Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi tutkimustiedon valossa näkökulmia

Transkriptio

1 Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi tutkimustiedon valossa näkökulmia Harriet Finne-Soveri, tutkimusprofessori Ikäihmisten palvelut, hyvinvointiosasto /THL

2 Sisältö Minne mennään Missä ollaan Mihin pitäisi puuttua Yhteenveto ja mietteitä Jari, Kaleva

3 Sipilän hallitusohjelma Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa Varmistetaan vanhuspalvelulain toteutuminen kotihoitoa lisäten. Kehitetään eri asumismuotoja. Omaishoitajan jaksamista tuetaan. Lisätään yhteisöllisyyttä ja sukupolvien välistä yhteyttä. Vanhuspalveluissa työskentelevien työnjakoa uudistetaan. Lisätään lyhyt- ja pitkäaikaista perhehoitoa. Vahvistetaan lääkehoidon kokonaisarviointia. Uudistetaan veteraanien palveluita vastaamaan heidän palvelutarpeitaan

4 Suomi vanhenee Koko Suomi ( Lähde: Sotkanet, THL) Ikäluokkien lukumääräinen kasvu 80 vuoden aikana vuotta täyttäneet, ennuste tai yli 65 tai yli Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Kotona asuvat 85 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Harriet.finne-soveri@thl.fi 4

5 Terveyden ja toimintakyvyn säilyminen? Aineisto; Terveys 2000-tutkimukseen kutsutut elossa olevat henkilöt. Perusjoukko (n = 7 964) 72,9% Tulokset suomalaisten terveys, toimintakyky ja hyvinvointi näyttävät monelta osin kohentuneen vuodesta 2000 eli 1970-luvulla alkanut myönteinen kehitys jatkui. Koettu terveys parani ja pitkäaikaissairaiden osuus pieneni terveyteen liittyvä elämänlaatu koheni keski-ikäisessä ja iäkkäässå väestossa. Hyvinvoinnin ulottuvuuksilla havaittiin myönteistä kehitystä: lähiympäristö koettiin turvallisemmaksi, ja 55 vuotta täyttäneillä koetut toimeentulon vaikeudet vähenivät. Työympäristön ulkoiset haittatekijät vähenivät, mutta epävarmuus omasta työpaikasta ja naisilla myös henkisen vakivallan tai kiusaamisen uhka yleistyi. Terveyteen vaikuttavissa elintavoissa kielteisiä muutoksia: ravintotottumukset muuttuivat terveyden kannalta epäedulliseen suuntaan: liikunnan harrastaminen vähentyi alkoholi yleistyi 45 + vuotiailla naisilla. Tupakointi jatkoi vähenemistä. Verenpainetaso ja veren rasva-arvot kohenivat edelleen keski-ikäisillä ja iäkkäillä Harriet.finne-soveri@thl.fi 5

6 Terveyden ja toimintakyvyn säilyminen? Aineisto; Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH, ikääntyneen väestön tilanne koko maassa ennen vanhuspalvelulain voimaantuloa; 63+ v (n= hlöä) 63 % vastasi kyselyyn IX 2012-VI Tuloksia Taloudellinen toimeentulo 2010 miesten keskimääräinen kokonaiseläke oli euroa ja naisten 1 217, eli eroa kuukausieläkkeessä oli 343 Köyhyyskokemus= vähintään 1 seuraavista: Oletteko joskus 12 viime kuukauden aikana: a) pelännyt, että teiltä loppuu ruoka, ennen kuin saatte rahaa ostaaksenne lisää? b) joutunut tinkimään lääkkeiden ostosta rahan puutteen vuoksi? c) jättänyt rahan puutteen vuoksi käymättä lääkärissä? Harriet.finne-soveri@thl.fi 6

7 Terveyden ja toimintakyvyn säilyminen? Aineisto; Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH, ikääntyneen väestön tilanne koko maassa ennen vanhuspalvelulain voimaantuloa; 63+ v (n= hlöä) 63 % vastasi kyselyyn IX 2012-VI Tuloksia Taloudellinen toimeentulo 2010 miesten keskimääräinen kokonaiseläke oli euroa ja naisten 1 217, eli eroa kuukausieläkkeessä oli 343 Köyhyyskokemus= vähintään 1 seuraavista: Oletteko joskus 12 viime kuukauden aikana: a) pelännyt, että teiltä loppuu ruoka, ennen kuin saatte rahaa ostaaksenne lisää? b) joutunut tinkimään lääkkeiden ostosta rahan puutteen vuoksi? c) jättänyt rahan puutteen vuoksi käymättä lääkärissä? Harriet.finne-soveri@thl.fi 7

