metaboliaan.

6 6. Lipidien käsittely: Endoteelisolut tuottavat vapaita radikaaleja, jotka hapettavat intimaan joutuneita lipoproteiineja. Makrofagit ja sileälihassolut syövät nämä lipidit, muuttuvat vaahtosoluiksi. Nämä solut eivät kuitenkaan pysty poistamaan lipidejä intimasta vaan jäävät paikoilleen, erittävät sytokiineja, jotka aloittavat tulehdusreaktion. Syntyvä tulehdusreaktio lietsoo prosessia edelleen ja syntyy itsellään jatkuva prosessi, joka johtaa yhä suuremman lipidimäärän kertymiseen suonen intimaan. Myöhemmässä vaiheessa vuosien kuluttua lipidimassaan alkaa kertyä kalkkia, se kovettuu ja meillä on käsissä valtimonkovettumataudin, arterioskleroosin ilmentymä: intiman kalkkilevy. Verihiutaleiden toiminta endoteelivauriossa. Verihiutaleet kiertävät veressä ikään kuin tarkkailemassa että endoteelisolukerros on ehjä ja toimii normaalisti (ehkäisee trombosyyttien takertumista). Ongelman havaittuaan ne toimivat veren hyytymisessä, hyytymän vetäytymisessä ja liukenemis-prosessissa. Verihiutaleet kiinnittyvät verisuonten vaurioituneeseen seinämään, kun verisuonten seinämää suojaavien endoteelisolujen alainen kollageeni-tyvikalvoverkosto paljastuu tai kun endoteelisolu erittää protrombogeenisiä (tulpan muodostumista edistäviä) tekijöitä. Kun ensimmäiset verihiutaleet tarttuvat vauriopintaan, ne muuttuvat takertuviksi ja erittävät ADP:tä ja tromboksaani A 2 :sta, mikä aiheuttavat uusien verihiutaleiden takertumista paikalle ja syntyy trombosyyttitulppa (primaarinen hemostaasi). Samalla erittyy serotoniinia, joka supistaa verisuonta ja hillitsee verenvuotoa. Samalla vapautuvat -jyvästen fibrinogeeni ja hyytymistekijät. Verihiutaleiden glycocalyx tarjoaa sopivan alustan veren hyytymiskaskadille, joka johtaa fibrinogeenin muuttumisen fibriiniksi, joka Trombosyytti polymerisoituu ja muodostuu fibriinitulppa, johon jää vangiksi myös veren soluelementtejä. Kun nyt verenvuoto on tukittu ja verisuoni on tukossa seuraa verihiutaleiden supistuminen (mikrofilamentit!), jolloin veri pääsee virtaamaan ainakin osittain hyytymän ohi. Samaan aikaan hyytymän muodostumisen kanssa sitä aletaan myös liuottaa seerumin plasminogeenistä syntyneen plasmiinin toimesta hyytymän kohta kanalisoituu uudelleen. Vihon viimein verihiutaleet osallistuvat myös kudosvaurion paranemisen edistämiseen erittämällä ainakin fibroblasteihin ja sileälihassoluihin vaikuttavia kasvutekijöitä (mm. PDGF, platelet derived growth factor). Laskimot Laskimoissa verenpaine on vähäinen eikä se aseta suonen seinämälle suuria kestävyysvaatimuksia. Niinpä laskimot ovat valtimoita selvästi ohutseinäisempiä. Toisaalta kudosleikkeessä laskimo on yleensä vastaavaa valtimoa kookkaampi läpimitaltaan ja varsinkin sen ontelo on paljon laajempi. Verivolyymistä n. 70 % sijaitsee laskimoissa. Laskimoiden seinämä jaotellaan samoihin kerroksiin kuin valtimot, mutta eri kerroksia on kudosnäytteestä todella vaikea erottaa toisistaan. Jonkunmoinen yhteenveto: Pienissä ja keskisuurissa laskimoissa on läpät. Niitä on erityisen paljon raajoissa, jossa yhdessä ulkopuolelta lihaksista kohdistuvan paineen avustuksella ohjaavat veren virtausta kohti sydäntä. Tunica intima koostuu samoista elementeistä kuin valtimoissakin: endoteelisolukerros, tyvikalvo

