VUODEN 2014 TALOUSARVION SEKÄ VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN KEHYSOHJE

Transkriptio

1 KH Liite VUODEN 2014 TALOUSARVION SEKÄ VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN KEHYSOHJE Yleinen talouskehitys Valtiovarainministeriön tämän vuoden maaliskuun lopussa julkaiseman suhdannekatsauksen mukaan Suomen talouskehitys oli vuoden 2012 ennakkotietojen valossa kaksijakoinen. Vuoden alussa bruttokansantuote oli vielä selvässä kasvussa mutta keväällä tuotanto kääntyi laskevalle uralle, jota jatkui vuoden loppuun saakka. Bruttokansantuote supistui edelliseen vuoteen verrattuna 0, 2 %. Kulutus piti yllä kasvua, sillä yksityinen kulutus kasvoi 1,6 % ja julkinenkin kulutus liki prosentin. Vuosi 2012 oli vaikea Suomen vientiteollisuudelle ja vienti aleni edellisestä vuodesta noin puolitoista prosenttia. Huolimatta vaimeasta talouskehityksestä työllisyys kasvoi vuonna 2012 vuositasolla ja työttömyysaste aleni hienokseltaan 7,7 prosenttiin. Kansainvälisen talouden epävarmat näkymät heijastuvat Suomen talouteen useita vuosia. Valtiovarainministeriön mukaan viimeaikaiset talouden tilaa kuvaavat indikaattorit kuitenkin viittaavat taloustilanteen heikkenemisen pysähtymiseen ja rahoitusmarkkinoiden tilanne on myös vakiintumassa. Euroalueen tilanne on kuitenkin vielä herkkä ja shokkien sietokyky alhainen. Esimerkiksi rahoituslaitosten luotonanto ei ole käynnistynyt huolimatta eurojärjestelmän myöntämästä runsaasta likviditeetistä. Historiaan nähden alhaiset kasvunäkymät sekä epävarmuus tulevasta johtavat siihen, että yksityiset investoinnit laskevat jo toista vuotta peräkkäin. Asuinrakennusinvestointien ennustetaan laskevan tänä vuonna kolme prosenttia ja kone- ja laiteinvestointien prosentin verran. Yksityisen kulutuksen kasvua rajoittaa ansioiden hidas nousuvauhti sekä työttömyyden kasvu tänä ja ensi vuonna. Maailmankaupan kasvun painopiste on siirtymässä yhä enemmän Aasian ja kehittyvien maiden väliseksi. Kotimaisen vientiteollisuuden tilanne tulee jatkumaan haasteellisena Talousnäkymät ovat selvästi heikommat kuin vuosi sitten, jolloin bruttokansantuotteen arvioitiin kasvavan 0,8 % vuonna 2012 ja kasvun kiihtyvän puoleentoista prosenttiin vuonna 2013 ja edelleen yli kahteen prosenttiin vuonna Viime vuoden toteutunut kehitys oli prosenttiyksikön heikompi ja tälle vuodelle valtiovarainministeriö arvioi lähes 2 prosenttiyksikköä heikompaa kehitystä kuin vuosi sitten. Bruttokansantuotteella mitattuna Suomen talous on supistunut jo neljänä vuosineljänneksenä peräkkäin. Alla olevassa kuviossa on VM:n arviot keskeisten tunnuslukujen kehityksestä (ylemmät luvut 4/2012, alemmat 3/2013) 1

2 Espoon toimintaympäristö ja talous Väestökehitys Väestönkasvu on 2000-luvulla vaihdellut vuosittain melko paljon mutta ollut selvästi hitaampaa kuin kaudella Vuosina väestönkasvu kiihtyi. Väkiluku kasvoi keskimäärin 4200/vuosi ja myös tänä vuonna kasvu on alkuvuoden kehityksen perusteella neljän tuhannen luokkaa. Väestönkasvu on tammi-maaliskuussa ollut jonkin verran nopeampaa kuin edellisenä vuonna. Väestönlisäyksessä merkittävin tekijä on korkea syntyvyys, joka viime vuosina on ollut noin 3500 lasta vuodessa. Alkuvuoden syntyneiden määrän perustella tilanne tulee tänä vuonna jatkumaan. Vuosi 2012 oli Espoossa ennätyksellinen maahanmuuttovuosi. Kaupunkiin muutti yli asukasta ulkomailta. Puolet vuoden 2012 noin väestönkasvusta oli muuttovoittoa ja toinen puoli syntyneiden enemmyyttä. Muuttovoitosta suurin osa eli 74 % oli maahanmuuttoa ja loput 26 % muuttovoittoa muista kunnista. Vieraskielisten osuus väestönkasvusta on ollut viime vuosina yli puolet koko väestönlisäyksestä. Vieraskielisten määrä ei kasva pelkästään muuttoliikkeen kautta, vaan Espooseen myös syntyy uusia vieraskielisiä kuntalaisia. Espoon väkiluku oli vuoden 2012 lopussa henkilöä. Espoon väestökehitykseen vaikuttavien eri muutostekijöiden merkitys vuosina Espoon väestöennuste perustuu arvioidun asuntotuotantoennusteen mukaiseen kasvuun. Koko kaupungin tasolla vuosien väestönkasvu ylittää 1,4 %, vuosina väestönkasvu on 1,3 % ja vuodesta 2020 eteenpäin 1,2 %. Koko ennustejaksolla kasvu on keskimäärin 1,3 % vuodessa. Ennusteen kasvusta yli kaksi kolmasosaa on syntyneiden enemmyyttä. Syntyneiden enemmyys on Espoossa vuositasolla suhteellisen vakaa, muu osa väestönkasvusta on muuttovoittoa muista kunnista tai maahanmuuttoa. Espoon väestömäärä on ennusteen mukaan , jolloin väestönkasvu vuoden 2012 alusta ennustekauden loppuun vuoteen 2022 on yhteensä asukasta eli keskimäärin noin 3 2

3 580 asukasta vuodessa. Ennusteen väestönkasvu vuosina on ja vuodesta 2014 alkaen asukasta vuodessa. Ennusteen tasoa on hieman nostettu aiemmasta. Vuosien nopean väestönkasvun mahdollista jatkumista myös pidemmällä aikavälillä on arvioitava seuraavaa ennustetta laadittaessa. Suuralueista eniten kasvavat Suur-Leppävaara, Suur-Matinkylä ja Vanha-Espoo ja asukkaalla. Pienalueista eniten kasvavat Suurpelto sekä Saunaniemi ja Uusmäki asukkaalla. Yli tuhannella asukkaalla kasvavia pienalueita on kaikkiaan kymmenen. Toisaalta kolmentoista pienalueen asukasmäärä vähenee. Väestö ikääntyy, 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa ennustekaudella asukkaalla ja 75 ja 85 vuotta täyttäneiden määrät ja asukkaalla. Asuntorakentaminen Asuntorakentaminen vähentyi vuosina merkittävästi: Vuosina valmistui keskimäärin asuntoa vuodessa. Sen jälkeen valmistuneiden asuntojen määrä väheni jyrkästi ja vuonna 2009 valmistui ainoastaan hieman yli asuntoa. Sekä valtion tukeman että vapaarahoitteisen asuntotuotannon tuotantomäärät laskivat. Vuosina 2010 ja 2011 valmistuneiden asuntojen määrä kääntyi nousuun lähinnä valtion tukemien asuntojen tuotannon noustessa noin tuhannella. Vuonna 2012 päästiin pitkän aikavälin tavoitteeseen kun asuntoja valmistui yli Valmistuneiden asuntojen määrä Espoossa rahoitusmuodon mukaan v