8 Terveyden ja toimintakyvyn säilyminen? Aineisto; Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH, ikääntyneen väestön tilanne koko maassa ennen vanhuspalvelulain voimaantuloa; 63+ v (n= hlöä) 63 % vastasi kyselyyn IX 2012-VI Tuloksia Taloudellinen toimeentulo 2010 miesten keskimääräinen kokonaiseläke oli euroa ja naisten 1 217, eli eroa kuukausieläkkeessä oli 343 Köyhyyskokemus= vähintään 1 seuraavista: Oletteko joskus 12 viime kuukauden aikana: a) pelännyt, että teiltä loppuu ruoka, ennen kuin saatte rahaa ostaaksenne lisää? b) joutunut tinkimään lääkkeiden ostosta rahan puutteen vuoksi? c) jättänyt rahan puutteen vuoksi käymättä lääkärissä? Harriet.finne-soveri@thl.fi 8

9 Terveyden ja toimintakyvyn säilyminen? Aineisto; Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH, ikääntyneen väestön tilanne koko maassa ennen vanhuspalvelulain voimaantuloa; 63+ v (n= hlöä) 63 % vastasi kyselyyn IX 2012-VI Tuloksia Elämänlaatu ja onnellisuus Kansainvälisen EuroHIS-8-elämänlaatumittarin mukaan lähes 60 % suomalaisista v koki elämänlaatunsa hyväksi, mutta 80 + v enää alle 40 % Onnellisuuden kokeminen heikkenee naisilla ikääntyessä Elämänlaadussa ei sukupuolieroja Harriet.finne-soveri@thl.fi 9

10 Terveyden ja toimintakyvyn säilyminen? Aineisto; Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH, ikääntyneen väestön tilanne koko maassa ennen vanhuspalvelulain voimaantuloa; 63+ v (n= hlöä) 63 % vastasi kyselyyn IX 2012-VI Tuloksia Elämänlaatu ja onnellisuus Kansainvälisen EuroHIS-8-elämänlaatumittarin mukaan lähes 60 % suomalaisista v koki elämänlaatunsa hyväksi, mutta 80 + v enää alle 40 % Onnellisuuden kokeminen heikkenee naisilla ikääntyessä Elämänlaadussa ei sukupuolieroja Harriet.finne-soveri@thl.fi 10

11 Terveyden ja toimintakyvyn säilyminen? Aineisto; Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH, ikääntyneen väestön tilanne koko maassa ennen vanhuspalvelulain voimaantuloa; 63+ v (n= hlöä) 63 % vastasi kyselyyn IX 2012-VI Tuloksia Sosiaalinen toimintakyky ja osallisuus Sosiaalinen toimintakyky on kykyä toimia sekä välittömissä, läheisissä yksilöiden välisissä suhteissa että eri yhteisöissä. Se ilmenee vuorovaikutuksena sosiaalisessa verkostossa, rooleista suoriutumisena, sosiaalisena aktiivisuutena ja osallistumisena ja yhteisyyden ja osallisuuden kokemuksina (Suositus sosiaalisen toimintakyvyn arvioinnista ja mittaamisesta väestötutkimuksissa: TOIMIA-tietokanta, 2011) Harriet.finne-soveri@thl.fi 11

12 Terveyden ja toimintakyvyn säilyminen? Aineisto; Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH, ikääntyneen väestön tilanne koko maassa ennen vanhuspalvelulain voimaantuloa; 63+ v (n= hlöä) 63 % vastasi kyselyyn IX 2012-VI Tuloksia Sosiaalinen toimintakyky ja osallisuus Sosiaalinen toimintakyky on kykyä toimia sekä välittömissä, läheisissä yksilöiden välisissä suhteissa että eri yhteisöissä. Se ilmenee vuorovaikutuksena sosiaalisessa verkostossa, rooleista suoriutumisena, sosiaalisena aktiivisuutena ja osallistumisena ja yhteisyyden ja osallisuuden kokemuksina (Suositus sosiaalisen toimintakyvyn arvioinnista ja mittaamisesta väestötutkimuksissa: TOIMIA-tietokanta, 2011) Harriet.finne-soveri@thl.fi 12

