Molekyylievoluutio. (753327A, S), 4 op syksy Photo Marie-Hélène Müller
|
|
- Pauli Järvinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Molekyylievoluutio (753327A, S), 4 op syksy 2011 Photo Marie-Hélène Müller
2 Molekyylievoluutio (753327A, S), 4 op, syksy Helmi Kuittinen p , PT312, helmi.kuittinen@oulu.fi harj. HK ja Ulla Kemi p , ulla.kemi@oulu.fi -luennot 12 x 2 h -harjoitukset kolmessa ryhmässä H01, H02, H03 (mm. laskuja ja tieteellisten artikkelien lukemista) 6x2h -harjoituksissa läsnäolopakko.
3 -oheiskirjallisuutena * Graur ja Li, Fundamentals of molecular evolution, * Futuyama D Evolution. -muita kivoja kirjoja: * Bromham L Reading the story in DNA a beginners guide to molecular evolution. Oxford Univ. Press * Barton N et. al Evolution. CSHL Press. Ja lisää
4 - kotitentti, tai perinteinen tentti -kotitentti: omin sanoin kirjoitettu yhteenveto luennoista, 10 s. (fontti 12 riviväli 1,5), ja tarkemmin yhdestä luennon aiheesta, 3 s. Tehdään luentomuistiinpanojen, luento- ja harjoitusten materiaalin perusteella, voi täydentää oheiskirjallisuudella tai muulla kirjallisuudella (etenkin syventävä osio) -kotitentin arvioinnissa plussaa sitä että asiat on ymmärretty ja sisäistetty: -johdonmukaisuus -suorasanainen, ehdottomasti omin sanoin kirjoitettu, ei suora käännös tai suora lainaus. -kokonaisuuden hyvä hahmotus. Yksityiskohtien suuri määrä ei tuo lisäarvoa, parempi keskittyä punaiseen lankaan, johon yksittäiset asiat sitoutuvat. -kotitentti palautus word-tiedostona Urkund-sivustolle, /tentti (?). Arvostelu 1-5/hyl. -4 op = 108 h kaikki työ mukaan lukien -> Luentojen ja harjoitusten lisäksi itsenäistä työtä 72 h: kotitehtävät + kotitentti/tenttiin luku.
5 Luentomateriaali ja tehtävät: salasana: kimura Luennot aamulla klo 7.30 mennessä netissä
6 Dioissa on kuvia kirjoista: Graur ja Li 1999, Fundamentals of molecular evolution. Sinauer. Pääasiallinen lähdekirja. Futuyma 1998 Evolutionary Biology Frankham et al. 2003, Introduction to Conservation Genetics; Hedrick 1983, 2005, Genetics of Populations; Barton ym. 2007, Evolution Lisäksi kuvia on tieteellisistä artikkeleista, etenkin genomiikkaosuudella. Kurssin nettisivulla on jonkun verran lisäkirjallisuutta: äskettäisiä review-artikkeleita.
7 Tehtävä: Mitä on molekyylievoluutio? Mainitse esimerkki molekyylievoluutiosta(/evoluutiosta)
8
9 1. Johdanto: kurssin sisältö Evoluution aikaskaala Graur ja Li 1999
10 Frankham et al. 2003
11 Genotyyppi AA Aa aa Fenotyyppi musta musta vaalea Biston betularian värimuuntelu, melanismi
12 How insects lost their limbs Evolution through changes in Hox protein function. Levine, 2002 Nature 415,
13 -evoluutio voidaan määritellä alleelifrekvenssien muutokseksi. Sitä voi tapahtua jo yhdessä tai muutamassa sukupolvessa. Populaatiogenetiikka käsittelee alleelifrekvenssien muutoksia lajin populaatioissa suhteellisen lyhyillä ajanjaksoilla. Lajien evoluutiotarkasteluissa on kyseessä samat prosessit (evoluutiovoimat), jotka muuttavat Molekyylipopulaatioiden alleelifrekvenssejä, mutta evoluution tarkasteltava ajanjakso on pitkä. kurssi Jotta uudella mutaatiolla olisi merkitystä lajin evoluutiossa, sen pitää yleistyä populaatiossa ja fiksoitua, eli syrjäyttää muut alleelit. Kun alleeli on syrjäyttänyt edellisen alleelin on tapahtunut substituutio eli korvautuminen.
14 Kurssin sisältö -evoluutiovoimat -sekvenssievoluutio ja fylogeniat -genomin evoluutio -lajiutuminen molekyylitasolla
15 Evoluutiovoimat Ydinkysymykset Mikä on mutaation, valinnan ja sattuman merkitys evoluutiossa? -sattuman sysäily: populaatiokoon vaikutus -valinta: positiivinen, tasapainottava ja negatiivinen -mutaatiot: neutraalien, positiivisten ja haitallisten mutaatioiden osuus kaikista uusista mutaatioista ja niiden kohtalo -evoluutioteoriat -neutraalihypoteesin testaus
16 Sekvenssievoluutio ja fylogeniat Miksi ja miten korvautumiset lasketaan havaittujen sekvenssierojen perusteella? -sekvenssien linjaus -mitä eroa on nukleotidieroilla ja nukleotidikorvautumisilla - nukleotidikorvautumisten arviointi nukleotidieroista (Jukes-Cantor, Kimura-2-P-menetelmät) -nukleotidikorvautumisten arviointi synonyymisissä ja ei synonyymisissä paikoissa -mitä menetelmää pitäisi käyttää?
17 Miten fylogenioita voidaan käyttää hyväksi eliökunnan historian tutkimisessa? -fylogeneettisen puun käsite -mihin fylogenioita käytetään? -fylogenioiden tavalliset rakennusmenetelmät: parsimonia, UPGMA, neighbor joining, maximum likelihood -puun luotettavuuden arviointi bootstrap-menetelmällä -mitä rakennusmenetelmää pitäisi käyttää?
18 Miksi sekvenssien evoluutionopeus vaihtelee? -erot korvautumisnopeudessa geenien tai geenin eri osien välillä, -erot korvautumisnopeudessa eri fylogeneettisten linjojen välillä -erot synonyymisissa (Ks) ja ei-synonyymisissa (Ka) korvautumisissa Käsitellään seuraavien tekijöiden vaikutusta: -mutaationopeus -valinta -populaatiokoko
19 Genomin evoluutio Miten genomin koko ja rakenne muuttuvat ja miten sitä tutkitaan? -duplikaatiot: geenien, geenin osien duplikaatiot, segmentaaliset, koko genomin duplikaatiot -duplikoituneiden geenien evoluutio -genomin koon evoluutio -siirtyvät elementit -kromosomitason muutokset -vertaileva kartoitus -kokonaisten genomien sekvensointiprojektit
20 Lajiutumisen genetiikkaa Mitä geneettisiä tapahtumia liittyy lajiutumiseen? -lisääntymisisolaatiot -sisäsyntyinen posttsygoottinen isolaatio: geeninen (Muller-Dobzshansky interaktiot) kromosomaalinen -sattuman ja valinnan merkitys lajiutumisessa
21 Molekyylievoluution sovelluksia -eliökunnan sukulaisuussuhteiden tutkiminen, taksonomia, fylogeografia -valinnan etsiminen: mitkä geenit/muutokset ovat edistäneet sopeutumista? -geenien ja niiden funktioiden tunnistaminen bioinformatiikan keinoin
22 Yhteydet muihin kursseihin: Edeltävä kurssi: Genetiikan perusteet (1. vuosi kevät) Genetiikan perusteiden harjoitukset (1. vuosi kevät) Seuraavat kurssit: Populaatiogenetiikka (2. vuoden syksy) Bioinformatiikan perusteet (750340A) (2. vuoden kevät) Bioinformatiikka (753629S) FM, 1. vuosi. Molekyylievoluution harjoitukset (753622S) FM, 1. vuosi. DNA:n populaatiogeneettinen analyysi (753616S) FM, 1 vuosi. Evoluutioekologia Eliökunnan evoluutio ja systematiikka Molekyyliekologia
23 2. Evoluutiovoimat 2.1. Määritelmiä Lokus = geenin paikka Lokuksessa on erilaisia alleeleita eli geneettistä muuntelua (polymorfiaa). Evoluutio = alleelifrekvenssien muutos ajassa. Evoluutiovoimat (mutaatio, valinta ja satunnaisajautuminen) muuttavat alleelifrekvenssejä. Fiksoitua = (alleeli) syrjäyttää muut alleelit populaatiossa/lajissa Substituutio = korvautuminen = alleeli korvautuu toisella > ero lajien välille Sattuma Geenipooli Mutaatio B b b b b B A a a a A a Valinta Negatiivinen Positiivinen Balansoiva
24 FRIGIDA-geeni AGCCAATCGTCACAGGAGCCTGCGGAGACTGTACCGGAGACGTCG AGCCAATCGTCACAGGAGCCTGCGGAGACTGTACCGGAGACGTCG AGCCAATCGTCACAGGAGCCTGCGGAGACTGTACCGGAGACGACG AGCCAATCGTCACAGGAGCCTGCGGAGACTGTACCGGAGACGTCG AGCCAATCGTCACAGGAGCCTGCGGAGACTGTACCGGAGACGTCG AGCCAATCGTCTCAGGAGCCTGCGGAGACTGTACCGGAGACGTCG AGCCAATCGTCACAGGAGCCTGCGGAGACTGTACCGGAGACGTCG AGCCAATCGTCTCAGGAGCCTGCGGAGACTGTACCGGAGACGTCG AGCCAATCGTCACAGGAGCCTGCGGAGACTGTACCGGAGACGTCG AGCCAATCGTCTCAGGAGCCTGCGGAGACTGTACCGGAGACGTCG AGCCAATCGTCACAGGAGCCTGCGGAGACTGTACCGGAGACGTCG AGCCAATCGTCACAGGAGCCTGCGGAGACTGTACCGGAGACGTCG AGCCAACCGTCTCAGGAG ATTGTACCGGAGACGTCG AGCCAACCGTCTCAGGAG ATTGTACCGGAGACGTCG AGCCAACCGTCTCAGGAG ATTGTACCGGAGACGTCG AGCCAACCGTCTCAGGAG ATTGTACCGGAGACGTCG AGCCAACCGTCTCAGGAG ATTGTACCGGAGACGTCG AGCCAACCGTCTCAGGAG ATTGTACCGGAGACGTCG AGCCAACCGTCTCAGGAG ATTGTACCGGAGACGTCG AGCCAACCGTCTCAGGAG ATTGTACCGGAGACGTCG AGCCAACCGTCTCAGGAG ATTGTACCGGAGACGTCG AGCCAACCGTCTCAGGAG ATTGTACCGGAGACGTCG AGCCAACCGTCTCAGGAG ATTGTACCGGAGACGTCG AGCCAACCGTCTCAGGAG ATTGTACCGGAGACGTCG Etsi a) nukleotidipaikat (nucleotide site) joissa lajien välillä on fiksoitu ero (lajeissa ei yhteisiä variantteja) b) polymorfiset nukleotidipaikat. Arabidopsis lyrata Arabidopsis thaliana
25 Muuntelun mitat a) Geenitasolla H e heterotsygotia-aste/geenidiversiteetti. Todennäköisyys että kaksi satunnaisesti poimittua alleelia ovat erilaiset (heterotsygoottien HW:n mukaan odotettu osuus) 2 alleelia: h = 2pq p ja q alleelifrekvenssit b) Sekvenssitasolla π nukleotididiversiteetti, vastaa geenidiversiteettiä nukleotiditasolla. Tn että satunnainen nukleotidi on erilainen kahden satunnaisesti valitun sekvenssin välillä lasketaan h kullekin polymorfiselle nukleotidipaikalle, summataan ja jaetaan nukleotidipaikkojen kokonaismäärällä: n π = 2p i q i /n n =nukleotidipaikkojen määrä i=1
26 Esim. A. lyrata FRI-geeni AGCCAATCGTCACAGGAGCCTGCGGAGACTGTACCGGAGACGTCG AGCCAATCGTCACAGGAGCCTGCGGAGACTGTACCGGAGACGTCG AGCCAATCGTCACAGGAGCCTGCGGAGACTGTACCGGAGACGACG AGCCAATCGTCACAGGAGCCTGCGGAGACTGTACCGGAGACGTCG AGCCAATCGTCACAGGAGCCTGCGGAGACTGTACCGGAGACGTCG AGCCAATCGTCTCAGGAGCCTGCGGAGACTGTACCGGAGACGTCG AGCCAATCGTCACAGGAGCCTGCGGAGACTGTACCGGAGACGTCG AGCCAATCGTCTCAGGAGCCTGCGGAGACTGTACCGGAGACGTCG AGCCAATCGTCACAGGAGCCTGCGGAGACTGTACCGGAGACGTCG AGCCAATCGTCTCAGGAGCCTGCGGAGACTGTACCGGAGACGTCG AGCCAATCGTCACAGGAGCCTGCGGAGACTGTACCGGAGACGTCG AGCCAATCGTCACAGGAGCCTGCGGAGACTGTACCGGAGACGTCG π = (2 x 3/12 x 9/ x 1/12 x 11/12 )/45 = 0,0117
27 Nukleotididiversi teetti (π) eri organismeissa Barton ym 2007
28 2.2 Mutaatio -on ainoa uuden muuntelun lähde. Frankham et al. s.157
29 2.3 Valinta Kun ainakin osa fenotyyppisestä muuntelusta selittyy geneettisillä eroillajaerifenotyypeilläon kelpoisuus (fitness)-eroja, niin alleelifrekvenssit muuttuvat seuraavassa sukupolvessa. Ne alleelit jotka tuovat kantajalleen muita korkeamman fitnessin, runsastuvat. Paras kelpoisuus on niillä jotka saavat eniten lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä seuraavaan sukupolveen. Suuntaava positiivinen valinta yleistää hyödyllisiä mutaatioita. (directional positive selection) Negatiivinen (=karsiva, puhdistava) valinta karsii haitallisia mutaatioita.(negative/ purifying selection) Molemmat ovat suuntaavaa valintaa. (directional selection) Tasapainottava valinta (esim. ylidominanssi: heterotsygootin fitnes on suurin) johtaa siihen että alleelit säilyvät tietyillä frekvensseillä populaatiossa. On positiivisen valinnan muoto. (balancing selection; overdominance; älä sekoita stabiloivaan valintaan) Alidominanssi (heterotsygootin fitness on huonoin) johtaa siihen että toinen alleeli häviää. (underdominance)
30 Suuntaava positiivinen valinta Mitä tapahtuu kun aika kuluu? Esim. antibioottiresistenssi GL s.44
31 Ylidominanssi Mitä tapahtuu ajan kuluessa? Esim: Sirppisoluanemia GL s.46
32 Negatiivinen valinta Keksi esimerkki haitallisesta mutaatiosta, mitä tapahtuu?
33 2.4 Satunnaisajautuminen (sattuman sysäily, drifti) Tarkoittaa alleelifrekvenssien satunnaista heilahtelua sukupolvesta toiseen ( << sukusolujen eli gameettien otanta). Mitä pienempi populaatiokoko, sitä suurempaa on alleelifrekvenssien heilahtelu. Mitä tapahtuu ajan kuluessa? GL s49
34 Efektiivinen populaatiokoko = käsite joka standardoi erilaiset populaatiot suhteessa driftin vaikutuksiin. Pop 1 Pop 2 N yksilömäärä N e efektiivinen koko N e = 100 N=1300 N e = 200 N=500 Ideaalipopulaatiossa (kooltaan N) kaikilla vanhemmilla on yhtä suuri todennäköisyys olla minkä tahansa jälkeläisen vanhempi: gameetit on otettu satunnaisesti kaikilta populaation yksilöiltä, ja todennäköisyys että tietty yksilö tuottaa seuraavaan sukupolveen siirtyvän gameetin on 1/N. Efektiivinen populaatiokoko N e = yksilömäärä joka käyttäytyessään ideaalipopulaation tavoin tuottaisi samanlaisen alleelifrekvenssien varianssin tai saman verran sukusiitosta kuin tarkasteltava populaatio. Ne:n pienenemiseen johtaa sukulaisten välinen pariutuminen, itsesiitos, epätasainen jälkeläismäärä jne
35 Todellisuudessa: Valinta ja drifti yhdessä Satunnaisajautuminen heittelee alleelifrekvenssejä sattumanvaraisesti ylös ja alas. Valinta suosii ruumiin väriä koodaavassa lokuksessa villialleelia ja karsii mustan värin aiheuttavaa alleelia (red flour beetle). Ajautuminen on pienintä ja valinta tehokkainta isoissa populaatioissa. Frankham s.179
Evoluutiovoimat. Ydinkysymykset. Mikä on mutaation, valinnan ja sattuman merkitys evoluutiossa?
Evoluutiovoimat Ydinkysymykset Mikä on mutaation, valinnan ja sattuman merkitys evoluutiossa? -sattuman sysäily: populaatiokoon vaikutus -valinta: positiivinen, tasapainottava ja negatiivinen -mutaatiot:
LisätiedotEvoluutiovoimat. Mikä on mutaation, valinnan ja sattuman merkitys evoluutiossa?
Evoluutiovoimat Mikä on mutaation, valinnan ja sattuman merkitys evoluutiossa? -sattuman sysäily: populaatiokoon vaikutus -valinta: positiivinen, tasapainottava ja negatiivinen -mutaatiot: neutraalien,
LisätiedotIII Perinnöllisyystieteen perusteita
Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 15. Populaatiogenetiikka ja evoluutio 1. Avainsanat 2. Evoluutio muuttaa geenipoolia 3. Mihin valinta kohdistuu? 4. Yksilön muuntelua
LisätiedotSekvenssievoluutio ja fylogeniat
Sekvenssievoluutio ja fylogeniat Miksi sekvenssien evoluutionopeus vaihtelee? -erot korvautumisnopeudessa geenien tai geenin eri osien välillä, -erot korvautumisnopeudessa eri fylogeneettisten linjojen
LisätiedotMolekyylipopulaatiogenetiikka
Molekyylipopulaatiogenetiikka Hedrick 2005, kappale 8, pp. 452-462, 428-449 Demografian ja valinnan vaikutukset koalesenssipuihin Valinnan havaitseminen TajimanD Divergenssin ja polymorfismin vertailu
LisätiedotDarwin nuorena. Darwinin syntymästä on 201 vuotta ja "Lajien synnystä" 151 vuotta.
