4. Evoluutioteoria Mitä evoluutio on? 4.2. Tieteellisen teorian yleisiä ominaisuuksia 4.3. Evoluutioteorian historiaa 4.4. Mitä darwinismi on?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4. Evoluutioteoria. 4.1. Mitä evoluutio on? 4.2. Tieteellisen teorian yleisiä ominaisuuksia 4.3. Evoluutioteorian historiaa 4.4. Mitä darwinismi on?"

Transkriptio

1 4. Evoluutioteoria 4.1. Mitä evoluutio on? 4.2. Tieteellisen teorian yleisiä ominaisuuksia 4.3. Evoluutioteorian historiaa 4.4. Mitä darwinismi on? Jatkuva muutos Yhteinen alkuperä Lajien moninkertaistuminen Asteittainen kehitys Luonnonvalinta 4.5. Darwinin evoluutioteoria revisited Mikroevoluutio Makroevoluutio 1

2 4.1. Mitä evoluutio on? Lyhyt aikaväli: alleelifrekvenssien muutosta populaatioissa Lyhyehkö aikaväli: uusien lajien ilmestymistä ja häviämistä Pitkähkö aikaväli: suuria muutoksia mm. massasukupuutot Pitkä aikaväli: evolutiivisia trendejä kehityslinjoissa; jatkuvaa, peruuttamatonta muutosta elämän historiassa 2

3 3

4 4.2. Tieteellisen teorian yleisiä ominaisuuksia: Selittää laajan kirjon luonnon ilmiöitä Perustuu luonnonlakeihin Tuottaa empiirisesti testattavia hypoteeseja Johtopäätökset alustavia, ei sisällä lopullista totuutta On kumottavissa 4

5 Teoriasta voi päätellä tietyn väitteen ja todistaa sen havainnolla todeksi. Teoria: Kaikki linnut lentävät Havainto: varis lentää Tällä ei silti ole todistettu mitään koko teorian totuudesta Vaikka varis lentää, lentävätkö kaikki linnut? Virheellisestä teoriasta on täysin mahdollista päätellä myös tosia johtopäätöksiä Peippo lentää Toisaalta, jos johtopäätös osoittautuu virheelliseksi, silloin tiedämme varmasti, että teoria on virheellinen. Strutsi ei lennä teoria on virheellinen 5

6 4.3. Evoluutioteorian historiaa 1700-luvulla elämän monimuotoisuuden selittäjänä luomisteoria 1809 ensimmäinen tieteellinen teoria: lamarkismi (Jean Babtiste de Lamarck) Hankinnaisominaisuuksien periytyminen Transformatiivinen (=muuttuva) evoluutiokäsitys 1833 uniformitarianismi (Charles Lyell) Luonnonlait ovat olleet samat menneisyydessä ja nyt, kun niitä havainnoidaan Geologiset tapahtumat luonnon prosessien seurauksena Maapallon ikä yleistä käsitystä vanhempi (kreationismi 4004 e.k.) 1858 darwinismi (Charles Darwin & Alfred Wallace) 1900 luvun alku uus-darwinismi (August Weismann) 1930-luvulta lähtien synteettinen evoluutioteoria 6

7 4.4. Mitä darwinismi on? Hyväksymmekö Darwinin evoluutioteorian? Sisältää 5 erillistä osateoriaa 1. Teoria jatkuvasta muutoksesta (perpetual change) Universaalisti pätevä 2. Teoria yhteisestä alkuperästä (common descent) Universaalisti pätevä 3. Teoria lajien moninkertaistumisesta (multiplication of species) Universaalisti pätevä 4. Teoria asteittaisesta kehityksestä (gradualism) Kiistanalainen 5. Teoria luonnon valinnasta (natural selection and survival of the fittest) Kiistanalainen 7

8 Jatkuva muutos Darwinin evoluutioteoria pohja, johon muut perustuvat Luonto ei ole muuttumaton, eikä syklisesti muuttuva, vaan luonto jatkuvassa muutostilassa Fossiiliaineiston tukema totuus Jatkuvan muutoksen osateoria saanut runsaasti tukea fossiiliaineistoista, joilla saavutetaan laajin mahdollinen aikaskaala trendien tutkimisessa Aikajana joko sedimenttien kerrosten tai radiometristen menetelmien avulla makroskooppista fossiiliaineistoa kambrikaudelta (600 milj. v. s.) alkaen Ongelmia fossiiliaineiston aukkojen seurauksena 8

9 9

10 Yhteinen alkuperä Kaikki elämän muodot periytyvät yhteisestä kantamuodosta kehityslinjojen haarautumien kautta Komparatiivisten (=vertailevien) tutkimusten tukema Taksonit, joilla on yhteinen kantamuoto lähimenneisyydessä omaavat enemmän yhteisiä piirteitä kuin taksonit, joilla on kaukaisempi yhteinen kantamuoto 10

11 Teoria yhteisestä alkuperästä taksonomisen luokittelun lähtökohta Homologiat eri kehityslinjoissa periytyvät yhteiseltä kantamuodolta Homologia: Rakenne, joka esiintyy useassa kehityslinjassa mahdollisesti muodoltaan tai toiminnaltaan erilaistuneena Homologien esiintyminen paitsi toimii todisteena yhteisestä historiasta, mutta homologien kombinaatiot toimivat myös fylogenioiden (sukupuu) rakentamisen lähtökohtana Molekyylimenetelmät vahvistaneet käsitystä 11

12 Klassinen esimerkki nisäkkäiden eturaajojen homologioista (vrt. rinnakkainen evoluutio) 12

13 Vrt. analogia: samankaltainen rakenne, jolla ei ole yhteistä alkuperää (vrt. konvergentti evoluutio) 13

14 Lajien moninkertaistuminen Evoluutio tuottaa uusia lajeja muuttamalla ja jakamalla olemassa olevia kehityslinjoja Yleisesti hyväksytty, vaikka lajikäsite ja prosessin yksityiskohdat kiistanalaisia Biologinen lajikäsite: Joukko yksilöitä, jotka tuottavat lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä keskenään Luontainen seuraus yhteisen kantamuodon teoriasta Kantamuodon jakautuessa yhdestä lajista syntyy vähintään kaksi Tapahtuu lisääntymisesteen syntymisen kautta, yleensä allopatristen (=eri alueella esiintyvien) populaatioiden välillä Lukuisia esimerkkejä, kuten Kalifornian salamanterit (allopatrinen lajiutuminen), Galápagoksen sirkut (allopatrinen lajiutuminen ja adaptiivinen radiaatio l. sopeutumislevittäytyminen) 14

15 15

16 16

17 Asteittainen kehitys Suuret näkyvät muutokset kehityslinjojen välillä ovat seurausta yksittäisten pienten muutosten kasautumisesta pitkän ajan kuluessa Perustuu ajatukseen, että suuret muutokset (esim. mutaatiot) ovat aina haitallisia Vaikka asteittaista evoluutiota tapahtuu, osa evolutiivisista muutoksista hyvin nopeita, mikä on vastoin Darwinin käsitystä asteittaisesta kehityksestä Anageneesi vs. kladogeneesi 17

18 Hidas kvantitatiivisten muutosten kasaantuminen tuottaa kvalitatiivisen muutoksen (fyleettinen gradualismi) Fossiiliaineistoista vaikea löytää jatkuvia sarjoja kanta- ja nykyisten muotojen välillä (ongelma: aikasarjojen katkokset) Kehityslinjoissa voi näkyä lyhyitä lajiutumisvaiheita ja niitä seuraavia pitkiä hitaan muutoksen jaksoja. Esim. kotieläinjalostuksessa hyppäyksellisiä muutoksia isojen mutaatioiden kautta jaksottaisten tasapainojen malli (punctuated equilibrium)» Ei hyväksy hyppäyksellisiä muutoksia ilman lajiutumista (linjan jakautumista) 18

19 19

20 Luonnonvalinta (adaptiivinen evoluutio) Selittää miksi eläimet ovat rakentuneet ympäristöjään vastaaviksi Selittää luonnollisia prosesseja, joiden kautta yksilöihin kasaantuu edullisia ominaisuuksia Taustalla ajatus sopeutumisesta Merkittävä osateoria koko evoluutioteorian hyväksymisen kannalta Erittäin paljon empiiristä tukea Koivumittarin teollisuusmelanismi Sairaalabakteerit Tuholaishyönteiset Jne. 20

21 Adaptiivisen evoluution mekanismit Ekologinen korvautuminen: ecological replacement Matelijat / nisäkkäät Ekologinen syrjäytyminen (kilpailu): ecological displacement Kanadan kolmipiikit, 2 lajia yhdessä => erilaistutaan ravinnon ja koon suhteen, 1 laji => välimuoto Konvergentti evoluutio Selkärankaisten ja mustekalojen silmä Koevoluutio eliöt toistensa resurssi mutualismi, symbioosi peto-saalissuhde parasiitti ja isäntä kasvi ja herbivori (sekventiaalinen perättäinen koevoluutio) 21

22 Darwinin matka HMS Beaglella On the Origin of species 1858 Darwin identifioi 13 eri peippolajia (nyk. sirkkuja), mutta tiesi vain yhden lajin läheisellä mantereella Nokat ja adaptiivinen radiaatio 22

23 Syntyvyys on suurempaa kuin säilyvyys - kilpailu Lisääntyminen muuntelee Ja muuntelu on perinnöllistä Valinta (selection) päättää mitkä yksilöt selviävät lisääntymisvaiheeseen saakka Parhaat yksilöt selviävät ympäristön asettamista vaatimuksista Siirtävät nämä ominaisuudet jälkeläisilleen Siis lisääntyminen avainasemassa! Tämä oli siis evoluutioteorian alku, ja valinta yksi evoluutiovoimista Uutta muuntelua tuovat voimat» Mutaatiot» Muuttoliike, migraatio Muuntelua muokkaavat voimat» Geneettinen satunnaisajautuminen, genetic drift» Valinta» Populaatiorakenne 23

24 Esimerkki valinnasta: Darwinin sirkut (Peter Grant & Rosemary Grant, Science 2006) A. Geospiza fortis B. G. magnirostris C. G. fortis Daphne Major island Geospiza fortis (C) Tavallista pienikokoisempia ja pieninokkaisia (täyttää muilla saarilla esiintyvän Geospiza fuliginosa-lajin ekolokeron) Ravinto pieniä siemeniä Tribulus cistoides 24

25 1977 kuivuus Pieniä siemeniä syödään, kun niitä on runsaasti, kun niitä on vähän, syödään mieluummin suurempia Kuolleisuus suurta Pieninokkaisemmilla suurempi kuolleisuus muutos suurinokkaisiin (A) 1982 uusi suurempi laji G. magnirostris saapui saarelle Tämä laji ja G. fortis kilpailevat potentiaalisesti samasta ravinnosta, suuremmista siemenistä Muutos pieninokkaisempaan suuntaan tapahtui

26 4.5. Darwinin evoluutioteoria revisited Uus-Darwinismi Muokkasi evoluutioteoriaa ominaisuuksien periytyvyysmekanismien vaatimalla tavalla (August Weismann, 1900-luvun alku) Synteettinen evoluutioteoria!!! 1930-luvulla populaatiogenetiikka, paleontologia, biogeografia, embryologia, systematiikka ja eläinten käyttäytyminen darwinistiseen viitekehykseen 26

27 Synteettinen evoluutioteoria Populaatiogenetiikka tutkii evoluutiota populaatioiden välisten geneettisten erojen kautta Populaatiogenetiikan asettaminen darwinistiseen viitekehykseen jakoi evoluutiobiologian kahteen erikoisalaan: 1) Mikroevoluutio Evolutiiviset muutokset alleelifrekvenseissä populaatioiden sisällä (esim. veriryhmien suhteellisten osuuksien vaihtelu ihmispopulaatioiden välillä) Käsittää muutokset lajiutumiseen asti 2) Makroevoluutio Uusien elimellisten rakenteiden synty, adaptiiviset radiaatiot, evolutiiviset trendit, fylogeneettiset suhteet, massasukupuutot ja lajia korkeampien taksonien synty Luonnonvalinta ohjaa molempia 27

28 Mikroevoluutio Alleelifrekvenssien muutoksia Periaatteessa alleelifrekvenssit pysyvät vakaina suurissa populaatioissa Hardy-Weinbergin tasapainon mukaisesti p 2 + q 2 + 2pq = 1 jos evolutiiviset voimat eivät vaikuta Muutokset tasapainotilasta ovat mikroevolutiivisia muutoksia Alleelifrekvenssejä muuttavat tekijäthän olivat: Uutta muuntelua tuovat evoluutiovoimat Mutaatiot Muuttoliike, migraatio Muuntelua muokkaavat evoluutiovoimat Geneettinen satunnaisajautuminen, genetic drift Valinta Populaatiorakenne 28

29 Mutaatiot vahinkoja DNA:n replikaatio- ja korjausmekanismeissa Substituutiot, deleetiot, insertiot, translokaatiot Mutaatioita tapahtuu eri frekvensseillä riippuen mm. DNA:n sijainnista (tuma, kloroplasti, mitokondrio, plasmidi ), geenialueesta, eliöstä (mm. aineen-vaihdunta) Neutraali, haitallinen, hyödyllinen 29

30 Migraatio, geenivirta Muualta populaatioon tuleva yksilö voi tuoda tullessaan alleelin, jota populaatiossa ei ennestään ole Tällä on vaikutusta vain, jos yksilö lisääntyy; migraatio ekologisessa mielessä ei ole sama asia Geenivirta = migraatio Riittävän voimakas geenivirta tasaa populaatioiden välisiä eroja, vähäinen tai olematon geenivirta puolestaan edesauttaa populaatioiden eriytymistä 30

31 Geneettinen satunnaisajautuminen Pienessä populaatiossa voimakkain vaikutus 31

32 Populaatiorakenne Yhtenäinen, iso, panmiktinen / isoloitunut, pieni Itsesiitos/sukusiitos/ristisiitos Vaikuttaa: Sosiaalinen rakenne Pariutumissysteemi Dispersaali Vanhempien ja jälkeläisten assosiaatio Elinympäristöjen yhtenäisyys/fragmentaatio Jakkula et al The American Journal of Human Genetics 32

33 Valinta 33

34 Makroevoluutio Makroevoluutio kuvaa suuria muutoksia evoluutiossa Evolutiiviset trendit (vrt. hevosten evoluutio) kuuluvat selvästi makroevoluution piiriin Lajiutuminen linkittää mikro- ja makroevoluution Mikroevoluution prosessit makroevoluution taustalla vrt. kuitenkin uudet innovaatiot, sukupuutot 34

35 Lajiutumistodennäköisyyksien erot linjojen välillä eivät selity yksistään alleelifrekvenssien muutoksilla Lajistovalinta Sukupuuttotodennäköisyydessä eroja kehityslinjojen välillä Lajiutumisnopeudessa eroja kehityslinjojen välillä Sattuma Esim. massasukupuutot, jotka putsaavat vanhan lajiston mahdollistaen selvinneiden lajien adaptiivisen radiaation Linjat, joilla on pieni riski hävitä tai suuri lajiutumisnopeus hallitsevat 35

36 Makroevoluutiomallit Fyleettinen gradualismi Lajit kehittyvät tasaisesti, hidas kvantitatiivisten muutosten kasaantuminen tuottaa kvalitatiivisen muutoksen ja lopulta kehityslinjojen eroamisen Jaksottaisten tasapainojen malli Kehitys hyppäyksittäin kladogeneesi = yhden jakautuminen kahdeksi Nopea lajiutumisvaihe: morfologiset muutokset uusi key-adaptaatio (innovaatio) (esim. keuhkot) Stasis Pysähtyneisyyden tila HUOM: mallit eivät ole toistensa vastakohtia! 36

37 Gradualismi: matelijoista nisäkkäisiin Triaskaudella mvs Permikaudella mvs Kivihiilikaudella mvs 37

38 Jaksottainen: sammaleläimet 38

39 Miten selittää evoluutionopeuden ajallista vaihtelua? Onko gradualismin ja punktualismin ero vain näennäinen? Aika Kladogeneesi, nopean muutoksen aika Syyt: lajiutuminen pienissä isoloituneissa populaatioissa; fossiiliaineistoissa ei välimuotoja, koska taksonit havaittavissa samassa paikassa vasta kun uusi taksoni levittäytyy ja kohtaa vanhan reunapopulaatiot epänormaaleissa olosuhteissa, mikä hajottaa homeostaattiset (tasapainotilan) mekanismit voi aiheuttaa nopeita muutoksia makromutaatiot (mutaatiot säätelygeeneissä) 39

40 Stasis, muuttumattomuuden tila Sisäiset rajoitteet (evolutive constraints) Geneettiset kehityslinjasta riippuvat rajoitteet muutoksille (kotiloille ei voi syntyä siipiä) Ekologiset rajoitteet; Esim planktinen toukka vaatii välttämättä tietynlaisen elinympäristön Ulkoiset syyt Stabiloiva luonnonvalinta; valinta karsii äärimuodot Jaksottaisten tasapainojen malli ja hyppäykselliset muutokset ilman linjan jakautumista Periaatteessa mallin vastaisia Nopea ekologinen korvautuminen (replacement) tai syrjäytyminen (displacement) voivat selittää Evoluutionopeus riippuvainen kehityslinjasta, aikakaudesta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta Todellisuudessa jaksoittaisten tasapainojen malli ja gradualismi ovat jatkumon ääripäät 40

41 Diversiteetti vs. sukupuuttovauhti Sukupuutot antavat tilaa adaptiiviselle radiaatiolle 41

Steven Kelly & Mia+Janne

Steven Kelly & Mia+Janne Luomisoppi evoluutio Steven Kelly & Mia+Janne Tämä ei ole väittely! Pidetään kiinni yhteisestä uskosta: Alussa Jumala loi Se, että on Luoja, ratkaisee paljon: käytetään sitä rohkeasti apologiassa Eri mielipiteitä

Lisätiedot

Evoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Evoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Evoluutio BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma 1 Evoluutio lajinkehitystä, jossa eliölajit muuttuvat ja niistä voi kehittyä uusia lajeja on jatkunut elämän synnystä saakka, sillä ei ole päämäärää

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

LUOMINEN JA EVOLUUTIO

LUOMINEN JA EVOLUUTIO LUOMINEN JA EVOLUUTIO Maailman syntyminen on uskon asia Evoluutioteoria Luominen Teoria, ei totuus Lähtökohta: selittää miten elollinen maailma olisi voinut syntyä, jos mitään yliluonnollista ei ole Ei

Lisätiedot

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma Lisääntyminen BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma säilyä hengissä ja lisääntyä kaksi tapaa lisääntyä suvuton suvullinen suvuttomassa lisääntymisessä uusi yksilö syntyy ilman sukusoluja suvullisessa

Lisätiedot

Symbioosi 1. Selvitä, mikä merkitys evoluution ja luonnonvalinnan kannalta on seuraavilla asioilla:

Symbioosi 1. Selvitä, mikä merkitys evoluution ja luonnonvalinnan kannalta on seuraavilla asioilla: Tehtävät Lukuun 12. Tehtävä 1. Luonnonvalinta. Selvitä, mikä merkitys evoluution ja luonnonvalinnan kannalta on seuraavilla asioilla: a. reviirikäyttäytyminen b. muuttoliike (migraatio) c. soidinkäyttäytyminen

Lisätiedot

Evoluutiovoimat. Ydinkysymykset. Mikä on mutaation, valinnan ja sattuman merkitys evoluutiossa?

Evoluutiovoimat. Ydinkysymykset. Mikä on mutaation, valinnan ja sattuman merkitys evoluutiossa? Evoluutiovoimat Ydinkysymykset Mikä on mutaation, valinnan ja sattuman merkitys evoluutiossa? -sattuman sysäily: populaatiokoon vaikutus -valinta: positiivinen, tasapainottava ja negatiivinen -mutaatiot:

Lisätiedot

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö Helsingin yliopisto, 0.5.01 Tehtävä 1: Pisteet /5 pistettä B-OSA, 0 p. Vastaa johdonmukaisesti kokonaisilla lauseilla. Älä ylitä annettua vastaustilaa! 1. Kuvaa sienten tehtävät metsäekosysteemissä (5

Lisätiedot

Tehtävät Lukuun 15. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen

Tehtävät Lukuun 15. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen Tehtävät Lukuun 15. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen Eliöiden kehittyminen vesielämään sopeutuneista eliöistä maalla eläviin kasveihin ja eläimiin vaati monia muutoksia niiden

Lisätiedot

Miten geenit elelevät populaatioissa, vieläpä pitkiä aikoja?

Miten geenit elelevät populaatioissa, vieläpä pitkiä aikoja? Miten geenit elelevät populaatioissa, vieläpä pitkiä aikoja? Populaatio on lisääntymisyhteisö ja lisääntymisjatkumo Yksilöt ovat geenien tilapäisiä yhteenliittymiä, mutta populaatiossa geenit elelevät

Lisätiedot

Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity

Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity Esa Koskenniemi, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus/ ELY-centralen i Södra Österbotten 19.4.2012 1 Miksi tästä nyt puhutaan. Biodiversiteettistrategian

Lisätiedot

Avainsanat. populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat

Avainsanat. populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat Avainsanat populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat Populaatio Populaatiolla tarkoitetaan tietyllä alueella tiettynä

Lisätiedot

Eliökunnan kehitys. BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma

Eliökunnan kehitys. BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma Eliökunnan kehitys BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma elämän historia on jaoteltu kausiin: elämän esiaika elämän vanha aika elämän keskiaika elämän uusi aika maailmankausien rajoilla on selkeitä muutoksia

Lisätiedot

S Laskennallinen systeemibiologia

S Laskennallinen systeemibiologia S-114.2510 Laskennallinen systeemibiologia 3. Harjoitus 1. Koska tilanne on Hardy-Weinbergin tasapainossa luonnonvalintaa lukuunottamatta, saadaan alleeleista muodostuvien eri tsygoottien genotyyppifrekvenssit

Lisätiedot

MAR-C Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (syksy 2016, 6 op)

MAR-C Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (syksy 2016, 6 op) MAR-C1002 - Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (syksy 2016, 6 op) Sirkku Manninen Yliopistonlehtori, dosentti Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto sirkku.manninen@helsinki.fi Ekologia

Lisätiedot

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Biologinen tieto ja ymmärrys 7 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja tunnistamaan

Lisätiedot

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2. Uhanalaisuusluokat Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 IUCN:n uhanalaisuusluokitus Uhanalaisuusarvioinnissa ja luokittelussa

Lisätiedot

BIOLOGIAN YHTEISVALINTA 2011 KYSYMYS 1. Mallivastaus

BIOLOGIAN YHTEISVALINTA 2011 KYSYMYS 1. Mallivastaus KYSYMYS 1 Lepät (Alnus) ovat lehtipuita, jotka elävät symbioosissa juurinystyröitä aikaansaavan Frankia - bakteerin kanssa. A. Kerro, miten leppä ottaa ravinteita. (24 p) B. Mitä ravinteita tarvitaan ja

Lisätiedot

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Evoluutio ja luominen Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Väite: tiedemiehet ovat todistaneet evoluutioteorian todeksi Evoluutioteorialla tässä tarkoitan teoriaa, jonka mukaan kaikki elollinen on kehittynyt

Lisätiedot

Evoluutioteorian todennäköisyydestä

Evoluutioteorian todennäköisyydestä Evoluutioteorian todennäköisyydestä Esipuhe Evoluutioteoriaa voidaan kritisoida erityisen hyvin käyttämällä apuna todennäköisyyslaskentaa. Evoluutioteorian mukaan elämän synty ja lajien monimuotoisuus

Lisätiedot

Kvantitatiivinen genetiikka

Kvantitatiivinen genetiikka Kvantitatiivinen genetiikka - määrällisten ominaisuuksien periytymisen hallinta - mendelismi oli aluksi vastatuulessa siksi että darwinistit, joilla oli paljon valtaa Britanniassa, olivat tottuneet määrällisen

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo

Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo Kolme tasoa: Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo 1. Lajinsisäinen monimuotoisuus tarkoittaa erilaisten fenotyyppisten ja genotyyppisten muotojen runsautta 2. Lajistomonimuotoisuus

Lisätiedot

Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu

Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu Tiedotustilaisuus Säätytalo 9.11.2009 Ympäristöjohtaja Veikko Marttila Maa- ja metsätalousministeriö Miksi Suomeen kansallinen

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Lähtökohdat Miten

Lisätiedot

5.7 Biologia Perusopetus Opetuksen tavoitteet Valinnaiset kurssit 1. Elämä ja evoluutio (bi1) 2. Ekosysteemit ja ympäristönsuojelu (bi2)

5.7 Biologia Perusopetus Opetuksen tavoitteet Valinnaiset kurssit 1. Elämä ja evoluutio (bi1) 2. Ekosysteemit ja ympäristönsuojelu (bi2) 5.7 Biologia Biologia tutkii elämää ja sen edellytyksiä. Opetus syventää aikuisopiskelijan luonnontuntemusta ja auttaa ymmärtämään luonnon perusilmiöitä. Biologian opiskelu kehittää opiskelijan luonnontieteellistä

Lisätiedot

Evoluutiovoimat. Mikä on mutaation, valinnan ja sattuman merkitys evoluutiossa?

Evoluutiovoimat. Mikä on mutaation, valinnan ja sattuman merkitys evoluutiossa? Evoluutiovoimat Mikä on mutaation, valinnan ja sattuman merkitys evoluutiossa? -sattuman sysäily: populaatiokoon vaikutus -valinta: positiivinen, tasapainottava ja negatiivinen -mutaatiot: neutraalien,

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

Sisällys Esipuhe 11 Johdanto 14 Tieteen arvovalta ja tieteellisen keskustelun vapaus 28 Myytti pyyteettömästä tieteentekijästä 36 Tieteen rajat ja rajojen vartijat 39 Kirjan perusjuoni 44 Aukkojen jumala

Lisätiedot

BIOLOGIA. Aihekokonaisuudet. Biologian opetuksessa huomioidaan erityisesti seuraavat aihekokonaisuudet: kestävä kehitys teknologia ja yhteiskunta

BIOLOGIA. Aihekokonaisuudet. Biologian opetuksessa huomioidaan erityisesti seuraavat aihekokonaisuudet: kestävä kehitys teknologia ja yhteiskunta BIOLOGIA Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin ja

Lisätiedot

Molekyylipopulaatiogenetiikka

Molekyylipopulaatiogenetiikka Molekyylipopulaatiogenetiikka Hedrick 2005, kappale 8, pp. 452-462, 428-449 Demografian ja valinnan vaikutukset koalesenssipuihin Valinnan havaitseminen TajimanD Divergenssin ja polymorfismin vertailu

Lisätiedot

4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön

4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön 4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön Sisällys 1. Avainsanat 2. Sopeutuminen 3. Ympäristön resurssit 4. Abioottiset tekijät 1/2 5. Abioottiset tekijät 2/2 6. Optimi- ja sietoalue 7. Yhteyttäminen 8. Kasvien

Lisätiedot

Kysymys 1: Mallivastaus:

Kysymys 1: Mallivastaus: Kysymys 1: Selitä solukalvon rakenne havainnollisesti. Mitä tarkoitetaan aktiivisella kuljetuksella solukalvon läpi, mihin se perustuu ja mihin sitä käytetään solussa? Mallivastaus: Solukalvo on puoliläpäisevä

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Suomenhevosten askelja hyppyominaisuuksien periytyvyys. Suomenhevosten jalostuspäivät 10.2.2016 Aino Aminoff

Suomenhevosten askelja hyppyominaisuuksien periytyvyys. Suomenhevosten jalostuspäivät 10.2.2016 Aino Aminoff Suomenhevosten askelja hyppyominaisuuksien periytyvyys Suomenhevosten jalostuspäivät 10.2.2016 Aino Aminoff Suomenhevosten laatuarvostelu Suomenhevosten laatuarvostelu on 3-5 v. suomenhevosille suunnattu

Lisätiedot

10. Lajimäärän globaalit trendit

10. Lajimäärän globaalit trendit 10. Lajimäärän globaalit trendit Selkein ja klassisin trendi: lajimäärä pienenee tropiikista poispäin Havaittu jo 1800-luvun alkupuolella (Humboldt, Wallace jne.) Pätee myös korkeammilla taksonomisilla

Lisätiedot

Geenitutkimusta: evoluutiosta kohti geenivarojen suojelua ja jalostusta

Geenitutkimusta: evoluutiosta kohti geenivarojen suojelua ja jalostusta Geenitutkimusta: evoluutiosta kohti geenivarojen suojelua ja jalostusta 19.10.2016 Metsätieteen päivä Outi Savolainen, Oulun yliopisto, Genetiikan ja fysiologian tutkimusyksikkö Käyttölisenssi: CC BY 4.0

Lisätiedot

LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2003, OPETUSHALLITUKSEN MÄÄRÄYS 33/011/2003

LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2003, OPETUSHALLITUKSEN MÄÄRÄYS 33/011/2003 LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2003, OPETUSHALLITUKSEN MÄÄRÄYS 33/011/2003 -BIOLOGIA (s. 1-5) -KEMIA (s. 6-7) BIOLOGIA Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset

Lisätiedot

Luento-osuusosuus. tilasto-ohjelmistoaohjelmistoa

Luento-osuusosuus. tilasto-ohjelmistoaohjelmistoa Kurssin suorittaminen Kvantitatiiviset menetelmät Sami Fredriksson/Hanna Wass Yleisen valtio-oppi oppi Kevät 2010 Luento-osuusosuus Tentti to 4.3. klo 10-12, 12, U40 P674 Uusintamahdollisuus laitoksen

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet. Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus,

Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet. Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus, Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus, 2.2.2017 Populaatio ja populaatiokoko (kriteerit A, C ja D) Populaatiolla tarkoitetaan lajin tarkastelualueella elävää

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Etiikka, tiede ja arvot Luento 5. Farmasian tdk. 14.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi Reduktionistisen ohjelman pyramidi: Humanistiset Yhteiskuntatieteet Psykologia

Lisätiedot

Metsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos?

Metsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos? Metsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos? Riittävätkö tiedot metsien kestävän käytön määrittämiseen? Metsätieteen päivä 2015, Taksaattoriklubi Tuula Packalen, Luonnonvarakeskus 1

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys. Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki

Lisätiedot

TUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA-

TUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA- TUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA- LYYSIEN VALOSSA Järvi Hämeenlinnan Tuuloksen Pannujärvi (tunnus 35.793.1.002, vesiala 0,362 km 2, suurin syvyys 12 m ja tilavuus 1,4 milj. m 3

Lisätiedot

organisaatiotasot molekyylitasolta biosfääriin ökunnan monimuotoisuutta ja ymmärtämään eliöiden sopeutumisen erilaisiin ympäristöihin irteet

organisaatiotasot molekyylitasolta biosfääriin ökunnan monimuotoisuutta ja ymmärtämään eliöiden sopeutumisen erilaisiin ympäristöihin irteet BIOLOGIA Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin ja

Lisätiedot

Sukusiitostaantuma mikä, miksi, milloin?

Sukusiitostaantuma mikä, miksi, milloin? Sukusiitostaantuma mikä, miksi, milloin? Katariina Mäki 2008 Artikkeli pohjautuu tanskalaisten kotieläintieteilijöiden Kristensenin ja Sørensenin tekemään katsaukseen sukusiitoksesta. He ovat yhdistelleet

Lisätiedot

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta 11.10.2012 Matti Osara, Ympäristöministeriö Ympäristöministeriön näkökulma suurpetoihin Suurpetoja koskevat eräät luonnonsuojelulain

Lisätiedot

LICENCE TO KILL - elävää ekotoksikologiaa

LICENCE TO KILL - elävää ekotoksikologiaa LICENCE TO KILL - elävää ekotoksikologiaa Olli-Pekka Penttinen, Dos., FT, yo-lehtori Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos, Lahti Lahden tiedepäivä, Lahti Science Day 2012 27.11.2012, Fellmannia,

Lisätiedot

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti

Lisätiedot

Surveytutkimusksen Suunnittelu ja Teoreettisten Konstruktioiden Validointi. Seppo Pynnönen Vaasan yliopisto Menetelmätieteiden laitos

Surveytutkimusksen Suunnittelu ja Teoreettisten Konstruktioiden Validointi. Seppo Pynnönen Vaasan yliopisto Menetelmätieteiden laitos Surveytutkimusksen Suunnittelu ja Teoreettisten Konstruktioiden Validointi Seppo Pynnönen Vaasan yliopisto Menetelmätieteiden laitos Teoreettiset konstruktiot Todellisuus Teoria Todellisuuden jäsentely

Lisätiedot

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

Puoliveriratsujen jalostusarvostelu ja sen kehittäminen. Hevostutkimuksen infopäivä 17.3.2011 Ypäjä Minna Mäenpää Suomen Hippos ry

Puoliveriratsujen jalostusarvostelu ja sen kehittäminen. Hevostutkimuksen infopäivä 17.3.2011 Ypäjä Minna Mäenpää Suomen Hippos ry Puoliveriratsujen jalostusarvostelu ja sen kehittäminen Hevostutkimuksen infopäivä 17.3.2011 Ypäjä Minna Mäenpää Suomen Hippos ry Esityksen taustaa Väitöstilaisuus Åsa Viklund, SLU, 23.9.2010 Genetic Evaluation

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

BIOLOGIA 1. kurssi 7. luokka

BIOLOGIA 1. kurssi 7. luokka 1. kurssi 7. luokka Kurssin tavoitteena on ohjata oppilasta ymmärtämään elämän perusilmiöitä ja vesiekosysteemien rakennetta ja toimintaa. Tavoitteena on, että oppilas oppii tunnistamaan ja luokittelemaan

Lisätiedot

9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6

9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 Biologian opetuksen avulla oppilas oppii tuntemaan luonnon moninaisuutta, ihmisen toimintaa, ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä itseään. Oma vastuu itsestä

Lisätiedot

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio

Lisätiedot

Opiskelijoiden nimet, s-postit ja palautus pvm. Kemikaalin tai aineen nimi. CAS N:o. Kemikaalin ja aineen olomuoto Valitse: Kiinteä / nestemäinen

Opiskelijoiden nimet, s-postit ja palautus pvm. Kemikaalin tai aineen nimi. CAS N:o. Kemikaalin ja aineen olomuoto Valitse: Kiinteä / nestemäinen Harjoitus 2: Vastauspohja. Valitun kemikaalin tiedonhaut ja alustava riskinarviointi. Ohje 09.03.2016. Laat. Petri Peltonen. Harjoitus tehdään k2016 kurssilla parityönä. Opiskelijoiden nimet, s-postit

Lisätiedot

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy OPIT TÄNÄÄN Miksi kasvinjalostus tarvitsee geenivaroja? Miten geenivaroja käytetään kasvinjalostuksessa? Geenivarat

Lisätiedot

BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4.

BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4. BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4. KURSSI 1 (1 vvt) käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyystieteen isä on augustinolaismunkki Gregor Johann Mendel (1822-1884). Mendel kasvatti herneitä Brnon (nykyisessä Tsekissä) luostarin pihalla. 1866 julkaisu tuloksista

Lisätiedot

ISOJOEN JA KAUHAJOEN ALUEEN TAIMENTEN GENEETTISET TUTKIMUKSET JA HOITOSUOSITUKSET

ISOJOEN JA KAUHAJOEN ALUEEN TAIMENTEN GENEETTISET TUTKIMUKSET JA HOITOSUOSITUKSET ISOJOEN JA KAUHAJOEN ALUEEN TAIMENTEN GENEETTISET TUTKIMUKSET JA HOITOSUOSITUKSET Taimenpäivä 12.12.2016 Isojoki Kodesjärven kylätalo Eero Jutila Nettiosoite http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/519534/lukeluobio_52_2015.pdf?sequence=1

Lisätiedot

Luku 13. Puutteet ja epävarmuustekijät FIN

Luku 13. Puutteet ja epävarmuustekijät FIN Luku 13 Puutteet ja epävarmuustekijät Sisällysluettelo Sivu 13 Puutteet ja epävarmuustekijät 1711 13.1 Johdanto 1711 13.2 Epävarmuus ja ennusteet 1711 13.3 Puutteellisten tietojen käsittely 1712 13.4

Lisätiedot

Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla

Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 24.11.2015 Maaperän monimuotoisuus 2 Maaperässä elää ja vaikuttaa

Lisätiedot

TIES592 Monitavoiteoptimointi ja teollisten prosessien hallinta. Yliassistentti Jussi Hakanen syksy 2010

TIES592 Monitavoiteoptimointi ja teollisten prosessien hallinta. Yliassistentti Jussi Hakanen syksy 2010 TIES592 Monitavoiteoptimointi ja teollisten prosessien hallinta Yliassistentti Jussi Hakanen jussi.hakanen@jyu.fi syksy 2010 Evoluutiopohjainen monitavoiteoptimointi MCDM ja EMO Monitavoiteoptimointi kuuluu

Lisätiedot

Vanajavesi Hämeen helmi

Vanajavesi Hämeen helmi Vanajavesi Hämeen helmi Tiedollisia ja tutkimuksellisia haasteita Lauri Arvola Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema lauri.arvola@helsinki.fi Vanajaveden lyhyt historia 8 vuotta sitten omaksi vesistöksi

Lisätiedot

Villisian tuleminen hyödyt ja uhkat. Ohto Salo Suomen riistakeskus

Villisian tuleminen hyödyt ja uhkat. Ohto Salo Suomen riistakeskus Villisian tuleminen hyödyt ja uhkat Ohto Salo Suomen riistakeskus Villisika Suomessa Luulöydösten perusteella esiintynyt Suomessa yli 8000 vuotta sitten. Historiallisen ajan ensimmäiset havainnot 1950-1970

Lisätiedot

Laboratorioanalyysit, vertailunäytteet ja tilastolliset menetelmät

Laboratorioanalyysit, vertailunäytteet ja tilastolliset menetelmät Jarmo Koskiniemi Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 0504151624 jarmo.koskiniemi@helsinki.fi 03.12.2015 Kolkunjoen taimenten geneettinen analyysi Näytteet Mika Oraluoma (Vesi-Visio osk) toimitti

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Biologia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Biologia vuosiluokat 7-9 2016 Biologia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Biologia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun biologian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden biologian

Lisätiedot

Siirtogeenisten puiden ympäristövaikutukset

Siirtogeenisten puiden ympäristövaikutukset Helmi Kuittinen Siirtogeenisten puiden ympäristövaikutukset e e m t a Aluksi Riskinarvioinnissa arvioidaan siirtogeenisen materiaalin käytön ympäristö-(ja terveys)vaikutuksia. Kunkin siirtogeenisen puun

Lisätiedot

Neandertalinihmisen ja nykyihmisen suhde molekyyligenetiikan valossa

Neandertalinihmisen ja nykyihmisen suhde molekyyligenetiikan valossa Neandertalinihmisen ja nykyihmisen suhde molekyyligenetiikan valossa Petter Portin Kysymys siitä, ovatko nykyihminen (Homo sapiens) ja neandertalinihminen (Homo neanderthalensis) kaksi eri lajia vai saman

Lisätiedot

Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli

Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli Kertaus: Mitä tiedämme muikun kannanvaihtelusta Hotat Kutukanta (B) Suuri vuosiluokkavaihtelu

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat ja osaa luokitella asioita ja ilmiöitä eri tiedonaloihin kuuluviksi.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat ja osaa luokitella asioita ja ilmiöitä eri tiedonaloihin kuuluviksi. Ympäristöoppi 5-6.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja ympäristöopin opiskeluun sekä auttaa oppilasta

Lisätiedot

6 TARKASTELU. 6.1 Vastaukset tutkimusongelmiin

6 TARKASTELU. 6.1 Vastaukset tutkimusongelmiin 173 6 TARKASTELU Hahmottavassa lähestymistavassa (H-ryhmä) käsitteen muodostamisen lähtökohtana ovat havainnot ja kokeet, mallintavassa (M-ryhmä) käsitteet, teoriat sekä teoreettiset mallit. Edellinen

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas LUENNOT Luento Paikka Vko Päivä Pvm Klo 1 L 304 8 Pe 21.2. 08:15-10:00 2 L 304 9 To 27.2. 12:15-14:00 3 L 304 9 Pe 28.2. 08:15-10:00 4 L 304 10 Ke 5.3.

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT F: E: Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies (1) 59 28 4 91 Nainen (2) 5 14 174 193 Yhteensä 64 42 178 284 Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies

Lisätiedot

Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon. Juha Siitonen, Harri Lappalainen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö

Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon. Juha Siitonen, Harri Lappalainen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon Juha Siitonen, Harri Lappalainen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö Lahopuusto, aineisto ja menetelmät Lahopuut 1 cm mitattiin

Lisätiedot

Puhutun ja kirjoitetun rajalla

Puhutun ja kirjoitetun rajalla Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Ohje sisävesien pohjaeläimistön luokittelumuuttujien Excellaskupohjiin

Ohje sisävesien pohjaeläimistön luokittelumuuttujien Excellaskupohjiin Ohje sisävesien pohjaeläimistön luokittelumuuttujien Excellaskupohjiin Jukka Aroviita, SYKE/VK/VSI, 25.1.2013, Ver1.2 1 Johdanto Tässä ohjeessa kerrotaan miten Excel-laskupohjilla voidaan laskea vesienhoidon

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 7.Kasvin- ja eläinjalostuksella tehostetaan ravinnontuotantoa.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 7.Kasvin- ja eläinjalostuksella tehostetaan ravinnontuotantoa. Avainsanat: kasvinjalostus eläinjalostus lajike risteytysjalostus itsepölytteinen ristipölytteinen puhdas linja heteroosi hybridilajike ylläpitojalostus geneettinen eroosio autopolyploidia allopolyploidia

Lisätiedot

KOE 6 Biotekniikka. 1. Geenien kloonaus plasmidien avulla.

KOE 6 Biotekniikka. 1. Geenien kloonaus plasmidien avulla. Esseekysymyksistä 1-2 voi saada enintään 9 pistettä/kysymys. Vastauksia pisteytettäessä huomioidaan asiatiedot, joista voi saada enintään 7 pistettä. Lisäksi vastaaja saa enintään kaksi pistettä, mikäli

Lisätiedot

Genomin evoluutio. Miten genomin koko ja rakenne muuttuvat ja miten sitä tutkitaan?

Genomin evoluutio. Miten genomin koko ja rakenne muuttuvat ja miten sitä tutkitaan? Genomin evoluutio Miten genomin koko ja rakenne muuttuvat ja miten sitä tutkitaan? -duplikaatiot: geenien, geenin osien duplikaatiot, segmentaaliset, koko genomin duplikaatiot -duplikoituneiden geenien

Lisätiedot

Evoluutioteorian kehitys Darwinista nykypäivään

Evoluutioteorian kehitys Darwinista nykypäivään Evoluutioteorian kehitys Darwinista nykypäivään Petter Portin Charles Darwin (1809 82) on oikeutetusti evoluutioteorian isä. Silti hän ei ole ensimmäinen, joka esitti ajatuksen eliökunnan vähittäisestä

Lisätiedot

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)

Lisätiedot

TYÖ JA LEPO NÄKÖKULMA LUOMISKERTOMUKSEEN. raamattutunti 24.11.2014 kirkkoherra Pekka Tuovinen, Rautalammin seurakunta

TYÖ JA LEPO NÄKÖKULMA LUOMISKERTOMUKSEEN. raamattutunti 24.11.2014 kirkkoherra Pekka Tuovinen, Rautalammin seurakunta TYÖ JA LEPO NÄKÖKULMA LUOMISKERTOMUKSEEN raamattutunti 24.11.2014 kirkkoherra Pekka Tuovinen, Rautalammin seurakunta LUOMINEN / MAAILMANKAIKKEUDEN SYNTY RAAMATUN LUOMISKERTOMUKSEN (1.Moos.1.-2.) MUKAAN

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen

Lisätiedot

Lajistoseurannat. Juha Siitonen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö

Lajistoseurannat. Juha Siitonen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö Lajistoseurannat Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö Lajistoseurannan tavoitteet? Metsänkäsittelymallien aluetason vaikutukset lajistoon? lyhyellä tähtäimellä sillä, että käsittelyjä

Lisätiedot

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä 1 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ekosysteemien toimintaa, ihmisen elintoimintoja sekä

Lisätiedot

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Helsingin luonnon monimuotoisuus Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti kääpiä. MARKKU HEINONEN

Lisätiedot

Teoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1)

Teoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1) Teoria tieteessä ja arkikielessä Teoriat ja havainnot Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 2. Luento 18.1. Arkikielessä sanaa teoria käytetään usein synonyyminä hypoteesille (olettamukselle) tai idealisoidulle

Lisätiedot

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1 Syksy 2005, laskari 1 Sisältö Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Raportin laatiminen Tehtävä Kirjaa ylös: mitä tarvekartoituksen menetelmiä tunnet? Mitä hyötyjä tai haasteita tiedät niihin

Lisätiedot

Biologi-metsästäjä-luonnonsuojelijan näkemyksiä susikannan hoidosta

Biologi-metsästäjä-luonnonsuojelijan näkemyksiä susikannan hoidosta Biologi-metsästäjä-luonnonsuojelijan näkemyksiä susikannan hoidosta Miten kannanhoito on muuttunut? Vielä 1980-luvulla ja 1990- luvun alussa susikanta oli pääasiassa sijoittunut lähinnä itärajan pintaan

Lisätiedot

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuus 5 op. Korvaa soveltuvin osin entiset BIOP102 ja BIOP103, myös YMP123

Luonnon monimuotoisuus 5 op. Korvaa soveltuvin osin entiset BIOP102 ja BIOP103, myös YMP123 Luonnon monimuotoisuus 5 op Korvaa soveltuvin osin entiset BIOP102 ja BIOP103, myös YMP123 Lähtökohdat Luopua perinteisestä tieteenalakohtaisesta opetuksesta Selittää ilmiö luonnon monimuotoisuus minimimäärällä

Lisätiedot

Tischeria ekebladella -perhosen metapopulaatiorakenne

Tischeria ekebladella -perhosen metapopulaatiorakenne Tischeria ekebladella -perhosen metapopulaatiorakenne Karita Jessica Haapasalo Helsingin yliopisto/ Bio- ja ympäristötieteet Biotieteellinen tiedekunta Ekologia ja evoluutiobiologia Syventävien opintojen

Lisätiedot

Sekvenssievoluutio ja fylogeniat

Sekvenssievoluutio ja fylogeniat Sekvenssievoluutio ja fylogeniat Miksi sekvenssien evoluutionopeus vaihtelee? -erot korvautumisnopeudessa geenien tai geenin eri osien välillä, -erot korvautumisnopeudessa eri fylogeneettisten linjojen

Lisätiedot