Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 2: Biojätteiden ja lietteiden käsittelyn kehittäminen

Transkriptio

1 Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot 1

2 2.1 Biojätteiden kaasutuslaitos Biojätteen erilliskeräyksen laajentaminen Jätteiden käsittelyn tehostaminen Hallitun yhteiskäsittelypisteen pito haja-asutusalueen saostus- ja umpikaivolietteelle Biojätteiden paikalliskeräysverkosto ja välivarastointi BIOMATERIAALIT UUSIOTUOTTEIKSI Lietteiden ja biojätteiden hyötykäyttö Puhdistamolietteen materiaalin hyödyntäminen Biokaasulaitoksia kylille Selvitys kauppojen ja suurkeittiöiden biojätteistä Biojäteresurssien laaja kartoitus

3 2.1 Biojätteiden kaasutuslaitos Täsmennetty kuvaus: Biojätteet ja lietteet poltetaan energiaksi ns. kaasutuslaitoksessa - joka hyödyntää muun jätteenpolttolaitoksen hukkaenergiaa. Vaikutukset: Haisevat ja huonostitoimivat kompostilaitokset voidaan poistaa käytöstä. Prosessin tuotteen saadaan energiaa ilman päästöjä. Toimijat: Suurimmat jätteentuottajat, alueen viranomaistahot, kunnat ja kaupungit. Tietotaitoa löytyy jo esim. Lappeenrannan yliopistosta. 3

4 2.2 Biojätteen erilliskeräyksen laajentaminen Täsmennetty kuvaus: Biojätteen erilliskeräyksen laajentaminen Itä-Suomen keskeisten taajama-alueiden omakotitaloalueille. Esim. Jätekukko Oy:n toiminta-alueella Kuopion, Siilinjärven ja Pieksämäen taajama-alueille. Hankkeella tähdätään erilliskerätyn biojätteen määrän kaksinkertaistamiseen. Ainakin Jätekukko Oy:n toiminta-alueella kyseinen muutos on toteutettavissa suhteellisen yksikertaisesti. Jäteastioiden muututtua Jätekukko Oy:n omistukseen vuoden 2010 alusta, uusille omakotitaloille tarjottaisiin automaattisesti kahta jäteastiaa tai kaksiosaista astiatyyppiä, joka sisältäisi sekajäteastian lisäksi tilan myös biojätteille (vrt. Lieksassa Lehikoisella aikaisemmin käytössä ollut bioboxi). Kaksi eri astiaa tai 2-lokeroastia voitaisiin tyhjentää 2-lokeroiseen jäteautoon, jolloin biojätteen erilliskeräyksen laajentaminen ei lisäisi ajokilometrejä ja tätä kautta CO2-päästöjä. Vaikutukset: Hankkeella tähdätään erilliskerätyn biojätteen määrän kaksinkertaistamiseen ja loppusijoitettavan biohajoavan jätteen määrän vähentämiseen. Jätekukko Oy:n toiminta-alueella erilliskerätyn biojätteen määrätavoitteeksi voitaisiin ottaa esim. Jyväskylän seudulla erilliskerätty biojätteen määrä ( t/a). Biojätteen erilliskeräyksen lisäämisellä parannettaisiin myös mahdollisesti polttoon ohjautuvan sekajätteen laatua. Kuljetusyrittäjille 2-lokeroautoihin investoiminen lisäisi liiketoimintamahdollisuuksia ja kaluston uusiutuessa CO2-päästöt pienenisivät. Toimijat: Kuntien tulisi kirjoittaa biojätteen erilliskeräys velvoitettavaksi myös omakotitaloalueilla (esim. alueilla, joissa taloja x kpl/ha). Kuntien omistamat jätehuoltoyhtiöt toteuttavat erilliskeräyksen. 4

5 2.3 Jätteiden käsittelyn tehostaminen Täsmennetty kuvaus: Mikkelissä jätevedenpuhdistamo on siirtymässä jätekeskuksen viereen. Jätekeskuksen jätevesiä ei tarvitse tämän jälkeen pumpata kaupunkiin puhdistettavaksi eikä puhdistamon lietteitä kuljettaa jäekeskuksen yhteydessä toimivaan kompostointilaitokseen. Biokaasu- tai muun vastavan laitoksen rakentamismahdollisuus jätekeskuksen alueelle selvitetään. Käsittelyyn tulisi saada ohjattua mahdolsimman paljon alueen erilaisa lietteitä ja biohajoavia jätteitä. Vaikutukset: Tällä hankkeella saavutetaan yleistä etua seudun em. jätteiden käsittelyyn. Jätteiden kuljettaminen vähenee, liikennepäästöt vähenevät, jätteistä saadaan jalostetumi "tuote"; energiaa ja maanparannusainetta. Etuna on myös se, että biohajoavan jätteiden määrää kaatopaikalla vähenee. Toimijat: Mikkelin kaupunki ja Mikkelin seudun kunnat, Mikkelin Vesilaitos ja muiden kuntien jätevedenpuhdistamot, Metsäsairila Oy, ESE Oy, Ely-keskus, hevostallit ym. eläinsuojat 5

6 2.4 Hallitun yhteiskäsittelypisteen pito haja-asutusalueen saostus- ja umpikaivolietteelle Täsmennetty kuvaus: Mallintaminen, ohjeistus sekä byrokratiaan (ympäristöluvan hakeminen; oma- ja muu valvonta ilmoituksineen Eviralle) että käsittelypisteen ylläpitoon siten, että ravinteet saadaan mahdollisimman tarkkaan kiertoon käytettäväksi edelleen pelloilla ja kuljetusetäisyydet optimoitua (selvitys myös optimaalisesta etäisyyksistä). selvitetään myös, kuinka (ja mikä taho(t)) järjestää jatkuvan 'käyttäjätuen' yhteiskäsittelypisteen pitäjälle. Vaikutukset: Kuntien tarve järjestää keskitettyjä vastaanotto- ja käsittelypalveluja vähenee (kapasiteettiongelmat); kuljetusten tuottama ympäristökuormitus vähenee kuljetusmatkojen lyhentyessä; ravinteet käytetään mahdollisimman lähellä syntypaikkaa. Uskallus ryhtyä ko. 'yritykseen' lisääntyisi. Toimijat: ELY, AVI, kunta tai muutamia, maatalousyrittäjiä, joilla mahdollisuus perustaa yhteiskäsittelypiste, tutkimus- tai oppilaitos, ProAgria. 6

7 2.5 Biojätteiden paikalliskeräysverkosto ja välivarastointi. Täsmennetty kuvaus: Kunnalliset, asiakasvirtojen mukaiset aukioloajat erityisesti hajaasutusalueilla, keräyspisteet ja säilytys/välikäsittelysäiliöt, jotka voidaan tyhjentää jatkokäsittelyyn täysin rekkakuormin. Vaikutukset: Kunnat saavat valvotun jätevirran ja asiakkaiden ei tarvitse maksaa turhista jätekyydityksistä ja jätealanyritykset voivat keskittyä tekemään tulosta täysin kuormin tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Toimijat: ELY-keskus, kunnat, jäteyhtiöt, energiayhtiöt. 7

8 2.6 BIOMATERIAALIT UUSIOTUOTTEIKSI Täsmennetty kuvaus: Yhdyskunnista peräisin olevien biohajoavien materiaalien tuotteistaminen Hankkeessa on mukana alueen biokaasu- ja kompostointilaitokset sekä jätevedenpuhdistamot. Lisäksi on mukana maatalouden ja kasvinviljely-yritysten biohajoavat materiaalit lanta mukaan lukien. Tavoitteena on kehittää uusia tuotteita materiaaleista muita sivuainevirtoja hyödyntäen. Tavoitteena on liiketoiminnan kasvattaminen jätehuollon sektorilla sekä uusien työpaikkojen synnyttäminen. Vaikutukset: Tavoitteena on liiketoiminnan kasvattaminen jätehuollon sektorilla sekä uusien työpaikkojen synnyttäminen. Toimijat: Etelä-Savossa Mikkelin ammattikorkeakoulun YTI-palvelut projektipäällikkö Hanne Soininen ja Etelä-Savon Energiatoimiston toimistopäällikkö Mika Muinonen. Alueen jätehuoltoyrittäjät, jätehuoltoyhtiöt ja kunnat sekä maaseutuyritykset. 8

9 2.7 Lietteiden ja biojätteiden hyötykäyttö Täsmennetty kuvaus: Ylä-Savossa suunnitellaan Iisalmen ja Kiuruveden jäteveden käsittelyn keskittämistä Lapinlahdelle. Jos hanke onnistuu tulee muodostuu Lapinlahden puhdistamolla merkttävä määrä jätevesilietettä, joka olisi hyödynnettävä asianmukaisella tavalla. Tulisi selvittää miten liete voidaan parhaiten käsitellä ja hyödyntää sekä selvittää voidaanko myös muita bijätteitä käsitellä samassa laitoksessa. Jätevedenpuhdistamohanke on siinä vaiheessa, että sen ympäristövaikutusten arviointi on meneillään. Vaikutukset: Lietteen / biojätteen asianmukainen käsittely ja hyödyntäminen vähentää ympäristölle aiheutuvia haittoja sekä voi tuottaa käyttökelpoista energiaa tai lannoitetta. Toimijat: Jäteveden puhdistamohankkeella on ohjausryhmä, joka voi osaltaan toimia hankkeessa. Lisäksi tarvitaan alan asiantuntijoiden apua eri vaihtoehtojen selvittämisessä. 9

10 2.8 Puhdistamolietteen materiaalin hyödyntäminen Täsmennetty kuvaus: Puhdistamolietten käyttö maanparannusaineena ja lannoitteena. Hakea hyväksyntää ja parantaa ominaisuuksia niin, että voidaan käyttää muuallakin kuin suljetuilla alueilla. Vaikutukset: Saadaan hyöty käyttöön raaka-aine. Lietteellä voidaan korvata muita neitseellisiä maa-aineksia ja lannotteita, kun yhteityöllä parannetaan ominaisuuksia lain vaatimiin rajoihin. Toimijat: Puhistamot ja jätealan yritykset. 10

11 2.9 Biokaasulaitoksia kylille Täsmennetty kuvaus: Biojätteet ja lietteet sähköksi ja polttoaineeksi eikä vesistöihin Vaikutukset: Energiaomavaraisuuden nosto, työmahdollisuuksien lisäys ja rehevöitymisen välttäminen Toimijat: Valtiolta selkeä tuki myös käytännön tasolla eikä vain puheita. Yksityiset yrittäjät. 11

12 2.10 Selvitys kauppojen ja suurkeittiöiden biojätteistä Täsmennetty kuvaus: Selvitetään vähittäis- ja tukkukauppojen sekä suurkeittiöiden biojätteiden virrat ja käsittelytavat. Tavoitteena on vähentää kaatopaikalle menevän jätteen määrää ja lisätä biokaasulaitosten raaka-aineiden saantia. Vaikutukset: Biojätteitä käsittelevät biokaasulaitokset hyötyvät tiedosta. Biokaasulaitoksessa voidaan käsitellä nykyään myös pakattua elintarvikejätettä (Biokymppi Oy, Kitee. Toimijat: Voidaan toteuttaa erillisenä hankkeena. Kaupan elintarvikejätteitä käsittelevät biokaasulaitokset voisivat olla mukana. Vrt. Linköpingissä 2003 toteutettu Matgas-hanke, jossa kehitettiin järjestelmä biojätteen keräilylle suurkeittiöistä liikennebiokaasun raaka-aineen lisäämiseksi (lähde: Lampinen & Laakkonen, Kunnat liikennebiokaasun käyttäjinä ja tuottajina, s. 80, julkaisut löytyy osoitteesta &id=40&itemid=66 12

13 2.11 Biojäteresurssien laaja kartoitus Täsmennetty kuvaus: Selvitetään laajasti koko biojätteen raaka-ainepotentiaali, mukaan lukien jätteet, joita ei aiemmin olla laskettu, kuten maatalouden kasvijätteet, teiden- ja vesienhoidon jätteet, selluteollisuuden jätteet, paperi- ja biomuovijätteet, tekstiilijätteet (Boråsin korkeakoulussa kehitetty menetelmä mädätyskelpoisen aineksen erottamiseksi tekstiilijätteistä) Vaikutukset: Yhä suurempi osa biojätteistä voitaisiin hyödyntää ja luoda siitä uutta, luontoa suojelevaa liiketoimintaa. Toimijat: ELY-keskus, jätehuolto, kunnat, biokaasulaitokset, tutkijat. 13