Rakentamisen jätteet Itä-Suomen jätesuunnitelmassa

Transkriptio

1 Rakentamisen jätteet Itä-Suomen jätesuunnitelmassa Kokoeko-seminaari Hyvät rakennuskäytännöt jätteet ja hyötykäyttö Kuopiossa

2 Taustaa, ELY-keskus, valtakunnalliset tavoitteet Nykytilanteesta Tavoitetilanne Toimenpiteet 2

3 Keskukset, joissa kaikki 3 vastuualuetta Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri - vastuualue Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue 1. Lappi, päätoimipaikka Rovaniemi 2. Pohjois-Pohjanmaa: Pohjois-Pohjanmaa ja Keski- Pohjanmaa, päätoimipaikka Oulu, muu toimipaikka Kokkola 3. Etelä-Pohjanmaa, päätoimipaikka Seinäjoki 4. Keski-Suomi, päätoimipaikka Jyväskylä 5. Pirkanmaa, päätoimipaikka Tampere 6. Varsinais-Suomi, päätoimipaikka Turku 7. Uusimaa: Uusimaa ja Itä-Uusimaa, päätoimipaikka Helsinki 8. Pohjois-Savo, päätoimipaikka Kuopio 9. Kaakkois-Suomi: Kymenlaakso ja Etelä-Karjala, päätoimipaikka Kouvola Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ylitarkastaja Lea Koponen, ympäristönsuojeluyksikkö

4 Rakentamisen jätteet Rakentamisen materiaalitehokkuus Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ylitarkastaja Lea Koponen, ympäristönsuojeluyksikkö

5 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ylitarkastaja Lea Koponen, ympäristönsuojeluyksikkö

6 Vaikutusten arvioinnista Jätesuunnitelmalla on neljä painopistealuetta. Kolmen painopistealueen, jätteen energiahyödyntäminen, biohajoavien jätteiden käsittely ja haja-asutuksen jätehuollon järjestäminen, osalta on ympäristöarvioinnissa tehty vertailut eri toteutusvaihtoehtojen kesken. Rakentamisen jätteille esitetään jätesuunnitelman tavoitteiden ja ympäristöarvioinnissa tarkasteltujen vaikutusten mukaisia kehittämistoimia. Lisäksi kehittämistoimenpiteitä esitetään erikseen materiaalitehokkuuden ja neuvonnan osalta. 6

7 Valtakunnalliset tavoitteet vuoteen 2016 Rakentamisen jätteistä hyödynnetään vähintään 70 % materiaalina ja energiana. Rakentamisen painopiste siirtynee uudisrakentamisesta korjausrakentamiseen, jolloin valtaosa rakentamisen jätemääristä tulisi korjausrakentamisesta. Maanrakentamisessa korvataan luonnonsoraa ja kalliomursketta teollisuuden ja kaivannaistuotannon jätteillä 5 % eli noin 3 4 miljoonaa tonnia. Materiaalitehokkuus korostuu: Pidennetään rakennuskannan käyttöikää Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ylitarkastaja Lea Koponen, ympäristönsuojeluyksikkö

8 Muutosten taloudelliset vaikutukset Rakentamisen volyymi ja siten myös rakennusjätteen määrä muuttuvat voimakkaasti suhdanteiden vaikutuksesta. Rakentamisen painopisteen arvioidaan siirtyvän uudisrakentamisesta korjausrakentamiseen, jolloin valtaosa rakennusjätteestä syntyisi korjausrakentamisesta. Samalla muuttuu myös rakennusjätteen ominaiskertymä, kokonaismäärä sekä koostumus. Rakennusjätteen käsittelyn kustannusten arvioidaan olevan vuonna 2016 noin 53 miljoonaa euroa. Rakennusjätteen hyödyntämisen tuotot olisivat noin 7 miljoonaa euroa. 8

9 Valtioneuvoston päätös rakennusjätteistä (295/1997) ja MARA asetus VNP 295 sovelletaan erityisesti ammattimaisesti toteutettavissa rakennuskohteissa, joissa syntyvät maa- ja kiviainesjätteen määrä on yli 800 tonnia ja muun rakennusjätteen määrä yli 5 tonnia. Päätöksen mukaan työmaalla on lajiteltava ja eroteltava betoni-, tiili-, kivennäislaatta-, keramiikka- ja kipsijätteet, kyllästämätön puu, sekä metallijätteet ja maa-ainekset. Rakentamisessa voidaan hyödyntää valtioneuvoston asetuksen(591/2006, MARA asetus) eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa mukaisesti betonimursketta sekä eräitä lento-ja pohjatuhkia ilman ympäristölupaa. 9

10 Rakennusjätemääriä Itä-Suomessa Itä-Suomen alueella tuli rakennusjätettä järjestetyn jätehuollon piiriin vuonna 2008 noin Kaatopaikoille loppusijoitettiin noin tonnia sekalaisen rakennusjätteen määrät. Kaatopaikoille on näiden lisäksi loppusijoitettu 142 tonnia kipsijätettä ja 2139 tonnia asbestipitoisia jätteitä, Kyllästettyä puuta on kerätty vuonna 2008 yhteensä 733 t. Kyllästetty puu on luokiteltu ongelmajätteeksi ja se on toimitettu muualle käsiteltäväksi. Kerätystä puujätteestä on 60 % oletettu olevan peräisin rakentamistoiminnasta. Metallikeräyksen määriä ei ole arvioitu, koska rakennustoiminnan osuutta metallijätteen määristä ei ole voitu arvioida. Rakennusjätteissä eivät ole mukana maa- ja kiviainesjätteet. Ylijäämä maata on kaatopaikoille sijoitettu t Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ylitarkastaja Lea Koponen, ympäristönsuojeluyksikkö

11 Rakennusjätemäärät vuonna 2008,vahtitietojärjestelmä jäteasemat muut vastaanottajat PSA PKA ESA PSA PKA ESA YHT sekalainen , betoni ja tiili asfaltti betoni maarakennukseen asbestipit. Jäte kyllästetty puu kipsi YHTEENSÄ puu (60% puusta) Yhteensä = 11

12 Rakennusjätemääristä Itä-Suomessa Itä-Suomen alueella jätekeskuksiin vastaanotetun rakennusjätteen määrä asukasta kohden vaihtelee paikkakunnittain voimakkaasti. Asukasta kohden laskettuna rakennusjätettä on otettu vastaan eniten Jätekukko Oy:n alueella sekä Joensuun Seudun Jätehuolto Oy:n alueella. Kaatopaikalle sijoitetun rakennusjätteen määrä on laskenut tasaisesti vuodesta 2003 alkaen. Vuonna 2008 Jätekukko Oy ohjasi 68 % vastaanottamastaan rakennusjätteestä hyötykäyttöön. Puupohjainen rakennusjäte ohjataan pääasiallisesti energiahyötykäyttöön, betoni- ja tiilijäte maanrakentamiseen ja metallit teollisuuden hyödynnettäväksi. 12

13 Rakennusjätehuollon ongelmia Osa ylijäämämaista ohjautuu sopivien hyötykäyttökohteiden puutteen tai maa-aineksen huonon laadun takia maankaatopaikoille (29 kpl). Korjausrakentamisessa ja purkamisessa syntyy suuria määriä betoni- ja tiilijätettä. Uudisrakentamisessa syntyy runsaasti pakkausjätettä. Puu, lasi, metalli ja muovi ovat hyötykäyttökelpoista, mikäli ne lajitellaan asianmukaisesti. Etenkin pienkohteista ohjautuu vielä paljon rakennusjätettä sekajätteeksi kaatopaikoille. Ongelmana on, että purkukohteissa purkujätteitä poltetaan tai purkujätteet päätyvät haudatuksi maahan rakennuspaikalle tai muualle pitkien kuljetusmatkojen ja käsittelykustannusten vuoksi. 13

14 Tavoitetila Itä-Suomessa vuonna 2016: Itä-Suomen alueella on riittävä rakennusjätteen vastaanottoverkosto valvotuilla jäteasemilla. Rakennusjätteen sijoittaminen kaatopaikoille vähenee. Rakennusjätteet käytetään uudelleen tai hyödynnetään materiaalina tai energiana. Palvelutaso: Jätteiden keräyspisteet ovat hyvin saavutettavissa jokapäiväisen asioimisen reiteillä koko Itä-Suomessa. Kaikilla on hyvät mahdollisuudet toimittaa lajitellut hyötyjätteet, isot jätteet ( metalliromu, huonekalut, rakennusjätteet, romuautot, SER) ja ongelmajätteet hyötykäyttöön. Jätemaksuilla kannustetaan hyötyjätteiden lajitteluun ja omatoimiseen kompostointiin. 14

15 Toimenpide-ehdotuksia: Rakennusjätteen vastaanotto jäteasemilla Järjestetään lajitellun rakennusjätteen vastaanotto miehitetyillä jäteasemilla koko Itä-Suomen alueella, niin että jätteentuojan kuljetusmatka on kohtuullinen. Tämän käytännön laajentaminen koko maakunnan alueelle lisäisi erilliskerätyn rakennusjätteen määrää ja mahdollistaisi jätteen käsittelyn ja hyödyntämisen kehittämisen. (kunnat, jätelaitokset) 15

16 Toimenpide-ehdotuksia: Yhtenäistetään jätehuoltomääräyksiä Yhtenäistetään rakennusjätteiden vastaanottokäytäntöjä ja lajittelumääräyksiä kunnallisissa jätehuoltomääräyksissä koko Itä-Suomessa. (kunnat, jätelaitokset, alan toimijat) 16

17 Toimenpide-ehdotuksia: Rakennusmateriaalin kierrätysasemien perustaminen Rakennusjätteiden muodostumista vähennetään ohjaamalla hukka- ja purkumateriaalia uudelleen käyttöön. Esimerkiksi kolmas sektori kyläyhdistykset, asukasyhdistykset, järjestöt, sosiaaliset yritykset voisivat perustaa kierrätysasemia rakennusmateriaalin uudelleen käyttöä ja kierrätystä varten. Valtion ja kuntien hallinnon tulee edesauttaa tällaisten kierrätysasemien perustamista. (kansalaisjärjestöt, kunnat, yhdistykset, ympäristökeskukset, TE-keskukset ),

18 Toimenpide-ehdotuksia: Tilapäisten kierrätysasemien perustaminen uudisrakennusalueilla Uusille rakenteilla oleville omakotitaloalueille tulisi järjestää yhteisiä rakennusmateriaalien ja -jätteiden keräyspisteitä. Niihin voisi viedä rakennusjätteitä ja hakea käyttökelpoista ylimääräiseksi jäänyttä rakennusmateriaalia omaan käyttöön. Näin jätemäärää voidaan alentaa. Materiaalin tehokkaampi käyttö tuo myös säästöä sekä jätehuollon että rakentamisen kustannuksiin. Tilapäisen kierrätysaseman ylläpidosta voi vastata esimerkiksi asukasyhdistys. (asukasyhdistykset, kunnat) 18

19 Toimenpide-ehdotuksia: Selvitys syntyvistä rakennusjätteistä ja niiden käsittelystä rakennuslupavaiheessa. Rakennuslupahakemuksessa ja purkuilmoituksessa vaaditaan selvitys rakentamisessa syntyvistä jätteistä, arvioin määrästä ja ehdotuksen käsittelymenetelmistä. Purkulupahakemuksiin voisi syntyvien rakennusjätteiden lisäksi olla selvitys jätteiden käsittelymenetelmistä. Ne hakemukset, jotka sisältäisivät selvityksen, käsiteltäisiin nopeammin. (kunnat; rakennus- ja ympäristövalvonta) 19

20 Toimenpide-ehdotuksia: Rakennustyömaiden jätehuolto Päivitetään rakennusjätteen lajitteluohjeet ja huolehditaan, että jokaisella rakennustyömaalla on mahdollisuus syntypaikkalajitteluun. Suuremmat jäte-erät kerättävä erilleen, mm. puu, pahvi, betoni, tiili ja energiajäte. Rakennustyömaiden lajittelumahdollisuuksien valvonnasta huolehtii rakennusvalvonta muun työmaa valvonnan ohessa. (kunnat; rakennus- ja ympäristövalvonta) 20

21 Toimenpide-ehdotuksia: Maapankin perustaminen Perustetaan maankaatopaikkoja ylijäämaille ja niillä on tarvittavat koko Itä-Suomessa yhtenäiset ympäristöluvat. Muutos alkaen: alle tonnia vuosittain mitoitettujen maankaatopaikkojen ympäristöluvat käsittelee kunnan viranomainen Maankaatopaikoista muodostetaan ns. maaainespankkeja, joissa ylijäämämaita jalostettaisiin käyttökelpoiseen muotoon ja ohjattaisiin hyötykäyttöön. (maanrakennusurakoitsijat, kunnat, ympäristökeskukset) 21

22 Toimenpide-ehdotuksia: Koulutuksella kierrättävään korjausrakentamiseen ja purkukäytäntöön Oppilaitoksissa ja työvoimakoulutuksessa pyritään lisäämään korjausrakentamisen opetusta (myös korkeakoulutasolla) sekä käyttökelpoisen rakennusmateriaalin talteenottoa rakennuksia purettaessa. Koulutuksessa korostetaan rakennusmateriaalien valinnassa materiaalien pitkäikäisyyttä, korjattavuutta ja kestävyyttä. Rakennusja purkujätteen lajittelua syntypisteessä voidaan kehittää siten, ettei lajitteluasemille tai hyötykäyttöön kulkeudu sinne sopimatonta jätettä (esim. asbestijäte). (oppilaitokset, kunnat, ympäristökeskukset) 22

23 Suunnitelman toteutumisen seuranta, määrälliset mittarit Painopistealue Yleiset Jätteen määrä jätejakeittain Kaatopaikalle sijoitettu yhdyskuntajäte Jätteiden energiahyötykäytön lisäys Energiana hyödynnettävän jätteen määrä Rinnakkaispolttokapasiteetti alueella Rinnakkaispolttokelpoisen jätteen määrä alueella Biohajoavien jätteiden käsittelyn kehittäminen Erilliskerätyn biojätteen määrä Kaatopaikalle päätyvän biohajoavan jätteen määrä kotitalouksien sekajätteessä Lietteiden käsittely Haja-asutuksen jätehuolto Haja-asutuksen jätteen määrä ja laatu Hyötyjätepisteet Yhteiset keräysastiat Rakennusjätteen hyödyntäminen ja käsittely Vastaanotetun rakennusjätteen määrä Materiaalitehokkuus ja neuvonta Neuvonnan resurssit kunnittain Mittari tonnia/vuosi hyötykäyttöaste p-% tai kg/as/v tonnia/vuosi Rinnakkaispoltto, tonnia/vuosi Massapoltto, tonnia/vuosi jätetonnia Itä-Suomessa kg/as/v tonnia/vuosi kg/as/v tonnia/vuosi kg/as/v Asukasta/piste km 2 /piste kpl/vuosi tonnia/vuosi neuvonta henkilöstö / asukasmäärä Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ylitarkastaja Lea Koponen, ympäristönsuojeluyksikkö

24 Rakentamisen jätteet, hyödyntäminen ja käsittely, toimenpiteitä Lisätään valvottuja vastaanottopaikkoja Yhtenäistetään rakennusjätteiden vastaanottokäytäntöjä ja lajittelumääräyksiä kunnallisissa jätehuoltomääräyksissä Hukka- ja purkumateriaali ohjataan uudelleenkäyttöön Perustetaan tilapäisiä kierrätyspisteitä uudisrakennuskohteisiin Vaaditaan selvitys jätteen käsittelystä rakennuslupavaiheessa Perustetaan maapankkeja Lisätään korjausrakentamisen opetusta alan oppilaitoksissa Pohjois-Savon 24 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ylitarkastaja Lea Koponen, ympäristönsuojeluyksikkö

25 Kiitos! 25