Tyrosiinikinaasin estäjä GIST-kasvainten täsmähoitona

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tyrosiinikinaasin estäjä GIST-kasvainten täsmähoitona"

Transkriptio

1 Katsaus Tyrosiinikinaasin estäjä GIST-kasvainten täsmähoitona Heikki Joensuu Ruoansulatuskanavan sarkoomien diagnostiikka ja hoito ovat viime vuosina muuttuneet. Suurin osa ruoansulatuskanavan sarkoomista on gastrointestinaalisia stromaalisia tuumoreita (GIST), jotka aiemmin luokiteltiin leiomyosarkoomiksi. GIST saa tavallisimmin alkunsa mahalaukusta tai ohutsuolesta. Kasvaimen kliininen käyttäytyminen vaihtelee, mutta osa on selvästi pahanlaatuisia ja lähettää etäpesäkkeitä varsinkin maksaan ja vatsaontelon alueelle. Solukalvolla sijaitsevan KIT-tyrosiinikinaasin pysyvällä aktivoitumisella on keskeinen osuus kasvaimen synnyssä, ja kasvaimesta löydetään useimmiten KITgeenin mutaatio. GIST-kasvaimet värjäytyvät KIT-proteiinin immuunivärjäyksessä (CD117) positiivisesti toisin kuin leiomyosarkoomat. Tavanomainen solunsalpaajahoito tehoaa huonosti. Imatinibi (STI571) estää spesifisesti muutamia tyrosiinikinaaseja (KIT, BCR-Abl, Abl, PDGF-R), ja laajallekin levinneet GIST-kasvaimet reagoivat yleensä imatinibihoitoon. Hoitovaste häviää osalla potilaista, mutta osalla pisimpään seuratuista se on kestänyt jo noin kaksi vuotta. Imatinibin käyttö leikkauksen liitännäishoitona on tutkimuksen kohteena. V altaosa ruoansulatuskanavan syövistä on erilaisia karsinoomia, mutta myös sarkooma saa joskus alkunsa ruoansulatuskanavasta. Ruoansulatuskanavan tavallisimpana sarkoomana on aiemmin pidetty leiomyosarkoomaa ja sen ainoana parantavana hoitona riittävän varhain tehtyä kasvaimen poistoa. Viime vuosina tämä käsitys on kuitenkin muuttunut. Useimmat ruoansulatuskanavan sarkoomista ovat osoittautuneet kokonaan toiseksi ja aikaisemmin tuntemattomaksi sarkoomatyypiksi, jota on alettu nimittää gastrointestinaaliseksi stromaaliseksi tuumoriksi (GIST). GIST voidaan määritellä sukkulasoluiseksi, epiteloidisoluiseksi tai toisinaan pleomorfiseksi mesenkymaaliseksi ruoansulatuskanavan kasvaimeksi, joka ilmentää KIT-proteiinia (Miettinen ja Lasota 2001, Fletcher ym. 2002). Se eroaa leiomyosarkoomasta niin patogeneesin, kliinisen käyttäytymisen kuin hoidonkin suhteen. GIST-kasvainten hoitoon on vastikään saatu ensimmäinen tehokas lääke imatinibi (STI571), joka tehoaa useimmiten laajallekin levinneisiin GIST-kasvaimiin. Hoitomahdollisuuksien paranemisen takia näiden kasvainten diagnostiikkaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. GIST-kasvaimen taudinkuva ja yleisyys GIST-kasvaimia esiintyy kaikkialla ruoansulatuskanavassa. Tavallisimpia sijaintipaikkoja ovat mahalaukku (30 70 %), ohutsuoli (20 40 %) sekä koolon ja peräsuoli (5 15 %), mutta joskus kasvain saa alkunsa ruokatorvesta, vatsapaidasta tai mesenteriumista tai sijaitsee retroperitoneaalialueella (Miettinen ja Lasota 2001). GIST kasvaa usein suolen ontelon vieressä mutta voi aiheuttaa karsinooman tapaan Duodecim 2002;118:

2 myös suolen limakalvon haavautumisen siihen liittyvine oireineen. Vähän oireita aiheuttava kasvutapa selittänee ainakin osittain sen, miksi monet GIST-kasvaimet ovat diagnoosin aikaan varsin suuria. Kasvaimen koko diagnoosin aikaan vaihtelee muutamasta millimetristä jopa 40 cm:iin. Potilaiden keski-ikä on diagnosoitaessa noin 60 vuotta, mutta näitä kasvaimia esiintyy myös nuorilla aikuisilla. Joissakin aineistoissa ne ovat olleet yleisempiä miehillä kuin naisilla. GIST saattaa löytyä sivulöydöksenä endoskopiassa, laparotomiassa tai kuvaustutkimuksissa, mutta varsinkin suurikokoinen GIST aiheuttaa usein oireita. Mahalaukun GIST-kasvaimille tyypillisiä oireita ovat epämääräiset ylävatsavaivat sekä ylävatsan kipu ja täyttymisen tunne, ja toisinaan anemia tai akuutti ruoansulatuskanavan vuoto johtaa diagnoosiin. Suolen alueen GISTkasvaimet voivat aiheuttaa verenvuotoa ja kipua, obstruktio-oireita tai suolen puhkeaman. Osalla potilaista todetaan jo kliinisessä tutkimuksessa kookas vatsatuumori. GIST-kasvaimia ympäröi muiden pehmytkudossarkoomien tapaan usein ohut pseudokapseli, ja imusolmukemetastasointi on harvinaista. Kasvaimet leviävät usein vatsaontelon sisällä muodostaen peritoneaalisia etäpesäkkeitä ja askitesta. Verenkierron välityksellä syntyvät etäpesäkkeet todetaan tyypillisesti maksassa. Pitkälle edenneissäkin tapauksissa vatsaontelon ulkopuoliset makroskooppiset etäpesäkkeet saattavat puuttua täysin. Tässä suhteessa GIST-kasvaimet eroavat leiomyosarkoomista, joiden taudinkulussa keuhkometastaasit ovat tavallisia. GIST-kasvaimista % on metastasoinut jo diagnoosivaiheessa. Selkeästi pahanlaatuisissakin GIST-kasvaimissa solukon jakautumisvauhti voi olla hidasta, jolloin primaarikasvaimen poiston ja etäpesäkkeiden ilmaantumisen välillä saattaa kulua 5 15 vuotta. Keskimääräinen elinikä metastaasien toteamisen jälkeen oli ennen nykylääkityksen löytymistä kuukautta. GIST-kasvaimien epidemiologia tunnetaan puutteellisesti. Niiden ilmaantuvuudeksi on arvioitu 10 20/ henkilöä vuodessa. Niistä % käyttäytyy pahanlaatuisesti (Miettinen ja Lasota 2001). Suomessa tällä tavoin käyttäytyviä GIST-kasvaimia todetaan arvion mukaan vuodessa. Diagnostisten kriteerien muuttumisen seurauksena ilmaantuvuusluvut saattavat kuitenkin jonkin verran kasvaa (Fletcher ym. 2002). KIT-tyrosiinikinaasin aktivoituminen keskeistä kasvaimen synnyssä GIST-kasvaimet saavat todennäköisesti alkunsa Cajalin soluista tai niiden esiasteista (Kindblom ym. 1998). Cajalin solut sijaitsevat suoleen tulevien autonomisten hermojen ja suolen lihassolujen välissä, ja ne säätelevät suolen hitaita kontraktioita. GIST-kasvainen tavoin Cajalin solut ilmentävät KIT-proteiinia. Tätä proteiinia esiintyy normaalisti lisäksi muun muassa luuytimen verisoluja muodostavissa kantasoluissa, melanosyyteissä, syöttösoluissa, sukusoluissa ja ihon tyvisoluissa, joiden kehityksessä ja toiminnassa sillä on tärkeä merkitys. Valtaosassa GIST-kasvaimista on KIT-protoonkogeenin mutaatio. Tämä geeni tuottaa KITproteiinia, joka toimii solukalvolla reseptorityrosiinikinaasina (kuva 1). KIT-proteiinin solunulkoinen osa sitoo kantasolukasvutekijää (stem cell factor, steel factor) ja on sen reseptori (Broudy 1997). Kantasolukasvutekijän sitoutuminen aiheuttaa ensin kahden KIT-molekyylin pariutumisen (reseptori dimerisoituu). Pariutumisen aiheuttama reseptorien läheisyys saa aikaan reseptorien ristiinfosforylaation useissa tyrosiiniaminohappotähteissä, jolloin reseptori aktivoituu. Aktivoituneen reseptoridimeerin solunsisäiseen osaan sitoutuu valkuaisaineita, joiden fosforyloituminen puolestaan aktivoi solunsisäisen signaalinvälitysketjun. Ketjun aktivoituminen suosii soluproliferaatiota ja solun eloonjäämistä, ja ohjelmoitunutta solukuolemaa ehkäisevä viesti kulkeutuu tumaan. KIT-proteiinia koodaavan KIT-geenin mutaatio voi tuottaa muuntuneita reseptoriproteiineja, jotka pariutuvat ilman kantasolukasvutekijän myötävaikutusta. Mutatoitunut KIT-reseptori saattaa siis aktivoitua itsestään, riippumatta ulkoisesta säätelystä (kantasolukasvutekijästä), aiheuttaen soluproliferaation lisääntymisen ja vähitellen kasvaimen synnyn (Hirota ym. 1998) H. Joensuu