4 Työllisyys ja työttömyys Syksystä 2010 yhtäjaksoisesti jatkunut työttömien määrän lasku taittui maaliskuussa 2012 ja työttömyys on kasvanut siitä lähtien. Kasvu voimistui edelleen huomattavasti huhtikuussa Nuorisotyöttömyys on kasvanut vuoden 2011 lopusta alkaen ja tilanne paheni huomattavasti huhtikuussa Pitkäaikaistyöttömien määrä kääntyi nousuun kesäkuussa 2012 ja kasvu jatkuu edelleen, kuten koko maassa. Alla olevat luvut perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoon. Työttömyysluvuissa ovat mukana sekä työttömät että lomautetut. Huhtikuun 2013 lopulla Espoossa oli työttömiä yhteensä 9334 ja työttömyysaste oli 7 %. Koko maan työttömyysaste oli 10,1 %. Alle 25-vuotiaita oli Espoossa työttömänä 966 ja 50 vuotta täyttäneitä Naisia oli 42,2 % työttömistä. Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli 1899 eli 20,3 % työttömistä. Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa oli 1544 avointa työpaikkaa. Espoossa oli työttömiä oli 36,9 % (2517 henkeä) enemmän ja työttömyysaste oli 1,9 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli 78,6 % vuoden takaista suurempi. Pitkäaikaistyöttömiä oli 27,7 % enemmän kuin vuosi sitten. Avoimien työpaikkojen määrä oli samalla tasolla kuin huhtikuussa

5 Kaupungin talouden kehitys Vuoden 2012 tulos oli ylijäämäinen ja vuosikate nousi yleisen talouskehityksen huomioiden kohtuulliselle tasolle 145,5 miljoonaan euroon. Tulosta paransi kaupungin rahastojen hyvä kehitys. Nettorahoitustulot olivat lähes 26 milj. euroa paremmat kuin vuonna Varsinaisen toiminnan tulos sen sijaan oli varsin heikko. Verotulojen kasvu oli ainoastaan 1,5 prosenttia ja niitä kertyi noin 8,3 milj. euroa alle talousarvion. Samaan aikaan toimintakatteen alijäämä kasvoi noin 5 %. Ilman rahoitustuottojen kasvua tilikauden tulos olisi ollut vajaat miljoona euroa ja vuosikate riittämätön investointien rahoitukseen. Kaupunkikonsernin velkamäärä kasvoi noin 133 milj. euroa ja oli vuoden lopussa 1528 milj. euroa eli 5950 euroa/asukas. Talouskehityksen heikkenemisen vuoksi tämän vuoden verotuloarvion toteutumisessa tunnistettiin merkittävä, milj. euron riski heti vuoden alussa. Tämän hetken arvion mukaan vajauksen suuruus on noin 27 milj. euroa. Talousarvio on vuoden 2012 tilinpäätöksen perusteella taloustilanteeseen nähden runsas ja sen vuoksi alkuvuoden aikana on selvitetty mahdollisuuksia kattaa ainakin osa vajauksesta määrärahoja ja tuloarvioita tarkentamalla. Asetettuun tavoitteeseen, toimintakatteen noin 15 milj. euron parantamiseen ei päästy mutta lopputulos on oikean suuntainen. Huhtikuun kuukausiraportin mukaan toimintakatteen alijäämä on noin 5 milj. euroa pienempi kuin alkuperäinen talousarvio. Talousarvion tulos oli jo alun perin alijäämäinen ja verotuloarvion heikkenemisen seurauksena vuosikate jää noin 80 milj. euroon ja tulos on ennusteen mukaan 24,5 milj. euroa alijäämäinen. Verorahoituksen kehityksen arviointia vuosina vaikeuttaa euroalueen talouskriisin jatkuminen ja eräiden euromaiden erittäin hankala tilanne, joka heijastuu maailmantalouteen laajemminkin. Seuraukset näkyvät mm. Suomen vientikaupan hidastumisena ja vaihtotaseen alijäämäisyytenä. Suomen julkisen talouden kestävyysvajeen hoitoon liittyen kuntatalous joudutaan sopeuttamaan nykyistä niukempaan resurssien kehitykseen mm. valtionosuuksia leikkaamalla. Valtionosuuksien lisäleikkauksista on sovittu hallituksen kehysriihessä maaliskuussa Vuoden 2013 tammi-toukokuussa Espoon kaupungille on tilitetty veroja 571,8 milj. euroa mikä on 0,1 % vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavalla ajanjaksolla. Tilitysten pitäisi kasvaa merkittävästi loppuvuoden aikana, jotta päästään kehysohjeen verotuloksi ennustettuun 2,1 %:n kasvuun tänä vuonna. 5

