Vanhustyön tulevaisuus

Transkriptio

1 Vanhustyön tulevaisuus Harriet Finne-Soveri Geriatrian dosentti Esityksen nimi / Tekijä 1

2 Sisältö Tulevaisuus 1. vanhenemisen ja toimintakyvyn näkökulmasta 2. yhteiskunnan näkökulmasta 3. vanhustyön näkökulmasta 4. Kotievääksi Esityksen nimi / Tekijä 2

3 sairauksien ja toimintakyvyn näkökulmasta (1) Terveys tutkimukseen kutsuttiin elossa olevat Terveys tutkimukseen 11 vuotta aiemmin kutsutut, väestoa edustavat henkilöt. Vuonna 2011 he olivat vähintään 29- vuotiaita. Lisaksi tutkittiin uusi satunnaisotos vuotiaita. Tassa raportissa esitetään 30 vuotta tayttaneita koskevia ensimmäisiä tutkimustuloksia. 30 vuotta täyttäneiden otoksesta (n = 7 964) 72,9 prosenttia osallistui ainakin yhteen tiedonkeruun vaiheeseen, terveystarkastukseen osallistui 58,6 prosenttia. Tutkimuksen suunnittelua ja toteutusta koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) yhteistyössä laajan asiantuntijaverkoston kanssa Esityksen nimi / Tekijä 3

4 sairauksien ja toimintakyvyn näkökulmasta (2) Vuoteen 2000 verrattuna - TERVEYS: Koettu terveys parani, pitkäaikaissairaiden osuus pieneni PAREMPAA verenkiertoelinten sairaudet, psyykkinen kuormitus, alkoholihäiriöt, työuupumus, tapaturman aiheuttamien vammojen yleisyys, suun terveys EI MUUTOSTA Masennuksen ja astman yleisyys. HUONOMPAA Tuki- ja liikuntaelinten oireet (nuorimmat) Keuhkoputkien ahtauma yleistyi naisilla diabetes kummallakin sukupuolella, vaikka väeston keskimaarainen glukoositaso hieman pieneni Esityksen nimi / Tekijä 4

5 sairauksien ja toimintakyvyn näkökulmasta (3) Vuoteen 2000 verrattuna -TOIMINTAKYKY: PAREMPAA Väestön liikkumiskyky, kognitiivinen toimintakyky, työkyky Iäkkäiden suoriutuminen arkitoimista paranivat. Sosiaalisen toimintakyvyn ongelmista osa väheni ja osa yleistyi. Toimintakykynsä rajoitusten takia apua tarvitsevien ja saavien osuus pieneni. Terveyteen liittyvä elämänlaatu koheni keskiikäisessä ja iäkkäässä väestössä Esityksen nimi / Tekijä 5

6 sairauksien ja toimintakyvyn näkökulmasta (4) Vuoteen 2000 verrattuna -TOIMINTAKYKY: AVUN TARVE IÄKKÄILLÄ Säännöllistä apua toimintakykynsä heikkenemisen takia sai 75 vuotta täyttäneistä naisista yli 40 prosenttia ja miehistä yli neljäsosa. Nuoremmissa ikäryhmissä avun tarve on vähäistä. Apua saavien ja tarvitsevien osuudet ovat huomattavasti pienentyneet vuodesta 2000 vuoteen Sen sijaan tyydyttymaton avun tarve ei ole vähentynyt, ja aiempaa suurempi osa tarvittavasta avusta näyttää jäävän tyydyttymättä Esityksen nimi / Tekijä 6

7 Elämäntapojen vaikutus väestön vanhenemisnopeuteen ja sairauksiin Mikä on pitkän ikäsi salaisuus? OOO.miten vanha sitten oikein olet? Tupakoin kolme askia päivässä ja join laatikon viskiä viikossa, söin rasvaista ruokaa enkä ikinä liikkunut Esityksen nimi / Tekijä 7

8 Yhteiskunnan näkökulmasta (1) Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 15 Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat , % vastaavanikäisestä väestöstä 10 5 Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet , % vastaavanikäisestä väestöstä Esityksen nimi / Tekijä 8

9 Yhteiskunnan näkökulmasta (2) vuotta täyttäneitä 65 vuotta täyttäneitä vuotiaat ja sitä vanhemmat Ympärivuorokautinen hoito Esityksen nimi / Tekijä 9

10 Yhteiskunnan näkökulmasta (3) vuotta täyttäneitä 65 vuotta täyttäneitä Miten ja kenen toimesta nämä hoidetaan ja miten se rahoitetaan?? vuotiaat ja sitä vanhemmat Ympärivuorokautinen hoito Esityksen nimi / Tekijä 10

