4. Evoluutioteoria Mitä evoluutio on? 4.2. Tieteellisen teorian yleisiä ominaisuuksia 4.3. Evoluutioteorian historiaa 4.4. Mitä darwinismi on?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4. Evoluutioteoria. 4.1. Mitä evoluutio on? 4.2. Tieteellisen teorian yleisiä ominaisuuksia 4.3. Evoluutioteorian historiaa 4.4. Mitä darwinismi on?"

Transkriptio

1 4. Evoluutioteoria 4.1. Mitä evoluutio on? 4.2. Tieteellisen teorian yleisiä ominaisuuksia 4.3. Evoluutioteorian historiaa 4.4. Mitä darwinismi on? Jatkuva muutos Yhteinen alkuperä Lajien moninkertaistuminen Asteittainen kehitys Luonnonvalinta 4.5. Darwinin evoluutioteoria revisited Mikroevoluutio Makroevoluutio 1

2 4.1. Mitä evoluutio on? Lyhyt aikaväli: alleelifrekvenssien muutosta populaatioissa Lyhyehkö aikaväli: uusien lajien ilmestymistä ja häviämistä Pitkähkö aikaväli: suuria muutoksia mm. massasukupuutot Pitkä aikaväli: evolutiivisia trendejä kehityslinjoissa; jatkuvaa, peruuttamatonta muutosta elämän historiassa 2

3 3

4 4.2. Tieteellisen teorian yleisiä ominaisuuksia: Selittää laajan kirjon luonnon ilmiöitä Perustuu luonnonlakeihin Tuottaa empiirisesti testattavia hypoteeseja Johtopäätökset alustavia, ei sisällä lopullista totuutta On kumottavissa 4

5 Teoriasta voi päätellä tietyn väitteen ja todistaa sen havainnolla todeksi. Teoria: Kaikki linnut lentävät Havainto: varis lentää Tällä ei silti ole todistettu mitään koko teorian totuudesta Vaikka varis lentää, lentävätkö kaikki linnut? Virheellisestä teoriasta on täysin mahdollista päätellä myös tosia johtopäätöksiä Peippo lentää Toisaalta, jos johtopäätös osoittautuu virheelliseksi, silloin tiedämme varmasti, että teoria on virheellinen. Strutsi ei lennä teoria on virheellinen 5

6 4.3. Evoluutioteorian historiaa 1700-luvulla elämän monimuotoisuuden selittäjänä luomisteoria 1809 ensimmäinen tieteellinen teoria: lamarkismi (Jean Babtiste de Lamarck) Hankinnaisominaisuuksien periytyminen Transformatiivinen (=muuttuva) evoluutiokäsitys 1833 uniformitarianismi (Charles Lyell) Luonnonlait ovat olleet samat menneisyydessä ja nyt, kun niitä havainnoidaan Geologiset tapahtumat luonnon prosessien seurauksena Maapallon ikä yleistä käsitystä vanhempi (kreationismi 4004 e.k.) 1858 darwinismi (Charles Darwin & Alfred Wallace) 1900 luvun alku uus-darwinismi (August Weismann) 1930-luvulta lähtien synteettinen evoluutioteoria 6

7 4.4. Mitä darwinismi on? Hyväksymmekö Darwinin evoluutioteorian? Sisältää 5 erillistä osateoriaa 1. Teoria jatkuvasta muutoksesta (perpetual change) Universaalisti pätevä 2. Teoria yhteisestä alkuperästä (common descent) Universaalisti pätevä 3. Teoria lajien moninkertaistumisesta (multiplication of species) Universaalisti pätevä 4. Teoria asteittaisesta kehityksestä (gradualism) Kiistanalainen 5. Teoria luonnon valinnasta (natural selection and survival of the fittest) Kiistanalainen 7

8 Jatkuva muutos Darwinin evoluutioteoria pohja, johon muut perustuvat Luonto ei ole muuttumaton, eikä syklisesti muuttuva, vaan luonto jatkuvassa muutostilassa Fossiiliaineiston tukema totuus Jatkuvan muutoksen osateoria saanut runsaasti tukea fossiiliaineistoista, joilla saavutetaan laajin mahdollinen aikaskaala trendien tutkimisessa Aikajana joko sedimenttien kerrosten tai radiometristen menetelmien avulla makroskooppista fossiiliaineistoa kambrikaudelta (600 milj. v. s.) alkaen Ongelmia fossiiliaineiston aukkojen seurauksena 8

9 9

10 Yhteinen alkuperä Kaikki elämän muodot periytyvät yhteisestä kantamuodosta kehityslinjojen haarautumien kautta Komparatiivisten (=vertailevien) tutkimusten tukema Taksonit, joilla on yhteinen kantamuoto lähimenneisyydessä omaavat enemmän yhteisiä piirteitä kuin taksonit, joilla on kaukaisempi yhteinen kantamuoto 10

11 Teoria yhteisestä alkuperästä taksonomisen luokittelun lähtökohta Homologiat eri kehityslinjoissa periytyvät yhteiseltä kantamuodolta Homologia: Rakenne, joka esiintyy useassa kehityslinjassa mahdollisesti muodoltaan tai toiminnaltaan erilaistuneena Homologien esiintyminen paitsi toimii todisteena yhteisestä historiasta, mutta homologien kombinaatiot toimivat myös fylogenioiden (sukupuu) rakentamisen lähtökohtana Molekyylimenetelmät vahvistaneet käsitystä 11

12 Klassinen esimerkki nisäkkäiden eturaajojen homologioista (vrt. rinnakkainen evoluutio) 12

13 Vrt. analogia: samankaltainen rakenne, jolla ei ole yhteistä alkuperää (vrt. konvergentti evoluutio) 13

14 Lajien moninkertaistuminen Evoluutio tuottaa uusia lajeja muuttamalla ja jakamalla olemassa olevia kehityslinjoja Yleisesti hyväksytty, vaikka lajikäsite ja prosessin yksityiskohdat kiistanalaisia Biologinen lajikäsite: Joukko yksilöitä, jotka tuottavat lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä keskenään Luontainen seuraus yhteisen kantamuodon teoriasta Kantamuodon jakautuessa yhdestä lajista syntyy vähintään kaksi Tapahtuu lisääntymisesteen syntymisen kautta, yleensä allopatristen (=eri alueella esiintyvien) populaatioiden välillä Lukuisia esimerkkejä, kuten Kalifornian salamanterit (allopatrinen lajiutuminen), Galápagoksen sirkut (allopatrinen lajiutuminen ja adaptiivinen radiaatio l. sopeutumislevittäytyminen) 14

