Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 3: Haja-asutusalueiden jätehuolto

Transkriptio

1 Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot 1

2 3.1 Jätteen määrä ja laatu Jätehuollon vapaa kilpailutus Moniastiakeräys hyötyjätteille Valvotut siirtokuormaus- / vastaanottopaikat Yhteisten keräysasioiden yleistäminen Palvelutason kartoitus Palvelutason määrittäminen ja toteuttaminen koko Itä-Suomen alueelle Tuottajavastuun laajentaminen maatalousmuoveihin Omatoimisuutta haja-asutusjätteissä Optimoidut urakat Valvontarekisteri haja-asutuksen jätehuollolle Järjestettyyn jätteenkeräykseen liittymisen valvonta Haja-asutusalueiden jätehuoltojärjestelmän kehittäminen Maatilojen biokaasulaitosten perustamisen edistäminen Helposti palautettava paristo-jäte

3 3.1 Jätteen määrä ja laatu Täsmennetty kuvaus: Haja-asutusalueen kotitalouksien sekajätteen laadun tutkiminen. Tukimuksen perusteella saadaan nykyistä tarkempaa tietoa haja-asutusalueen sekajätteen koostumuksesta. Vastaavaa tutkimustietoa on esim. pääkaupunkiseudun jätteistä, mutta ei hajaasutusalueelta. Vaikutukset: Jätteen koostumuksen perusteella voidaan tarkemmin suunnitella jätehuollon ratkaisut, joilla jätteen hyötykäyttöastetta voidaan parentaa. Koostumuksen perusteella voidaan esim. verrata erilliskeräyksen kustannuksia saatavaan materiaalihyötyy. Toimijat: Jätelaitokset, kunnat, tutkimuslaitokset ja ELY-keskukset. 3

4 3.2 Jätehuollon vapaa kilpailutus Täsmennetty kuvaus: Tavoitteena jätehuoltokustannusten alentaminen. Kunta/kaupunkisekstori on tässä asiassa vienyt kehitystä jätteentuottajan kannalta ei toivottuun-suuntaan. Edellisellä "kilpailutuskerralla" - allekirjoittaneen jätemaksu nousi kerralla lähes 50 %-yksikköä. Myöhempinä vuosina on päälle tullut mielivaltaisia korotuksia. Vaikutukset: Jätehuoltokustannukset alenevat vapaan kilpailutuksen myötä. Toimijat: Suurimmat jätteentuottajat ja alueen viranomaistahot. Kaupungit ja kunnat ovat jo "osaamisensa" näyttäneet eli heitä ei tarvita tässä prosessissa. 4

5 3.3 Moniastiakeräys hyötyjätteille Täsmennetty kuvaus: Kiinteistöille hankitaan keräyslaatikoita lasille, metallille, kartogille paperi kerätään irrallaan. Keräysajoneuvo kiertää reitin kerran kuukaudessa ja portinpieliin tuodut astiat tyhjennetään ja paperi otetaan mukaan. Astia voi olla tilavuudeltaan vaikkapa 30 litraa Vaikutukset: Alueellisten keräyspiteiden lisäksi tai niitä korvaamaan tarkoitettu järjestelmä. On kokeiltu käytännössä Joensuussa ja samalla mallilla toimitaan eri puolilla maailmaa. Toimijat: Tuottajayhteisöt 5

6 3.4 Valvotut siirtokuormaus- / vastaanottopaikat Täsmennetty kuvaus: Taajamiin valvottuja siirtokuormaus / vastaanottopisteitä suurille jäteesineille ja muulle materiaalille. Esimerkiksi kunnan omien toimipisteiden, kuten jätevedenpuhdistamoiden, varikoiden ja paloasemien yhteyteen Vaikutukset: Roskaatuminen vähenee kun suuria jäte-esineitä ei kuljeteta metsiin Toimijat: Jätehuoltoyhtiöt 6

7 3.5 Yhteisten keräysasioiden yleistäminen Täsmennetty kuvaus: Yhteisen keräysastian (ns.kimppa-astian) käytön suosiminen, jos se on jätteiden määrän ja kulkuyhteyksien puolesta järkevää. Mahdollistetaan jätteiden toimittaminen yli jätelaitos- tai kuntarajojen. Vaikutukset: Jätehuoltopalvelujen monipuolistuminen ja palvelutason parantuminen. Toimijat: Jätelaitokset, kunnat 7

8 3.6 Palvelutason kartoitus Täsmennetty kuvaus: Palvelutasokartoitus haja-asutusalueelle ja tästä saadun tiedon jalostaminen kuntien käyttöön Vaikutukset: Keräsypaikkojen saavutettavuus paranee ja kuntalaisten kesäasukkaiden tasavertainen kohtelu toteutuu. Jäteneuvontaan saadaan tietoa eri alueiden käytännöistä. Roskaantuminen vähee. Toimijat: Kuntien jätehuollon järjestäjät, Ely 8

9 3.7 Palvelutason määrittäminen ja toteuttaminen koko Itä- Suomen alueelle Täsmennetty kuvaus: Haja-asutuksen jätehuollon palvelutaso määritellään koko Itä-Suomen alueelle. Tavoitteena on saada suositukset ainakin joidenkin jätejakeiden vastaanottopaikkojen määrälle tai etäisyydelle (SER, ongelmajätteet, rakennusjäte, hyötyjätejakeet) Järjestetään hyötyjätejakeiden ja kaatopaikalle sijoitettavan jätteen keräys joko kiinteistökohtaisena tai niin, että keräyspisteet ovat hyvin saavutettavissa jokapäiväisen asioimisen reiteillä koko Itä- Suomessa Vaikutukset: Turvataan riittävä palvelutaso kaikille haja-asutuksen asukkaille ja vapaa-ajan asukkaille. Mahdollisuudet jätteiden hyötykäytön edistämiselle paranevat. Toimijat: Jätelaitokset, kunnat, tuottajavastuussa olevat 9

10 3.8 Tuottajavastuun laajentaminen maatalousmuoveihin Täsmennetty kuvaus: Edistetään tuottajavastuun laajentamista maatalousmuoveihin 100 %:sti. Haetaan julkista rahoitusta hankkeelle, jossa selvitetään tuottajavastuun laajentamisen vaikutuksia Itä-Suomen alueen maatalousmuovien keräyksessä ja käsittelyssä. Vaikutukset: Säännösmuutos valtioneuvoston päätökseen pakkauksista ja pakkausjätteistä. Maatalousmuovi saadaan energiahyötykäyttöön. Toimijat: ELY-keskukset, ympäristöministeriö. 10

11 3.9 Omatoimisuutta haja-asutusjätteissä. Täsmennetty kuvaus: Keräyspisteiden järjestäminen logistisesti viisaisiin paikkoihin, jotka palvelevat työssäkäynti ja lomaliikennettä aukioloaikoineen ja valvontoineen. ( ABC-ketjun idealla). Jätteiden siirto jatkokäsittelyyn tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Vaikutukset: Kunnan ympäristöjukisivu paranee, kun rempallaan olevia keräyspisteitä ei löydy kunnan alueelta. Jäteyritykset saavat kujetettavaksi ja jalostettavaksi täysin kuormin tavaraa keräys/välivarastoista. Toimijat: ELY-keskus, kunnat, jäteyhtiöt ja jätteiden käsittelyyn ja logistisiin järjestelmiin erikoistuneet yritykset. 11

12 3.10 Optimoidut urakat Täsmennetty kuvaus: Kilpailutukset perustuisivat optimoituihin kokonaisuuksiin Vaikutukset: kunnalliset jätehuoltoyhtiöt säästäisivät, ja yritykset pystyisivät paremmin vastaamaan kilpailutukseen Toimijat: Kunnalliset jätehuoltoyhtiöt, Jätekuljetusyritykset, Ecomond Oy (TCS -Opti) 12

13 3.11 Valvontarekisteri haja-asutuksen jätehuollolle Täsmennetty kuvaus: Sopimusperusteisessä jätehuollossa on vaikea ja työläs valvoa liittymistä. Luomalla laskutuksen yhteydessä oleva valvontarekisteri saavat kunnat ja valtio välittömästi urakoitsijalta tiedon, kuka on mukana jätehuollossa ja kuka ei Vaikutukset: Vapaamatkustajat jätehuollosta saadaan kuriin ja palvelu paranee. Liiketoimintaa ohjelmistoyrityksille. Toimijat: Valtio, kunnat, urakoitsijat ja ohjelmistoyrittäjät 13

14 3.12 Järjestettyyn jätteenkeräykseen liittymisen valvonta Täsmennetty kuvaus: Järjestettyyn jätteenkuljetukseen liittyneistä (kaikki asutut kiinteistöt, vapaa-ajan asunnot, yritys- ym. kiinteistöt) ylläpidetään rekisteriä. Sakokaivolietteen keräys sisällytetään osaksi järjestetyn jätehuollon valvontaa Vaikutukset: Rekisterin avulla varmistetaan jätelain mukainen liittyminen järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Sako- ja umpikaivolietteiden keräys ja käsittely ovat osa kunnan järjestämää jätehuoltoa. Toimijat: Jätelaitokset, kunnan ympäristölautakunta, kunnat 14

15 3.13 Haja-asutusalueiden jätehuoltojärjestelmän kehittäminen Täsmennetty kuvaus: Parannetaan haja-asutusalueiden jätteiden keräystä. Pyritään saamaan se kerääjän kannalta sujuvammaksi ja asukkaiden kannalta helpommaksi. Kysymyksessä on logistiikkaa koskeva hankeidea. Ensinnäkin hankkeessa kehitetään ja tehostetaan jätteiden lajittelua koskevaa kunnallista neuvontaa ja tiedottamista. Toiseksi aktivoidaan asukkaita lajittelemaan jätteet energia, kierräytys ja kaatopaikkajätteisiin. Oletettavasti tieto lajittelun hyödyllisyydestä innostaa ihmisiä lajitteluun. Tärkein osa-alue on se, että haja-asutusalueille rakennetaan enemmän jätteenkeräyspisteitä ja sijoitetaan ne liikenteellisesti järkeviin solmukohtiin. Nämä arvioinnin perusteella valitut solmukohdat ovat paikkoja, joiden kautta suuri osa asukkaista yleensä ajaa tai asioi niiden läheisyydessä. Näin jätteiden vienti ei ole erillistä ajoa, vaan tapahtuu siirtymisen lomassa. Solmukohdista myös jätteiden keräys on sujuvampaa. Samalla avautuu mahdollisuus uusien jätteenkeräysastioiden kehittämiseen. Haja-asutusalueille voisi muotoilla moderneja, suurehkoja, hygienisiä jätteenkeräysastioita, joihin on helppo jäteet lajitella: laittaa ja tyhjentää. Keräyksen kehittäminen lähtee jätteiden lajittelun ja kuljetuksen toiminnallisesta sujuvuudesta. Vaikutukset: Kuntien ja asukkaiden sekä luonnon kannalta vaikutukset ovat yhteneviä. Ensinnäkin asukkaille suhteellisen lähellä sijaitseva jätekeräyspiste on tärkeä palvelumuoto. Lajittelun avulla voidaan suunnata jätteet hyötykäyttöön ja vähentää varsinaista kaatopaikkajätettä. Toimijat: Kunnat tai kuntayhtymä, jätteenkeräyksestä vastaava yritys, kyläyhdistykset. Modernien jäteastioiden muotoilun kehittämisen voisi tarjota erillisenä kilpailu- tai kehittämishankkeena esimerkiksi ammattikorkeakoulujen muotoilun oppiaineen opiskelijoille. 15

16 3.14 Maatilojen biokaasulaitosten perustamisen edistäminen Täsmennetty kuvaus: Edistetään maatilojen ja maatilojen yhteisten tai maatilojen ja kuntien yhteisten biokaasulaitosten syntymistä; tavoitteena P-K:n bioenergiaohjelman mukaisesti 6-12 maatilan biokaasulaitosta tai vastaavaa vuoteen 2015 mennessä. Vaikutukset: Haja-asutusalueella voidaan käsitellä lannat, sakokaivolietteet ja maatalouden kasvijätteet lähellä ympäristöystävällisesti; uutta liiketoimintaa ja uusia palveluja maaseudulle. Toimijat: Voidaan tehdä yhteistyössä Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshankkeen ja mahdollisesti sen oheishankkeena toteutettavan maatilahankkeen (EMR) kanssa, mukana voi olla kuntia ja maatilayrityksiä. 16

17 3.15 Helposti palautettava paristo-jäte Täsmennetty kuvaus: Paristojäte on pienen kokonsa vuoksi helppo heittää sekajätteen joukkoon. Kokeillaan haja-asutusalueella mahdollisuutta palauttaa pienet nappiparistot kirjekuoressa postin tai mainosten suorajakelun mukana. Toimintaa voisi laajentaa myös pienloistelamppuihin. Vaikutukset: Ongelmajäte ohjautuu pois kaatopaikoilta. Hyvällä palvelulla on hyvä imago. Posti tai suorajakelu keräisi palautuneet kuoret helposti yhteen pisteeseen, josta ne voidaan toimittaa edelleen tuottajayhteisön määrittelemään käsittelypaikkaan. Toimijat: Tuottajayhteisöt 17