3 NH2 Kantasolukasvutekijän sitoutumiskohta Dimerisoitumisen säätelyalue ATP:n sitoutumiskohta Eksoni 9 Eksoni 11 Eksoni 13 Solukalvo Jukstamembraanialue Tyrosiinikinaasiosa I Eksoni 17 Tyrosiinikinaasiosa II COOH Sytoplasma Kuva 1. KIT-reseptorityrosiinikinaasin rakenne. Noin 85 %:ssa GIST-kasvaimista voidaan todeta KIT-geenin mutaatio (Lux ym. 2000, Rubin ym. 2001, Heinrich ym. 2002). Tuoreiden havaintojen mukaan mutatoitunut KIT löytyy usein myös pienistä, alle 10 millimetrin läpimittaisista ja hyvänlaatuisiksi luokitelluista GISTkasvaimista, joten mutaation olemassaoloa ei luultavasti voi käyttää apuna kliinisen pahanlaatuisuusasteen arvioinnissa (Rubin ym. 2001, Corless ym. 2002). Tavallisimmin mutaatio sijaitsee geenin solukalvon alla olevassa ns. jukstamembraaniosaa koodaavassa eksonissa 11 (50 75 %) tai KIT-reseptorin solunulkoista osaa koodaavassa eksonissa 9 (5 15 %). Itse solunsisäistä tyrosiinikinaasia koodaavasta geenin osasta mutaatioita on löydetty vain satunnaisesti (eksoneista 13 ja 17). Mutaatiota ei löydetä noin 15 %:ssa GIST-tapauksista (»villin tyypin GIST»), mutta niissäkin KIT-reseptorikompleksi on aktivoitunut (Rubin ym. 2001). Mutaatioiden etsinnässä dhplc (denaturing high- pressure liquid chromatography) on osoittautunut herkäksi ja nopeaksi välineeksi (kuva 2). Mutaation sijainnilla on ilmeisesti kliinistä merkitystä. Potilaat, joilla mutaatio on eksonissa 11, reagoivat useimmiten imatinibihoitoon. Sen sijaan kasvaimet, joissa on eksoni 9:n mutaatio, reagoivat hoitoon vain melko harvoin (noin 30 %:ssa tapauksista), ja jos mutaatiota ei todeta, hoitovasteita todetaan tätäkin harvemmin (10 15 %, Heinrich ym. 2002). Aika hoidon alusta sen epäonnistumiseen on pisin potilailla, joiden kasvaimessa on eksoni 11:n mutaatio. GIST-kasvaimissa on todettu runsaasti muitakin muutoksia, kuten kromosomien 1p, 14q ja 22q deleetioita ja NF2-geenin mutaatioita, mutta näiden muutosten asema taudin patogeneesissä kaipaa lisätutkimuksia (El-Rifai ym. 1996). KIT-reseptorin aktivaatio on ilmeisesti keskeinen tapahtuma lähes kaikkien GIST-kasvainten synnyssä, mistä syystä nämä kasvaimet ovat erinomainen syövän täsmälääkehoidon kohde. Tyrosiinikinaasin estäjä GIST-kasvainten täsmähoitona 2307

4 Kuva 2. KIT-geenin mutaation tunnistaminen denaturoivalla korkeapainenestekromatografialla (DHPLC). Parafiininäytteestä eristetään DNA:ta ja siitä monistetaan ensin KIT-geenin eksoni 11 polymeraasiketjureaktiolla (PCR) käyttäen sopivia alukkeita. Tämän jälkeen monistettu DNA käsitellään nestekromatografilla. Normaali ja mutatoitunut DNA pariutuvat sopivassa lämpötilassa epätäydellisesti muodostaen ns. heterodupleksin. Heterodupleksi eluoituu laitteen kapillaarin läpi nopeammin kuin keskenään täydellisesti pariutuvat DNA-pätkät, jotka muodostavat ns. homodupleksin. A) Homodupleksien aiheuttama yksi eluoitumispiikki (normaalilöydös). B) Heterodupleksien aiheuttamat piikit (mutaatioepäily). Mutaatio on varmistettu usean emäsparin mittaiseksi häviämäksi eli deleetioksi DNA:n emäsjärjestyksen määrityksellä (sekvensoinnilla, nuoli). Kuva: dosentti Nina N. Nupponen. KIT-mutaatio sijaitsee jos<<kus harvoin ituradan soluissa, jolloin se periytyy jälkeläisille. Periytyvissä tapauksissa potilailla on todettu useita samanaikaisia GIST-kasvaimia, ja joskus ihon ja limakalvojen hyperpigmentaatiota, systeeminen syöttösolutauti tai urticaria pigmentosa (Nishida ym. 1998, Maeyama ym. 2001). Periytyviä KIT-mutaatioita ei ole löydetty suomalaisista suvuista. Lähes kaikki GIST-kasvaimet ovat kuitenkin KIT-geenin somaattisen mutaation aiheuttamia, eikä niille tai KIT-geenin mutaatioille altistavia tekijöitä tunneta. Diagnoosi ja kasvaimen pahanlaatuisuusasteen arviointi GIST-diagnoosi perustuu kudosnäytteeseen, joka joskus joudutaan ottamaan äkillisen verenvuodon tai suolen tukkeumaoireiden takia päivystyslaparotomiassa. Useimmiten tuumori todetaan kuitenkin vatsavaivojen takia tai anemiatutkimusten yhteydessä tehdyssä tietokonetomografiassa, kaikututkimuksessa, magneettikuvauksessa tai endoskopiassa. Endofyyttisen kasvutavan takia endoskopialöydös saattaa olla normaali sellaisellakin potilaalla, jolla on suurikokoinen GIST. Lähes kaikki GIST-kasvaimet värjäytyvät immunohistokemiallisessa värjäyksessä positiivisesti CD117-antigeenin (KIT-proteiini) suhteen, mikä on keskeinen diagnostinen kriteeri (Miettinen ja Lasota 2001). KIT-värjäys voidaan tehdä tavallisesta parafiinileikkeestä (kuva 3). Noin % GIST-kasvaimista värjäytyy myös CD34-antigeenin suhteen positiivisesti. Sen sijaan leiomyosarkooma ei tyypillisesti ilmennä KIT-proteiinia, mutta se taas värjäytyy sileälihasaktiinin ja desmiiniin kohdistuvilla vastaaineilla. KIT-negatiiviset GIST-kasvaimet ovat ilmeisesti erittäin harvinaisia, ja mahdollisen KITnegatiivisen GIST-kasvaimen määrittely on parhaillaan tutkimuksen kohteena. KIT-immuunivärjäys tulisi tehdä kaikista ruoansulatuskanavan ja vatsaontelon alueen pehmytkudossarkoo H. Joensuu