7 sen alla ja vielä ulompana subendoteliaalinen löyhän sidekudoksen kerros, jossa esiintyy joitakin sileälihassoluja. Tunica media on laskimoissa suhteellisen Keskisuuri ja Adventitia Media ohut kun taas adventitia on paksuin kerros. suuri laskimo Intima Mediassa on kehän suuntaan järjestyneitä Mediassa yhtenäinen sileän lihaksen kerros sileälihassoluja, joitakin fibroblasteja sekä Adventitiassa joitakin kollageeni- ja elastisia säikeitä. Keskisuurten sileän lihaksen kimppuja laskimoiden median ulkoreunalla on Adventitia pitkittäissuuntaaisia sileälihassoluja. Isoissa Media Intima laskimoissa sileälihassolut muodostavat Adventitiassa vahva pitkittäisiä lihaskimppuja, näissä suonissa pitkittäinen niiden luetaan kuuluvan adventitian puolelle. sileälihaskerros Tunica adventitia on laskimoissa paksuin kerros, jossa sidekudos on vallitseva kudosmuoto fibroblasteineen, makrofageineen sekä kollageeni- ja elastiinisäikeineen. Isoimmissa laskimoissa esiintyy seinämän omia hermoja ja verisuonia. Laskimon seinämän sileälihaskerrokset kielivät siitä, että nämä eivät ole pelkästään passiivisia verikanavia vaan pystyvät säätelemään seinämän jäntevyyttä ja ontelon läpimittaa. Esimerkki: aikanaan oletettiin, että sydänperäisen hapenpuutteesta johtuvan rintakipukohtauksen hoidossa käytetyn Nitron (nitroglyseriini) vaikutus perustui siihen, että se rentoutaa sepelvaltimoiden seinämän lihaksistoa, jolloin suoni laajeni ja sydän sai enemmän verta ja happea ja kipu lievittyi. Nyt tiedetään, että kyse onkin laskimon seinämän sileän lihaksen rentoutumisesta, mikä johtaa veren laskimopaluun vähenemiseen, mikä taas vähentää sydämen kuormitusta, jolloin käytettävissä oleva happi riittää paremmin. Mikroverenkierto Arteriolit säätelevät veren virtausta hiussuonistoon. Arteriolit ovat nk. resistanssisuonia, jotka koko elimistön tasolla säätelevät yksittäisistä verisuonista kaikkein vahvimpana verenpainetta. Arterioli pystyy laajenemaan kaksinkertaiseen laajuuteen ja supistumaan pitkäksi aikaa puoleen läpimitastaan. Elin ja kudostasolla arteriolien ohjaus säätelee veren virtausta sinne missä sitä tarvitaan; juostessa lihaksiin, aterian jälkeen suolistoon. Arteriolin seinämässä on useamman sileälihassolun muodostama paksunnos juuri ennen hiussuonia. Kyseessä on prekapillaari- Metarterioli AV-shuntti Imukapillaari Ankkurifilamentit Mikroverenkierto Prekapillaarikurojat Retinan hiussuoniverkostoa kuroja, joka viimekädessä päästää verta hiussuonistoon tai sulkee yhteyden. Toinen mahdollisuus säätää verenvirtausta hiussuonissa ovat valtimosta laskimoon johtavat yhdyssuonet, joiden toimintaa säätelee erityinen valtimopuolen suoni, metarterioli. Kun veri ohjataan AV-sunttiin, se ei kierrä hiusuoniverkoston kautta. Verenvirtausta hiussuoniverkostoon säädellään toisaalta systeemiseltä tasolta (sympaattinen hermosto ja lisämunuaisen adrenaliinieritys) toisaalta paikallisesti (endoteelisolujen erittämät säätelytekijät, NO ja matala happiosapaine). Kapillaariverkoston tiheys on verrannollinen kudoksen verenkierron (hapen) tarpeesta. Sydänlihaksessa on tiheä hiussuoniverkosto verrattuna sileäänlihakseen, jossa hiussuonia on suhteellisen harvakseltaan. Samoin maksa ja munuainen ovat tiheästi suonitettuja.

8 Hiussuonet, kapillaarit Ihmiselimistössä on kilometriä hiussuonia. Hiussuonten kautta ja seinämän läpi kudokset saavat hapen ja ravintoaineensa. Hiussuonet ovat niin kapeita, että punasolu pääsee vaivoin siitä läpi. Tosiasiassa se joutuu usein litistymään päästäkseen läpi. Tällöin syntyy mahdollisimman läheinen suhde (lyhyt diffuusiomatka punasolun hemoglobiinista kudosnesteeseen) punasolun ja suonen seinämän kanssa. Samalla myös veriplasmasta suuri osa kulkee aivan seinämän vieritse. Hiussuonen perusrakenne on yksi endoteelisolu ja sen tyvikalvo. Endoteelisolu on kiertynyt putkeksi niin, että sen toinen reuna liittyy toiseen reunaan tiiviillä liitoksella, joka sulkee soluvälitilan. Näin ollen endoteelisolu pystyy kontrolloimaan ainesten kulkua seinämän läpi. Perisyyttejä esiintyy hiussuonten seinämissä sijoittuen niin, että ne jäävät osin tyvikalvon ulkopuolelle, mutta vielä osin sen sisäpuolelle. Nämä edustavat mesenkymaalisia kantasoluja, jotka aktivoituessaan voivat erilaistua endoteelisoluiksi tai muuksi mesenkymaaliseksi soluksi. Hiussuonet jaotellaan kolmeen tyyppiin sen mukaan millaisia poikkeamia niissä on tähän perusrakenteeseen. Jatkuvan kapillaarin rakenne noudattaa tuota perustyyppiä, jossa endoteelisolu ja tiivis liitos muodostavat läpäisyesteen. Keskushermostossa, jossa hiussuonitasolla on veri-aivo-este, hiussuonen seinämässä ei todellakaan näy fenesteroita eikä transsytoosirakkuloita. Nämä suonet eivät päästäkään lävitseen muuta kuin valikoituja, erikseen kuljetettavia vesiliukoisia molekyylejä. Yleisempi jatkuvan kapillaarin tyyppi löytyy lihaksen suonistossa. Niiden endoteelisoluissa näkyy runsaasti pieniä (70 nm) pinosytoosi-, oikeastaan transsytoosirakkuloita. Rakkulat kuljettavat pieniä nestemääriä puolelta toiselle, suuremmin valikoimatta sisältöä. Ikkunallisia, fenestroituja kapillaareja esiintyy sisäeritysrauhasissa ja alueilla, joissa tapahtuu runsaasti absorbtiota, kuten sappirakossa ja suolistossa. Näissä suonissa on muuta endoteelisolua ohuempia alueita, joissa esiintyy aukkoja fenestroita. Niiden kohdalla lumenin puoleinen solukalvo kiertää ulkopuolen solukalvoksi samalla tavalla kuin tumahuokosessa tumakotelon kalvot käyttäytyvät. Tarkkaan ottaen aukon sulkee ohut hahtuvamainen kalvo (ikkunalasi). Fenestroidussa kapillaarissa on myös runsaasti transsytoosirakkuloita. Fenestroiden määrä soluissa vaihtelee. Kun absorbtio on vilkasta niiden määrä kasvaa. Näyttää siltä, että fenestrat syntyvät runsaista transsytoosirakkuoista silloin kun ne ohuessa solun osassa aukeavat yhtaikaa kummallekin pinnalle. Ikkunalasi edustaa solunpinnan glycocalyxia. Munuaisen suodattavan osan endoteelisolujen fenetroissa ei ole tätä kalvoa. Epäjatkuvat kapillaarit, hiussuonisinusoidit (maksa, perna, luuydin) ovat muodoltaan ja kooltaan vaihtelevia, epäsäännöllisiä endoteelin verhoamia onteloita, joiden rakenne on kussakin kudoksessa omanlaisensa. Tyvikalvo on useimmiten sekin epäjatkuva, aukollinen.

