Tiivistelmä keskeisistä tuloksista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tiivistelmä keskeisistä tuloksista"

Transkriptio

1 Tiivistelmä keskeisistä tuloksista 1. Palvelutyönantajien jäsenyritykset ennakoivat työvoiman määrän kasvavan hiukan. Vuonna 2003 työvoiman määrän ennakoidaan kasvavan runsaalla henkilöllä. Kasvua on hiukan enemmän kuin vuosi sitten, jolloin vuoden 2002 lisäykseksi ennakoitiin henkilöä. 2. Pienet alle 20 henkilöä työllistävät yritykset ennakoivat työvoiman määrän vähenevän runsaalla 400 henkilöllä. Suuremmissa vähintään 20 henkilöä työllistävissä yrityksissä työvoiman määrän ennakoidaan kasvavan runsaalla henkilöllä. 4. Työvoiman lisäys kohdistuu pääosin Uudenmaan alueelle. Ennakoidusta työvoiman määrän kasvusta 67 prosenttia syntyy Uudenmaan alueen palveluyrityksiin. Tämä kuvastaa Uudenmaan alueen merkitystä elinkeinoelämän ja yksityisten palveluiden suotuisan työllisyyskehityksen kannalta tärkeänä alueena. 5. Palvelutyönantajien jäsenyrityksissä työsuhteista 89 prosenttia on vakituisia työsuhteita. Eri työsuhteiden tyyppien osuudet ovat säilyneet muuttumattomina viime vuosina. 3. Vähintään 20 henkilöä työllistävien yritysten ryhmässä ennakoitu työvoiman määrän kasvu on voimakkainta kaikkein suurimmissa yrityksissä. Tämä kuvastaa varsin selvästi alkavan vuoden epävarmaa tunnelmaa. Työllisyyden suotuisa kehitys on paljolti kiinni kourallisesta suuria yrityksiä. Sisältö: Taitto: Tilaukset: Työvoimatiedustelu Mikko Martikainen Sampo Saarinen Palvelutyönantajat ry/postitus Eteläranta 10, Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) Sähköposti: Sisällysluettelo Tiivistelmä keskeisistä tuloksista... 1 Työllisyys paranee lievästi PT:n jäsenyrityksissä vuonna Työvoiman määrä lisääntyy nopeimmin yrityspalveluissa... 4 Alueellinen muutos... 7 Työsuhteiden tyypit

2 Työllisyys paranee lievästi PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2003 Vuoden 2003 kuluessa työvoiman määrän ennakoidaan lisääntyvän runsaalla henkilöllä Palvelutyönantajien jäsenyrityksissä. Ennakoitu muutos on nyt hiukan suurempi kuin edellisenä vuonna, sillä vuoden 2002 ennakoitu työvoiman määrän lisäys oli 2200 henkilöä. Pienten alle 20 henkilöä työllistävien yritysten työvoiman määrän ennakoidaan kuitenkin vähenevän runsaalla 400 henkilöllä. Työvoiman määrän lisäys tulee näin ollen suurempiin yli 20 henkilöä työllistäviin yrityksiin, joissa työvoiman määrän ennakoitu lisäys on runsaat henkilöä. Taulukossa 1 on esitetty ennakoitu työvoiman määrän muutos yrityskoon ja alueen1 mukaan jaoteltuna. Taulukko 1. Työvoiman määrän ennakoitu muutos Palvelutyönantajien jäsenyrityksissä vuonna 2003 yritysten koon ja sijaintialueen 1 mukaan jaoteltuna. Uusimaa Länsi- Itä- Pohjois- Yhteensä Suomi Suomi Suomi Pienet yritykset (alle 20 henk.) Toimiala Kauppa Terveys- ja sosiaalipalvelut Majoitus- ja ravitsemispalvelut Pankki / rahoitus Vakuutus Yrityspalvelut Apteekit Erityisalat Autoliikenne Yhteensä Suuret yritykset (vähintään 20 henk.) Toimiala Kauppa Terveys- ja sosiaalipalvelut Majoitus- ja ravitsemispalvelut Pankki / rahoitus Vakuutus Yrityspalvelut Apteekit Erityisalat Autoliikenne Yhteensä Kaikki yhteensä

