Fysiikka. Työryhmän osallistujat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Fysiikka. Työryhmän osallistujat"

Transkriptio

1 Fysiikka Työryhmän osallistujat Juha Äystö, Jyväskylän yliopisto (puheenjohtaja) Kari Enqvist, Helsingin yliopisto Keijo Hämäläinen, Helsingin yliopisto Martti Kauranen, Tampereen teknillinen yliopisto Matti Manninen, Jyväskylän yliopisto Erkki Oja, Aalto-yliopisto Jukka Pekola, Aalto-yliopisto Kalle-Antti Suominen, Turun yliopisto Anu Kankainen, Jyväskylän yliopisto (asiantuntijasihteeri) A. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) toimintaympäristössä on tapahtunut viime vuosina useita muutoksia. Vuonna 2010 voimaan astuneen yliopistolain myötä yliopistojen autonomia on vahvistunut ja niistä on tullut työnantajia, jotka voivat harjoittaa itsenäistä henkilöstöpolitiikkaa. Myös laki Suomen Akatemiasta uudistettiin vuoden 2010 alussa, jolloin akatemiaprofessorit ja -tutkijat siirtyivät työsuhteisiin yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin. Yliopistouudistus ei ole vielä ehtinyt vaikuttaa TKI-ympäristön kehitykseen voimakkaasti. Uudistuksen yliopistoille lisäämää päätäntävaltaa pidetään hyvänä asiana. Yliopistot ovat saaneet enemmän liikkumavaraa taloudenpitoon. Esimerkiksi pääomatuottoja voidaan hyödyntää paremmin sekä lisärahoitusta hankkia lahjoituksin ja liiketoiminnalla. Rahoituksesta on tullut pitkäjänteisempää. Toisaalta taloudellisia haasteita asettavat muun muassa valtion tuottavuusohjelma, yliopistoindeksin leikkaus, sekä alimitoitettu arvonlisäveron kompensointi. Fysiikan tutkimuksen perusrahoitus ei ole tällä hetkellä täysin kunnossa. Kansallisella tasolla on jo jouduttu supistamaan opetuksesta ja laiteinvestoinneista. Suurena ongelmana koetaan, että tutkimusinfrastruktuuriin, kuten arvokkaisiin mittalaitteisiin sekä niiden suunnitteluun ja kehitykseen, ei ole tarjolla pysyvää ja ennakoivaa rahoitusmekanismia. Suomen pitäisi CERNin sekä Facility for Antiproton and Ion Research (FAIR) ja European Synchrotron Radiation Facility (ESRF)-laitteistojen lisäksi aktiivisemmin osallistua kansainvälisiin tutkimusinfrastruktuureihin, sillä niissä tehty tutkimus poikii lukuisia huippuluokan julkaisuja ja lisää suomalaisen tutkimuksen kansainvälistä näkyvyyttä. European Research Councilin (ERC) rahoitusmuodot ovat tervetullut lisä tutkimusrahoitukseen. Fysiikan alalla niitä pitäisi hyödyntää vielä nykyistä paremmin. Fysiikan tutkimuksesta vain 49 % rahoitetaan yliopistojen budjettivaroin. Huomattava osa rahoituksesta tulee ulkopuolelta, pääosin Suomen Akatemialta (24 %). Perustutkimuksen rahoituksen niukkuus ajaa fysiikkaa liiankin vahvasti kohti monitieteisyyttä alan perustutkimuksen kustannuksella. Valtioneuvoston päätökset ja opetus- ja kulttuuriministeriön palautteet yliopistoille edellyttävät yliopistoilta profiloitumista. Myös Suomen yliopistot UNIFI ry:n RAKEkoordinaatiohanke tukee profiloitumista ja rakenteellista kehittämistä yliopistoissa. Profiloitumista helpottavat tieteenalojen ja yliopistojen ulkoiset arvioinnit, jotka vaikuttanevat myös 1