15 15

16 16

17 Asteittainen kehitys Suuret näkyvät muutokset kehityslinjojen välillä ovat seurausta yksittäisten pienten muutosten kasautumisesta pitkän ajan kuluessa Perustuu ajatukseen, että suuret muutokset (esim. mutaatiot) ovat aina haitallisia Vaikka asteittaista evoluutiota tapahtuu, osa evolutiivisista muutoksista hyvin nopeita, mikä on vastoin Darwinin käsitystä asteittaisesta kehityksestä Anageneesi vs. kladogeneesi 17

18 Hidas kvantitatiivisten muutosten kasaantuminen tuottaa kvalitatiivisen muutoksen (fyleettinen gradualismi) Fossiiliaineistoista vaikea löytää jatkuvia sarjoja kanta- ja nykyisten muotojen välillä (ongelma: aikasarjojen katkokset) Kehityslinjoissa voi näkyä lyhyitä lajiutumisvaiheita ja niitä seuraavia pitkiä hitaan muutoksen jaksoja. Esim. kotieläinjalostuksessa hyppäyksellisiä muutoksia isojen mutaatioiden kautta jaksottaisten tasapainojen malli (punctuated equilibrium)» Ei hyväksy hyppäyksellisiä muutoksia ilman lajiutumista (linjan jakautumista) 18

19 19

20 Luonnonvalinta (adaptiivinen evoluutio) Selittää miksi eläimet ovat rakentuneet ympäristöjään vastaaviksi Selittää luonnollisia prosesseja, joiden kautta yksilöihin kasaantuu edullisia ominaisuuksia Taustalla ajatus sopeutumisesta Merkittävä osateoria koko evoluutioteorian hyväksymisen kannalta Erittäin paljon empiiristä tukea Koivumittarin teollisuusmelanismi Sairaalabakteerit Tuholaishyönteiset Jne. 20

21 Adaptiivisen evoluution mekanismit Ekologinen korvautuminen: ecological replacement Matelijat / nisäkkäät Ekologinen syrjäytyminen (kilpailu): ecological displacement Kanadan kolmipiikit, 2 lajia yhdessä => erilaistutaan ravinnon ja koon suhteen, 1 laji => välimuoto Konvergentti evoluutio Selkärankaisten ja mustekalojen silmä Koevoluutio eliöt toistensa resurssi mutualismi, symbioosi peto-saalissuhde parasiitti ja isäntä kasvi ja herbivori (sekventiaalinen perättäinen koevoluutio) 21

22 Darwinin matka HMS Beaglella On the Origin of species 1858 Darwin identifioi 13 eri peippolajia (nyk. sirkkuja), mutta tiesi vain yhden lajin läheisellä mantereella Nokat ja adaptiivinen radiaatio 22

23 Syntyvyys on suurempaa kuin säilyvyys - kilpailu Lisääntyminen muuntelee Ja muuntelu on perinnöllistä Valinta (selection) päättää mitkä yksilöt selviävät lisääntymisvaiheeseen saakka Parhaat yksilöt selviävät ympäristön asettamista vaatimuksista Siirtävät nämä ominaisuudet jälkeläisilleen Siis lisääntyminen avainasemassa! Tämä oli siis evoluutioteorian alku, ja valinta yksi evoluutiovoimista Uutta muuntelua tuovat voimat» Mutaatiot» Muuttoliike, migraatio Muuntelua muokkaavat voimat» Geneettinen satunnaisajautuminen, genetic drift» Valinta» Populaatiorakenne 23

24 Esimerkki valinnasta: Darwinin sirkut (Peter Grant & Rosemary Grant, Science 2006) A. Geospiza fortis B. G. magnirostris C. G. fortis Daphne Major island Geospiza fortis (C) Tavallista pienikokoisempia ja pieninokkaisia (täyttää muilla saarilla esiintyvän Geospiza fuliginosa-lajin ekolokeron) Ravinto pieniä siemeniä Tribulus cistoides 24

25 1977 kuivuus Pieniä siemeniä syödään, kun niitä on runsaasti, kun niitä on vähän, syödään mieluummin suurempia Kuolleisuus suurta Pieninokkaisemmilla suurempi kuolleisuus muutos suurinokkaisiin (A) 1982 uusi suurempi laji G. magnirostris saapui saarelle Tämä laji ja G. fortis kilpailevat potentiaalisesti samasta ravinnosta, suuremmista siemenistä Muutos pieninokkaisempaan suuntaan tapahtui

26 4.5. Darwinin evoluutioteoria revisited Uus-Darwinismi Muokkasi evoluutioteoriaa ominaisuuksien periytyvyysmekanismien vaatimalla tavalla (August Weismann, 1900-luvun alku) Synteettinen evoluutioteoria!!! 1930-luvulla populaatiogenetiikka, paleontologia, biogeografia, embryologia, systematiikka ja eläinten käyttäytyminen darwinistiseen viitekehykseen 26

27 Synteettinen evoluutioteoria Populaatiogenetiikka tutkii evoluutiota populaatioiden välisten geneettisten erojen kautta Populaatiogenetiikan asettaminen darwinistiseen viitekehykseen jakoi evoluutiobiologian kahteen erikoisalaan: 1) Mikroevoluutio Evolutiiviset muutokset alleelifrekvenseissä populaatioiden sisällä (esim. veriryhmien suhteellisten osuuksien vaihtelu ihmispopulaatioiden välillä) Käsittää muutokset lajiutumiseen asti 2) Makroevoluutio Uusien elimellisten rakenteiden synty, adaptiiviset radiaatiot, evolutiiviset trendit, fylogeneettiset suhteet, massasukupuutot ja lajia korkeampien taksonien synty Luonnonvalinta ohjaa molempia 27

28 Mikroevoluutio Alleelifrekvenssien muutoksia Periaatteessa alleelifrekvenssit pysyvät vakaina suurissa populaatioissa Hardy-Weinbergin tasapainon mukaisesti p 2 + q 2 + 2pq = 1 jos evolutiiviset voimat eivät vaikuta Muutokset tasapainotilasta ovat mikroevolutiivisia muutoksia Alleelifrekvenssejä muuttavat tekijäthän olivat: Uutta muuntelua tuovat evoluutiovoimat Mutaatiot Muuttoliike, migraatio Muuntelua muokkaavat evoluutiovoimat Geneettinen satunnaisajautuminen, genetic drift Valinta Populaatiorakenne 28

29 Mutaatiot vahinkoja DNA:n replikaatio- ja korjausmekanismeissa Substituutiot, deleetiot, insertiot, translokaatiot Mutaatioita tapahtuu eri frekvensseillä riippuen mm. DNA:n sijainnista (tuma, kloroplasti, mitokondrio, plasmidi ), geenialueesta, eliöstä (mm. aineen-vaihdunta) Neutraali, haitallinen, hyödyllinen 29

30 Migraatio, geenivirta Muualta populaatioon tuleva yksilö voi tuoda tullessaan alleelin, jota populaatiossa ei ennestään ole Tällä on vaikutusta vain, jos yksilö lisääntyy; migraatio ekologisessa mielessä ei ole sama asia Geenivirta = migraatio Riittävän voimakas geenivirta tasaa populaatioiden välisiä eroja, vähäinen tai olematon geenivirta puolestaan edesauttaa populaatioiden eriytymistä 30

31 Geneettinen satunnaisajautuminen Pienessä populaatiossa voimakkain vaikutus 31

32 Populaatiorakenne Yhtenäinen, iso, panmiktinen / isoloitunut, pieni Itsesiitos/sukusiitos/ristisiitos Vaikuttaa: Sosiaalinen rakenne Pariutumissysteemi Dispersaali Vanhempien ja jälkeläisten assosiaatio Elinympäristöjen yhtenäisyys/fragmentaatio Jakkula et al The American Journal of Human Genetics 32

33 Valinta 33

34 Makroevoluutio Makroevoluutio kuvaa suuria muutoksia evoluutiossa Evolutiiviset trendit (vrt. hevosten evoluutio) kuuluvat selvästi makroevoluution piiriin Lajiutuminen linkittää mikro- ja makroevoluution Mikroevoluution prosessit makroevoluution taustalla vrt. kuitenkin uudet innovaatiot, sukupuutot 34

35 Lajiutumistodennäköisyyksien erot linjojen välillä eivät selity yksistään alleelifrekvenssien muutoksilla Lajistovalinta Sukupuuttotodennäköisyydessä eroja kehityslinjojen välillä Lajiutumisnopeudessa eroja kehityslinjojen välillä Sattuma Esim. massasukupuutot, jotka putsaavat vanhan lajiston mahdollistaen selvinneiden lajien adaptiivisen radiaation Linjat, joilla on pieni riski hävitä tai suuri lajiutumisnopeus hallitsevat 35

36 Makroevoluutiomallit Fyleettinen gradualismi Lajit kehittyvät tasaisesti, hidas kvantitatiivisten muutosten kasaantuminen tuottaa kvalitatiivisen muutoksen ja lopulta kehityslinjojen eroamisen Jaksottaisten tasapainojen malli Kehitys hyppäyksittäin kladogeneesi = yhden jakautuminen kahdeksi Nopea lajiutumisvaihe: morfologiset muutokset uusi key-adaptaatio (innovaatio) (esim. keuhkot) Stasis Pysähtyneisyyden tila HUOM: mallit eivät ole toistensa vastakohtia! 36

37 Gradualismi: matelijoista nisäkkäisiin Triaskaudella mvs Permikaudella mvs Kivihiilikaudella mvs 37

38 Jaksottainen: sammaleläimet 38

39 Miten selittää evoluutionopeuden ajallista vaihtelua? Onko gradualismin ja punktualismin ero vain näennäinen? Aika Kladogeneesi, nopean muutoksen aika Syyt: lajiutuminen pienissä isoloituneissa populaatioissa; fossiiliaineistoissa ei välimuotoja, koska taksonit havaittavissa samassa paikassa vasta kun uusi taksoni levittäytyy ja kohtaa vanhan reunapopulaatiot epänormaaleissa olosuhteissa, mikä hajottaa homeostaattiset (tasapainotilan) mekanismit voi aiheuttaa nopeita muutoksia makromutaatiot (mutaatiot säätelygeeneissä) 39

40 Stasis, muuttumattomuuden tila Sisäiset rajoitteet (evolutive constraints) Geneettiset kehityslinjasta riippuvat rajoitteet muutoksille (kotiloille ei voi syntyä siipiä) Ekologiset rajoitteet; Esim planktinen toukka vaatii välttämättä tietynlaisen elinympäristön Ulkoiset syyt Stabiloiva luonnonvalinta; valinta karsii äärimuodot Jaksottaisten tasapainojen malli ja hyppäykselliset muutokset ilman linjan jakautumista Periaatteessa mallin vastaisia Nopea ekologinen korvautuminen (replacement) tai syrjäytyminen (displacement) voivat selittää Evoluutionopeus riippuvainen kehityslinjasta, aikakaudesta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta Todellisuudessa jaksoittaisten tasapainojen malli ja gradualismi ovat jatkumon ääripäät 40

41 Diversiteetti vs. sukupuuttovauhti Sukupuutot antavat tilaa adaptiiviselle radiaatiolle 41

Steven Kelly & Mia+Janne

Steven Kelly & Mia+Janne Luomisoppi evoluutio Steven Kelly & Mia+Janne Tämä ei ole väittely! Pidetään kiinni yhteisestä uskosta: Alussa Jumala loi Se, että on Luoja, ratkaisee paljon: käytetään sitä rohkeasti apologiassa Eri mielipiteitä

Lisätiedot

Evoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Evoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Evoluutio BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma 1 Evoluutio lajinkehitystä, jossa eliölajit muuttuvat ja niistä voi kehittyä uusia lajeja on jatkunut elämän synnystä saakka, sillä ei ole päämäärää

Lisätiedot

III Perinnöllisyystieteen perusteita

III Perinnöllisyystieteen perusteita Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 15. Populaatiogenetiikka ja evoluutio 1. Avainsanat 2. Evoluutio muuttaa geenipoolia 3. Mihin valinta kohdistuu? 4. Yksilön muuntelua

Lisätiedot

Darwin nuorena. Darwinin syntymästä on 201 vuotta ja "Lajien synnystä" 151 vuotta.

