Fysiikka. Työryhmän osallistujat
|
|
- Kimmo Juusonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Fysiikka Työryhmän osallistujat Juha Äystö, Jyväskylän yliopisto (puheenjohtaja) Kari Enqvist, Helsingin yliopisto Keijo Hämäläinen, Helsingin yliopisto Martti Kauranen, Tampereen teknillinen yliopisto Matti Manninen, Jyväskylän yliopisto Erkki Oja, Aalto-yliopisto Jukka Pekola, Aalto-yliopisto Kalle-Antti Suominen, Turun yliopisto Anu Kankainen, Jyväskylän yliopisto (asiantuntijasihteeri) A. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) toimintaympäristössä on tapahtunut viime vuosina useita muutoksia. Vuonna 2010 voimaan astuneen yliopistolain myötä yliopistojen autonomia on vahvistunut ja niistä on tullut työnantajia, jotka voivat harjoittaa itsenäistä henkilöstöpolitiikkaa. Myös laki Suomen Akatemiasta uudistettiin vuoden 2010 alussa, jolloin akatemiaprofessorit ja -tutkijat siirtyivät työsuhteisiin yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin. Yliopistouudistus ei ole vielä ehtinyt vaikuttaa TKI-ympäristön kehitykseen voimakkaasti. Uudistuksen yliopistoille lisäämää päätäntävaltaa pidetään hyvänä asiana. Yliopistot ovat saaneet enemmän liikkumavaraa taloudenpitoon. Esimerkiksi pääomatuottoja voidaan hyödyntää paremmin sekä lisärahoitusta hankkia lahjoituksin ja liiketoiminnalla. Rahoituksesta on tullut pitkäjänteisempää. Toisaalta taloudellisia haasteita asettavat muun muassa valtion tuottavuusohjelma, yliopistoindeksin leikkaus, sekä alimitoitettu arvonlisäveron kompensointi. Fysiikan tutkimuksen perusrahoitus ei ole tällä hetkellä täysin kunnossa. Kansallisella tasolla on jo jouduttu supistamaan opetuksesta ja laiteinvestoinneista. Suurena ongelmana koetaan, että tutkimusinfrastruktuuriin, kuten arvokkaisiin mittalaitteisiin sekä niiden suunnitteluun ja kehitykseen, ei ole tarjolla pysyvää ja ennakoivaa rahoitusmekanismia. Suomen pitäisi CERNin sekä Facility for Antiproton and Ion Research (FAIR) ja European Synchrotron Radiation Facility (ESRF)-laitteistojen lisäksi aktiivisemmin osallistua kansainvälisiin tutkimusinfrastruktuureihin, sillä niissä tehty tutkimus poikii lukuisia huippuluokan julkaisuja ja lisää suomalaisen tutkimuksen kansainvälistä näkyvyyttä. European Research Councilin (ERC) rahoitusmuodot ovat tervetullut lisä tutkimusrahoitukseen. Fysiikan alalla niitä pitäisi hyödyntää vielä nykyistä paremmin. Fysiikan tutkimuksesta vain 49 % rahoitetaan yliopistojen budjettivaroin. Huomattava osa rahoituksesta tulee ulkopuolelta, pääosin Suomen Akatemialta (24 %). Perustutkimuksen rahoituksen niukkuus ajaa fysiikkaa liiankin vahvasti kohti monitieteisyyttä alan perustutkimuksen kustannuksella. Valtioneuvoston päätökset ja opetus- ja kulttuuriministeriön palautteet yliopistoille edellyttävät yliopistoilta profiloitumista. Myös Suomen yliopistot UNIFI ry:n RAKEkoordinaatiohanke tukee profiloitumista ja rakenteellista kehittämistä yliopistoissa. Profiloitumista helpottavat tieteenalojen ja yliopistojen ulkoiset arvioinnit, jotka vaikuttanevat myös 1
2 tulosneuvotteluihin yliopistoissa. Fysiikan alalla kansallinen profilointi on ehkä kaikkein parhaiten kehittynyttä. Missä määrin ulkopuolinen rahoitus ja toisaalta arvioinnit vaikuttavat kärkialojen valintaan yliopistoissa, jää nähtäväksi. Tuoreissa strategisen huippuosaamisen keskittymissä (SHOK) yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkijat ja tutkimusryhmät sekä tutkimustuloksia tarvitsevat yritykset ovat tehneet yhteistyötä löytääkseen uusia innovatiivisia tuloksia tai tuotteita. Kokemukset SHOKeista ovat olleet ristiriitaisia: jotkut niistä toimivat hyvin, toiset taas eivät. B. Tieteenalan kehitys ja kansainvälinen taso Fysiikka on yksi vahvimmista perinteisistä tieteenaloista Suomessa. Fysiikan koulutus on korkeatasoista: Suomessa koulutetut tohtorit ovat haluttuja myös ulkomaisissa huippuyliopistoissa ja tutkimuskeskuksissa. Tieteenalan kehitys Suomessa noudattelee kehitystä muissa Länsi- Euroopan maissa. Panostus kokeelliseen fysiikkaan ja sen vaatimaan tutkimusinfrastruktuuriin ei ole ollut yhtä voimakasta kuin muualla Euroopassa ja erityisesti Ruotsissa. BRIC-maiden (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina) vahvistuminen ei vielä tällä hetkellä ole voimakkaasti vaikuttanut suomalaiseen tutkimukseen, vaikka BRIC-maiden julkaisumäärien kasvu on huomattu fysiikan alalla. BRIC-maat koetaan ennemmin mahdollisuutena kuin uhkana suomalaiselle tieteelle. Lahjakkaiden jatko-opiskelijoiden ja tutkijatohtoreiden rekrytoiminen näistä maista on kuitenkin vielä haastavaa ja sisältää aina pienen riskin, sillä henkilökohtaisia kontakteja näiden maiden tutkimusryhmiin on vielä melko vähän. Esimerkiksi kielitaito, koulutus tai alan tuntemus voivat osoittautua puutteellisiksi. Riskinottoon tulisi kuitenkin kannustaa siihen liittyvien mahdollisuuksien vuoksi. Jos henkilökunnassa on jo BRIC-maiden tutkijoita, myös rekrytointi näistä maista helpottuu. Fysiikka on hyvin kansainvälinen tieteenala. Kansainväliset yhteydet ovat viime vuosina vahvistuneet ja painottuneet suomalaisten tutkijoiden vierailuihin ulkomailla. Korkeatasoisten ulkomaisten tutkijoiden saaminen pysyvästi tai pitkäksi aikaa Suomeen on kuitenkin ollut haastavaa muun muassa elinkustannuksiin suhteutetun palkkatason, kielen, ilmaston ja maantieteellisen sijainnin vuoksi. Esimerkiksi ulkomaisen professorin sapattivuosi Suomessa olisi konkreettinen keino kansainvälisyyden lisäämiseksi paikallisesti. Tähän kuitenkin tarvittaisiin nykyistä nopeampaa rahoitusmekanismia. Vaikka yliopistot voisivat itse budjetoida rahaa tällaisiin vierailuihin, nykyisessä taloustilanteessa sen toteutuminen on epätodennäköistä. Suomen Akatemialla pitäisi olla rahoitusmekanismi, jolla voitaisiin nopealla aikataululla rahoittaa ulkomaalaisen professorin tai huippututkijan sapattivapaa Suomessa. Fysiikka on Suomessa kokonaisuutena hyvällä ja paikoin erinomaisella kansainvälisellä tasolla. Myös bibliometrisesti mitattuna suomalaisella fysiikan tutkimuksella menee hyvin. Esimerkiksi Aalto yliopisto, Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto sekä Åbo Akademi keräsivät selvästi keskimääräistä enemmän viittauksia fysiikan aloilla kuin muiden organisaatioiden julkaisut samoilla aloilla maailmassa keskimäärin. Julkaiseminen ulkomaalaisten kanssa yhdessä lisää viittauksia huomattavasti, mikä korostaa kansainvälisten kontaktien merkitystä. Vaikka fysiikka on pärjännyt melko hyvin kilpailussa kansainvälisestä rahoituksesta, kuten ERC-hauissa, se voisi menestyä rahanhaussa vielä paremmin. EU-rahoituksen hakemiseen pitäisi panostaa ja kannustaa. Rahoituksen saaneita voitaisiin palkita myös henkilökohtaisesti tutkimusrahoituksen lisäksi. 2
3 Suomalaisten asiantuntijoiden vähäisellä määrällä ERC-rahoituksen arviointipaneeleissa voi myös olla vaikutusta saatuihin rahoituksiin. Useat luonnontieteiden ja tekniikan huippututkimusyksiköistä ovat laskennallisia ryhmiä, mikä osittain on seurausta kokeellisen mittalaitteistojen riittämättömästä rahoituksesta. Tällä hetkellä toimivista huippuyksiköistä vain kaksi keskittyy kokeelliseen fysiikkaan. Huippututkimusyksiköt ovat tärkeä osa fysiikan tutkimusympäristöä mahdollistaen pitkäjänteisen ja kansainvälisesti korkeatasoisen työskentelyn. Huippututkimusyksiköissä on tapahtunut kehitystä ja profiloitumista. Ryhmät ovat kilpailukykyisiä kansainvälisesti ja pääsevät kansainvälisiin verkkoihin kansainvälisissä hauissa, esimerkkeinä nano-, ydin- ja hiukkasfysiikan tutkimus. Eriäviäkin mielipiteitä esiintyy. Joidenkin mielestä samojen huippujen jatkaessa vuodesta toiseen tilanne jähmettyy, jolloin huippuyksikköjen ulkopuolelle jääneet joutuvat hakemaan uusia tutkimusreittejä rahoituksen turvaamiseksi. Fysiikan alalla on vain kaksi akatemiaprofessoria, mikä on liian vähän verrattuna esimerkiksi biotieteisiin. Sen sijaan tilanne FiDiPro-toimien (Finland Distinguished Professor Programme) osalta on huomattavasti parempi. Näiden merkityksestä ja vaikuttavuudesta tutkimusympäristölle pitäisi tehdä huolellinen analyysi. FiDiPro-järjestelmän tuoman lisäarvon hyödyntäminen tutkimustoiminnassa ja siihen tarvittavat toimet vaativat jatkossa erityistä huomiota. Hot spotien ja nousevien alojen tunnistaminen on vaikeaa. Esimerkiksi 20 vuotta sitten aika harva olisi osannut ennakoida kosmologian tai nanotekniikan kehitystä. Tutkimuksen profilointi ja tieteenalan arvioinnit voivat auttaa tässä. Nouseviin aloihin kannattaa suhtautua kriittisesti: oman tutkimuksen ja kentän pitkäjänteinen kehittäminen voi ajaa asiaa enemmän eteenpäin kuin säntääminen tieteen muotisuuntauksien mukana. Hot spotit ja nousevat alat eivät synny tyhjästä vaan pohjautuvat jo olemassa olevaan vahvaan fysiikan tutkimukseen. Kokeiluihin ja riskinottoon kannustaa riittävän suuri, pitkäjänteinen perusrahoitus, jonka puitteissa on uskallusta tehdä kokeiluja ja saada uusia ideoita. Nousevista aloista Suomi on jo aktiivisesti mukana CERN-, ESRF-, ja FAIR-laitteistoilla tehtävissä uraauurtavissa tutkimuksissa ja hot spoteja haetaan aktiivisesti, esimerkiksi ydinastrofysiikasta. Valitettavasti Suomi ei ole mukana vapaaelektronilasereiden kansainvälisissä huippuhankkeissa, kuten eurooppalaisessa XFEL-laitteistossa Saksassa. Fundamentaalinen kiinteän aineen teoria ja osaaminen on viime vuosina jäänyt vähemmälle huomiolle. Tutkimuksen merkittävää uudelleensuuntautumista ei ole näkyvissä lähitulevaisuudessa. Mahdolliset tieteelliset läpimurrot voivat tietenkin muuttaa kenttää. Fysiikka on perustiede, jota tarvitaan esimerkiksi kemiassa tai biologiassa. Monitieteiset hankkeet voivat viedä näiden tieteenalojen tutkimusta eteenpäin ja tuottaa mielenkiintoisia sovelluksia. Ne tarjoavat myös enemmän rahoitusmahdollisuuksia. Uhkana on se, että fysiikka ja sen rahoitus diffundoituu liikaa muihin tieteisiin ja varsinainen fysiikan perustutkimus näivettyy. C. Tutkijanura ja tohtorikoulutus Tohtorintutkintojen määrä pitäisi säilyttää ennallaan tai supistaa hieman. Koulutuksen tulisi perustua tarpeeseen eikä yliopistojen rahoitus saisi olla liian vahvasti kytköksissä suoritettujen tutkintojen lukumäärään. Työllisyystilannetta pitäisi seurata tarkemmin. Myös alueellista vaihtelua 3
4 ja sitä, työskentelevätkö tohtorit koulutustaustaansa ja -tasoansa vastaavassa työssä, voitaisiin tilastoida selkeämmin. Supistamisen perusteluna käytettiin sitä, että opiskelijat saisivat enemmän ohjausta ja valmistuisivat nopeammin. Toisaalta ohjausta voitaisiin lisätä hyödyntämällä paremmin tutkimusryhmissä olevien vanhempien tutkijoiden ohjauskapasiteetit. Tavoitteena on nopeuttaa tohtorinkoulutus 3-4 vuoteen sekä supistaa sen sisältöä laadusta tinkimättä. Näin vapautunutta rahaa voitaisiin käyttää tutkijatohtorien palkkaamiseen. Rahoitus pyritään järjestämään neljäksi vuodeksi. Ongelmaksi koetaan rahoituksen fragmentoituneisuus: säätiöiden keskitetty haku voisi toimia myös tohtorikoulutettavien kohdalla. Yliopistojen omat tutkijakoulut ovat uusi ja periaatteessa hyvä asia. Tohtorikoulutettavilta edellytetään tutkimussuunnitelmaa ja sitoutumista tutkinnon suorittamiseen määräajassa. Uhkana on se, että fysiikka saa yliopistojen tutkijakouluissa vähemmän rahaa, koska luotetaan sen menestymiseen ulkopuolisen rahoituksen hankinnassa. Tutkintojen nopeuttamisen yksi este on hallinnollisen ja teknisen tukihenkilöstön määrän jatkuva väheneminen yliopistojen säästö- ja henkilöstöpolitiikan vuoksi. Tutkijatohtoreita tulisi olla aikaisempaa enemmän suhteessa jatko-opiskelijoihin. Lahjakkaiden tutkijatohtorien rekrytoiminen ulkomailta on yksi mahdollisuus määrän lisäämiseksi. Rahoituksen hitaus tai nopeus koettiin tässä ongelmaksi. Esimerkiksi Suomen Akatemian rahoituksessa päätöksen jälkeen on vain pari kuukautta aikaa rekrytoida tutkijatohtoreita tutkimusryhmään. Toisaalta rahasto, josta saisi nopeasti rahaa lahjakkaille post doc -tutkijoille, olisi tarpeen monessa tilanteessa. Rahoitushakemusten tekeminen tutkijatohtorivaiheessa voi syödä turhan paljon aikaa varsinaiselta tutkimustyöltä. Suomessa tutkijakunnan rakenne on perinteisesti ollut pyramidimainen: tohtorikoulutettavia on paljon, tutkijatohtoreita huomattavasti vähemmän ja varttuneempia tutkijoita vielä vähemmän. Uudet urapolkujärjestelmäpaikat ovat mahdollisuus lisätä varttuneempien tutkijoiden määrää. Ne myös kannustavat lahjakkaita ihmisiä pysymään akateemisella uralla. Joissakin yliopistoissa liian tiukat urapolkujärjestelmän ikärajat voivat hankaloittaa uralle pyrkimistä. Urapolkujärjestelmäpaikkojen lisäksi esimerkiksi ERC-rahoitus on mahdollistanut itsenäisen tutkimusryhmän perustamisen jo melko nuorena tutkijana. Tohtorien sijoittumista muihin kuin akateemisiin tehtäviin on vaikea edistää erityiskeinoilla. Sijoittuminen vaihtelee selvästi aloittain tai hankkeittain. Esimerkiksi Tekes-hankkeissa työskennelleet ovat haluttua työvoimaa yliopiston ulkopuolella. Tohtorien työllistymistä yrityspuolelle edistävät osoitukset osaamisesta, kuten hyvä väitöskirja, sekä projektinhallinnasta. Teollisuus ei arvosta fragmentoitunutta ja fokusoitunutta koulutusta, vaan laaja-alaisia tutkintoja. Yrityspuolella on paljon käyttämätöntä potentiaalia: esimerkiksi pankit voisivat palkata fyysikkoja ja fyysikot voisivat perustaa itse enemmän yrityksiä. D. Liikkuvuus ja verkostot Kansainvälisten verkostojen merkitys on kasvanut koko ajan ja verkostoituminen fysiikassa on hyvää. Kanssakäymisen mahdollisuudet ovat teknisesti helpottuneet huomattavasti: ihmisten ei ole enää pakko liikkua paikasta toiseen verkostojen ylläpitämiseksi. Tutkijoiden liikkuvuus on myös muuttanut muotoaan: kuukauden mittaisen ulkomaanmatkan sijasta tutkijat saattavat tehdä kuusi viiden päivän matkaa. Matkat voivat olla esimerkiksi erilaisia kokouksia, työpajoja, konferensseja, 4
5 vierailuja tai mittauksia ulkomailla. Suomen Akatemian liikkuvuuden raportointia voisi päivittää paremmin vastaamaan nykyajan liikkuvuutta ottamalla huomioon myös lyhyet ulkomaan vierailut. Liikkuvuuteen tulisi saada enemmän rahaa. Perusrahoituksen ongelmat rajoittavat matkustamista kokouksiin joissakin yliopistoissa. Kansainvälisiä tohtoriohjelmia, kuten Erasmus Mundus Joint Doctorate -ohjelmaa, hyödynnetään Suomessa liian vähän. Ongelmana voi olla tutkintojen yhteensovittaminen: joissakin ohjelmissa tohtorintutkintoon käytetään kolme vuotta, kun Suomessa tavoitteena on neljä vuotta. Ulkomaisten jatko-opiskelijoiden palkkaaminen tutkimusryhmiin on myös hyödyllistä. Tohtorikoulutettavia tulisi kannustaa kansainvälisyyteen jo ennen väittelyä. Olennainen liikkuvuuden ja verkostojen luomisen muoto on tutkijoiden pitkäaikaisemmat työskentelyjaksot ulkomaisissa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Syntyneet kontaktit ja kerätty tietotaito uudistavat myös tutkimusta Suomessa. Ulkomaille lähtöön tulisi kannustaa viimeistään tohtorintutkinnon jälkeen. Vaikka nuoret fyysikot ovat menneet huomattavan ahkerasti ulkomaille verrattuna muihin tieteenaloihin, liikkuvuutta tulisi vielä parantaa. Tutkijakoulutettaville ja - tohtoreille tulisi korostaa pelisääntöjä: väitelleiden odotetaan lähtevän ulkomaille ja professuurin saaminen edellyttää ulkomaille lähtöä. Vaikka selkeä kielto Suomeen jäämisestä voisi lisätä liikkuvuutta, myös järkeä pitäisi käyttää, jos esimerkiksi koko väitöskirja on käytännössä tehty ulkomailla, kuten CERN:ssä tai ESRF:ssä. Ulkomaille lähteviä voitaisiin kannustaa vaikka tarjoamalla viisivuotista paluupaikkaa menestyneille tutkijoille, jotka Suomeen palatessaan tuovat selkeästi uutta osaamista. Liikkuvuutta uhkaa viime vuosien aikana tapahtunut asenteellinen