5 Kuva 3. GIST-kasvaimen KIT-immuunivärjäys. Kasvainsolujen sytoplasma värjäytyy positiivisesti KIT-reseptorin (CD117-antigeeni) suhteen (DAKOA5402-vasta-aine, x 300). Kuva: professori Jorma Isola. mista, ja sitä on syytä harkita myös lähtöpaikaltaan tuntemattomien maksan ja vatsaontelon alueen tuumorien selvittelyssä. Hyvän- ja pahanlaatuisen GIST-kasvaimen erottaminen toisistaan voi olla ongelmallista, eikä niiden välillä ilmeisesti ole tarkkaa rajaa. Yhden konsensuskokouksen näkemyksen mukaan kaikkiin GIST-kasvaimiin liittyy mahdollisuus pahanlaatuiseen käyttäytymiseen ja suuri osa niistä voitaisiin luokitella epävarmasti pahanlaatuisiksi (Fletcher ym. 2002). Monet GISTkasvaimet käyttäytyvät kuitenkin hyvänlaatuisesti. Pahanlaatuiseen käyttäytymiseen viittaavat mitoosien runsas määrä (viisi tai useampia 50:tä ison suurennuksen näkökenttää kohden) ja tuumorin suuri koko (yli 5 cm). Jos mitooseja on runsaasti (yli kymmenen 50:tä ison suurennuksen näkökenttää kohden) tai tuumorin koko on yli 10 cm, on pahanlaatuisen käyttäytymisen vaara erityisen suuri (Fletcher ym. 2002). Suoliston GIST-kasvaimet käyttäytyvät keskimäärin pahanlaatuisemmin kuin mahalaukun. Mikään näistä kriteereistä ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, ja ainoa varma pahanlaatuisuuden merkki on kasvaimen leviäminen lähtöelimen ulkopuolelle. Leikkaus edelleen perushoito Paikallisen GIST-kasvaimen perushoito on leikkaus. Noin puolet radikaaliksi katsottavaan leikkaukseen soveltuvista potilaista on elossa viiden vuoden kuluttua toimenpiteestä (Roberts ym. 2002), mutta osa kasvaimista uusiutuu myöhemmin. Kasvain ja sitä ympäröivä pseudokapseli poistetaan laparotomiassa pyrkien välttämään tuumorin rupturoitumista, joka saattaa edistää peritoneaalisten tytärkasvainten syntyä. Tervekudosmarginaalin optimaalista leveyttä ei tunneta. Koska GIST metastasoituu vain harvoin alueellisiin imusolmukkeisiin, laajoja imusolmukealueiden poistoja ei suositella. Jos kasvain tunkeutuu viereisiin elimiin, on suositeltu resektiota yhtenä blokkina. Jos kasvaimen täydellinen poisto johtaisi gastrektomiaan, pankreatikoduodenektomiaan tai abdominoperineaaliseen resektioon näihin toimenpiteisiin liittyvine haittoineen, on suositeltu imatinibilääkityksen antamista alkuhoitona kasvaimen koon pienentämiseksi ennen leikkausta, mutta tällaisen käytännön hyödyllisyydestä ei ole tutkimusnäyttöä. Imatinibin käyttöä suurikokoisten ja ympäristöönsä infiltroivien GIST-kasvainten alkuhoitona tutkitaan parhaillaan Yhdysvalloissa. Etäpesäkkeiden kirurgisen poiston hyödyllisyydestä ei ole hyvin dokumentoitua näyttöä. Metastaasien poisto saattaa kuitenkin pidentää elinikää valikoiduilla potilailla, joilla on hitaasti etenevä GIST, ja suolta tukkivien tai verta vuotavien etäpesäkkeiden poistolla voi olla huomattava oireita vähentävä vaikutus. Imatinibin käyttöönotto korvannee ainakin osin metastaasien poiston. Kysymys siitä, pitäisikö imatinibihoidon jälkeen poistaa kirurgisesti tai tuhota esimerkiksi termoablaatiolla jäljelle jääneet tuumorit näihin toimenpiteisiin soveltuvilta potilailta, on vielä avoin ja kaipaa lisätutkimuksia. Tämä menettely saattaisi kuitenkin olla tehokas etenkin niillä potilailla, joilla on vain vähän etäpesäkkeitä. Tavanomaisen solunsalpaajahoidon teho vaatimaton Tavanomaisen solunsalpaajahoidon tulokset levinneen GIST-kasvaimen hoidossa ovat vaatimattomat. Tutkimuksissa vain 0 10 % potilasta on saanut merkittävän hoitovasteen (taulukko 1). Vähäisen solunsalpaajaherkkyyden syyt Tyrosiinikinaasin estäjä GIST-kasvainten täsmähoitona 2309

6 Taulukko 1. Levinneen GIST-kasvaimen lääkehoidon tuloksia. Tutkimus Kasvaimen Hoito Hoitovasteiden määrä tyyppi n % Tavanomainen solunsalpaajahoito Zalupski ym ruoansulatuskanavan doksorubisiini, 43 7 pehmytkudossarkooma 1 dakarbatsiini Blair ym ruoansulatuskanavan ifosfamidi, 10 0 pehmytkudossarkooma 1 etoposidi Edmonson ym GIST doksorubisiini, dakarbatsiini, 21 5 mitomysiini, sisplatiini, sargramostiini Demetri ym GIST useita eri hoitoja 75 0 Imatinibihoito Demetri ym GIST imatinibi Van Oosterom ym GIST imatinibi Useimmat olivat luultavasti GIST-kasvaimia tunnetaan vain osin. Eräässä tutkimuksessa % GIST-kasvaimista ilmensi immunohistokemiallisessa värjäyksessä p-glykoproteiinia ja multiple drug resistace-1 -proteiinia (MDR- 1), kun taas vain harvat leiomyosarkoomat ilmensivät näitä lääkeresistenssiä lisääviä valkuaisaineita (Plaat ym. 2000). GIST-kasvainten sädeherkkyydestä on niukasti tietoa, mutta ne eivät ilmeisesti reagoi herkästi sädehoitoon, ja lisäksi suoli sietää sädehoitoa melko huonosti. Imatinibi on ensimmäinen tehokas lääke Imatinibi on suun kautta kapseleina otettava tyrosiinikinaasin estäjä. Sen ensimmäinen käyttöaihe oli krooninen myelooinen leukemia, jossa imatinibilla saavutetaan täydellinen hematologinen vaste lähes kaikilla potilailla ja täydellinen sytogeneettinen vaste noin 40 %:lla (Druker ym. 2001, Savage ja Antman 2002, Druker 2002). Imatinibi estää spesifisesti vain muutamia tyrosiinikinaaseja (KIT, BCR-Abl, Abl, PDGF-R). Nämä tyrosiinikinaasit siirtävät adenosiinitrifosfaattimolekyylistä (ATP) fosforihappotähteen kohdeproteiinin tyrosiiniaminohappotähteeseen aktivoiden samalla kohdeproteiinin. Imatinibi kilpailee ATP-molekyylin kanssa sitoutumisesta tyrosiinikinaasissa olevaan taskuun syrjäyttäen ATP:n ja estäen kinaasin toiminnan. Imatinibi estää elimistön noin 800 tyrosiini- tai seriini-treoniinikinaasista (Venter ym. 2001) vain muutamia, joten haittavaikutukset jäävät melko vähäisiksi muiden kinaasien toiminnan jatkuessa lähes ennallaan. Koska KIT-reseptorityrosiinikinaasin pysyvällä aktivoitumisella lienee keskeinen merkitys GIST-kasvainten synnyssä ja imatinibi on tämän reseptorin lähes spesifinen estäjä, nämä kasvaimet olivat houkutteleva hoitokokeilun kohde (Joensuu ym. 2001). Van Oosteromin ym. (2001) ja Demetrin ym. 2002) tutkimuksissa runsas puolet laajalle levinneistä ja metastasoineista GIST-kasvaimista pieneni vähintään puoleen lähtötilavuudestaan imatinibihoidolla, ja vain noin 15 % oli primaaristi resistenttejä. Hoitovaste saattaa tulla jopa muutamassa päivässä, mutta osalla potilaista se ilmaantuu hitaasti kuukausien kuluessa. Vasteen tulkinta edellyttää huolellisuutta, sillä maksametastaasilöydökset muuttuvat tietokonetomografia- ja magneettikuvauksessa tyypillisesti ontelomaisiksi, jolloin etenkin pienet maksametastaasit kuvantuvat harventumina aikaisempaa selvemmin (kuva 4). Tätä metastaasien hoidon seurauksena parantunutta erottumista maksaparenkyymistä ei tule sekoittaa syövän etenemiseen. Kaikille tai lähes kaikille hoitovasteen saaneille potilaille jää etäpesäkkeistä jäljelle jäännösmuutoksia. Niistä 2310 H. Joensuu

7 Kuva 4. Tietokonetomografialeikkeet maksaan metastasoitunutta GIST-tautia sairastavasta potilaasta. Kaksi maksametastaasia on merkitty nuolilla. Kuukauden kuluttua hoidon aloittamisesta etäpesäkkeet erottuivat selvemmin ja olivat jo jonkin verran pienentyneet (oikeanpuoleinen kuva). Potilaan saama hoitovaste oli edelleen jäljellä kesäkuussa 2002, jolloin etäpesäkkeiden yhteenlaskettu tilavuus oli pienentynyt lähtötilanteeseen verraten 67 %. Kuva 5. Kliininen hoitotulos pitkälle edennyttä GIST-tautia sairastavalla potilaalla. Lähtötilanteessa (ylempi kuva) potilas oli preterminaalinen ja tarvitsi lisähappea. Neljän kuukauden kuluttua imatinibihoidon aloittamisesta yleistila oli normaali, askites oli hävinnyt, vatsan tuumorimassat olivat pienentyneet ja vatsan muoto oli palautunut normaaliksi (alempi kuva). otetuissa kudosnäytteissä voidaan nähdä CD117-positiivisia soluja, eikä saatuja hoitovasteita katsota täten täydellisiksi. Joskus metastaasit jopa hieman kasvavat kooltaan hoidon alussa turvotuksen tai kasvaimensisäisen verenvuodon seurauksena. Positroniemissiotomografia (PET), jossa käytetään merkkiaineena fluorodeoksiglukoosia (FDG), saattaa tällöin auttaa tilanteen tulkinnassa, sillä imatinibihoitoon reagoivien GIST-kasvainten glukoosimetabolia vähenee usein merkittävästi jo muutamien päivien tai jopa jo muutamien tuntien kuluttua hoidon aloittamisesta. Hoitovaste kestää useimmiten useita kuukausia; keskimääräinen kesto ei ole vielä tiedossa (Demetri ym. 2002). Pisimpään hoidettujen GIST-potilaiden vaste on kestänyt jo noin kaksi vuotta. Osalla potilaista vaste kuitenkin häviää myöhemmin. Jo nyt on kuitenkin selvää, että imatinibi on aikaisempiin lääkkeisiin verrattuna selvästi tehokkaampi leikkaukseen kelpaamattoman, laajalti paikallisesti infiltroivan tai metastaattisen GIST-kasvaimen hoidossa (kuva 5). Imatinibihoito on yleensä hyvin siedettyä, eikä useimmilla potilailla esiinny vaikeiksi luokiteltuja haittavaikutuksia. Lieviä haittavaikutuksia ilmenee kuitenkin lähes kaikilla. Melko tavallisia ovat silmäluomien ja alaraajojen turvotus, lyhytkestoiset krampit sormissa tai varpaissa, vaskuliittityyppinen ihottuma, ripuli ja lievä pahoinvointi. Sen sijaan tavanomaiseen solunsalpaajahoiton liittyvät tyypilliset haittavaikutukset ovat usein vähäisiä tai puuttuvat. Esimerkiksi huomattavaa pahoinvointia ei ilmene useimmilla potilailla, sytopeniat ovat yleensä lieviä, eikä tukanlähtöä esiinny. Hoitoon liittyviä vaikeita haittavaikutuksia ovat jopa henkeä uhkaava verenvuoto ja maksatoksisuus etenkin yhteiskäytössä muiden lääkkeiden kanssa. Hoito olisikin viisainta keskittää tähän lääkitykseen ja GIST-tautiin perehtyneille lääkäreille. Imatinibin optimaalista annosta ja hoidon kestoa ei tunneta. KIT-kinaasin toiminnan esto on epävarmaa alle 300 mg:n vuorokausiannoksilla, ja toisaalta monet potilaat eivät siedä 800 mg:n ylittävää annosta. Usein hoito aloitetaan mg:n vuorokausiannoksella (4 6 kapselia), joka otetaan ruoan kera. Hoidon tehossa ei ole havaittu eroa 400 ja 600 mg:n vuorokausiannoksen välillä, mutta riittävän suuria tutkimuksia ei ole vielä julkaistu. Parhaillaan on menossa useita tutkimuksia imatinibin tehosta ja siedettävyydestä GISTin hoidossa, ja niissä pyritään selvittämään myös optimaalinen hoitoannos. Etäpesäkkeisen GIST-kasvaimen imatinibihoidon kesto on useita kuukausia, ja on mahdollista, että hoitoa joudutaan jatkamaan jopa potilaan loppuelämän ajan. Imatinibilla on hoidettu jo muutamia tuhansia GIST-potilaita. Tyrosiinikinaasin estäjä GIST-kasvainten täsmähoitona 2311

8 Lopuksi Leikkauksen jälkeen annettava liitännäishoito imatinibilla on tärkeä tutkimuskohde, koska useimmat radikaalileikkaukseenkin soveltuvat, pahanlaatuiset GIST-kasvaimet uusiutuvat lopulta. Liitännäishoitoa puoltaa myös se, että merkittävä osa makroskooppisia etäpesäkkeitä lähettäneistä sarkoomista alkaa lopulta uudelleen edetä imatinibihoidosta huolimatta, eikä vielä tiedetä, voidaanko edes osa levinnyttä tautia sairastavista parantaa pysyvästi imatinibihoidolla. Mikroskooppisen pienten, potilaaseen mahdollisesti jääneiden metastaasien hävittäminen imatinibihoidolla on luultavasti helpompaa kuin jo makroskooppisia etäpesäkkeitä kehittäneen GISTin hoitaminen, ja liitännäislääkehoito saattaa olla myös taloudellisesti kilpailukykyinen vaihtoehto. On mahdollista, että taudin ennustetta voidaan parantaa merkittävästi käyttämällä imatinibia leikkauksen liitännäishoitona. Liitännäishoidon hyödyllisyys tulisi varmistaa satunnaistetuin hoitokokein, joita onkin alkamassa. Tutkimustulosten puuttuessa voidaan imatinibia harkita annettavaksi liitännäishoitona niille potilaille, joilta on poistettu makroskooppisen radikaalisti pahanlaatuisen GISTkasvaimen tunnusmerkit täyttävä kasvain ja joilla syövän uusiutuminen leikkauksen jälkeen on todennäköistä. Imatinibia tulisi harkita annettavaksi liitännäishoitona etenkin niille potilaille, joille on tehty uusiutuneen GIST-kasvaimen takia vielä makroskooppisesti radikaaliksi arvioitu uusintaleikkaus. Kirjallisuutta Blair SC, Zalupski MM, Baker LH. Ifosfamide and etoposide in the treatment of advanced soft tissue sarcomas. Am J Clin Oncol 1994; 17: Broudy VC. Stem cell factor and hematopoiesis. Blood 1997;90: Corless CL, McGreevey L, Haley A, Town A, Heinrich MC. KIT mutations are common in incidental gastrointestinal stromal tumors one centimeter or less ion size. Am J Pathol 2002;160: Demetri GD, von Mehren M, Blanke CD, ym. Antitumor effects of an oral selective tyrosine kinase inhibitor, imatinib mesylate, in patients with advanced gastrointestinal stromal tumors. N Engl J Med 2002; 347: Druker BJ. STI571 (Gleevec/Glivec, imatinib) versus interferon + cytarabine as initial therapy for patients with CML: results of a randomized study. Proc Am Soc Clin Oncol 2002;21:1a. Druker BJ, Talpaz M, Resta DJ, ym. Efficacy and safety of a specific inhibitor of the BCR-ABL tyrosine kinase in chronic myeloid leukemia. N Engl J Med 2001;344: Edmonson J, Marks R, Buckner J, ym. Contrast of response to D-MAP + sargramostin between patients with advanced malignant gastrointestinal stromal tumors and patients with other advanced leiomyosarcomas. Proc Am Assoc Clin Oncol 1999;18:541a. El-Rifai W, Sarlomo-Rikala M, Miettinen M, ym. DNA copy number losses in chromosome 14; an early change in gastrointestinal stromal tumors. Cancer Res 1996;56: Fletcher CDM, Berman JJ, Corless C, ym. Diagnosis of gastrointestinal stromal tumors: A consensus approach. Hum Pathol 2002;33: Hirota S, Isozaki K, Moriyama Y, ym. Gain-of-function mutations of c-kit in human gastrointestinal stromal tumors. Science 1998;279: Heinrich MC, Corless CL, Blanke C, ym. KIT mutational status predicts clinical response to STI571 in patients with metastatic gastrointestinal stromal tumors (GISTs). Proc Am Soc Clin Oncol 2002; 21:2a. Joensuu H, Roberts P, Sarlomo-Rikala M, ym. Effect of the tyrosine kinase inhibitor STI571 in a patient with metastatic gastrointestinal stromal tumor. N Engl J Med 2001;344: Kindblom L-G, Remotti HE, Aldenborg F, ym. Gastrointestinal pacemaker cell tumor (GIPACT). Gastrointestinal stromal tumors show phenotypic characteristics of the intestinal cells of Cajal. Am J Pathol 1998;152: Lux ML, Rubin BP, Biase TL, ym. KIT extracellular and kinase domain mutations in gastrointestinal stromal tumors. Am J Pathol 2000; 156: Maeyama H, Hidaka E, Ota H, ym. Familial gastrointestinal stromal tumor with hyperpigmentation: association with a germline mutation of the c-kit gene. Gastroenterology 2001;120: Miettinen M, Lasota J. Gastrointestinal stromal tumors definition, clinical, histological, immunohistochemical, and molecular genetic features and differential diagnosis. Virchows Arch 2001;438:1 12. Nishida T, Hirota S, Taniguchi M, ym. Familial gastrointestinal stromal tumours with germline mutation of the KIT gene. Nat Genet 1998;19: Plaat BEC, Hollema H, Molenaar WM, ym. Soft tissue leiomyosarcomas and malignant gastrointestinal stromal tumors: differences in clinical outcome and expression of multidrug resistance proteins. J Clin Oncol 2000;18: Roberts PJ, Brennan MF, Eisenberg B. Clinical presentation of gastrointestinal stromal tumors and treatment of operable disease. Eur J Cancer 2002, painossa. Rubin BP, Singer S, Tsao C, ym. KIT activation is a ubiquitous feature of gastrointestinal stromal tumors. Cancer Res 2001;61: Savage DG, Antman H. Imatinib mesylate a new oral targeted therapy. N Engl J Med 2002;346: Van Oosterom AT, Judson I, Verweij J, ym. Safety and efficacy of imatinib (STI571) in metastatic gastrointestinal stromal tumours: a phase I study. Lancet 2001;358: Venter JC, Adams MD, Myers EW, ym. The sequence of the human genome. Science 2001;291: Zalupski M, Metch B, Balcerzak S, ym. Phase III comparison of doxorubicin and dacarbazine given by bolus versus infusion in patients with soft-tissue sarcomas: a Southwest Oncology Group Study. J Natl Cancer Inst 1991;83: HEIKKI JOENSUU, professori HYKS:n syöpätautien klinikka PL 180, HUS 2312

Sarkoomien syto- ja molekyyligenetiikkaa Iina Tuominen, FT Erikoistuva sairaalasolubiologi Tyks-Sapa-liikelaitos IAP:n kevätkokous 12.5.

Sarkoomien syto- ja molekyyligenetiikkaa Iina Tuominen, FT Erikoistuva sairaalasolubiologi Tyks-Sapa-liikelaitos IAP:n kevätkokous 12.5. Sarkoomien syto- ja molekyyligenetiikkaa Iina Tuominen, FT Erikoistuva sairaalasolubiologi Tyks-Sapa-liikelaitos IAP:n kevätkokous 12.5.2016 Iina.Tuominen@tyks.fi Genetiikan tutkimukset sarkoomien diagnostiikassa

Lisätiedot

Sarkoomien onkologiset hoidot onko sarkoomatyypillä väliä? Paula Lindholm TYKS, syöpätautien klinikka

Sarkoomien onkologiset hoidot onko sarkoomatyypillä väliä? Paula Lindholm TYKS, syöpätautien klinikka Sarkoomien onkologiset hoidot onko sarkoomatyypillä väliä? Paula Lindholm TYKS, syöpätautien klinikka Pehmytkudos- ja luusarkoomissa eri hoito-ohjelmat pehmytkudossarkoomissa yleensä kirurgia ensin Onkologinen

Lisätiedot

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen

Lisätiedot

Hoitotehoa ennustavat RAS-merkkiaineet Tärkeä apuväline kolorektaalisyövän lääkehoidon valinnassa Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite auttaa ymmärtämään paremmin kolorektaalisyövän erilaisia lääkehoitovaihtoehtoja.

Lisätiedot

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,

Lisätiedot

Kasvainsairauksien kirurginen hoito

Kasvainsairauksien kirurginen hoito Kasvainsairauksien kirurginen hoito Sari Mölsä Diplomate of European College of Veterinary Surgeons Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Eläintenhoitajaseminaari 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

MITÄ UUTTA SARKOOMIEN HOIDOSSA?

MITÄ UUTTA SARKOOMIEN HOIDOSSA? MITÄ UUTTA SARKOOMIEN HOIDOSSA? O S A S T O N Y L I L Ä Ä K Ä R I M A I J A T A R K K A N E N H Y K S S Y Ö P Ä K E S K U S LUENNON SISÄLTÖ luu- ja pehmytkudossarkoomat ei pediatrisia tutkimuksia ei gynekologisia

Lisätiedot

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi Syövän lääkehoito Salla Kalsi Syöpä Yleisnimitys maligneille (pahanlaatuisille) kasvaimille Karsinogeeninen = syöpää aiheuttava Syövän taustalla voi olla Ympäristötekijät, elintavat, perimä, eräät virus-

Lisätiedot

Glioomien molekyylidiagnostiikkaa Maria Gardberg TYKS-Sapa Patologia / Turun Yliopisto

Glioomien molekyylidiagnostiikkaa Maria Gardberg TYKS-Sapa Patologia / Turun Yliopisto Glioomien molekyylidiagnostiikkaa 30.8.2013 Maria Gardberg TYKS-Sapa Patologia / Turun Yliopisto Glioomien WHO-luokitus on morfologinen Gradusten I-IV ryhmittelyn perustana on toiminut ennusteen huononeminen

Lisätiedot

Uutta lääkkeistä: Vemurafenibi

Uutta lääkkeistä: Vemurafenibi Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Vemurafenibi Kristiina Airola / Julkaistu 28.9.2012. Zelboraf 240 mg kalvopäällysteinen tabletti, Roche Registration Ltd. Zelboraf-valmistetta

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne Uusia mahdollisuuksia FoundationOne FI/FMI/1703/0019 Maaliskuu 2017 FoundationOne -palvelu FoundationOne on kattava genomianalysointipalvelu, jossa tutkitaan 315 geenistä koko koodaava alue sekä 28 geenistä

Lisätiedot

Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen

Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen eksoneissa 2, 3 ja 4) varmistaminen on tärkeää ennen Erbitux (setuksimabi) -hoidon aloittamista

Lisätiedot

Seminoman hoito ja seuranta. S. Jyrkkiö

Seminoman hoito ja seuranta. S. Jyrkkiö Seminoman hoito ja seuranta S. Jyrkkiö 17.4.2015 Kivessyöpä yleistyy Pohjoismaissa Seminoman ja non-seminoomien yleisyys Pohjoismaissa Kuolleisuus kivessyöpään Pohjoismaissa Kivessyöpä 5 v OSS Kivestuumoreiden

Lisätiedot

IAP Kuopio 27.9.2007. Mesenkymaalisia. kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB

IAP Kuopio 27.9.2007. Mesenkymaalisia. kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB IAP Kuopio 27.9.2007 Mesenkymaalisia kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB Pehmytkudoskasvainten patologiaa Valtaosa pehmytkudoskasvaimista benignejä, malignit harvinaisia,

Lisätiedot

Gefitinibi ei-pienisoluisen keuhkosyövän täsmähoitona?

Gefitinibi ei-pienisoluisen keuhkosyövän täsmähoitona? Katsaus AIJA KNUUTTILA, EEVA-MAIJA KARJALAINEN, ANNAMARI ROUHOS JA PEKKA MALI Gefitinibi ei-pienisoluisen keuhkosyövän täsmähoitona? Levinneeseen tai paikallisesti edenneeseen, leikkaukseen soveltumattomaan,

Lisätiedot

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Tiina Jahkola HYKS Plastiikkakirurgian klinikka Malignit ihokasvaimet - tavalliset insidenssi Suomessa v. 2004 Levyepiteelikarsinooma = okasolusyöpä = ca spinocellulare

Lisätiedot

Kohdun sileälihaskasvaimet. Molekylaariset mekanismit ja histologiset kriteerit. Tom Böhling Haartman-instituutti, HY HUSLAB

Kohdun sileälihaskasvaimet. Molekylaariset mekanismit ja histologiset kriteerit. Tom Böhling Haartman-instituutti, HY HUSLAB Kohdun sileälihaskasvaimet. Molekylaariset mekanismit ja histologiset kriteerit Tom Böhling Haartman-instituutti, HY HUSLAB Lääketieteellinen tiedekunta / Tom Böhling 20.9.2013 1 Sileälihaskasvaimet Leiomyooma

Lisätiedot

Syöpähoitojen kehitys haja- Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008

Syöpähoitojen kehitys haja- Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008 Syöpähoitojen kehitys haja- ammunnasta täsmäosumiin Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008 Haasteet Syöpämäärien lisäys/väestön vanheminen Ennaltaehkäisy/seulonnat

Lisätiedot

Keuhkosyövän uudet lääkkeet

Keuhkosyövän uudet lääkkeet Keuhkosyövän uudet lääkkeet Jarkko Ahvonen Syöpätautien erikoislääkäri Tampereen yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Asiantuntijapalkkio Boehringer Ingelheim, Bristol-Myers Squibb, Lilly, MSD, Roche

Lisätiedot

Levinneen suolistosyövän hoito

Levinneen suolistosyövän hoito Levinneen suolistosyövän hoito Yhteyshoitajakoulutus 29.9. LT ylilääkäri Pirkanmaan Syöpäyhdistys Uusien tapausten lukumäärät, yleisimpien syöpien mennyt ja ennustettu trendi, miehet Uusien tapausten lukumäärät,

Lisätiedot

IAP syyskokous 2008 Lasiseminaari

IAP syyskokous 2008 Lasiseminaari IAP syyskokous 2008 Lasiseminaari Tapaus 1 45 vuotias mies, ei aiempia sairauksia. Oikean kiveksen 3,5 cm läpimittainen tuumori. 14.11.2008 CD99 Inhibin Ki67 AE1/AE3 14.11.2008 Muita immunovärjäyksiä

Lisätiedot

Mitä onkologi toivoo patologilta?

Mitä onkologi toivoo patologilta? Mitä onkologi toivoo patologilta? Mikä PAD-lausunnossa vaikuttaa kilpirauhassyövän hoitoon Hanna Mäenpää, dos HUS, Syöpätautien klinikka Onkologian trendejä Entiteetit pirstoutuvat pienemmiksi: lisää tietoa

Lisätiedot

RINNAN NGS PANEELIEN KÄYTTÖ ONKOLOGIN NÄKÖKULMA

RINNAN NGS PANEELIEN KÄYTTÖ ONKOLOGIN NÄKÖKULMA RINNAN NGS PANEELIEN KÄYTTÖ ONKOLOGIN NÄKÖKULMA Johanna Mattson dosentti ylilääkäri, vs. toimialajohtaja HYKS Syöpäkeskus 28.11.2016 1 RINTASYÖPÄ SUOMESSA 5008 uutta tapausta vuonna 2014 Paikallinen rintasyöpä

Lisätiedot

Perinnöllinen välimerenkuume

Perinnöllinen välimerenkuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä

Lisätiedot

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT

Lisätiedot

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka nämä solut ovat tietyssä mielessä meidän omiamme, ne polveutuvat itsenäisistä yksisoluisista elämänmuodoista, jotka ovat säilyttäneet monia itsenäisen

Lisätiedot

HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku

HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku Olli Carpén VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI Kohdunkaulan syöpä ja esiasteet HPV ja kohdunkaulan

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Immunohistokemia HPV-muutosten ja tavallisten gynekologisten adenokarsinoomien diagnostiikassa. Elisa Lappi-Blanco OYS, patologian osasto

Immunohistokemia HPV-muutosten ja tavallisten gynekologisten adenokarsinoomien diagnostiikassa. Elisa Lappi-Blanco OYS, patologian osasto Immunohistokemia HPV-muutosten ja tavallisten gynekologisten adenokarsinoomien diagnostiikassa Elisa Lappi-Blanco OYS, patologian osasto Gynekopatologian tavallisia ongelmia HPV-muutosten vaikeusasteen

Lisätiedot

PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala

PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala ISI Web of Science: hakusana PET/CT N = 4974, 27.4.2010 Mihin diagnostisia menetelmiä tarvitaan?

Lisätiedot

Uutta melanoomasta. Pia Vihinen TYKS/Syöpäklinikka. Tutkimukset kun epäilet melanooman leviämistä

Uutta melanoomasta. Pia Vihinen TYKS/Syöpäklinikka. Tutkimukset kun epäilet melanooman leviämistä Uutta melanoomasta Pia Vihinen TYKS/Syöpäklinikka Tutkimukset kun epäilet melanooman leviämistä Vartalon TT tutkimus tai PET-TT Verikokeet; Hb, maksa-arvot, krea Korkea LDH huonon ennusteen merkki PAD:

Lisätiedot

Uutta lääkkeistä: Ulipristaali

Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien

Lisätiedot

Angiogeneesin esto syövän hoidossa ei enää pelkkiä lupauksia

Angiogeneesin esto syövän hoidossa ei enää pelkkiä lupauksia Katsaus Petri Bono ja Heikki Joensuu Angiogeneesin esto syövän hoidossa ei enää pelkkiä lupauksia Syöpien kasvu ja leviäminen edellyttää verisuonten uudismuodostusta eli angiogeneesiä. Useita angiogeneesiä

Lisätiedot

IAP, Majvik 17 18.04.2008 (ka)

IAP, Majvik 17 18.04.2008 (ka) Kliiniset esitiedot: 22v Elektiivinen sektio, sikiön raskausaikana todetun kookkaan päänvuoksi, ensimmäinen raskaus. Sattumalöydöksenä todetaan kohdun takana. 6 cm pehmeähkö tuumori, lähtee sigman mesosta.

Lisätiedot

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71 Endometrioosi LK Heikkilä Maija, LK Jutila Topi, LK Myllylä Hanna, LK Pietarinen Johanna, LK Puumala Pasi, LK Vallasto Inari, LK Visuri Sofia, Prof Ryynänen Markku Johdanto Yleistä tarkoittaa endometriumin

Lisätiedot

Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio

Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyvaikutuksen synty Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyn ja biologisen materian vuorovaikutus Koska ihmisestä 70% on vettä, todennäköisin (ja tärkein) säteilyn ja biologisen

Lisätiedot

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v

Lisätiedot

MUNASARJAN EI- EPITELIAALISTEN MALIGNIEN KASVAINTEN KIRURGINEN HOITO

MUNASARJAN EI- EPITELIAALISTEN MALIGNIEN KASVAINTEN KIRURGINEN HOITO MUNASARJAN EI- EPITELIAALISTEN MALIGNIEN KASVAINTEN KIRURGINEN HOITO Dosentti Johanna Mäenpää Naistenklinikka TAYS JM 05 KÄSITELTÄVÄT KASVAIMET Itusolukasvaimet Stroomaperäiset kasvaimet Kasvaimet epäspesifisestä

Lisätiedot

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Tutkimustyön merkitys potilashoidon kannalta parantaa asiantuntijuutta korkeatasoinen tutkija on alansa

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2 3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT

Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Marko Seppänen, dos, oyl Isotooppiosasto ja Valtakunnallinen PET-keskus TYKS http://www.turkupetcentre.fi Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Preoperatiiviset levinneisyysselvitykset

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

Bifaasiset rintatuumorit. IAP Ruka 2 4.4.2009 Vesa Kärjä

Bifaasiset rintatuumorit. IAP Ruka 2 4.4.2009 Vesa Kärjä Bifaasiset rintatuumorit IAP Ruka 2 4.4.2009 Vesa Kärjä Fibroepiteliaaliset tuumorit Epiteliaalinen ja mesenkymaalinen komponentti WHO: Fibroadenooma (FA) Phylloidituumori (PT) Periduktaalinen stromaalinen

Lisätiedot

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi

Lisätiedot

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja

Lisätiedot

Syöpägeenit. prof. Anne Kallioniemi Lääketieteellisen bioteknologian yksikkö Tampereen yliopisto

Syöpägeenit. prof. Anne Kallioniemi Lääketieteellisen bioteknologian yksikkö Tampereen yliopisto Syöpägeenit prof. Anne Kallioniemi Lääketieteellisen bioteknologian yksikkö Tampereen yliopisto Mitä syöpä on? Ryhmä sairauksia, joille on ominaista: - solukasvun säätelyn häiriö - puutteet solujen erilaistumisessa

Lisätiedot

GIST-potilaan opas. GISTin hoito Täsmälääkehoito Mistä ja miten saan apua. Raija Kallio

GIST-potilaan opas. GISTin hoito Täsmälääkehoito Mistä ja miten saan apua. Raija Kallio GIST-potilaan opas GISTin hoito Täsmälääkehoito Mistä ja miten saan apua Raija Kallio Si sällys Lyhyesti: Mikä on GIST? 3 Hyvänlaatuisen ja pahanlaatuisen 3 kasvaimen ero GIST on yleisin tukikudossyöpä

Lisätiedot

Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehduksen osuus syövän synnyssä. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi

Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehduksen osuus syövän synnyssä. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi Tulehduksen osuus syövän synnyssä Ari Ristimäki, professori Patologia Helsingin yliopisto esiasteissa ja useissa eri syöpäkasvaintyypeissä. 1 A Mantovani, et al. NATURE Vol 454 24 July 2008 Figure 15.22d

Lisätiedot

Lasten luuydinpatologiaa. Jouko Lohi HUSLAB, Patologian keskuslaboratorio ja Helsingin yliopisto

Lasten luuydinpatologiaa. Jouko Lohi HUSLAB, Patologian keskuslaboratorio ja Helsingin yliopisto Lasten luuydinpatologiaa Jouko Lohi HUSLAB, Patologian keskuslaboratorio ja Helsingin yliopisto Päivän prikalta 3 v 11 kk tyttö Ontuminen, jalkakipu Osteomyeliitti? Cristabiopsiat molemmin puolin Leder

Lisätiedot

TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA

TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TOSIASIOITA USKOMUSTEN TAKANA HARVINAISET SAIRAUDET I MS-TAUTI I ONKOLOGIA I IMMUNOLOGIA 1 LUKIJALLE Eturauhassyöpä on Suomessa miesten yleisin syöpä.

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto

Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Suolisyövän ehkäisy 1. Suolisyövän yleisyys väestössä 2. Suolisyövän riskiryhmät 3. Suolisyövän

Lisätiedot

Uutta lääkkeistä: Palbosiklibi

Uutta lääkkeistä: Palbosiklibi Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 1/2017 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Palbosiklibi Annikka Kalliokoski / Kirjoitettu 25.1.2017 / Julkaistu Ibrance 75 mg, 100 mg, 125 mg kovat kapselit, Pfizer Limited

Lisätiedot

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä

Lisätiedot

Teijo Kuopio NESTEBIOPSIA

Teijo Kuopio NESTEBIOPSIA 18.11.2016 Teijo Kuopio NESTEBIOPSIA TERMINOLOGIAA Nestebiopsia (liquid biopsy) Nestebiopsia Veren tai muiden kehon nesteiden erilaiset diagnostiset testit, jotka voi rinnastaa kiinteiden kudosten koepaloista

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

Molekyylidiagnostiikka keuhkosyövän hoidossa. Jussi Koivunen, el, dos. Syöpätautien ja sädehoidon klinikka/oys

Molekyylidiagnostiikka keuhkosyövän hoidossa. Jussi Koivunen, el, dos. Syöpätautien ja sädehoidon klinikka/oys Molekyylidiagnostiikka keuhkosyövän hoidossa Jussi Koivunen, el, dos. Syöpätautien ja sädehoidon klinikka/oys Sidonnaisuudet Taloudelliset riippuvuudet: Konsultointi: - Tutkimusrahoitus: - Honorariat:

Lisätiedot

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Maito ravitsemuksessa

Maito ravitsemuksessa Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin

Lisätiedot

MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS. 26.09.2013 Helsinki. Arto Leminen

MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS. 26.09.2013 Helsinki. Arto Leminen MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS 26.09.2013 Helsinki Arto Leminen 2 Yleisimmät syövät Suomessa 2011 3 Naiset N Miehet N Rinta 4865 Eturauhanen 4719 Paksusuoli 874 Keuhko + ht 1570

Lisätiedot

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma Genomin ilmentyminen 17.1.2013 Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma liisa.kauppi@helsinki.fi Genomin ilmentyminen transkription aloitus RNA:n synteesi ja muokkaus DNA:n ja RNA:n välisiä eroja

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksen päätös

Kansaneläkelaitoksen päätös Kansaneläkelaitoksen päätös lääketieteellisistä edellytyksistä, jotka sairauden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen erityiskorvaamiseksi täyttää. Annettu Helsingissä 31.12.2004 Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Ruokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia

Ruokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia Ruokatorvisyöpä Ruokatorvisyöpä 2013 Eero Sihvo Dos KSKS Nielemisvaikeus Suomessa vajaa 300/v 14. yleisin ca >20. yleisin ca 2 histologista päätyyppiä Distaalinen ruokatorvi 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0

Lisätiedot

Imatinib STADA 100 mg tabletti, kalvopäällysteinen. 26.5.2015, Versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Imatinib STADA 100 mg tabletti, kalvopäällysteinen. 26.5.2015, Versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Imatinib STADA 100 mg tabletti, kalvopäällysteinen 26.5.2015, Versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Imatinib STADA 100 mg tabletti, kalvopäällysteinen

Lisätiedot

Luutuumorit IAP Turku Tom Böhling HUSLAB/Peijas-Hyvinkää ja HY

Luutuumorit IAP Turku Tom Böhling HUSLAB/Peijas-Hyvinkää ja HY Luutuumorit IAP Turku 7.5.2010 Tom Böhling HUSLAB/Peijas-Hyvinkää ja HY Luutuumori tiimi älä tee diagnoosia yksin Ortopedi Radiologi Onkologi Geneetikko ja Patologi -kliiniset tiedot/löydökset -natiivi-rtg,

Lisätiedot

GTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus

GTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus GTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio 25.-26.1.2013 Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus Eri kohdealueiden rajaaminen ei ole eksaktia tiedettä, vaan perustuu osittain kokemukseen

Lisätiedot

Sarkoomaresekaatin käsittely. Maria Laari HUSLAB

Sarkoomaresekaatin käsittely. Maria Laari HUSLAB Sarkoomaresekaatin käsittely Maria Laari HUSLAB Sarkoomaresekaatin käsittely preoperatiiviset biopsiat leikkauspreparaatti tuorenäyttenä formaliinifiksoidun näytteen käynnistys PAD lausunto Preoperatiiviset

Lisätiedot

Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio

Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Heikki Huhtinen, LT TYKS, vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Gastroenterologiayhdistyksen syyskokous 20.9.2013, Kuopio Sidonnaisuudet Tutkimusrahoitusta

Lisätiedot

Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito. Jakson luennot. Luennon sisältö DNA:N KAHDENTUMINEN ELI REPLIKAATIO

Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito. Jakson luennot. Luennon sisältö DNA:N KAHDENTUMINEN ELI REPLIKAATIO Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito SNP 14.1.2013 Tiina Immonen Biolääketieteen laitos Biokemia ja kehitysbiologia Jakson luennot Mitä on genomilääketiede? Dan Lindholm Genomin ylläpito Tiina Immonen

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksen päätös

Kansaneläkelaitoksen päätös Kansaneläkelaitoksen päätös tarvittavista selvityksistä ja lääketieteellisistä edellytyksistä, joiden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen korvaamiseksi täyttyä Annettu Helsingissä 15. päivänä

Lisätiedot

Keuhkosyövän molekyylipatologia

Keuhkosyövän molekyylipatologia Professori Sakari Knuutila Helsingin yliopisto Keuhkosyövän molekyylipatologia Keuhkosyövän tunnuspiirteenä ovat lukuisat muutokset genomin rakenteessa ja toiminnassa. Sama ilmiö liittyy kaikkiin pitkälle

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksen päätös

Kansaneläkelaitoksen päätös Kansaneläkelaitoksen päätös tarvittavista selvityksistä ja lääketieteellisistä edellytyksistä, joiden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen korvaamiseksi täyttyä Annettu Helsingissä 18. päivänä

Lisätiedot

COPYRIGHT MARTINE VORNANEN. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty!

COPYRIGHT MARTINE VORNANEN. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! COPYRIGHT MARTINE VORNANEN Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! PAPILLAN JA ULKOISTEN SAPPITEIDEN KASVAIMET MARTINE VORNANEN PSHP LABORATORIOKESKUS ULKOISTEN SAPPITEIDEN

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 12 X-kromosominen periytyminen TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 FOLKHÄLSANS GENETISKA KLINIK PB 211, (Topeliusgatan 20) 00251 Helsingfors tel (09)

Lisätiedot

HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka

HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka 1 HE4 Human epididyminis protein 4 Yksiketjuinen, WFDC (whey acidic four-disulfide)- ryhmän glukosyloitunut

Lisätiedot

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LÄÄKEVALMISTEKOMITEAN () 19. HEINÄKUUTA 2007 ANTAMAN VALMISTETTA NIMELTÄ NATALIZUMAB ELAN PHARMA KOSKEVAN LAUSUNNON UUDELLEENARVIOINTI Heinäkuussa

Lisätiedot

bukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58

bukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58 10 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yksilöllisesti sopiva annos jokaiselle syövän läpilyöntikivuista kärsivälle potilaalle: Viisi Effentora - vahvuutta mahdollistavat yksilöllisen läpilyöntikipujen hoidon Ohjeet

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksen päätös

Kansaneläkelaitoksen päätös Kansaneläkelaitoksen päätös tarvittavista selvityksistä ja lääketieteellisistä edellytyksistä, joiden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen korvaamiseksi täyttyä Annettu Helsingissä 29. päivänä

Lisätiedot

Suoliston alueen interventioradiologiaa

Suoliston alueen interventioradiologiaa Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston

Lisätiedot

VASTAUS 1: Yhdistä oikein

VASTAUS 1: Yhdistä oikein KPL3 VASTAUS 1: Yhdistä oikein a) haploidi - V) ihmisen sukusolu b) diploidi - IV) ihmisen somaattinen solu c) polyploidi - VI) 5n d) iturata - III) sukusolujen muodostama solulinja sukupolvesta toiseen

Lisätiedot

Bioteknologian perustyökaluja

Bioteknologian perustyökaluja Bioteknologian perustyökaluja DNAn ja RNAn eristäminen helppoa. Puhdistaminen työlästä (DNA pestään lukuisilla liuottimilla). Myös lähetti-rnat voidaan eristää ja muuntaa virusten käänteiskopioijaentsyymin

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

Pienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä.

Pienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Vatsan ystävä Pienen vatsan ystävä Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Reladrops on vauvan oma maito happobakteerivalmiste. Sen

Lisätiedot

Immunohistokemia pehmytosakasvainten diagnostiikassa mitä uutta? IAP kevätkokous Turku Markku Kallajoki Tyks-Sapa / patologia

Immunohistokemia pehmytosakasvainten diagnostiikassa mitä uutta? IAP kevätkokous Turku Markku Kallajoki Tyks-Sapa / patologia Immunohistokemia pehmytosakasvainten diagnostiikassa mitä uutta? IAP kevätkokous Turku 12.5. 2016 Markku Kallajoki Tyks-Sapa / patologia WHO:n pehmytosakasvainten luokitus vuodelta 2013 Keratiineja ilmentaviä

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta

3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta 3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Sydänlihasvaurion yleisin syy on sydäninfark*

Lisätiedot

Etunimi: Henkilötunnus:

Etunimi: Henkilötunnus: Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa

Lisätiedot

Tuberkuloosi uutena haasteena. Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä

Tuberkuloosi uutena haasteena. Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä Tuberkuloosi uutena haasteena Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä 18.11.2016 Tuberkuloosi tänään 9,6 milj. tapausta ja 1,5 milj. kuolemaa/vuosi 7. yleisin

Lisätiedot