9 Venulit Postkapillaarivenulit ottavat vastaan veren hiusuonista. Rakenteessa nähdään jälleen endoteelisolukerros ja sen alla tyvikalvo. Postkapillaarivenuli on kohta, johon kudosreaktioissa eritetyt histamiini ja serotoniini vaikuttavat. Se on myös kohta, jonka kautta tulehdussolut pääsevät kudokseen. Samoin lymfosyytit kulkeutuvat lymfaattisiin kudoksiin eriyisten korkeaendoteelisten venuleiden kautta. Nesteen poisto kudoksista: imusuonet Mikroverenkierron hiussuonissa tapahtuu nestevirtauksissa pieni nettovirtaus hieman suurempipaineisesta suonesta kudokseen. Tätä on tasapainottamassa venuleiden tasolla tapahtuva nettovirtaus suoneen päin. Yhteenlaskettu lopputulos on se, että kudokseen pyrkii kertymään pikkuhiljaa ylimäärin kudosnestettä. Kun kertymä on poikkeuksellisen suuri, näkyy se kudoksen turvotuksena. Imusuonet toimivat tämän kertyvä ylimääräisen kudosnesteen poistajina. Hiussuonessakin on endoteelisolut, mutta tyvikalvo puuttuu. Solut eivät ole joka taholta kiinnittyneet toisiin soluihin, joten imusuonen seinämässä on rakoja, joiden kautta kudosneste ja sen mukana isommatkin proteiinit, jopa pienet kappaleet pääsevät imusuonen onteloon. Endoteelisoluista kudokseen suuntautuu pieniä ankkurisäikeitä jos kudokseen kertyy ylimääräistä nestettä ankkurisäikeet kiristyvät ja vetävät endoteelisoluja eri suuntiin, jolloin solujen väliset raot suurenevat ja kudosneste pääsee vapaammin suonen onteloon.

Sydämen ja verenkiertoelimistön makroanatomiaa

Sydämen ja verenkiertoelimistön makroanatomiaa Sydämen ja verenkiertoelimistön makroanatomiaa HEIKKI HERVONEN suuri laskimo adventitia media intima sileälihassolut keskikokoinen laskimo pieni laskimo venuli sss sileälihassolut perisyytit kapillaari

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli

Lisätiedot

Verenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009

Verenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009 Verenkierto Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 valtimo pikkuvaltimo hiussuoni pikkulaskimo laskimo Muistisääntö: Valtimo vie verta sydämestä pois, laskimo laskee sydämeen.

Lisätiedot

Verenkierto I. Helena Hohtari Pitkäkurssi I

Verenkierto I. Helena Hohtari Pitkäkurssi I Verenkierto I Helena Hohtari Pitkäkurssi I Yleistä Verenkierron eli sirkulaation tehtävät: 1) Kuljettaa happea keuhkoista kudoksille 2) Kuljettaa ravintoaineita (glukoosi, rasvahapot etc.) 3) Kuljettaa

Lisätiedot

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) Luento III Sidekudos Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) j j Maksan Kuppferin soluja Syntyvät luuytimessä promonosyyteistä Kulkeutuvat veren mukana eri kudoksiin Saadaan näkyviin vitaaliväreillä

Lisätiedot

Valtimotaudin ABC 2016

Valtimotaudin ABC 2016 Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

Verenkierto (circulation)

Verenkierto (circulation) Yleistä: Verenkierto (circulation) monisoluisten eläinten ruumiinnesteiden kuljetusjärjestelmä tehtävät: - kudosten ravinnonsaannista huolehtiminen - kuona-aineiden poiskuljetus - kemiallisten viestien

Lisätiedot

Mikä on valtimotauti?

Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin ABC Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Hengityshiston itseopiskelutehtäviä

Hengityshiston itseopiskelutehtäviä Hengityshiston itseopiskelutehtäviä HEIKKI HERVONEN Kuva Netter. The Ciba Collection LUKU 1 Hengityshiston itseopiskelutehtäviä 1. Nenä, nenäontelo ja nenän sivuontelot, nielu ja larynx (RP6p s665-670;

Lisätiedot

HENGITYSKAASUJEN VAIHTO

HENGITYSKAASUJEN VAIHTO HENGITYSKAASUJEN VAIHTO Tarja Stenberg KAASUJENVAIHDON VAIHEET Happi keuhkoista vereen -diffuusio alveolista kapillaariin -ventilaatio-perfuusio suhde Happi veressä kudokseen -sitoutuminen hemoglobiiniin

Lisätiedot

Anatomia ja fysiologia 1

Anatomia ja fysiologia 1 Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...

Lisätiedot

LIHASKUDOS. Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN

LIHASKUDOS. Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia LIHASKUDOS HEIKKI HERVONEN Luurankolihasta. University of Kansas Medical center -verkkosivuilta imuroitu kuva Luku 1 LIHASKUDOS Monet

Lisätiedot

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0

Lisätiedot

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa Mikroskopiatyö 3: Solubiologia ja peruskudokset 2013 Lymfaattinen kudos, rusto ja luu- sekä lihaskudos /MA/ Biolääketieteen laitos / Anatomia Ennakkotehtävät: Mikroskopiatöissä riittää runsaasti haasteita

Lisätiedot

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa Mikroskopiatyö 3: Lymfaattinen kudos, rusto ja luu- sekä lihaskudos/ 2012/ Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos / Anatomia Ennakkotehtävät: Mikroskopiatöissä riittää runsaasti haasteita

Lisätiedot

Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4, 5 ja 6: Merkitse O, jos väite on oikein; V, jos väite on väärin. Oikea vastaus +1 p, väärä vastaus -1 p, tyhjä 0 p.

Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4, 5 ja 6: Merkitse O, jos väite on oikein; V, jos väite on väärin. Oikea vastaus +1 p, väärä vastaus -1 p, tyhjä 0 p. (Tenttiä tiivistetty nettiin laitettaessa, oikeassa tentissä 14 sivua/samat kysymykset) FYSIOLOGIA I KESKIPITKÄ LOPPUKUULUSTELU Yleisfysiologia 9.5.2001 80 p Nimi vsk Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4,

Lisätiedot

SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2012 29.10.2012

SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2012 29.10.2012 SYDÄMEN JA VERENKIERTOELIMISTÖN TEHTÄVÄ elimistön sisäisen tasapainon eli homeostaasin ylläpitäminen SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2012 29.10.2012 kunkin elimen ja elinjärjestelmän verensaannin sovittaminen solujen

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi

Lisätiedot

Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet

Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet venytysanturi Suonen pala Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet Farmakologian kurssityö Sydän, verenkierto ja munuainen Syksy 2012 Valtimo- ja laskimosuonen rakenne Verisuonen

Lisätiedot

Munuainen: - Rakenne - Tehtävät - Fysiologia Maksa: Tällä tunnilla:

Munuainen: - Rakenne - Tehtävät - Fysiologia Maksa: Tällä tunnilla: Maksa & Munuaiset Munuainen: - Rakenne - Tehtävät - Fysiologia Maksa: - Rakenne - Tehtävät Tällä tunnilla: Mitä kaikkia tehtäviä munuaisilla on elimistössä? Munuaisen tehtävät Kuonan poistaminen Nestetasapainon

Lisätiedot

Voimaa arkeen. Sepelvaltimotauti. Sydänhoitaja Aino Rantamäki

Voimaa arkeen. Sepelvaltimotauti. Sydänhoitaja Aino Rantamäki Voimaa arkeen Sepelvaltimotauti Sydänhoitaja Aino Rantamäki Sydän Sydämen rakenne Sydämen rytminen toiminta perustuu sähköilmiöön. Jokainen sydänlihassolu sisältää sähkövarauksen, jonka muutos saa sydänlihaksen

Lisätiedot

Epiteeli' Kateenkorva'

Epiteeli' Kateenkorva' Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/anatomia JOHDANTO SOLUBIOLOGIA JA PERUSKUDOKSET-JAKSOON Epiteeli' Kateenkorva' Luu' Veri' Jeffrey&B.&Kerr:'Atlas'of'' Func;onal'Histology.' Mosby'1999'

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI. Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat.

TUTKIMUSRAPORTTI. Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat. TUTKIMUSRAPORTTI Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat. KEUHKOT JA SYDÄN Meidän ryhmämme aloitti tutkimuksen keuhkoista ja sydämestä.

Lisätiedot

Eläinfysiologia ja histologia

Eläinfysiologia ja histologia Eläinfysiologia ja histologia Nisäkkään sydän Keuhkovaltimo Aortta Luento VIII Vasen ja oikea puolisko Yläonttolaskimo l Keuhkovaltimo Läpät: Eteiskammioläpät Oikea eteinen Vasen eteinen Kolmiliuskaläppä

Lisätiedot

Lihaskudos /Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Solubiologia ja peruskudokset opintojakso

Lihaskudos /Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Solubiologia ja peruskudokset opintojakso Lihaskudos /Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Solubiologia ja peruskudokset opintojakso Monet solut pystyvät liikkumaan, koska kaikista tumallisista soluissa löytyy aktiinimyosiini-mikrofilamentteja.

Lisätiedot

ATEROSKLEROOSI ja ARTERIOSKLEROOSI 1 ja 2

ATEROSKLEROOSI ja ARTERIOSKLEROOSI 1 ja 2 Johdatus sydän- ja verisuonisairauksiin III ATEROSKLEROOSI ja ARTERIOSKLEROOSI 1 ja 2 ANATOMIA JA HISTOLOGIA Verisuonten rakenne - Intima - endoteeli, sen tyvikalvo ja sidekudos - Media - sileälihas, sidekudos

Lisätiedot

SYDÄN, VERI VERENKIERTOELIMISTÖ. Jenni Henrichsson

SYDÄN, VERI VERENKIERTOELIMISTÖ. Jenni Henrichsson SYDÄN, VERI VERENKIERTOELIMISTÖ Jenni Henrichsson Ohjelmassa tänään: Veri: 1. Veren koostumus 2. Veren hyytyminen 3. Veren tehtävät 4. Verisairaudet Verisuonet: 1. Verisuonten rakenne 2. Iso ja pieni verenkierto

Lisätiedot

Koiran sydänsairaudet

Koiran sydänsairaudet Koiran sydänsairaudet Voedingsovergevoeligheid KOIRAN SYDÄNSAIRAUDET Koiran sydänsairaudet ovat yleensä eteneviä: ne pahenevat hitaasti, mutta varmasti. Hyvällä hoidolla, sopivalla ruokavaliolla ja lääkityksen

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset

Lisätiedot

Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia VERI JA VEREN SOLUT HEIKKI HERVONEN. Kuva imuroitu sivuilta: TopNews.

Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia VERI JA VEREN SOLUT HEIKKI HERVONEN. Kuva imuroitu sivuilta: TopNews. Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia VERI JA VEREN SOLUT HEIKKI HERVONEN Kuva imuroitu sivuilta: TopNews.in Luku 1 VERI JA VEREN SOLUT Veri on pitkälle erilaistunutta sidekudosta,

Lisätiedot

7. MAKSA JA MUNUAISET

7. MAKSA JA MUNUAISET 7. MAKSA JA MUNUAISET 7.1. Maksa myrkkyjentuhoaja SIJAINTI: Vatsaontelon yläosassa, oikealla puolella, välittömästi pallean alla Painaa reilun kilon RAKENNE: KAKSI LOHKOA: VASEN JA OIKEA (suurempi), VÄLISSÄ

Lisätiedot

SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS. Hannu Sariola

SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS. Hannu Sariola SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS Hannu Sariola INFEKTIOIDEN JÄLKEEN SYDÄMEN EPÄMUODOSTUMAT TAPPAVAT ENITEN LAPSIA GASTRULAATIO VARHAISKEHITYS VERISUONET JA VEREN SOLUT Kehitys käynnistyy 3.