muutos: tutkijoita on vaikeampi saada lähtemään ulkomaille. Ulkomailla olo on todennäköisesti arkipäiväistynyt eikä sisällä entisenlaista hohtoa. Usein jo jatko-opiskeluun liittyy kansainvälistä yhteistyötä ja oleskelua ulkomailla. Suomalainen tutkimusympäristö saatetaan kokea niin turvallisena ja hyvänä, ettei ulkomaille lähtö houkuttele. Pitkään erilaisissa opetus- ja pätkätöissä olleet saattavat saada helpommin vakinaisen työsuhteen kuin ulkomailla aikaansa viettäneet. Väittelyikä on edelleen melko korkea, jolloin erilaiset perhesyyt saattavat vaikeuttaa ulkomaille muuttamista. Todellista liikkuvuutta voisi lisätä, sillä usein tutkijat palaavat ulkomailta suoraan takaisin kotiyliopistoonsa. Toisaalta laitokset ovat niin voimakkaasti profiloituneet Suomessa, ettei oman erikoisalan osaamista tai laitteistoa löydy välttämättä muualta kuin kotiyliopistosta. Tämä vähentää myös kansallista liikkuvuutta. Pohjoismaista yhteistyötä kannattaa tukea - onhan pohjoismainen tiedeyhteisö jo arvo sinänsä. Samantyyppiset koulutus- ja työllisyysrakenteet sekä samanlaiset arvot helpottavat yhteisten asioiden ajamista kansainvälisissä tutkimusinfrastruktuureissa, joissa Pohjoismaat mielletään usein yhtenä kokonaisuutena. Pohjoismainen yhteistyö tuo lisäarvoa ja painoa asioiden ajamisessa. Teoreettisella puolella NORDITA (Nordic Institute for Theoretical Physics) vahvistaa pohjoismaista yhteistyötä. Kokeellisella puolella kannattaisi etsiä mahdollisuuksia tutkimusyhteistyöhön esimerkiksi Ruotsiin rakennettavien MAX-IV- ja European Spallation Source (ESS) -laitteistojen tiimoilta. Suomen kannattaisi hyötyä ja ottaa mallia Ruotsin vahvasta panostuksesta tutkimusinfrastruktuuriin. 5
6 E. Tutkimuksen infrastruktuurit Tutkimusinfrastruktuureilla, jotka fysiikassa tarkoittavat lähinnä tutkimuslaitteistoja ja niiden ylläpitoa, on huomattava vaikutus tutkimuksen laatuun ja kansainväliseen asemaan. Niukka panostus tutkimuslaitteistoihin on näkynyt muun muassa tutkimuksen suuntautumisena laskennalliseen ja teoreettiseen fysiikkaan. Kansainvälisen aseman saavuttamiseen kokeellisen fysiikan puolella vaaditaan merkittäviä panostuksia laitteistoihin sekä niiden kehittämis- ja suunnittelutyöhön. Fysiikan alan koulutuksen korkea kansainvälinen taso ja käytännön työskentely laboratorioissa luovat hyvän pohjan tutkimusinfrastruktuureihin liittyvään erityisosaamiseen, mikä on selvästi vahvuus Suomessa. Erityisosaaminen edistää myös menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Osallistuminen toimintaan kansainvälisissä infrastruktuureissa (CERN, ESRF, FAIR) on myös vahvuus fysiikassa. Niihin kannattaisi osallistua nykyistä aktiivisemmin, sillä ne tuottavat huippuluokan julkaisuja. Tutkimusinfrastruktuurien käyttöä voitaisiin tehostaa lisäämällä rahoitusta sekä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Tutkimusinfrastruktuureihin liittyvät mahdollisuudet, kuten kokeellisen tutkimuksen mukanaan tuomat tieteelliset läpimurrot ja sovellukset, vaativat riittävää rahoitusta ja pitkäjänteistä suunnittelutyötä. Tutkimusinfrastruktuurien selvä heikkous on rahoituksen puute. Yliopistojen tiukoista budjeteista on joskus vaikea rahoittaa pienempiäkin hankintoja. Erityisen vaikeana on koettu rahoituksen saaminen euroa maksavien laitteistojen hankkimiseen. Yliopistouudistuksen mukanaan tuoma poistomenettely voi helpottaa hankintoja jatkossa. Tutkimusinfrastruktuureihin liittyviä heikkouksia ovat myös kansallisen infrastruktuuriajattelun epämääräisyys, haasteet taloudellisen vastuun jakamisessa ja ulkoisen rahoituksen suuri rooli, joka voi tehdä tutkimuksesta lyhytjänteistä. Fysiikan tutkimuksen laatua ja kansainvälistä asemaa voitaisiin parantaa luomalla Suomeen pysyvä rahoitusjärjestelmä infrastruktuureille eli kalliille ja vaativille luonnontieteiden mittauslaitteistoille. Rahoitusjärjestelmä helpottaisi tutkimusinfrastruktuurien uudistamista ja kansainvälisellä tasolla pysymistä. Rahoitusjärjestelmää voitaisiin kehittää A) lisäämällä yliopistojen rahoitusta siten, että infrastruktuureille saataisiin enemmän perusrahoitusta ja B) perustamalla Suomen Akatemiaan tutkimusinfrastruktuuritoimikunta, jolla olisi oma budjettinsa. Yliopistojen perusrahoituksen lisääminen helpottaisi tilannetta erityisesti pienempien laitehankintojen kohdalla. Isompiin hankintoihin tarvittaisiin B-kohdan tyyppinen kansallinen järjestelmä, jonka rahoituksesta osa tulisi yliopistoilta ja osa Akatemialta. Tässä voitaisiin ottaa mallia esimerkiksi Fysiikan tutkimuslaitoksen (HIP) avulla hoidetusta Suomen CERN-yhteistyöstä, joka on toiminut loistavasti. Laiterahoituksessa tulee huomioida, että rahoitetuille laitteille on käyttäjiä eli että henkilöstön rahoitus on kunnossa. Laiteinvestointeihin voitaisiin kannustaa akatemiahankkeissa siten, että osa budjetista voitaisiin käyttää laitteeseen, jolla tehtäisiin mittauksia projektin aikana. F. Muut mahdolliset tieteenalan kannalta tärkeät kysymykset Akatemian tuleva fysiikan arviointi Suomen Akatemian tulevaa fysiikan arviointia odotetaan innolla: arviointi antaa arvokasta tietoa yliopistojen rakenteelliseen kehittämiseen. Myös yliopistojen omia arviointeja on tehty tai on tekeillä. Yliopistojen kokonaisarvioinneissa ongelmana on saattanut olla se, että eri alojen arviointipaneelien antamat pisteytykset eivät ole olleet täysin vertailukelpoisia. Tässä mielessä 6
7 Akatemian arvioinnin pitäisi olla puolueettomampi. Koska arviointeja on useita, niistä aiheutuva kuorma pitäisi minimoida keräämällä bibliometristä dataa ja muuta taustamateriaalia mahdollisimman paljon etukäteen. Yksi laajempi, yhtenäinen luonnontieteiden arviointi esimerkiksi joka viides vuosi helpottaisi urakkaa tiedekunnissa. Laitosvierailut ovat tärkeä osa arviointeja. Arviointipaneeleille täytyisi varata riittävästi aikaa suhteessa arvioitavien yksikköjen kokoon. Luonnontieteiden asema koulussa ja uusien opiskelijoiden rekrytointi Kouluissa tulisi innostaa opiskelijoita luonnontieteiden opiskeluun aikaisempaa enemmän. Fysiikan opiskelijoista liian moni keskeyttää. Suomessa tilanne on kuitenkin melko hyvä verrattuna moneen muuhun Euroopan maahan. 7
Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaohjelmat Tutkimusympäristöt Yliopistojen profiloituminen
LisätiedotSuomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila
Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia Pääjohtaja Markku Mattila 1 Hallituksen strategia-asiakirja 2007 Kansainvälistymistavoitteet: kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen korkeakoulutuksen
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2017 TUTKIMUSRAHOITUS
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat Akatemiatutkija
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat
LisätiedotVastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).
OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen
LisätiedotLuonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014 2015
1 Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014 2015 Työryhmä Finnish Council of University Rectors Matti Uusitupa, puheenjohtaja Ilkka Niemelä ja
LisätiedotICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi
ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi Heikki Mannila 26.3.2014 1 OKM-ICT: Mistä on kyse ja mitä halutaan saada aikaan? ICT-alan kehityksen seuranta ja kehittämistarpeiden
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea
LisätiedotTutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017
Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen
LisätiedotKansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku
Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,
LisätiedotAsk & Apply -kiertue 2013
Ohjelma: Ask & Apply -kiertue 2013 Syyshaku 2013 (30 min.) Hyvän hakemuksen ainekset (20 min.) Budjetin laadinta, Akatemia ja yliopisto yhdessä (30 min.) Kysy tiedeasiantuntijalta -tunti (60 min.) 1 SYYSHAKU
LisätiedotLaskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola
Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja
LisätiedotTekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet
OHJE 1 (5) 4.8.2009 Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet Suomen Akatemia ja Tekes avaavat omia FiDiPro-hakuja säännöllisin väliajoin ja noudattavat omia hakukäytäntöjään. Hakuprosessi on kaksivaiheinen.
LisätiedotTyönjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén
Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén Rakenteellisen kehittämisen tarve Yliopistolta edellytettiin neuvotteluaineistossa tutkittuun tietoon perustuvaa
LisätiedotApurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa
Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Ritva Dammert 17.3.2014 Tieteentekijöiden liiton seminaari Helsingin yliopiston toimenpideohjelma 2013 2016 ja tohtorikoulutus Huippututkimuksen tunnistaminen
LisätiedotAkatemian rahoitusinstrumentit
Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä
LisätiedotTeknillinen kemia ja kemian prosessitekniikka
Teknillinen kemia ja kemian prosessitekniikka Työryhmän osallistujat Riitta Keiski, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Outi Krause, Aalto-yliopisto Mikko Hupa, Åbo Akademi Jukka Seppälä, Aalto-yliopisto Satu
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2018 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemian toiminta Tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja ja vahva vaikuttaja Tutkimushakemusten arviointi ja rahoituspäätökset kansainväliseen vertaisarviointiin
LisätiedotEnergia- ja ympäristötekniikka
Energia- ja ympäristötekniikka Työryhmän osallistujat Jarmo Partanen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto (puheenjohtaja) Hannu Ahlstedt, Tampereen teknillinen yliopisto Riitta Kyrki-Rajamäki, Lappeenrannan
LisätiedotTutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj
Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta Heikki Ruskoaho hallituksen pj 1 Akatemian tehtävänä on lain mukaan edistää tieteellistä
LisätiedotTutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017
Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 4.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia Tieteen eri roolit ja tutkimuksen
LisätiedotKärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes
Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1
LisätiedotLuo kiehtova tutkijanura tieteen parissa.
Etene tutkijana Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Suomen Akatemia edistää tutkijanuraa sen kaikissa eri vaiheissa. Akatemia tukee erityisesti nuorten tutkijoiden itsenäistymistä, kannustaa tutkijoiden
LisätiedotKansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen
Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän
LisätiedotSinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen
Sinä poljet ja ohjaat ja minä katselen päältä Kalervo Väänänen Sisältö Tohtoroitumisen lähihistoriasta Tutkijoiden tarpeesta ja sijoittumisesta Suomen julkinen tutkimusrahoitus Akateemisesta uraputkesta
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2019 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemian toiminta Tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja ja vahva vaikuttaja Tutkimushakemusten arviointi ja rahoituspäätökset kansainväliseen vertaisarviointiin
LisätiedotIdeasta toteutukseen Huippuyksikköpolitiikka 1990 ja 2000-luvulla Timo Kolu
1 20.1.2009 Ideasta toteutukseen Huippuyksikköpolitiikka 1990 ja 2000-luvulla Timo Kolu 15.1.2009 Top down -politiikka VTTN 1990 perustutkimuksessa panostetava tieteelliseen tasoon kv-kärkitason huippuyksiköiden
LisätiedotSuomalainen tutkimus kansainvälisessä vertailussa Heikki Mannila
Suomalainen tutkimus kansainvälisessä vertailussa Heikki Mannila 27.11.2018 1 Miksi kansainvälinen vertailu on tärkeää? Tiede on kansainvälistä Tiede perustuu arvioinnille Suomalainen tiede on jatkuvasti
LisätiedotTutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu
Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu Kimmo Viljamaa, Advansis Oy Janne Lehenkari, Advansis Oy Tarmo Lemola, Advansis Oy Terhi Tuominen, Helsingin yliopisto 1 Lähtökohdat Suomen
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea
LisätiedotTieteen tila 2014 Havainnot ja suositukset
Tieteen tila 2014 Havainnot ja suositukset Heikki Mannila 24.10.2014 1 Sisältö Tavoitteet Aineistot ja huomautuksia niihin Havaintoja Suositukset 2 Tavoitteet Materiaalia, joka tukee yliopistojen ja tutkimuslaitosten
LisätiedotDatanhallinta, laskennan resurssit ja osaaminen
Datanhallinta, laskennan resurssit ja osaaminen Tutkimusinfrastruktuuritoiminnan strateginen kehittäminen Työpaja 25.4.2019 Anu Nuutinen Johtava tiedeasiantuntija Suomen Akatemia 1 SUOMEN AKATEMIA 2019
LisätiedotAjankohtaista Suomen Akatemiasta
Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot
LisätiedotSUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015
Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan
LisätiedotMuutama teema. Heikki Mannila
Muutama teema Heikki Mannila 20.12.2017 Muutama teema Tutkimuksen rahoituksesta Eri alojen henkilöstörakenteesta Tieteen monet eri roolit Tutkimuksen vaikuttavuuden eri reitit Mihin tämä mahdollisesti
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen
Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus
LisätiedotOULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET
OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja
LisätiedotTieteen tila 2014: Humanistiset tieteet
Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...
LisätiedotKokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008
KLIINIKKO, TUTKIJA VAI KLIINIKKOTUTKIJA? Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 Tero Kivelä Säätiöstä Suomen Lääketieteen Säätiö Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustama
LisätiedotTekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä
DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta
LisätiedotPiilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat
Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä
LisätiedotMatemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020 Yhteistyöllä huipulle 2 Yhteistyöllä huipulle Arvomme EETTISYYS SUVAITSEVAISUUS Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta tekee edustamillaan
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA
OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TURUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen
LisätiedotFysiikan laitos Jyväskylän yliopisto.
Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto http://www.jyu.fi/fysiikka Opetuksen ja tutkimuksen huipulla* Ystävällinen ja innostava ilmapiiri Monipuolista opetusta ja tutkimusta Kansainvälinen ympäristö * Koulutuksen
LisätiedotYliopistojen rahoitusjärjestelmän. - opiskelijoiden ideoita -
Yliopistojen rahoitusjärjestelmän kehittäminen - opiskelijoiden ideoita - Kysyttiin 1) Millaisia asioita yliopistoissa voisi ja pitäisi mitata? Miten nämä kriteerit voisivat vaikuttaa yliopistojen rahoitukseen?
LisätiedotTutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia. Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto
Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto 2.10.2013 Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloituminen Tutkimus- ja opetusinfrastruurit
LisätiedotTukipalvelujen merkitys kansainvälisessä liikkuvuudessa
Tukipalvelujen merkitys kansainvälisessä liikkuvuudessa Tutkijanliikkuvuus avain kansainvälisyyteen -seminaari Karoliina Kokko Fulbright Center 28.5.2013 Fulbright Center Tehtävänä on edistää kansainvälistä
LisätiedotYliopistojen profiloitumisrahoitus ja lippulaivaohjelma
Yliopistojen profiloitumisrahoitus ja lippulaivaohjelma Riitta Maijala 28.8.2017 1 SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaprofessori Tutkijatohtori Huippuyksikkö
LisätiedotSuomen Akatemia. Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön. Risto Vilkko 1 ACADEMY OF FINLAND
Suomen Akatemia Risto Vilkko Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön 1 ACADEMY OF FINLAND Kansainvälisen toiminnan tavoitteet Akatemia tukee tutkimuksen ja tutkimusympäristöjen laadun
LisätiedotProfessorikunnan uudistuminen ja rekrytointi
1 Tiedonkeruulomakkeiden kysymykset Tieteen tila 2014, Suomen Akatemia Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi Lomakkeet A1 ja A2. Professorikunnan tiedot Lomakkeet A1 ja A2 koskevat ainoastaan tutkimuslaitoksia.
LisätiedotSYYSHAKU Hankerahoitus 2. Tutkimusohjelmat 3. Tutkijan tehtävät
SYYSHAKU 2012 1. Hankerahoitus 2. Tutkimusohjelmat 3. Tutkijan tehtävät 1 Hankerahoitus Akatemiahanke Suunnatut akatemiahankkeet Temaattiset haut Kehitystutkimus Kansainväliset yhteishankkeet Tutkimusohjelmat
LisätiedotInfrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimusinfrastruktuurin nykytila ja tulevaisuus Helsinki 2.10.2013 Energia yksi ihmiskunnan suurista haasteista
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO HALLINTOKESKUS. Tiedekumat ja kauppakorkeakoulu Sopimusliite
Tiedekumat ja kauppakorkeakoulu Pvm Nro Viite 9.11.2011 0 Sopimusliite ASIA Postiosoite: PL35 40014 Jyväskylän yliopisto Käyntiosoite: Seminaarinmäki Rakennus T Puhelin: (014) 260 1211 Telefax: (014) 260
LisätiedotTOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA
1 TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA Prof. Kirsi Pyhältö TAUSTAA: TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAISELLE KEHITTÄMISELLE 2 Tohtorikoulutus on yliopiston toiminnan
LisätiedotKANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF)
SUOMEN AKATEMIA HAKUILMOITUS 1 20.4.2012 KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) Rahoitus Rahoituskausi
LisätiedotInfra-alan kehityskohteita 2011
Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä
LisätiedotTutkimuksen viitearkkitehtuuri Tutkimuksen tuen ja hallinnan näkökulma. Mari Riipinen Turun yliopisto
Tutkimuksen viitearkkitehtuuri Tutkimuksen tuen ja hallinnan näkökulma Mari Riipinen Turun yliopisto Sisällys Tausta Mitä tutkimuksen viitearkkitehtuuri tarkoittaa Tavoite Miksi tutkimuksen viitearkkitehtuuria
LisätiedotPROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022
HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun
LisätiedotTUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen
TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010 Riitta Mustonen 1 12.5.2010 FIRI 2010 -haun tutkimus- ja innovaatiopoliittiset perusteet Osa kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa; tutkijat
LisätiedotLAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003
OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu
LisätiedotTohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa
Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa Markku Ihonen Tutkijakoulu Tohtorikoulutus tutkimuksen arvioinnissa YLEISHUOMIO yksikköjen, ohjelmien ja tohtoriopiskelijoiden välinen vaihtelu suurta
LisätiedotTieteen tila hankkeen valmistelu
Tieteen tila 2014 -hankkeen valmistelu KOTA-päivät 20.8.2013 Anu Nuutinen Johtava tiedeasiantuntija 1 www.aka.fi/tieteentila2012 Tieteenaloittainen materiaali sisältää myös tilastoaineistoa sekä bibliometrisiä
LisätiedotPARASTA SUOMELLE. TEKin koulutuspoliittinen ohjelma YKSILÖN VASTUU OMASTA KEHITTYMISESTÄÄN TYÖELÄMÄN JA YLIOPISTON YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN
YKSILÖN VASTUU OMASTA KEHITTYMISESTÄÄN TYÖELÄMÄN JA YLIOPISTON YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN HUIPPULAADUKAS OPISKELU JA TUTKIMUS OPPIMISEN ILO JA HALU YLIOPISTOJEN RESURSSIEN PARANTAMINEN PARASTA SUOMELLE TEKin
LisätiedotYliopistojen profiloituminen ja Suomen Akatemia
Yliopistojen profiloituminen ja Suomen Akatemia Heikki Mannila 14.1.2015 1 Tutkimuksen ja korkeakoulutuksen rahoitus Valtiollinen (ym.) rahoitus vuonna 2013, miljoonia euroja Yliopistot 1850 Yliopistot,
LisätiedotJulkaisufoorumin tausta ja tavoitteet
Julkaisufoorumin tausta ja tavoitteet Rehtori Keijo Hämäläinen (JY) Julkaisufoorumin ohjausryhmän puheenjohtaja Julkaisufoorumi-seminaari Tieteiden talo 20.3.2019 TAUSTA Tieteelliset julkaisut yliopistojen
LisätiedotAjankohtaista Marie Curie -ohjelmassa
Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Elina Juntunen, Suomen Akatemia Erasmus Mundus infopäivä 21.11.2011 1 23.11.2011 Muutama sana Akatemian tuesta tutkijaliikkuvuudelle Akatemian strategia ja kansainvälisen
LisätiedotTKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien ( ) pohjalta
TKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien (2012-2018) pohjalta Mira Huusko mira.huusko@karvi.fi 31.10.2018 Korkeakoulujen laatujärjestelmien seuranta- ja kehittämisseminaari Esityksen sisältö Tutkimuksen
LisätiedotProfessori tutkimuksen johtajana. Kaarle Hämeri Professorilii/o
Professori tutkimuksen johtajana Kaarle Hämeri Professorilii/o 1. Asema: yliopistolaki, johtosäännöt 2. Tutkimuksen teon edellytykset 3. Strategiaan vaiku/aminen, tutkimuksen suuntaaminen Asema Yliopistolaki
LisätiedotSuomi. NordForsk strategia
Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla
LisätiedotJyväskylän yliopisto 2004 2008
Jyväskylän yliopisto 2004 2008 Tiedebarometri Tuotokset ja panokset maisterit tohtorit julkaisut tukimusrahoitus kok.rah. henkilötyövuodet *) kansainkvreferoidut muut tieteelliset kansallinen 1) välinen
LisätiedotAjankohtaista kansainvälisestä ja kansallisesta tutkimuspolitiikasta. Valtakunnallinen tohtorikoulutuspäivä Eeva Kaunismaa Opetusneuvos
Ajankohtaista kansainvälisestä ja kansallisesta tutkimuspolitiikasta Valtakunnallinen tohtorikoulutuspäivä 5.10.2016 Eeva Kaunismaa Opetusneuvos Kysymyksiä, joihin palaamme lopuksi Mitä jäi mieleen? Mitä
LisätiedotJOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ
JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,
LisätiedotMKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi
Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta
LisätiedotMenestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi
Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja
LisätiedotA. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle
Kasvatustieteet Työryhmän osallistujat Leena Syrjälä, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Anneli Eteläpelto, Jyväskylän yliopisto Päivi Häkkinen, Jyväskylän yliopisto Jarkko Hautamäki, Helsingin yliopisto
LisätiedotTUTKIMUKSEN KÄRKIHANKEHAKU 2009
1 TUTKIMUKSEN KÄRKIHANKEHAKU 2009 Yliopistoallianssin hallitus julistaa avoimeksi allianssin tutkimuksen kärkihankehaun 5.1.2009. Hakuaika päättyy 30.4.2009. Haku kohdistuu erityisesti allianssin tutkimuksen
LisätiedotTohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut
Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari
LisätiedotNäkökulmia kokonaiskustannusmalliin: Tutkimuslaitoksen tutkijan kannalta
Näkökulmia kokonaiskustannusmalliin: Tutkimuslaitoksen tutkijan kannalta Pyyntö: Tutkimuslaitosten ja tutkimuslaitoksissa työskentelevien tutkijoiden kannalta Tutkimusjohtaja Per Mickwitz, Suomen ympäristökeskus
LisätiedotKansainvälistyminen keino parantaa yliopiston toiminnan laatua
6.6.2011 Kansainvälistyminen keino parantaa yliopiston toiminnan laatua Tampereen yliopiston tavoitteena on olla vuonna 2015 kansainvälisesti vetovoimainen ja arvostettu opiskelu, opetus ja tutkimusyhteisö.
LisätiedotBryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri
MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet
LisätiedotSähkö-, automaatio- ja tietoliikennetekniikka, elektroniikka
Sähkö-, automaatio- ja tietoliikennetekniikka, elektroniikka Työryhmän osallistujat Heli Jantunen, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Aarne Halme, Aalto-yliopisto Kari Halonen, Aalto-yliopisto Riku Jäntti,
LisätiedotTietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010
Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,
LisätiedotTekesin palvelut teollisuudelle
DM xx-2016 Tekesin palvelut teollisuudelle Nastolan Teollisuusryhmä 28.9.2017 Markku Mäkelä/Tekes Lahti Tekesin toimipisteet Suomessa Rovaniemi Kemi Oulu Jyväskylä Seinäjoki Vaasa Tampere Pori Turku Kajaani
LisätiedotSIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE
OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa ja
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TUTKIMUSSTRATEGIA Hyväksytty hallituksessa 13/12/2006
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TUTKIMUSSTRATEGIA 2007 2011 Hyväksytty hallituksessa 13/12/2006 Jyväskylän yliopisto on laaja alainen, kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoinen tiedeyliopisto, jonka toiminta
LisätiedotICT2023 tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma
ICT2023 tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma Juha Latikka Johtava tiedeasiantuntija 1 ACADEMY OF FINLAND ICT2023-ohjelma ICT 2015 työryhmä: 21 polkua Kitkattomaan Suomeen http://www.tem.fi/files/35440/temjul_4_2013_web.pdf
LisätiedotTERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA
TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA Sisällys: 1. Suunnitteletko maisterintutkinnon jälkeisiä jatko-opintoja? Väitöskirjaa? 2. Alustavaa informaatiota jatko-opiskelusta perustutkintovaiheessa
LisätiedotTutkimusstrategia. Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI
Tutkimusstrategia Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI ESIPUHE Teemme Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tutkimusta hyvässä, myönteisessä ilmapiirissä. Tutkimustoiminnan
LisätiedotTekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa
Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten
LisätiedotTutkimusinfrastruktuuritoiminta - strategisen kehittämisen mahdollisuudet ja haasteet Työpaja 2 ( )
Tutkimusinfrastruktuuritoiminta - strategisen kehittämisen mahdollisuudet ja haasteet Työpaja 2 (21.5.2019) Tutkimusinfrastruktuurikomitean puheenjohtaja Riitta Maijala 1 Tutkimusinfrastruktuuritoiminnan
LisätiedotTohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla
Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla Laura Lalu (laura.lalu@uta.fi) Kansainvälisten asioiden koordinaattori Tampereen yliopisto/päätalo A120 22.1.2015 Ulkomailla opiskelun hyödyt Akateeminen hyöty Uusia
LisätiedotTekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo
Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu
LisätiedotTEKNIIKAN YLIOPISTOFORUM TYF , Vanajanlinna Tutkimustoiminnan vaikuttavuus yliopistojen rahoitusmallissa - työpajan kooste.
TEKNIIKAN YLIOPISTOFORUM TYF201 2.-3.12.201, Vanajanlinna Tutkimustoiminnan vaikuttavuus yliopistojen rahoitusmallissa - työpajan kooste. www.tek.fi/tyf201 Koonnut Pirre Hyötynen, TEK TUTKIMUSTOIMINNAN
LisätiedotFiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu
FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -info aiehakemuksia valmisteleville 15.1. 2014 Hanna Rantala FiDiPro-ohjelma Tekesin ja Suomen Akatemian yhteinen rahoitusohjelma. Tavoitteena on kasvattaa
LisätiedotBibliometriikan hyödyntäminen Suomen Akatemiassa
Bibliometriikan hyödyntäminen Suomen Akatemiassa Anu Nuutinen Johtava tiedeasiantuntija 11.3.2013 Johdon tuki -yksikkö 1 Miksi, mihin ja miten Akatemia käyttää bibliometrisiä indikaattoreita? Akatemian
LisätiedotKYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA
Kopio e-lomakkeesta 11.3.2011 Kysely sulkeutunut 4.4.2011 Helsingin yliopiston vastuullisille tutkijoille suunnattu KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Taustatiedot
LisätiedotDigitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus
Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus 18.5.2016 AMK-päivät AMK goes Digi Johtaja Riitta Maijala 1 Musiikkituottajien jäsenyhtiöiden äänitteiden euromääräinen tukkumyynti Suomessa* * http://www.ifpi.fi/tilastot/
LisätiedotTohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti
OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti 28.3.2007 Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän jäsenet Hannu Soini, professori (pj.) Leena Syrjälä, professori
LisätiedotNeurotiede. Työryhmän osallistujat
Neurotiede Työryhmän osallistujat Heikki Rauvala, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja) Asla Pitkänen, Itä-Suomen yliopisto Hilkka Soininen, Itä-Suomen yliopisto Katri Wegelius, Helsingin yliopisto (asiantuntijasihteeri)
Lisätiedot