6 Alustava kehys Verorahoitus Verotuloennuste tarkistettiin toukokuun lopulla koko maan ja Espoon vuoden 2012 ansiotulojen kertymän sekä yhteisöveron määrästä saatujen tietojen, vuoden 2013 tammi-toukokuun verotilitystietojen sekä Suomen kuntaliiton ylläpitämän päivitetyn verotuloennusteen perusteella. Vuonna 2013 verotuloja arvioidaan kertyvän yhteensä 1275 milj. euroa eli 2,1 % enemmän kuin vuonna Vuonna 2013 tilitettäviin verotuloihin vaikuttavat loppuvuoden tilitykset sekä kuntaryhmän ja yksittäisten kuntien jako-osuuksien tarkistus marras-joulukuussa vuoden 2012 verotuksen valmistumisen perusteella. Verotulot on arvioitu nykyisillä veroprosenteilla. Vuosien verotuloennuste verolajeittain: Espoo S Kehysohjeeseen Yhteenveto TILIVUOSI ** 2014** 2015** 2016** Verolaji Kunnallisvero Muutos % 2,5 4,5 3,2 4,3 4,6 5,1 Yhteisövero Muutos % 20,1-20,2-10,1 0,3 9,0-4,2 Kiinteistövero Muutos % 0,9 1,9 4,8 7,2 0,5 0,8 VEROTULOKSI KIRJATTAVA Muutos % 4,2 1,4 2,1 4,1 4,7 4,1 6

7 Verorahoituksen määrä ja kehitys on arvioitu tällä hetkellä käytössä olevan tiedon perusteella. Valtionosuuksista on käytettävissä vuoden 2014 alustavat kuntakohtaiset laskelmat mutta vuoden 2015 alussa voimaan tulevaksi suunnitellun valtionosuusuudistuksen vaikutuksista ei ole saatu kuntakohtaisia ennakkotietoja. Vuosien valtionosuusarviot on laskettu olettaen, että kovuosille suunnitellut valtionosuusleikkaukset jakautuvat tasaisesti euroa/asukas. Verorahoitusta sekä valtion toimenpiteiden vaikutusta mm. palveluvelvoitteisiin ja valtionosuuksiin on varauduttu tarkistamaan vielä elokuussa ennen valtuuston kehyspäätöksen käsittelyä. Käyttötalous sekä tulos- ja rahoituslaskelma Keskeinen ongelma käyttötalouden kehyksen muodostamisessa on rahoituksen riittämättömyys toimialojen esittämiin palvelujen laajentumisen vaatimiin resurssitarpeisiin. Huolimatta siitä, että palvelutoimialojen ja sisäisten palvelujen liikelaitoksen esittämistä tarpeista on vähennetty 45 milj. euroa, näyttää vuosien sekä vuoden 2016 tulos jäävän alijäämäiseksi. Kaupungin strategisena päämääränä on pitää kaupunkikonsernin talous tasapainossa. Kehyksen käyttötalouden toteutumisen edellytyksenä on, että tämän vuoden toimintakatteen alijäämä saadaan tämän hetken ennustetta alhaisemmaksi ja että kaupungin sekä kaupungille palveluja tuottavien kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen tuottavuus paranee jo ensi vuonna vähintään 1,5 %. Pidemmällä aikavälillä edellytyksenä on myös palvelutarjonnan sekä palvelutarjonnan palvelumaksujen kriittinen uudelleenarviointi. Myös veroperusteiden tarkistus joudutaan pitämään keinovalikoimassa varsinkin kun Espoon veroprosenttien taso on selvästi muiden suurten kaupunkien alapuolella. Joka tapauksessa koko kuntasektorin ja myös Espoon talous tulee lähivuodet olemaan huomattavasti totuttua tiukemmalla. Kehyksen perusteina ovat Espoo-strategian valtuustokauden tavoitteet, tuottavuuden kehittämistavoitteet, vuoden 2012 tilinpäätös ja vuosien taloussuunnitelma sekä vuodelle 2014 suunniteltavat kaupunkitason tulostavoitteet. Tulos- ja rahoituslaskelma tunnuslukuineen on kuvattu jäljempänä olevissa taulukoissa. Vuoden 2013 osalta luvut ovat strategia ja talousyksikön arvioita tämän vuoden toteutumasta ja perustuvat tammi-toukokuun seurannan lukuihin. Strategia- ja talousyksikkö on arvioinut, että koko kaupungin toimintakate on tänä vuonna jonkin verran ennusteita parempi. Toimintatulojen ja -menojen kehystavoitteita määriteltäessä on arvioitu seuraavia asioita: väestön kasvusta johtuva palveluvolyymin kasvu, sisäisten palvelujen hinnan sekä volyymin muutos sekä peruspalvelujen hintaindeksin arvioitu vuosittainen muutos. Palkkahinnan laskentaperusteena käytetään vuoden 2013 huhtikuun palkkatasoa tarkistettuna 1 prosentilla. käyttötalouden kehyksen toteutumisen edellytyksenä on jatkuva tuloksellinen tuottavuuden kehitystyö. Toimintamenojen kasvu vastaa suurten kaupunkien vastaavia kehystavoitteita. Tytäryhtiöiden taseisiin toteutettavat suuret toimitilahankkeet sekä Länsimetron valmistuminen lisäävät kaupungin käyttötalousmenoja ja vuokrien yhteydessä maksettavia rahoituskustannuksia merkittävästi ja sen vuoksi toimintakatteen alijäämän kasvu on nopeutumassa vuosina Peruskaupungin käyttötalouden kehysohjeesta on käyty neuvottelut toimialojen esikuntien talousjohdon kanssa. Toimialojen näkemys resurssitarpeestaan poikkeaa konserniesikunnan arvioista. Kehysohjeen laatiminen toimialojen esittämien resurssitarpeiden pohjalle ei ole rahoituksellisesti mahdollista. 7

8 Taseyksiköiden sekä ulkopuolisiin töihin budjetoitavat tulot ja menot ovat suuri osa teknisen ja ympäristötoimen kokonaisuudesta ja vaihtelevat vuosittain merkittävästi. Sen vuoksi ne on esitetty erillään teknisen ja ympäristötoimen kehyksestä. Kaupungin vuosikatteen pitäisi olla noin 180 milj. euron tasolla, jotta kaupungin rahoitusasema säilyisi terveenä. Vuosien vuosikatteen taso ei ole riittävä, vaan katevajaus ko. ajanjaksolla on yhteensä noin 350 milj. euroa. Mikäli verorahoituksen tai muu tulokehitys on arvioitua parempi, mahdollinen lisärahoitus on ehdottomasti jätettävä katteen ja tuloksen parantamiseen. Rahoitustulojen ja -menojen arvioissa on otettu huomioon lainakannan kasvusta johtuva korkomenojen lisääntyminen ja sopimusten mukaan kaupungille tulevat korko- ja muut rahoitustulot. Investointien rahoitukseen on arvioitu käytettävän peruspalvelurahaston varoja yhteensä 110 milj. euroa ja rahaston pääoma käytetään loppuun vuoden 2015 aikana. Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien taloussuunnitelman kehys KH euroa Tuloslaskelma TP 2011 TP 2012 ENN 2013 TA Varsinainen toiminta Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate = Verotulot Valtionosuudet Käyttökate = Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate = Suunnitelmapoistot Arvonalentumiset Satunnaiset tulot / menot Tilikauden tulos = Rahoituslaskelmassa esitetty investointien kokonaismäärä on arvioitu käytyjen kehysneuvottelujen sekä voimassa olevan taloussuunnitelman investointiohjelman sekä näiden toteuttamis- ja rahoitusmahdollisuuksien perusteella. Luvut tarkentuvat elokuussa. Vuonna 2013 emokaupungin lainamäärä lisääntyy noin 67 milj. euroa. Vuosina lainakanta kasvaa noin 350 milj. eurolla. Laskelman perusteella on pääteltävissä, että jos vuosikate saadaan 180 milj. euron tasolle/vuosi, lisälainaa ei tarvittaisi. Espoo-konsernin lainakanta oli vuoden 2012 lopussa noin 1528 milj. euroa eli 5950 euroa/asukas. Suunnitelmakaudella tytäryhtiöiden rakennusinvestointien rahoitus lisää Espoo-konsernin lainamäärää merkittävästi kuten jäljempänä oleva kuvio osoittaa. Alustavan laskelman mukaan konsernin lainamäärä on vuoden 2016 lopussa 2760 milj. euroa eli euroa/asukas. Velkaantumisen lisääntyminen tätä 8

9 vauhtia lisää merkittävästi kaupungin rahoitusriskejä. Rahoitusriskien kasvun hallintaan tullaan kiinnittämään erityistä huomiota. Rahoituslaskelma KH Varsinainen toiminta ja investoinnit TP 2011 TP 2012 ENN 2013 TA Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät +/ Tulorahoituksen korjauserät +/ Yhteensä = Investoinnit Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien luovutustulot Rahastojen käyttö investointeihin Investoinnit netto = Varsinainen toiminta ja inv estoinnit netto Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Antolainojen nettomuutos = Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys TA-lainojen nettomuutos = Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen +/