3 Yksityisten palveluiden hyvä työllisyyskehitys jatkui aina vuoteen 2000 asti. Tällöin Palvelutyönantajien jäsenyritykset ennakoivat työvoiman määrän lisäykseksi runsaat henkilöä. Tämän jälkeen hyvä työllisyystilanne kuitenkin heikkeni nopeasti ja vuonna 2002 työvoiman ennakoitu lisäys oli enää noin henkilöä. Vuodelle 2003 ennakoidaan nyt aavistuksen kiihtyvää työvoiman määrän kehitystä. Työvoiman määrän ennakoitu lisääntyminen ei kuitenkaan tapahdu tasaisesti. Huolestuttavaa on pienten alle 20 henkilöä työllistävien yritysten työvoiman ennakoitu väheneminen 440 henkilöllä. Kokonaisuutena tarkasteltuna pienet yritykset olivat pystyneet pitämään kiinni työvoimastaan ja hiukan lisäämäänkin työvoimaa talouden taantuman ajan aina tähän hetkeen asti. Vielä vuonna 2002 pienet yritykset ennakoivat työvoiman määrän lisäykseksi runsaat 900 henkilöä. Ennakoitu työllisyyden lisäys suuremmissa yli 20 henkilöä työllistävissä yrityksissä on runsaat henkilöä. Vuonna 2002 ennakoitu työllisyyden muutos oli runsaat henkilöä. Suuremmissa yrityksissä vuosi 2003 on näin ollen selkeästi muutos parempaan päin. Merkittävin osa työvoiman määrän lisäyksestä tulee kuitenkin aivan suurimpiin yrityksiin. Tämä kuvastaa tiettyä epävarmuutta, mikä yhä vallitsee valtaosassa yrityksiä. Kuviossa 1 on esitetty ennakoitu työvoiman määrän kehitys PT:n jäsenyrityksissä vuosina Kuvio 1. Työvoiman määrän ennakoitu muutos Palvelutyönantajien jäsenyrityksissä vuosina Länsi-Suomeen on luokiteltu kuuluvaksi Varsinais-Suomen, Satakunnan, Hämeen, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan TE-keskusalueet. Itä-Suomeen on luokiteltu kuuluvaksi Kaakkois-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan TE-keskusalueet. Pohjois-Suomeen on luokiteltu kuuluvaksi Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin TE-keskusalueet. 3

4 Työvoiman määrä lisääntyy nopeimmin yrityspalveluissa Työvoiman määrän ennakoidaan lisääntyvän lähes kaikilla toimialoilla. Lukuun ottamatta autoliikennettä ja vakuutusalaa työvoiman määrän lisäys on nyt suurempi kuin vuonna Pankkija rahoitusalalla työllisyys yhä vähenee, mutta vähemmin kuin edellisenä vuonna. Pankki- ja vakuutusalan työvoiman määrän väheneminen on pitkälti seurausta aloilla tapahtuvasta rakennemuutoksesta. Yrityspalvelut 2 Toimialoittain tarkasteltuna yrityspalveluihin luokiteltavissa yrityksissä työvoiman määrän ennakoitu lisäys on voimakkainta: lisäys vuodelle 2003 on runsaat henkilöä. Työvoiman määrän kokonaislisäyksestä tämä on noin kolme neljäsosaa. Työvoiman määrän ennakoidaan nyt lisääntyvän selvästi enemmän kuin vuonna 2002, jolloin vastaava työvoiman lisäys oli runsaat henkilöä. Kuten alussa jo todettiin, työvoiman määrän lisäys tapahtuu korostuneesti suurissa yrityksissä. Tämä sama ilmiö voidaan havaita myös yrityspalveluissa. Oheisessa kuviossa on esitetty ennakoidun työvoiman määrän kumulatiivinen muutos yrityskoon mukaan. Kuviosta voidaan havaita työvoiman määrän lisäyksen olevan hidasta pienissä yrityksissä. Valtaosa työvoiman määrän lisäyksestä tapahtuu aivan suurimmissa yrityksissä. Tämä kuvastaa epävarmuutta, mikä liittyy lähitulevaisuuteen; työllisyyden kasvu lepää muutaman yrityksen varassa. Kuinka työvoiman kumulatiivista muutosta kuvaavia kuvioita luetaan? Kuvioissa yritykset on järjestetty suuruusjärjestykseen vaaka-akselille yrityksen työntekijöiden lukumäärän mukaan. Yritysten työntekijöiden lukumäärällä mitattu koko kasvaa liikuttaessa akselia pitkin vasemmalta oikealle. Pystyakselilla on esitetty työvoiman määrän muutoksen kumulatiivinen summa. Summa on laskettu yritysten ilmoittamista painottamattomista luvuista. Kumulatiivinen summa lasketaan summaamalla yritysten luvut yksitellen ja kertyvästi yhteen. Näin tehdään kunnes lopulta kaikkien havaintojen arvot on laskettu yhteen. Kumulatiivinen summa muuttuu (kasvaa tai vähenee) siis koko ajan kun järjestyksessä seuraavan yrityksen tieto lisätään aikaisempien yritysten yhteenlaskettuun lukuun. Käyrä kuvaa näin ollen sitä, kuinka työvoiman määrän muutos kasvaa tai vähenee, kun siihen yksi kerrallaan lisätään kooltaan suurempien yritysten työvoiman muutosta kuvaava luvut. 4

