TUTKIMUS P U U T A V A R A N V A L M I S T U S T A V A N. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 292

Transkriptio

1 21970 TUTKIMUS P U U T A V A R A N V A L M I S T U S T A V A N J A L E I M I K K 0 T E K I J Ö I D E N V A I K U T U K S E S T A HAKKUUSEEN JA METSÄKULJETUKSEEN KUORMAA KANTAVALLA METSÄTRAKTORILLA Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 292 Metsäteho ja Enso-Gutzeit Osakeyhtiö suorittivat yhteistyönä kesällä 1968 Ilomantsissa tutkimuksen, jonka tarkoituksena oli tutkia puutavaran valmistustavan ja leimikkotekijöiden vaikutusta hakkuun ja metsäkuljetuksen työajanmenekkiin. Tutkittavia hakkuumiehiä oli kaksi. Tutkittavaksi traktoriksi valittiin BM-Volvo SM 661 Nalle, Jonka kuljettajana toimi yksi mies. Hakkuun aineisto käsitti yhteensä 610 k-rnj ja metsäkuljetuksen l 170 k-m3. Tutkitut puutavaralajit olivat määräpituinen ja likipituinen 3 m kuusipaperipuu ja 2.4 m koivupaperipuu sekä vapaanpituinen m kuusi- ja koivupaperipuu. Lisäksi valmistettiin määräpituista ja vapaanpituista sahatukkia. Paperipuu kasattiin ajouran varteen. Lyhyen paperipuun valmistuksessa käytettiin sekä 30 m:n että 15 m:n ajouraväl iä. 3 6 m pap~ripuu kasattiin 15 m:n välein olevien ajourien varteen. Kaikki puutavara karsittiin moottorisahalla, ja silmävaraisesti katkottu tavara oli tappikarsittua. TULOKSET Hakkuu - Tappikarsinnan ja silmävaraisen katkonnan osalta tulokset vahvistavat aikaisemmin saatuja tuloksia siitä, että hakkuutuotos on tällöin tuntuvasti suurempi kuin pin.nanrnyötäisesti karsittua, määräpitusta puutavaraa valmis tettaessa. l

2 "\ o.8... ' c 0.6 " "' Pf ~ " Lyh~ lt pa) erip u (2 AJOC ~an arr.e n V m) ~ - V. V,i v_,. """",,, V V Ajouraväli m Ajouraväl m Aj ouraväl m (tai hajalleen) o Tibeys: x ) k-m3ba Tih?,'s : k...,,, 100 m 20 ejouraväl.i m x ) }2 Tiheydellä tarkoitetaan tässä niiden puutavaral a j i en tiheyttä, jotka saa kasa ta sa maan kasaan. 36 ajouraväl..i m Kuva 1. Kasan koon riippuvuus tiheydestä - Lyhyen paperipuun kasaus on kapeaa (15 m:n) ajouraväliä käytettäessä kuutioyksikköä kohti nopeampaa kuin leveää (30 m:n) ajouraväliä käytettäessä, kuten aikaisemminkin on todettu. - Tutkimuksen mukaan vastaa m paperipuun teko kourakasoihin a j ouran varteen tuotokseltaan hajakasoihin tekoa. Korostettakoon kuitenkin, että tämä tulos on voimassa vain, kun ajouraväli on kapea, m. - Kasan koon riippuvuus leimikon tiheydestä eri ajouravälejä käytettäessä sekä lyhyen että pitkän paperipuun osalta esitetään kuvassa 1. Metsäkuljetus Tuotoksen riippuvuus puutavaralaj ista metsäkuljetuksessa on esitetty taulukossa 1. Ajomatkan pidetessä taulukossa esitetystä pienenee ero lyhyen j a pitkän paperipuun välillä, kun taas a j omatkan lynetessä se kasvaa. Erot koivun ja kuusen välillä johtuvat ennen muuta koivun mutkaisuuden aiheuttamasta kuormauksen ja purkamisen hidastumisesta ja kuorman koon pienenemisestä. Tarkasteltaessa lyhyen ja pitkän paperipuun välistä eroa voidaan todeta, että kyseinen traktori (EM-Volvo SM 661 Nalle) ei näytä parhaalla mahdollisella tavalla soveltuvan pitkän paperipuun kuljetukseen. Tuotos ajettaessa havutukkia on vqimakkaasti riippuvainen myös pölkyn keskikuutiosta. Pölkynkoolla k- m3 (4 jj) tuotos on jo 20 % pienempi kuin vastaava 3 m kuusipaperipuun tuotos k -~ : n (6 j3) pölkynkoko taas antaa vain 9 % pienemmän tuotoksen. Tuotokset edellyttävät avohakkuuta j a puhdasta tukkileimikkoa, jossa tiheyden kasvaessa mahdollisuudet usean tukin yhdistämiseen j a samalla kerralla kuormaukseen lisääntyvät. Yhdistäminen osoittautui tämän tutkimuksen mukaan kannatt avaksi j a se on otettu laskelmissa huomioon. 2

3 T a u l u k k o l Tehoajan menekin ja käyttötuntituotoksen,,_riippuvuus puutavaralajista~ Palstan pituus 400 m, laji tihe~ 6 k-nr" 100 m, kuorman koko 8 k- m-' 'I pinotavararungon koko k- nr", pölkyn keskikuutio (tukki) o.a:> k-m' Puutavara- Teho- Käytt ötuntituotos laj i a j anmenekki mink- m3 k-nv suhteellinen 3 m ja n. 3 ' m kuusipaperipuu 4.90 ll m j a n m koivupaperipuu m kuusipaperipuu m koivupaperipuu havu tukki (suorittu) l 87 KORJUUKUSTANNUKSET Taulukossa 2 on esitetty eri puutavaralajien suhteelliset korjuukustannukse~ lhakkuu + metsäkuljetus). Hakkuuvaiheen kustannukset on laskettu seuraavasti. Noin 3 m likipituisen, kourakasoihin 15 m:n a j ouraväliä käyttäen tehdyn kuusipaperipuun hakkuukustannukset rungonsuuruusluokassa O. 100 k- m3 on otettu työvaihei tta:i.sis ta hakkuupalkoista (palkkausalue 4, , oksaisuusluokka 3, pituusluokka 3). Kaikki muut hakkuukustannukset on laskettu täni:in perusluvun suhteessa tutkimustuloksiin perustuen. Hakkuukustannuksiin ei sisälly sosiaalikustannuksia. Metsäkuljetuksen käyttötuntikustannuksina on käytetty 30 mk (traktori+ kuljettaja). Noin 3 m ja 3 6 m kuusipaperipuun korjuukustannukset ovat olleet lähes samansuuruiset m koivupaperipuun korjuukustannukset ovat olleet selvästi alhaisemmat kuin noin 2. 4 m paperipuun. T a u l u k k o 2 Eri puutavaralajien suhteelliset hakkuu- ja metsälruljetuskustannukset - Rungon koko k- m3 - Ajouraväli 15 m - Leimikon tiheys 40'1k- m3ha = 6 k-m3100 m ajouraa - Kuorman koko 8 k- nr' - Palstan pituus 400 m Puutavaralaji Suhteelliset korjuukustannukset 3 m kuusipaperipuu (pinnanmyöt. kars. ) 122 N. 3 m " ~ppikars. ) l m " ( " ) m koivupaperipuu (pinnanmyöt. kars.) 93 N m " (tappikars.) m " ( " ) 72 3

4 ','\ n. m!< Ja i m ~o '.-- ~'~ a~j~o'r~-av_a r1_1=5t-m-+-~-4 '- ~ ) 1 6 m ~ Ja ko ~, "-.,..._~ "" 'aj~'ou+r_av_rä._,.1_1s+m < "'-...;,: ~. ""e 9 ~~ r-=.:.:.:.'t:.. -.! 1 ~ \ t : ~ kuu.s1 i 8 t---+r '<-, +-, r =.++-!I.,-,.-... ~-. E ~ _ ;:; 7..._..._ -,.. - ~.... J ----,, JO La J1t1heys, k-..3ha Kuva 2. Tappikarsitun j a silmävaraisesti katkotun paperipuun korjuukustannusten (hakkuu + metsäkuljetus)riippuvu us leimikon tiheydestä, tavaralajista ja ajouravälistä. - Rungon koko k-m3 - Palstan pituus 400 m - Kesäolosuhteet - Helppo maasto Kuvassa 2 on esitetty tappikarsitun j a silmävaraisesti katkotun paperipuun korj uukustannusten riippuvuus leimikon tiheydestä, tavaralajista ja ajouravälistä. Noin 3 m kuusipaperipuun korjuukustannusten vertailu 15 m: n j a 30 m: n ajouraväleillä osoittaa, että harvemmissaleimikoissa 30 m:n ajouraväli j ghtaa pienempiin korjuukustannuksiin, kun taas lajitiheyden noustessa yli 40 k-nyha 15 m: n ajouraväli tulee edullisemmaksi. 2.4 m koivupaperipuulla tämä raj a on tiheämmässä leimikossa ( k- m3ha). Pitkän kuusipaperipuun korjuukustannukset ovat hivenen alhaisemmat kuin likipituisen 3 m kuusipaperipuun korjuu.kustannukset käytettäessä 15 m:n ajouraväliä. Pitkä koivupaperipuu sen sijaan on sel västi lyhyttä koivupaperipuuta edullisempaa eron kasvaessa tiheämpiin leimi.koihin siirryttäessä. Tul evasta kehityksestä on muistettava, että miestyön kustannukset nousevat nopeammin kuin konekustannukset, jolloin 15 m:n ajouraväli tulee korjuukustannuksissa edullisemmaksi j o harvemmissa leimikoissa, kuin tämän tutkimuksen tulokset osoittavat. Mikko Kahala j a Klaus Rantapuu Metsäteho Review STUDY OF THE EFFECT OF THE METHOD OF TI MBER PREPARATION ANO MARKED-STAND FACTORS ON CU'ITING AND FORWARDING WITH A FORWARDER Brief account of a study the detailed results of which are published in Metsäteho Report 292. METSÄTEHO Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton etsätyöntutkimusosasto Rauhankatu 15. Helsinki 17

5 K A T S A U S T 0 I M I N T A A N V U 0 N N A METSÄTEHON HALLINTOELIMET llet sätehotoimikunta Metsäneuvos Olavi Linnamies (puheenjohtaja), metsäneuvos A.J. Ronkanen (var apuheenjohtaja ), toimitusjohtaja Topi Heikkerö, metsänhoitaja Niilo Jukarainen, me t säpääl likkö Leo Kari, var a t oi mitusjohtaja Jorma Kl ami, johtaja Mikko Kol ehmainen, metsäpäällikkö Auno Koski nen, metsänhoitaja Henry Kvist, metsäpäällikkö Sakari Leskinen, me tsäpäällikkö Pentti tel amies, metsäpäällikkö Antti Pitkänen, j oht a ja Erik Reinius, metsänhoit aja Hannu Saarinen, metsäpäällikkö Olli Sarantola, metsäpäällikkö Santeri Sauvo ja puheenjohtaja Pekka Virtanen. Työvaliokunta Metsänhoita ja Väinö Niku (puheenjoht a ja), metsäneuvos Ol avi Linnamies ylimetsänhoita j a iilo Lotila, johtaja Erik Reinius, mets äneuvos A. J. onkanen, me t sänhoitaja Hannu Saarinen ja me t s äpäällikkö Olli Sar antola. Teknillinen toimikunta 1ietsänhoi t ajat Juhani Järvinen, Pent ti Mantila, Uolevi Sar apää, Yr j ö Schildt ja Unto Silvennoinen.

6 lletsätehon TOIMIHENKI LÖORGANISAATIO Toiminnan teh osta mis eks i on Metsätehon organisaatio järjestetty uudelleen. Toiminnanjohtajaa avustaa kolmen t oimial an - tutkimustoiminnan, lcokeilut oiminnan sekä tiedotus - j a k oulutustoiminnan - päälliköiden muodostama joh to ryhmä j a muut metsänhoitajat ovat t oimialoittain johtoryhmän al a isia. Metsä t ehon mi ehi t y s on orga nisaatiouudistuksen j äl k een s euraava : Toiminna njoh t aja Tutkimuspäälli kkö Tutkij a t metsät. lis. -"- mets änhoita j a - "Tilapä inen tutkija Teknillinen päiillikkö -"-"-"-"- dipl. ins. metsänhoitaja Tilapäinen tutkij a Tiedotus - ja koulutuspäällikkö -"Tiedotusmetsänhoitaja -"- Aulis E. Hakka rainen Unto Väis ä nen.likka Kahala Rai mo Sav olainen Juha ni Tenhola Arno Tuovinen Reijo Haaja Jaakko Sal minen Voitto Pöl kki Markku Rauhalahti Aimo Ni kunen ( toista iseksi muiss a t eht ä vissä Mets ä tehon ulkopuolella ) Tutkimusapulaisina toimiva t metsäteknikot Sture Lamp~n j a Lasse Säteri s ekä herra Er kki Kauppila. Lisäksi henkilökuntaan kuuluu aikatut kijoi na ja laskuapul a i s ina harjoittelijoita tarpeen mukaan sekä toimistohenkilöstö ja kassa. KOKEILUTOI LINTA Kokeilutoimintaan sisäl t yy uusien menetelmie n j a koneiden käyt tömahdolli suuksie n s elvittä mine n sekä koneiden teknilliste n ominaisuuksie n ja käyttöomi nai s uuksien t es t a us. Pä ä pai no on täll ä hetkell ä uusi e n monitoimikonei den ja me ts ä trak torei den kokeilussa. Seitsemän j ä senyh ti ön yhtei sesti hankkima ruotsa l ai nen ka rsi ntaa ja kasausta suorittava Logma T monitoimikone on t yö s kennel lyt viime kesäst ä lähtien I..tetsä t ehon j ohdolla ko. yhtiöiden työmailla. Kokeilu liittyy yhteis pohj oismaiseen Logma - tutkimukseen. Syksystä l ähtien on lie tsäteho s eurannut myös ko timai sen kar s i nt aa, katkontaa ja kasausta s uoritta van Pika 50 - moni toi mi ko neen kokeilua j a tehnyt sii t ä käyttötutkimuksia. Nämä tutkimukset jatkuva t ja tarkoituksena on ot taa kaikki ensi mmäis een valmis t ussar jaan kuuluva t Pika 50 - konee t tut kimuksen kohteeksi. Ruotsalaisen ÖSA- kaato- j a juontokone en lyhyt käy ttökokeilu on myös käynniste tty. I.ietsä traktorei den j a niiden lisälai tteide n uusia malleja j a mer kkej ä ko keill aan j a t kuvasti. i.;e tsii t eho on yhteis t y össä metsähallituksen kehi ttämis j a oston k a nssa kehi tt äny t lähinnä uusi e n me t s ä tra k t oreiden maasto -, käy tt ö - j a turvaomi nai suuksien nopeat a ja keskitettyä testa ustoimint aa. Tämä toimi n t a liittyy me t s ähallituksen j a Val:ol a n kanssa yhteis t yössä käynniss ä olevaan uusien mets ä trak tore i den teknillisten ominaisuuksien perusteelli se en testa uksee n. TUTKn.;usTon:IlTA Tutkimus toiminta kä si ttää puuta va r a n valmis t uksen j a kulje t uksen palkka ja maksuperus t e tutkimukse t, menetelmien ja koneiden kokeilu- ja t esta usva i- 2

7 heen jälkeen tapahtuvat käyttömahdollisuus-, tuotos- ja taloudellisuustutkimukset, töiden suunnitteluun ja valvontaan liittyvät tutki mukset sekä puutavaran mittaukseen liittyvät tutkimukset. Puutavaran valmistus Valmistuksen palkkaperustetutkimuksissa rajoitutaan l ähi aikoina suppeisiin tarkistuksiin ja uusien kuljetusmenetelmien mahdollisesti aiheuttamien muutosten selvittämiseen. Kehittämistutkimuksissa ovat esillä runkoina hakkuuseen kuuluvien varastotöiden kehittämistä ja koneellisen puutavaran valmistuksen kannattavuutta koskevat tutkimukset s ekä SITHA:n rahoittamiin HAKO-toimikunnan selvityksiin liittyvä t ha rvennusmetsien hakkuututkirnukset. Lähikuljetus Lähiaikoina aloitetaan oh jemaksuperusteita varten laaja yksityiskoht ai nen selvitys kuormaa kant avien metsätraktoreiden tuotoksista erilaisissa leimikko-olosuhteissa. Tietoja metsätraktoreiden tuotoksista ja kustannuksista pyritään saamaan myös yhtiöiden käyttötilastojen perusteella. Ohjelmassa on myös erilaisia menetelmien j a l aitteiden vertailuselvityksiä sekä harvennusmetsien puunkorjuuseen liittyviä selvityksiä. Autokuljetus Uusien tavaralajien maksuperustetutkimukset ovat käynnissä ja vaativat jat kuvia tarkistusselvityksiä. Ohjelmassa ova t myös ajonopeutta j"a t ieluokittelun perusteita koskevat selvitykset. Autokaluston määrästä ja laadust a kerät ään helmikuussa tilasto. Kehitt ämistutkimuksiin kuuluu erilaisten per ävaunuyhdistelmien käyttömahdollisuuksien kartoittaminen. Koordinoiva t tutkimukset Yleisluonteisina tutkimuksina ovat ohjelmassa mm. erilaisia käsittelyasemia koskeva selvittely ja monitoimikoneiden t aloudellisuutta koskeva tutkimus. Metsäkoneiden käytön suunnittelumallien kehittämistä suoritetaan yhteistoiminnassa eräiden jäsenten kanssa. Käyt össä olleista korjuumenetelmistä kerätään keväällä tilastoa. r; ttaus 1-Ii ttauskysymyksissä keskitytään uusien menetelmien l ähi nnä paino- ja kiint omittauksen kehittämiseen ja soveltamiseen. TIEDOTUS- JA KOULUTUSTOIMINTA Koulutus j a retkeilyt Tavoitteena on tehostaa sekä omien kurssien ja retkeilyjen muodossa että yhteistyönä j äsenten ja metsä t alouden muiden piirien kanssa toteutettavaa koulutustoimintaa. 3

8 Logma T-300 ja Pika 50 -monitoimikoneiden merkeissä järjestetään retkeily j äsenyhtiöiden metsäammattimiehille maaliskuussa Tampereen ja Hämeenlinnan seuduilla. Retkeilyn ajankohdaksi on suunniteltu Säästö Metsänhoitajien konekurssin 2. jakso järjestetään pankkiopistossa Espoossa. Elo-syyskuussa j ärjestetään puunkorjuutoimintaa käsittelevä retkeily USA:n itävaltioihin ja Kanadaan. Edellä mainituista tilaisuuksista ja muusta koulutustoiminnasta tiedotetaan tarkemmin erilliskirjeillä. Elokuvapalvelu Metsä teho on valmistanut kaksi uutta filmiä : n:o 92 Pika 50 ja Logma T Magneettisella äänellä varustettu 16 mm : n värifilmi, esitysaika noin 15 minuuttia. n:o 93 r,ietsäkoneuutuuksia Selostuslehtisellä varustettu super-8 mm:n värifilmi, esitysaika noin 12 minuuttia. Metsätehon filmeistä on erillinen luettelo, joka on vapaasti tilattavissa. Julkaisutoiminta Metsä tehon julkais ut, tiedotukset, katsaukset ja oppaat ovat asiasta kiinnostuneiden tilattavissa!.1etsätehosta, osoite: Rauhankatu 15, Helsinki 17, puh METSÄTEHO 25 VUOTTA hla.aliskuun lopulla tulee kuluneeksi 25 vuotta ensimmäisestä Metsätehotoimikunnan kokouksesta.!jerkkipäivää vietetään työn merkeissä. Markku Rauhalahti M E T S Ä T E H 0 Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton metsätyöntutkimusosasto Rauhankatu 15, Helsinki 17