11 Yhteiskunnan näkökulmasta (3) Lähde: Finne-Soveri. Vanhenemiseen varautuva kaupunki, esimerkkinä Helsinki Analyysi; TIEKE Esityksen nimi / Tekijä 11

12 Vanhustyön tulevaisuus (1) Vanhustyön näkökulma Työvoiman saatavuus omaisten rooli Työvoimapolitiikka Itsehoito Teknologia Uudet toimijat /ammattiryhmät Ympäristö Esityksen nimi / Tekijä 12

13 Vanhustyön tulevaisuus (2) Työvoiman saatavuus ja omaisten rooli huoltosuhteen muutos Lähde:Sotkanet, THL 2012 *Vanhushuoltosuhteella tarkoitetaan 65 vuotta täyttäneen väestön suhdetta vuotiaaseen väestöön Esityksen nimi / Tekijä 13

14 Vanhustyön tulevaisuus (3) Tarvittavat työvoimapoliittiset toimenpiteet Työvoiman lisääminen Kouluttamattomien kouluttaminen vähemmän vaativiin töihin. Inaktiivisen väestön hyödyntäminen (eläkeläiset, vapaaehtoiset, työttömät, miehet). Edellyttää jonkinasteista rahallista investointia, palkkausta tai kannustinta mukaan lukien koulutukseen investoitavat palkat. Vaikuttavuusnäyttö on vähäistä. Työvoiman migraatio, koulutetut vs kouluttamattomat maahanmuuttajat Edellytyksenä joustavien nopeiden jatkuvien koulutusohjelmien rakentaminen ja ylläpito vastuiden määrittely kielikynnysten tehokkaampi ratrkaiseminen Työvoiman käyttö nykyistä pidempään/enemmän Työurien pidentäminen on todettu vaikeaksi, edellyttäisi houkuttimia kuten parempi palkka tai muut etuudet (kuljetukset, bonukset, lastenhoitoetuudet jne) Omaiset, läheiset. Haasteena hoitajan oma fyysinen ja henkinen terveys, toimintakyky sekä oman työuran ylläpito, oman eläkkeen keruu. Työmarkkinoille paluun vaikeus. Ongelmallista on näytön vähyys ja rahallisten tukijärjestelmien sekavuus. Edellytyksenä työolojen, -aikojen ja sisällön jousto kannustinjärjestelmän rakentaminen omaishoidon ja työmarkkinoiden säätelyjärjestelmän luominen Lähde: Muotoiltu OECD Fujisawa ja Colombo 2009 & Finne-Soveri 2012 Työvoiman tarpeen vähentäminen ICT (information & communication technologies) "Healthy ageing policies" edistämällä omasta itsestä huolehtimista ja itsehoitoa Työtehtävien uudelleen jako ammattiryhmien kesken Terveyspolitiikka Aiempaa parempi hoito Kansantautien ja toiminnanvajauksen preventio itsehoito Edellytyksenä ICT systeemiin investoiminen Tiivis yhteistyö sosiaali- ja terveysalojen välillä Tiivis yhteistyö ammattiliittojen kanssa Ikäihmisten palvelut/palo, THL 14

15 Sari Kehusmaa, Ilona Autti-Rämö, Hans Helenius, Katariina Hinkka, Maria Valaste, Pekka Rissanen. Factors associated with the utilization and costs of health and social services in frail elderly patients. BMC Health Services Research 2012, 12:204. IKÄ-tutkimukseen ( ) osallistui 732 eläkkeellä olevaa heikkokuntoista Kelan hoitotuen saajaa 41 kunnasta eri puolilta Suomea, keski-ikä 78 vuotta. Heidän toimintakykynsä ja terveytensä selvitettiin ja omaishoitoa ja palvelujen käyttöä seurattiin vuoden ajan. Asuinkunta vaikutti ikäihmisten saamiin sosiaalipalveluihin, mutta ei terveyspalveluihin. Tutkittujen hoivapalvelujen käytössä oli eroja: 91 % eroista selittyi henkilön erilaisesta palvelutarpeesta ja 9 % aiheutui kunnan toiminnasta. Terveyspalvelujen käytön erot perustuivat terveydentilaan, eikä niissä havaittu eroa kuntien välillä. Ikääntyneiden terveydenhuolto on järjestetty varsin yhdenmukaisesti koko maassa. Sosiaalipalveluissa sen sijaan kuntien toimintakäytännöt aiheuttavat eroja palvelujen saantiin. Sosiaalipalvelujen saaminen näytti olevan yhteydessä kohentuneeseen terveydentilaan. Palveluja saavien terveydentila oli useammin parantunut tai pysynyt ennallaan verrattuna niihin, jotka eivät olleet saaneet sosiaalipalveluja. Tätä pidetään vahvana osoituksena palvelujen toimivuudesta. Panostamalla riittäviin sosiaalipalveluihin on mahdollista vähentää ikäihmisten terveyspalvelujen tarvetta ja menoja, tutkijat toteavat. Toisaalta sosiaalipalvelujen saannin rajoittaminen voi johtaa vastaavasti ikäihmisten terveysmenojen kasvuun. Tällöin säästö hoivapalveluissa vain siirtää kustannuksia terveydenhuoltoon. Ikäihmisten hoidon menoja pitäisi aina tarkastella kokonaisuutena, jossa huomioidaan sekä terveydenhuolto että hoivapalvelut Esityksen nimi / Tekijä 15

