Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen"

Transkriptio

1 TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 1/2011 (746) BIOENERGIA Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS Metsurin tekemään siirtelykaatoon perustuva energiapuun korjuu osoittautui vielä selvästi kustannustehokkaammaksi kuin koneellinen korjuu pienessä puustossa. Lähes yhtä edullinen oli parhaimmillaan kone-miestyömenetelmä, jossa koneellisesti avattiin ajourat ja metsuri teki siirtelykaataen urien välialueet. Tämän jälkeen hakkuun tehnyt korjuri kuljetti puut varastolle. on perustuva energiapuun korjuu voisi soveltua myös omatoimiselle metsänomistajalle. Kuva 1. Energiapuun korjuu koneellisesti osoittautui selvästi kalliimmaksi kuin siirtelykaatoon tai siirtelykaadon ja konetyön yhdistelmään perustuvat korjuumenetelmät. Kuvassa on käynnissä koneellinen hakkuu toisella tutkimuksen kohteista. Pidemmistä puista otettiin erikseen latvaosa ja joskus vielä myös keskiosa. Kuva: Arto Mutikainen TTS selvitti eri korjuumenetelmien kilpailukykyä kahdella koivikon nuoren metsän kunnostuskohteella Kanta-Hämeessä Janakkalassa Metka eli Metsäenergiaa kannattavasti -hankkeessa. Ensimmäisenä kohteena (kohde 1) joulukuussa 2008 oli koivikko, jossa muina puulajeina oli paikoin runsaastikin raitaa, leppää ja kuusta. Ennen energiapuun hakkuuta kohde raivattiin miestyönä raivaussahalla. Raivauksessa kaadettiin maahan kaikki rinnankorkeudelta neljää senttimetriä pienemmät puut. Toisena kohteena (kohde 2) joulukuussa 2009 oli lähes sataprosenttinen koivikko, joka sijaitsi sarkaojitetulla peltomaalla. Koealat sijoitettiin niin, että sarkaojat jäivät keskelle ajouria. Tällä kohteella ei kokonaisuutena ollut ennakkoraivaustarvetta. Alikasvosta oli kuitenkin jonkin verran, etenkin täysin koneellisen korjuun ruuduilla. Koealat ja koemenetelmät Ensimmäisellä kohteella voitiin erottaa kullekin kokeillulle neljälle menetelmälle pienempi- ja suurempipuustoiset koealat. Kullekin koetellulle menetelmälle tuli näin kaksi puustoltaan erikokoista koealaa. Toisella kohteella tehtiin kaksi kolmen kokeen sarjaa, koska kokeessa oli koneita ja metsureita kumpiakin kaksi ja menetelmiä kolme.

2 Kuva 2. Ensimmäinen koekohde ennen ennakkoraivausta. Koivun lisäksi oli sekapuuna muita lehtipuita ja kuusta. Kuva: Kaarlo Rieppo Kuva 3. Toinen koekohde ennen korjuuta. Puusto oli lähes yksinomaan koivua. Kuva: Arto Mutikainen Kummallakin kohteella kokeiltiin seuraavia kolmea menetelmää: Konetyö = Koko korjuu giljotiinihakkuulaitteisella korjurilla Kone-miestyö = Giljotiinihakkuulaitteisella korjurilla ensin uran hakkuu, sitten urien välialueen hakkuu miestyönä siirtelykaataen ja lopuksi koko puuston metsäkuljetus giljotiinihakkuulaitteisella korjurilla Miestyö = Koko koealan hakkuu miestyönä siirtelykaataen ja metsäkuljetus giljotiinihakkuulaitteisella korjurilla. Lisäksi ensimmäisellä kohteella oli neljäs menetelmä: Konetyö erityövaihein tai konetyö et. = Koko korjuu giljotiinihakkuulaitteisella korjurilla siten, että ensin avattiin ura, sitten hakattiin urien välialue puoli kerrallaan ja lopuksi tehtiin koko puuston metsäkuljetus samalla koneella. Täyskoneellisessa työmenetelmässä hakattiin ensin ura ja uran vasemman puolen puut. Takaisin tullessa hakattiin uran toinen puoli ja kuormattiin puut. johtui koneiden nostureiden kääntöalueen rajallisuudesta oikealle puolelle. Ensimmäisellä kohteella koealat rajattiin etukäteen 50 metriä pitkiksi ja 20 metriä leveiksi. Sekä alku- että loppupuuston tunnukset määritettiin erikseen kullekin koeruudulle. Toisella kohteella lähtöpuuston tiheys määritettiin koko koealalle yhteisenä ja koealueita ei rajattu tarkasti etukäteen. Ainoastaan aloituskohta määritettiin ja ohjeena oli pyrkiä 20 metrin ajouraväliin. Loppupuuston tunnukset määritettiin toteutuneilta koealoilta. Koehenkilöt ja koneet Ensimmäisellä kohteella kokeet tehtiin yhdellä koneella ja yhdellä metsurilla. Toisella kohteella oli kaksi konetta ja kaksi metsuria. Toinen näistä kohteen 2 siirtelykaadon tehneistä metsureista (miestyö 1) oli sama kuin ensimmäisellä kohteella. Hänellä oli aiempaa kokemusta siirtelykaadosta jo 20 vuoden takaa. Toisella kohteella 2 käytetyistä metsureista (miestyö 2) oli yli 10 vuoden kokemus metsurina ja kahden talven kokemus siirtelykaadosta. Molempien metsurien ammattitaito oli hyvä. Toinen kohteen 2 giljotiinihakkuulaitteisista korjureista oli sama kuin kohteella 1 (konetyö 1), mutta sitä käytti eri kuljettaja. Kummankin korjurin alustakoneena oli 8-pyöräinen Tim- Kuva 4. työvaihe käynnissä toisella koekohteella. Siirtelykaadossa moottorisaha varustetaan kaatokahvoin, jolloin kaatosahaus ja kaatumissuunnan hallinta voidaan tehdä selkä suorana. Kaatumisen aikana puu voidaan siirtää kasaan ns. ilmasiirtona. Kuva: Arto Mutikainen Kuva 5. Valmista siirtelykaadon jälkeä toisella koekohteella. Ajoura avattiin sarjaojan päälle. Kuva: Arto Mutikainen 2

3 berjack 810c ja giljotiinihakkuulaitteena Nisula 280. Kuljettajien ammattitaito oli hyvä. Puustotiedot Kohteen 1 pienemmässä puustossa lähtöpuuston rungon koko oli noin 20 dm 3, kun suuremmassa puustossa se oli lähes 40 dm 3 (taulukko 1). Runkolukumäärä kohteen 1 pienemmässä puustossa oli puolestaan suurempi kuin suuremmassa puustossa. Pienemmässä puustossa muun lehtipuun osuus oli puustosta merkittävä. Myös kahdella suuremman puuston koealalla oli muuta lehtipuustoa huomattavasti. Muu lehtipuu oli raitaa, leppää ja pihlajaa. Kohteella 2 lähtöpuuston rungon koko oli samaa suuruusluokkaa kuin kohteen 1 pienemmässä puustossa, mutta tiheys yli 7000 runkoa hehtaarilla oli selvästi suurempi. Huolimatta kohteen 2 pienestä rungon koosta kokopuutilavuus oli 154 m 3 / ha, mikä oli lähes yhtä suuri kuin kohteen 1 suuremmassa puustossa. Tämä johtui kaksinkertaisesta tiheydestä. Jäävän puuston rungon koko oli kohteen 1 pienemmässä puustossa dm 3 ja suuremmassa puustossa dm 3. Kohteella 2 jäävän puuston rungon koko oli dm 3. Ensimmäisellä kohteella jäävää puustoa oli runkoa hehtaarilla. Kohteella 2 jäävän puuston hehtaarikohtainen runkoluku vaihteli koealoittain välillä Kohteella 1 kaikki jäävä puusto oli koivua ja kohteella 2 jäävästä puustosta koivun osuus oli 99 %. Ensimmäisen kohteen pienemmässä puustossa poistuma oli ja suuremmassa puustossa runkoa hehtaarilta (taulukko 2). Vastaavasti poistumat kokopuutilavuuksina olivat m 3 /ha ja m 3 /ha. Toisella kohteella poistetun puuston hehtaarikohtainen määrä vaihteli huomattavasti ollen runkolukuna ja kokopuuna m 3 /ha. Puiden käsittelytavat Ensimmäisen kohteen pienemmässä puustossa kone-miestyö-menetelmässä metsuri käsitteli 72 prosenttia puiden lukumäärästä ja 64 prosenttia kokopuun tilavuudesta ja vastaavasti suuremmassa puustossa 70 puiden lukumäärästä ja 69 prosenttia kokopuun tilavuudesta. Toisen kohteen kone-miestyö 1:ssä metsuri käsitteli 78 prosenttia puiden lukumäärästä ja 49 prosenttia kokopuun tilavuudesta. Toisen kohteen kone-miestyö 2:ssa vastaavat osuudet olivat 74 prosenttia ja 56 prosenttia. Kohteella 1 koneella korjatuista puista käsiteltiin 82 prosenttia yksinpuin ja loput Taulukko 1. Lähtöpuuston tunnukset kokeittain Kohde ja menetelmä Rungon Puita, Kokopuutilavuus, Puulajijakauma, % koko, dm 3 kpl/ha m 3 /ha Koivu Kuusi Muu lehtipuu Kohde 1, pienempi puusto (pp) ,3 14,9 34,8 Konetyö erityövaihein ,2 20,7 42, ,4 20,6 45, ,1 16,5 39,4 Kohde 1, suurempi puusto (sp) Konetyö ,2 1,0 7,8 Konetyö erityövaihein ,1 3,8 38,1 Kone-miestyö ,4-1,6 Miestyö ,5 8,7 28,8 Kohde ,8-1,2 Taulukko 2. Poistetun puuston tunnukset kokeittain Koe ja menetelmä Rungon koko, dm 3 Puita, kpl/ha Kokopuutilavuus, m 3 /ha Kohde 1, pienempi puusto (pp) Konetyö erityövaihein /13* Kohde 1, suurempi puusto (sp) Konetyö Konetyö erityövaihein /26* Kohde /8* /9* *Rungon koko koneella / Rungon koko siirtelykaadossa Kuorman koko, m 3 Kuva 6. Toteutuneet keskimääräiset kuorman koot metsäkuljetuksessa kohteella 2. 3

4 kaksi tai kolme puuta kerralla. Toisella kohteella käsiteltiin puista joukkokäsitellen koneella 1 yli puolet ja koneella 2 alle neljännes. Kuorman koot metsäkuljetuksessa Ensimmäisellä kohteella toteutunut keskimääräinen täyden kuorman koko oli 5,2 m³ kokopuuna. Tätä käytettiin kaikille menetelmille myös laskennoissa. Toisella kohteella koneella 1 ajetut kuormat olivat suurempia kuin koneella 2, vaikka koneiden kuormatiloissa ei ollut eroa (kuva 6). Miestyömenetelmien välillä eroa kuorman kokoon aiheutti se, että metsuri 2 katkoi puut selvästi lyhyemmiksi kuin metsuri 1. Pituusero katkonnassa saattaa selittää osan koneilla kokonaan tehtyjen koealojenkin kuormakokoeroista. Myös koneen 2 koekohteen pienemmällä puun koolla ja kuormaustavallakin lienee tähän ollut vaikutuksensa. Kokeen 2 laskennoissa kuormien kokona käytettiin toteutuneita keskimääräisiä kuormankokoja. Sekä tyhjänä- että kuormattunaajon matkana käytettiin kummallakin kohteella 250 metriä. Konetyö, pp Osuus kokonaistehoajanmenekistä, % Kuva 7. Ensimmäisellä kohteella koneenkuljettajan tekemät kuormaustaakat olivat esimerkillisiä. Puut katkottiin kasauksen yhteydessä kuljetuspituuksiin metsäkuljetusta varten. Selkeät kuormaustaakat nopeuttavat kuormausta ja nostavat kuorman tiiviyttä ja siten kuorman kokoa. Kuva: Kaarlo Rieppo Kuva 8. Kokonaistehoajanmenekin jakautuminen päätyövaiheiden kesken kohteella 1 (pp = pienempi puusto, sp = suurempi puusto). Tehoajan osuudet päätyövaiheittain Kummallakin kohteella niillä koealoilla, joissa hakkuu tehtiin kokonaan koneellisesti (konetyö), oli koneellisen hakkuun osuus noin 70 prosenttia ja metsäkuljetuksen osuus 30 prosenttia kokonaistehoajasta (kuvat 8 ja 9). Kun koneellinen korjuu tehtiin erityövaihein (konetyö et.), oli metsäkuljetuksen osuus kokonaistehoajasta hieman suurempi kuin tavanomaisessa konetyössä (konetyö). Miestyökohteilla metsurin osuus kokonaistehoajasta oli kohteella 1 reilut 60 prosenttia ja kohteella 2 noin 75 prosenttia. Kone-miestyö-menetelmissä päätyövaiheiden ajanmenekkiosuudet poikkesivat eri kohteilla toisistaan. Kohteella 1 metsäkuljetuksen osuus oli selvästi suurempi kuin kohteella 2. Kummallakin kohteella kone-miestyömenetelmissä koneellisen hakkuun osuus oli noin puolet siirtelykaadon ajanmenekistä. Miestyönä tehty siirtelykaato vei ensimmäisellä kohteella vajaat 40 prosenttia ja toisella kohteella noin puolet tehoajasta. Tuottavuudet Kohteella 1 tuottavuudet määritettiin kunkin kokeen omalla runkolukusarjalla toteutuneiden ajanmenekkien perusteella. Kohteessa 2, jossa puusto eri kokeiden välillä vaihteli enemmän, tuottavuudet sen sijaan määritettiin käyttäen kaikille kokeilluille menetelmille samaa runkolukusarjaa. Samaan runkolukusarjaan perustuva laskenta parantaa menetelmien välistä tuottavuusvertailua, jos alkuperäiset runkolukusarjat poikkeavat toisistaan Osuus kokonaistehoajanmenekistä, % Kuva 9. Kokonaistehoajanmenekin jakautuminen päätyövaiheiden kesken kohteella 2. Kohteen 2 tuottavuuslaskennoissa käytetyssä runkolukusarjassa kokopuun koko oli keskimäärin 14 dm 3. Välialueelta poistettu kokopuu oli keskimäärin 10 dm 3 ja uralta poistettu kokopuu 28 dm 3. Uralta poistettujen puiden osuus oli hieman vajaa neljännes (24 %) poistettujen puiden kokonaismäärästä, mutta kokonaispuumäärästä uralta kertyi lähes puolet (48 %). Ensimmäisellä kohteella miestyö-menetelmän tehotuntituottavuus oli prosenttia pienempi kuin konetyö-menetelmän (kuva 10). Konetyö erityövaihein oli sekä pienemmässä että suuremmassa puustossa tuottavuudeltaan hieman parempi kuin tavanomainen konetyö. Kone-miestyö-menetelmällä tuottavuus oli pienemmässä puustossa samaa tasoa kuin konetyö, mutta 4

5 Konetyö, pp 84,9 107,7 98,4 105,1 109,4 84,6 90,8 109,0 104,0 88,7 Suhteellinen tehotun tuo avuus Suhteellinen tehotun tuo avuus Kuva 10. Suhteelliset tehotuntituottavuudet korjuussa menetelmittäin kohteella 1, kun kummankin puuston koneella tehtyä tuottavuutta on merkitty sadalla. Kuva 11. Suhteelliset tehotuntituottavuudet korjuussa menetelmittäin kohteella 2, kun kumpaakin koneella tehtyä tuottavuutta on merkitty sadalla. suuremmassa puustossa tällä menetelmällä tuottavuus oli lähes kymmenen prosenttia parempi kuin konetyömenetelmässä. Kohteella 2 ykkösellä merkityissä kokeissa miestyön ja kone-miestyön tuottavuus oli jopa parempi kuin kokonaan koneellisesti tehdyssä kokeessa (kuva 11). Kakkosella merkityissä kokeissa koneella tehdyssä kokeessa oli tuottavuus % parempi kuin miestyön ja konemiestyön kohteissa. Kuvissa 12 ja 13 on esitetty tehotuntituottavuudet kohteilla 1 ja 2 menetelmittäin eri päätyövaiheissa ja keskimäärin koko korjuussa. Suhteelliset korjuukustannukset menetelmittäin Eri menetelmien väliset korjuukustannukset määritettiin suhteellisina perustuen siihen, että metsurin tuntikustannus sivukuluineen oli kustannuslaskelmissa noin 42 prosenttia koneen tuntikustannuksesta. Koska metsäkuljetus tehtiin samalla koneella kuin hakkuu, oli metsäkuljetuksen tuntikustannus sama kuin hakkuun. Kun konetyön ja miestyön osuudet kokonaistyöajasta vaihtelivat menetelmittäin ja myös yksittäisissä kokeissa samallakin menetelmällä, muuttui myös keskimääräinen korjuun tuntihinta menetelmittäin ja kokeittain. Miestyö-menetelmän tuntihinta hakkuulle ja metsäkuljetukselle oli näin määritettynä kokeittain prosenttia konetyö-menetelmän tuntihinnasta. Vastaavasti kone-miestyö-menetelmän tuntihinta oli prosenttia edullisempi kuin kokonaan koneellisen menetelmän tuntihinta. Kun menetelmien väliset tuottavuuserot olivat melko pienet ja miestyö- ja kone-miestyö-menetelmien tuntikustannukset kokonaan koneellista menetelmää jopa kymmeniä prosentteja pienemmät, olivat nämä menetelmät myös korjuukustannuksiltaan konemenetelmää selvästi edullisempia (kuvat 14 ja 15). Edullisimmillaan miestyön kustannus oli vain puolet vastaavasta konetyön kustannuksesta. Epäedullisimmillaankin tämä kustannusero oli lähes 30 prosenttia miestyön eduksi. Kone-miestyö-menetelmän kustannus oli puolestaan parhaimmillaan 62 prosenttia ja huonoimmillaan 77 prosenttia konetyön kustannuksesta. Jokaisessa koetapauksessa miestyö-menetelmä oli edullisin, joskin Konetyö, pp 1,8 2,1 2,0 2,2 aina ero kone-miestyö-menetelmään ei ollut kovin suuri. 2,2 Tulosten tarkastelua Nuorissa metsissä tehdyn energiapuun korjuun tuottavuudessa konetyö yleensä voittaa miestyön. Ero on prosenttia konetyön hyväksi. Korjuukustannuksia tarkasteltaessa tilanne kääntyy 2,5 2,6 2, ,7 1,6 2,0 1,8 2,1 Tuo avuus, m 3 /tehotun 2,2 Koko korjuu Kuva 12. Tehotuntituottavuudet menetelmittäin eri työvaiheissa ja keskimäärin koko korjuussa kohteella 1. Kuvaan on merkitty lukuina koko korjuun tehotuntituottavuudet menetelmittäin Tuo avuus, m 3 /tehotun Koko korjuu Kuva 13. Tehotuntituottavuudet menetelmittäin eri työvaiheissa ja keskimäärin koko korjuussa kohteella 2. Kuvaan on merkitty lukuina koko korjuun tehotuntituottavuudet menetelmittäin. miestyön eduksi. Tässä kokeessa metsurin siirtelykaatohakkuuseen perustuvan miestyömenetelmän korjuukustannukset olivat prosenttia konetyömenetelmän kustannuksia alhaisemmat. Samansuuntaisia tuloksia on saatu aikaisemminkin (mm. Ihonen 1997). Konetyön ja miestyön välistä kustannuskuilua ei ole pystytty kuromaan kiinni. 5

6 Hinta 6,50 Jälkipainos sallittu vain TTS:n kautta, ISSN-L , ISSN (Painettu), ISSN (Verkkojulkaisu), Oy Fram Ab, Vaasa 2011 Konetyön ja miestyön yhdistämistä energiapuun korjuussa ei ole aiemmin tiettävästi kokeiltu. ssä koneella hakattiin ainoastaan ajouralla ja sen välittömässä läheisyydessä olevat puut, joiden osuus oli prosenttia koealan puiden kokonaislukumäärästä. Urien välialueelle jääneet puut (70 78 prosenttia lukumäärästä) hakattiin miestyönä siirtelykaataen. Kokeen tulokset ovat lupaavia. Kaikilla neljällä kone-miestyömenetelmän koealalla korjuukustannukset olivat alhaisemmat kuin täyskonetyön. Tämä selittyy paitsi kone-miestyön edullisemmalla tuntihinnalla pelkkään konetyöhön verrattuna myös koneen työskentelyn tehostumisella, kun aikaa vievä puiden noukkiminen urien välialueelta jää pois. ä voi hyödyntää myös siten, että koneella hakataan leimikon runsas- ja järeäpuustoisimmat kohdat. Metsuri hakkaa kohdat, joissa puusto on pienempää ja kertymä vähäisempi. Kone-miestyömenetelmä on myös joustava käyttää. Jos kone-miestyön tasapainossapito vaatii, voi toinen siirtyä auttamaan toista. Tehdyissä kone-miestyökokeissa metsurin osuus työajasta oli prosenttia. Kone-miestyömenetelmä tarjoaa yhden vaihtoehdon tehostaa energiapuun korjuuta. Samalla metsureiden työ monipuolistuu ja ympärivuotinen työllistyminen helpottuu. sopii hyvin siirtymävaiheeseen, jossa koneet kurovat kiinni miestyön ja konetyön kustannuskuilua. Kone-miestyömenetelmän hyödyntäminen edellyttää huolellista kohteiden valintaa. Jokaiseen energiapuuleimikkoon se ei sovi. Metsurin tekemän siirtelykaadon tuottavuutta ei voida merkittävästi lisätä ja metsurien saatavuus on epävarmaa. Sen sijaan konetyön tuottavuutta voidaan vielä parantaa kone-, työ- ja menetelmätekniikkaa kehittämällä sekä joukkokäsittelyn osuutta nostamalla. Energiapuun korjuu siirtelykaatomenetelmällä voisi tarjota myös omatoimiselle Konetyö, pp 69,3 67,1 75,7 71,4 92,7 95,0 Suhteellinen korjuukustannus 50,2 62,4 64,7 77,4 metsänomistajalle mahdollisuuden laajentaa oman työn osuutta metsissään. tekniikka on kuitenkin opeteltava ammattilaisen opastuksella. n oppii kohtuullisesti noin viikossa. KIRJALLISUUTTA Ihonen, M Pienpuun siirtelykaato kahvoilla varustetulla moottorisahalla. Työtehoseuran metsätiedote 13/1997 (581). Kärhä, K. & Häkkinen, P. Uudet kahvaratkaisut siirtelykaatoon. Teho-lehti 1/2003. Rumpunen, H Ensiharvennusmänniköiden hakkuu kokopuina kahvakehikolla varustetulla moottorisahalla. Metsäteho. Seloste 9/1976. Suhteellinen korjuukustannus Kuva 14. Suhteelliset korjuukustannukset kohteella 1. Kuvassa kummankin puuston konetyö-menetelmän kustannusta on merkitty sadalla. Metka Metsäenergiaa kannattavasti -hankkeen tarkoitus on kehittää energiapuun korjuuta ja logistiikkaa. (www.mhy.fi/metka) Maaseuturahasto Kuva 15. Suhteelliset korjuukustannukset kohteella 2. Kuvassa kummankin konetyömenetelmän tuottavuutta on merkitty sadalla. TTS - TYÖTEHOSEURA PL 5, (Kiljavantie 6), Rajamäki, puh. (09) Päätoimittaja: Anna-Maija Kirkkari Taitto: Kaija Laaksonen TTS, Box 5, FI Rajamäki, Finland tel

ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus

ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ Metka-koulutus 1 Kokeet Janakkalassa 2008 ja 2009 koivikon nmh-kohteilla Kokeissa käytetty korjuri Timberjack 810C. Hakkuulaitteena Nisula 280 2 Kokeet

Lisätiedot

Ennakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella

Ennakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 4/2011 (749) BIOENERGIA Ennakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS TTS selvitti tutkimuksessa

Lisätiedot

Kuitu- ja energiapuun korjuu karsittuna ja karsimattomana

Kuitu- ja energiapuun korjuu karsittuna ja karsimattomana TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 3/2011 (748) BIOENERGIA - ja energiapuun korjuu karsittuna ja karsimattomana Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS Mäntyvaltaisissa ensiharvennuksissa

Lisätiedot

ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita

ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA Alustavia kokeita 1 Risutec L3A hakkuulaite Risutec L3A:n tekniset tiedot Paino 560 kg Öljyvirtaus 120 l/min Maksimipaine 240 bar Katkaisukapasiteetti

Lisätiedot

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä

Lisätiedot

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Kuva: Juhani Korhonen Poimintahakkuiden puunkorjuun tuottavuudesta vähän tietoa - tuottavuutta koskevat lainalaisuudet kuitenkin voimassa Hakkuun tuottavuustekijät:

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon. Metsäsijoittamisen. Työturvallisuus TEHO KEHITYSNÄKYMIÄ MONET MUODOT RAHTISAHURIN HAASTEENA TTS METSÄTALOUSNUMERO

Koneellisen taimikonhoidon. Metsäsijoittamisen. Työturvallisuus TEHO KEHITYSNÄKYMIÄ MONET MUODOT RAHTISAHURIN HAASTEENA TTS METSÄTALOUSNUMERO 1/ 2011 EHO TTS METSÄTALOUSNUMERO Koneellisen taimikonhoidon KEHITYSNÄKYMIÄ TEHO 1/2011 8,20 Metsäsijoittamisen MONET MUODOT Työturvallisuus RAHTISAHURIN HAASTEENA PÄÄKIRJOITUS TOIMITUSJOHTAJA TARMO LUOMA,

Lisätiedot

Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella

Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella Ensimmäiset tuloskuvat Juha Laitila & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka

Lisätiedot

Kokopuun korjuu nuorista metsistä

Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa 2000 2005 3,0 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 2,5

Lisätiedot

Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla

Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla Konsortiohanke Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun korjuujälki ensiharvennuksilla Risto Lilleberg Pasi Korteniemi Metsätehon raportti 41 28.1.1998 kor- Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN

MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN Projektiryhmä Jarmo Hämäläinen, Asko Poikela, Kaarlo Rieppo Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Vapo

Lisätiedot

5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2

5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2 Integroituna vai ilman? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 2009 Näkökulmia puunkorjuun kehitykseen ja kehittämiseen 4.11.2009, Tieteiden talo, Helsinki Tuotantoketjuja tehostettava pieniläpimittaisen,

Lisätiedot

Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä

Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä Yrjö Nuutinen MMT Metsäteknologia Metla/Joensuu ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari 8.-9.10.2013

Lisätiedot

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen, Teemu Kallio & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Projektin tavoitteet Kartoittaa, miten erilaiset

Lisätiedot

Metsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi

Metsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi Metsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi Energiapäivät 03.02.2011 Tampere Kokemus bioenergiankorjuusta NMK vuodesta 2000 TJ 720 + 730 giljotiini 2000 2005, 2005 TJ 1270C + 745 koura joukkokäsittelyvarustuksella

Lisätiedot

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Pienpuun korjuumenetelmät ja tekniset ratkaisut Arto Mutikainen, Työtehoseura Esityksen sisältö Pienpuun korjuumenetelmät

Lisätiedot

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskuri: Harvennusmetsien energiapuun kertymien & keskitilavuuksien laskentaohjelma Lask ent

Lisätiedot

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE METSÄ metsänomistajat PROMOOTTORI metsäsuunnittelu ja -neuvonta MARKKINAT polttopuu- ja lämpöyrittäjät metsäpalveluyrittäjät energiayhtiöt metsänhoitoyhdistykset

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi) Hakkuutähteen paalaus ja kannonnosto kuusen väliharvennuksilta Juha Nurmi, Otto Läspä and Kati Sammallahti Metla/Kannus Energiapuun saatavuus, korjuu ja energiaosuuskunnat Keski-Pohjanmaalla Forest Power

Lisätiedot

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla

Lisätiedot

PR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE

PR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE 25/1970 KOCKUM PR0 CE S S 0 R 7 8 ATK -MON ITOI MIKONE Huhtikuussa 1970 Kockum Söderhamn AB esitti uuden karsinta-katkontakoneen prototyypin, joka suorittaa myös puutavaran lajittelun ja kasauksen. Sitä

Lisätiedot

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema

Lisätiedot

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen

Lisätiedot

Systemaattisen harvennuksen periaate. Metka-koulutus / 12.9.2014 / Hartola Arto Kettunen / TTS

Systemaattisen harvennuksen periaate. Metka-koulutus / 12.9.2014 / Hartola Arto Kettunen / TTS Systemaattisen harvennuksen periaate Metka-koulutus / 12.9.2014 / Hartola Arto Kettunen / TTS Lähtötilanne Meillä harvennusleimikoiden puusto järeytyy Korjuukustannukset karkaavat ja tuet myös Samoin karkaavat

Lisätiedot

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka Bioenergiaa metsistä -tutkimusohjelman

Lisätiedot

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu & : Energiapuun korjuu & ennakkoraivaus Kalle Kärhä, Stora Enso Metsä Kestävän metsätalouden rahoituslain kokonaisuudistus -työryhmän kokous 24.1.2014, maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki 1 Työryhmän

Lisätiedot

Vaihtoehtoista korjuutekniikkaa

Vaihtoehtoista korjuutekniikkaa Metsätehon raportti 149 3.5.23 Vaihtoehtoista korjuutekniikkaa Kaarlo Rieppo Vaihtoehtoista korjuutekniikkaa Kaarlo Rieppo Metsätehon raportti 149 3.5.23 Ryhmähanke: Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta,

Lisätiedot

KORJUREIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSISTA

KORJUREIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSISTA KORJUREIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSISTA Projektiryhmä Kaarlo Rieppo, Peter Pekkola Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Yksityismetsätalouden Työnantajat r.y.,

Lisätiedot

Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa

Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa METKA-koulutus Systemaattisen energiapuuharvennuksen teemapäivä Heikki Ovaskainen Erikoistutkija Sisältö Taustaa työmalleista Uusien joukkokäsittelyn työmallien

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Koneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti

Koneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti Koneellisen harvennushakkuun työnjälki Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti Arto Kariniemi Teppo Oijala Juha Rajamäki Metsätehon raportti 12 18.12.1996 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

wili. HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU 20/1988 Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 1987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.

wili. HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU 20/1988 Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 1987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu. 20/988 NSR- projekti HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU Markku Mäkelä Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.mu~~~n, joka. käö~.i:eli kuokmainha.avute!u..n käy~.i:öii

Lisätiedot

Joukkokäsittelyn työmallit. Heikki Ovaskainen

Joukkokäsittelyn työmallit. Heikki Ovaskainen Joukkokäsittelyn työmallit Heikki Ovaskainen Metsätehon tuloskalvosarja 8a/2014 Esityksen sisältö Taustaa Uusien joukkokäsittelyn työmallien kuvaus Aineisto ja menetelmät Tulokset - ajanmenekki ja tuottavuus

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Koneellisen istutuksen käyttöönotto Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 15.11. Huittinen Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

Joukkohakkuu aines- ja energiapuun

Joukkohakkuu aines- ja energiapuun Metsätehon raportti 137 20.9.2002 Joukkohakkuu aines- ja energiapuun korjuussa Markku Mäkelä Asko Poikela Reima Liikkanen Joukkohakkuu aines- ja energiapuun korjuussa Markku Mäkelä Asko Poikela Reima Liikkanen

Lisätiedot

Valmet 901.4/350.1 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella

Valmet 901.4/350.1 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella Valmet 901.4/350.1 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella Kalle Kärhä 1, Arto Mutikainen 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 1 Metsäteho Oy & 2 TTS Tutkimus 11/2011 Tausta & tavoitteet Joukkokäsittely,

Lisätiedot

ENERGIAPUUKORJUUN VAIKUTUS PUUSTON KEHITYKSEEN NUOREN METSÄN HOITOKOHTEELLA SAARIJÄRVELLÄ

ENERGIAPUUKORJUUN VAIKUTUS PUUSTON KEHITYKSEEN NUOREN METSÄN HOITOKOHTEELLA SAARIJÄRVELLÄ Bioenergiakeskuksen julkaisusarja (BDC Publications) Nro 47 ENERGIAPUUKORJUUN VAIKUTUS PUUSTON KEHITYKSEEN NUOREN METSÄN HOITOKOHTEELLA SAARIJÄRVELLÄ 2004 2009 Perttu Ojakoski Tero Vesisenaho Elokuu 2009

Lisätiedot

IDSATIHO. 0 P I N T 0 ll A T K A ? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A. Rauhankatu 15 00170 Hel sinki 17 Puhelin 90-661281 .

IDSATIHO. 0 P I N T 0 ll A T K A ? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A. Rauhankatu 15 00170 Hel sinki 17 Puhelin 90-661281 . IDSATIHO Rauhankatu 15 00170 Hel sinki 17 Puhelin 90-661281.SELOSTE 10/1973? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A RUOTSIIN 1 9 7 3-0 5-1 5 1 7 0 P I N T 0 ll A T K A M a t k a k e r t o m u s Opintomatka

Lisätiedot

Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2000 2005

Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2000 2005 Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2 25 25 Kalle KärhK rhä,, Metsäteho teho Oy Kalle Kärhä 1 Ensiharvennustavoite jäänyt saavuttamatta 2-luvulla ensiharvennuksia on tehty vuosittain 17 19 ha I VII. Asetettu

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

ALIKASVOKSEN RAIVAUS MENSE OY:N RAIVAUSLISÄLAITTEELLA

ALIKASVOKSEN RAIVAUS MENSE OY:N RAIVAUSLISÄLAITTEELLA ALIKASVOKSEN RAIVAUS MENSE OY:N RAIVAUSLISÄLAITTEELLA Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Evo, työn kansituspvm. Oma Allekirjoituksesi Tuomo Väre TIIVISTELMÄ Evo Metsätalouden

Lisätiedot

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Tavoite Tutkimuksessa selvitettiin hakkuukoneeseen kehitetyn puukarttajärjestelmän (Optical Tree Measurement

Lisätiedot

Ponsse Ergo/H7 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella

Ponsse Ergo/H7 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella Ponsse Ergo/H7 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella Kalle Kärhä 1, Teuvo Kumpare 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 1 Metsäteho Oy & 2 Metsähallitus 1/2011 Tausta & tavoitteet Joukkokäsittely, yhdistetty

Lisätiedot

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun Metsätehon raportti 187 7.4.2006 ISSN 1459-773X (Painettu) ISSN 1796-2374 (Verkkojulkaisu) Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Kalle Kärhä Sirkka Keskinen Teemu Kallio Reima Liikkanen Jarmo

Lisätiedot

Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla?

Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla? Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Koneyrittäjien Energiapäivät 4.2.2011, Sokos Hotel Ilves, Tampere Aines- ja energiapuun

Lisätiedot

Yhdistelmäkone ensiharvennusmetsän puunkorjuussa

Yhdistelmäkone ensiharvennusmetsän puunkorjuussa Yhdistelmäkone ensiharvennusmetsän puunkorjuussa Risto Lilleberg Pasi Korteniemi Metsätehon raportti 26 22.7.1997 Konsortiohanke: Enso Oy, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pinomäki Oy, UPM-Kymmene

Lisätiedot

40VUOTISJUHLARETKEILY

40VUOTISJUHLARETKEILY METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN 40VUOTISJUHLARETKEILY PUNKAHARJUN HEINÄKUUN KOKEILUALUEESSA 1 PÄIVÄNÄ 1958 RETKEILY OHJELMA klo 8.30 10.00 Kahviaamiainen T ervehdyssanat 10.00 12.00 Retkeilyä 12.00 13.15 Kenttälounas

Lisätiedot

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS 1. Energiapuun hankinnan arvoketjut 2. Metsähakkeen kustannusrakenne 3. Energiapuun hankinnan kannattavuus: tuella vai ilman? 1 2 Metsähakkeen

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN. Urpo Hassinen 1.2.2012

KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN. Urpo Hassinen 1.2.2012 KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN Urpo Hassinen 1.2.2012 1 PUUENERGIAN MAHDOLLISUUDET Yleinen suhtautuminen myönteistä Aluetaloudelliset hyödyt Työllisyyden edistäminen

Lisätiedot

Kokonaispuuston tilavuus hakkeeksi muutettuna on 29,01 irtokuutiometriä.

Kokonaispuuston tilavuus hakkeeksi muutettuna on 29,01 irtokuutiometriä. 7. Tutkimuskohde Kunnan keskusta. Pinta-ala 1,2 hehtaaria. Etäisyys 1 kilometri lämpölaitoksesta. Taulukko 7. Puustotiedot Mittausmenetelmä Keskiläpimitta Keskipituus, Runkoluku Tilavuus Keskijäreys d1,3,

Lisätiedot

Metsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN

Metsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN TOT-RAPORTTI Metsuri jäi puun alle 10/03 TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus 56-vuotias metsuri NN oli kaatamassa suurta kuusta, joka oli kaatuessaan osunut lahoon koivuun. Koivu oli katkennut noin

Lisätiedot

Poimintahakkuiden puunkorjuu haasteita ja kehitysmahdollisuuksia

Poimintahakkuiden puunkorjuu haasteita ja kehitysmahdollisuuksia Kuva: Juhani Korhonen Poimintahakkuiden puunkorjuu haasteita ja kehitysmahdollisuuksia Matti Sirén, Erkki Salo, Esko Oksa, Mikko Kukkola ja Ville Laamanen Tieto poimintahakkuiden puunkorjuun tuottavuudesta

Lisätiedot

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Tehtävä A: Koneellinen puutavaran valmistus (uudistushakkuu) (John Deere E-sarjan käyttösimulaattori) Tavoitteet Tehtävässä tavoitellaan ammattimaista koneenkäsittelyä

Lisätiedot

Harventamaton hieskoivutiheikkö edullinen energiapuureservi

Harventamaton hieskoivutiheikkö edullinen energiapuureservi Harventamaton hieskoivutiheikkö edullinen energiapuureservi Pentti Niemistö 19.4.2012 Koivun osuus puustosta Taimikon harvennus Ainespuuharvennus Energiapuuharvennus 19 harvennuskoetta: mitattu 1970 80-luvulta

Lisätiedot

Tutkimustulokset käytäntöön Metka-koulutushankkeen avulla

Tutkimustulokset käytäntöön Metka-koulutushankkeen avulla TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 7/2014 (778) Tutkimustulokset käytäntöön Metka-koulutushankkeen avulla Erikoisasiantuntija Pertti Hourunranta, TTS Metsäenergian kannattavaa ja laadukasta

Lisätiedot

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Taimikonhoidon omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014 Energiapuuharvennuskohteen valinta METKA-hanke 2014 Ryhmätyö - ryhmätyö 10 min (kaikki ryhmät) - ryhmätyön purku 10 min Mitkä ovat energiapuuharvennuksen vaikeimmat kohdat? Kohteen rajaaminen? Hinnoittelu

Lisätiedot

MenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä. Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela

MenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä. Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela MenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela 16/211 Tausta ja tavoite Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin vuonna 29 tavoitetila 1. Visio

Lisätiedot

Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky. Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2

Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky. Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2 Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2 1/2010 Hankkeen tavoitteet Aines- ja energiapuun korjuun integrointi paalausmenetelmällä

Lisätiedot

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996. Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 32 8.12.1997 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu

Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Pohjois-Pohjanmaan metsävarat Metsätalousmaata yhteensä 3 100 000 hehtaaria Metsämaata* 2 400 000 ha Yksityisessä

Lisätiedot

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa Markus Strandström Asko Poikela UW40 risuraivain + Tehojätkä pienmetsäkone Paino 1 800 kg Leveys 1,5 metriä Keinutelit, kahdeksan vetävää pyörää Bensiinimoottori

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky

Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky Markus Strandström Metsäteho Oy Energiapuun laadukas korjuu ja koneellinen taimikonhoito -seminaari, 24.8.2012 Tausta Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin

Lisätiedot

Korjuu ja toimitukset Lapin 59. Metsätalouspäivät

Korjuu ja toimitukset Lapin 59. Metsätalouspäivät Korjuu ja toimitukset Lapin 59. Metsätalouspäivät 2.-3.2.2017 Heikki Pajuoja Metsäteho Oy 2.2.2017 Sisältö Terminaalit ja kuljetus Korjuu- ja työmallit Kannot 2 Energiapuun kuljetuskalusto ja menopaluukuljetukset

Lisätiedot

Projekti - INFO. Harvesterilaitteistoja energiapuun korjuuseen. Yksinpuinkorjuu BIOENERGIAA METSÄSTÄ 2003-2007

Projekti - INFO. Harvesterilaitteistoja energiapuun korjuuseen. Yksinpuinkorjuu BIOENERGIAA METSÄSTÄ 2003-2007 BIOENERGIAA METSÄSTÄ 2003-2007 EUROOPAN UNIONIN osaksi rahoittama Interreg-projekti Projekti - INFO 114 Harvesterilaitteistoja energiapuun korjuuseen Kehitys kohti lisääntyvää bioenergian käyttöä metsistä

Lisätiedot

Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen 2008-2010. Jyrki Raitila, projektipäällikkö

Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen 2008-2010. Jyrki Raitila, projektipäällikkö Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen 2008-2010 Jyrki Raitila, projektipäällikkö 1 Hankkeen organisointi ja kesto Hanketta hallinnoi Keski-Suomen metsäkeskus Hankkeen toteutus metsäkeskuksen

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu,

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu, Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu, 25.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11. Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen

Lisätiedot

Kokonaispoistuman tilavuus hakkeeksi muutettuna on 38 irtokuutiometriä

Kokonaispoistuman tilavuus hakkeeksi muutettuna on 38 irtokuutiometriä 13. Tutkimuskohde Metsitetty pelto. Pinta-ala 2,0 hehtaaria. Etäisyys lämpölaitoksesta 31 kilometriä. Taulukko 13. puustotiedot Mittausmenetelmä Keskiläpimitta Keskipituus, Runkoluku Tilavuus Keskijäreys

Lisätiedot

Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna?

Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna? Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna? Kalle Kärhä 1, Arto Mutikainen 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 Metsäteho Oy 1, TTS tutkimus 2 2/2010 Tausta & tuloskalvosarjan sisältö Nuoren

Lisätiedot

Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta. Markus Strandström

Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta. Markus Strandström Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta Tausta ja tavoite Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin viime vuonna tavoitetila 1. Visio vuoteen 2015 on koneellistamista hyödyntävä kustannustehokas

Lisätiedot

Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu

Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy Juha Laitila & Paula Jylhä, Metsäntutkimuslaitos 12.2.27, Helsinki/Joensuu/Kannus Kalle Kärhä, Sirkka

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky

Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky Markus Strandström 1, Veli-Matti Saarinen 2, Heidi Hallongren 2, Jarmo Hämäläinen 1, Asko Poikela 1, Juho Rantala 2 1 Metsäteho Oy & 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Mitkä asiat koetaan tuotantorakennusten valaistuksessa tärkeiksi?

Mitkä asiat koetaan tuotantorakennusten valaistuksessa tärkeiksi? TTS:n tiedote Maataloustyö ja tuottavuus 5/11 (632) RAKENTAMINEN Mitkä asiat koetaan tuotantorakennusten valaistuksessa tärkeiksi? Tutkija Sakari Alasuutari, TTS Lypsykarjatilalla valaistuksen osuus sähkön

Lisätiedot

METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE. Jari Terävä. Teppo Oijala

METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE. Jari Terävä. Teppo Oijala METSATEHO... ' 1 ~ ~.. ~ ' 1.. : 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE e Teppo Oijala Jari Terävä Metsätehossa on valmistunut metsäkoneiden ajanmenekkitutkimuksiin sekä PMP- ja VMI

Lisätiedot

Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS

Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS Alkusanat Koneellisen hakkuun osuus on kasvanut sekä harvennus- että uudistushakkuissa niin suureksi, että koneellisen korjuun kohteiksi

Lisätiedot

KATSAUS METSATEHON J A J U 0 N T 0 T R A K T 0 R E I L L A 18/1966. 1 MONIT OIMIKONEm'

KATSAUS METSATEHON J A J U 0 N T 0 T R A K T 0 R E I L L A 18/1966. 1 MONIT OIMIKONEm' METSATEHON KATSAUS 18/1966 N E U V 0 S T 0 L I I T T 0 L A I S I A T U T K I M U K S I A P U U N K 0 R J U U S T A E R I T Y Y P P I S I L L Ä M 0 N I T 0 I M I K 0 N E I L L A J A J U 0 N T 0 T R A K

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

Ponsse H53e ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa

Ponsse H53e ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa Ponsse H53e ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Tore Högnäs & Teuvo Kumpare, Metsähallitus Antti Kovettu, Tampereen ammattikorkeakoulu Arto Mutikainen, TTS tutkimus

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsätieteenpäivä Helsinki 4.11.2009 Juho Rantala METLA Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu - tutkimus- ja kehittämisohjelma

Lisätiedot

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Taimikonhoito Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Metsäteollisuus 20 mrd. Metsätalous 3 mrd. Metsänhoito 0,3 mrd. Lähde: Suomen virallinen tilasto (2013), Metsätilastollinen vuosikirja

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky Tuottava taimikko -seminaari Karri Uotila, METLA Koneellinen taimikonhoito Suomessa on käytössä muutamia koneellisen taimikonhoidon koneratkaisuja,

Lisätiedot

Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY

Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 SELOSTE Puhelin 90400 /976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MENETELMÄÄN LIITTYVISSÄ TÖISSÄ Mikko Kahala TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitetäänhakkuumiehen ajankäyttöä

Lisätiedot

Naarvan otteessa useita puita. Moipu 400E

Naarvan otteessa useita puita. Moipu 400E BIOENERGIAA METSÄSTÄ 2003-2007 EUROOPAN UNIONIN osaksi rahoittama Interreg-projekti Projekti - INFO 106 Koneellinen raivaus Risutec III hydraulivetoinen raivauslaitteisto, joka myös on asennettu metsätraktorin

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE Matematiikan koe 1.6.2016 Nimi: Henkilötunnus: VASTAUSOHJEET 1. Koeaika on 2 tuntia (klo 12.00 14.00). Kokeesta saa poistua aikaisintaan klo

Lisätiedot

Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy

Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy Vermeer HG6000 terminaalihaketuksessa ja -murskauksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja Metsätehon tuloskalvosarja

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen Metsälakiseminaari 22.10.2014 Lahti Johtava metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Eri-ikäisrakenteisen metsän rakennepiirteitä Sekaisin

Lisätiedot

Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa

Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 13/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa käytettiin järeästä, (lahovikaisesta) runkopuusta tehtyä metsähaketta

Lisätiedot

HAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET

HAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET HAKKUUTÄHTEEN METSÄKULJETUKSEN AJANMENEKKI, TUOTTAVUUS JA KUSTANNUKSET Projektiryhmä Kaarlo Rieppo, Kari Uusi-Pantti (työntutkimus) Rahoittajat Metsäliitto Osuuskunta, StoraEnso Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Vapo

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

Joukkokäsittelyhakkuun tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF 28 hakkuulaitteella

Joukkokäsittelyhakkuun tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF 28 hakkuulaitteella ISBN 978-951-40-2381-1 (PDF) ISSN 1795-150X Joukkokäsittelyhakkuun tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF 28 hakkuulaitteella Juha Laitila ja Kari Väätäinen www.metla.fi Metlan työraportteja

Lisätiedot

Energiapuun korjuun laatu vaihtelee liian paljon

Energiapuun korjuun laatu vaihtelee liian paljon Tiedote 1 (6) Energiapuun korjuun laatu vaihtelee liian paljon Reilulla neljänneksellä vuoden 2013 tarkastuskohteista energiapuun korjuussa oli nollatoleranssi ei lainkaan puustovauriota. Toisessa ääripäässä

Lisätiedot

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet

Lisätiedot

Kesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa

Kesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa Kesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa Heikki Pajuoja & Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 17/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa valtaosa hakkuutähteistä ja pienpuusta haketetaan

Lisätiedot