13 Terveyden ja toimintakyvyn säilyminen? Aineisto; Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH, ikääntyneen väestön tilanne koko maassa ennen vanhuspalvelulain voimaantuloa; 63+ v (n= hlöä) 63 % vastasi kyselyyn IX 2012-VI Tuloksia Sosiaalinen toimintakyky ja osallisuus Sosiaalinen toimintakyky on kykyä toimia sekä välittömissä, läheisissä yksilöiden välisissä suhteissa että eri yhteisöissä. Se ilmenee vuorovaikutuksena sosiaalisessa verkostossa, rooleista suoriutumisena, sosiaalisena aktiivisuutena ja osallistumisena ja yhteisyyden ja osallisuuden kokemuksina (Suositus sosiaalisen toimintakyvyn arvioinnista ja mittaamisesta väestötutkimuksissa: TOIMIA-tietokanta, 2011) Harriet.finne-soveri@thl.fi 13

14 Terveyden ja toimintakyvyn säilyminen? Aineisto; Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH, ikääntyneen väestön tilanne koko maassa ennen vanhuspalvelulain voimaantuloa; 63+ v (n= hlöä) 63 % vastasi kyselyyn IX 2012-VI Tuloksia Sosiaalinen toimintakyky ja osallisuus Sosiaalinen toimintakyky on kykyä toimia sekä välittömissä, läheisissä yksilöiden välisissä suhteissa että eri yhteisöissä. Se ilmenee vuorovaikutuksena sosiaalisessa verkostossa, rooleista suoriutumisena, sosiaalisena aktiivisuutena ja osallistumisena ja yhteisyyden ja osallisuuden kokemuksina (Suositus sosiaalisen toimintakyvyn arvioinnista ja mittaamisesta väestötutkimuksissa: TOIMIA-tietokanta, 2011) Harriet.finne-soveri@thl.fi 14

15 Terveyden ja toimintakyvyn säilyminen? Aineisto; Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH, ikääntyneen väestön tilanne koko maassa ennen vanhuspalvelulain voimaantuloa; 63+ v (n= hlöä) 63 % vastasi kyselyyn IX 2012-VI Tuloksia Liikkumiskyky Naisten ja miesten väliset erot liikkumiskyvyssä kärjistyvät iän karttuessa: esimerkiksi kävelyvaikeuksia puolen kilometrin matkalla koki noin joka toinen 80 vuotta täyttänyt mies, mutta naisista lähes 65 prosenttia. 80 vuotta täyttäneistä suomalaisista noin miehellä ja noin naisella on kävelyvaikeuksia Harriet.finne-soveri@thl.fi 15

16 Terveyden ja toimintakyvyn säilyminen? Aineisto; Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH, ikääntyneen väestön tilanne koko maassa ennen vanhuspalvelulain voimaantuloa; 63+ v (n= hlöä) 63 % vastasi kyselyyn IX 2012-VI Tuloksia Liikkumiskyky Naisten ja miesten väliset erot liikkumiskyvyssä kärjistyvät iän karttuessa: esimerkiksi kävelyvaikeuksia puolen kilometrin matkalla koki noin joka toinen 80 vuotta täyttänyt mies, mutta naisista lähes 65 prosenttia. 80 vuotta täyttäneistä suomalaisista noin miehellä ja noin naisella on kävelyvaikeuksia Harriet.finne-soveri@thl.fi 16

17 Terveyden ja toimintakyvyn säilyminen? Aineisto; Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH, ikääntyneen väestön tilanne koko maassa ennen vanhuspalvelulain voimaantuloa; 63+ v (n= hlöä) 63 % vastasi kyselyyn IX 2012-VI Tuloksia Liikkumiskyky Naisten ja miesten väliset erot liikkumiskyvyssä kärjistyvät iän karttuessa: esimerkiksi kävelyvaikeuksia puolen kilometrin matkalla koki noin joka toinen 80 vuotta täyttänyt mies, mutta naisista lähes 65 prosenttia. 80 vuotta täyttäneistä suomalaisista noin miehellä ja noin naisella on kävelyvaikeuksia Harriet.finne-soveri@thl.fi 17