16 Vanhustyön tulevaisuus (4) Omaisten rooli - RAI-seminaari Esityksen nimi / Tekijä 16

17 Vanhustyön tulevaisuus (5) Omaisten rooli - RAI-seminaari Esityksen nimi / Tekijä 17

18 Omaisen kuormittuneisuus ja hoitoa saavan sijoitustarve Lähde: RAI-tietokanta, THL N= arvioitua henkilöä, omaisen apua n :lla Kotihoito MAPLe 3-5 tarkkaile omaisen jaksamista Palvelutalo Onko palvelutalossasi riittävästi osaamista ja henkilöstöä MAPLe 5:lle? 35% 35% 30% 25% Omaishoitajan kuormittuneisuus, % 30% 25% Omaishoitajan kuormittuneisuus, % 20% Epävirallisen hoitajan kuormittuneisuus, % 20% Epävirallisen hoitajan kuormittuneisuus,% 15% 10% 5% Omaishoitajan mielestä parempi muualla, % Epävirallisen hoitajan mielestä parempi muualla, % 15% 10% 5% Omaishoitajan mielestä parempi muualla, % Epävirallisen hoitajan mielestä parempi muualla, % 0% Maple1 Maple2 Maple3 Maple4 Maple5 0% Maple1 Maple2 Maple3 Maple4 Maple Esityksen nimi / Tekijä 18

19 Kuka, missä, milloin vastaa palvelutarpeeseen, Suomi (n=14 000) (tuntia viikossa, arvioitu) 80 Sairaanhoitaja tms Lähihoitaja tms Sairaanhoitaja tms Lähihoitaja tms Kotiavustaja, kodinhoitaja tms Puoliso Kotiavustaja, kodinhoitaja tms Puoliso 30 Lapsi 30 Lapsi Sukulainen 10 Sukulainen 10 0 Muu epävirallinen 0 Muu epävirallinen Kotihoito 2011_2 Palvelutalot 2011_ Harriet.finne-soveri@thl.fi, Ikäihmisten palvelut/palo, THL 19

20 Vanhustyön tulevaisuus (6) Omaisten rooli 5% 5% 4% 4% 3% 3% 2% STM: vanhat laatusuositukset Tavoite 6% -> korjataan Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Koko maa 2% 1% 1% 0% Lähde: Sotkanet, THL Esityksen nimi / Tekijä 20

21 Vanhustyön tulevaisuus (8) Teknologia tulee oletko valmis? ESIMERKIKSI: SM Turvateknologia Apuvälineet Kommunikaatiovälineet Tele -medisiina -fysioterpaia -ravitsemusterapia KENELLE? Henkilö itse Hoitava omainen tai läheinen Ammattihenkilö Esityksen nimi / Tekijä 21

22 Vanhustyön tulevaisuus (8) Teknologia tulee oletko valmis? MITÄ: SM Turvateknologia Apuvälineet Kommunikaatiovälineet Tele -medisiina -fysioterpaia -ravitsemusterapia KENELLE? Henkilö itse Hoitava omainen tai läheinen Ammattihenkilö Esityksen nimi / Tekijä 22

23 Vanhustyön näkökulmasta Teknologia tulee oletko valmis? Esityksen nimi / Tekijä 23

24 Poimintoja INNO-KUSTI hankkeen tuloksista (rahoitus Helsingin innovaatiorahasto 2006) 1. TAA palvelutarpeen arviointi Asiakkaan mieltymysten huolellinen kartoitus yhdessä riski ja voimavarakartoituksen kanssa johtivat: sosiaalisen kanssakäymisen (+) ja fyysisen aktiivisuuden (+) kautta parempaan kognitioon (+) vähempään pakon käyttöön, lääkkeiden käyttöön eristyneisyyteen, konflikteihin käytösoireisiin 2. ELSI- hyvinvointilattia Yksiköllinen lattian kautta tapahtuva hälytys mahdollisti päivien vieton yksilöllisesti, turvallisuuden ja hyvinvoinnin lisääntymisen : 3. IITA interaktiivinen hyvinvointi TV Lähes päivittäinen vuorovaikutus ammattihenkilöiden kanssa hyvinvointitv:n avulla sairaalasta/kuntoutusosastolta kotiutumisen jälkeen 6kk aikana onnistui hyvin ja johti lisääntyneeseen liikuntaan kustannusvaikuttavasti Esityksen nimi / Tekijä 24

25 Poimintoja ALCOVE hankkeen tuloksista ( Muistisairauksiin liittyvien käytösoireiden näkökulmasta: Teknologian käytön eduista ei vielä kesään 2012 yksiselitteistä näyttöä (näytönaste A tai B) Kirjallisuushaun perusteella (pubmed ja cochrane) teknologian käyttö omaisten tukena silloin kun siihen liittyy mahdollisuus vuorovaikutukseen JA yksilölliseen räätälöintiin on lupaavaa Esityksen nimi / Tekijä 25

26 Vanhustyön näkökulmasta (9) Uudet ammattiryhmät tulevat oletko valmis? Hoiva-avustaja Case manager Vapaaehtoiset Hoivatalkkari hoivajuristi/asiamies Esityksen nimi / Tekijä 26

27 Vanhuspalvelulaki (1) muunmuassa: Kunnan velvollisuudet Yhteistyö kunnan sisällä + muiden toimijoiden kanssa Suunniteltava toimenpiteet ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi + iäkkäiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi valtuustokausittain Arvioitava palvelujen riittävyyttä ja laatua vuosittain Varmistettava palvelujen saatavuus ja saavutettavuus (myös kielelliset oikeudet turvattava) Osoitettava riittävät voimavarat suunnitelman toteuttamiseksi Hankittava riittävä määrä monipuolista asiantuntemusta Vanhusneuvosto joka kuntaan - otettava mukaan kunnan toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan ikääntynyttä väestöä koskevissa asioissa Hyvinvointia edistävää toimintaa (neuvonta, terveystarkastukset, riskityhmät) Lähde: Riitta kuusisto STM /vanhuspalvelulaki Esityksen nimi / Tekijä 27

28 Vanhuspalvelulaki (2) muunmuassa Palvelutarpeen arviointi moniulotteisuus Parvelusuunnitelma Palvelujen periaatteet hoito ensisijaisesti kotona tai kodinomaisissa oloissa ja räätälöityjen palvelujen avulla laitoshoito vain lääketieteellisin perustein tai jos se on muuten perusteltua iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta turvallisuus, merkityksellinen ja arvokas elämä sosiaalinen vuorovaikutus, mielekäs hyvinvointia ylläpitävä toiminta iäkkäille avo- ja aviopuolisoille mahdollisuus yhteisasumiseen hoitojärjestelyn pysyvyys Lähde: Riitta kuusisto STM /vanhuspalvelulaki Esityksen nimi / Tekijä 28

29 Vanhuspalvelulaki (3) muunmuassa Eduskunnan ponnet: hallituksen arvioitava henkilöstömitoituksen toteutuminen vanhuspalvelulaissa tarkoitetulla tavalla v ja jos ymp. vrk hoidossa ei ole saavutettu minimimitoitusta (0,5), hallituksen annettava esitys lain täsmentämisestä hallituksen arvioitava lain tavoitteiden toteutumista ja vaikutuksia erityisesti ikääntyneen väestön hyvinvointiin, terveyteen ja toimintakykyyn, sote-palvelujen saatavuuteen sekä kunnille aiheutuviin kustannuksiin Lähde: Riitta kuusisto STM /vanhuspalvelulaki Esityksen nimi / Tekijä 29

30 Kotievääksi Vanheneminen sairaudet ja toimintakyvyn vajaus siirtymässä elämänkaaren loppupäähän Koko yhteiskunta muuttuu vanhusten lisääntyessä. Muistioireisia kotona asuvia tulee olemaan monin verroin nykyistä enemmän Toimijoiden kirjo ja tavat toimia tulevat monimuotoistumaan Teknologia on tullut jäädäkseen ja tulee kohdentumaan todennäköisimmin inhimillisen kontaktin mahdollistajana pikemmin kuin sen korvaajana Esityksen nimi / Tekijä 30