10 10

11 11

12 Investoinnit Käynnissä olevien ja päätettyjen koulujen peruskorjausten ja laajennusten, vuonna 2010 käynnistyneen Länsimetron rakentamisen sekä palvelutarpeen kasvusta johtuvien toimitilatarpeiden vuoksi kaupunkikonsernin investointiohjelma on lähivuosina erittäin suuri. Espoon sairaalahankkeen sekä Opinmäen koulun rakentamisen käynnistäminen lisää investointien volyymia ja tulevia vastuita entisestään. Palveluverkon kehittämistyön yhteydessä huolehdittava siitä, että tilankäytön tehokkuus paranee. Kunnallistekniikan rakentamisen osalta priorisoidaan sellaista rakentamista, joka kaupungin tulevan kehityksen kannalta on välttämätöntä tai johon valtio osallistuu. Suunnittelua viedään eteenpäin niin, että kunnallistekniikan rakentaminen voidaan hoitaa ajallaan asunto- ja toimitilarakennuttajien tarpeiden mukaan. Suunnittelussa varaudutaan siihen, että kaupungilla on valmius aloittaa valtion osarahoituksella toteutettavat liikennehankkeet heti kun valtion rahoituspäätökset saadaan. Taloussuunnitelmaan tullaan sisällyttämään konserniosuus, jonka keskeinen tavoite on parantaa ja tukea konsernin investointien ja taloudellisten vastuiden kokonaisohjausta. Taseyksiköt Tapiolan taseyksikön alueen kunnallistekniikkaa rakennetaan yhteistyökumppanien kanssa tehtyjen ja tehtävien sopimusten mukaisesti. Tärkeimpiä ovat hankkeet, jotka liittyvät metron ja metroasemien rakentamiseen, Tapiolan keskustahankkeisiin sekä metroasemiin liittyviin pysäköintiratkaisuihin. Suurpellon taseyksikön maankäyttösopimusten perusteella saatuja varoja käytetään sopimusten mukaisesti alueen kunnallisteknisten valmiuksien parantamiseen huomioiden rakentumisen ajoitus. Kunnallistekniikan toteutukset suunnitellaan tarkkaan harkiten niin, ettei tehdä sellaista, joka voi myöhemmin osoittautua epätarkoituksenmukaiseksi. Opinmäen rakentamishanke etenee. Muilta osin Suurpellossa investoidaan tämän hetken arvion mukaan varsin vähän. Liikelaitokset Tilakeskuksen vuokraperustejärjestelmän päivitys on valmisteltu kevätkaudella 2013 ja se otetaan käyttöön vuoden 2014 alussa. Tilakeskuksen taseessa olevien toimitilojen tekniset arvot on päivitetty ja tontinvuokrat määritellään kiinteistökohtaisesti ja vastaamaan kaupungin yleisiä maanvuokraperusteita. Vuokrien määrittely saadaan uudistuksella entistä paremmin kiinteistökohtaiseksi. Palveluliiketoimen uusien liikelaitosten sekä tietotekniikkapalvelujen tuotteistusta ja hinnoittelua testataan vuoden 2013 aikana, jotta ne saadaan toimimaan asianmukaisesti. Kesän 2013 aikana valmistellaan liikelaitosten taloudenhoidon ja talousohjauksen linjaukset. Sisäisten palvelujen tuottavuuden kehittämisellä on olennainen merkitys koko kaupungin rahoitustasapainon kannalta. Liikelaitoksia koskee sama tuottavuuden parantamisvaatimus kuin peruskaupunkia. Niiden sitovat tavoitteet määritellään konserniesikunnan ja liikelaitosten yhteistyönä elokuussa ja käsitellään kehyspäätöksen yhteydessä valtuustossa. Liikelaitosten tulos voi vaihdella liikelaitoksittain. Peruspääoman tuottoprosentti on 5 kaikilla liikelaitoksilla lukuun ottamatta Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosta. 12

13 Talouden tunnuslukujen kehitys Valtuusto päätti uudesta Espoo-tarinasta ja strategiasta. Siinä Resurssit ja johtaminen näkökulman päämääränä on pitää kaupunkikonsernin talous tasapainossa. Valtuustokauden tavoitteena on, että: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla, ja Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Taloussuunnitelmakehyksen sekä talousarvion ja suunnitelman valmistelun yhteydessä edellä mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi laaditaan konkreettiset tulostavoitteet ja mittarit. Alustavien kehyslaskelmien perusteella tarve tuottavuuden ja kaupungin taloudellisen parantaminen on välttämätöntä. jatkovalmistelussa pyritään hakemaan ne keinot joilla kaupunkikonsernin talous saadaan tasapainoon ja pidetään tasapainossa myös pitkällä aikavälillä. KH Tunnuslukuja TP 2011 TP 2012 ENN 2013 TA Toimintatulot/-menot % 36,2 38,1 38,2 38,0 39,5 37,6 Vuosikate poistoista % 146,6 125,0 74,6 67,5 95,3 64,7 Vuosikate euroa/asukas Investointien tulorahoitus % 85,1 81,6 42,7 33,4 44,9 36,5 Lainakanta Lainat euroa/asukas Pitkäaikaiset vastuut Me Asukkasmäärä lisäys ,8 % 1,7 % 1,3 % 1,3 % 1,3 % 1,3 % Kehyksen valmistelu- ja päätösaikataulu elo-syyskuussa Kaupungin johtoryhmä käsittelee kehysluonnoksen ja alustavan investointiohjelmaesityksen esittely henkilöstötoimikunnalle kaupunginhallituksen esitys valtuustolle 9.9. valtuusto päättää kehyksestä ja veroprosenteista 13