5 Yrityspalvelut ryhmän sisällä kiinteistöpalvelut (lisäystä henkilöä) ja tietotekniikan palvelut (lisäystä 680 henkilöä) ovat eniten lisäämässä työvoimaa. Kiinteistöpalveluiden osuus ennakoidun työvoiman määrän lisäyksestä on noin 65 prosenttia koko yrityspalvelut luokan määrästä 3. Tietotekniikan palveluiden osuus on noin 20 prosenttia työvoiman määrän lisäyksestä. Tietotekniikan palveluyritysten osuus työvoiman määrän muutoksesta on nyt kuitenkin pienempi kuin edellisenä vuonna, jolloin alan osuus lisäyksestä oli noin puolet. Myös absoluuttisesti alan työvoiman lisäys on edellistä vuotta pienempää. Tämä omalta osaltaan korostaa alkavaan vuoteen liittyvää epävarmuutta; tietotekniikkainvestointien kasvua on näet pidetty talouden piristymisen merkkinä. Kaupan alan yritykset Kaupan alalla työvoiman määrän ennakoidaan lisääntyvän 800 henkilöllä. Vuonna 2002 ennakoitu lisäys oli hiukan alle 600 henkilöä. Kaupan alalla työvoiman määrän kehitys poikkeaa hyvin selvästi pienten ja suurten yritysten välillä. Pienissä yrityksissä työvoiman määrä on vähenemässä runsaalla 500 henkilöllä. Suurissa yrityksissä työvoiman määrä kasvaa runsaalla henkilöllä. Oheinen kuvio tuo selkeästi esille kaupan suurten yritysten merkityksen työvoiman määrän kasvun kannalta. Kaupan alan yrityksissä kumulatiivinen työvoiman määrän muutos on tasaisen vähenevä aina lähes 150 hengen kokoisiin yrityksiin asti. Työvoiman määrä lisääntyy vasta suurissa yrityksissä. Terveys- ja sosiaaliala Yksityisellä terveys- ja sosiaalialalla työvoiman määrän ennakoitu lisäys vuonna 2003 on runsaat 600 henkilöä. Lisäys on hiukan suurempi kuin edellisenä vuonna, jolloin kasvuksi ennakoitiin runsaat 500 henkilöä. Yksityisen terveys- ja sosiaalialan työllisyyden kehitys on ollut melko vakaata viimeiset vuodet ja se poikkeaakin siinä suhteessa muiden yksityisten palvelualojen kehityksestä. Tämä näkyy selvästi kuviosta 2, missä on esitetty ennakoitu työllisyyden muutos yksityisillä palvelualoilla vuosina Yrityspalveluihin on luokiteltu muun muassa seuraavat toimialat: tietotekniikan palvelut, kiinteistöpalvelut, henkilöstöpalvelut, mainostoimistot, huolinta-ala ja tilitoimistot. 3 Osittain kiinteitöpalveluiden osuuden kasvuun vaikuttaa myös järjestökentässä tapahtuneet muutokset. Kiinteistöalan yritykset ovat järjestäytyneet aiempaa laajemmin uuteen perustettuun Kiinteistöpalvelut ry työantajaliittoon ja Palvelutyönantajiin. 5