Darwin nuorena. Darwinin syntymästä on 201 vuotta ja Lajien synnystä 151 vuotta. Darwin nuorena Darwinin syntymästä on 201 vuotta ja "Lajien synnystä" 151 vuotta. Evoluutio on dynaaminen prosessi, joka pohjautuu populaatiogenetiikkaan Darwinin suurin ansio oli luonnonvalinta adaptaation

Lisätiedot

Luku 21. Evoluution perusteet

Luku 21. Evoluution perusteet 1. Evoluutio käsitteenä a. Mitä käsite evoluutio tarkoittaa? b. Miten evoluutiota tapahtuu? c. Mitkä ovat evoluution päämääriä? 2. Evoluution todisteita Mitä seuraavat evoluution todisteet osoittavat evoluutiosta?

Lisätiedot

LUOMINEN JA EVOLUUTIO

LUOMINEN JA EVOLUUTIO LUOMINEN JA EVOLUUTIO Maailman syntyminen on uskon asia Evoluutioteoria Luominen Teoria, ei totuus Lähtökohta: selittää miten elollinen maailma olisi voinut syntyä, jos mitään yliluonnollista ei ole Ei

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

Evoluutiovoimat. Ydinkysymykset. Mikä on mutaation, valinnan ja sattuman merkitys evoluutiossa?

Evoluutiovoimat. Ydinkysymykset. Mikä on mutaation, valinnan ja sattuman merkitys evoluutiossa? Evoluutiovoimat Ydinkysymykset Mikä on mutaation, valinnan ja sattuman merkitys evoluutiossa? -sattuman sysäily: populaatiokoon vaikutus -valinta: positiivinen, tasapainottava ja negatiivinen -mutaatiot:

Lisätiedot

Symbioosi 1. Selvitä, mikä merkitys evoluution ja luonnonvalinnan kannalta on seuraavilla asioilla:

Symbioosi 1. Selvitä, mikä merkitys evoluution ja luonnonvalinnan kannalta on seuraavilla asioilla: Tehtävät Lukuun 12. Tehtävä 1. Luonnonvalinta. Selvitä, mikä merkitys evoluution ja luonnonvalinnan kannalta on seuraavilla asioilla: a. reviirikäyttäytyminen b. muuttoliike (migraatio) c. soidinkäyttäytyminen

Lisätiedot

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma Lisääntyminen BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma säilyä hengissä ja lisääntyä kaksi tapaa lisääntyä suvuton suvullinen suvuttomassa lisääntymisessä uusi yksilö syntyy ilman sukusoluja suvullisessa

Lisätiedot

750367A LuK -tutkielman (10 op) aihepiirit lukuvuodelle 2009 2010

750367A LuK -tutkielman (10 op) aihepiirit lukuvuodelle 2009 2010 Oulun yliopisto Biologian laitos 750367A LuK -tutkielman (10 op) aihepiirit lukuvuodelle 2009 2010 ELÄINEKOLOGIA Akatemiatutk. Jukka Forsman Habitaatinvalinta Lajien rinnakkaiselo (species coexistence)

Lisätiedot

Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus

Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus Terhi Iso-Touru 25.5.2012 Emeritusprofessori Kalle Maijalan 85-vuotisjuhlaseminaari Naudan domestikaatio eli kesyttäminen yli 45 kiloa painavia kasvinsyöjälajeja

Lisätiedot

Miten geenit elelevät populaatioissa, vieläpä pitkiä aikoja?

Miten geenit elelevät populaatioissa, vieläpä pitkiä aikoja? Miten geenit elelevät populaatioissa, vieläpä pitkiä aikoja? Populaatio on lisääntymisyhteisö ja lisääntymisjatkumo Yksilöt ovat geenien tilapäisiä yhteenliittymiä, mutta populaatiossa geenit elelevät

Lisätiedot

Tehtävät Lukuun 15. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen

Tehtävät Lukuun 15. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen Tehtävät Lukuun 15. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen Eliöiden kehittyminen vesielämään sopeutuneista eliöistä maalla eläviin kasveihin ja eläimiin vaati monia muutoksia niiden

Lisätiedot

Evoluutioekologia 26.10.2014 1

Evoluutioekologia 26.10.2014 1 Valinnan yksiköt Laji(sto)valinta Ryhmävalinta: Ominaisuudet kehittyvät, koska ne nostavat populaation selviytymistodennäköisyyttä Laji(sto)valinta -joillain rymillä on suurempi lajiutumistodennäköisyys

Lisätiedot

Eliökunnan kehitys. BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma

Eliökunnan kehitys. BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma Eliökunnan kehitys BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma elämän historia on jaoteltu kausiin: elämän esiaika elämän vanha aika elämän keskiaika elämän uusi aika maailmankausien rajoilla on selkeitä muutoksia

Lisätiedot

Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén

Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén Sisäsiittoisuudella tarkoitetaan perinnöllisyystieteessä lisääntymistä, jossa pariutuvat yksilöt ovat enemmän

Lisätiedot

Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity

Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity Esa Koskenniemi, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus/ ELY-centralen i Södra Österbotten 19.4.2012 1 Miksi tästä nyt puhutaan. Biodiversiteettistrategian

Lisätiedot

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö Helsingin yliopisto, 0.5.01 Tehtävä 1: Pisteet /5 pistettä B-OSA, 0 p. Vastaa johdonmukaisesti kokonaisilla lauseilla. Älä ylitä annettua vastaustilaa! 1. Kuvaa sienten tehtävät metsäekosysteemissä (5

Lisätiedot

Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,,

Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,, Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,, tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla tarkoittaa

Lisätiedot

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Evoluutio ja luominen Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Väite: tiedemiehet ovat todistaneet evoluutioteorian todeksi Evoluutioteorialla tässä tarkoitan teoriaa, jonka mukaan kaikki elollinen on kehittynyt

Lisätiedot

BIOLOGIAN YHTEISVALINTA 2011 KYSYMYS 1. Mallivastaus

BIOLOGIAN YHTEISVALINTA 2011 KYSYMYS 1. Mallivastaus KYSYMYS 1 Lepät (Alnus) ovat lehtipuita, jotka elävät symbioosissa juurinystyröitä aikaansaavan Frankia - bakteerin kanssa. A. Kerro, miten leppä ottaa ravinteita. (24 p) B. Mitä ravinteita tarvitaan ja

Lisätiedot

Evoluutioteorian todennäköisyydestä

Evoluutioteorian todennäköisyydestä Evoluutioteorian todennäköisyydestä Esipuhe Evoluutioteoriaa voidaan kritisoida erityisen hyvin käyttämällä apuna todennäköisyyslaskentaa. Evoluutioteorian mukaan elämän synty ja lajien monimuotoisuus