2 tulosneuvotteluihin yliopistoissa. Fysiikan alalla kansallinen profilointi on ehkä kaikkein parhaiten kehittynyttä. Missä määrin ulkopuolinen rahoitus ja toisaalta arvioinnit vaikuttavat kärkialojen valintaan yliopistoissa, jää nähtäväksi. Tuoreissa strategisen huippuosaamisen keskittymissä (SHOK) yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkijat ja tutkimusryhmät sekä tutkimustuloksia tarvitsevat yritykset ovat tehneet yhteistyötä löytääkseen uusia innovatiivisia tuloksia tai tuotteita. Kokemukset SHOKeista ovat olleet ristiriitaisia: jotkut niistä toimivat hyvin, toiset taas eivät. B. Tieteenalan kehitys ja kansainvälinen taso Fysiikka on yksi vahvimmista perinteisistä tieteenaloista Suomessa. Fysiikan koulutus on korkeatasoista: Suomessa koulutetut tohtorit ovat haluttuja myös ulkomaisissa huippuyliopistoissa ja tutkimuskeskuksissa. Tieteenalan kehitys Suomessa noudattelee kehitystä muissa Länsi- Euroopan maissa. Panostus kokeelliseen fysiikkaan ja sen vaatimaan tutkimusinfrastruktuuriin ei ole ollut yhtä voimakasta kuin muualla Euroopassa ja erityisesti Ruotsissa. BRIC-maiden (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina) vahvistuminen ei vielä tällä hetkellä ole voimakkaasti vaikuttanut suomalaiseen tutkimukseen, vaikka BRIC-maiden julkaisumäärien kasvu on huomattu fysiikan alalla. BRIC-maat koetaan ennemmin mahdollisuutena kuin uhkana suomalaiselle tieteelle. Lahjakkaiden jatko-opiskelijoiden ja tutkijatohtoreiden rekrytoiminen näistä maista on kuitenkin vielä haastavaa ja sisältää aina pienen riskin, sillä henkilökohtaisia kontakteja näiden maiden tutkimusryhmiin on vielä melko vähän. Esimerkiksi kielitaito, koulutus tai alan tuntemus voivat osoittautua puutteellisiksi. Riskinottoon tulisi kuitenkin kannustaa siihen liittyvien mahdollisuuksien vuoksi. Jos henkilökunnassa on jo BRIC-maiden tutkijoita, myös rekrytointi näistä maista helpottuu. Fysiikka on hyvin kansainvälinen tieteenala. Kansainväliset yhteydet ovat viime vuosina vahvistuneet ja painottuneet suomalaisten tutkijoiden vierailuihin ulkomailla. Korkeatasoisten ulkomaisten tutkijoiden saaminen pysyvästi tai pitkäksi aikaa Suomeen on kuitenkin ollut haastavaa muun muassa elinkustannuksiin suhteutetun palkkatason, kielen, ilmaston ja maantieteellisen sijainnin vuoksi. Esimerkiksi ulkomaisen professorin sapattivuosi Suomessa olisi konkreettinen keino kansainvälisyyden lisäämiseksi paikallisesti. Tähän kuitenkin tarvittaisiin nykyistä nopeampaa rahoitusmekanismia. Vaikka yliopistot voisivat itse budjetoida rahaa tällaisiin vierailuihin, nykyisessä taloustilanteessa sen toteutuminen on epätodennäköistä. Suomen Akatemialla pitäisi olla rahoitusmekanismi, jolla voitaisiin nopealla aikataululla rahoittaa ulkomaalaisen professorin tai huippututkijan sapattivapaa Suomessa. Fysiikka on Suomessa kokonaisuutena hyvällä ja paikoin erinomaisella kansainvälisellä tasolla. Myös bibliometrisesti mitattuna suomalaisella fysiikan tutkimuksella menee hyvin. Esimerkiksi Aalto yliopisto, Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto sekä Åbo Akademi keräsivät selvästi keskimääräistä enemmän viittauksia fysiikan aloilla kuin muiden organisaatioiden julkaisut samoilla aloilla maailmassa keskimäärin. Julkaiseminen ulkomaalaisten kanssa yhdessä lisää viittauksia huomattavasti, mikä korostaa kansainvälisten kontaktien merkitystä. Vaikka fysiikka on pärjännyt melko hyvin kilpailussa kansainvälisestä rahoituksesta, kuten ERC-hauissa, se voisi menestyä rahanhaussa vielä paremmin. EU-rahoituksen hakemiseen pitäisi panostaa ja kannustaa. Rahoituksen saaneita voitaisiin palkita myös henkilökohtaisesti tutkimusrahoituksen lisäksi. 2

3 Suomalaisten asiantuntijoiden vähäisellä määrällä ERC-rahoituksen arviointipaneeleissa voi myös olla vaikutusta saatuihin rahoituksiin. Useat luonnontieteiden ja tekniikan huippututkimusyksiköistä ovat laskennallisia ryhmiä, mikä osittain on seurausta kokeellisen mittalaitteistojen riittämättömästä rahoituksesta. Tällä hetkellä toimivista huippuyksiköistä vain kaksi keskittyy kokeelliseen fysiikkaan. Huippututkimusyksiköt ovat tärkeä osa fysiikan tutkimusympäristöä mahdollistaen pitkäjänteisen ja kansainvälisesti korkeatasoisen työskentelyn. Huippututkimusyksiköissä on tapahtunut kehitystä ja profiloitumista. Ryhmät ovat kilpailukykyisiä kansainvälisesti ja pääsevät kansainvälisiin verkkoihin kansainvälisissä hauissa, esimerkkeinä nano-, ydin- ja hiukkasfysiikan tutkimus. Eriäviäkin mielipiteitä esiintyy. Joidenkin mielestä samojen huippujen jatkaessa vuodesta toiseen tilanne jähmettyy, jolloin huippuyksikköjen ulkopuolelle jääneet joutuvat hakemaan uusia tutkimusreittejä rahoituksen turvaamiseksi. Fysiikan alalla on vain kaksi akatemiaprofessoria, mikä on liian vähän verrattuna esimerkiksi biotieteisiin. Sen sijaan tilanne FiDiPro-toimien (Finland Distinguished Professor Programme) osalta on huomattavasti parempi. Näiden merkityksestä ja vaikuttavuudesta tutkimusympäristölle pitäisi tehdä huolellinen analyysi. FiDiPro-järjestelmän tuoman lisäarvon hyödyntäminen tutkimustoiminnassa ja siihen tarvittavat toimet vaativat jatkossa erityistä huomiota. Hot spotien ja nousevien alojen tunnistaminen on vaikeaa. Esimerkiksi 20 vuotta sitten aika harva olisi osannut ennakoida kosmologian tai nanotekniikan kehitystä. Tutkimuksen profilointi ja tieteenalan arvioinnit voivat auttaa tässä. Nouseviin aloihin kannattaa suhtautua kriittisesti: oman tutkimuksen ja kentän pitkäjänteinen kehittäminen voi ajaa asiaa enemmän eteenpäin kuin säntääminen tieteen muotisuuntauksien mukana. Hot spotit ja nousevat alat eivät synny tyhjästä vaan pohjautuvat jo olemassa olevaan vahvaan fysiikan tutkimukseen. Kokeiluihin ja riskinottoon kannustaa riittävän suuri, pitkäjänteinen perusrahoitus, jonka puitteissa on uskallusta tehdä kokeiluja ja saada uusia ideoita. Nousevista aloista Suomi on jo aktiivisesti mukana CERN-, ESRF-, ja FAIR-laitteistoilla tehtävissä uraauurtavissa tutkimuksissa ja hot spoteja haetaan aktiivisesti, esimerkiksi ydinastrofysiikasta. Valitettavasti Suomi ei ole mukana vapaaelektronilasereiden kansainvälisissä huippuhankkeissa, kuten eurooppalaisessa XFEL-laitteistossa Saksassa. Fundamentaalinen kiinteän aineen teoria ja osaaminen on viime vuosina jäänyt vähemmälle huomiolle. Tutkimuksen merkittävää uudelleensuuntautumista ei ole näkyvissä lähitulevaisuudessa. Mahdolliset tieteelliset läpimurrot voivat tietenkin muuttaa kenttää. Fysiikka on perustiede, jota tarvitaan esimerkiksi kemiassa tai biologiassa. Monitieteiset hankkeet voivat viedä näiden tieteenalojen tutkimusta eteenpäin ja tuottaa mielenkiintoisia sovelluksia. Ne tarjoavat myös enemmän rahoitusmahdollisuuksia. Uhkana on se, että fysiikka ja sen rahoitus diffundoituu liikaa muihin tieteisiin ja varsinainen fysiikan perustutkimus näivettyy. C. Tutkijanura ja tohtorikoulutus Tohtorintutkintojen määrä pitäisi säilyttää ennallaan tai supistaa hieman. Koulutuksen tulisi perustua tarpeeseen eikä yliopistojen rahoitus saisi olla liian vahvasti kytköksissä suoritettujen tutkintojen lukumäärään. Työllisyystilannetta pitäisi seurata tarkemmin. Myös alueellista vaihtelua 3

4 ja sitä, työskentelevätkö tohtorit koulutustaustaansa ja -tasoansa vastaavassa työssä, voitaisiin tilastoida selkeämmin. Supistamisen perusteluna käytettiin sitä, että opiskelijat saisivat enemmän ohjausta ja valmistuisivat nopeammin. Toisaalta ohjausta voitaisiin lisätä hyödyntämällä paremmin tutkimusryhmissä olevien vanhempien tutkijoiden ohjauskapasiteetit. Tavoitteena on nopeuttaa tohtorinkoulutus 3-4 vuoteen sekä supistaa sen sisältöä laadusta tinkimättä. Näin vapautunutta rahaa voitaisiin käyttää tutkijatohtorien palkkaamiseen. Rahoitus pyritään järjestämään neljäksi vuodeksi. Ongelmaksi koetaan rahoituksen fragmentoituneisuus: säätiöiden keskitetty haku voisi toimia myös tohtorikoulutettavien kohdalla. Yliopistojen omat tutkijakoulut ovat uusi ja periaatteessa hyvä asia. Tohtorikoulutettavilta edellytetään tutkimussuunnitelmaa ja sitoutumista tutkinnon suorittamiseen määräajassa. Uhkana on se, että fysiikka saa yliopistojen tutkijakouluissa vähemmän rahaa, koska luotetaan sen menestymiseen ulkopuolisen rahoituksen hankinnassa. Tutkintojen nopeuttamisen yksi este on hallinnollisen ja teknisen tukihenkilöstön määrän jatkuva väheneminen yliopistojen säästö- ja henkilöstöpolitiikan vuoksi. Tutkijatohtoreita tulisi olla aikaisempaa enemmän suhteessa jatko-opiskelijoihin. Lahjakkaiden tutkijatohtorien rekrytoiminen ulkomailta on yksi mahdollisuus määrän lisäämiseksi. Rahoituksen hitaus tai nopeus koettiin tässä ongelmaksi. Esimerkiksi Suomen Akatemian rahoituksessa päätöksen jälkeen on vain pari kuukautta aikaa rekrytoida tutkijatohtoreita tutkimusryhmään. Toisaalta rahasto, josta saisi nopeasti rahaa lahjakkaille post doc -tutkijoille, olisi tarpeen monessa tilanteessa. Rahoitushakemusten tekeminen tutkijatohtorivaiheessa voi syödä turhan paljon aikaa varsinaiselta tutkimustyöltä. Suomessa tutkijakunnan rakenne on perinteisesti ollut pyramidimainen: tohtorikoulutettavia on paljon, tutkijatohtoreita huomattavasti vähemmän ja varttuneempia tutkijoita vielä vähemmän. Uudet urapolkujärjestelmäpaikat ovat mahdollisuus lisätä varttuneempien tutkijoiden määrää. Ne myös kannustavat lahjakkaita ihmisiä pysymään akateemisella uralla. Joissakin yliopistoissa liian tiukat urapolkujärjestelmän ikärajat voivat hankaloittaa uralle pyrkimistä. Urapolkujärjestelmäpaikkojen lisäksi esimerkiksi ERC-rahoitus on mahdollistanut itsenäisen tutkimusryhmän perustamisen jo melko nuorena tutkijana. Tohtorien sijoittumista muihin kuin akateemisiin tehtäviin on vaikea edistää erityiskeinoilla. Sijoittuminen vaihtelee selvästi aloittain tai hankkeittain. Esimerkiksi Tekes-hankkeissa työskennelleet ovat haluttua työvoimaa yliopiston ulkopuolella. Tohtorien työllistymistä yrityspuolelle edistävät osoitukset osaamisesta, kuten hyvä väitöskirja, sekä projektinhallinnasta. Teollisuus ei arvosta fragmentoitunutta ja fokusoitunutta koulutusta, vaan laaja-alaisia tutkintoja. Yrityspuolella on paljon käyttämätöntä potentiaalia: esimerkiksi pankit voisivat palkata fyysikkoja ja fyysikot voisivat perustaa itse enemmän yrityksiä. D. Liikkuvuus ja verkostot Kansainvälisten verkostojen merkitys on kasvanut koko ajan ja verkostoituminen fysiikassa on hyvää. Kanssakäymisen mahdollisuudet ovat teknisesti helpottuneet huomattavasti: ihmisten ei ole enää pakko liikkua paikasta toiseen verkostojen ylläpitämiseksi. Tutkijoiden liikkuvuus on myös muuttanut muotoaan: kuukauden mittaisen ulkomaanmatkan sijasta tutkijat saattavat tehdä kuusi viiden päivän matkaa. Matkat voivat olla esimerkiksi erilaisia kokouksia, työpajoja, konferensseja, 4

5 vierailuja tai mittauksia ulkomailla. Suomen Akatemian liikkuvuuden raportointia voisi päivittää paremmin vastaamaan nykyajan liikkuvuutta ottamalla huomioon myös lyhyet ulkomaan vierailut. Liikkuvuuteen tulisi saada enemmän rahaa. Perusrahoituksen ongelmat rajoittavat matkustamista kokouksiin joissakin yliopistoissa. Kansainvälisiä tohtoriohjelmia, kuten Erasmus Mundus Joint Doctorate -ohjelmaa, hyödynnetään Suomessa liian vähän. Ongelmana voi olla tutkintojen yhteensovittaminen: joissakin ohjelmissa tohtorintutkintoon käytetään kolme vuotta, kun Suomessa tavoitteena on neljä vuotta. Ulkomaisten jatko-opiskelijoiden palkkaaminen tutkimusryhmiin on myös hyödyllistä. Tohtorikoulutettavia tulisi kannustaa kansainvälisyyteen jo ennen väittelyä. Olennainen liikkuvuuden ja verkostojen luomisen muoto on tutkijoiden pitkäaikaisemmat työskentelyjaksot ulkomaisissa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Syntyneet kontaktit ja kerätty tietotaito uudistavat myös tutkimusta Suomessa. Ulkomaille lähtöön tulisi kannustaa viimeistään tohtorintutkinnon jälkeen. Vaikka nuoret fyysikot ovat menneet huomattavan ahkerasti ulkomaille verrattuna muihin tieteenaloihin, liikkuvuutta tulisi vielä parantaa. Tutkijakoulutettaville ja - tohtoreille tulisi korostaa pelisääntöjä: väitelleiden odotetaan lähtevän ulkomaille ja professuurin saaminen edellyttää ulkomaille lähtöä. Vaikka selkeä kielto Suomeen jäämisestä voisi lisätä liikkuvuutta, myös järkeä pitäisi käyttää, jos esimerkiksi koko väitöskirja on käytännössä tehty ulkomailla, kuten CERN:ssä tai ESRF:ssä. Ulkomaille lähteviä voitaisiin kannustaa vaikka tarjoamalla viisivuotista paluupaikkaa menestyneille tutkijoille, jotka Suomeen palatessaan tuovat selkeästi uutta osaamista. Liikkuvuutta uhkaa viime vuosien aikana tapahtunut asenteellinen muutos: tutkijoita on vaikeampi saada lähtemään ulkomaille. Ulkomailla olo on todennäköisesti arkipäiväistynyt eikä sisällä entisenlaista hohtoa. Usein jo jatko-opiskeluun liittyy kansainvälistä yhteistyötä ja oleskelua ulkomailla. Suomalainen tutkimusympäristö saatetaan kokea niin turvallisena ja hyvänä, ettei ulkomaille lähtö houkuttele. Pitkään erilaisissa opetus- ja pätkätöissä olleet saattavat saada helpommin vakinaisen työsuhteen kuin ulkomailla aikaansa viettäneet. Väittelyikä on edelleen melko korkea, jolloin erilaiset perhesyyt saattavat vaikeuttaa ulkomaille muuttamista. Todellista liikkuvuutta voisi lisätä, sillä usein tutkijat palaavat ulkomailta suoraan takaisin kotiyliopistoonsa. Toisaalta laitokset ovat niin voimakkaasti profiloituneet Suomessa, ettei oman erikoisalan osaamista tai laitteistoa löydy välttämättä muualta kuin kotiyliopistosta. Tämä vähentää myös kansallista liikkuvuutta. Pohjoismaista yhteistyötä kannattaa tukea - onhan pohjoismainen tiedeyhteisö jo arvo sinänsä. Samantyyppiset koulutus- ja työllisyysrakenteet sekä samanlaiset arvot helpottavat yhteisten asioiden ajamista kansainvälisissä tutkimusinfrastruktuureissa, joissa Pohjoismaat mielletään usein yhtenä kokonaisuutena. Pohjoismainen yhteistyö tuo lisäarvoa ja painoa asioiden ajamisessa. Teoreettisella puolella NORDITA (Nordic Institute for Theoretical Physics) vahvistaa pohjoismaista yhteistyötä. Kokeellisella puolella kannattaisi etsiä mahdollisuuksia tutkimusyhteistyöhön esimerkiksi Ruotsiin rakennettavien MAX-IV- ja European Spallation Source (ESS) -laitteistojen tiimoilta. Suomen kannattaisi hyötyä ja ottaa mallia Ruotsin vahvasta panostuksesta tutkimusinfrastruktuuriin. 5