6 Alan tasaisena säilyneeseen työllisyyskehitykseen yhtenä tekijänä vaikuttaa kasvava ja ennakoitava tarve alan tuottamille palveluille. Väestön vanheneminen lisää samassa suhteessa terveys- ja sosiaalipalveluiden kysyntää. Myös kuntasektorin rahoitustilanteen tiukkuus on lisännyt yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä; kasvavan palveluiden tarpeen tyydyttämiseksi kuntien on haettava tiiviimpää yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa. Yksityisen terveys- ja sosiaalialan vakaampia tulevaisuudennäkymiä kuvastaa hyvin myös oheinen kuvio. Toisin kuin yksityisillä palvelualoilla yleisesti, on työllisyyden ennakoitu kehitys huomattavasti tasaisempaa eri kokoisten yritysten välillä. Työllisyyden ennakoidaan lisääntyvän yhtälailla pienillä kuin suurilla yrityksillä. Tämä kuvastaa myös alan melko vakaita tulevaisuudennäkymiä. Kuvio 2. Työvoiman määrän ennakoitu muutos toimialoittain Palvelutyönantajien jäsenyrityksissä

7 Alueellinen muutos Uudenmaan merkitys uusien työpaikkojen luojana on uudelleen korostumassa. Vuonna 2003 Uudenmaan alueella työllisyyden ennakoidaan paranevan runsaalla henkilöllä. Tämä on 67 prosenttia koko ennakoidusta työvoiman määrän kasvusta. Uusimaa Uudenmaan alue on keskeisessä asemassa yksityisten palvelualojen työllisyyden kehityksen kannalta. Sen osuus Palvelutyönantajien jäsenyritysten ennakoidusta työvoiman määrän lisäyksestä on perinteisesti ollut korkea. Vuonna 2000 osuus oli 68 prosenttia, vuonna 2001 osuus oli 77 prosenttia ja nyt vuonna 2003 osuus on 67 prosenttia. Vuonna 2002 Uudenmaan osuus laski poikkeuksellisesti 47 prosenttiin. Tämä lasku oli seurausta Uudenmaan alueen ennakoidun työvoiman määrän selvästi muita alueita voimakkaammasta laskusta. Vuoden 2002 työvoiman määrän lasku ja sitä seurannut osuuden lasku kuvastavatkin selvästi Uudenmaan alueen merkitystä koko maan työllisyyden suotuisan kehityksen kannalta. Uudenmaan ulkopuolella työllisyyden muutokset ovat vähäisempiä. Yksityisen palvelusektorin työllisyyden näkökulmasta muutokset Uudenmaan alueen kehityksessä ovat keskeiset. Uudenmaan alueella yrityspalveluiden osuus työvoiman määrän ennakoidusta lisäyksestä on tyypillisesti ollut korkea, mikä omalta osaltaan kuvaa alueen merkitystä elinkeinoelämän keskuksena ja talouden veturina. Yrityspalveluissa ennakoitu työvoiman määrän lisäys on lähes henkilöä, joka on noin 72 prosenttia työvoiman ennakoidusta kokonaismäärästä Uudenmaan alueella. Länsi-Suomi Työvoiman määrän ennakoidaan kasvavan lähes henkilöllä vuonna Tämä on 32 prosenttia koko ennakoidusta työvoiman määrän kasvusta. Osuus on laskenut vuodesta 2002, jolloin osuus työvoiman määrän kasvusta oli lähes yhtä suuri kuin Uudenmaan osuus. Länsi-Suomessa työvoiman määrä kasvaa voimakkaimmin yrityspalveluissa (840 henkilöä), kaupan alalla (580 henkilöä) ja yksityisissä terveys- ja sosiaalipalveluissa (180 henkilöä). Kuvio 3. Työvoiman määrän ennakoidut muutokset (vasen kuvio) ja alueelliset osuudet (oikea kuvio) Palvelutyönantajien jäsenyrityksissä viime vuosina. 7

8 Itä-Suomi Työvoiman määrän kehityksen näkökulmasta Itä- Suomen kehitys on hyvin vaatimatonta. Itä- Suomessa Palvelutyönantajien jäsenyritykset ennakoivat työvoiman määrän vähenevän 300 henkilöllä vuonna Työllisyyden kannalta vuosi 2003 ei tuo muutosta Itä-Suomen alavireiseen tunnelmaan. Yleiseen heikkoon työllisyyden kehitykseen poikkeuksena voidaan kuitenkin mainita terveys- ja sosiaalipalveluiden sekä yrityspalveluiden ennakoitu työllisyyden paraneminen. Perinteisten vahvojen alojen kauppa sekä majoitus- ja ravitsemispalvelut ohella huomio olisikin kiinnitettävä näiden kasvavien alojen toimintaedellytysten kehittämiseen. Pohjois-Suomi Pohjois-Suomessa PT:n jäsenyritykset ennakoivat työvoiman määrän säilyvän likipitäen ennallaan. Pohjois-Suomessa myönteisenä seikkana voidaan havaita pienten majoitus- ja ravitsemispalveluyritysten ennakoitu työvoiman määrän kasvu. Tämä kuvaa alueen matkailun ja sen ympärille syntyneen yritystoiminnan kehittymistä ja niiden merkityksen korostumista edelleen tulevaisuudessa alueen menestystekijöinä. 8

9 Työsuhteiden tyypit Palvelutyönantajien jäsenyrityksissä vakituisten työsuhteiden osuus kaikista työsuhteista oli 89 prosenttia lokakuussa Määräaikaisten työsuhteiden osuus oli vain 11 prosenttia. Vakituisten ja määräaikaisten työsuhteiden osuudet ovat pysyneet lähes samoina eri vuosina. Vuoden 2000 lokakuussa vakituisia työsuhteita oli 90 prosenttia ja vuoden 2001 lokakuussa vakituisia työsuhteita oli 89 prosenttia. Toisin kuin usein julkisuudessa väitetään, ovat työsuhteet yksityisillä palvelualoilla pääasiassa vakituisia. Kuviossa 4 on esitetty eri työsuhteiden osuudet PT:n jäsenyrityksissä lokakuussa Kuvio 4. Työsuhteiden tyypit Palvelutyönantajien jäsenyrityksissä lokakuussa vuonna 2002 Myöskään toimialoittain tarkasteltuna työsuhteiden tyypeissä ei tapahdu kovinkaan suuria muutoksia. Toimialoista yksityiset terveys- ja sosiaalipalvelut käyttävät määräaikaisia työsuhteita hiukan runsaammin; neljännes alan työsuhteista on määräaikaisia. Keskeisin asiakas näiden yritysten palveluille on julkinen sektori, joka kilpailuttaa palveluita. Vuoden 2001 lokakuussa yksityisen terveys- ja sosiaalipalvelualan työsuhteista määräaikaisia oli 22 prosentti. Vuonna 2002 vastaava osuus oli 25 prosenttia. Määräaikaistentyösuhteiden osuuden vähentämiseksi tärkeää olisi, että julkisen sektorin kilpailuttamien palvelusopimusten kestoa pidennetään. Yrityspalveluihin luokiteltavissa yrityksissä määräaikaisten työsuhteiden osuus on puolestaan laskenut. 9

10 Runsaimmin osa-aikaisia oli käytössä kaupan alalla sekä majoitus- ja ravitsemisalalla. Kaupan alalla osa-aikaisten työsuhteiden osuus on hiukan laskenut verrattuna vuoden 2001 lokakuuhun. Vuonna 2001 kaupan alalla osa-aikaistentyösuhteiden osuus oli 43 prosenttia. Vuonna 2002 osuus oli laskenut 40 prosenttiin. Majoitus- ja ravitsemisalalla osa-aikaisten työsuhteiden osuus on hiukan kasvanut. Vuoden 2001 lokakuussa osuus oli 38 prosenttia ja vuoden 2002 lokakuussa osuus oli 40 prosenttia. Muutokset ovat kuitenkin pieniä. Pääosin työsuhteet yksityisillä palvelualoilla ovat vakituisia työsuhteita. Taulukko 2. Työsuhdetyyppien %-osuudet toimialoittain Palvelutyönantajien jäsenyrityksissä lokakuussa Vakituinen Määräaikainen Kokoaikainen % Osa-aikainen % Kokoaikainen % Osa-aikainen % Kauppa Terveys- ja sosiaalipalvelut Majoitus- ja ravitsemispalvelut Pankki ja rahoitus Vakuutus Yrityspalvelut Apteekit Erityisalat Autoliikenne Yhteensä

11 Muistiinpanoja 11

12 Paikallista palvelua ja edunvalvontaa Palvelutyönantajat palvelee kaikkien liittojensa jäsenyrityksiä Helsingin toimistossa, seitsemässä aluetoimistossa ja Brysselin toimistossa. Palvelutyönantajat ry Eteläranta 10, Helsinki Puh. (09) Faksi (09) Varsinais-Suomen toimisto Puolalankatu 1, Turku Puh. (02) , Faksi (02) Kaakkois-Suomen toimisto Käsityöläiskatu 4, Kouvola Puh. (05) , Faksi (05) Pirkanmaan toimisto Kehräsaari, Tampere Puh. (03) , Faksi (03) Keski-Suomen toimisto Sepänkatu 4, Jyväskylä Puh. (014) , Faksi (014) Pohjanmaan toimisto Puistopolku 12 A 13, Seinäjoki Puh. (06) , Faksi (06) Itä-Suomen toimisto Kasarmikatu 2, Kuopio Puh. (017) , Faksi (017) Pohjois-Suomen toimisto TT & PT Brussels Office Kirkkokatu 4, Oulu Rue de la Charité 17 Puh. (08) , B-1210 Brussels, Belgium Faksi (08) Puh Faksi

Selvityksen keskeiset tulokset

Selvityksen keskeiset tulokset Selvityksen keskeiset tulokset Ammattitaidon riittämättömyys tärkein syy työvoiman saatavuusongelmiin Lähes 60 prosenttia Palvelutyönantajien jäsenyrityksistä pitää ammattitaidon riittämättömyyttä keskeisenä

Lisätiedot

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Poissaoloja keskimäärin 20 % teoreettisesta työajasta

Poissaoloja keskimäärin 20 % teoreettisesta työajasta Poissaoloja keskimäärin 20 % teoreettisesta työajasta Palveluyritysten työntekijöillä poissaoloihin kului keskimäärin viidesosa teoreettisesta säännöllisestä työajasta vuonna 2002. Osuus sisältää myös

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2006 www.tek.fi Tutkimus/ES Työllisyyden kasvu jatkuu suhdannenousun vauhdittamana Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT)

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2007 www.tek.fi DIA-kunnan työllisyyskatsaus I-2007: Työttömyyden lasku voimistunut huomattavasti, Etelä-Suomi ja Häme työllisyyden

Lisätiedot

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2017 ja 2018 9.6.2016 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2 Vuosi:

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUSTUKSEN SISÄLTÖ - Yleistä koulutustarpeiden ennakoinnista - Ennakointiyhteistyö

Lisätiedot

MAAKUNTAKAAVATILANNE. viranomaisneuvottelut

MAAKUNTAKAAVATILANNE. viranomaisneuvottelut 31.10.2016 RATKAISTUT MAAKUNTAKAAVAT Lapin liitto Rovaniemen seudun maakuntakaava 14.4.2000 19.5.2000 26.6.2000-2.11.2001 - - (m19001) 1/5222/2000 Uudenmaan liitto Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaava KUMOTTU

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä Kuntajohdon seminaari Mikkelissä 8.6.2016 Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 2.6.2016 1 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat 2 Itä-Suomen

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2011

Metsämaan omistus 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 16/2013 Metsämaan omistus 2011 22.4.2013 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Metsänomistajia 632 000 Suomalaiset omistavat metsää yksin

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää Työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 23.12.2014 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli marraskuun

Lisätiedot

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta.

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta. 28CFDAB8EF=D8@ CG:?H=A=A ) ( 1B8EFDCG:?H=A=A (&+ >FA=;>>6 ) ( Opetusryhmäkoon keskiarvo Opetusryhmäkoon Opetusryhmäkoon Ryhmäkoon keskiarvo 2008 keskiarvo 2010 muutos Oman luokan luokka-aste yhteensä 19,57

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen 10.6.2011 barometri II/2011 Ulla Halonen barometri II/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy barometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot

Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011. Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry

Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011. Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011 Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry 24.1.2010 Insinöörikoulutukseen hyväksytyt ja insinööritutkinnon suorittaneet 1984-2009 Lähde: Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2015

Helmikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Helmikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.3.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja lähes kolmanneksen vuoden takaista enemmän. Pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 2014

Elokuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Elokuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.9.2014 klo 9.00 Nuorisotyöttömyys kasvaa lähes viidenneksen vuosivauhtia. Ammateittain työttömyys kasvaa suhteellisesti

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2012. Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014

Metsämaan omistus 2012. Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014 Metsämaan omistus 2012 14.2.2014 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän Vuoden 2006 jälkeen

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen

TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA 2011 2016 Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen 5.8.2016 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA 2016 1 JOHDANTO Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

INSINÖÖRILIITTO IL ry. Tutkimus/Jlar

INSINÖÖRILIITTO IL ry. Tutkimus/Jlar INSINÖÖRILIITTO IL ry Tutkimus/Jlar 14.9. TYÖTTÖMYYS SEURAA KAUSIVAIHTELUA, VASTAVALMISTUNEIDEN TILANNE KOHENTUNUT Työttömyystietoja heinäkuussa t Työttömien insinöörien määrä nousi tyypillisen kausivaihtelun

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Kouvola 12.5.2015 Kari Sartamo 4.6.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.2.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja vuoden takaista enemmän. Ulkomaalainen työvoima kasvanut yli 200

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 2015

Marraskuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 22.12.2015 klo 9.00 Työttömien määrän kasvu hidastunut koko maassa, Pohjanmaan ELYalueen tahti nyt maan keskiarvoa.

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

SOTE-toimialan näkymiä. Rovaniemi Sanna Hartman, toimialapäällikkö

SOTE-toimialan näkymiä. Rovaniemi Sanna Hartman, toimialapäällikkö SOTE-toimialan näkymiä Rovaniemi 20.3.2014 Sanna Hartman, toimialapäällikkö Sosiaalipalvelujen tuotos tuottajittain 2000, 2003, 2006, 2009 ja 2012 Lähde: Pekka Lith, Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut,

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia.

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia. Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelut zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto oli joulukuussa 95,62 vuoden 214 joulukuuhun verrattuna 28,5 prosenttia. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton

Lisätiedot

Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto

Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto 9.1.2017 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 9.1.2017 kello 11.30 12.30 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne, veronumeron ja ilmoitusmenettelyn

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. 2013 klo 9.00 Työttömyyden kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.12.2014 klo 9.00 Työttömyys lisääntynyt yli 15 prosentilla, toiseksi eniten koko maassa. Nuorisotyöttömyys

Lisätiedot

Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina

Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina 2011-2015 Vuosina 2010-2014 valmistuneet Suunnittelija Outi Suorsa Kaikkien vastavalmistuneiden työpaikkojen sijaintimaakunnat (f. = 2553) 25 20 21 19,2

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2006 Anja Eerola Tauno Sinisalo 15.12.2006 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2006 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2010

Yliopistokoulutus 2010 Koulutus 2011 Yliopistokoulutus 2010 Yliopistoissa 169 400 opiskelijaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2010 169 400 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.11.2014 klo 9.00 Työttömyys yhä kasvussa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli lokakuun