Lisätiedot

Kvantitatiivinen genetiikka

Kvantitatiivinen genetiikka Kvantitatiivinen genetiikka - määrällisten ominaisuuksien periytymisen hallinta - mendelismi oli aluksi vastatuulessa siksi että darwinistit, joilla oli paljon valtaa Britanniassa, olivat tottuneet määrällisen

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä

Lisätiedot

Avainsanat. populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat

Avainsanat. populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat Avainsanat populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat Populaatio Populaatiolla tarkoitetaan tietyllä alueella tiettynä

Lisätiedot

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II. Niko Lankinen

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II. Niko Lankinen Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II Niko Lankinen Sisältö Neuroneille tyypilliset molekyylit Suoraa jatkoa Niinan esitykseen Alkion aivojen vertailua Neuromeerinen malli Neuromeerisen mallin

Lisätiedot

S Laskennallinen systeemibiologia

S Laskennallinen systeemibiologia S-114.2510 Laskennallinen systeemibiologia 3. Harjoitus 1. Koska tilanne on Hardy-Weinbergin tasapainossa luonnonvalintaa lukuunottamatta, saadaan alleeleista muodostuvien eri tsygoottien genotyyppifrekvenssit

Lisätiedot

Muurahaisyhdyskuntien sosiaalinen evoluutio

Muurahaisyhdyskuntien sosiaalinen evoluutio Muurahaisyhdyskuntien sosiaalinen evoluutio Liselotte Sundström one special difficulty... at first appeared insuperable, and actually fatal to my whole theory... [The] neuters [of social insects] often

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo

Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo Kolme tasoa: Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo 1. Lajinsisäinen monimuotoisuus tarkoittaa erilaisten fenotyyppisten ja genotyyppisten muotojen runsautta 2. Lajistomonimuotoisuus

Lisätiedot

Sisällys Esipuhe 11 Johdanto 14 Tieteen arvovalta ja tieteellisen keskustelun vapaus 28 Myytti pyyteettömästä tieteentekijästä 36 Tieteen rajat ja rajojen vartijat 39 Kirjan perusjuoni 44 Aukkojen jumala

Lisätiedot

MAR-C Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (syksy 2016, 6 op)

MAR-C Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (syksy 2016, 6 op) MAR-C1002 - Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (syksy 2016, 6 op) Sirkku Manninen Yliopistonlehtori, dosentti Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto sirkku.manninen@helsinki.fi Ekologia

Lisätiedot

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2. Uhanalaisuusluokat Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 IUCN:n uhanalaisuusluokitus Uhanalaisuusarvioinnissa ja luokittelussa

Lisätiedot

Kestävän kehityksen välttämättömyys

Kestävän kehityksen välttämättömyys Tähän uskon uskotko sinä? hissipuhe muutoksesta ja tulevaisuudesta: Kestävän kehityksen välttämättömyys Mauri Åhlberg Professori, Helsingin yliopisto http://www.helsinki.fi/people/mauri.a hlberg Ohjelman

Lisätiedot

Molekyylipopulaatiogenetiikka

Molekyylipopulaatiogenetiikka Molekyylipopulaatiogenetiikka Hedrick 2005, kappale 8, pp. 452-462, 428-449 Demografian ja valinnan vaikutukset koalesenssipuihin Valinnan havaitseminen TajimanD Divergenssin ja polymorfismin vertailu

Lisätiedot

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista jauhelihaa... Ei lintusilppureita Siipyyhyn Ihmisen

Lisätiedot

Arkkitehtuurien tutkimus Outi Räihä. OHJ-3200 Ohjelmistoarkkitehtuurit. Darwin-projekti. Johdanto

Arkkitehtuurien tutkimus Outi Räihä. OHJ-3200 Ohjelmistoarkkitehtuurit. Darwin-projekti. Johdanto OHJ-3200 Ohjelmistoarkkitehtuurit 1 Arkkitehtuurien tutkimus Outi Räihä 2 Darwin-projekti Darwin-projekti: Akatemian rahoitus 2009-2011 Arkkitehtuurisuunnittelu etsintäongelmana Geneettiset algoritmit

Lisätiedot

Evoluutiovoimat. Mikä on mutaation, valinnan ja sattuman merkitys evoluutiossa?

Evoluutiovoimat. Mikä on mutaation, valinnan ja sattuman merkitys evoluutiossa? Evoluutiovoimat Mikä on mutaation, valinnan ja sattuman merkitys evoluutiossa? -sattuman sysäily: populaatiokoon vaikutus -valinta: positiivinen, tasapainottava ja negatiivinen -mutaatiot: neutraalien,

Lisätiedot

BIOLOGIA. Aihekokonaisuudet. Biologian opetuksessa huomioidaan erityisesti seuraavat aihekokonaisuudet: kestävä kehitys teknologia ja yhteiskunta

BIOLOGIA. Aihekokonaisuudet. Biologian opetuksessa huomioidaan erityisesti seuraavat aihekokonaisuudet: kestävä kehitys teknologia ja yhteiskunta BIOLOGIA Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin ja

Lisätiedot

5.7. Biologia. Opetuksen tavoitteet

5.7. Biologia. Opetuksen tavoitteet 5.7. Biologia Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin

Lisätiedot

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Biologinen tieto ja ymmärrys 7 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja tunnistamaan

Lisätiedot

Miten luontoarvoja kompensoidaan?

Miten luontoarvoja kompensoidaan? Miten luontoarvoja kompensoidaan? Tampere 13.6.2017 Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 HT Nina V. Nygren, ympäristöpolitiikan yliopistonlehtori ma., Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto

Lisätiedot

5.7 Biologia Perusopetus Opetuksen tavoitteet Valinnaiset kurssit 1. Elämä ja evoluutio (bi1) 2. Ekosysteemit ja ympäristönsuojelu (bi2)

5.7 Biologia Perusopetus Opetuksen tavoitteet Valinnaiset kurssit 1. Elämä ja evoluutio (bi1) 2. Ekosysteemit ja ympäristönsuojelu (bi2) 5.7 Biologia Biologia tutkii elämää ja sen edellytyksiä. Opetus syventää aikuisopiskelijan luonnontuntemusta ja auttaa ymmärtämään luonnon perusilmiöitä. Biologian opiskelu kehittää opiskelijan luonnontieteellistä

Lisätiedot

.Lintujen eroja muihin mallilajeihin verrattuna:

.Lintujen eroja muihin mallilajeihin verrattuna: LINNUT KOE-ELÄIMINÄ Lintujen käyttö koe-eläiminä Koe-eläinkurssi 1.9.2011 Heli Siitari Jyväskylän yliopisto ARTIKKELIEN LUKUMÄÄRÄ (TUHANSIA) 225 200 175 150 125 100 75 50 25 0 ROTTA HIIRI KANI 12 10 8

Lisätiedot

Kysymys 1: Mallivastaus:

Kysymys 1: Mallivastaus: Kysymys 1: Selitä solukalvon rakenne havainnollisesti. Mitä tarkoitetaan aktiivisella kuljetuksella solukalvon läpi, mihin se perustuu ja mihin sitä käytetään solussa? Mallivastaus: Solukalvo on puoliläpäisevä

Lisätiedot

LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2003, OPETUSHALLITUKSEN MÄÄRÄYS 33/011/2003

LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2003, OPETUSHALLITUKSEN MÄÄRÄYS 33/011/2003 LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2003, OPETUSHALLITUKSEN MÄÄRÄYS 33/011/2003 -BIOLOGIA (s. 1-5) -KEMIA (s. 6-7) BIOLOGIA Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset

Lisätiedot

Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu

Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu Tiedotustilaisuus Säätytalo 9.11.2009 Ympäristöjohtaja Veikko Marttila Maa- ja metsätalousministeriö Miksi Suomeen kansallinen

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Lähtökohdat Miten

Lisätiedot

Sukusiitostaantuma mikä, miksi, milloin?

Sukusiitostaantuma mikä, miksi, milloin? Sukusiitostaantuma mikä, miksi, milloin? Katariina Mäki 2008 Artikkeli pohjautuu tanskalaisten kotieläintieteilijöiden Kristensenin ja Sørensenin tekemään katsaukseen sukusiitoksesta. He ovat yhdistelleet

Lisätiedot

8. Saarieliömaantiede

8. Saarieliömaantiede 8. Saarieliömaantiede 8.1. Taustaa 8.2. Levittäytymisen ja kolonisaation ongelmat saariympäristössä 8.3. Sukupuuttouhka saariympäristössä 8.4. Saariteoria 8.5. Saariteoria ja käytännön sovellutukset 8.6.

Lisätiedot

10. Lajimäärän globaalit trendit

10. Lajimäärän globaalit trendit 10. Lajimäärän globaalit trendit Selkein ja klassisin trendi: lajimäärä pienenee tropiikista poispäin Havaittu jo 1800-luvun alkupuolella (Humboldt, Wallace jne.) Pätee myös korkeammilla taksonomisilla

Lisätiedot

Geenitutkimusta: evoluutiosta kohti geenivarojen suojelua ja jalostusta

Geenitutkimusta: evoluutiosta kohti geenivarojen suojelua ja jalostusta Geenitutkimusta: evoluutiosta kohti geenivarojen suojelua ja jalostusta 19.10.2016 Metsätieteen päivä Outi Savolainen, Oulun yliopisto, Genetiikan ja fysiologian tutkimusyksikkö Käyttölisenssi: CC BY 4.0

Lisätiedot

EVOLUUTIOTEORIAN ANALYYSI

EVOLUUTIOTEORIAN ANALYYSI EVOLUUTIOTEORIAN ANALYYSI EVOLUUTIO-OPETUS SUURENNUSLASIN ALLA OSA 1 Mikko Tuuliranta 1 KOULUBIOLOGIAN ANALYYSI Evoluutio-opetus suurennuslasin alla Mikko Tuuliranta, kirurgian erik. lääkäri Osa 1 (4/2013)

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet?

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Harvinaiset-seminaari TYKS 29.9.2011 Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyspoliklinikka Miksi Harvinaiset-seminaarissa puhutaan

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden evoluutio 1985-2008

Rahoitusmarkkinoiden evoluutio 1985-2008 Rahoitusmarkkinoiden evoluutio 1985-2008 Tieteen päivät; Rahamuseo 7.1.2009 Ekonomisti Pentti Forsman Suomen Pankki 1 Evoluutio rahoitusmarkkinoilla esityksen rakenne Darwinin ideat ja rahoitusmarkkinat

Lisätiedot

SAIMAANNORPPA Kannan koon arvioinnista Tero Sipilä & Tuomo Kokkonen Metsähallitus, Etelä-Suomen Luontopalvelut Akselinkatu 8, 57130, Savonlinna

SAIMAANNORPPA Kannan koon arvioinnista Tero Sipilä & Tuomo Kokkonen Metsähallitus, Etelä-Suomen Luontopalvelut Akselinkatu 8, 57130, Savonlinna Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari. Rantasalmi 28.5.21 SAIMAANNORPPA Kannan koon arvioinnista Tero Sipilä & Tuomo Kokkonen Metsähallitus, Etelä-Suomen Luontopalvelut Akselinkatu 8, 5713,

Lisätiedot

Eliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Eliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Eliömaailma BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Aitotumalliset l. eukaryootit Esitumalliset l. prokaryootit kasvit arkit alkueliöt sienet bakteerit eläimet Eliökunnan sukupuu Tumattomat eliöt

Lisätiedot

KOULUBIOLOGIAN ANALYYSI Evoluutio-opetus suurennuslasin alla

KOULUBIOLOGIAN ANALYYSI Evoluutio-opetus suurennuslasin alla 1 KOULUBIOLOGIAN ANALYYSI Evoluutio-opetus suurennuslasin alla Mikko Tuuliranta, kirurgian erik. lääkäri Osa 1 (4/2013) (Joiltain osiltaan päivitetty/oikaistu 8/2013 sekä 1/2014; ks. saatesanojen lopusta.)

Lisätiedot

4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön

4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön 4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön Sisällys 1. Avainsanat 2. Sopeutuminen 3. Ympäristön resurssit 4. Abioottiset tekijät 1/2 5. Abioottiset tekijät 2/2 6. Optimi- ja sietoalue 7. Yhteyttäminen 8. Kasvien

Lisätiedot

Suomenhevosten askelja hyppyominaisuuksien periytyvyys. Suomenhevosten jalostuspäivät 10.2.2016 Aino Aminoff

Suomenhevosten askelja hyppyominaisuuksien periytyvyys. Suomenhevosten jalostuspäivät 10.2.2016 Aino Aminoff Suomenhevosten askelja hyppyominaisuuksien periytyvyys Suomenhevosten jalostuspäivät 10.2.2016 Aino Aminoff Suomenhevosten laatuarvostelu Suomenhevosten laatuarvostelu on 3-5 v. suomenhevosille suunnattu

Lisätiedot

Itsekkäät geenit sosiaalisissa yhteisöissä

Itsekkäät geenit sosiaalisissa yhteisöissä Itsekkäät geenit sosiaalisissa yhteisöissä Pekka Pamilo Uusi genomitutkimus tuottaa tietoa mekanismeista, jotka säätelevät hyönteisyhteiskuntien kehitystä. Tämä tieto on läheisesti kytköksissä sukulaisvalinnan

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys. Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

Tunnista lajit ja logot

Tunnista lajit ja logot Tunnista lajit ja logot Tehtävässä testataan kuinka monta lähiympäristön eläin- tai kasviasukasta oppilaat tuntevat. Tarkoituksena on sen jälkeen miettiä, miksi näistä (ja muista) lajeista on syytä välittää.

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,

Lisätiedot

Laskentojen hyödyntäminen paikallistasolla: esimerkki TLY:stä. Esko Gustafsson, Kim Kuntze

Laskentojen hyödyntäminen paikallistasolla: esimerkki TLY:stä. Esko Gustafsson, Kim Kuntze Laskentojen hyödyntäminen paikallistasolla: esimerkki TLY:stä Esko Gustafsson, Kim Kuntze 1. Kaksi artikkelia TLY:n juhlavuonna 2. 1. Kannanarviot Noin 75 tarpeeksi yleistä lajia: vakiolinjat Tarpeeksi

Lisätiedot

GENOMINEN VALINTA HEVOSJALOSTUKSESSA. Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus

GENOMINEN VALINTA HEVOSJALOSTUKSESSA. Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus GENOMINEN VALINTA HEVOSJALOSTUKSESSA Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus Genominen valinta genomisessa valinnassa eläimen jalostusarvo selvitetään DNA:n sisältämän perintöaineksen tiedon avulla Genomi

Lisätiedot

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla.

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla. 1. Banaanikärpänen dihybridiristeytys. Banaanikärpäsillä silmät voivat olla valkoiset (resessiivinen ominaisuus, alleeli v) tai punaiset (alleeli V). Toisessa kromosomissa oleva geeni määrittää siipien

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Green care. Kuva: Hannele Siltala

Green care. Kuva: Hannele Siltala Green care Kuva: Hannele Siltala Ihmisen ja ympäristön vuorovaikutus - Perinteinen elämäntapa: luonnonläheisyys, riippuvuus luonnon antimista - Teknistyminen: elämäntavan irtaantuminen luonnosta - Ympäristöongelmat

Lisätiedot

EVOLUUTION MERKITYKSISTÄ JA NIIDEN TUOTTAMASTA YMMÄRRYKSESTÄ ERITYISTARKASTELUSSA GEENIEN JA KULTTUURIN RINNAKKAISEVOLUUTIOTEORIA

EVOLUUTION MERKITYKSISTÄ JA NIIDEN TUOTTAMASTA YMMÄRRYKSESTÄ ERITYISTARKASTELUSSA GEENIEN JA KULTTUURIN RINNAKKAISEVOLUUTIOTEORIA EVOLUUTION MERKITYKSISTÄ JA NIIDEN TUOTTAMASTA YMMÄRRYKSESTÄ ERITYISTARKASTELUSSA GEENIEN JA KULTTUURIN RINNAKKAISEVOLUUTIOTEORIA Jukka Ruokanen Pro gradu-tutkielma Filosofia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian

Lisätiedot

5. Evoluutiotekijöiden vaikutusalue...58

5. Evoluutiotekijöiden vaikutusalue...58 56 5. Evoluutiotekijöiden vaikutusalue...58 5.1 Lajiutuminen...58 5.1.1 Kokeellisesti tapahtumia todistettuja lajiutumis-...58 5.1.2 Lajiutumisen seurauksia...59 5.1.3 Lajiutumisen Erikostuminen muuntelupotentiaalin

Lisätiedot

Kurssin suorittaminen

Kurssin suorittaminen Kurssin suorittaminen - Oppikirja: Kokkonen ym.: Lukion biologia, eliömaailma. Otava, 2010 (tai uudempi). Kurssi koostuu kolmesta osasta: 1. Kurssikoe (18 pistettä): 1. Kaikille pakollinen käsitteenmäärittelytehtävä.

Lisätiedot

Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta

Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta IPR-lakimies Ari-Pekka Launne Helsinki 3.6.2015 Oikeuksien varmistaminen Tuotekehitys Markkinoilletulo Brändi TUOTE ja sen SUOJAUS Kartoitus Seuranta Palaute

Lisätiedot

Sekvenssievoluutio ja fylogeniat

Sekvenssievoluutio ja fylogeniat Sekvenssievoluutio ja fylogeniat Miksi sekvenssien evoluutionopeus vaihtelee? -erot korvautumisnopeudessa geenien tai geenin eri osien välillä, -erot korvautumisnopeudessa eri fylogeneettisten linjojen

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet. Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus,

Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet. Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus, Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus, 2.2.2017 Populaatio ja populaatiokoko (kriteerit A, C ja D) Populaatiolla tarkoitetaan lajin tarkastelualueella elävää

Lisätiedot

Siirtogeenisten puiden ympäristövaikutukset

Siirtogeenisten puiden ympäristövaikutukset Helmi Kuittinen Siirtogeenisten puiden ympäristövaikutukset e e m t a Aluksi Riskinarvioinnissa arvioidaan siirtogeenisen materiaalin käytön ympäristö-(ja terveys)vaikutuksia. Kunkin siirtogeenisen puun

Lisätiedot

Tieteenfilosofia 3/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Tieteenfilosofia 3/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia Tieteenfilosofia 3/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Keskeisiä peruskäsitteitä Päättely on sellaista ajattelutoimintaa, joka etenee premisseistä eli oletuksista johtopäätökseen

Lisätiedot

x _ Miksi elinikä ei ole rajaton? Mediterranean fruitfly (Ceratitis capitata) Eliniän jakautuma

x _ Miksi elinikä ei ole rajaton? Mediterranean fruitfly (Ceratitis capitata) Eliniän jakautuma Vanhenemisen fysiologia 1 Elinikä ja vanheneminen Käsitteet Elinikä - yksilön elinikä Eliniän odotusarvo, aktuaarinen (kirjanpidollinen) elinikä - keskimääräinen odotettavissa oleva elinikä tietylle lajille,

