r v onlisäverovelvollisen opas 2004

Transkriptio

1 V E R O H A L L I T U K S E N J U L K A I S U K E S Ä K U U r v onlisäverovelvollisen opas 2004

2 rvonlisäverovelvollisen opas 2004 V E R O H A L L I T U K S E N J U L K A I S U K E S Ä K U U

3 Tämä Arvonlisäverovelvollisen oppaan seitsemäs painos perustuu voimassa olleeseen arvonlisäverolainsäädäntöön. ISSN ISBN Edita Prima Oy, Helsinki

4 Arvonlisäverojärjestelmä Arvonlisävero on yleinen kulutusvero se kohdistuu lähes kaikkeen tavaroiden ja palvelujen kulutukseen. Vain tiettyjen arvonlisäverolaissa määriteltyjen tavaroiden ja palvelujen myynti on säädetty verottomaksi. Arvonlisäverovelvollisia ovat tavaroita ja palveluja myyvät elinkeinonharjoittajat. Arvonlisäveron ei kuitenkaan ole tarkoitettu jäävän verovelvollisten rasitukseksi, vaan vero oletetaan sisällytettävän hyödykkeiden myyntihintoihin lopullisen kuluttajan maksettavaksi. Arvonlisäverojärjestelmässä veron kertaantuminen on estetty vähennysoikeuden avulla. Arvonlisäverovelvollinen elinkeinonharjoittaja saa vähentää verollista liiketoimintaansa varten hankittujenhyödykkeiden ostohintaan sisältyvän eli tavaran tai palvelun myyjän suorittaman arvonlisäveron. Valtiolle maksettava vero lasketaan siten, että myynneistä suoritettavasta verosta vähennetään kaikkiin vähennyskelpoisiin ostoihin sisältyvä vero. ARVONLISÄVEROJÄRJESTELMÄN TOIMINTAPERIAATE s.vero = myynnistä suoritettava vero v.vero = ostoihin sisältyvä vähennettävä vero m.vero = maksettava vero v.ilm. = valvontailmoitus osto metallia 500 alv 22 % (90,-) KOTIMAAN KAUPPA TUKKULIIKE myynti v-ilm. 820,- s.vero 180 +alv 22 % 180,- v.vero 90 yhteensä 1000,- m.vero 90 valtiolle 90 valtiolle 90 osto metallia 1000 alv 22 % (180,-) VALMISTAJA myynti v-ilm. 4099,- s.vero 901 +alv 22 % 901,- v.vero 180 yhteensä 5000,- m.vero 721 valtiolle 721 osto metallia 5000 alv 22 % (901,-) VÄHITTÄISLIIKE myynti v-ilm. 8000,- s.vero 1442 sis. alv 22 % v.vero 901 (1442,-) m.vero 541 valtiolle 541 KULUTTAJA 8000,- yhteensä valtiolle 1442,- 3

5 Verotusmenettelystä Arvonlisäverovelvollisuus edellyttää elinkeinonharjoittajalta tiettyjen velvollisuuksien täyttämistä. Elinkeinonharjoittajan on itse ilmoittauduttava verovelvolliseksi, ilmoitettava perustietojen (tilikausi, toimiala, osoite jne.) muutoksista ja lopuksi myös tehtävä ilmoitus toiminnan päättymisestä. Verovelvollinen myös laskee ja maksaa veron itse (yleensä kuukausittain) ilman, että viranomainen maksuunpanee tai muutoin vahvistaa maksettavaa määrää. Verovelvollisen on annettava myös valvontailmoitus. Verovelvollisella on mahdollisuus itse korjata valvontailmoitusten virheet. Omaksi vahingokseen tapahtuneet virheet hän voi ottaa huomioon seuraavien kuukausien suorituksissa. Valtion vahingoksi tapahtuneet virheet verovelvollinen korjaa antamalla uuden ilmoituksen ja maksamalla puuttuvan erän ja veronlisäyksen lisäsuorituksena. Verovirasto valvoo ja neuvoo verovelvollisia. Verovirasto maksuunpanee ja perii puuttuvat suoritukset. Jos verovelvollinen ei anna edes valvontatietoja, maksuunpantava määrä arvioidaan. Toisten EU-maiden elinkeinonharjoittajien kanssa käytävän tavarakaupan valvonnasta vastaa verohallituksen Central liaison office -yksikkö (CLO). Vastaava yksikkö on kaikissa jäsenmaissa. KAAVIOKUVA ALV-MENETTELYSTÄ Verovelvollinen Aloittaminen perustamisilmoitus Verovirasto Rekisteröinti ohjeet ja esitäytetyt valvontaja yhteenvetoilmoitukset Ilmoitus- ja maksuvelvollisuus valvontailmoitus maksu (lisäsuoritus/ itseoikaisu) ja valvontatiedot ennakkopalautushakemus palautushakemus yhteenvetoilmoitus Valvonta kertymä ja oikeellisuus tarkastus/muu maksuunpano/palautus Kirjanpito tilisiirto palautus maksuunpano kuittaaminen perintä lopettaminen lopettamisilmoitus rekisteröinti verovelvollisuuden poistaminen 4

6 Sisällysluettelo Arvonlisäverojärjestelmä... 3 Verotusmenettelystä... 4 Asiahakemisto... 7 Termejä... 8 I Verovelvollisuus Pääsääntö Poikkeukset yleisestä verovelvollisuudesta Verovelvolliseksi hakeutuminen II Arvonlisäverollinen toiminta Tavara ja palvelu Tavaran myynti Suomessa Palvelujen myyntimaasäännökset ja kansainväliseen kauppaan liittyvät verottomat palvelujen myynnit Omaan käyttöön otto Oman käytön verotuksen erityistilanteet III Arvonlisäveroton toiminta Verottomat myynnit, joista ei ole vähennysoikeutta Nollaverokannan alaiset myynnit ja yritysjärjestelyt Tavaran myynti Suomen ulkopuolelle Sijoituskulta IV Tavaran hankinta ulkomailta Tavaran osto Yhteisön alueelta Tuonti Yhteisön ulkopuolelta V Vähennykset Vähennysoikeuden pääsääntö Vähennysoikeuden rajoitukset Erityisvähennykset Osittainen vähennysoikeus Vähennyksen oikaiseminen Käytetty tavara VI Veron palauttaminen muille kuin verovelvollisille Sivu VII Arvonlisäveron laskeminen Suoritettavan veron laskentaperuste Verokanta Ajallinen kohdistaminen Tilitettävän arvonlisäveron laskeminen

7 VIII Veron ilmoittaminen ja maksaminen Valvontailmoitus Yhteenvetoilmoitus Veron palauttaminen Kuukausisuorituksen oma-aloitteinen korjaaminen ja lisämaksu IX Veron määrääminen Valvonta Maksuunpano X Kirjanpitovelvollisuus ja laskuihin tehtävät merkinnät Arvonlisäverotus ja kirjanpito Laskumerkinnät nantovelvollisuus Laskumerkinnät Muiden asiakirjojen tietosisältövaatimukset XI Verollisen liiketoiminnan aloittaminen Verovelvolliseksi ilmoittautuminen Vapaaehtoinen verovelvollisuus Veron palautukseen oikeutetut ulkomaankauppaa ja muuta verotonta toimintaa harjoittavat elinkeinoharjoittajat Verovelvolliseksi rekisteröiminen Alkuvarastovähennys Apportti Vastuu verosta Rekisteröintitietojen muutokset XII Arvonlisäverollisen toiminnan lopettaminen XIII Neuvonta Ennakkoratkaisu Muu neuvonta Yhteisömaiden yritysten arvonlisäveronumerot XIV Muutoksenhaku XV Alkutuottajan arvonlisäverovelvollisuus XVI Taide-esineen myynnin arvonlisäverotus Arvonlisäverolain voimaantulosäännökset Verohallinnon yhteystiedot Arvonlisäverolainsäädäntö Arvonlisäverotusta koskevia Verohallituksen julkaisuja Keskuskauppakamarin suositus hintojen ilmoittamisesta hinnastoissa ja esitteissä Päivittäistavarakauppayhdistyksen muistio eri verokantojen hallinnasta pienissä päivittäistavarakaupoissa

8 ASIAHAKEMISTO Sivu Ajallinen kohdistaminen myynti ostot Alarajahuojennus Alkutuottaja Alkuvarastovähennys... 34, 58 Arvonlisäverolaskelma Alv-numero... 57, 62 Apportti Arvonlisäverotunniste... 57, 62 Asuinirtaimisto Central liaison office, CLO Ennakkomaksu... 41, 42 Ennakkopalautus Ennakkoratkaisu Esiintymispalkkiot ja eräät immateriaalioikeudet Henkilöauto Henkilöstöruokala Ilma-alukset Invalidi Julkisyhteisöt Kaksikäyttöauto Kaukomyyjä Kiinteistö... 15, 24 määritelmä... 15, 24 verolliset luovutukset... 15, 24 vapaaehtoinen verovelvollisuus Kiinteistöhallintapalvelu Kiinteä toimipaikka Komissiokauppa Konkurssi... 10, 60 Koulutus Kulta... 14, 30, 53 Kunta... 13, 38 Käytetty tavara Käyttötarkoituksen muutos Käännetty verovelvollisuus Laskumerkinnät Liiketoiminta Lopettamisilmoitus Luottotappio Maksuunpano Marginaaliverotus Matkatoimistopalvelu Muistiinpanovelvollisuus Muutoksenhaku Myyntimaasäännökset tavara palvelu Neuvonta Nollaverokanta... 27, 37 Sivu Oikaisuerät myynnit ostot Oma käyttö Oppilasruokailu Ostajan verovelvollisuus Palautusjärjestelmä ulkomaankauppa ja nollaverokannan myynti ulkomaalaiset diplomaattiset edustustot kunnat Palvelu Perustamisilmoitus Rahoituspalvelut Rakentamispalvelu oma käyttö erityisvähennykset Ryhmärekisteröinti Sanoma- ja aikakauslehdet Sijoituskulta... 14,30,53 Sokea henkilö Sosiaalihuolto Taide-esine... 24,36,72 Tavara Terveyden- ja sairaanhoito Tuonti Ulkomaalainen elinkeinonharjoittaja... 13, 16 Uskonnolliset yhdyskunnat Vakuutuspalvelut Valuutan muunto Valvonta Valvontailmoitus Verokanta Veron ilmoittaminen Veron maksaminen Veron palauttaminen Veronkorotus Veronlisäys... 45, 50 Veron peruste Verovelvolliseksi hakeutuminen Verovelvollisuus pääsääntö poikkeukset yleisestä verovelvollisuudesta Vesialukset Vienti Vähennysjärjestelmä rajoitukset erityisvähennykset käytetty tavara Vähäinen toiminta

9 Sivu Välityspalvelu... 17, 20 Yhteenvetoilmoitus Yhteisöhankkija Yhteisöhankinta Sivu Yhteisömyynti Yhtymä Yleishyödyllinen yhteisö Yritysjärjestely Termejä Ajallinen kohdistaminen Ajallista kohdistamista koskevien säännösten avulla määritellään se kalenterikuukausi, jolta vero myynnistä suoritetaan ja vähennykset tehdään. Ks. tarkemmin s. 41. Arvonlisäverotunniste Arvonlisäverotunnistetta eli arvonlisäveronumeroa tarvitaan käytäessä kauppaa muista yhteisömaista olevien yritysten kanssa. Ks. tarkemmin s. 57. Arvonlisäverovelvollisten rekisteri Veroviraston ylläpitämä rekisteri arvonlisäverollisen toiminnan harjoittajista. Ks. tarkemmin s. 57. Euroopan Unioni Euroopan yhteisön sisämarkkina-alue. Hakeutuminen Arvonlisäverovelvolliseksi hakeutumisella tarkoitetaan vapaaehtoista verovelvollisuutta. Ks. tarkemmin s. 14. Jäsenvaltio Valtio, joka kuuluu Euroopan yhteisöön. Kansainvälinen kauppa Tavaroiden ja palvelujen myynti Suomesta muihin Euroopan yhteisön jäsenmaihin tai Euroopan yhteisön ulkopuolelle. Ks. tarkemmin s. 28. Kiinteistö Arvonlisäverotuksessa kiinteistöllä tarkoitetaan maa-alueen lisäksi myös rakennusta, pysyvää rakennelmaa tai niiden osaa. Ks. tarkemmin s. 24. Kiinteistöhakeutuja Kiinteistön omistaja tai vuokranantaja, joka on hakeutunut kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta verovelvolliseksi. Komissiokauppa Asiamies toimii tavaroiden ja palvelujen välittäjänä siten, että hän esiintyy asiakkaaseen nähden omissa nimissään. Ks. tarkemmin s. 17. Maahantuonti Tavaroiden tuonti Suomeen Euroopan yhteisön ulkopuolelta. Ks. tarkemmin s. 32. Marginaaliverotusmenettely Käytettyjen tavaroiden sekä taide-, keräily- ja antiikkiesineiden myyntiin sovellettava poikkeusmenettely. Ks. tarkemmin s. 36. Matkatoimistopalvelu Ks. tarkemmin s. 20. Myyntimaa Myyntimaasäännösten avulla ratkaistaan, onko tavara tai palvelu myyty Suomessa eli sovelletaanko myyntiin Suomen arvonlisäverolakia. Ks. tarkemmin s. 18. Nollaverokannan alainen myynti Verotonta ulkomaankauppaa ja eräiden verottomien tavaroiden ja palvelujen myyntiä harjoittavalla on myynnin verottomuudesta huolimatta oikeus saada palautuksena hankintoihin sisältyvä vero. Ks. tarkemmin s. 37. Oikaisuerä Alennus, hyvitys, palautus tai muu sellainen erä, jolla on korjattu ostetun tai myydyn tavaran tai palvelun hintaa. Oikaisuerillä tarkoitetaan myös luottotappioita sekä palautetuista pakkauksista ja kuljetustarvikkeista suoritettavia korvauksia. Ks. tarkemmin s. 40. Omaan käyttöön ottaminen Arvonlisäveroa on suoritettava myös silloin, kun tavaroita tai palveluja siirretään arvonlisäverollisen toiminnan piiristä vähennyskelvottomaan 8

10 käyttöön. Arvonlisäverolaki sisältää lisäksi erikoissäännöksiä rakentamispalvelujen, kiinteistöhallintapalvelujen ja henkilökunnalle luovutettujen tarjoilupalvelujen omasta käytöstä. Ks. tarkemmin s. 21. Palvelu Palveluilla tarkoitetaan kaikkia sellaisia hyödykkeitä, joita voidaan myydä liiketoiminnan muodossa ja jotka eivät ole tavaroita. Ks. tarkemmin s. 17. Tavara Tavaroilla tarkoitetaan aineellisia esineitä eli irtaimia esineitä ja kiinteistöjä, sekä erilaisia energiahyödykkeitä kuten sähkö, kaasu, lämpö ja kylmyys. Ks. tarkemmin s. 17. Tilitettävä vero Verokaudelta suoritettavien verojen ja vähennettävien verojen erotus, jonka verovelvollinen maksaa valtiolle. Ks. tarkemmin s. 43. Verokanta Verokannan avulla lasketaan liiketoimesta suoritettavan veron määrä. Veron peruste kerrotaan kulloinkin sovellettavalla verokannalla. Suomessa sovellettava yleinen verokanta on 22 %. Tämän ohella Suomessa sovelletaan myös alennettuja verokantoja. Ks. tarkemmin s. 40. Veron peruste Tavarasta tai palvelusta suoritettava vastike, joka ei sisällä veron osuutta. Ks. tarkemmin s. 39. Veronkorotus Veroa voidaan korottaa veron maksuun tai ilmoitusvelvollisuuteen kohdistuneiden laiminlyöntien vuoksi. Ks. tarkemmin s. 50. Veronlisäys Veronlisäys lasketaan myöhästyneenä maksetulle tai kokonaan maksamatta jääneelle verolle. Ks. tarkemmin s. 45. Vienti Tavaroiden ja palvelujen myynti Euroopan yhteisön ulkopuolelle. Ks. tarkemmin s. 28. Vähennettävä vero Tavaroiden tai palvelujen ostosta, maahan tuodusta tavarasta tai yhteisöhankinnan johdosta suoritettava vero, joka saadaan vähentää tilitettävää veroa laskettaessa. Ks. tarkemmin s. 33, 44. Vähäinen toiminta Liiketoiminta, jonka liikevaihto kalenterivuodessa on enintään euroa. Ks. tarkemmin s.10. Välityspalvelu Asiamies toimii tavaroiden ja palvelujen välittäjänä siten, että hän esiintyy asiakkaaseen nähden päämiehen nimissä. Ks. tarkemmin s. 17, 20. Yhteisöhankinta Tavaroiden osto tai siirto toisessa yhteisön jäsenmaassa olevalta arvonlisäverovelvolliselta Suomeen. Hankinnasta suoritetaan vero Suomessa. Ks. tarkemmin s. 31. Yhteisömyynti Tavaroiden myynti tai siirto toisessa yhteisön jäsenmaassa olevalle arvonlisäverovelvolliselle. Veroa ei suoriteta Suomessa. Ks. tarkemmin s. 28 Yhtymä Arvonlisäverotuksessa yhtymällä tarkoitetaan yhteenliittymää, jonka kaksi tai useampi on muodostanut liikkeen harjoittamista varten, ja jonka tarkoituksena on toimia osakkaiden yhteiseen lukuun. YTJ Patentti- ja rekisterihallituksen ja verohallinnon yhteisesti ylläpitämä yritys- ja yhteisötietojärjestelmä. Y-tunnus Yritys- ja yhteisötunnus, joka annetaan jokaiselle uudelle rekisteröintivelvolliselle. 9

11 I Verovelvollisuus 1 PÄÄSÄÄNTÖ Jokainen, joka harjoittaa liiketoiminnan muodossa tavaroiden ja palvelujen myyntiä, on arvonlisäverovelvollinen. Verovelvollisia ovat siis hyödykkeiden myyjät. Jos myyjänä on ulkomaalainen, joka ei ole Suomessa verovelvollinen, on kuitenkin ostajan yleensä maksettava arvonlisävero. Velvollinen suorittamaan arvonlisäveroa on lisäksi jokainen, joka tuo maahan tavaroita. Verotus toimitetaan tullauksen yhteydessä. Samoin arvonlisäveroa suoritetaan Suomessa tapahtuvasta tavaran yhteisöhankinnasta sekä tavaran siirrosta varastointimenettelystä. Yksityishenkilö on myös verovelvollinen uusien kuljetusvälineiden hankinnasta toisista EU:n jäsenvaltioista. Vain liiketoiminnan muodossa tapahtuva toiminta on verollista. Tästä poikkeuksena on edellä mainittu ostajan verovelvollisuus tietyissä tilanteissa ja kiinteistöhallintapalveluiden sekä henkilöstöruokalatoiminnan oman käytön veron suoritusvelvollisuus, joissa ei ole edellytyksenä, että harjoitettaisiin mitään liiketoimintaa. Liiketoiminnan käsitettä ei ole määritelty arvonlisäverolaissa. Käytännössä liiketoiminnan muodossa tapahtuvana pidetään ansiotarkoituksessa tapahtuvaa, jatkuvaa, ulospäin suuntautuvaa ja itsenäistä toimintaa, johon sisältyy tavanomainen yrittäjäriski. Tavaran tai palvelun myynti ei tapahdu liiketoiminnan muodossa, jos siitä saatu vastike on ennakkoperintälain 13 :ssä tarkoitettua palkkaa. Vain itsenäisesti harjoitettu toiminta voi olla liiketoimintaa. Toisen palveluksessa työsuhteessa toimiva henkilö ei harjoita itsenäistä ammattitoimintaa eikä siten ole arvonlisäverovelvollinen. Liikkeenharjoittaja on tällöin se, jonka lukuun toimitaan. Työntekijänä pidetään henkilöä, jolle maksetusta palkasta on toimitettava ennakonpidätys ja suoritettava sosiaaliturvamaksu. Verovelvollisia ovat kaikki tavaroiden ja palvelujen myyntiä harjoittavat elinkeinonharjoittajat yritysmuodosta riippumatta toiminimellä yritystoimintaa harjoittavat luonnolliset henkilöt, yhtymät, osakeyhtiöt, osuuskunnat, aatteelliset yhdistykset, avoimet yhtiöt, kommandiittiyhtiöt tai muut yhteisöt. Arvonlisäverotuksessa yhtymänä pidetään yhteenliittymää, jossa kaksi tai useampi harjoittaa ilman yhtiömuotoa toimintaa yhteiseen lukuun. Konkurssiin menneen elinkeinonharjoittajan verovelvollisuus päättyy viimeistään konkurssiin asettamispäivänä. Konkurssipesä on verovelvollinen, jos se itsenäisesti harjoittaa arvonlisäverollista liiketoimintaa. Jos pesä vain myy elinkeinonharjoittajan liikeomaisuutta tai saattaa loppuun keskeneräiset työt tai valmistuttaa olemassa olevan tilauskannan eikä se hanki vähäistä enempää uutta vaihto-omaisuutta, konkurssipesästä ei tule arvonlisäverovelvollista. Tällöin myynnin ei katsota tapahtuvan liiketoiminnan muodossa ja myynti on verotonta. Konkurssipesän hallinto voi kuitenkin halutessaan päästä arvonlisäverovelvolliseksi pelkästä realisointitoiminnasta. Jos konkurssipesä päättää toimia realisoinnin ajan verovelvollisena, ilmoitetaan tästä verovirastoon. Kun loppuvarastoon kuuluvat tavarat on myyty, konkurssipesä antaa verovirastoon lopettamisilmoituksen. 2 POIKKEUKSET YLEISESTÄ VEROVELVOLLISUUDESTA Yleisestä verovelvollisuudesta on kuitenkin seuraavissa tilanteissa poikettu. Vähäinen toiminta Tavaran tai palvelun myyjä on verovelvollinen vain silloin, kun arvonlisäverolaissa tarkoitettu liikevaihto on tilikaudelta (v loppuun asti kalenterivuodelta) yli euroa. Jos tilikausi on lyhyempi tai pidempi kuin 12 kuukautta, tilikauden liikevaihto muunnetaan vastaamaan 12 kuukauden liikevaihtoa (kertomalla tilikauden liikevaihto luvulla 12 ja jakamalla tilikauden kuukausien lukumäärällä). Kuukausiksi luetaan täydet kalenterikuukaudet. Tilikauden liikevaihtoon luetaan tavaroiden ja palvelujen verolliset myynnit sanoma- ja aikakauslehtien, vesialusten ja kansainvälisen kaupan verottomat myynnit 10

12 kiinteistön tai siihen kohdistuvien oikeuksien luovutukset ja myynnit (esim. kiinteistöistä saatu vuokratulo). Käyttöomaisuuskiinteistön ja elinkeinonharjoittajan yksityistalouteen kuuluvan kiinteistön luovutusta ei oteta huomioon liikevaihtoa laskettaessa. rahoituspalvelujen myynnit sekä vakuutuspalvelujen myynnit. Yhteismäärään luetaan kansainväliseen kauppaan liittyvät verottomat myynnit ja muu ns. nollaverokannan alainen myynti. Nollaverokannan alaista myyntiä on vähintään kuukauden ajaksi tilattujen sanoma- ja aikakauslehtien tilausmyynti sekä yleishyödyllisten yhteisöjen jäsenlehtien painoksen myynti ja verottomien vesialusten sekä niihin kohdistuvien työsuoritusten ja rahtauksen myynti. Liikevaihtoon ei lueta liitännäisluonteisten rahoitus- ja vakuutuspalvelujen eikä käyttöomaisuuden myyntihintoja. Liikevaihtoon luettavilla myyntihinnoilla tarkoitetaan ostajalta veloitettuja määriä riippumatta siitä, sisältyykö hintaan arvonlisävero vai ei. Verovelvollisuuden alarajaan ei vaikuta yrityksen toimintamuoto. Jos tilikauden liikevaihto ylittää euron rajan, on koko tilikauden myynnistä suoritettava. Jos liikevaihto on enintään euroa, elinkeinonharjoittajan ei tarvitse ilmoittautua verovelvolliseksi. Jos jälkeenpäin havaitaan, että verovelvolliseksi ilmoittautuneen liikevaihto jää tilikaudelta alle euron, hänet poistetaan rekisteristä vain, jos hän sitä vaatii. Poistaminen tapahtuu aikaisintaan siitä päivästä lukien, jolloin vaatimus saapuu verovirastoon, eikä maksettuja veroja palauteta tai tehtyjä maksuunpanopäätöksiä kumota. Jos taas elinkeinonharjoittaja on arvioinut liikevaihtonsa liian pieneksi ja euron alaraja ylittyy, hänet merkitään verovelvolliseksi ko. tilikauden alusta tai, jos toiminta on alkanut kesken tilikauden, aloittamispäivästä. Yleistä verovelvollisuuden alarajaa ei sovelleta ulkomaalaiseen, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa, kiinteistöhallintapalvelun oman käytön verotukseen eikä kuntiin. Alarajaan liittyvä huojennus Vuoden 2004 alussa otettiin käyttöön verovelvollisuuden alarajaan liittyvä veronhuojennus. Huojennus pienenee asteittain liikevaihdon kasvaessa ja vero muuttuu täysimääräiseksi euron vuosiliikevaihdon kohdalla. Huojennus koskee kaikkia yritysmuodosta riippumatta, kun tilikauden veroton liikevaihto on alle euroa. Jos tilikausi on lyhyempi tai pidempi kuin 12 kuukautta, tilikauden liikevaihto muunnetaan vastaamaan 12 kuukauden liikevaihtoa. Tilikauden liikevaihto lasketaan arvonlisäverolain 3 : n mukaisesti, mutta liikevaihtoon ei lueta mukaan veron osuutta eikä metsätaloudesta ja kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta saatua vastiketta. Jos tilikauden liikevaihto on enintään euroa, huojennuksen määrä on tilitettävän veron määrä. Jos tilikauden liikevaihto on yli euroa, huojennuksen määrä lasketaan kaavalla: vero (liikevaihto 8 500) x vero (vero = tilikaudelta tilitettävä vero). Huojennusta ei saa, jos em. laskukaavan mukainen määrä on negatiivinen, tilikauden tilitettävä vero on negatiivinen tai verovelvollinen on kunta. Huojennusta ei saa metsätaloudesta tilitettävästä verosta, kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta tilitettävästä verosta, ostajana arvonlisäverolain 2 a, 8 a ja 9 :n perusteella suoritettavasta verosta, yhteisöhankinnasta suoritettavasta verosta eikä käyttöomaisuuden myynnistä suoritettavasta verosta. Huojennusta on haettava kolmen vuoden kuluessa tilikauden päättymisestä. Ne verovelvolliset, jotka antavat valvontailmoituksensa kuukausittain, voivat hakea huojennusta tilikauden päätyttyä erillisellä hakemuksella. Koska huojennus lasketaan jälkeenpäin, se ei vaikuta ilmoitus- tai maksuvelvollisuuteen tilikauden aikana. Ne, joiden verokausi on kalenterivuosi tai poronhoitovuosi, antavat mahdolliset huojennusta koskevat tietonsa veroilmoituksensa yhteydessä. Tilikausien, jotka ovat alkaneet ennen , liikevaihto lasketaan muuntamalla

13 alkaneen tilikauden osan liikevaihto vastaamaan 12 kuukauden liikevaihtoa. Vuonna 2004 päättyvien tilikausien tai niiden osien osalta huojennusta voidaan hakea aikaisintaan Huojennettavalle verolle ei makseta korkoa. Sokeat henkilöt ja vaikeavammaiset invalidit Sokea henkilö ei ole verovelvollinen toiminnasta, joka käsittää yksinomaan hänen valmistamiensa tavaroiden tai hänen suorittamiensa tavaraan kohdistuvien työsuoritusten myyntiä. Edellytyksenä on lisäksi, että hän ei käytä toiminnassaan apulaisina muita kuin aviopuolisoaan tai 18 vuotta nuorempia jälkeläisiään ja enintään yhtä muuta henkilöä. Myös muut vaikeavammaiset invalidit, joiden työ- ja toimintakyky on alentunut vähintään 70 % ja joiden toiminta muutoin täyttää kaikki edellä luetellut edellytykset, on vapautettu arvonlisäverovelvollisuudesta vuosina Yleishyödylliset yhteisöt Yleishyödylliset yhteisöt ovat verovelvollisia vain toiminnasta, josta saatua tuloa pidetään tuloverolain (1535/92) mukaan yhteisön veronalaisena elinkeinotulona. Lisäksi yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen tarjoilupalvelun ja kiinteistöhallintapalvelun omaan käyttöön ottamisesta. Yhteisö on yleishyödyllinen, jos se toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä ja jos sen toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin ja jos se ei tuota toiminnallaan siihen osalliselle taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena tai kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä. Yleishyödyllisenä yhteisönä voidaan pitää muun muassa: maatalouskeskusta, maatalous- ja maamiesseuraa työväenyhdistystä ja työmarkkinajärjestöä nuoriso- tai urheiluseuraa näihin rinnastettavaa vapaaehtoiseen kansalaistyöhön perustuvaa harrastus- ja vapaa-ajantoimintaa edistävää yhdistystä puoluerekisteriin merkittyä puoluetta sekä sen jäsen-, paikallis-, rinnakkais- tai apuyhdistystä muuta yhteisöä, jonka varsinaisena tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen tai sosiaalisen toiminnan harjoittaminen taikka tieteen tai taiteen tukeminen. Maakunta, kunta tai kuntayhtymä eivät ole yleishyödyllisiä yhteisöjä. Henkilöyhtiöt, laivanisännistöyhtiöt ja yhteismetsäyhteenliittymät eivät ole yhteisöjä vaan tuloverotuksen elinkeinoyhtymiä. Yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotulona ei pidetä (TVL 23.3 ): 1) yhteisön toimintansa rahoittamiseksi järjestämistä arpajaisista, myyjäisistä, urheilukilpailuista, tanssi- ja muista huvitilaisuuksista, tavarankeräyksestä ja muusta niihin verrattavasta toiminnasta eikä edellä mainittujen tilaisuuksien yhteydessä harjoitetusta tarjoilu-, myynti- ja muusta sellaisesta toiminnasta saatua tuloa 2) jäsenlehdistä ja muista yhteisön toimintaa välittömästi palvelevista julkaisuista saatua tuloa 3) adressien, merkkien, korttien, viirien tai muiden sellaisten hyödykkeiden myynnin muodossa suoritetusta varojen keräyksestä saatua tuloa 4) sairaaloissa, vajaamielislaitoksissa, rangaistus- tai työlaitoksissa, vanhainkodeissa, invalidihuoltolaitoksissa tai muissa sellaisissa huoltolaitoksissa ja huoltoloissa hoito-, askartelu- tai opetustarkoituksessa valmistettujen tuotteiden myynnistä tai tällaisessa tarkoituksessa suoritetuista palveluksista saatua tuloa 5) bingopelin pitämisestä saatua tuloa. Yleishyödylliselle yhteisölle tuloverotuksessa veronhuojennuksena myönnetyllä elinkeinotulon verovapaudella ei ole vaikutusta toiminnan arvonlisäverovelvollisuuteen. 12

14 Uskonnolliset yhdyskunnat Evankelisluterilaisen kirkon, ortodoksisen kirkkokunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan ja niiden seurakuntien ei ole suoritettava arvonlisäveroa edellä mainitusta TVL 23.3 :n 1-5 kohdassa tarkoitetusta toiminnasta. Julkisyhteisöt Valtio on yhtenä yksikkönä arvonlisäverovelvollinen liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta tavaroiden ja palvelujen myynnistä. Poikkeuksena kuitenkin mm. valtion liikelaitokset, huoltovarmuuskeskus, Suomen Pankki ja kansaneläkelaitos, joista kukin on yleisten sääntöjen mukaan erikseen verovelvollinen. Valtion ei ole suoritettava arvonlisäveroa viranomaistoimintoina tapahtuvista tavaroiden ja palvelujen luovutuksista. Viranomaistoimintaa ovat viranomaisten suoritteet, joiden kysyntä perustuu lakiin tai asetukseen ja jonka tuottamiseen viranomaisella on tosiasiallinen yksinoikeus. Tällaisia suoritteita ovat esim. patentti, ajokortti, passi, henkilökortti, liikennelupa ja ajoneuvon rekisteröinti. Kunnat, kuntayhtymät ja Ahvenanmaan maakunta ovat verovelvollisia liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta tavaran ja palvelun myynnistä. Valtion verotonta viranomaistoimintaa koskevia periaatteita sovelletaan myös kuntiin, kun harkitaan sitä, tapahtuuko toiminta liiketoiminnan muodossa. Poikkeuksen tästä muodostavat kuntien ja pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan harjoittama tai järjestämä henkilökuljetustoiminta, joka on verollista toimintaa, vaikkei sitä harjoitettaisikaan liiketoiminnan muodossa. Verollisia ovat esimerkiksi maksuperusteiset jakelu- ja huoltomaksut, kuten veden toimittaminen, jätevedenpuhdistus ja jätehuolto. Kuntien rakennustarkastusmaksu on sen sijaan viranomaismaksuna veroton, koska tehtävää ei voi siirtää yksityisen elinkeinonharjoittajan tehtäväksi. Kukin kunta tai kuntayhtymä on erikseen verovelvollinen. Kunta katsotaan arvonlisäverotuksessa yhdeksi yksiköksi, vaikka se harjoittaisi useita verollisia toimintoja. Ulkomaalaiset ja ostajan verovelvollisuus (käännetty verovelvollisuus) Ulkomaiset yrittäjät ja yritykset ovat arvonlisäverovelvollisia Suomessa liiketoiminnan muodossa harjoitetusta tavaroiden ja palvelujen myynnistä. 1 Ulkomaalaisella tarkoitetaan elinkeinonharjoittajaa, jonka kotipaikka on ulkomailla. Luonnollisen henkilön kotipaikka on ulkomailla, jos hän asuu ulkomailla eikä oleskele jatkuvasti Suomessa. Oleskelu on pääsääntöisesti jatkuvaa, jos se kestää yli kuusi kuukautta. Yhteisön kotipaikka määrätään yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä. Jos määräystä ei ole, kotipaikka on siellä, missä toimintaa pääasiallisesti harjoitetaan tai mistä sitä johdetaan. Jos ulkomaisella myyjällä ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa eikä hän ole hakeutunut täällä verovelvolliseksi, veron suorittamisvelvollisuus kuuluu yleensä ostajalle. Ostajan verovelvollisuus koskee useimpia tavaroiden ja palvelujen myyntejä. Tämä ns. käännetty verovelvollisuus koskee mm. seuraavia palveluja: muun irtaimen esineen kuin kuljetuskaluston vuokraus, kiinteistöön kohdistuvat palvelut, tavarakuljetus ja sen liitännäispalvelut, irtaimen esineen arvonmääritys ja irtaimeen esineeseen kohdistuvat työsuoritukset tietyt verolliset immateriaalioikeuksien, kuten patentin, lisenssin ja tavaramerkin luovutukset ja mainos-, ilmoitus-, suunnittelu-, konsultointi- sekä atk-palvelut. Ostajan verovelvollisuuteen ei sovelleta verovelvollisuuden alarajaa. Suomessa ei-verovelvolliselta ulkomaalaiselta tehdystä ostosta ovat verovelvollisia mm. yleishyödylliset yhteisöt, pankit, seurakunnat ja kunnat. Valtio ei ole ostajana verovelvollinen. Tällöin ei myöskään ulkomaalainen myyjä, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa, ole verovelvollinen. Käännettyä verovelvollisuutta ei sovelleta ja ulkomaalainen myyjä on siten aina verovelvollinen, jos ostajana on ulkomaalainen, jolla ei ole täällä kiinteää toimipaikkaa ja jota ei ole merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin; 1 Asiasta on Verohallituksen tiedote

15 ostajana on yksityishenkilö; kyseessä on tavaran kaukomyynti yksityishenkilöille ja näihin rinnastetuille tahoille; kyseessä ovat henkilökuljetuspalvelut tai opetus, tieteelliset palvelut, kulttuuri-, viihde- ja urheilutilaisuudet ja muut sellaiset palvelut sekä niiden järjestämiseen välittömästi liittyvät palvelut. Kiinteällä toimipaikalla tarkoitetaan pysyvää liikepaikkaa, josta yrityksen liiketoimintaa kokonaan tai osaksi harjoitetaan. Liikepaikka on esimerkiksi laitos, huoneisto tai laitteisto, jota käytetään yrityksen liiketoiminnassa. Liikepaikan tulee olla pysyvä ja toiminnan säännöllistä, vaikkei sen tarvitse olla keskeytymätöntä. Lisäksi yrityksen tulee harjoittaa liiketoimintaansa kokonaan tai osittain siitä käsin. Kiinteä toimipaikka muodostuu esim. silloin, kun kuljetuspalveluja harjoitettaessa noudatetaan tiettyä aikataulua ja reittiä. Rakennus- ja asennusurakat muodostavat pysyvän liikepaikan, jos urakka kestää ilman pitempää keskeytystä vähintään 9 kuukautta tai jos useat eri aikoina katkotta alkavat urakointikohteet kestävät vähintään 9 kuukautta. Kiinteistöjen tai irtaimen vuokraus sekä immateriaalioikeuksien käyttöoikeuden luovuttaminen ei sinällään muodosta kiinteää toimipaikkaa. Kiinteitä toimipaikkoja ovat esimerkiksi: liikkeen johdon sijaintipaikat, sivuliikkeet, toimistot, teollisuuslaitokset, työpajat, myymälät ja ostotai myyntipaikat, kaivokset, louhokset, turpeenottopaikat ja muut sellaiset luonnonvarojen talteenottopaikat ja varastot. Ostajan luona olevat ns. konsignaatiovarastot, joissa ei ole myyjän määräysvallan alaista henkilökuntaa, eivät muodosta kiinteää toimipaikkaa. Suomessa yhteisöhankintoja tai yhteisömyyntejä tekevä ulkomaalainen elinkeinonharjoittaja joutuu näistä toiminnoista täällä ilmoituksenantovelvolliseksi. Tällaisen elinkeinonharjoittajan on täytettävä tällöin perustamisilmoitus ja annettava valvonta- ja yhteenvetoilmoitukset. Tällaisen ilmoituksenantovelvollisen elinkeinonharjoittajan täällä suorittamaan myyntiin sovelletaan kuitenkin käännettyä verovelvollisuutta. Muut käännetyn verovelvollisuuden tilanteet Vähintään 325 tuhannesosan pitoisen kulta-aineksen ja kultapuolivalmisteen myyntiin arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkitylle ostajalle sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta. Alle 325 tuhannesosan pitoisen kulta-aineksen ja kultapuolivalmisteen myynnistä myyjä tilittää veron normaaliin tapaan. Sijoituskullan myynti, välitys, yhteisöhankinta ja maahantuonti on verotonta. Sijoituskullan myynnistä ja välityksestä on kuitenkin tietyin edellytyksin mahdollisuus valita verollisuus. Kun sijoituskullan myyjä valitsee myynnin verollisuuden, sovelletaan ns. käännettyä verovelvollisuutta, jos ostaja on merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Tällöin ostaja on myyjän puolesta verovelvollinen sijoituskullan verollisesta myynnistä. Käännettyä verovelvollisuutta ei kuitenkaan sovelleta valittaessa sijoituskullan välityksen verollisuus. 3 VEROVELVOLLISEKSI HAKEUTUMINEN Vähäinen liiketoiminta, yleishyödylliset yhteisöt, uskonnolliset yhdyskunnat, sokeat henkilöt ja vaikeavammaiset invalidit Vähäisen liiketoiminnan harjoittajilla, yleishyödyllisillä yhteisöillä ja uskonnollisilla yhdyskunnilla sekä sokeilla henkilöillä on oikeus hakemuksesta päästä verovelvollisiksi. Tämä mahdollisuus on myös niillä vaikeavammaisilla invalideilla, joiden toiminta on vapautettu arvonlisäveroverosta vuosina Hakeutumalla verovelvolliseksi tällaiset elinkeinonharjoittajat maksavat myynnistä normaalisti veroa, mutta voivat vähentää tuotantopanoshankintoihin sisältyvän veron. Hakeutumisen edellytyksenä on, että toiminta tapahtuu liiketoiminnan muodossa ja että se ilman erityissäännöksiä olisi aiheuttanut verovelvollisuuden. 14

16 Kiinteistön käyttöoikeuden luovuttajat 2 Kiinteistön vuokraaminen ja käyttöoikeuden luovuttaminen on pääsäännön mukaan verotonta. Vuokranantajalla tai kiinteistön omistajalla on kuitenkin oikeus hakeutua vapaaehtoisesti verovelvolliseksi kiinteistön vuokraamisesta tai vastiketuloista, jolloin hän voi vähentää kiinteistöä varten hankittujen tavaroiden ja palvelujen ostohintaan sisältyvän arvonlisäveron siltä osin kuin se kohdistuu verollisena luovutettaviin tiloihin. Kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksesta hakeutumisen edellytyksenä on, että kiinteistöä käyttävä osakas tai vuokralainen harjoittaa siinä jatkuvaluonteisesti vähennykseen oikeuttavaa toimintaa tai käyttäjänä on valtio. Lisäksi käyttöoikeuden luovuttajan verovelvollisuuden edellytyksenä on, että myös luovutuksensaaja hakeutuu verovelvolliseksi, jos luovutuksensaaja luovuttaa kiinteistön käyttöoikeuden edelleen. Hakeutumisketjun tulee siten olla aukoton ensimmäisestä verovelvolliseksi hakeutuneesta luovuttajasta loppukäyttäjälle luovuttaneeseen edelleenvuokraajaan. Kiinteistöosakeyhtiö voi hakeutua verovelvolliseksi vain, jos sen osakkaalla on oikeus vähentää vastikkeeseen sisältyvä vero täysimääräisesti tai jos osakkaana on valtio. Pienin yksikkö, josta voi hakeutua verovelvolliseksi, on huoneisto tai muu selvästi erotettava, toiminnallisen kokonaisuuden muodostava tila. Kun kiinteistön omistaja tai vuokranantaja on jo kertaalleen hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksesta, hänen ei tarvitse antaa uutta perustamisilmoitusta, kun hänelle tulee uusia kiinteistöjä tai huoneistoja arvonlisäverolliseen vuokraustoimintaan. Arvonlisäveroa suoritetaan vastikkeen kokonaismäärästä. Vuokramaksun tai yhtiövastikkeen lisäksi mukaan luetaan vuokranantajan tai kiinteistöyhtiön esimerkiksi vedestä, lämmöstä, sähköstä, kaasusta ja jätehuollosta veloittamat korvaukset. Kiinteistöyhtiölle maksettuja pääomasuorituksia ei lueta veron perusteeseen, vaikka ne perittäisiin yhtiövastikkeeseen sisältyvinä. Pääomasuorituksia ovat erät, jotka käsitellään kiinteistöyhteisön kirjanpidossa omien pääomien lisäyksenä. Verollista kiinteistön käyttöoikeuden luovutusta varten tapahtuneet verolliset hankinnat ovat vähennyskelpoisia. Verovelvollisuus alkaa aikaisintaan siitä päivästä, jona hakemus on saapunut verovirastoon. Jos kiinteistöhakeutuja kuitenkin esittää perustamisilmoituksessaan luotettavan selvityksen siitä, että kiinteistöä tullaan sen valmistumisen jälkeen vuokraamaan tai muutoin luovuttamaan vähennykseen oikeuttavaan käyttöön, hakeutuja voidaan merkitä verovelvolliseksi jo rakentamisen aloittamisesta alkaen. Luotettavana selvityksenä pidetään esimerkiksi vuokrasopimusta tai esivuokrasopimusta. Jos kiinteistöhakeutujalla on oikeus taannehtivaan vähennykseen (AVL 106 ) kiinteistön uudisrakentamisen tai perusparannuksen hankintaan sisältyvästä verosta, hänet merkitään arvonlisäverovelvolliseksi jo toiminnan aloittamisajankohdasta lukien. Toiminta alkaa, kun rakennuksen käyttö vähennykseen oikeuttavaan tarkoitukseen alkaa. Verovelvollisuus päättyy vasta, kun verovelvolliseksi hakeutumisen edellytykset ovat päättyneet. Kiinteistön omistajan tai vuokranantajan hakeutumisedellytysten katsotaan päättyneen, kun vuokralainen tai osakas lopettaa arvonlisäverollisen toiminnan, vuokralainen tai osakas muuttaa pois ja uusi ei-verovelvollinen vuokralainen tai osakas muuttaa tilalle, kiinteistön omistaja myy kiinteistön tai kiinteistön omistaja ottaa kiinteistön muuhun kuin vähennykseen oikeuttavaan käyttöön. Kiinteistöhakeutuja antaa lopettamisilmoituksen vasta silloin, kun hakeutumisen edellytykset ovat lakanneet kaikkien kiinteistöjen osalta. Kiinteistöhakeutujan on palautettava kiinteistön uudisrakentamisesta tai perusparantamisesta tehty vähennys, jos kiinteistöhakeutumisen edellytykset päättyvät ennen kuin viisi vuotta on kulunut sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana rakentamispalvelu on valmistunut. Itse suoritettujen uudisrakentamis- ja perusparannustöiden osalta on tällöin suoritettava oman käytön veroa, jos kaikenlaiset rakentamispalkat sosiaalikuluineen ovat ylittäneet euroa rakentamisvuonna. Yhteisöhankkija Elinkeinonharjoittaja, jonka toiminta ei miltään osin oikeuta vähennykseen ja oikeushenkilö, joka ei ole elinkeinonharjoittaja, on verovelvollinen yhteisöhankinnoista, jos yhteisöhankinnat ylittävät 2 Asiasta on Verohallituksen tiedote

17 kalenterivuonna euroa tai jos ne edellisenä kalenterivuonna ovat ylittäneet euroa. Elinkeinonharjoittajalla ja oikeushenkilöllä on kuitenkin mahdollisuus tulla hakemuksesta verovelvolliseksi ja maksaa hankinnoistaan tällöin ostomaan arvonlisäveron sijasta Suomen arvonlisävero, vaikka yhteisöhankinnat eivät ylitä mainittuja määriä. Hakeutujan tulee ilmoittaa aika (vähintään kaksi vuotta), jonka hän on verovelvollisena. Ulkomaalainen elinkeinonharjoittaja Ilman kiinteää toimipaikkaa toimiva ulkomaalainen voi tulla hakemuksen perusteella verovelvolliseksi Suomessa harjoittamastaan myynnistä. Hakemuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että ulkomaalaisella on Suomessa kotipaikan omaava veroviraston hyväksymä edustaja. Edustajan on hoidettava verovelvollisuudesta aiheutuvat hallinnolliset velvollisuudet ja pidettävä sellaista kirjanpitoa, että siitä saadaan luotettavasti selville veron määräytymisen kannalta merkitykselliset seikat. Verovirasto voi lisäksi vaatia ulkomaalaista asettamaan vakuuden veron suorittamisesta. 3 Kaukomyyjä Kaukomyynnillä tarkoitetaan EU:n sisämarkkina-alueella tapahtuvaa tavaran myyntiä, jossa myyjä huolehtii tavaroiden kuljettamisesta määränpäämaahan yksityishenkilöille tai heihin rinnastettaville henkilöille (mm. postimyyntitilaus). Kaukomyyntiä ei veroteta Suomessa, jos myyjän myynnit Suomeen ovat enintään euroa kalenterivuodessa ilman veron osuutta ja jos tällaisen myynnin yhteismäärä on edellisenä vuotena ollut enintään euroa. Tällöin myynnistä maksetaan vero myyjän maassa. Kaukomyyntiä harjoittava elinkeinonharjoittaja voi kuitenkin tehdä kuljetuksen lähtömaan viranomaiselle hakemuksen siitä, että kaukomyynti verotetaan myyjän maan (kuljetuksen lähtömaan) sijasta ostajan maassa (kuljetuksen päättymismaassa). Tällöin ulkomaalainen hakeutuu Suomessa verovelvolliseksi kaukomyynnistä. 4 3 Asiasta on Verohallituksen tiedote Asiasta on Verohallituksen tiedote

18 II Arvonlisäverollinen toiminta Arvonlisäveroa suoritetaan liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta tavaran ja palvelun myynnistä, Suomessa tapahtuvasta tavaran maahantuonnista, Suomessa tapahtuvasta tavaran yhteisöhankinnasta sekä Suomessa tapahtuvasta tavaran siirrosta varastointimenettelystä. Kaikki Suomessa harjoitettu elinkeinotoiminta on pääsääntöisesti arvonlisäverollista toimintaa. Poikkeukset tästä pääsäännöstä on määritelty laissa erikseen. 5 Arvonlisäveroa suoritetaan vain Suomessa tapahtuvasta tavaroiden ja palvelujen myynnistä. Jos myynti ei lain mukaan tapahdu Suomessa, myynti on Suomen arvonlisäverotuksen ulkopuolista toimintaa. Suomella tarkoitetaan Euroopan yhteisöjen lainsäädännön mukaista Suomen arvonlisäveroaluetta ja Ahvenanmaan maakuntaa. Ahvenanmaan maakuntaa pidetään arvonlisäverotuksessa kolmannen maan asemassa suhteessa muuhun Suomen alueeseen sekä suhteessa muihin EU:n jäsenvaltoihin. 6 Suomen alueella tarkoitetaan Suomen valtioon maantieteellisesti kuuluvaa aluetta. Suomen alueeseen kuuluvat myös aluevedet, ilmatila sekä vapaa-alueet ja tullivarastot. Suomessa tapahtuva myyntikin voi olla ulkomaille myyntinä verotonta. 7 I TAVARA JA PALVELU Tavara Arvonlisäverolaissa tavaralla tarkoitetaan aineellista esinettä. Tavarana pidetään paitsi irtainta esinettä myös kiinteistöä. Kiinteistön omistus-, käyttö- tai muun oikeuden luovutukset ovat kuitenkin yleensä verottomia. 8 Tavarana pidetään myös sähköä, kaasua, lämpöä, kylmyyttä ja muuta niihin verrattavaa energiahyödykettä. Tavaran myyntiä on tavaran omistusoikeuden vastikkeellinen luovutus. Koska tavaraa vuokrattaessa vuokraesineen omistusoikeus ei siirry vuokralleottajalle, tavaran vuokraustoiminta on palvelun myyntiä. Jos vuokraukseen kuitenkin liittyy sitova lunastuslauseke, vuokrausta pidetään tavaran, ei palvelun myyntinä. Osamaksukaupassa on omistusoikeuden tilapäisestä pidätysehdosta huolimatta kysymys tavaran myynnistä. Palvelu Palveluja ovat kaikki muut hyödykkeet, joita myydään liiketoiminnan muodossa. Jollei siis liiketoiminnan muodossa myytävä hyödyke ole tavara, se on palvelu. Palveluja ovat esimerkiksi huolto-, korjaus-, tarkastus- tai muut työsuoritukset, tavaran käyttö- tai muu oikeus, tarjoilu, tai vastiketta vastaan annettu sitoumus pidättyä tietystä teosta tai sietää tiettyä tekoa tai tilaa. Palvelun myyntiä on siten kaikki ne vastiketta vastaan tapahtuvat hyödykkeiden luovutukset, joissa ei luovuteta tavaran omistusoikeutta. Komissiokaupassa ovat arvonlisäverovelvollisia molemmat komissiosopimuksen osapuolet. Myyntikomissiossa päämiehen katsotaan myyvän hyödykkeen asiamiehelle ja luovutus lopulliselle asiakkaalle on asiamiehen myyntiä. Vastaavasti ostokomissiossa katsotaan asiamiehen myyvän hyödykkeen päämiehelle ja myyjän asiamiehelle. Päämiehen ja asiamiehen verokohtelussa voi olla eroa. Päämiehen myynti saattaa esimerkiksi yleishyödyllisiä yhteisöjä koskevan säännöksen perusteella olla veroton, mutta tavaroita kauppaava asiamies joutuu suorittamaan myynnistään arvonlisäveroa. Jos asiamies ei toimi omissa vaan päämiehen nimissä, hän myy päämiehelleen verollista välityspalvelua. Välityspalvelu on verollinen riippumatta siitä, onko välitettävän tavaran tai palvelun myynnistä suoritettava veroa. Siten vaikka esimerkiksi sanoma- tai aikakauslehtien tilausmyynti on lehtitalolle 5 Poikkeukset soveltamisalasta s. 24 ja poikkeukset verovelvollisuudesta s Asiasta on Verohallituksen tiedote Ulkomaille myynnistä tarkemmin s Kiinteistön luovutus s. 24 ja oman käytön erityistilanteet s

19 verotonta myyntiä, tilausten välitys on verollista. Poikkeuksena on kuitenkin erikseen verottomaksi säädetyt palvelut. 2 TAVARAN MYYNTI SUOMESSA Tavara on myyty Suomessa, jos se luovutetaan ostajalle Suomessa. Ostajalle kuljetettava tavara on myyty Suomessa luovutuspaikasta riippumatta, jos tavara on Suomessa silloin, kun kuljetus ostajan luokse alkaa. Kuljetuksen suorittajana voi olla myyjä tai ostaja tai heidän järjestämänsä itsenäinen rahdinkuljettaja. Kuitenkin jos myyjä myy toimittamansa tavarat asennettuina tai kokoonpantuina toisessa jäsenvaltiossa, myynnin katsotaan tapahtuneen siinä valtiossa, missä asentaminen tai kokoonpano tapahtuu. Myös ns. kaukomyyntiä koskevat säännökset voivat johtaa siihen, ettei myyntiä veroteta Suomessa. Jos suomalaisen yrityksen kaukomyynti toiseen yhteisömaahan ylittää kalenterivuodessa tietyn rajan, yritys joutuu tästä myynnistä verovelvolliseksi siinä maassa, minne tavara toimitetaan. Kyseisen rajan alittava myynti verotetaan Suomessa. Kaukomyyntiä on tavaran myynti toimitettuna toisessa yhteisömaassa olevalle ei-arvonlisäverovelvolliselle asiakkaalle. 9 Tavara on myyty Suomessa myös silloin, kun myyjä tuo sen Suomeen myyntiä varten, vaikka tavara on yhteisön ulkopuolella kuljetuksen alkaessa. 3 PALVELUJEN MYYNTIMAASÄÄNNÖKSET JA KANSAINVÄLISEEN KAUPPAAN LIIT- TYVÄT VEROTTOMAT PALVELUJEN MYYNNIT 10 Suomessa verotettavat palvelut on määritelty omilla palvelujen myyntimaasäännöksillä. Jos myyntimaasäännöksen mukaan palvelu on luovutettu Suomessa, se verotetaan Suomessa, ja jos palvelu on luovutettu ulkomailla, sitä ei veroteta Suomessa. Eräissä tapauksissa myös Suomessa luovutettujen palvelujen myynti on säädetty verottomaksi. Palvelun myynnin yleissäännön mukaan palvelu katsotaan yleensä myydyksi Suomessa, jos se luovutetaan täällä sijaitsevasta kiinteästä toimipaikasta. Jos tällaista palvelua ei luovuteta mistään kiinteästä toimipaikasta, palvelu on myyty Suomessa, jos myyjällä on täällä kotipaikka. Yleissäännöstä on poikettu seuraavien palvelujen osalta. Kuljetuskaluston vuokrauspalvelu on myyty Suomessa, jos myyjän eli vuokralleantajan kiinteä toimipaikka on Suomessa. Tästä pääsäännöstä on kaksi poikkeusta. Jos kuljetuskalusto vuokrataan yhteisön ulkopuolelta, mutta se kulutetaan yksinomaan Suomessa, vuokraus verotetaan Suomessa. Jos kuljetuskalusto vuokrataan käytettäväksi yksinomaan yhteisön ulkopuolella, vuokrauspalvelua ei veroteta Suomessa. Kuljetuskalustolla tarkoitetaan varsinaisia kuljetusvälineitä sekä kuljetussäiliöitä, kuormalavoja, perävaunuja ja muuta kuljetuskalustoa. Kiinteistöön kohdistuvat palvelut on myyty Suomessa, jos kiinteistö sijaitsee täällä. Kiinteistöön kohdistuvia palveluita ovat esim. rakennus-, korjaus- ja suunnittelupalvelut, kiinteistöhallintapalvelut, kiinteistönvälitys, arviointi, kiinteistöön liittyvät asiantuntijapalvelut ja kiinteistönvuokraus sekä majoituspalvelut. Henkilökuljetuspalvelu on myyty Suomessa, kun se suoritetaan täällä. Suorakuljetukset Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen katsotaan myydyiksi kokonaisuudessaan ulkomailla. Merkitystä ei ole sillä seikalla, tapahtuuko henkilökuljetus yhteisön alueelle tai sen ulkopuolelle. Henkilökuljetuksen välitys on myyty Suomessa, jos välitetty henkilökuljetuskin on myyty täällä. Tavarakuljetuspalvelut on myyty Suomessa, jos ne suoritetaan täällä. Suorakuljetukset Suomesta Yhteisön ulkopuolelle tai Yhteisön ulkopuolelta Suomeen katsotaan myydyiksi kokonaisuudessaan ulkomailla. Tavarakuljetuspalvelun välitys on myyty Suomessa, jos kuljetuspalvelu on myyty täällä. Verotonta tavaran vientiä Yhteisön ulkopuolelle koskevat välityspalvelut ovat verottomia. 9 Asiasta on Verohallituksen tiedote Asiasta on Verohallituksen tiedote 178 Ahvenanmaan maakunnan erityisasemasta johtuvia poikkeuksia palveluiden myyntimaasäännöksissä on selvitetty Verohallituksen tiedotteessa

20 Tavarakuljetuspalvelut jäsenvaltiosta suoraan toiseen jäsenvaltioon (yhteisökuljetus) sekä niiden välityspalvelut verotetaan Suomessa, jos tavaran kuljetus alkaa täältä. Yhteisökuljetuksia ovat myös Suomessa tapahtuvat välittömästi yhteisökuljetukseen liittyvät kuljetukset (esim. tavaran kuljetus Tampere-Helsinki eri kuljetusliikkeen suorittamanakin silloin kun se liittyy välittömästi Helsinki-Hampuri kuljetukseen; välitön liittyminen on osoitettava esim. Helsinki-Hampuri -kuljetuksen rahtiasiakirjoin). Jos kuitenkin tavaran yhteisökuljetuksen tai sen välityspalvelun ostaja käyttää ostossa jossakin jäsenvaltiossa annettua voimassaolevaa alv-numeroa, palvelusta on suoritettava veroa tässä jäsenvaltiossa. Näin ollen ko. palvelut verotetaan Suomessa, jos palvelun ostaja käyttää ostossa Suomessa annettua alv-numeroa. Lastin purkaminen, lastaaminen ja muut vastaavat tavarakuljetukseen liittyvät palvelut verotetaan Suomessa, jos ne suoritetaan täällä. Jos kuitenkin tavaran yhteisökuljetukseen liittyvän lastaus-, purku- tai muun vastaavan palvelun sekä näiden palvelujen välityspalvelun ostaja käyttää ostossa jossakin jäsenvaltiossa annettua voimassaolevaa alv-numeroa, palvelusta on suoritettava veroa tässä jäsenvaltiossa. Näin ollen ko. palvelut verotetaan Suomessa, jos palvelun ostaja käyttää ostossa Suomessa annettua alv-numeroa. Poikkeukset Suomessa luovutettujen kuljetukseen liittyvien palveluiden verollisuudesta: Yhteisön ulkopuolelle kuljetettavaa tavaraa koskevan kuljetuspalvelun myynti ja tällaiseen kuljetuspalveluun välittömästi liittyvän lastaus-, purku- ja muun sellaisen palvelun myynti on veroton. Myyjällä on näyttövelvollisuus siitä, että kysymys on yhteisön ulkopuolelle kuljetettavan tavaran käsittelyyn välittömästi liittyvistä palveluista. Verottomuuden edellytykset voidaan näyttää esim. vienti-ilmoituksella tai rahtiasiakirjoilla. Siten Suomen sisäiset kuljetukset, esim. väli Tampere-Helsinki Tampereelta Bukarestiin tapahtuvassa kuljetuksessa voidaan laskuttaa verotta edellyttäen, että kuljetuspalvelun myyjä voi näyttää, että on kysymys Yhteisön ulkopuolelle tapahtuvaan kuljetukseen liittyvästä kuljetuksesta. Ulkoisessa passitusmenettelyssä olevaa tavaraa tai sisäisessä passitusmenettelyssä olevaa maahantuotavaa tavaraa koskevan kuljetuspalvelun myynti ja tällaiseen kuljetuspalveluun välittömästi liittyvän lastaus-, purku- ja muun sellaisen palvelun myynti on verotonta. Ulkoista passitusmenettelyä käytetään tullaamattoman kolmannen maan tavaran ja tiettyjen erityisvalvottavien yhteisötavaroiden siirtoihin Yhteisön, Eftan ja Visegradmaiden muodostamalla passitusalueella. Sisäistä passitusta taas käytetään normaalien yhteisötavaroiden siirtoihin Efta/V4 maihin tai niiden kautta toisiin yhteisömaihin. Kun kuljetus-, lastaus-, purku- ja muut vastaavat palvelut liittyvät tavaran maahantuontiin, sisällytetään näistä palveluista aiheutuvat kustannukset maahantuonnin veron perusteeseen ensimmäiseen kuljetussopimuksen mukaiseen määräpaikkaan saakka. Jos veron suorittamisvelvollisuuden syntyhetkellä (tavaraa maahantuotaessa) on tiedossa, että tavara kuljetetaan toiseen EU:n alueella olevaan määräpaikkaan, edellä mainitut kustannukset sisällytetään veron perusteeseen tähän määräpaikkaan saakka. Maahantuontiin liittyvien kuljetuksen ja sen liitännäispalvelujen verottomuus laajenee vastaavasti. Opetus, tieteelliset palvelut, kulttuuri-, viihde- ja urheilutilaisuudet ja muut sellaiset palvelut sekä niiden fyysiseen toteuttamiseen liittyvät palvelut on myyty Suomessa, jos ne suoritetaan täällä. Tilaisuuden fyysiseen toteuttamiseen liittyviä palveluita ovat esim. lavastus-, valaistus-, äänentoisto-, valvonta- ja tarjoilupalvelut. Irtaimen esineen arvonmääritys ja irtaimeen esineeseen välittömästi kohdistuvat työsuoritukset, esimerkiksi testaus-, puhdistus-, korjaus-, asentamis-, purkamis-, muutos- ja valmistustyöt on myyty Suomessa, jos ne suoritetaan täällä. Poikkeukset Suomessa luovutettujen irtaimeen esineeseen kohdistuvien työsuoritusten verollisuudesta: Irtaimeen esineeseen kohdistuvan työsuorituksen myynti voidaan laskuttaa verotta, kun tavara viedään sitä täällä käyttämättä yhteisön ulkopuolelle. Viejänä voi olla myyjä tai asiamies. Jos ostajana on ulkomaalainen elinkeinonharjoittaja, maastaviejänä voi olla myös ostaja. Irtaimen esineen arvonmääritys ja irtaimeen esineeseen kohdistuva työsuoritus voidaan myydä verotta myös, jos ostaja käyttää ostossaan toisessa jäsenvaltiossa annettua voimassa olevaa alv-numeroa ja tavara työsuorituksen jälkeen kuljetetaan pois Suomesta. Poiskuljetus voidaan osoittaa esim. rahtilaskulla. Jos sellaista ei voida saada, näytöksi käy ostajan vakuutus, josta käy ilmi, miten ja milloin tavara on kuljetettu täältä pois. Esim. saksalaisen liikennöitsijän auton korjaus Suomessa 19