6 E. Tutkimuksen infrastruktuurit Tutkimusinfrastruktuureilla, jotka fysiikassa tarkoittavat lähinnä tutkimuslaitteistoja ja niiden ylläpitoa, on huomattava vaikutus tutkimuksen laatuun ja kansainväliseen asemaan. Niukka panostus tutkimuslaitteistoihin on näkynyt muun muassa tutkimuksen suuntautumisena laskennalliseen ja teoreettiseen fysiikkaan. Kansainvälisen aseman saavuttamiseen kokeellisen fysiikan puolella vaaditaan merkittäviä panostuksia laitteistoihin sekä niiden kehittämis- ja suunnittelutyöhön. Fysiikan alan koulutuksen korkea kansainvälinen taso ja käytännön työskentely laboratorioissa luovat hyvän pohjan tutkimusinfrastruktuureihin liittyvään erityisosaamiseen, mikä on selvästi vahvuus Suomessa. Erityisosaaminen edistää myös menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Osallistuminen toimintaan kansainvälisissä infrastruktuureissa (CERN, ESRF, FAIR) on myös vahvuus fysiikassa. Niihin kannattaisi osallistua nykyistä aktiivisemmin, sillä ne tuottavat huippuluokan julkaisuja. Tutkimusinfrastruktuurien käyttöä voitaisiin tehostaa lisäämällä rahoitusta sekä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Tutkimusinfrastruktuureihin liittyvät mahdollisuudet, kuten kokeellisen tutkimuksen mukanaan tuomat tieteelliset läpimurrot ja sovellukset, vaativat riittävää rahoitusta ja pitkäjänteistä suunnittelutyötä. Tutkimusinfrastruktuurien selvä heikkous on rahoituksen puute. Yliopistojen tiukoista budjeteista on joskus vaikea rahoittaa pienempiäkin hankintoja. Erityisen vaikeana on koettu rahoituksen saaminen euroa maksavien laitteistojen hankkimiseen. Yliopistouudistuksen mukanaan tuoma poistomenettely voi helpottaa hankintoja jatkossa. Tutkimusinfrastruktuureihin liittyviä heikkouksia ovat myös kansallisen infrastruktuuriajattelun epämääräisyys, haasteet taloudellisen vastuun jakamisessa ja ulkoisen rahoituksen suuri rooli, joka voi tehdä tutkimuksesta lyhytjänteistä. Fysiikan tutkimuksen laatua ja kansainvälistä asemaa voitaisiin parantaa luomalla Suomeen pysyvä rahoitusjärjestelmä infrastruktuureille eli kalliille ja vaativille luonnontieteiden mittauslaitteistoille. Rahoitusjärjestelmä helpottaisi tutkimusinfrastruktuurien uudistamista ja kansainvälisellä tasolla pysymistä. Rahoitusjärjestelmää voitaisiin kehittää A) lisäämällä yliopistojen rahoitusta siten, että infrastruktuureille saataisiin enemmän perusrahoitusta ja B) perustamalla Suomen Akatemiaan tutkimusinfrastruktuuritoimikunta, jolla olisi oma budjettinsa. Yliopistojen perusrahoituksen lisääminen helpottaisi tilannetta erityisesti pienempien laitehankintojen kohdalla. Isompiin hankintoihin tarvittaisiin B-kohdan tyyppinen kansallinen järjestelmä, jonka rahoituksesta osa tulisi yliopistoilta ja osa Akatemialta. Tässä voitaisiin ottaa mallia esimerkiksi Fysiikan tutkimuslaitoksen (HIP) avulla hoidetusta Suomen CERN-yhteistyöstä, joka on toiminut loistavasti. Laiterahoituksessa tulee huomioida, että rahoitetuille laitteille on käyttäjiä eli että henkilöstön rahoitus on kunnossa. Laiteinvestointeihin voitaisiin kannustaa akatemiahankkeissa siten, että osa budjetista voitaisiin käyttää laitteeseen, jolla tehtäisiin mittauksia projektin aikana. F. Muut mahdolliset tieteenalan kannalta tärkeät kysymykset Akatemian tuleva fysiikan arviointi Suomen Akatemian tulevaa fysiikan arviointia odotetaan innolla: arviointi antaa arvokasta tietoa yliopistojen rakenteelliseen kehittämiseen. Myös yliopistojen omia arviointeja on tehty tai on tekeillä. Yliopistojen kokonaisarvioinneissa ongelmana on saattanut olla se, että eri alojen arviointipaneelien antamat pisteytykset eivät ole olleet täysin vertailukelpoisia. Tässä mielessä 6

7 Akatemian arvioinnin pitäisi olla puolueettomampi. Koska arviointeja on useita, niistä aiheutuva kuorma pitäisi minimoida keräämällä bibliometristä dataa ja muuta taustamateriaalia mahdollisimman paljon etukäteen. Yksi laajempi, yhtenäinen luonnontieteiden arviointi esimerkiksi joka viides vuosi helpottaisi urakkaa tiedekunnissa. Laitosvierailut ovat tärkeä osa arviointeja. Arviointipaneeleille täytyisi varata riittävästi aikaa suhteessa arvioitavien yksikköjen kokoon. Luonnontieteiden asema koulussa ja uusien opiskelijoiden rekrytointi Kouluissa tulisi innostaa opiskelijoita luonnontieteiden opiskeluun aikaisempaa enemmän. Fysiikan opiskelijoista liian moni keskeyttää. Suomessa tilanne on kuitenkin melko hyvä verrattuna moneen muuhun Euroopan maahan. 7

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014 2015

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014 2015 1 Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014 2015 Työryhmä Finnish Council of University Rectors Matti Uusitupa, puheenjohtaja Ilkka Niemelä ja

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen

Lisätiedot

Akatemian rahoitusinstrumentit

Akatemian rahoitusinstrumentit Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä

Lisätiedot

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa.

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Etene tutkijana Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Suomen Akatemia edistää tutkijanuraa sen kaikissa eri vaiheissa. Akatemia tukee erityisesti nuorten tutkijoiden itsenäistymistä, kannustaa tutkijoiden

Lisätiedot

Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén

Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén Rakenteellisen kehittämisen tarve Yliopistolta edellytettiin neuvotteluaineistossa tutkittuun tietoon perustuvaa

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 KLIINIKKO, TUTKIJA VAI KLIINIKKOTUTKIJA? Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 Tero Kivelä Säätiöstä Suomen Lääketieteen Säätiö Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustama

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto 2004 2008

Jyväskylän yliopisto 2004 2008 Jyväskylän yliopisto 2004 2008 Tiedebarometri Tuotokset ja panokset maisterit tohtorit julkaisut tukimusrahoitus kok.rah. henkilötyövuodet *) kansainkvreferoidut muut tieteelliset kansallinen 1) välinen

Lisätiedot

Tutkimuksen viitearkkitehtuuri Tutkimuksen tuen ja hallinnan näkökulma. Mari Riipinen Turun yliopisto

Tutkimuksen viitearkkitehtuuri Tutkimuksen tuen ja hallinnan näkökulma. Mari Riipinen Turun yliopisto Tutkimuksen viitearkkitehtuuri Tutkimuksen tuen ja hallinnan näkökulma Mari Riipinen Turun yliopisto Sisällys Tausta Mitä tutkimuksen viitearkkitehtuuri tarkoittaa Tavoite Miksi tutkimuksen viitearkkitehtuuria

Lisätiedot

Tieteen tila 2014 Havainnot ja suositukset

Tieteen tila 2014 Havainnot ja suositukset Tieteen tila 2014 Havainnot ja suositukset Heikki Mannila 24.10.2014 1 Sisältö Tavoitteet Aineistot ja huomautuksia niihin Havaintoja Suositukset 2 Tavoitteet Materiaalia, joka tukee yliopistojen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia. Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto

Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia. Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto 2.10.2013 Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloituminen Tutkimus- ja opetusinfrastruurit

Lisätiedot

Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto.

Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto. Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto http://www.jyu.fi/fysiikka Opetuksen ja tutkimuksen huipulla* Ystävällinen ja innostava ilmapiiri Monipuolista opetusta ja tutkimusta Kansainvälinen ympäristö * Koulutuksen

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TURUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...

Lisätiedot

Tieteen tila hankkeen valmistelu

Tieteen tila hankkeen valmistelu Tieteen tila 2014 -hankkeen valmistelu KOTA-päivät 20.8.2013 Anu Nuutinen Johtava tiedeasiantuntija 1 www.aka.fi/tieteentila2012 Tieteenaloittainen materiaali sisältää myös tilastoaineistoa sekä bibliometrisiä

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020 Yhteistyöllä huipulle 2 Yhteistyöllä huipulle Arvomme EETTISYYS SUVAITSEVAISUUS Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta tekee edustamillaan

Lisätiedot

SYYSHAKU Hankerahoitus 2. Tutkimusohjelmat 3. Tutkijan tehtävät

SYYSHAKU Hankerahoitus 2. Tutkimusohjelmat 3. Tutkijan tehtävät SYYSHAKU 2012 1. Hankerahoitus 2. Tutkimusohjelmat 3. Tutkijan tehtävät 1 Hankerahoitus Akatemiahanke Suunnatut akatemiahankkeet Temaattiset haut Kehitystutkimus Kansainväliset yhteishankkeet Tutkimusohjelmat

Lisätiedot

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Elina Juntunen, Suomen Akatemia Erasmus Mundus infopäivä 21.11.2011 1 23.11.2011 Muutama sana Akatemian tuesta tutkijaliikkuvuudelle Akatemian strategia ja kansainvälisen

Lisätiedot

Ajankohtaista kansainvälisestä ja kansallisesta tutkimuspolitiikasta. Valtakunnallinen tohtorikoulutuspäivä Eeva Kaunismaa Opetusneuvos

Ajankohtaista kansainvälisestä ja kansallisesta tutkimuspolitiikasta. Valtakunnallinen tohtorikoulutuspäivä Eeva Kaunismaa Opetusneuvos Ajankohtaista kansainvälisestä ja kansallisesta tutkimuspolitiikasta Valtakunnallinen tohtorikoulutuspäivä 5.10.2016 Eeva Kaunismaa Opetusneuvos Kysymyksiä, joihin palaamme lopuksi Mitä jäi mieleen? Mitä

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA

TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA Sisällys: 1. Suunnitteletko maisterintutkinnon jälkeisiä jatko-opintoja? Väitöskirjaa? 2. Alustavaa informaatiota jatko-opiskelusta perustutkintovaiheessa

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO HALLINTOKESKUS. Tiedekumat ja kauppakorkeakoulu Sopimusliite

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO HALLINTOKESKUS. Tiedekumat ja kauppakorkeakoulu Sopimusliite Tiedekumat ja kauppakorkeakoulu Pvm Nro Viite 9.11.2011 0 Sopimusliite ASIA Postiosoite: PL35 40014 Jyväskylän yliopisto Käyntiosoite: Seminaarinmäki Rakennus T Puhelin: (014) 260 1211 Telefax: (014) 260

Lisätiedot

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Kopio e-lomakkeesta 11.3.2011 Kysely sulkeutunut 4.4.2011 Helsingin yliopiston vastuullisille tutkijoille suunnattu KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Taustatiedot

Lisätiedot

Professori tutkimuksen johtajana. Kaarle Hämeri Professorilii/o

Professori tutkimuksen johtajana. Kaarle Hämeri Professorilii/o Professori tutkimuksen johtajana Kaarle Hämeri Professorilii/o 1. Asema: yliopistolaki, johtosäännöt 2. Tutkimuksen teon edellytykset 3. Strategiaan vaiku/aminen, tutkimuksen suuntaaminen Asema Yliopistolaki

Lisätiedot

FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu

FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -info aiehakemuksia valmisteleville 15.1. 2014 Hanna Rantala FiDiPro-ohjelma Tekesin ja Suomen Akatemian yhteinen rahoitusohjelma. Tavoitteena on kasvattaa

Lisätiedot

Yliopistouudistus Suomessa. Johtaja Anita Lehikoinen

Yliopistouudistus Suomessa. Johtaja Anita Lehikoinen Yliopistouudistus Suomessa Johtaja Anita Lehikoinen 8.6.2010 Yliopistouudistuksen tavoitteet tavoitteena luoda suomalaisille yliopistoille vastaavat toimintaedellytykset kuin parhailla ulkomaisilla yliopistoilla

Lisätiedot

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Hyväksytty kasvatustieteiden johtokunnan kokouksessa 3.12.2014 Tekniset korjaukset 20.1.2017 URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Tampereen yliopistossa on tavoitteena

Lisätiedot

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA

TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA Laura Lalu (laura.lalu@uta.fi) Kansainvälisten asioiden koordinaattori Tampereen yliopisto/päätalo A120 27.1.2016 ULKOMAILLA OPISKELUN HYÖDYT Henkilökohtainen akateeminen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Elise Pinta, tutkijakoulukoordinaattori, Turun yliopiston tutkijakoulu Anne Tuittu, tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija,

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE

SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa ja

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes SHOK infotilaisuus 17.2.2014 Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes DM xx-2013 SHOK-johtoryhmän linjaukset uudistuksiksi Fokusoidaan toimintaa nykyistä terävämpiin osaamiskärkiin tähtäimenä uusien liiketoimintojen

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Jyväskylän yliopisto MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Hallituksen tehtävänä on yliopistolain (645/97) 11 :n mukaan päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista. Määrärahoja kohdennettaessa

Lisätiedot

Henkilöstömäärän muutos ja yritysten kokoluokittain, henkilöä

Henkilöstömäärän muutos ja yritysten kokoluokittain, henkilöä Henkilöstömäärän muutos 2001 2011 ja 2001 2012 yritysten kokoluokittain, henkilöä 55 000 50 397 2001 2011 45 000 35 000 25 000 15 000 5 000-5 000 43 698 21 017 20 053 16 826 18 500 12 494 10 856 10 2049

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos alustavia tuloksia

Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos alustavia tuloksia Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen, akateemiset yhteisöt ja muutos (RAKE) Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos alustavia tuloksia Tutkijatapaaminen 4.12.2008 Opetusministeriö TaSTI:n RAKE-ryhmä:

Lisätiedot

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT 15.6.2011 Pauli Niemelä TUTKIJAN URAN IDEA TOHTORIKOULUTUS (Tohtori-/tutkijakoulut), ei ilmeisesti laajene jatkossa, mutta

Lisätiedot

Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus

Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus 18.5.2016 AMK-päivät AMK goes Digi Johtaja Riitta Maijala 1 Musiikkituottajien jäsenyhtiöiden äänitteiden euromääräinen tukkumyynti Suomessa* * http://www.ifpi.fi/tilastot/

Lisätiedot

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: KYSELY YLIOPISTOILLE JULKAISUFOORUMI-LUOKITUKSEN KÄYTÖSTÄ Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: Hyvät tutkimuksesta vastaavat rehtorit, Tieteellisten

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti

Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti 28.3.2007 Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän jäsenet Hannu Soini, professori (pj.) Leena Syrjälä, professori

Lisätiedot

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta

Lisätiedot

Miksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia

Miksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia Miksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia 1 SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia & aineistonhallinnan historia Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta

STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta Huhtikuun 2015 haku 10.3.2015 Verkostoitumistilaisuus 1 Tavoite STN rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa, tieteellisesti korkealaatuista tutkimusta

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014 1. YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Yliopistolla on merkittävä alueellinen rooli ja koulutuksessa valtakunnallisesti merkittävä

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

CASR tänään ja 5 vuoden päästä. Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio

CASR tänään ja 5 vuoden päästä. Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio 1 CASR tänään ja 5 vuoden päästä Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio 2 Sisältö Terästutkimuskeskuksen lyhyt historia Terästutkimuskeskus tänään

Lisätiedot

Tilastot: Kaikki tieteenalat yhteensä ja t&k-toiminta päätieteenaloittain

Tilastot: Kaikki tieteenalat yhteensä ja t&k-toiminta päätieteenaloittain Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tilastot: Kaikki tieteenalat yhteensä ja t&k-toiminta päätieteenaloittain Tässä dokumentissa tarkastellaan Suomen t&k-toimintaa kokonaisuutena (kaikki tieteenalat yhteensä)

Lisätiedot

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta STN-tietoisku 1 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9.2013 tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen

Lisätiedot

Neurotiede. Työryhmän osallistujat

Neurotiede. Työryhmän osallistujat Neurotiede Työryhmän osallistujat Heikki Rauvala, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja) Asla Pitkänen, Itä-Suomen yliopisto Hilkka Soininen, Itä-Suomen yliopisto Katri Wegelius, Helsingin yliopisto (asiantuntijasihteeri)

Lisätiedot

Opetusministeriön asetus

Opetusministeriön asetus Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun

Lisätiedot

Yliopistot ja puiteohjelmarahoituksen houkutus ja haasteet

Yliopistot ja puiteohjelmarahoituksen houkutus ja haasteet Yliopistot ja puiteohjelmarahoituksen houkutus ja haasteet Marja Nykänen Suomen EU-T&K-sihteeristö 23.8.2010 Perustietoa 7PO:sta: Suomen EU-T&K- sihteeristö ELY-keskusten Eurooppa- yhteyshenkilöt + EEN-verkosto

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Kansainvälistyvä korkeakoulu

Kansainvälistyvä korkeakoulu Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto Kansainvälistyvä korkeakoulu Kansallisen strategian valmistelun käynnistysseminaari 27.2. Krista Varantola 1 Miksi yliopistojen tulisi kansainvälistyä? Opettajan/tutkijan

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

Suomen tieteen tila ja taso Finlandia-talo Paavo Löppönen

Suomen tieteen tila ja taso Finlandia-talo Paavo Löppönen 1 10.11.2009 Suomen tieteen tila ja taso 2009 Finlandia-talo 10.11.2009 Paavo Löppönen 2 10.11.2009 Tavoitteet Analysoida Suomen tieteellisen tutkimuksen ja tutkimusjärjestelmän kehitystä eurooppalaisessa

Lisätiedot

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS Helsinki Institute of Physics P.O.Box 64, (Gustaf Hällströmin katu 2) FIN-00014 University of Helsinki, Finland Phone +358 9 191 50521, fax +358 9 191 50522 FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS

Lisätiedot

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä TEKIN NAPS. KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA OHJELMA VALMISTELTU LAAJASSA YHTEISTYÖSSÄ Valmisteluvastuussa TEKin koulutusvaliokunta ja projektiryhmä Projektipäällikkö

Lisätiedot

Erityinen koulutustehtävä 1 (mikäli useampia tehtäviä, kirjataan niistä jokainen omilla kaavakkeilleen)

Erityinen koulutustehtävä 1 (mikäli useampia tehtäviä, kirjataan niistä jokainen omilla kaavakkeilleen) Hakuliite lukio 10.8.2015 Erityinen koulutustehtävä 1 (mikäli useampia tehtäviä, kirjataan niistä jokainen omilla kaavakkeilleen) Hakutiedot Koulutuksen järjestäjän nimi Opetuskieli Kunnat, joissa opetusta

Lisätiedot

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) 27.5.2014 Fortum Keilaniemi Jorma Aurela Sisältö YES-työn taustaa Strategiatyöryhmän esittely Strategiatyön esittely YES-työn taustaa TEM asetti tammikuussa 2013

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

TerveysNetin opetuksen kehittämispäivät

TerveysNetin opetuksen kehittämispäivät Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemia (TVA), Finland Futures Academy (FFA), koordinaattori Sari Söderlund sari.soderlund@tse.fi TerveysNetin opetuksen kehittämispäivät 25.11.2010 Kansainvälinen opetusyhteistyö

Lisätiedot

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen Ajatuksia tohtorin koulutuksesta Timo Kekkonen Esityksen sisältö 1. Mitä opimme tutkimuksesta? 2. Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? 3. Mitä pitäisi tehdä? 2 HS, Kuukausiliite 1/08 Mitä tutkimuksesta

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Lääke- ja terveystieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Lääke- ja terveystieteet Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Lääke- ja terveystieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan lääketieteiden aloista peruslääketieteitä; kliinisiä lääketieteitä; hammaslääketieteitä; lääketieteen

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE

UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE TUTKIMUS, PROFILOITUMINEN JA NOUSEVAT ALAT 18.5.2016 Humanistinen ala Jussi Nuorteva 16.12.2015 Tavoitteena lisätä digitalisaation hyödyntämistä ja tutkimuksen infrastruktuurien

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot