Fysiikka. Työryhmän osallistujat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Fysiikka. Työryhmän osallistujat"

Transkriptio

1 Fysiikka Työryhmän osallistujat Juha Äystö, Jyväskylän yliopisto (puheenjohtaja) Kari Enqvist, Helsingin yliopisto Keijo Hämäläinen, Helsingin yliopisto Martti Kauranen, Tampereen teknillinen yliopisto Matti Manninen, Jyväskylän yliopisto Erkki Oja, Aalto-yliopisto Jukka Pekola, Aalto-yliopisto Kalle-Antti Suominen, Turun yliopisto Anu Kankainen, Jyväskylän yliopisto (asiantuntijasihteeri) A. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) toimintaympäristössä on tapahtunut viime vuosina useita muutoksia. Vuonna 2010 voimaan astuneen yliopistolain myötä yliopistojen autonomia on vahvistunut ja niistä on tullut työnantajia, jotka voivat harjoittaa itsenäistä henkilöstöpolitiikkaa. Myös laki Suomen Akatemiasta uudistettiin vuoden 2010 alussa, jolloin akatemiaprofessorit ja -tutkijat siirtyivät työsuhteisiin yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin. Yliopistouudistus ei ole vielä ehtinyt vaikuttaa TKI-ympäristön kehitykseen voimakkaasti. Uudistuksen yliopistoille lisäämää päätäntävaltaa pidetään hyvänä asiana. Yliopistot ovat saaneet enemmän liikkumavaraa taloudenpitoon. Esimerkiksi pääomatuottoja voidaan hyödyntää paremmin sekä lisärahoitusta hankkia lahjoituksin ja liiketoiminnalla. Rahoituksesta on tullut pitkäjänteisempää. Toisaalta taloudellisia haasteita asettavat muun muassa valtion tuottavuusohjelma, yliopistoindeksin leikkaus, sekä alimitoitettu arvonlisäveron kompensointi. Fysiikan tutkimuksen perusrahoitus ei ole tällä hetkellä täysin kunnossa. Kansallisella tasolla on jo jouduttu supistamaan opetuksesta ja laiteinvestoinneista. Suurena ongelmana koetaan, että tutkimusinfrastruktuuriin, kuten arvokkaisiin mittalaitteisiin sekä niiden suunnitteluun ja kehitykseen, ei ole tarjolla pysyvää ja ennakoivaa rahoitusmekanismia. Suomen pitäisi CERNin sekä Facility for Antiproton and Ion Research (FAIR) ja European Synchrotron Radiation Facility (ESRF)-laitteistojen lisäksi aktiivisemmin osallistua kansainvälisiin tutkimusinfrastruktuureihin, sillä niissä tehty tutkimus poikii lukuisia huippuluokan julkaisuja ja lisää suomalaisen tutkimuksen kansainvälistä näkyvyyttä. European Research Councilin (ERC) rahoitusmuodot ovat tervetullut lisä tutkimusrahoitukseen. Fysiikan alalla niitä pitäisi hyödyntää vielä nykyistä paremmin. Fysiikan tutkimuksesta vain 49 % rahoitetaan yliopistojen budjettivaroin. Huomattava osa rahoituksesta tulee ulkopuolelta, pääosin Suomen Akatemialta (24 %). Perustutkimuksen rahoituksen niukkuus ajaa fysiikkaa liiankin vahvasti kohti monitieteisyyttä alan perustutkimuksen kustannuksella. Valtioneuvoston päätökset ja opetus- ja kulttuuriministeriön palautteet yliopistoille edellyttävät yliopistoilta profiloitumista. Myös Suomen yliopistot UNIFI ry:n RAKEkoordinaatiohanke tukee profiloitumista ja rakenteellista kehittämistä yliopistoissa. Profiloitumista helpottavat tieteenalojen ja yliopistojen ulkoiset arvioinnit, jotka vaikuttanevat myös 1

2 tulosneuvotteluihin yliopistoissa. Fysiikan alalla kansallinen profilointi on ehkä kaikkein parhaiten kehittynyttä. Missä määrin ulkopuolinen rahoitus ja toisaalta arvioinnit vaikuttavat kärkialojen valintaan yliopistoissa, jää nähtäväksi. Tuoreissa strategisen huippuosaamisen keskittymissä (SHOK) yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkijat ja tutkimusryhmät sekä tutkimustuloksia tarvitsevat yritykset ovat tehneet yhteistyötä löytääkseen uusia innovatiivisia tuloksia tai tuotteita. Kokemukset SHOKeista ovat olleet ristiriitaisia: jotkut niistä toimivat hyvin, toiset taas eivät. B. Tieteenalan kehitys ja kansainvälinen taso Fysiikka on yksi vahvimmista perinteisistä tieteenaloista Suomessa. Fysiikan koulutus on korkeatasoista: Suomessa koulutetut tohtorit ovat haluttuja myös ulkomaisissa huippuyliopistoissa ja tutkimuskeskuksissa. Tieteenalan kehitys Suomessa noudattelee kehitystä muissa Länsi- Euroopan maissa. Panostus kokeelliseen fysiikkaan ja sen vaatimaan tutkimusinfrastruktuuriin ei ole ollut yhtä voimakasta kuin muualla Euroopassa ja erityisesti Ruotsissa. BRIC-maiden (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina) vahvistuminen ei vielä tällä hetkellä ole voimakkaasti vaikuttanut suomalaiseen tutkimukseen, vaikka BRIC-maiden julkaisumäärien kasvu on huomattu fysiikan alalla. BRIC-maat koetaan ennemmin mahdollisuutena kuin uhkana suomalaiselle tieteelle. Lahjakkaiden jatko-opiskelijoiden ja tutkijatohtoreiden rekrytoiminen näistä maista on kuitenkin vielä haastavaa ja sisältää aina pienen riskin, sillä henkilökohtaisia kontakteja näiden maiden tutkimusryhmiin on vielä melko vähän. Esimerkiksi kielitaito, koulutus tai alan tuntemus voivat osoittautua puutteellisiksi. Riskinottoon tulisi kuitenkin kannustaa siihen liittyvien mahdollisuuksien vuoksi. Jos henkilökunnassa on jo BRIC-maiden tutkijoita, myös rekrytointi näistä maista helpottuu. Fysiikka on hyvin kansainvälinen tieteenala. Kansainväliset yhteydet ovat viime vuosina vahvistuneet ja painottuneet suomalaisten tutkijoiden vierailuihin ulkomailla. Korkeatasoisten ulkomaisten tutkijoiden saaminen pysyvästi tai pitkäksi aikaa Suomeen on kuitenkin ollut haastavaa muun muassa elinkustannuksiin suhteutetun palkkatason, kielen, ilmaston ja maantieteellisen sijainnin vuoksi. Esimerkiksi ulkomaisen professorin sapattivuosi Suomessa olisi konkreettinen keino kansainvälisyyden lisäämiseksi paikallisesti. Tähän kuitenkin tarvittaisiin nykyistä nopeampaa rahoitusmekanismia. Vaikka yliopistot voisivat itse budjetoida rahaa tällaisiin vierailuihin, nykyisessä taloustilanteessa sen toteutuminen on epätodennäköistä. Suomen Akatemialla pitäisi olla rahoitusmekanismi, jolla voitaisiin nopealla aikataululla rahoittaa ulkomaalaisen professorin tai huippututkijan sapattivapaa Suomessa. Fysiikka on Suomessa kokonaisuutena hyvällä ja paikoin erinomaisella kansainvälisellä tasolla. Myös bibliometrisesti mitattuna suomalaisella fysiikan tutkimuksella menee hyvin. Esimerkiksi Aalto yliopisto, Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto sekä Åbo Akademi keräsivät selvästi keskimääräistä enemmän viittauksia fysiikan aloilla kuin muiden organisaatioiden julkaisut samoilla aloilla maailmassa keskimäärin. Julkaiseminen ulkomaalaisten kanssa yhdessä lisää viittauksia huomattavasti, mikä korostaa kansainvälisten kontaktien merkitystä. Vaikka fysiikka on pärjännyt melko hyvin kilpailussa kansainvälisestä rahoituksesta, kuten ERC-hauissa, se voisi menestyä rahanhaussa vielä paremmin. EU-rahoituksen hakemiseen pitäisi panostaa ja kannustaa. Rahoituksen saaneita voitaisiin palkita myös henkilökohtaisesti tutkimusrahoituksen lisäksi. 2

3 Suomalaisten asiantuntijoiden vähäisellä määrällä ERC-rahoituksen arviointipaneeleissa voi myös olla vaikutusta saatuihin rahoituksiin. Useat luonnontieteiden ja tekniikan huippututkimusyksiköistä ovat laskennallisia ryhmiä, mikä osittain on seurausta kokeellisen mittalaitteistojen riittämättömästä rahoituksesta. Tällä hetkellä toimivista huippuyksiköistä vain kaksi keskittyy kokeelliseen fysiikkaan. Huippututkimusyksiköt ovat tärkeä osa fysiikan tutkimusympäristöä mahdollistaen pitkäjänteisen ja kansainvälisesti korkeatasoisen työskentelyn. Huippututkimusyksiköissä on tapahtunut kehitystä ja profiloitumista. Ryhmät ovat kilpailukykyisiä kansainvälisesti ja pääsevät kansainvälisiin verkkoihin kansainvälisissä hauissa, esimerkkeinä nano-, ydin- ja hiukkasfysiikan tutkimus. Eriäviäkin mielipiteitä esiintyy. Joidenkin mielestä samojen huippujen jatkaessa vuodesta toiseen tilanne jähmettyy, jolloin huippuyksikköjen ulkopuolelle jääneet joutuvat hakemaan uusia tutkimusreittejä rahoituksen turvaamiseksi. Fysiikan alalla on vain kaksi akatemiaprofessoria, mikä on liian vähän verrattuna esimerkiksi biotieteisiin. Sen sijaan tilanne FiDiPro-toimien (Finland Distinguished Professor Programme) osalta on huomattavasti parempi. Näiden merkityksestä ja vaikuttavuudesta tutkimusympäristölle pitäisi tehdä huolellinen analyysi. FiDiPro-järjestelmän tuoman lisäarvon hyödyntäminen tutkimustoiminnassa ja siihen tarvittavat toimet vaativat jatkossa erityistä huomiota. Hot spotien ja nousevien alojen tunnistaminen on vaikeaa. Esimerkiksi 20 vuotta sitten aika harva olisi osannut ennakoida kosmologian tai nanotekniikan kehitystä. Tutkimuksen profilointi ja tieteenalan arvioinnit voivat auttaa tässä. Nouseviin aloihin kannattaa suhtautua kriittisesti: oman tutkimuksen ja kentän pitkäjänteinen kehittäminen voi ajaa asiaa enemmän eteenpäin kuin säntääminen tieteen muotisuuntauksien mukana. Hot spotit ja nousevat alat eivät synny tyhjästä vaan pohjautuvat jo olemassa olevaan vahvaan fysiikan tutkimukseen. Kokeiluihin ja riskinottoon kannustaa riittävän suuri, pitkäjänteinen perusrahoitus, jonka puitteissa on uskallusta tehdä kokeiluja ja saada uusia ideoita. Nousevista aloista Suomi on jo aktiivisesti mukana CERN-, ESRF-, ja FAIR-laitteistoilla tehtävissä uraauurtavissa tutkimuksissa ja hot spoteja haetaan aktiivisesti, esimerkiksi ydinastrofysiikasta. Valitettavasti Suomi ei ole mukana vapaaelektronilasereiden kansainvälisissä huippuhankkeissa, kuten eurooppalaisessa XFEL-laitteistossa Saksassa. Fundamentaalinen kiinteän aineen teoria ja osaaminen on viime vuosina jäänyt vähemmälle huomiolle. Tutkimuksen merkittävää uudelleensuuntautumista ei ole näkyvissä lähitulevaisuudessa. Mahdolliset tieteelliset läpimurrot voivat tietenkin muuttaa kenttää. Fysiikka on perustiede, jota tarvitaan esimerkiksi kemiassa tai biologiassa. Monitieteiset hankkeet voivat viedä näiden tieteenalojen tutkimusta eteenpäin ja tuottaa mielenkiintoisia sovelluksia. Ne tarjoavat myös enemmän rahoitusmahdollisuuksia. Uhkana on se, että fysiikka ja sen rahoitus diffundoituu liikaa muihin tieteisiin ja varsinainen fysiikan perustutkimus näivettyy. C. Tutkijanura ja tohtorikoulutus Tohtorintutkintojen määrä pitäisi säilyttää ennallaan tai supistaa hieman. Koulutuksen tulisi perustua tarpeeseen eikä yliopistojen rahoitus saisi olla liian vahvasti kytköksissä suoritettujen tutkintojen lukumäärään. Työllisyystilannetta pitäisi seurata tarkemmin. Myös alueellista vaihtelua 3

4 ja sitä, työskentelevätkö tohtorit koulutustaustaansa ja -tasoansa vastaavassa työssä, voitaisiin tilastoida selkeämmin. Supistamisen perusteluna käytettiin sitä, että opiskelijat saisivat enemmän ohjausta ja valmistuisivat nopeammin. Toisaalta ohjausta voitaisiin lisätä hyödyntämällä paremmin tutkimusryhmissä olevien vanhempien tutkijoiden ohjauskapasiteetit. Tavoitteena on nopeuttaa tohtorinkoulutus 3-4 vuoteen sekä supistaa sen sisältöä laadusta tinkimättä. Näin vapautunutta rahaa voitaisiin käyttää tutkijatohtorien palkkaamiseen. Rahoitus pyritään järjestämään neljäksi vuodeksi. Ongelmaksi koetaan rahoituksen fragmentoituneisuus: säätiöiden keskitetty haku voisi toimia myös tohtorikoulutettavien kohdalla. Yliopistojen omat tutkijakoulut ovat uusi ja periaatteessa hyvä asia. Tohtorikoulutettavilta edellytetään tutkimussuunnitelmaa ja sitoutumista tutkinnon suorittamiseen määräajassa. Uhkana on se, että fysiikka saa yliopistojen tutkijakouluissa vähemmän rahaa, koska luotetaan sen menestymiseen ulkopuolisen rahoituksen hankinnassa. Tutkintojen nopeuttamisen yksi este on hallinnollisen ja teknisen tukihenkilöstön määrän jatkuva väheneminen yliopistojen säästö- ja henkilöstöpolitiikan vuoksi. Tutkijatohtoreita tulisi olla aikaisempaa enemmän suhteessa jatko-opiskelijoihin. Lahjakkaiden tutkijatohtorien rekrytoiminen ulkomailta on yksi mahdollisuus määrän lisäämiseksi. Rahoituksen hitaus tai nopeus koettiin tässä ongelmaksi. Esimerkiksi Suomen Akatemian rahoituksessa päätöksen jälkeen on vain pari kuukautta aikaa rekrytoida tutkijatohtoreita tutkimusryhmään. Toisaalta rahasto, josta saisi nopeasti rahaa lahjakkaille post doc -tutkijoille, olisi tarpeen monessa tilanteessa. Rahoitushakemusten tekeminen tutkijatohtorivaiheessa voi syödä turhan paljon aikaa varsinaiselta tutkimustyöltä. Suomessa tutkijakunnan rakenne on perinteisesti ollut pyramidimainen: tohtorikoulutettavia on paljon, tutkijatohtoreita huomattavasti vähemmän ja varttuneempia tutkijoita vielä vähemmän. Uudet urapolkujärjestelmäpaikat ovat mahdollisuus lisätä varttuneempien tutkijoiden määrää. Ne myös kannustavat lahjakkaita ihmisiä pysymään akateemisella uralla. Joissakin yliopistoissa liian tiukat urapolkujärjestelmän ikärajat voivat hankaloittaa uralle pyrkimistä. Urapolkujärjestelmäpaikkojen lisäksi esimerkiksi ERC-rahoitus on mahdollistanut itsenäisen tutkimusryhmän perustamisen jo melko nuorena tutkijana. Tohtorien sijoittumista muihin kuin akateemisiin tehtäviin on vaikea edistää erityiskeinoilla. Sijoittuminen vaihtelee selvästi aloittain tai hankkeittain. Esimerkiksi Tekes-hankkeissa työskennelleet ovat haluttua työvoimaa yliopiston ulkopuolella. Tohtorien työllistymistä yrityspuolelle edistävät osoitukset osaamisesta, kuten hyvä väitöskirja, sekä projektinhallinnasta. Teollisuus ei arvosta fragmentoitunutta ja fokusoitunutta koulutusta, vaan laaja-alaisia tutkintoja. Yrityspuolella on paljon käyttämätöntä potentiaalia: esimerkiksi pankit voisivat palkata fyysikkoja ja fyysikot voisivat perustaa itse enemmän yrityksiä. D. Liikkuvuus ja verkostot Kansainvälisten verkostojen merkitys on kasvanut koko ajan ja verkostoituminen fysiikassa on hyvää. Kanssakäymisen mahdollisuudet ovat teknisesti helpottuneet huomattavasti: ihmisten ei ole enää pakko liikkua paikasta toiseen verkostojen ylläpitämiseksi. Tutkijoiden liikkuvuus on myös muuttanut muotoaan: kuukauden mittaisen ulkomaanmatkan sijasta tutkijat saattavat tehdä kuusi viiden päivän matkaa. Matkat voivat olla esimerkiksi erilaisia kokouksia, työpajoja, konferensseja, 4

5 vierailuja tai mittauksia ulkomailla. Suomen Akatemian liikkuvuuden raportointia voisi päivittää paremmin vastaamaan nykyajan liikkuvuutta ottamalla huomioon myös lyhyet ulkomaan vierailut. Liikkuvuuteen tulisi saada enemmän rahaa. Perusrahoituksen ongelmat rajoittavat matkustamista kokouksiin joissakin yliopistoissa. Kansainvälisiä tohtoriohjelmia, kuten Erasmus Mundus Joint Doctorate -ohjelmaa, hyödynnetään Suomessa liian vähän. Ongelmana voi olla tutkintojen yhteensovittaminen: joissakin ohjelmissa tohtorintutkintoon käytetään kolme vuotta, kun Suomessa tavoitteena on neljä vuotta. Ulkomaisten jatko-opiskelijoiden palkkaaminen tutkimusryhmiin on myös hyödyllistä. Tohtorikoulutettavia tulisi kannustaa kansainvälisyyteen jo ennen väittelyä. Olennainen liikkuvuuden ja verkostojen luomisen muoto on tutkijoiden pitkäaikaisemmat työskentelyjaksot ulkomaisissa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Syntyneet kontaktit ja kerätty tietotaito uudistavat myös tutkimusta Suomessa. Ulkomaille lähtöön tulisi kannustaa viimeistään tohtorintutkinnon jälkeen. Vaikka nuoret fyysikot ovat menneet huomattavan ahkerasti ulkomaille verrattuna muihin tieteenaloihin, liikkuvuutta tulisi vielä parantaa. Tutkijakoulutettaville ja - tohtoreille tulisi korostaa pelisääntöjä: väitelleiden odotetaan lähtevän ulkomaille ja professuurin saaminen edellyttää ulkomaille lähtöä. Vaikka selkeä kielto Suomeen jäämisestä voisi lisätä liikkuvuutta, myös järkeä pitäisi käyttää, jos esimerkiksi koko väitöskirja on käytännössä tehty ulkomailla, kuten CERN:ssä tai ESRF:ssä. Ulkomaille lähteviä voitaisiin kannustaa vaikka tarjoamalla viisivuotista paluupaikkaa menestyneille tutkijoille, jotka Suomeen palatessaan tuovat selkeästi uutta osaamista. Liikkuvuutta uhkaa viime vuosien aikana tapahtunut asenteellinen muutos: tutkijoita on vaikeampi saada lähtemään ulkomaille. Ulkomailla olo on todennäköisesti arkipäiväistynyt eikä sisällä entisenlaista hohtoa. Usein jo jatko-opiskeluun liittyy kansainvälistä yhteistyötä ja oleskelua ulkomailla. Suomalainen tutkimusympäristö saatetaan kokea niin turvallisena ja hyvänä, ettei ulkomaille lähtö houkuttele. Pitkään erilaisissa opetus- ja pätkätöissä olleet saattavat saada helpommin vakinaisen työsuhteen kuin ulkomailla aikaansa viettäneet. Väittelyikä on edelleen melko korkea, jolloin erilaiset perhesyyt saattavat vaikeuttaa ulkomaille muuttamista. Todellista liikkuvuutta voisi lisätä, sillä usein tutkijat palaavat ulkomailta suoraan takaisin kotiyliopistoonsa. Toisaalta laitokset ovat niin voimakkaasti profiloituneet Suomessa, ettei oman erikoisalan osaamista tai laitteistoa löydy välttämättä muualta kuin kotiyliopistosta. Tämä vähentää myös kansallista liikkuvuutta. Pohjoismaista yhteistyötä kannattaa tukea - onhan pohjoismainen tiedeyhteisö jo arvo sinänsä. Samantyyppiset koulutus- ja työllisyysrakenteet sekä samanlaiset arvot helpottavat yhteisten asioiden ajamista kansainvälisissä tutkimusinfrastruktuureissa, joissa Pohjoismaat mielletään usein yhtenä kokonaisuutena. Pohjoismainen yhteistyö tuo lisäarvoa ja painoa asioiden ajamisessa. Teoreettisella puolella NORDITA (Nordic Institute for Theoretical Physics) vahvistaa pohjoismaista yhteistyötä. Kokeellisella puolella kannattaisi etsiä mahdollisuuksia tutkimusyhteistyöhön esimerkiksi Ruotsiin rakennettavien MAX-IV- ja European Spallation Source (ESS) -laitteistojen tiimoilta. Suomen kannattaisi hyötyä ja ottaa mallia Ruotsin vahvasta panostuksesta tutkimusinfrastruktuuriin. 5

6 E. Tutkimuksen infrastruktuurit Tutkimusinfrastruktuureilla, jotka fysiikassa tarkoittavat lähinnä tutkimuslaitteistoja ja niiden ylläpitoa, on huomattava vaikutus tutkimuksen laatuun ja kansainväliseen asemaan. Niukka panostus tutkimuslaitteistoihin on näkynyt muun muassa tutkimuksen suuntautumisena laskennalliseen ja teoreettiseen fysiikkaan. Kansainvälisen aseman saavuttamiseen kokeellisen fysiikan puolella vaaditaan merkittäviä panostuksia laitteistoihin sekä niiden kehittämis- ja suunnittelutyöhön. Fysiikan alan koulutuksen korkea kansainvälinen taso ja käytännön työskentely laboratorioissa luovat hyvän pohjan tutkimusinfrastruktuureihin liittyvään erityisosaamiseen, mikä on selvästi vahvuus Suomessa. Erityisosaaminen edistää myös menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Osallistuminen toimintaan kansainvälisissä infrastruktuureissa (CERN, ESRF, FAIR) on myös vahvuus fysiikassa. Niihin kannattaisi osallistua nykyistä aktiivisemmin, sillä ne tuottavat huippuluokan julkaisuja. Tutkimusinfrastruktuurien käyttöä voitaisiin tehostaa lisäämällä rahoitusta sekä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Tutkimusinfrastruktuureihin liittyvät mahdollisuudet, kuten kokeellisen tutkimuksen mukanaan tuomat tieteelliset läpimurrot ja sovellukset, vaativat riittävää rahoitusta ja pitkäjänteistä suunnittelutyötä. Tutkimusinfrastruktuurien selvä heikkous on rahoituksen puute. Yliopistojen tiukoista budjeteista on joskus vaikea rahoittaa pienempiäkin hankintoja. Erityisen vaikeana on koettu rahoituksen saaminen euroa maksavien laitteistojen hankkimiseen. Yliopistouudistuksen mukanaan tuoma poistomenettely voi helpottaa hankintoja jatkossa. Tutkimusinfrastruktuureihin liittyviä heikkouksia ovat myös kansallisen infrastruktuuriajattelun epämääräisyys, haasteet taloudellisen vastuun jakamisessa ja ulkoisen rahoituksen suuri rooli, joka voi tehdä tutkimuksesta lyhytjänteistä. Fysiikan tutkimuksen laatua ja kansainvälistä asemaa voitaisiin parantaa luomalla Suomeen pysyvä rahoitusjärjestelmä infrastruktuureille eli kalliille ja vaativille luonnontieteiden mittauslaitteistoille. Rahoitusjärjestelmä helpottaisi tutkimusinfrastruktuurien uudistamista ja kansainvälisellä tasolla pysymistä. Rahoitusjärjestelmää voitaisiin kehittää A) lisäämällä yliopistojen rahoitusta siten, että infrastruktuureille saataisiin enemmän perusrahoitusta ja B) perustamalla Suomen Akatemiaan tutkimusinfrastruktuuritoimikunta, jolla olisi oma budjettinsa. Yliopistojen perusrahoituksen lisääminen helpottaisi tilannetta erityisesti pienempien laitehankintojen kohdalla. Isompiin hankintoihin tarvittaisiin B-kohdan tyyppinen kansallinen järjestelmä, jonka rahoituksesta osa tulisi yliopistoilta ja osa Akatemialta. Tässä voitaisiin ottaa mallia esimerkiksi Fysiikan tutkimuslaitoksen (HIP) avulla hoidetusta Suomen CERN-yhteistyöstä, joka on toiminut loistavasti. Laiterahoituksessa tulee huomioida, että rahoitetuille laitteille on käyttäjiä eli että henkilöstön rahoitus on kunnossa. Laiteinvestointeihin voitaisiin kannustaa akatemiahankkeissa siten, että osa budjetista voitaisiin käyttää laitteeseen, jolla tehtäisiin mittauksia projektin aikana. F. Muut mahdolliset tieteenalan kannalta tärkeät kysymykset Akatemian tuleva fysiikan arviointi Suomen Akatemian tulevaa fysiikan arviointia odotetaan innolla: arviointi antaa arvokasta tietoa yliopistojen rakenteelliseen kehittämiseen. Myös yliopistojen omia arviointeja on tehty tai on tekeillä. Yliopistojen kokonaisarvioinneissa ongelmana on saattanut olla se, että eri alojen arviointipaneelien antamat pisteytykset eivät ole olleet täysin vertailukelpoisia. Tässä mielessä 6

7 Akatemian arvioinnin pitäisi olla puolueettomampi. Koska arviointeja on useita, niistä aiheutuva kuorma pitäisi minimoida keräämällä bibliometristä dataa ja muuta taustamateriaalia mahdollisimman paljon etukäteen. Yksi laajempi, yhtenäinen luonnontieteiden arviointi esimerkiksi joka viides vuosi helpottaisi urakkaa tiedekunnissa. Laitosvierailut ovat tärkeä osa arviointeja. Arviointipaneeleille täytyisi varata riittävästi aikaa suhteessa arvioitavien yksikköjen kokoon. Luonnontieteiden asema koulussa ja uusien opiskelijoiden rekrytointi Kouluissa tulisi innostaa opiskelijoita luonnontieteiden opiskeluun aikaisempaa enemmän. Fysiikan opiskelijoista liian moni keskeyttää. Suomessa tilanne on kuitenkin melko hyvä verrattuna moneen muuhun Euroopan maahan. 7

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia Pääjohtaja Markku Mattila 1 Hallituksen strategia-asiakirja 2007 Kansainvälistymistavoitteet: kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen korkeakoulutuksen

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi

ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi Heikki Mannila 26.3.2014 1 OKM-ICT: Mistä on kyse ja mitä halutaan saada aikaan? ICT-alan kehityksen seuranta ja kehittämistarpeiden

Lisätiedot

Ask & Apply -kiertue 2013

Ask & Apply -kiertue 2013 Ohjelma: Ask & Apply -kiertue 2013 Syyshaku 2013 (30 min.) Hyvän hakemuksen ainekset (20 min.) Budjetin laadinta, Akatemia ja yliopisto yhdessä (30 min.) Kysy tiedeasiantuntijalta -tunti (60 min.) 1 SYYSHAKU

Lisätiedot

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014 2015

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014 2015 1 Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014 2015 Työryhmä Finnish Council of University Rectors Matti Uusitupa, puheenjohtaja Ilkka Niemelä ja

Lisätiedot

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet OHJE 1 (5) 4.8.2009 Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet Suomen Akatemia ja Tekes avaavat omia FiDiPro-hakuja säännöllisin väliajoin ja noudattavat omia hakukäytäntöjään. Hakuprosessi on kaksivaiheinen.

Lisätiedot

Teknillinen kemia ja kemian prosessitekniikka

Teknillinen kemia ja kemian prosessitekniikka Teknillinen kemia ja kemian prosessitekniikka Työryhmän osallistujat Riitta Keiski, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Outi Krause, Aalto-yliopisto Mikko Hupa, Åbo Akademi Jukka Seppälä, Aalto-yliopisto Satu

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötekniikka

Energia- ja ympäristötekniikka Energia- ja ympäristötekniikka Työryhmän osallistujat Jarmo Partanen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto (puheenjohtaja) Hannu Ahlstedt, Tampereen teknillinen yliopisto Riitta Kyrki-Rajamäki, Lappeenrannan

Lisätiedot

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Ritva Dammert 17.3.2014 Tieteentekijöiden liiton seminaari Helsingin yliopiston toimenpideohjelma 2013 2016 ja tohtorikoulutus Huippututkimuksen tunnistaminen

Lisätiedot

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa.

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Etene tutkijana Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Suomen Akatemia edistää tutkijanuraa sen kaikissa eri vaiheissa. Akatemia tukee erityisesti nuorten tutkijoiden itsenäistymistä, kannustaa tutkijoiden

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta Heikki Ruskoaho hallituksen pj 1 Akatemian tehtävänä on lain mukaan edistää tieteellistä

Lisätiedot

Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu

Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu Kimmo Viljamaa, Advansis Oy Janne Lehenkari, Advansis Oy Tarmo Lemola, Advansis Oy Terhi Tuominen, Helsingin yliopisto 1 Lähtökohdat Suomen

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Yliopistojen rahoitusjärjestelmän. - opiskelijoiden ideoita -

Yliopistojen rahoitusjärjestelmän. - opiskelijoiden ideoita - Yliopistojen rahoitusjärjestelmän kehittäminen - opiskelijoiden ideoita - Kysyttiin 1) Millaisia asioita yliopistoissa voisi ja pitäisi mitata? Miten nämä kriteerit voisivat vaikuttaa yliopistojen rahoitukseen?

Lisätiedot

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen Sinä poljet ja ohjaat ja minä katselen päältä Kalervo Väänänen Sisältö Tohtoroitumisen lähihistoriasta Tutkijoiden tarpeesta ja sijoittumisesta Suomen julkinen tutkimusrahoitus Akateemisesta uraputkesta

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Tukipalvelujen merkitys kansainvälisessä liikkuvuudessa

Tukipalvelujen merkitys kansainvälisessä liikkuvuudessa Tukipalvelujen merkitys kansainvälisessä liikkuvuudessa Tutkijanliikkuvuus avain kansainvälisyyteen -seminaari Karoliina Kokko Fulbright Center 28.5.2013 Fulbright Center Tehtävänä on edistää kansainvälistä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto 2004 2008

Jyväskylän yliopisto 2004 2008 Jyväskylän yliopisto 2004 2008 Tiedebarometri Tuotokset ja panokset maisterit tohtorit julkaisut tukimusrahoitus kok.rah. henkilötyövuodet *) kansainkvreferoidut muut tieteelliset kansallinen 1) välinen

Lisätiedot

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi

Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi 1 Tiedonkeruulomakkeiden kysymykset Tieteen tila 2014, Suomen Akatemia Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi Lomakkeet A1 ja A2. Professorikunnan tiedot Lomakkeet A1 ja A2 koskevat ainoastaan tutkimuslaitoksia.

Lisätiedot

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 KLIINIKKO, TUTKIJA VAI KLIINIKKOTUTKIJA? Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 Tero Kivelä Säätiöstä Suomen Lääketieteen Säätiö Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustama

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TURUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010 Riitta Mustonen 1 12.5.2010 FIRI 2010 -haun tutkimus- ja innovaatiopoliittiset perusteet Osa kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa; tutkijat

Lisätiedot

Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa

Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa Markku Ihonen Tutkijakoulu Tohtorikoulutus tutkimuksen arvioinnissa YLEISHUOMIO yksikköjen, ohjelmien ja tohtoriopiskelijoiden välinen vaihtelu suurta

Lisätiedot

Yliopistojen profiloituminen ja Suomen Akatemia

Yliopistojen profiloituminen ja Suomen Akatemia Yliopistojen profiloituminen ja Suomen Akatemia Heikki Mannila 14.1.2015 1 Tutkimuksen ja korkeakoulutuksen rahoitus Valtiollinen (ym.) rahoitus vuonna 2013, miljoonia euroja Yliopistot 1850 Yliopistot,

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA

TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA 1 TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA Prof. Kirsi Pyhältö TAUSTAA: TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAISELLE KEHITTÄMISELLE 2 Tohtorikoulutus on yliopiston toiminnan

Lisätiedot

Turun yliopiston tieteellisen toiminnan kokonaisarviointi. Pirkko Mäenpää Elise Johansson 16.10.2015

Turun yliopiston tieteellisen toiminnan kokonaisarviointi. Pirkko Mäenpää Elise Johansson 16.10.2015 Turun yliopiston tieteellisen toiminnan kokonaisarviointi Pirkko Mäenpää Elise Johansson 16.10.2015 Projektipäällikkö palkattu kesällä 2014 Ohjausryhmänä TY:n tutkimusneuvosto Mitä tavoitellaan Itsearviointi

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA

TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA Sisällys: 1. Suunnitteletko maisterintutkinnon jälkeisiä jatko-opintoja? Väitöskirjaa? 2. Alustavaa informaatiota jatko-opiskelusta perustutkintovaiheessa

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Sähkö-, automaatio- ja tietoliikennetekniikka, elektroniikka

Sähkö-, automaatio- ja tietoliikennetekniikka, elektroniikka Sähkö-, automaatio- ja tietoliikennetekniikka, elektroniikka Työryhmän osallistujat Heli Jantunen, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Aarne Halme, Aalto-yliopisto Kari Halonen, Aalto-yliopisto Riku Jäntti,

Lisätiedot

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Elina Juntunen, Suomen Akatemia Erasmus Mundus infopäivä 21.11.2011 1 23.11.2011 Muutama sana Akatemian tuesta tutkijaliikkuvuudelle Akatemian strategia ja kansainvälisen

Lisätiedot

Professori tutkimuksen johtajana. Kaarle Hämeri Professorilii/o

Professori tutkimuksen johtajana. Kaarle Hämeri Professorilii/o Professori tutkimuksen johtajana Kaarle Hämeri Professorilii/o 1. Asema: yliopistolaki, johtosäännöt 2. Tutkimuksen teon edellytykset 3. Strategiaan vaiku/aminen, tutkimuksen suuntaaminen Asema Yliopistolaki

Lisätiedot

Suomen Akatemia. Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön. Risto Vilkko 1 ACADEMY OF FINLAND

Suomen Akatemia. Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön. Risto Vilkko 1 ACADEMY OF FINLAND Suomen Akatemia Risto Vilkko Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön 1 ACADEMY OF FINLAND Kansainvälisen toiminnan tavoitteet Akatemia tukee tutkimuksen ja tutkimusympäristöjen laadun

Lisätiedot

Kansainvälistyminen keino parantaa yliopiston toiminnan laatua

Kansainvälistyminen keino parantaa yliopiston toiminnan laatua 6.6.2011 Kansainvälistyminen keino parantaa yliopiston toiminnan laatua Tampereen yliopiston tavoitteena on olla vuonna 2015 kansainvälisesti vetovoimainen ja arvostettu opiskelu, opetus ja tutkimusyhteisö.

Lisätiedot

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimusinfrastruktuurin nykytila ja tulevaisuus Helsinki 2.10.2013 Energia yksi ihmiskunnan suurista haasteista

Lisätiedot

A. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle

A. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle Kasvatustieteet Työryhmän osallistujat Leena Syrjälä, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Anneli Eteläpelto, Jyväskylän yliopisto Päivi Häkkinen, Jyväskylän yliopisto Jarkko Hautamäki, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Bibliometriikan hyödyntäminen Suomen Akatemiassa

Bibliometriikan hyödyntäminen Suomen Akatemiassa Bibliometriikan hyödyntäminen Suomen Akatemiassa Anu Nuutinen Johtava tiedeasiantuntija 11.3.2013 Johdon tuki -yksikkö 1 Miksi, mihin ja miten Akatemia käyttää bibliometrisiä indikaattoreita? Akatemian

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Neurotiede. Työryhmän osallistujat

Neurotiede. Työryhmän osallistujat Neurotiede Työryhmän osallistujat Heikki Rauvala, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja) Asla Pitkänen, Itä-Suomen yliopisto Hilkka Soininen, Itä-Suomen yliopisto Katri Wegelius, Helsingin yliopisto (asiantuntijasihteeri)

Lisätiedot

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto Itä-Suomen yliopiston strategia Uusi Itä-Suomen yliopisto aloitti

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF)

KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) SUOMEN AKATEMIA HAKUILMOITUS 1 20.4.2012 KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) Rahoitus Rahoituskausi

Lisätiedot

Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla

Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla Laura Lalu (laura.lalu@uta.fi) Kansainvälisten asioiden koordinaattori Tampereen yliopisto/päätalo A120 22.1.2015 Ulkomailla opiskelun hyödyt Akateeminen hyöty Uusia

Lisätiedot

Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus

Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus 18.5.2016 AMK-päivät AMK goes Digi Johtaja Riitta Maijala 1 Musiikkituottajien jäsenyhtiöiden äänitteiden euromääräinen tukkumyynti Suomessa* * http://www.ifpi.fi/tilastot/

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria 1809 Suomi Venäjän autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi 1812 Helsingistä Suomen pääkaupunki 1827 Turun palo; Akatemia Helsinkiin

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan luonnontieteistä avaruustieteitä ja tähtitiedettä, fysiikkaa, kemiaa, matematiikkaa, tilastotiedettä

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Biolääketieteet. Työryhmän osallistujat

Biolääketieteet. Työryhmän osallistujat Biolääketieteet Työryhmän osallistujat Johanna Myllyharju, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Lauri Aaltonen, Helsingin yliopisto Juhani Knuuti, Turun yliopisto Eero Vuorio, Biokeskus Suomi Minna Komu, Oulun

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Tietojenkäsittely- ja informaatiotieteet

Tietojenkäsittely- ja informaatiotieteet Tietojenkäsittely- ja informaatiotieteet Työryhmän osallistujat Erkki Oja, Aalto-yliopisto (puheenjohtaja) Ralph-Johan Back, Åbo Akademi Petteri Kaski, Aalto-yliopisto Samuel Kaski, Aalto-yliopisto/Helsingin

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

Taloustieteet. Työryhmän osallistujat

Taloustieteet. Työryhmän osallistujat Taloustieteet Työryhmän osallistujat Erkki K. Laitinen, Vaasan yliopisto (puheenjohtaja) Barbro Back, Åbo Akademi Jarna Heinonen, Turun kauppakorkeakoulu Ari Hyytinen, Jyväskylän kauppakorkeakoulu Juha-Pekka

Lisätiedot

Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti

Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti 28.3.2007 Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän jäsenet Hannu Soini, professori (pj.) Leena Syrjälä, professori

Lisätiedot

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT 15.6.2011 Pauli Niemelä TUTKIJAN URAN IDEA TOHTORIKOULUTUS (Tohtori-/tutkijakoulut), ei ilmeisesti laajene jatkossa, mutta

Lisätiedot

TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA

TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA Laura Lalu (laura.lalu@uta.fi) Kansainvälisten asioiden koordinaattori Tampereen yliopisto/päätalo A120 27.1.2016 ULKOMAILLA OPISKELUN HYÖDYT Henkilökohtainen akateeminen

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS. Ella Bingham, TKK

Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS. Ella Bingham, TKK Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS Ella Bingham, TKK Mikä FICS on Kuka minä olen Tutkijakoulun koordinaattori Dosentti, HY tietojenkäsittelytiede TkT, TKK informaatiotekniikka DI, TKK systeemi-

Lisätiedot

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014 Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus Ritva Dammert 12.3.2014 Tohtorikoulutuksen organisoinnin periaatteita Helsingin yliopistossa Uusi tohtorikoulutusjärjestelmä on mittasuhteiltaan suuri muutos

Lisätiedot

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Jyväskylän yliopisto MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Hallituksen tehtävänä on yliopistolain (645/97) 11 :n mukaan päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista. Määrärahoja kohdennettaessa

Lisätiedot

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Vesitutkimuksen koulutus- ja tutkimusympäristön esittely, 22.3.2011 Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Prof. Marko Vauhkonen Sovelletun fysiikan

Lisätiedot

Näkökulmia kokonaiskustannusmalliin: Tutkimuslaitoksen tutkijan kannalta

Näkökulmia kokonaiskustannusmalliin: Tutkimuslaitoksen tutkijan kannalta Näkökulmia kokonaiskustannusmalliin: Tutkimuslaitoksen tutkijan kannalta Pyyntö: Tutkimuslaitosten ja tutkimuslaitoksissa työskentelevien tutkijoiden kannalta Tutkimusjohtaja Per Mickwitz, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan yhteiskuntatieteistä kansantaloustiedettä, liiketaloustiedettä, kasvatustieteitä, media- ja viestintätieteitä,

Lisätiedot

Ympäristötieteet, ympäristöntutkimus

Ympäristötieteet, ympäristöntutkimus Ympäristötieteet, ympäristöntutkimus Työryhmän osallistujat Atte Korhola, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja) Hanna-Leena Pesonen, Jyväskylän yliopisto Rauni Strömmer, Helsingin yliopisto Meri Ruppel Helsingin

Lisätiedot

AVAIN TAVOITTEELLISEEN VERKOSTOITUMISEEN

AVAIN TAVOITTEELLISEEN VERKOSTOITUMISEEN AVAIN TAVOITTEELLISEEN VERKOSTOITUMISEEN Kuopio 27.9.2013 Sirpa Virta Professori, turvallisuushallinto Avain: yhteisen intressin / tavoitteen olemassaolo ja tunnistaminen III kansallisen turvallisuustutkimuksen

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu

FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -info aiehakemuksia valmisteleville 15.1. 2014 Hanna Rantala FiDiPro-ohjelma Tekesin ja Suomen Akatemian yhteinen rahoitusohjelma. Tavoitteena on kasvattaa

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA

KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA 2012 1 STRATEGIA Koulutusyhtymän kansainvälisen toiminnan tarkoituksena on, että opiskelijalla on meiltä valmistuessaan oikea asenne erilaisia kulttuureita, eri kieliä

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan

Lisätiedot

Biotekniikkaviikon päätapahtuma

Biotekniikkaviikon päätapahtuma Biotekniikkaviikon päätapahtuma 3.10.2013 Finlandia-talo Tietoyhteiskunta ja biotekniikka Marja Makarow Knowledge triangle Tietokolmio Tietoyhteiskunnan kivijalka TUTKIMUS Rahalla tietoa Tiedosta rahaa

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYDEN EDISTÄMINEN TURUN YLIOPISTOSSA JA OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMASSA

KANSAINVÄLISYYDEN EDISTÄMINEN TURUN YLIOPISTOSSA JA OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMASSA KANSAINVÄLISYYDEN EDISTÄMINEN TURUN YLIOPISTOSSA JA OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMASSA Elise Pinta, FT, Koordinaattori, UTUGS Mirkka Ruotsalainen, Tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija, Oikeustieteellinen

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014 1. YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Yliopistolla on merkittävä alueellinen rooli ja koulutuksessa valtakunnallisesti merkittävä

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: KYSELY YLIOPISTOILLE JULKAISUFOORUMI-LUOKITUKSEN KÄYTÖSTÄ Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: Hyvät tutkimuksesta vastaavat rehtorit, Tieteellisten

Lisätiedot

Tutkimuksen huippulaatu menestystekijänä

Tutkimuksen huippulaatu menestystekijänä Tutkimuksen huippulaatu menestystekijänä Rehtori Aino Sallinen Elinkeinoelämän keskusliiton EK-päivä Mistä eväät uuteen nousuun Jyväskylä 31.3.2009 Perusteesit Globaalitalouden kehitys johtaa tiedon intressin

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Kliiniset lääketieteet

Kliiniset lääketieteet Kliiniset lääketieteet Työryhmän osallistujat Tuula Tamminen, Tampereen yliopisto (puheenjohtaja) Mikael Knip, Helsingin yliopisto Markku Laakso, Itä-Suomen yliopisto Tapani Rönnemaa, Turun yliopisto Kaija

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Elintarviketieteet ja ravitsemustiede

Elintarviketieteet ja ravitsemustiede Elintarviketieteet ja ravitsemustiede Työryhmän osallistujat Marina Heinonen, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja) Mikael Fogelholm, Helsingin yliopisto Heikki Kallio, Turun yliopisto Hannu Korkeala, Helsingin

Lisätiedot

Genetiikka, kehitysbiologia, eläinfysiologia

Genetiikka, kehitysbiologia, eläinfysiologia Genetiikka, kehitysbiologia, eläinfysiologia Työryhmän osallistujat Kai Lindström, Åbo Akademi (puheenjohtaja) Mikko Frilander, Helsingin yliopisto Esa Hohtola, Oulun yliopisto Juha Partanen, Helsingin

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Biotieteet, maantiede, ympäristötieteet sekä maatalous- ja metsätieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Biotieteet, maantiede, ympäristötieteet sekä maatalous- ja metsätieteet Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot:, maantiede, sekä maatalous- ja metsätieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan seuraavia aloja: biotieteet, maantiede ja, maa- ja metsätaloustieteet,

Lisätiedot

Matematiikka ja tilastotiede

Matematiikka ja tilastotiede Matematiikka ja tilastotiede Työryhmän osallistujat Mikael Lindström, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Jukka Corander, Helsingin yliopisto Sirkka-Liisa Eriksson, Tampereen teknillinen yliopisto Heikki Haario,

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS

FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS Helsinki Institute of Physics P.O.Box 64, (Gustaf Hällströmin katu 2) FIN-00014 University of Helsinki, Finland Phone +358 9 191 50521, fax +358 9 191 50522 FYSIIKAN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUS

Lisätiedot

1 19.12.2008. Suomen Akatemia ja SHOKit

1 19.12.2008. Suomen Akatemia ja SHOKit 1 19.12.2008 Suomen Akatemia ja SHOKit Strategisen huippuosaamisen keskittymät, SHOK Strategic Centres for Science, Technology and Innovation Korkeatasoinen tiede, teknologian kehitys ja innovaatiotoiminta

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot