leimikon hankintateknillinen arvo

Transkriptio

1 METSÄ TEHON TIEDOTUS METSÄTEHO REPORT leimikon hankintateknillinen arvo EFFECT OF STAND DIFFICULTY FACTORS ON HARVESTING COSTS UNTO VÄISÄNEN HELSINKI

2 ( (

3 Metsätehon tiedotus - Metsäteho Report 283 METSÄTEHO Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton metsätyöntutkimusosasto Forest Work study Section of the Central Association of Finnish Woodworking Industries L E I M I K 0 N H A N K I N T A T E K N I L L I N E N A R V 0 Effect of Stand Difficulty Factors on Harvesting Costs Unto Väisänen s i s ä 1 1 y s C o n t e n t s Sivu Tiivistelmä J ohda.nto Puuston ikäluokan vaikutus korjuukustannuksiin Leimikon tiheys Maaston laatu Lumi Tavaralajien lukumäärä ~imikon koko Eräiden tyyppileimikoiden hankintat.ekrt1jlj :>et arvot Lähteet- R e f e r en c e s.. 17 S u m m a r y (in English)

4 - 2 - T i i v i s t e l m ä Esillä olevassa työssä on suoritettujen tutkimusten, taksojen ja ohjemaksujen perusteella tarkasteltu eri leimikkotekijöiden vaikutusta puun korjuukustannuksiin. Kaikki laskelmat koskevat männiköitä, joiden runkolukujakautumat on esitetty kuvassa 1 (s. 5). Korjuumenetelmänä on harvennushakkuissa noin 3 -metrisen tappiy-arsitun paperipuun ja silmävaraisesti katkotun myös tappikarsitun tukin teko, jolloin metsäkuljetus tapahtuu kuormaa kantavall~ mp.tsätraktorilla. Päätehakkuussa käytetään runkojuontoa, ja katkonta eä.ellä mainituiksi tavaralajeiksi tapahtuu välivarastolla. Kustannukset ja palkat vastaavat tasoa Etelä-Suomessa Metsikön ikäluokan eli rekattavan puuston koon vaikutus korjuukustannuksiin on esitetty kuvassa 2 (s. 6). Vaikutus tulee esille lähinnä hakkuukustannuksissa. Korjuukustannukset 33 vuoden ikäisessä männikössä ovat yli 4 ~~/k -m3 suure~mat kuin 88 vuoden ikäisessä rnetsikössä. 2. Leimikon tiheyden ja korjuukustannusten välinen riippuvuus ilmenee kuvasta 3 (s. 8). Tiheyden alentuessa 100 k-m3 :stä/ha 10 k -m3:iin/ha korjuukustannukset nousevat metsikön ikäluokasta ja maaston vaikeudesta riippuen %. 3. Maaston laatu vaikuttaa sekä hakkuu- että rnetsäkuljetuskustannuksiin. Taksojen ja ohjemaksujen vaikeirrmassa maastoluokassa kustannukset ovat % suuremmat kuin helpoimmassa maastossa, kutenkuvasta 4 (s. 10) ilmenee. 4. Lumi on ensi sijassa hakkuuta vaikeuttava tekijä. Kuvan 5 (s. 12) mukaan yli 75 cm :n paksuisessa lumessa hakkuun ja rnetsälmljetuksen kokonaiskustannukset ovat noin 20 % suurer.-mat kuin alle 20 cm :n paksuisessa lumessa. 5. Leimiko:=;ta korjattavien tavaralajien lukumäärä lisää, kuva 6 (s. 13), suhteellisia korjuukusta1n1uksia sitä enerrmän, mitä usea~mis ta tavaralajeista on kys~nys, mutta muihin leimikkotekijöihin verrattuna sen merkitys on vähäisempää. 6. Leimikon koon vaikutus leimikon hankintateknilliseen arvoon on esitetty kuvassa 7 (s. 15). Suhteellisesti leimikon koon merkitys on suurin päätehakkuissa, missä kustannukset ovat alhaiset. Korjuumenetelmistä riippuen leimikon koon pienentyessä 700 k -m3:stä 50 k-m3:i1n korjuukustannukset nousevat %. 7. Eri leimikkotekijöiden yhteisvaikutuksen toteamiseksi laskettiin kahden leimikon kor j:jjukustannukset. "Hyvän" leimikon kustannuksiksi saatiin 7,10 mk/k-m-' ja "huonon'' leimikon kustannuksiksi 19,40 mkjk-m3, joten leimikkotekijöiden vaikutuksesta korjuukustannukset nousivat lähes kolminkertaisiksi. Lisäksi voidaan arvioida, että tulevaisuudessa korjuumenetelmien kehittyessä leimikoiden hankintateknillisten arvojen erot kasvavat.

5 - 3 - J o h d a n t o Puun hankintamenetelmien kehitykselle on ollut ominaista, että uudet tehokkaat menetelmät ovat tehneet kustannussäästöt mahdollllrtksi lähes kaikissa tapauksissa, mutta säästöt ovat suuri~mat silloin, kun menetelmää käytetään sille sopivissa olosuhteissa. Tämän kehityksen seurauksena on se, että leimikoiden hankintateknillisten arvojen erot ovat jatkuvasti suurentuneet. (Hankintateknillinen arvo muodostuu leimikon korjuukustannuksista. Jos korjuukustannukset ovat suuret, on leimikon hankintateknillinen arvo pieni ja päinvastoin.) Esillä olevassa työssä on pyrkimyksenä palkkataulukoiden, ohjemaksujen ja suoritettujen tutkimusten perusteella määrittää eräiden leimikkotyyppien hankintateknilliset arvot. Käytettävistä korjuumenetelmistä ja leimikkotekijöistä riippuen voitaisiin tällaisia arvoja laskea miltei määrättömästi, mutta työn rajoittamiseksi suoritetaan laskenta vain eräille tavallisimmille korjuumenetelmille. Eri leimikkotekijöiden vaikutusta korjuukustannuksiin on esillä olevassa työssä tarkasteltu siten, että kokonaisten leimikoiden korjuukustannuksia vertaillaan keskenään. Laskelmien perustana olevien korjuun osatyövaiheiden kustannusten riippuvuussuhteita, kuten hakkuukustannusten riippuvuutta rungon koosta, ei tulla käsittelemään, koska nämä tiedot on esitetty jo muissa yhteyksissä. Korjuumenetelmäksi on harvennushakkuissa valittu noin 3-metrisen tappikarsitun paperipuun ja silmävaraisesti katkotun tappikarsitun tukin teko, jolloin metsäkuljetus tapahtuu kuormaa kantavalla metsätraktorilla. Päätehakkuussa on oletettu suoritettavan runkojuonto kuormaa laahaavalla metsätraktorilla, ja katkonta edellä mainituiksi tavaralajeiksi tapahtuu välivarastolla. Kustannukset ja palkat vastaavat tasoa Etelä-Suomessa

6 - 4 - P u u s t o n i k ä l u o k a n v a i k u t u s k o r j u u k u s t a n n u k s i i n Hakattavan puuston jakautuminen rungon käyttöosan suuruusluokkiin eri ikäluokan metsiköissä ilmenee kuvasta 1. Tarkastelu on rajoitettu puolukkatyypin männiköihin, ja runkolukujakautumat perustuvat VUOKILAN (1967) keskivahvoin harvennuksin käsiteltyjen metsiköiden lukuihin. Päätehakkuu on oletettu suoritettavan 88 vuoden iässä ja muut käsiteltävät ikäluokat or:.u;-:ta\ F.t harvennushakkuita. On huor.~attava, että käytetyt runkolukusarjat koskevat säännöllisesti harvennettuja metsi~öitä, ja maamme keskimääräisissä metsiköissä on pienikokoista puuta runsaasti, myös vanhoissa ikäluokissa. ( Kuvassa 2 (s. 6) on esitetty hakkuun ja metsäkuljetuksen kustannukset kuvan 1 leimikoissa. Hakkuukustannukset vastaavat työvaihe~ttr.t~ten palkkataulukeiden alueen 4 kustannuksia ja metsäkuljet~~sen kustannukset kuljetustenantajien Etelä- Suomen alueella soveltamia ohjemaksuja vuoden 1968 lopussa kuljetusmatkan ollessa 150 m. Päätehakkuussa, jossa on oletettu käytettävän runkojuontoa, on menetelmän vaatiman suuren varastotilan ja autoonkuormauksen vaikeutumisen johdosta laskettuihin hakkuun ja metsäkuljetuksen kustannuksiin lisätty 0,30 mk/k-m3. Leimikkovcrtailussa on tarkasteltu ainoastaan rungon koon vaikutusta ja tiheyden vaihtelut on eliminoitu. Nuorissa metsiköissä puut ovat pleniä, ja tämä lisää lähinnä hakkuukustannuksia. ajouran varteen kourakasoiksi~ Koska hakkuumies kasaa pölkyt ei rungon koko eikä metsikön ikä vaikuta metsäkuljetuksen kustannuksiin. Kuvassa 2 ovat metsäkuljetuskustannukset 60 vuoden ja 74 vuoden ikäisissä harvennusleimikoissa hieman suuremmat kuin nuoremmissa leimikoissa. Tämä johtuu siitä, et+ä vanhoissa harvennusleimikoissa osa puustosta on tukkipuuta ja tukkien kuormaus hajaltaan on kalliimpaa kuin palstatien varteen kasatun pinotavaran kuormaus (PET~SSON 1968). Päätehakkuuleimikoss~ ovat rungot jo niin suuria, että runkojuonnolla päästään samoihin kustannuksiin kuin kuormaa kantavalla traktorilla katkotun tavaran metsäkuljetuksessa. Kuvasta 2 voidaan todeta~ että 33 vuoden ja 88 vuoden ikäisissä metsiköissä on korjuukustannusten ero yli 5 mk/k-m3. Harvennushakkuiden kustanntlliset alenevat nuorella iällä melko voimakkaasti, mutta puuston saavutet-

7 - 5 - Kuva 1. Hakkuukertymän jakautuminen rungonsuuruusluokkiin puolukkatyypin männiköissä. Luokan kuutiomäärä % koko kuutiomäärästä. Fig. 1. Distribution cf the volume te be cut into stem size classes in VT type (Vaccinium type) pine stands. Volume of class, per cent of the total volume. 40 r Puuston ikä Age of stan d 33 vuotta years HAR VENNUSHAKKUUT Thinnings 31 ~- Puuston ikä Age cf stand 46 vuotta years ,----o _2_ O.C Rungvn käyttöosa, k -~ - Utilisable part of stem, cu. m (s) Puuston ikä Age of stand 28 ~ 60 vuotta CD years ---~~ () H Q) P-. c Puuston ikä Age of stand f---s vuotta years ~ ' l - 0, /!0n 0 O.D OD Rungon käyttöosa, k - ra3 - Uti lisable part of stem, cu. m (s) Puustar ikä +> Age c f stand s:: ~ ee vuotta years FÄATEHAKKUU 11 aj Clear cutting ~ 6. +> >-::! a> -- 1 ~ 1 1 ~~-! 00 - _i o r.o:7 L.062 o.d87 e.112 ~2,.c' C.25J J300 O.l~oo o.soo o.6oo ~tm t; :1 kä:rttöosa, k - m3 - Utilisable part c f stem, cu. m (s) 2

8 - 6 - Kuva 2. Fig. 2. Haklcuun ja metsäkuljetuksen kustannukset eri ikäluokkien puolukkatyypin männiköissä. Preparation and forest haulage costs in VT type (Vacciniurn type) pine stands of different age.classec. Kustannukset, mk/k -m3 Costs, mark/cu.m (s) 9,00 8,00 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 2,81 runkojuonnon varastolisä landing cost of tree- = length skidding 1 metsäkuljetus forest häulage hakkuu - preparation - 0, , 78 1, Metsikön ikä, v - Age of stand, year

9 - 7 - tua 60 vuoden iän on ikäluokalla vähäisempi merkitys. Viimeisen harvennushakkuun ja päätehakkuun kustannusten suuri ero johtuu siitä, että harvennuksissa ntetaan ensi sijassa pieniä puita, jolloin suurimmat puut jäävät päätehakkuuseen. L e i m i k o n t i h e y s Leimikon tihey~en vaikutusta korjuukustannuksiin ei voida tarkastella täysin erillään muista leimikkotekijöistä, sillä tiheyden suhteellinen vaikutus on erilainen eri maasto- ja ikäluokissa. Kuvassa 3 on tiheyden vaikutusta tarkasteltu 33, 60 ja 88 vuoden ikäisissä metsiköissä, joiden runkolukujakautumat on esitetty kuvassa 1 (s. 5). Kussakin ikäluokassa on käsitelty helppoa ja vaikeata maastoa, ja jokaisessa ryhmässä on merkitty sadalla hakkuun ja metsäkuljetuksen kustannuksia, kun leimikon tiheys on yli k-m /ha. Kuvasta 3 voidaan todeta, että harvennusmetsissä maaston vaikeutuessa leimikon tiheyden merkitys kasvaa. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että vaikeassa maastossa ajourien raivaus on kallista. Koska tiheissä ja harvoissa leimikoissa joudutaan hehtaaria kohti raivaamaan miltei sama määrä ajouria, on tiheyden merkitys vaikeassa maastossa suurempi kuin helpossa maastossa. Jos ajouria ei tarvitse raivata, on tiheyden vaikutus kustannuksiin vähäisempää kuin e~ellä on todettu. Leimikon tiheyden vaikutus korjuukustannuksiin on kuvan 3 mukaan erilainen myös eri ikäluokissa. Laskelmassa on 33 vuoden ikäisessä metsikössä ajourien väliksi laskettu metriä ja 60 vuoden metsikössä vain metriä~ koska jälkimmäisessä leimikossa korjataan myös tukkeja, joiden täytyy olla kourakuormaajan ulottuvilla. Erilaisesta ajouravälistä johtuu siis osa näiden ikäluokkien välisistä eroista. Lisäksi on otettu huomioon se, että yhdistetyssä tukki- ja pinotavaralelt.l~ ~ ~~a tavaralajit ajetaan erikseen, jolloin metsäkuljetuksessa tavaralajeittainen tiheys on pienempi kuin tiheydeltään vastaavassa pinotavaraleimikossa. Päätehakkuun yhteydessä 88 vuoden iässä ei tiheyden vaikutus ole yhtä suuri kuin harvennushakkuissa$ koska runkojuontaa käytettäessä ajouria ei tarvitse raivata ja tukki- ja pinotavararungot voidaan kuljettaa samanaikaisesti. Harven-

10 - 8 - Kuva 3- Leimikon tih0yden vaikutus korjuukustannuksiin. Kustannukset tiheysluokassa yli 100 k-m3/ha = 100. Fig. 3. Effect of stand density on harvesting costs. The costs in density class of over 100 solid cu.m/hectare = 100. lf\ co'v 0 tc\ )< 0 r ! - f ;::1/ 1- '/ ~ [7 r :/ '1 II' 1-!!j 1,-1 '1 ~ 1 j V - :II - 1\, 1/ \t ~ : 1-1' ;11 1/ - 'y :ol - 1 '! : - j :1 / '\ i: 1-.. ;!: 1/ '! ; II ~li!ii II, 1 II -;J :Ii 1/ - \/ 'Ii 1-/ 'II ;, 1-1 1:: / V ]f 1'' t:: " 1' II i ',: 1 y 1 -; ' / ;:; / ~ :; / ~ / V 1 j\ '. \, :,.,.: Ii~ / '! lf\ tc\...-!...-! 0\ 0-1 ',_, ' 1- )\' [7 r- ' -----v- 33 vuotta years '---v--" R 1 + M I easy 0\ (\f ~ 0 - r >(j.:::t ~, 0\ "'~J m ~ 0 ' 0 ' ! -- ' 0[71 -,'. or--l -- ';l...-! -...-! / -.~ 7'~1/!1 : -- - / 1,,:v -- "' ::; / -- Y. Ii : V '!.,,: v- ' :<,/ ii 1 / X ; II :': v:- X' loi i ~ ~ - ~ : 1 l/ /!II.; 1- \/ V - - '' i : ~ _1-1- :: 1. ' l \/ V '" 1~,_,;: 1 r:: ~l : 1: 1,X '!l 1 'x P ::i :;1,,, 1 X ''1 1 " ii \j II 1;; 1- \ IJ. x jl i (. " '~i 1- '1 ~ / x 1 / i i ;!J V X II 1- ' ' i!! 1rr 'y: 'Ii 1- ::1 j;l / / 111 1/ 1- /. ;;: y 111 V :i: / ~/ ::: 1-1-,II \' iii 1/ >< 1 /. ;il 1- :Ii l/ r lli 1 [X j;l,.1,,, 1' - 1/ :,i 1/ X' :!i!l',:: 1. l,,...!/ - 1, - IX,.. 1 ~ ' i- / 1., i :! / / ~ '1.. l/ i- jll 1:: / - 1 j l! ~ : 1 X / - ;i; i/ ::: -. 'y l/' Olf\tc\r-1 Olf\tc\r-1 Leimikon tiheys, k-m3/ha ~ R 4 + M IV difficult _g!.-1 ~ '<. '1 \' ' 1, CO.-1 > I'X 0 0 <y-...-! / 1- <) r.:- :1' l/ 1-1- II',,J / 1- ; 1, il' 1- f\. 1 1:! / r- 1 X... p! l/ - l n; 1-11;1/ r- 'v II' 1- \ ' n'v,_ )< '1' 1- ;,: / X ll! 1- q:v \ r-,x 1!1 t- 1 : / ''1 t- II,/ t- II' 1- r!!ii~ 16 u! / ~- r- x X 1- ::: 1/ 1- ~/ :1 : / (- ~:! r- ~ '' ;;1 1/ 1-.;; /, 1- '1 ;iil~ 1- V / 1 'II -, :; 1 1 :i! /' - ;< - \,;; j/ :- /, lf\ tc\...-! lf\ 0\ x 0 '.:::t 0 p ;x ' ,1 Or-;; - =! V / ~- X i;i V 1- ;,:/,,, 'y :r;v r- r-x lliv '1!jt :,,V 'd ii: 1 r- _)/ ~< l;lv 1- X :il 1 r- '1,_ 1 '/ ;r! ~ 'II i;l 1 r- :r'[/ j- 111 r- rx i ; l 1 r--- 1/( : i ~ 1- i,: v >< I;J 1 r- \ ~;; 1-,_ ld 1- ~~:!1' 1,, 1 -,1 '/ 1'.' 1' - / 1,1 - '/..,...,. 1 1,; 1 ::~ 1 - '1 ~< ( -,/.. 1, Olf\fC\...-1 Star.d density, cu.m (s)/ha 60 vuotta years Metf'ik.C1r.:.kä - Age of stand \D tc\ 0 ; o jx rn/- 0.-!r-,' S ~ --X VI-. :x ;ii\v = >~!:!vr- x I!;IV 1 -I\ 1'1 1- ~~~ v -x,ii :- ;'r V -IY /\ r1'/l- ;,, -IX_, \. 1 / _; r:1 -X 1'1 -., :/ -x,1: - 11:V 1- \( 1 /' r,:,_ \ ~~~ v'-i:x ;;;V ~ -l)< ;;:V r-lx l;ii V'= X., X :,: v - 1 'r t-- ';!VI- X ' ' 88 vuotta years,:: v'-~ 1.1 r-,;, v ~- (i,, v - 1 \ ; ~. V 1- \1!- ;x lf\ tc\ '---,r-" '--y--/ '---~. ~ R 1 + M I R 4 + M IV M I r-1 IV easy difficult easy difficult Maasto Terrain ( R 1 = Haldmun maastoluokka 1. Ajourien raivausta vähän (ks. s. 9-10) R 4 = Hakkuun maa~toluokka 4. Ajourien raivausta erittäin paljon M I Mets~~uljetuksen maastoluokka I M IV Metsäkuljetuksen maastoluokka IV

11 - 9 - nusleimikoista poiketen tiheyden merkitys on suhteellisesti suurin helpossa maastossa, missä kustannustaso on alhainen. M a a s t o n l a a t u Leimikon tiheyden tarkastelun yhteydessä tuli maaston vaikutus jo käsitellyksi ajourien raivauksen kannalta. Kuvassa maaston vaikutusta kcrjuukustannuksiin tarkasteltu varsinaisten hakkuu- ja metsäkuljetuskustannusten osalta. Hikkuun ja metsäkuljetuksen taksa- ja ohjemaksuperusteissamaastot on jaettu seuraaviin luokkiin. Hakkuun maastcluokitus 1 Normaali metsämaasto, jossa esj intyvät kaltevuus, kivisyys, aluskasvillisuus ja upottavuus eivät sanottavasti haittaa työskentelyä. 2 Maasto haittaa selvästi työskentelyä (kuten esim. kivikko, aluskasvillisuus, upottava pohja, viettävä rinne ym. ). 3 Maasto hajttaa paljon työskentelyä (kuten esim. paha kivikko, tiheä aluskasvillisuus, jyrkkä rinne ym. ). 4 Maasto haittaa erittäin paljon työskentelyä (kuten esim. louhikkoinen rir~e ym. ). Metsäkuljetuksen maastoluokitus I fainuminen ei haittaa kuormallnna-a,'oa. IVzy-ötäkaltevuudet e.lle 10 %. Vasta- ja sivukalte~judet alle 5 %. Pintamaasto okseenkin tasaine.1. Harvakseltaan esiintyvät suuret kivet ja kannot cvat kierrettävissä. II Painuminen haittaa kuormattuna-ajoa. Raiteiden pohja kuitenkin kantava. 1yctäkaltevuudet alle 15 %. Vasta- ja sivukaltevuudet alle 10 %. Ajouralla ajoa selvästi haittaavia esteitä, kiviä ja kantoja sekä muuta epätasaisuutta.

12 Kuva 4. Fig. 4. Maaston vaikutus korjuukustannuksiin. Kustannukset maast oluokassa I ~ 100. Effect of terrain on harvesting costs. Costs in terrain class I ~ l \0 0.--l l 1 :;:;,., 1:1 : r :.'1: I II III Maastoluokka I II III IV Terrain class 60 vuotta years 88 vuotta years Metsikön ikä - Age of stand

13 III Huomattavasti kuormattuna-ajoa haittaavaa upottavuutta. V~ötä kaltevuudet alle 20 %, vastakaltevuudet alle 15 % ja sivukaltevuudet alle 10 %. Ajouralla runsaasti kivikkoa ja kannokkoa sekä muuta epätasaisuutta. IV Upottavuutta ja kiinni juuttumista runsaasti. Jyrkkiä mäkiä. Pintamaasto vaikeaa. Hakkuun ja metsäkuljetuksen maastoluokitukset eivät täysin vastaa toisiaan, mutta hruvan 4 kustannusvertailussa luokitukset on yhdistetty. Maas ton vaikutusta korjuukustannuksiin on tarkasteltu 60 ja 88 vuoden ikäisissä metsiköissä. Ikäluokalla ei ole suoranaista merkitystä absoluuttisissa kustannuksissa, mutta harvennus- ja päätehakkuissa on korjuumenetelmän erilaisuuden vuoksi maaston vaikutus erilainen. Kuvan 4 mukaisesti harvennushakkuissa, joissa traktorit kulkevat ennakolta suunniteltuja ja raivattuja ajouria pitkin, on maaston merkitys vähäisempi kuin päätehakkuiden yhteydessä tapahtuvassa runkojuonnossa. Eri maastoluoy~ien välisissä suhteellisissa kustannuksissa on metsikön ikäl~o kalla merkitystä myös sikäli, että markkamääräisinä samansuuruiset maastolisät vaikuttavat suhteellisesti eniten v~hoissa metsiköissä, missä korjuukustannukset ovat pienet. Lumi Lumikerroksen paksuuden v~ikutusta kuvassa 5. korjuukustannuksiin on tarkasteltu Lumi on lähinnä hakkuuta vaikeuttava tekijä, sillä nykyaikaisten metsätraktoreiden toiminta alkaa vaikeutua vas a hyvin paksussa lumessa. Ohut tai kohtalainen lumikerros helpottaa tietyissä maastoissa traktoreiden liikkumista, ja joissakin tapauksissa kuljetus on mahdollista ainoastaan lumen aikana. ~iitä lumen maastoa parantavia vaikutuksia ei kuvan 5 laskelmissa ole kuitenkaan otettu huomioon. Lumen vaikutus suhteellisiin korjuukustannuksiin on miltei sama kaikissa tiheys-, ikä- ja ~aa stcluokissa, ja kuvassa 5 on tarkasteltu vain yhtä tapausta, jossa metsikön ikäluokka on 60 vuotta ja tiheys 50 k-m3/ha. Vaikeissa aj<1maastoissa en lumen suhteellinen vaikutus ~ienempi kuin helpoisse~., mutta erot ovat varsin vähäiset.

14 Kuva 5. Lumikerroksen paksuuden vai kutus korjuukustannuksiin. Kustannukset, kun lunta on all e 25 cm = 100. Leimikon tiheys 50 k -m3/ha. Fig. 5. Effect of the depth of snow on harvesting costs. Ccsts when the snm-1 cover is under 25 cm = 100. Stand density 50 solid cu. m/ hectare. 0 0 rtj l t., <25 Lumi kerros - <75 >75 Snow cover, cm T a v a r a 1 a j i e n lukumäärä Leimikosta korjattavien tavaralajien lukumäärä on korjuukustannuksiin vaikuttava tekijä. Hakkuuvaiheessa ei tällä tekijällä ole sanottavaa merkitystä, mutta metsäkuljetusta useiden tavaralajien käsittely vaikeuttaa, koska tavaralajit on käsiteltävä erikseen ja yleensä kuljetettava eri kuorminakin. Tavaralaji en lukumäärä vaikuttaa suhteellisesti eniten korjuukustannuksiin vanhoissa metsiköissä ja helpoissa maastoissa, missä korjuukustannukset ovat alhaiset. Kuvassa 6 on tavaralajien lukumäärän suhteellista merkitystä tarkasteltu 60 vuoden ikäisessä metsikössä, missä ajourien väli on metriä. Kaikkien tavaralajien oletetaan olevan pinotavaraa. Kuvassa 6 on käsitelty neljää eri tiheysluokan metsikköä, joiden kuutiomäärän oletetaan jakautuvan tasan eri tavaralajien kesken. ~åiden perusteella havaitaan, että tavaralajien lukumäärän vaikutus on eri tiheysluo-

15 Kuva 6. Tavaralajien lukumäärän vaikutus korjuukustannuksiin pinotavaraleimikossa. Metsikön ikä 60 vuotta, maaston ajovaikeus I ja ajourien raivausvaikeus 1. Kustannukset yhden tavaralajin tapauksessa = 100. Fig. 6. Effect of the number of assortments on the harvesting costs in a cordwood stand. Age of stand 60 years, terrain easy and strip road clearing easy. Costs for a single assortment = 100. Tavaralajien lukumäärä Number of assortments Leimikon tiheys, k-m3 /ha Stand densi ty, cu. m ( s) /ha

16 kissa miltei sa~a. Tiheynen ylittäessä 100 k-~/ha on jokaisen tavaralajin tiheys jo niin suuri; että kustannukset eivät kohoa yhden tavaralajin leimikon kustannq~siin verrattun~. Leimikon tiheyden ollessa 10 k-m3/ha ei ole katsottu aiheelliseksi käsitellä leimikoita, joissa olisi enemmän kuin kolme tavaralajia, koska useamman tavaralajin tapauksessa jouduttaisiin leimikoihin, jotka koneellisten korjuumenetelmien k~~alta olisivat täysin kannattamattomia. ~1uihin leimikkotekijöihin verrattuna on tavaralajien lukumäärän merkitys suhteellisen vähäinen. Toisaalta on kuitenkin todettava, että tutkimustulosten perusteella ei ole täysin selvää, onko nykyisten ohjemaksujen mukainen korvaus riittävä. L e i m i k o n k 0 k 0 Leimikon koon vaikutusta puun korjuukustannuksiin on yksityiskohtaisesti käsitelty j() aikaisemmin (VÄISÄNEN 1967). Korjuumenetelmät ja kustannustaso ovat muuttuneet tutkimuksen ajankohdan jälkeen, joten tutkimuksen mukaiseen kokonaiskustannusten riippuvuuteen leimikon koosta on tehtävä tiettyjä korjauksia. Kuvan 7 laskelmat on suoritettu samoin perustein kuin edellä mainitussa tutkimuksessa, mutta kustannukset koskevat esillä olevassa työssä käsiteltäviä korjuumenetelmiä~ Leimauksen ja leimikon arvioinnin kustannuk~ia ei tässä yhteydessä ole otettu huomioon, sillä tarkastelu on rajoitettu valmiisiin leimikoihin. Leimikkokustannuksiin sisält~jät siten leimikoiden tiedustelu, t~rk~stus ja ostosopimuksen teko, tybkoneiden siirto, tietyöt, hakkuu, metsäkuljetus, töiden valvonta ja mittaus palkanmaksua ja luovutusta varten. Leimikon koon suhteellinen vaikutus eri ikä- ja maastoluokissa vaihtelee, koska osa kustannuksista, kuten hakkuukustannukset, ei riipu leimikon koosta. Kuvassa 7 on tarkasteltu 60 ja 88 vuoden ikäisiä metsiköitä, joista edellinen edustaa katkotun tavaran korjuumenetelmää ja jälkimmäinen runkomenetelmää. Kummassakin tapauksessa on sadalla merkitty kustannuksia 700 k -m3 :n leimikossa.

17 Kuva 7. Kus t annusten riippuvuus leimik.on k3ost.a 60 ja 88 vtwde;'l ikäisissä leimikoissa. Kustanntlk:?et 700 k - m :n l e j_mikossa = 100. F'i g. 7. Depe-P-dence of costs on stand s i ze in ste...::~ j s age::i 60 end 88 years. Costs in a stand of 700 cu. m ~) =-= : :.. : : : : ~... : ~--- ; : : -~ ,...,...,...,... : : ,...:...;.....,...:! ' r ~ ~ ] i.... ;... ; ~ \ 88 vuotta :1 :, yeat:"s : =.... i+ j. :...;... t..... ~......;...;...;.....: : \ : : : < < : ~...,.:.. =., ~ ~... ~. ~ ~.....!... \... ; ~ ~...:...:. "-' : :. : : : : : : :. -...:.....: :.... ~... ;... ~-... : -- : ~-- = i ~ ; : ~ : ~... ~-... ~... ~... -: ~..... i... --~ ~ ;... -; ~ : -.:. 6o vubt ta ; - -:- _ ~ _: :.....,... Y6a PS ' : ~ :... ::-:-::.,.,..,.,_. : Leimi kon koko, k - m3 St and s i ze, cu. m (s)

18 E r ä i d e n t y y p p i l e i m i k o i d e n h a n k i n t a t e k n i l l i s e t a r v o t Esitettyjen leimikkotekijöiden yhteisvaikutus määrää erityyppisten leimikoiden hankintateknilliset arvot. Kuten edellä on jo todettu, voitaisiin erilaisia kombinaatioita laskea hyvinkin lukuisia, ja nämä esiintyvät myös käytännössä. Seuraavassa on rajoituttu vain kahden ääritapauksen esittelyyn. Leimikkotekijä "hyvä" leimikko "huono" leimikko Leimikon koko, k-m Puuston ikä, V Leimikon tiheys, k-m3/ha Maastoluokka I IV Lumikerros, cm alle 20 yli 75 Tavaralajien määrä, kpl 1 3 Korjuukustannukset, mk/k- m3 7,10 19, 40 Asetelman mukaan "huonon" leimikon korjuukustannukset ovat lähes kolminkertaiset "hyvään" leimikkoon verrattuna. Kolmasosa leimikoiden välisestä erosta aiheutuu ikäluokasta eli puuston koosta, ja muut tekijät yhdessä aiheuttavat loput 2/3 kustannuserosta. Käsiteltyjen kustannustekijöiden lisäksi voi leimikon hankintateknilliseen arvoon vaikuttaa muitakin tekijöitä. Huonosti suunnitellussa leimikossa korjuun suorittaminen vaikeutuu, jolloin myös kustannukset nousevat. Edellisissä laskelmissa on aina oletettu leimikon suunnittelun olevan moitteetonta. Korjuumenetelmien kehityksen vaikutuksesta leimikoiden hankintateknillisiin arvoihin voidaan tehdä eräitä arvioita. Leimikon koko, puuston ikä, leimikon tiheys ja tavaralajien lukumäärä lisännevät tulevaisuudessa merkitystään puunkorjuun koneellistuessa. Maaston ja lumen merkityksessä ei ilmeisesti tule tapahtumaan suuria muutoksia. Kokonaisuudessaan näyttää siis siltä, että tulevaisuudessa "huonot" leimikot tulevat suhteellisesti huonommiksi ja "hyvät" l eimikot suhteellisesti }::arerrmiksi, kuin ne ovat nykyisin.

19 L ~ ~ t e e t R e f e r e n c e s Pettersson, Bo Terrängtransport av massaved med griplastarutrustad traktor. Fältstudie '7. Surnmary: E.:xtraction cf Pulpwood by Grapple-Equipped Forv1arder. Field studies Forskningsstiftelsen a~ogsarbeten - Logging Research Foundation. Redogörelse - _Report Stockholm. Vuokila ~ Yrjö Eriacteisin :kasvatushakkuin käsiteltyjen männiköiden kasvu- ja tuotostaulukot maan eteläistä sisäosaa varten. Summary : Grm.rth and Yield Tables for Pin'2 Stc:.nds Treated wit~ Intermediate Cuttings of V2.rying Degree for Horthe:..~n Central-Finland. ~~etsäntut kimuslaitoksen julkaisuja - Corrm0nicationes Instituti Forestalis Fennic:.c Helsir&i. Väisänen, Unto Leimikon koen vaikutus puunkorjuun metsävaiheen kustannu~siin. s~~mary : The Relationship Between the Size of Logging Operatien and Logging Costs. Metsätehon tiedotus - Metsäteho Report 269. ~!elsinki. Kuormaa ka tavten ja kuormaa laahaavien metsätraktoreiden ohjer.1aksut Etelä- 8uomes~a v Moniste. Työvaihei ttaiset hakkuupalkat. Palkkausalue Moniste.

20 Effect of Stand Difficulty Factors on Harvesting Costs By Unto Vaisänen SUMMARY The effect of stand difficulty factors on timber harvesting costs was studied with reference to studies carried out, tariff rates, and guiding wage rates. All calculations concern pine stands the stem distributions of which are shown in Fig. 1 (p. 5). The harvesting method in thinnings includes the preparation of 3-m carelessly limbed pulpwood and the preparation of sawlogs bucked by eye and carelessly limbed, with the forest haulage performed by a forwarder. In clear cutting, tree-length skidding is used and bucking to the above-mentioned ~ssortments is done at the intermediate 1anding. The east and wage level is that for south Finland on December 15, The effect of the stand age class, i. e. the size of the trees to be cut, on harvesting costs appears from Fig. 2 (p. 6). The effect is strongest on the preparation costs. The harvesting costs in a pine stand aged 33 years are over 4 marks/s~lid cu.m greater than in an 88-year old stand. 2. The dependence between the stand density and the harvesting costs appears from Fig. 3 (p. 8). When the density decreases from 100 solid cu.m/ hectare to 10 solid cu.m/hectare the harvesting costs rise by per cent, depending on the age class of the stand and the difficulty of the terrain. 3. The type of terrain affects both the preparation and forest haulage costs. The costs are per cent higher in the most difficult terrain class of tariffs and guiding wage rates than in the easiest terrain. This can be seen from F'ig. 4 (p. 10). 4. Snow is a factor which makes timber preparation difficult. According to Fig. 5 (p. 12), total costs of preparation and forest haulage in snow more than 75 cm deep are roughly 20 per cent higher than in snow under 20 cm deep.

21 The greater the number of assortments to be harvested from the stand, the higher the relative harvesting costs become, but the effect of this factor is smaller than the effect of other stand difficulty factors (Fig. 6, p. 13). 6. The effect of the stand size on the stand harvesting costs is shown in Fig. 7 (p. 15). The stand size has relatively the greatest effect in clear cuttid~ for which the costs are low. The harvesting costs rise by per cent, cepending on the harvesting methods, when the stand size is reduced fro~ 700 solid cu.m to 50 solid cu. m. 7. In order to ascertain the combined effect of the different stand G.ifficulty factors, the harvesting costs of two stands were calculated. The costs for a "good" stand were 7,10 marks/solid cu.m and for a "poor" one 19, 40 marks/solid cu.m. The harvesting costs were thus almost trebled by stand difficulty factors. It can be assumed, rr.0recvpr, that stand difficulty factors will affect the harvesting costs more than at present as harvesting methods are developed in the future.

22