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA MITÄ ROKOTUKSIA? Muistatko mitä rokotuksia olet saanut ja minkä viimeiseksi? Miten huolehdit koulun jälkeen rokotuksistasi? Mikrobit uhkaavat elimistöä Mikrobit voivat olla bakteereita,

Lisätiedot

Laserin käyttö eläinlääkinnässä

Laserin käyttö eläinlääkinnässä Laserin käyttö eläinlääkinnässä Syyskoulutuspäivät Turussa 6.-7.10.2017 MAOL-Turku ry ELL Jouni Niemi Vetman Oy LASER Light Amplification by Stimulated Emission of Radiation MITEN DIODILASERIN VALO ON

Lisätiedot

Aineenvaihdunta: Ruuansulatus

Aineenvaihdunta: Ruuansulatus Aineenvaihdunta: Ruuansulatus pääravintoaineet ravinnonotto sulatus imeytys eritys suu ja hampaat sylkirauhaset ruokatorvi maksa vatsalaukku sappirakko haima phutsuoli paksusuoli umpilisäke peräsuoli Aineenvaihdunta:

Lisätiedot

Terveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli

Terveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli TERVEYSLIIKUNNAKSI KUTSUTAAN SÄÄNNÖLLISTÄ FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA, JOKA TUOTTAA SELVÄÄ TERVEYSHYÖTYÄ (passiivisiin elintapoihin verrattuna) ILMAN LIIKUNTAAN LIITTYVIÄ MAHDOLLISIA RISKEJÄ Arki- eli hyötyliikunta

Lisätiedot

Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä

Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Mikael Niku 28.2.2006 Kuvissa on naudan kudoksia, joita on värjätty immunohistokemialla erilaisia vasta aineita

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava

Lisätiedot

SBPK info. Olet tässä. Lukujärjestys

SBPK info. Olet tässä. Lukujärjestys SBPK info Olet tässä Lukujärjestys 1 Muu opetus jakson aikana: Informatioteknologia Ryhmätyötaidot Kasvaminen L ja HL Englanti 2 PBL-istunnot 2x/vko Yht. 8 virikettä PBL-istunnot rytmittävät opintoja Tärkeää

Lisätiedot

Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia.

Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia. Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia Tavoitteet: - tunnistaa eri sidekudostyyppejä ja niissä esiintyviä soluja histologisessa

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä

Lisätiedot

SYDÄN- JA VERENKIERTOELINTEN TAUDIT

SYDÄN- JA VERENKIERTOELINTEN TAUDIT SYDÄN- JA VERENKIERTOELINTEN TAUDIT Tupakoinnin ja sydän- ja verenkiertoelinten tautien syy-yhteys on tunnettu jo 1950-luvulta. Tupakointi on merkittävin ennaltaehkäistävissä oleva sydän- ja verenkiertoelinten

Lisätiedot

Verenkierto II. Helena Hohtari Pitkäkurssi I

Verenkierto II. Helena Hohtari Pitkäkurssi I Verenkierto II Helena Hohtari Pitkäkurssi I Aivojen verenkierto Neljä suurta valtimoa: nikamavaltimot ja sisemmät kaulavaltimot Oma laskimojärjestelmä: veriviemärit Jatkuva tarve hapelle ja glukoosille,

Lisätiedot

Ruoansulatus ja suolisto

Ruoansulatus ja suolisto Ruoansulatus ja suolisto Suoliston ja suolistoflooran terveys on hyvän terveyden ja hyvinvoinnin lähtökohta. Kun suolisto voi huonosti, myös ihminen voi huonosti. Se ei ole ihme, sillä suoliston limakalvo

Lisätiedot

Suomenkielinen laitos: A. Vogel Oy / A. Vogel Institute, PL 64, 01451, Vantaa. 2002

Suomenkielinen laitos: A. Vogel Oy / A. Vogel Institute, PL 64, 01451, Vantaa. 2002 Opintojakso 3 Verenkierto Lue tämä ennen kuin aloitat 1. Tämän opintojakson tarkoituksena on antaa perustiedot verenkiertojärjestelmän rakenteesta ja toiminnasta. Se auttaa ymmärtämään ongelmia, jotka

Lisätiedot

SISÄELINTEN TUTKIMUSRAPORTTI

SISÄELINTEN TUTKIMUSRAPORTTI SISÄELINTEN TUTKIMUSRAPORTTI Hanna-Riina Raunio 9c Tutkimme 1.11.2012 biologian tunnilla naudan sisäelimiä. Tutkimme munuaisia, maksaa, keuhkoja ja henkitorvea sekä ruokatorvea ja kieltä. Pidin tutkimisesta,

Lisätiedot

SYDÄMEN TOIMINTA L2/H L Peltonen

SYDÄMEN TOIMINTA L2/H L Peltonen SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2012 29.10.2012 L Peltonen 1 SYDÄMEN JA VERENKIERTOELIMISTÖN TEHTÄVÄ elimistön sisäisen tasapainon eli homeostaasin ylläpitäminen kunkin elimen ja elinjärjestelmän verensaannin sovittaminen

Lisätiedot

Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus. Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy

Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus. Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy Veritilavuus Hapenkuljetus kyky Hemostaasin ylläpito =verenvuodon tyrehdyttäminen / tyrehtyminen Veritilavuus Leikkausverenvuodon

Lisätiedot

Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella

Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella Liisa Peltonen Sydänäänien kuuntelu Matti Ahlström VERENKIERTOON

Lisätiedot

Edistyksellinen laite, jossa yhdistyy kaksi hyvin tunnettua ja toimivaa hoitomenetelmää: LYMFATERAPIA MAGNEETTITERAPIA

Edistyksellinen laite, jossa yhdistyy kaksi hyvin tunnettua ja toimivaa hoitomenetelmää: LYMFATERAPIA MAGNEETTITERAPIA Edistyksellinen laite, jossa yhdistyy kaksi hyvin tunnettua ja toimivaa hoitomenetelmää: LYMFATERAPIA MAGNEETTITERAPIA Mikä aiheuttaa nesteen kerääntymisen Epänormaali imunestekierto aiheuttaa muutoksia

Lisätiedot

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.

Lisätiedot

Luennon 5 oppimistavoitteet. Soluseinän biosynteesi. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia. Solun organelleja. Elävä kasvisolu

Luennon 5 oppimistavoitteet. Soluseinän biosynteesi. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia. Solun organelleja. Elävä kasvisolu Luennon 5 oppimistavoitteet Soluseinän biosynteesi Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia saat listata puuaineksen muodostumisen vaiheet. Ymmärrät, kuinka soluseinän tapahtuu. saat lyhyesti kuvata soluseinän

Lisätiedot

Mind Master. Matti Vire 11.5.2013

Mind Master. Matti Vire 11.5.2013 Stressi = ympäristön yksilöön kohdistava uhka tai vahingollinen vaikutus sympaattinen hermojärjestelmä ja hypotalamus-aivolisäke-lisämunuainen aktivoituvat Akuutissa stressissä sydämen syke nousee, hengitys

Lisätiedot

Kuinka ateroskleroosi kehittyy

Kuinka ateroskleroosi kehittyy Sepelvaltimotautikuolleisuus Suomessa 25 64-vuotiaat miehet ja naiset Per 100 000 Kuinka ateroskleroosi kehittyy Katariina Öörni Wihurin tutkimuslaitos Sepelvaltimotautikuolemat Suomessa yhä iäkkäämmillä

Lisätiedot

Solubiologia ja peruskudokset opintojakso Veri ja veren solut. Biolääketieteen laitos/ Anatomia, HY

Solubiologia ja peruskudokset opintojakso Veri ja veren solut. Biolääketieteen laitos/ Anatomia, HY Solubiologia ja peruskudokset opintojakso 2013 Veri ja veren solut Matti Airaksinen Biolääketieteen laitos/ Anatomia, HY Veren koostumus, hematokriitti Verta on ~7% elimistön painosta Hematokriitti= verisolujen

Lisätiedot

Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen II

Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen II Hermo-lihasliitos (NMJ) Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen II synapsi, joka rakenteellisesti ja toiminnallisesti erikoistunut siirtämään signaalin motoneuronista lihassoluun rakentuu viidestä komponentista:

Lisätiedot

2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit

2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit 2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit Tiivistelmä Esitumaisiset eli alkeistumalliset solut ovat pieniä (n.1-10µm), niissä on vähän soluelimiä, eikä tumaa (esim. arkeonit, bakteerit) Tumalliset eli aitotumalliset

Lisätiedot

Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013

Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013 1 Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013 Mikrokopiatyön kulku: - Mikroskopoidaan valmisteet näyteryhmittäin monisteen ohjeen mukaan. - Täydennetään jo

Lisätiedot

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15 Tampereen yliopisto Henkilötunnus - Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe 18.5.2018 Tehtävä 1 Pisteet / 15 1. Alla on esitetty urheilijan

Lisätiedot

Luennon 3 oppimistavoitteet. Solulajit PUUSOLUT. Luennon 3 oppimistavoitteet. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia

Luennon 3 oppimistavoitteet. Solulajit PUUSOLUT. Luennon 3 oppimistavoitteet. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Solulajit Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Luennon 3 oppimistavoitteet Osaat luokitella puusolut ja ymmärrät niiden tehtävät ja sijainnin puusolukossa. Tunnistat havupuiden ja lehtipuiden solukot mikroskooppikuvista.

Lisätiedot

Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet

Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet sammakko (Xenopus) Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet Heti gastrulaation jälkeen: chorda selkäjänne mesodermi jakautuu kolmeen osaan: selkäjänteen aihe (notochorda), paraksiaalinen mesodermi, lateraalimesodermi

Lisätiedot

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat LIHASHUOLTO Lihashuolto tarkoittaa joukkoa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on valmistaa urheilijaa suoritukseen ja edistää palautumista harjoituksesta tai kilpailusta. Palautumisella tarkoitetaan fyysisen

Lisätiedot

Sydän, verenkierto ja munuainen FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ

Sydän, verenkierto ja munuainen FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ Sydän, verenkierto ja munuainen FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ Sydän, verenkierto ja munuainen jakso: FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ Farmakologian kurssityössä tutustutaan verisuonen tonuksen fysiologiseen säätelyyn

Lisätiedot

Utareen rakenne. Utare ulkoapäin. Utare sisältä

Utareen rakenne. Utare ulkoapäin. Utare sisältä Utareen rakenne Utare ulkoapäin Naudan utareessa on neljä matorauhasta eli neljä neljännestä. Jokainen neljännes on oma yksikkönsä, joka ei ole missään yhteydessä muihin neljänneksiin vaan niitä erottaa

Lisätiedot

VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN. Marko Laaksonen

VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN. Marko Laaksonen VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN Marko Laaksonen VALMENTAJAKOULUTUS II-taso 28.-29.8.2004 Suomen Ampumahiihtoliitto ry. KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMISTÖÖN JA PALAUTUMINEN Teksti:

Lisätiedot

EKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys

EKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys EKG Markus Lyyra LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10 Mitä on EKG? Elektrokardiogrammi Kuvaa sydämen sähköistä toimintaa ja siihen liittyviä

Lisätiedot

SYDÄMEN TOIMINTA L2/H L Peltonen

SYDÄMEN TOIMINTA L2/H L Peltonen SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2013 28.10.2013 L Peltonen 1 SYDÄMEN TEHTÄVÄ SYDÄMEN JA VERENKIERTOELIMISTÖN TEHTÄVÄ William Harvey 1628: It has been shown by reason and experiment that blood by the beat of the

Lisätiedot

Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen

Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen Animal skeleton, muscle function and locomotor mechanisms (Campbell: luku 50.5 ja 50.6) Photograph courtesy of Editions Xavier Barral, in association with The Museum

Lisätiedot

Drug targeting to tumors: Principles, pitfalls and (pre-) cilinical progress

Drug targeting to tumors: Principles, pitfalls and (pre-) cilinical progress Drug targeting to tumors: Principles, pitfalls and (pre-) cilinical progress Twan Lammers, Fabian Kiessling, Wim E. Hennik, Gert Storm Journal of Controlled Release 161: 175-187, 2012 Sampo Kurvonen 9.11.2017

Lisätiedot

KOMPRESSIOHOITO KAIKKI MITÄ SINUN TARVITSEE TIETÄÄ LASKIMOPERÄISISTÄ ONGELMISTA THERAPIES. HAND IN HAND.

KOMPRESSIOHOITO KAIKKI MITÄ SINUN TARVITSEE TIETÄÄ LASKIMOPERÄISISTÄ ONGELMISTA THERAPIES. HAND IN HAND. KOMPRESSIOHOITO KAIKKI MITÄ SINUN TARVITSEE TIETÄÄ LASKIMOPERÄISISTÄ ONGELMISTA THERAPIES. HAND IN HAND. ARVOISA ASIAKAS Arvioiden mukaan maailman länsiosassa aikuisista miehistä 40-50 % ja naisista 50-55

Lisätiedot

Urheilullisuus. Harri Hakkarainen LL, LitM. SJL, HK Metallurg Magnitogorsk, HC Jokerit. www.terveystalo.com

Urheilullisuus. Harri Hakkarainen LL, LitM. SJL, HK Metallurg Magnitogorsk, HC Jokerit. www.terveystalo.com Urheilullisuus Harri Hakkarainen LL, LitM SJL, HK Metallurg Magnitogorsk, HC Jokerit Urheilullisuus mitä se on? jokaisella urheilijalla 24 h aikaa aikaa harjoitella, palautua, kehittyä... Harjoitusaikaa

Lisätiedot

Poikkijuovainen lihassolu 1. Erilaistuneita soluja. Lihassolu. Poikkijuovainen lihassolu 2. Lihaskudokset. Poikkijuovainen lihassolu 3

Poikkijuovainen lihassolu 1. Erilaistuneita soluja. Lihassolu. Poikkijuovainen lihassolu 2. Lihaskudokset. Poikkijuovainen lihassolu 3 Poikkijuovainen lihassolu 1 Erilaistuneita soluja 1. Glykolyyttiset syyt: anaerobinen, energia glykolyysistä vähän mitokondrioita paksu nopea, kehittää runsaasti voimaa lyhyessä ajassa lyhytkestoiseen

Lisätiedot

2.2 Kuukautiskierto. munarakkula. munasarja. munasolu. keltarauhanen. Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe. Aivolisäkkeen.

2.2 Kuukautiskierto. munarakkula. munasarja. munasolu. keltarauhanen. Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe. Aivolisäkkeen. 2.2 Kuukautiskierto munasarja munarakkula munasolu keltarauhanen Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe FSH LH Aivolisäkkeen hormonit munarakkula ovulaatio keltarauhanen Munasarjan hormonit

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

OHJEET SYDÄMEN JA VERISUONIEN TERVEYTEEN. Kuopiolaistutkimus: Sydänperäinen äkkikuolema kaataa myös nuoria ja kovakuntoisia

OHJEET SYDÄMEN JA VERISUONIEN TERVEYTEEN. Kuopiolaistutkimus: Sydänperäinen äkkikuolema kaataa myös nuoria ja kovakuntoisia OHJEET SYDÄMEN JA VERISUONIEN TERVEYTEEN Kuopiolaistutkimus: Sydänperäinen äkkikuolema kaataa myös nuoria ja kovakuntoisia Kymmenvaiheinen ohjelma sepelvaltimoiden terveyden ylläpitoon luontaishoidoilla

Lisätiedot

Tunnin sisältö. Immuunijärjestelmä Luonnollinen immuniteetti Hankittu immuniteetti Rokotukset Allergiat HIV / AIDS

Tunnin sisältö. Immuunijärjestelmä Luonnollinen immuniteetti Hankittu immuniteetti Rokotukset Allergiat HIV / AIDS Immuunipuolustus Tunnin sisältö Immuunijärjestelmä Luonnollinen immuniteetti Hankittu immuniteetti Rokotukset Allergiat HIV / AIDS Lymfaattinen elinjärjestelmä Muodostuu imukudoksesta imusuonet imusolmukkeet

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonisairaudet

Sydän- ja verisuonisairaudet 1 Sydän- ja verisuonisairaudet Mikko Vestola Koulun nimi TT1-Terveystiedon tutkielma 10.1.2002 Arvosana: Erinomainen 2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 AKTIIVINEN LIIKUNTA ON VÄHENTYNYT... 3 1.2 HUONO

Lisätiedot

Itseopiskelun polttopistetehtävät 2012: 1. Solun kalvorakenteet ja kalvokierto/heikki Hervonen

Itseopiskelun polttopistetehtävät 2012: 1. Solun kalvorakenteet ja kalvokierto/heikki Hervonen 1. Solun kalvorakenteet ja kalvokierto/heikki Hervonen 1. Aineiden ja materiaalin soluunotto voi tapahtua mm. solukalvosta syntyvien kalvorakkuloiden kautta. a. Miten fagosytoosi ja pinosytoosi eroavat

Lisätiedot

Valtimoverenkierron mittaaminen. Sorjo Mätzke HUS Kuvantaminen

Valtimoverenkierron mittaaminen. Sorjo Mätzke HUS Kuvantaminen Valtimoverenkierron mittaaminen Sorjo Mätzke HUS Kuvantaminen Verisuonipuuston toiminta Valtimot, laskimot, kapillaarit Elastisuus Autoregulaatio! Seinämän alhainen trombogeenisyys Arterian seinämä elastisia

Lisätiedot

Etunimi: Henkilötunnus:

Etunimi: Henkilötunnus: Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Ihmisen biologian selkokielisanasto

Ihmisen biologian selkokielisanasto Ihmisen biologian selkokielisanasto Ihmisen biologian Käsitesanasto Tämä käsitesanasto tukee lukion biologian kurssin BI4, perusopetuksen biologian kurssin bi3 sekä ammattiopiston anatomian kurssien opiskelijoita.

Lisätiedot

Demo 5, maanantaina 5.10.2009 RATKAISUT

Demo 5, maanantaina 5.10.2009 RATKAISUT Demo 5, maanantaina 5.0.2009 RATKAISUT. Lääketieteellisen tiedekunnan pääsykokeissa on usein kaikenlaisia laitteita. Seuraavassa yksi hyvä kandidaatti eli Venturi-mittari, jolla voi määrittää virtauksen

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Sisäinen ohje 1 (5) PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi.

Lisätiedot

Mitä ikääntyessä tapahtuu?

Mitä ikääntyessä tapahtuu? Mitä ikääntyessä tapahtuu? Hormonitoiminta, aineenvaihdunta, kehonkoostumus Joni Keisala ODL Liikuntaklinikka Hormonitoiminta Endokriininen järjestelmä Hormonaalinen toiminta perustuu elimiin ja kudoksiin,

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

POLTTOPISTE- TEHTÄVÄT

POLTTOPISTE- TEHTÄVÄT Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ biolääketieteen laitos/ anatomia ITSEOPISKELUN POLTTOPISTE- TEHTÄVÄT HEIKKI HERVONEN Solubiologia ja peruskudokset jaksolla ei tarvitse osata piirtää yhtä hyvin kuin

Lisätiedot

Harvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti,

Harvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti, www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Harvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti, Versio 2016 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Mitä vaskuliittityyppejä tunnetaan? Miten vaskuliitit luokitellaan?

Lisätiedot

Verisuonten mallintamisella täsmähoitoa laskimosairauksiin

Verisuonten mallintamisella täsmähoitoa laskimosairauksiin Verisuonten mallintamisella täsmähoitoa laskimosairauksiin Lauri Eklund tutkii verisuonten kasvun ja toiminnan häiriöitä. Tavoitteena on mm. kehittää laskimosairauksiin täsmähoitoja. Picture: Veli-Pekka

Lisätiedot

Yleispatologia. Tulehdus. Akuutti tulehdus. Akuutin tulehduksen syyt. Lisääntyneen verisuonten permeabiliteetin syitä

Yleispatologia. Tulehdus. Akuutti tulehdus. Akuutin tulehduksen syyt. Lisääntyneen verisuonten permeabiliteetin syitä Akuutti tulehdus Yleispatologia Tulehdus Jarkko Hietanen professori, LKT, HLL, M.Sc Hammaslääketieteen laitos Hammaslääketieteellinen patologia Vaurion aiheuttama alkuvaiheen kudosreaktio. Vaskulaarinen

Lisätiedot

Miten turvotus syntyy?

Miten turvotus syntyy? 1 Miten turvotus syntyy? Ingressi: Turvotus on oire, johon jokainen meistä todennäköisesti törmää. Nilkan nyrjähdys tai pallopelissä saatu isku sääreen aiheuttavat paikallisen mutta ohimenevän turvotuksen.

Lisätiedot

SYDÄN- JA VERISUONISAIRAU- DET (5) Veli-Pekka Lehto Patologian osasto 29.8.2012

SYDÄN- JA VERISUONISAIRAU- DET (5) Veli-Pekka Lehto Patologian osasto 29.8.2012 SYDÄN- JA VERISUONISAIRAU- DET (5) Veli-Pekka Lehto Patologian osasto 29.8.2012 KÄSITELTÄVÄT AIHEET Embryologia Anatomia ja histologia Arterioskleroosi Aneurysmat Vaskuliitit Laskimosairaudet Imusuonten

Lisätiedot

Sydän- ja verenkiertoelimistön toiminta rasituksen aikana

Sydän- ja verenkiertoelimistön toiminta rasituksen aikana Sydän- ja verenkiertelimistön timinta rasituksen aikana Terve Urheilija iltaseminaari 5.3.2013 Niina Mutanen, testauspäällikkö, LitM Tampereen Urheilulääkäriasema 1 Sydän- ja verenkiertelimistö Verenkiertelimistö

Lisätiedot

SIDEKUDOS. Solubiologia ja peruskudokset Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN

SIDEKUDOS. Solubiologia ja peruskudokset Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN Solubiologia ja peruskudokset Biolääketieteen laitos/ Anatomia SIDEKUDOS Tiivistä järjestäytynyttä sidekudosta. Kerr: Atlas of Functional Histology. Mosby HEIKKI HERVONEN Luku 1 SIDEKUDOS Sidekudos muodostaa

Lisätiedot

Cis trans isomeria. Pohdintaa: Kummalla 1,2 dikloorieteenin isomeerillä on korkeampi kiehumispiste? kp = 60,2 o C. kp = 48,5 o C

Cis trans isomeria. Pohdintaa: Kummalla 1,2 dikloorieteenin isomeerillä on korkeampi kiehumispiste? kp = 60,2 o C. kp = 48,5 o C Cis trans isomeria Pohdintaa: Kummalla 1,2 dikloorieteenin isomeerillä on korkeampi kiehumispiste? kp = 48,5 o C kp = 60,2 o C 1 Cis trans isomeriaa voi ilmetä kahdessa erilaisessa tilanteessa: Tapaus

Lisätiedot

lisääntynyt kapillaarien läpäisevyys lymfa- l. imusuonet (umpipäätteisiä), päärungot avautuvat yläonttolaskimoon

lisääntynyt kapillaarien läpäisevyys lymfa- l. imusuonet (umpipäätteisiä), päärungot avautuvat yläonttolaskimoon Solujen väliaine, jatkoa Tyvikalvo säätelee aineiden kulkua ja solujen siirtymistä Tyvikalvo lamina basalis kaikkien (varsinaisten) epiteelisolujen alla lihas-, rasva- ja Schwannin solujen ympärillä Munuaiskeränen:

Lisätiedot

Sydämentahdistin potilasopas. Sisätautien osasto

Sydämentahdistin potilasopas. Sisätautien osasto Tahdistin potilasopas 1 (16) Sydämentahdistin potilasopas Sisätautien osasto Tahdistin potilasopas 2 (16) Sisältö 1. Terve sydän 2. Rytmihäiriöt 3. Tahdistimen toiminta 4. Valmistelu kotona / osastolla

Lisätiedot

Mikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta

Mikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta Eläinfysiologian ja histologian luennot (30 t) (140176) (4 op) I. Luento Loppukuulustelun vaatimukset ja tenttipäivät Luennoidut asiat + Campbell, Biology 8.painos: sivut 850-996 ja 1047-1119 9.painos:

Lisätiedot