Darwin nuorena Darwinin syntymästä on 201 vuotta ja "Lajien synnystä" 151 vuotta. Evoluutio on dynaaminen prosessi, joka pohjautuu populaatiogenetiikkaan Darwinin suurin ansio oli luonnonvalinta adaptaation
LisätiedotMutaatio. PopGen Original slides by Outi Savolainen
Mutaatio PopGen 2011 17.11.2011 Original slides by Outi Savolainen Mutaatio 1. Satunnainen: spontaani ja indusoitu mutaatio 2. Mutaation luonne: erilaisia malleja 3. Mutaatiotaajuuden estimointi 4. Mutaatio
LisätiedotSukusiitoksesta sukulaistumiseen - jalostustietojärjestelmä työkaluna. Rovaniemi Susanna Back, Suomen Hippos ry
Sukusiitoksesta sukulaistumiseen - jalostustietojärjestelmä työkaluna Rovaniemi 22.3.2018 Susanna Back, Suomen Hippos ry Sukulaisuussuhde Kahden yksilön yhteisten geenien todennäköinen osuus Riippuu eläinten
LisätiedotHOX. Esimerkki geeniperheestä: HOX
Esimerkki geeniperheestä: HOX HOX Barton ym. 2007 Unraveling ancient segmental duplication events in human genome by phylogenetic analysis of multigene families residing on HOXcluster paralogons, Abbasi,
LisätiedotGenomin evoluutio. Miten genomin koko ja rakenne muuttuvat ja miten sitä tutkitaan?
Genomin evoluutio Miten genomin koko ja rakenne muuttuvat ja miten sitä tutkitaan? -duplikaatiot: geenien, geenin osien duplikaatiot, segmentaaliset, koko genomin duplikaatiot -duplikoituneiden geenien
LisätiedotS Laskennallinen systeemibiologia
S-114.2510 Laskennallinen systeemibiologia 3. Harjoitus 1. Koska tilanne on Hardy-Weinbergin tasapainossa luonnonvalintaa lukuunottamatta, saadaan alleeleista muodostuvien eri tsygoottien genotyyppifrekvenssit
LisätiedotPerinnöllisyyden perusteita
Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä
LisätiedotMiten geenit elelevät populaatioissa, vieläpä pitkiä aikoja?
Miten geenit elelevät populaatioissa, vieläpä pitkiä aikoja? Populaatio on lisääntymisyhteisö ja lisääntymisjatkumo Yksilöt ovat geenien tilapäisiä yhteenliittymiä, mutta populaatiossa geenit elelevät
LisätiedotEpigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia 12.12.2017 Epigenetic inheritance: A heritable alteration in a cell s or organism s phenotype that does
LisätiedotEvoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma
Evoluutio BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma 1 Evoluutio lajinkehitystä, jossa eliölajit muuttuvat ja niistä voi kehittyä uusia lajeja on jatkunut elämän synnystä saakka, sillä ei ole päämäärää
LisätiedotSukusiitostaantuma mikä, miksi, milloin?
Sukusiitostaantuma mikä, miksi, milloin? Katariina Mäki 2008 Artikkeli pohjautuu tanskalaisten kotieläintieteilijöiden Kristensenin ja Sørensenin tekemään katsaukseen sukusiitoksesta. He ovat yhdistelleet
LisätiedotMitä (biologinen) evoluutio on?
Mitä (biologinen) evoluutio on? Näinkö se menee? - (Erityisesti evoluutioteorian alkuaikoina) eliölajien muuttumista ajan kuluessa. - Nykyisin populaatioiden geenikoostumuksen muutosta ajan kuluessa (kun
LisätiedotMiten fylogenioita voidaan käyttää hyväksi eliökunnan historian tutkimisessa?
Miten fylogenioita voidaan käyttää hyväksi eliökunnan historian tutkimisessa? -fylogeneettisen puun käsite -fylogenioiden tavalliset rakennusmenetelmät (parsimonia, UPGMA, neighbor joining, maximum likelihood)
LisätiedotSekvenssievoluutio ja fylogeniat
Sekvenssievoluutio ja fylogeniat Miksi ja miten nukleotidikorvautumiset lasketaan havaittujen sekvenssierojen perusteella? -sekvenssien linjaus -mitä eroa on eroilla ja korvautumisilla - nukleotidikorvautumisten
LisätiedotKvantitatiivinen genetiikka
Kvantitatiivinen genetiikka - määrällisten ominaisuuksien periytymisen hallinta - mendelismi oli aluksi vastatuulessa siksi että darwinistit, joilla oli paljon valtaa Britanniassa, olivat tottuneet määrällisen
LisätiedotGeenitekniikan perusmenetelmät
Loppukurssikoe To klo 14-16 2 osiota: monivalintatehtäväosio ja kirjallinen osio, jossa vastataan kahteen kysymykseen viidestä. Koe on auki klo 14.05-16. Voit tehdä sen oppitunnilla, jolloin saat tarvittaessa
LisätiedotSuuria eroja eri rotujen tehollisessa populaatiokoossa
1 / 7 Suuria eroja eri rotujen tehollisessa populaatiokoossa Elina Paakala Koirarotujen perinnöllinen monimuotoisuus on ajankohtainen puheenaihe. Koiramme-lehdessä on aiheesta juttuja jokseenkin joka numerossa.
Lisätiedota. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla.
1. Banaanikärpänen dihybridiristeytys. Banaanikärpäsillä silmät voivat olla valkoiset (resessiivinen ominaisuus, alleeli v) tai punaiset (alleeli V). Toisessa kromosomissa oleva geeni määrittää siipien
LisätiedotPerinnöllisyys. Enni Kaltiainen
Perinnöllisyys Enni Kaltiainen Tällä tunnilla: - Lyhyt kertaus genetiikasta - Meioosi - Perinnöllisyyden perusteet - Risteytystehtävät h"p://files.ko-sivukone.com/refluksi.ko-sivukone.com/j0284919.jpg Kertausta
Lisätiedotalleelipareja dominoiva dominoiva resessiivinen
11 RISTEYTYKSET Merkintätapoja Mendelin säännöt Yhden alleeliparin periytyminen Monohybridiristeytys Multippelit alleelit Letaalitekijät Yhteisvallitseva periytyminen Välimuotoinen periytyminen Testiristeytys
LisätiedotVirkaanastujaisesitelmä Anneli Hoikkala. Evoluutotutkimus: ekologiaa ja molekyyligenetiikkaa
Virkaanastujaisesitelmä 26.10.2003 Anneli Hoikkala Evoluutotutkimus: ekologiaa ja molekyyligenetiikkaa Evoluutiotutkimus on ollut kauan hyvin kiistelty tieteen ala. Evoluutioteoria on tuonut uudenlaisen
LisätiedotGeenitutkimusta: evoluutiosta kohti geenivarojen suojelua ja jalostusta
Geenitutkimusta: evoluutiosta kohti geenivarojen suojelua ja jalostusta 19.10.2016 Metsätieteen päivä Outi Savolainen, Oulun yliopisto, Genetiikan ja fysiologian tutkimusyksikkö Käyttölisenssi: CC BY 4.0
LisätiedotGeenikartoitusmenetelmät. Kytkentäanalyysin teoriaa. Suurimman uskottavuuden menetelmä ML (maximum likelihood) Uskottavuusfunktio: koko aineisto
Kytkentäanalyysin teoriaa Pyritään selvittämään tiettyyn ominaisuuteen vaikuttavien eenien paikka enomissa Perustavoite: löytää markkerilokus jonka alleelit ja tutkittava ominaisuus (esim. sairaus) periytyvät
LisätiedotLaboratorioanalyysit, vertailunäytteet ja tilastolliset menetelmät
Jarmo Koskiniemi Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 0504151624 jarmo.koskiniemi@helsinki.fi 03.12.2015 Kolkunjoen taimenten geneettinen analyysi Näytteet Mika Oraluoma (Vesi-Visio osk) toimitti
LisätiedotMolekyylievoluutio-kurssi
Molekyylievoluutio-kurssi -evoluutiovoimat -sekvenssievoluutio ja fylogeniat -genomin evoluutio -lajiutuminen molekyylitasolla Mitä geneettisiä tapahtumia liittyy lajiutumiseen? 7. Lajiutumisen genetiikkaa
LisätiedotSymbioosi 2 VASTAUKSET. b. Millaisia sukusoluja vanhemmat tuottavat (4 erilaista)? Vastaus: VL, vl, Vl, vl
Luku 14 Symbioosi 2 VASTAUKSET 1. Banaanikärpänen dihybridiristeytys a. Mikä on vanhempien genotyyppi? Vastaus: VvLl b. Millaisia sukusoluja vanhemmat tuottavat (4 erilaista)? Vastaus: VL, vl, Vl, vl c.
LisätiedotNaudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus
Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus Terhi Iso-Touru 25.5.2012 Emeritusprofessori Kalle Maijalan 85-vuotisjuhlaseminaari Naudan domestikaatio eli kesyttäminen yli 45 kiloa painavia kasvinsyöjälajeja
LisätiedotGenetiikan perusteet. Tafel V Baur E. (1911) Einführung in die experimentelle Vererbungslehre. Verlag von Gebrüder Borntraeger, Berlin.
Genetiikan perusteet Tafel V Baur E. (1911) Einführung in die experimentelle Vererbungslehre. Verlag von Gebrüder Borntraeger, Berlin. Transmissiogenetiikka l. mendelistinen genetiikka Historia Yksinkertaiset
LisätiedotTIES592 Monitavoiteoptimointi ja teollisten prosessien hallinta. Yliassistentti Jussi Hakanen syksy 2010
TIES592 Monitavoiteoptimointi ja teollisten prosessien hallinta Yliassistentti Jussi Hakanen jussi.hakanen@jyu.fi syksy 2010 Evoluutiopohjainen monitavoiteoptimointi MCDM ja EMO Monitavoiteoptimointi kuuluu
LisätiedotPerinnöllisyyden perusteita
Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyystieteen isä on augustinolaismunkki Gregor Johann Mendel (1822-1884). Mendel kasvatti herneitä Brnon (nykyisessä Tsekissä) luostarin pihalla. 1866 julkaisu tuloksista
LisätiedotEpigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays
Lisätiedot6.4. Genomin koon evoluutio Genomin koko vaihtelee
6.4. Genomin koon evoluutio 6.4.1. Genomin koko vaihtelee C-arvo: genomin haploidi koko pg:na 1 pg = 0.98 x 10 9 bp = 1 milj. kb = 1000 Mb (ero: geneettinen genomin koko (cm)) Missäkohtaa genomiaon kokoeroja?
LisätiedotMS-C2111 Stokastiset prosessit
Aalto-yliopisto, Matematiikan ja systeemianalyysin laitos toimisto: Y241, vastaanotto: pe 13:30-14:30 2017, periodi I KURSSIN JÄRJESTELYT Kurssin järjestelyt Luennot ja harjoitusryhmät Luennot tiistaisin
LisätiedotMetsägenetiikan sovellukset: Metsägenetiikan haasteet: geenit, geenivarat ja metsänjalostus
Katri Kärkkäinen Matti Haapanen Metsägenetiikan sovellukset: Metsägenetiikan haasteet: geenit, geenivarat ja metsänjalostus Katri Kärkkäinen ja Matti Haapanen Metsäntutkimuslaitos Vantaan tutkimuskeskus
Lisätiedot52746 Geneettinen analyysi
52746 Geneettinen analyysi Kaikille yhteiset luennot (3 kpl) Maanantai 3.2. Klo 10.15-12 Biokeskus 2 auditorio 1041 Todennäköisyyslaskennan kertaus, merkitys perinnöllisyystieteessä! Keskiviikko 5.2. Tilastotiede
LisätiedotTilastollinen testaaminen tai Tilastollinen päättely. Geneettinen analyysi
Tilastollinen testaaminen tai Tilastollinen päättely Geneettinen analyysi Tilastollisen testaamisen tarkoitus Tilastollisten testien avulla voidaan tutkia otantapopulaatiota (perusjoukkoa) koskevien väittämien
LisätiedotSiirtogeenisten puiden ympäristövaikutukset
Helmi Kuittinen Siirtogeenisten puiden ympäristövaikutukset e e m t a Aluksi Riskinarvioinnissa arvioidaan siirtogeenisen materiaalin käytön ympäristö-(ja terveys)vaikutuksia. Kunkin siirtogeenisen puun
LisätiedotKOE 6 Biotekniikka. 1. Geenien kloonaus plasmidien avulla.
Esseekysymyksistä 1-2 voi saada enintään 9 pistettä/kysymys. Vastauksia pisteytettäessä huomioidaan asiatiedot, joista voi saada enintään 7 pistettä. Lisäksi vastaaja saa enintään kaksi pistettä, mikäli
LisätiedotDNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio
replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio
LisätiedotGENOMINEN VALINTA HEVOSJALOSTUKSESSA. Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus
GENOMINEN VALINTA HEVOSJALOSTUKSESSA Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus Genominen valinta genomisessa valinnassa eläimen jalostusarvo selvitetään DNA:n sisältämän perintöaineksen tiedon avulla Genomi
LisätiedotUhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet. Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus,
Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus, 2.2.2017 Populaatio ja populaatiokoko (kriteerit A, C ja D) Populaatiolla tarkoitetaan lajin tarkastelualueella elävää
LisätiedotKvantitatiivinen genetiikka moniste s. 56
Kvantitatiivinen genetiikka moniste s. 56 - määrällisten ominaisuuksien periytymisen hallinta - mendelismi oli aluksi vastatuulessa siksi että darwinistit, joilla oli paljon valtaa Britanniassa, olivat
LisätiedotGeneettinen umpikuja: Koira uhanalaisena lajina kuusiosaisen artikkelisarjan 1. osa
Geneettinen umpikuja: Koira uhanalaisena lajina kuusiosaisen artikkelisarjan 1. osa Susan Thorpe-Vargas Ph.D., John Cargill MA, MBA, MS, D. Caroline Coile, Ph.D. Käännös Inkeri Kangasvuo Koskaan ei ehkä
LisätiedotSymbioosi 1. Selvitä, mikä merkitys evoluution ja luonnonvalinnan kannalta on seuraavilla asioilla:
Tehtävät Lukuun 12. Tehtävä 1. Luonnonvalinta. Selvitä, mikä merkitys evoluution ja luonnonvalinnan kannalta on seuraavilla asioilla: a. reviirikäyttäytyminen b. muuttoliike (migraatio) c. soidinkäyttäytyminen
LisätiedotIII Perinnöllisyystieteen perusteita
Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 12. Ominaisuuksien periytymistä tutkitaan risteytyksillä 1. Avainsanat 2. Geenit ja alleelit 3. Mendelin herneet 4. Monohybridiristeytys
LisätiedotPerinnöllisyys 2. Enni Kaltiainen
Perinnöllisyys 2 Enni Kaltiainen Tunnin sisältö: Kytkeytyneiden geenien periytyminen Ihmisen perinnöllisyys Sukupuu Mutaatiot Kytkeytyneet geenit Jokainen kromosomi sisältää kymmeniä geenejä (= kytkeytyneet)
LisätiedotBiologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)
Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla
LisätiedotTilastollinen päättely genominlaajuisissa assosiaatioanalyyseissä. Matti Pirinen
Tilastollinen päättely genominlaajuisissa assosiaatioanalyyseissä Matti Pirinen Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM) Helsingin Yliopisto 17.2.2015 Tilastollisen päättelyn kurssi Kumpula Sisältö
LisätiedotBIOLOGIAN YHTEISVALINTA 2011 KYSYMYS 1. Mallivastaus
KYSYMYS 1 Lepät (Alnus) ovat lehtipuita, jotka elävät symbioosissa juurinystyröitä aikaansaavan Frankia - bakteerin kanssa. A. Kerro, miten leppä ottaa ravinteita. (24 p) B. Mitä ravinteita tarvitaan ja
LisätiedotItä-, länsi- ja pohjoissuomenkarjan populaatiorakenne biokemiallisen ja polymorfismin ja rungon mittojen perusteella
KOTIELÄINJALOSTUKSEN TIEDOTE No 93 Itä-, länsi- ja pohjoissuomenkarjan populaatiorakenne biokemiallisen ja polymorfismin ja rungon mittojen perusteella Juha Kantanen Helsingin Yliopisto Kotieläinten jalostustieteen
LisätiedotIhmisten erilaisuuden geneettinen perusta
hmisten erilaisuuden geneettinen perusta etter ortin hmisen genomin tutkimus on astunut uuteen vaiheeseen kun on alettu tutkia ihmisen geneettisen monimuotoisuuden määrää ja laatua. seita tätä tutkimushanketta
LisätiedotVaeltavan taviokuurnapopulaation (Pinicola enucleator) alkuperän ja sukupuolen määritys DNA:n ja vakaiden isotooppien avulla.
Vaeltavan taviokuurnapopulaation (Pinicola enucleator) alkuperän ja sukupuolen määritys DNA:n ja vakaiden isotooppien avulla. Konsta Isometsä Pro Gradu -tutkielma Oulun yliopisto Biologian laitos Genetiikan
LisätiedotEvoluutioekologia 26.10.2014 1
Valinnan yksiköt Laji(sto)valinta Ryhmävalinta: Ominaisuudet kehittyvät, koska ne nostavat populaation selviytymistodennäköisyyttä Laji(sto)valinta -joillain rymillä on suurempi lajiutumistodennäköisyys
LisätiedotPeriytyvyys ja sen matematiikka
Periytyvyys ja sen matematiikka 30.7.2001 Katariina Mäki MMM,tutkija Helsingin yliopisto, Kotieläintieteen laitos / kotieläinten jalostustiede katariina.maki@animal.helsinki.fi Jalostuksen tavoitteena
Lisätiedot4. Evoluutioteoria. 4.1. Mitä evoluutio on? 4.2. Tieteellisen teorian yleisiä ominaisuuksia 4.3. Evoluutioteorian historiaa 4.4. Mitä darwinismi on?
4. Evoluutioteoria 4.1. Mitä evoluutio on? 4.2. Tieteellisen teorian yleisiä ominaisuuksia 4.3. Evoluutioteorian historiaa 4.4. Mitä darwinismi on? 4.4.1. Jatkuva muutos 4.4.2. Yhteinen alkuperä 4.4.3.
LisätiedotLataa Kelpoisimman synty - Andreas Wagner. Lataa
Lataa Kelpoisimman synty - Andreas Wagner Lataa Kirjailija: Andreas Wagner ISBN: 9789525697735 Sivumäärä: 266 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 26.08 Mb Darwinin luonnonvalinnan voima on kiistaton ja se selittää,
Lisätiedotmendelististä genetiikkaa joukoissa: Hardyn ja Weinbergin "laki" Selektio, sattuma
Populaatiogenetiikka = mendelististä genetiikkaa joukoissa: Hardyn ja Weinbergin "laki" Selektio, sattuma Monisteen sivu 53 Kurssilla on yksi ainoa populaatiogenetiikkaa sivuava empiirinen työ: Oman veriryhmän
LisätiedotRiista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 12.12.2001 Marja-Liisa Koljonen. 1.1. Yleistä
Geneettinen monimuotoisuus Suomen luonnonvaraisissa ja viljellyissä lohikannoissa ja tehollisten populaatiokokojen osuus todellisista emokalamääristä DNA:n mikrosatelliittimuuntelun avulla arvioituna Riista-
LisätiedotPatogeenisten bakteerien evoluutio isännän sisällä
Patogeenisten bakteerien evoluutio isännän sisällä Ida Holmberg Oulun yliopisto 750376A LuK-tutkielma Kevät 2017 Avainsanat: antibioottiresistenssi, luonnonvalinta, mutaatio, virulenssi 1 Sisällysluettelo
LisätiedotBIOLOGIAN TUTKINTOUUDISTUS. Biologian tutkinto-ohjelma Info
BIOLOGIAN TUTKINTOUUDISTUS Biologian tutkinto-ohjelma Info 11.5.2015 Muutosten taustalla Oulun yliopiston strategia- ja rakennemuutokset Yliopiston koulutusneuvoston päätökset Laitos Tutkimusryhmät Ekologian
LisätiedotAvainsanat. populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat
Avainsanat populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat Populaatio Populaatiolla tarkoitetaan tietyllä alueella tiettynä
LisätiedotSuositeltu suoritusajankohta. Koodi Opintojakson nimi ja laajuus
Oulun yliisto Opintojen rakennekaavio 2017 2018 Tutkinto-ohjelman nimi, Biologian tutkinto-ohjelma Tutkinnon nimi, Luonnontieteiden kandidaatti (3 vuotta, 180 ) Koodi Opintojakson nimi ja laajuus Suositeltu
LisätiedotGenomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma
Genomin ilmentyminen 17.1.2013 Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma liisa.kauppi@helsinki.fi Genomin ilmentyminen transkription aloitus RNA:n synteesi ja muokkaus DNA:n ja RNA:n välisiä eroja
LisätiedotPakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,,
Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,, tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla tarkoittaa
Lisätiedot750367A LuK -tutkielman (10 op) aihepiirit lukuvuodelle 2009 2010
Oulun yliopisto Biologian laitos 750367A LuK -tutkielman (10 op) aihepiirit lukuvuodelle 2009 2010 ELÄINEKOLOGIA Akatemiatutk. Jukka Forsman Habitaatinvalinta Lajien rinnakkaiselo (species coexistence)
LisätiedotPerinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita
Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 14. Useamman ominaisuusparin periytyminen 1. Avainsanat 2. Mendelin lait 3. Dihybridiristeytys 4. Mendelin tulosten taustaa 5. Tekijäinvaihdunta
LisätiedotGenetiikan perusteet 2009
Genetiikan perusteet 2009 Malli selittää, mutta myös ennustaa ja ennusteen voi testata kokeella. Mendel testasi F 2 -mallinsa tuottamalla itsepölytyksellä F 3 -polven Seuraava sukupolvi tai toinen, riippumaton
LisätiedotTUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas
TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas LUENNOT Luento Paikka Vko Päivä Pvm Klo 1 L 304 8 Pe 21.2. 08:15-10:00 2 L 304 9 To 27.2. 12:15-14:00 3 L 304 9 Pe 28.2. 08:15-10:00 4 L 304 10 Ke 5.3.
LisätiedotSuomenhevosten kasvuhäiriötutkimus Susanna Back
Suomenhevosten kasvuhäiriötutkimus Susanna Back 1 Tutkimuksen tavoite Kartoittaa suomenhevospopulaatiossa osteokondroosin (OD) esiintyvyyttä ja periytyvyyttä (heritabiliteetti) Osa suomenhevosten jalostusohjesäännön
LisätiedotEvolutiivisesti stabiilin strategian oppiminen
Evolutiivisesti stabiilin strategian oppiminen Janne Laitonen 8.10.2008 Maynard Smith: s. 54-60 Johdanto Käytös voi usein olla opittua perityn sijasta Tyypillistä käytöksen muuttuminen ja riippuvuus aikaisemmista
LisätiedotMuuttumaton genomi? Genomin ylläpito. Jakson luennot. Luennon sisältö DNA:N KAHDENTUMINEN ELI REPLIKAATIO
Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito SNP 14.1.2013 Tiina Immonen Biolääketieteen laitos Biokemia ja kehitysbiologia Jakson luennot Mitä on genomilääketiede? Dan Lindholm Genomin ylläpito Tiina Immonen
LisätiedotDNA sukututkimuksen tukena
Järvenpää 12,2,2019 Teuvo Ikonen teuvo.ikonen@welho.com DNA sukututkimuksen tukena DNA sukututkimuksessa (Peter Sjölund: Släktforska med DNA) tiesitkö, että olet kävelevä sukukirja? on kuin lukisit kirjaa
LisätiedotPerinnöllinen informaatio ja geneettinen koodi.
Tehtävä A1 Kirjoita essee aiheesta: Perinnöllinen informaatio ja geneettinen koodi. Vastaa esseemuotoisesti, älä käytä ranskalaisia viivoja. Piirroksia voi käyttää. Vastauksessa luetaan ansioksi selkeä
LisätiedotOpiskelijoiden nimet, s-postit ja palautus pvm. Kemikaalin tai aineen nimi. CAS N:o. Kemikaalin ja aineen olomuoto Valitse: Kiinteä / nestemäinen
Harjoitus 2: Vastauspohja. Valitun kemikaalin tiedonhaut ja alustava riskinarviointi. Ohje 09.03.2016. Laat. Petri Peltonen. Harjoitus tehdään k2016 kurssilla parityönä. Opiskelijoiden nimet, s-postit
LisätiedotMiten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä
Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän
LisätiedotMTTTA1 Tilastomenetelmien perusteet 5 op Luento , osa 1. 1 Kokonaisuudet johon opintojakso kuuluu
5.3.2018/1 MTTTA1 Tilastomenetelmien perusteet 5 op Luento 5.3.2018, osa 1 1 Kokonaisuudet johon opintojakso kuuluu https://www10.uta.fi/opas/opintojakso.htm?rid=14600 &idx=1&uilang=fi&lang=fi&lvv=2017
LisätiedotMTTTA1 Tilastomenetelmien perusteet 5 op Luento Kokonaisuudet johon opintojakso kuuluu
10.1.2019/1 MTTTA1 Tilastomenetelmien perusteet 5 op Luento 10.1.2019 1 Kokonaisuudet johon opintojakso kuuluu https://www10.uta.fi/opas/opintojakso.htm?rid=14600 &idx=1&uilang=fi&lang=fi&lvv=2018 10.1.2019/2
LisätiedotNuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013
Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Ulla Sirviö-Hyttinen, Suomen Lions liitto ry./ Lions Quest-ohjelmat Sanna Jattu, Nuorten keskus ry Anna-Maija Lahtinen, Suomen lasten ja nuorten säätiö Elämäntaidot
LisätiedotBIOLOGIA. Aihekokonaisuudet. Biologian opetuksessa huomioidaan erityisesti seuraavat aihekokonaisuudet: kestävä kehitys teknologia ja yhteiskunta
BIOLOGIA Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin ja
LisätiedotSymbioosi 2 VASTAUKSET
Luku 13 Symbioosi 2 VASTAUKSET 1. Termit Vastaus: a= sukusolut b= genotyyppi c= F2-polvi d= F1-polvi e= P-polvi 2. Termien erot a. Fenotyyppi ja genotyyppi Vastaus: fenotyyppi on yksilön ilmiasu, genotyyppi
LisätiedotEVOLUUTION MERKITYKSISTÄ JA NIIDEN TUOTTAMASTA YMMÄRRYKSESTÄ ERITYISTARKASTELUSSA GEENIEN JA KULTTUURIN RINNAKKAISEVOLUUTIOTEORIA
EVOLUUTION MERKITYKSISTÄ JA NIIDEN TUOTTAMASTA YMMÄRRYKSESTÄ ERITYISTARKASTELUSSA GEENIEN JA KULTTUURIN RINNAKKAISEVOLUUTIOTEORIA Jukka Ruokanen Pro gradu-tutkielma Filosofia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian
LisätiedotNeandertalinihmisen ja nykyihmisen suhde molekyyligenetiikan valossa
Neandertalinihmisen ja nykyihmisen suhde molekyyligenetiikan valossa Petter Portin Kysymys siitä, ovatko nykyihminen (Homo sapiens) ja neandertalinihminen (Homo neanderthalensis) kaksi eri lajia vai saman
LisätiedotSimulointitutkimus sukusiitoksen ja voimakkaan valinnan käytöstä munijakanojen jalostuksessa
KOTIELÄINJALOSTUKSEN TIEDOTE NO 43 Simulointitutkimus sukusiitoksen ja voimakkaan valinnan käytöstä munijakanojen jalostuksessa Sampo Sirkkomaa Kotieläinten jalostustieteen laitos Helsinki 1980 Julkaisijat:
LisätiedotMitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi
Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi Määritelmän etsimistä Lukemisto: Origins of Life and Evolution of the Biosphere, 2010, issue 2., selaile kokonaan Perintteisesti: vaikeasti määriteltävä
LisätiedotMiltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus?
1 / 6 Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? Katariina Mäki ja Mauri Kumpulainen Kennelliitolla on meneillään tilaustutkimus kotimaisten rotujen perinnöllisestä monimuotoisuudesta.
Lisätiedot5.7. Biologia. Opetuksen tavoitteet
5.7. Biologia Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin
LisätiedotMolekyylisystematiikka 1.osa
Molekyylisystematiikka 1.osa Johdanto Käsitteet Sukulaisuuksien esittäminen eri formaateissa Puut: eri tavat muodostaa puu, algoritmeja, ohjelmistoja, esimerkki Petri Törönen Vanha materiaali: Päivi Onkamo,
Lisätiedot750367A LuK -tutkielman (10 op) aihepiirit lukuvuodelle
Oulun yliopisto Biologian laitos 750367A LuK -tutkielman (10 op) aihepiirit lukuvuodelle 2010 2011 ELÄINEKOLOGIA Professori Markku Orell Lintujen ja nisäkkäiden populaatio- ja suojelubiologia Pienenevien
LisätiedotKilpailija-analyysi - markkinatilanne
Kilpailija-analyysi - markkinatilanne Tässä modulissa kyse on siitä, että kirkastetaan ja haetaan faktoja markkinatilanteesta, jotta tiedämme, missä olemme suhteessa muihin sekä miten voisimme sitten erottua
LisätiedotFM-opiskelijan opintopolku, perinnöllisyystiede, geneettisen bioinformatiikan erikoistumislinja (vastuuopettaja Päivi Onkamo)
FMopiskelijan opintopolku, perinnöllisyystiede, geneettisen bioinformatiikan erikoistumislinja (vastuuopettaja Päivi Onkamo) 1. PERINNÖLLISYYSTIETEEN SYVENTÄVÄT OPINNOT (527050), 94 op 1.1. Pakolliset
LisätiedotVASTAUS 1: Yhdistä oikein
KPL3 VASTAUS 1: Yhdistä oikein a) haploidi - V) ihmisen sukusolu b) diploidi - IV) ihmisen somaattinen solu c) polyploidi - VI) 5n d) iturata - III) sukusolujen muodostama solulinja sukupolvesta toiseen
LisätiedotDNA testit sukututkimuksessa
DNA testit sukututkimuksessa Pakkasten sukuseura ry:n 20 v juhlakokous 19.9.2015 Jyväskylä Raimo Pakkanen, sukuneuvoston pj A,T,G,C. Ihmisen genetiikan lyhyt oppimäärä mtdna diploidinen kromosomisto =
LisätiedotBiokemian menetelmät I P (10 op / 8 op / 3,5 op) Juha Kerätär (F210, Kontinkangas,
Biokemian menetelmät I 740151P (10 op / 8 op / 3,5 op) Juha Kerätär (F210, Kontinkangas, juha.keratar@oulu.fi) Yleistä kurssista Kurssin sivut Noppa-portaalissa: https://noppa.oulu.fi/noppa/kurssi/740151
LisätiedotVallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic
LisätiedotPopulaatiosimulaattori. Petteri Hintsanen HIIT perustutkimusyksikkö Helsingin yliopisto
Populaatiosimulaattori Petteri Hintsanen HIIT perustutkimusyksikkö Helsingin yliopisto Kromosomit Ihmisen perimä (genomi) on jakaantunut 23 kromosomipariin Jokaisen parin toinen kromosomi on peritty isältä
Lisätiedot