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Taulukko 1. Työttömät tekniikan alan yliopistokoulutetut. Kesäkuu 2015 Yhteensä Muutos 12 kk Suhteelliset osuudet

Taulukko 1. Työttömät tekniikan alan yliopistokoulutetut. Kesäkuu 2015 Yhteensä Muutos 12 kk Suhteelliset osuudet ..015 1 Taulukko 1. Työttömät tekniikan alan yliopistokoulutetut Kesäkuu 015 Yhteensä Muutos 1 kk Suhteelliset osuudet Määrä % Kaikki yhteensä 3337 39 1 % 5,5 % työvoimasta Vastavalmistuneet 1 1 %, % 1kk

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2009 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 9 Ansiot...10 Työsuhdemuodot...11 Lisätietoja...14 PAMIN taskutilasto 2009

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Tampere 1.3.2007 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ/ Tarmo Mykkänen/ as /1.3.2007

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 23.9.2014 klo 9.00 Työttömyys yhä kasvussa elokuussa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen 1 8 6 4 2-4 Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen Lounais-Suomi 26 Uusimaa -21 Pohjanmaa 5 Keski-Suomi -21 Pohjois-Suomi -12 Pirkanmaa -21 Kaakkois-Suomi -18 Itä-Suomi Häme -25-43

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla Työllisyyskatsaus, huhtikuu 2014 20.5.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Vuoden

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 16.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista

Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista Yhteenveto tutkimuksen tuloksista 29.5.2013 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kuntavaikuttajien parissa kyselytutkimuksen kuntien kiinteistöpalveluista Tutkimuksen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Piikkiö 28.11.2016 Ympäristöagrologi Erkki Aro Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä maakunnittain vuonna 2015, kpl %, Luke Lappi; 1404; 3 % Päijät-Häme;

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9:00 Työnhakijat Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Keski-Suomessa

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä kesäkuu 2016

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä kesäkuu 2016 Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä kesäkuu 2016 Muutamia linkkejä tilastoihin Tilastokeskuksen työvoimatutkimus: http://www.stat.fi/til/tym.html Kuntoutussäätiön tutkimuksessaan suosittamat nuorisotakuun seurantatilastot:

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 4/2012

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 4/2012 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2012 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 4/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 22.5.2012 klo 9:00 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi hieman viime

Lisätiedot

Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän. Työllisyyskatsaus, toukokuu klo 9.00

Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän. Työllisyyskatsaus, toukokuu klo 9.00 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän Työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 24.6.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli toukokuun

Lisätiedot

Pankkibarometri III/2011 26.9.2011

Pankkibarometri III/2011 26.9.2011 Pankkibarometri III/2011 1 Pankkibarometri III/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

FSD3028. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto 2014. Koodikirja

FSD3028. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto 2014. Koodikirja FSD3028 Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto 2014 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2011

Yliopistokoulutus 2011 Koulutus 2012 Yliopistokoulutus 2011 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2011 169 000

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä lisääntyi lähes 13 prosentilla Vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä yrityksiä aloitti 0,1 prosenttia vähemmän kuin vuotta

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2013

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2013 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2013 www.tek.fi TEK Tekniikan alan korkeakoulutetuilla työttömyyden nousu jatkui viimeisellä vuosineljänneksellä TEKin arvion mukaan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2009

Yliopistokoulutus 2009 Koulutus 2010 Yliopistokoulutus 2009 Yliopistoissa 16 500 opiskelijaa vuonna 2009 Korjattu 20.4.2010 klo 10. Korjattu luku on merkitty punaisella. Oli aiemmin 7 24. Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen

Lisätiedot

Liite 5. Suomalais-venäläiset kulttuurifoorumit lukujen valossa. Sisältö:

Liite 5. Suomalais-venäläiset kulttuurifoorumit lukujen valossa. Sisältö: Liite 5 Suomalais-venäläiset kulttuurifoorumit 2000 2015 lukujen valossa Sisältö: Taulukko 1: Kulttuurifoorumien 2000 2015 osallistujien sivu 2 Taulukko 2: Kulttuurifoorumien 2000 2015 partnereiden sivu

Lisätiedot