18 Terveyden ja toimintakyvyn säilyminen? Aineisto; Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH, ikääntyneen väestön tilanne koko maassa ennen vanhuspalvelulain voimaantuloa; 63+ v (n= hlöä) 63 % vastasi kyselyyn IX 2012-VI Tuloksia Arkitoimista suoriutuminen ja avun tarve Suuria vaikeuksia arkitoimista suoriutumisessa koki viidennes 63+ henkilöistä, naisilla vaikeuksien yleisyys oli yli kaksinkertainen miehiin nähden Vaikeudet lisääntyivät ikääntymisen myötä: arkitoiminnoista suoriutumisen koki erittäin hankalaksi noin joka kymmenes vuotiaista miehistä, kun saman ikäryhmän naisista näin koki noin joka neljäs. Arkitoimista suoriutumisen vaikeudet olivat 80 vuotta täyttäneessä väestössä yleisempiä: miehistä 31 prosenttia (noin henkilöä) ja naisista 63 prosenttia (noin henkilöä) koki arkitoimissa suuria vaikeuksia tai ei suoriutunut niistä lainkaan => miten tämä ehkäistään => miten tämän paheneminen jarrutetaan => miten tähän tarpeeseen vastataan Harriet.finne-soveri@thl.fi 18

19 Terveyden ja toimintakyvyn säilyminen? Aineisto; Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH, ikääntyneen väestön tilanne koko maassa ennen vanhuspalvelulain voimaantuloa; 63+ v (n= hlöä) 63 % vastasi kyselyyn IX 2012-VI Tuloksia Arkitoimista suoriutuminen ja avun tarve => miten tämä ehkäistään => miten tämän paheneminen jarrutetaan => miten tähän tarpeeseen vastataan Harriet.finne-soveri@thl.fi 19

20 Terveyskeskuslääkärin palveluita tarvinneista 63 vuotta täyttäneistä joka kolmas koki saamansa palvelut riittämättömiksi HYKSin ervaalueella, TYKSin ja TAYSin erva-alueilla joka viides Asunnossa liikkumisessa vaikeuksia kokeneiden osuus ja itsestä huolehtimisessa vähintään suuria vaikeuksia kokeneiden osuus 75 vuotta täyttäneessä väestössä oli suurin TAYSin, KYSin ja OYSin ervaalueilla Kotipalvelua tarvinneista 75 vuotta täyttäneistä joka kolmas koki saaneensa palveluja riittämättömästi HYKSin erva-alueella, OYSin ervaalueella joka viides

21 Suomi vanhenee Koko Suomi ( Lähde: Sotkanet, THL) Ikäluokkien lukumääräinen kasvu 80 vuoden aikana vuotta täyttäneet, ennuste tai yli 65 tai yli Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Kotona asuvat 85 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Harriet.finne-soveri@thl.fi 21

22 Lainsäädäntö Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) 14 a ( /1351) Pitkäaikaisen laitoshoidon edellytykset Kunta voi vastata iäkkään henkilön palveluntarpeeseen pitkäaikaisella laitoshoidolla vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai asiakasturvallisuuteen tai potilasturvallisuuteen liittyvät perusteet Harriet.finne-soveri@thl.fi 22

23 Kolmen työryhmän ja yhden haastatellun käsitys laitoshoidon lääketieteellisistä indikaatioista Voisi tulla kysymykseen: Terveydentilan sellainen instabiliteetti, joka edellyttää kallista/vaikeasti siirreltävää teknologiaa TAI tiheästi toistuvia osaamista edellyttäviä toimenpiteitä (hengityskone) Muistisairauden vaikeat käytösoireet (usein tilapäinen joskus pitkäkestoinen mutta ei ikuinen tarve Saattohoito joissain tilanteissa Turvallisuusnäkökohdat joskus kaltoinkohtelu

24 Ikääntyneiden pitkäaikaishoito OECD:n määritelmän mukaan on: sitä pitkäaikaista huolenpitoa mitä iäkäs henkilö tarvitsee fyysisen tai kognitiivisen toiminnanvajauksen vuoksi. Huolenpito voi olla sairauksien hoitoa, päivittäisissä henkilökohtaisissa toimissa avustamista tai kodin sekä ympäristön askareita ja siihen voi liittyä asumispalvelut. Pitkäaikaishoitoon oikeutettuja ovat ne iäkkäät henkilöt, joiden toimintakyky on jonkin sairauden tai tapaturman vuoksi pysyvästi tai pitkäkestoisesti heikentynyt Huolenpito voi olla luonteeltaan tilapäistä tai pysyvää

25 Vanhuspalveluiden rakenne Sotkanet 2013 ( Terveyskeskusten pitkäaikaisasiakkaat yhteensä Vanhainkotien pitkäaikaisasiakkaat yhteensä Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen pitkäaikaisasiakkaat yhteensä Ikääntyneiden tavallisen palveluasumisen asiakkaat yhteensä Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet yhteensä Harriet.finne-soveri@thl.fi 25

26 Kognition vajaus ikääntyneiden pitkäaikaishoidossa Lähde: RAI-tietokanta (THL) % 90 % 80 % 70 % Vaikea - erittäin vaikea vajaus 60 % 50 % 40 % 30 % Lievä - keskivaike a vajaus 20 % 10 % 0 % Ei kognition vajausta Kotihoito Tehostettu palveluasuminen Vanhainkoti Terveyskeskus, pitkäaikaishoito Muistisairauden diagnoosi ESH 5 % (Sotkanet, THL) TH/LAH 28 % TK/PAH 56 % VK 51 % TEHPA 52 % PT 20, % KH 20% Harriet.finne-soveri@thl.fi 26

27 Pitkäaikaishoidon käyttäjät osuutena väestöstä 2008 tai viimeisin saatavissa oleva vuosi Source: Colombo OECD 2011 Help wanted Iäkkäistä (esim 75/80+ vuotiaista) 25% tarvitsee jonkinalaista apua tai tukea. Suomessa HILMO % Avun tarve johtuu useimmiten toiminnanvajauksesta, jonka pitkäaikaissairaudet ovat aiheuttaneet Pitkäaikaishoitoa voidaan antaa joko kotona tai laitoksessa ( laitoksessa kuten tehostettu kotihoito Useimmissa OECD-maissa avun tarpeen syyn ja seurauksien hoito ja hallinta on eriytetty terveydenhuollon TAI sosiaalihuollon toiminnan (ja eri lainsäädäntöjen) alueille samoin rahoitus Iäkkään omat rahavarat riittävät vain harvoin kattamaan todelliset kulut kokonaan Harriet.finne-soveri@thl.fi 27

28 Vanhushuoltosuhteen muutos nyt ja huomenna (YK)

29 Tarvittavat työvoimapoliittiset toimenpiteet seuraavina Työvoiman lisääminen Kouluttamattomien kouluttaminen vähemmän vaativiin töihin. Inaktiivisen väestön hyödyntäminen (eläkeläiset, vapaaehtoiset, työttömät, miehet). Edellyttää jonkinasteista rahallista investointia, palkkausta tai kannustinta mukaan lukien koulutukseen investoitavat palkat. Vaikuttavuusnäyttö on vähäistä. Työvoiman migraatio, koulutetut vs kouluttamattomat maahanmuuttajat Edellytyksenä joustavien nopeiden jatkuvien koulutusohjelmien rakentaminen ja ylläpito vastuiden määrittely kielikynnysten tehokkaampi ratrkaiseminen Työvoiman käyttö nykyistä pidempään/enemmän Työurien pidentäminen on todettu vaikeaksi, edellyttäisi houkuttimia kuten parempi palkka tai muut etuudet (kuljetukset, bonukset, lastenhoitoetuudet jne) Omaiset, läheiset. Haasteena hoitajan oma fyysinen ja henkinen terveys, toimintakyky sekä oman työuran ylläpito, oman eläkkeen keruu. Työmarkkinoille paluun vaikeus. Ongelmallista on näytön vähyys ja rahallisten tukijärjestelmien sekavuus. Edellytyksenä työolojen, -aikojen ja sisällön jousto kannustinjärjestelmän rakentaminen omaishoidon ja työmarkkinoiden säätelyjärjestelmän luominen Lähde: Muotoiltu OECD Fujisawa ja Colombo 2009 & Finne-Soveri 2012 Työvoiman tarpeen vähentäminen ICT (information & communication technologies) "Healthy ageing policies" edistämällä omasta itsestä huolehtimista ja itsehoitoa Työtehtävien uudelleen jako ammattiryhmien kesken Terveyspolitiikka Aiempaa parempi hoito Kansantautien ja toiminnanvajauksen preventio itsehoito Edellytyksenä ICT systeemiin investoiminen Tiivis yhteistyö sosiaali- ja terveysalojen välillä Tiivis yhteistyö ammattiliittojen kanssa

30 Tutkimuksen kohteena olivat ne kunnat ja kuntayhtymät, jotka vuoden 2013 alussa olivat arvioineet kattavasti sekä kotihoidon että ympärivuorokautisen hoidon asiakkaidensa palvelutarpeet RAI-järjestelmällä (RAI-alueet). Tällaisia alueita oli 26 (18 kuntaa ja kahdeksan kuntayhtymää), ja niiden yhteenlaskettu osuus Manner-Suomen 75 vuotta täyttäneestä väestöstä on 35 prosenttia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen HILMO-aineistoista selvitettiin, miten suuri osa kunkin RAI-alueen 75v täyttäneestä väestöstä vuoden 2012 lopussa sai ympärivuorokautista hoitoa. RAI-alueet jaettiin kahteen ryhmään. Ryhmään A kuuluivat alueet (n=19), joissa iäkkäiden palvelurakenne painottui ympärivuorokautiseen hoitoon, ryhmään B kuuluivat alueet, joissa ympärivuorokautista hoitoa oli vähän (n=7). Ryhmän A 75v täyttänyt väestö vuonna 2012 oli , ryhmän B Harriet.finne-soveri@thl.fi 30

31 Tutkimuksen kohteena olivat ne kunnat ja kuntayhtymät, jotka vuoden 2013 alussa olivat arvioineet kattavasti sekä kotihoidon että ympärivuorokautisen hoidon asiakkaidensa palvelutarpeet RAI-järjestelmällä (RAI-alueet). Tällaisia alueita oli 26 (18 kuntaa ja kahdeksan kuntayhtymää), ja niiden yhteenlaskettu osuus Manner-Suomen 75 vuotta täyttäneestä väestöstä on 35 prosenttia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen HILMO-aineistoista selvitettiin, miten suuri osa kunkin RAI-alueen 75v täyttäneestä väestöstä vuoden 2012 lopussa sai ympärivuorokautista hoitoa. RAI-alueet jaettiin kahteen ryhmään. Ryhmään A kuuluivat alueet (n=19), joissa iäkkäiden palvelurakenne painottui ympärivuorokautiseen hoitoon, ryhmään B kuuluivat alueet, joissa ympärivuorokautista hoitoa oli vähän (n=7). Ryhmän A 75v täyttänyt väestö vuonna 2012 oli , ryhmän B Harriet.finne-soveri@thl.fi 31

32 Tutkimuksen kohteena olivat ne kunnat ja kuntayhtymät, jotka vuoden 2013 alussa olivat arvioineet kattavasti sekä kotihoidon että ympärivuorokautisen hoidon asiakkaidensa palvelutarpeet RAI-järjestelmällä (RAI-alueet). Tällaisia alueita oli 26 (18 kuntaa ja kahdeksan kuntayhtymää), ja niiden yhteenlaskettu osuus Manner-Suomen 75 vuotta täyttäneestä väestöstä on 35 prosenttia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen HILMO-aineistoista selvitettiin, miten suuri osa kunkin RAI-alueen 75v täyttäneestä väestöstä vuoden 2012 lopussa sai ympärivuorokautista hoitoa. RAI-alueet jaettiin kahteen ryhmään. Ryhmään A kuuluivat alueet (n=19), joissa iäkkäiden palvelurakenne painottui ympärivuorokautiseen hoitoon, ryhmään B kuuluivat alueet, joissa ympärivuorokautista hoitoa oli vähän (n=7). Ryhmän A 75v täyttänyt väestö vuonna 2012 oli , ryhmän B Harriet.finne-soveri@thl.fi 32

33 Tutkimuksen kohteena olivat ne kunnat ja kuntayhtymät, jotka vuoden 2013 alussa olivat arvioineet kattavasti sekä kotihoidon että ympärivuorokautisen hoidon asiakkaidensa palvelutarpeet RAI-järjestelmällä (RAI-alueet). Tällaisia alueita oli 26 (18 kuntaa ja kahdeksan kuntayhtymää), ja niiden yhteenlaskettu osuus Manner-Suomen 75 vuotta täyttäneestä väestöstä on 35 prosenttia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen HILMO-aineistoista selvitettiin, miten suuri osa kunkin RAI-alueen 75v täyttäneestä väestöstä vuoden 2012 lopussa sai ympärivuorokautista hoitoa. RAI-alueet jaettiin kahteen ryhmään. Ryhmään A kuuluivat alueet (n=19), joissa iäkkäiden palvelurakenne painottui ympärivuorokautiseen hoitoon, ryhmään B kuuluivat alueet, joissa ympärivuorokautista hoitoa oli vähän (n=7). Ryhmän A 75v täyttänyt väestö vuonna 2012 oli , ryhmän B Harriet.finne-soveri@thl.fi 33

34

35 Yhteenvetoa + mietteitä edellä esitetystä (1) Elämme yhä vanhemmiksi Terveys ja toimintakyky (liikkuminen ja ADL) hiljalleen kohenemassa (myös hyvin iäkkäillä) ja toiminnanvajaus siirtymässä yhä vanhempiin ikäluokkiin Toimintakyvyn kaikki ulottuvuudet, myös psyykkinen ja sosiaalinen ulottuvuus, ovat kaikki oleellisia elämänlaadun kannalta myös vanhuudessa Pitkäaikaissairaudet voidaan lähes aina hoitaa kotona. Monet akuuttisairaudet voidaan hoitaa kotona Toimintakyvyn fyysinen ja kognitiivinen ulottuvuus ovat niitä, jotka johtavat kalliisiin palvelumuotoihin: kotihoitoon, palveluasumiseen ja laitoshoitoon Harriet.finne-soveri@thl.fi 35

36 Yhteenvetoa + mietteitä edellä esitetystä (2) Sekä yksilön omalta kannalta merkittävin laatutekijä on terveyden ja toimintakyvyn säilyminen hyvän elämänlaadun mahdollistamiseksi Yhteiskunnalliselta kannalta hyvää laatua, ihan kullanarvoista olisi jos Liikkuminen ja arkitoimista suoriutuminen voitaisiin ylläpitää (lähes) elämän loppuun asti Merkittävin arkitoimista suoriutumista estävä yksittäinen diagnoosi on muistisairauksien dg-ryhmä ja siitä aiheutuva toiminnanvajaus Muistisairauksien puhkeamista estävistä niistä tekijöistä, joihin voidaan vaikuttaa merkittävimmät ovat 1) hyvä koulutus ja 2) elämäntavat (Ngandu 2015 Lancet Fingertutkimus) Harriet.finne-soveri@thl.fi 36

37 Yhteenvetoa + mietteitä edellä esitetystä (3) Yhteiskunnan toiminnan laadun kannalta merkittävää on laatutekijöiden tunnistaminen suhteessa kokonaisvaltaisiin tavoitteisiin (Donabedian); Mitkä rakenteet Mitkä prosessit Mitkä lopputulokset Realististen välitavoitteiden asettaminen Validien osoittimien luominen Harriet.finne-soveri@thl.fi 37

38 Yhteenvetoa + mietteitä edellä esitetystä (4) Erilaisia näkökulmia laatutekijöihin ja niiden osoittimiin Active Aging index, WHO ( Harriet.finne-soveri@thl.fi 38

39 Yhteenvetoa + mietteitä edellä esitetystä (4) Erilaisia näkökulmia laatutekijöihin ja niiden osoittimiin Active Aging index, WHO ( Harriet.finne-soveri@thl.fi 39

40 Omahoito ja itsehoito

41 Omahoito ja itsehoito

42 Yhteenvetoa + mietteitä edellä esitetystä (5) Erilaisia näkökulmia laatutekijöihin ja niiden osoittimiin Ammatillinen hoidon laatu vanhuspalveluissa Koettu hoidon laatu vanhuspalveluissa Johtamisen laatu pitkäaikaishoidon laitoksissa Elämän laatu Terveyteen liittyvä elämän laatu Harriet.finne-soveri@thl.fi 42