Lisätiedot

Geenitekniikan perusmenetelmät

Geenitekniikan perusmenetelmät Loppukurssikoe To klo 14-16 2 osiota: monivalintatehtäväosio ja kirjallinen osio, jossa vastataan kahteen kysymykseen viidestä. Koe on auki klo 14.05-16. Voit tehdä sen oppitunnilla, jolloin saat tarvittaessa

Lisätiedot

Johdat us eläinplankt onin maail maan

Johdat us eläinplankt onin maail maan Johdat us eläinplankt onin maail maan Anne-Mari Ventelä Pyhäjärvi-instituutti 1 Eläinplankt onryhmät Alkueläimet (Protozoa) Rataseläimet (Rotatoria) Äyriäiseläinplankton Vesikirput (Cladocera) Hankajalkaisäyriäiset

Lisätiedot

Evoluutioteorian kehitys Darwinista nykypäivään

Evoluutioteorian kehitys Darwinista nykypäivään Evoluutioteorian kehitys Darwinista nykypäivään Petter Portin Charles Darwin (1809 82) on oikeutetusti evoluutioteorian isä. Silti hän ei ole ensimmäinen, joka esitti ajatuksen eliökunnan vähittäisestä

Lisätiedot

ENG3043.Kand Kandidaatintyö ja seminaari aloitusluento Tutkimussuunnitelman laatiminen

ENG3043.Kand Kandidaatintyö ja seminaari aloitusluento Tutkimussuunnitelman laatiminen ENG3043.Kand Kandidaatintyö ja seminaari aloitusluento 12.9.2016 Tutkimussuunnitelman laatiminen Prof. (Professor of Practise) Risto Kiviluoma, Sillanrakennustekniikka Tutkimussuunnitelma Tutkimussuunnitelman

Lisätiedot

TUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA-

TUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA- TUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA- LYYSIEN VALOSSA Järvi Hämeenlinnan Tuuloksen Pannujärvi (tunnus 35.793.1.002, vesiala 0,362 km 2, suurin syvyys 12 m ja tilavuus 1,4 milj. m 3

Lisätiedot

organisaatiotasot molekyylitasolta biosfääriin ökunnan monimuotoisuutta ja ymmärtämään eliöiden sopeutumisen erilaisiin ympäristöihin irteet

organisaatiotasot molekyylitasolta biosfääriin ökunnan monimuotoisuutta ja ymmärtämään eliöiden sopeutumisen erilaisiin ympäristöihin irteet BIOLOGIA Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin ja

Lisätiedot

Vuosiluokilla 5-6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta.

Vuosiluokilla 5-6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta. BIOLOGIA JA MAANTIETO Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. oppii tunnistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja niiden elinympäristöjen välistä vuorovaikutusta sekä arvostamaan ja

Lisätiedot

Genomin evoluutio. Miten genomin koko ja rakenne muuttuvat ja miten sitä tutkitaan?

Genomin evoluutio. Miten genomin koko ja rakenne muuttuvat ja miten sitä tutkitaan? Genomin evoluutio Miten genomin koko ja rakenne muuttuvat ja miten sitä tutkitaan? -duplikaatiot: geenien, geenin osien duplikaatiot, segmentaaliset, koko genomin duplikaatiot -duplikoituneiden geenien

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Etiikka, tiede ja arvot Luento 5. Farmasian tdk. 14.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi Reduktionistisen ohjelman pyramidi: Humanistiset Yhteiskuntatieteet Psykologia

Lisätiedot

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio

Lisätiedot

Luento-osuusosuus. tilasto-ohjelmistoaohjelmistoa

Luento-osuusosuus. tilasto-ohjelmistoaohjelmistoa Kurssin suorittaminen Kvantitatiiviset menetelmät Sami Fredriksson/Hanna Wass Yleisen valtio-oppi oppi Kevät 2010 Luento-osuusosuus Tentti to 4.3. klo 10-12, 12, U40 P674 Uusintamahdollisuus laitoksen

Lisätiedot

Tischeria ekebladella -perhosen metapopulaatiorakenne

Tischeria ekebladella -perhosen metapopulaatiorakenne Tischeria ekebladella -perhosen metapopulaatiorakenne Karita Jessica Haapasalo Helsingin yliopisto/ Bio- ja ympäristötieteet Biotieteellinen tiedekunta Ekologia ja evoluutiobiologia Syventävien opintojen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen Tutkija Maiju Lehtiniemi HELCOM seurannan yhteydessä kerätty aikasarja vuodesta 1979 Eri merialueilta: -Varsinainen Itämeri -Suomenlahti -Pohjanlahti

Lisätiedot

Neandertalinihmisen ja nykyihmisen suhde molekyyligenetiikan valossa

Neandertalinihmisen ja nykyihmisen suhde molekyyligenetiikan valossa Neandertalinihmisen ja nykyihmisen suhde molekyyligenetiikan valossa Petter Portin Kysymys siitä, ovatko nykyihminen (Homo sapiens) ja neandertalinihminen (Homo neanderthalensis) kaksi eri lajia vai saman

Lisätiedot

ISOJOEN JA KAUHAJOEN ALUEEN TAIMENTEN GENEETTISET TUTKIMUKSET JA HOITOSUOSITUKSET

ISOJOEN JA KAUHAJOEN ALUEEN TAIMENTEN GENEETTISET TUTKIMUKSET JA HOITOSUOSITUKSET ISOJOEN JA KAUHAJOEN ALUEEN TAIMENTEN GENEETTISET TUTKIMUKSET JA HOITOSUOSITUKSET Taimenpäivä 12.12.2016 Isojoki Kodesjärven kylätalo Eero Jutila Nettiosoite http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/519534/lukeluobio_52_2015.pdf?sequence=1

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

Aika empiirisenä käsitteenä. FT Matias Slavov Filosofian yliopistonopettaja Jyväskylän yliopisto

Aika empiirisenä käsitteenä. FT Matias Slavov Filosofian yliopistonopettaja Jyväskylän yliopisto Aika empiirisenä käsitteenä FT Matias Slavov Filosofian yliopistonopettaja Jyväskylän yliopisto Luonnonfilosofian seuran kokous 7.3.2017 Esitelmän kysymys ja tavoite: Pääkysymys: Onko aika empiirinen käsite?

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuus 5 op. Korvaa soveltuvin osin entiset BIOP102 ja BIOP103, myös YMP123

Luonnon monimuotoisuus 5 op. Korvaa soveltuvin osin entiset BIOP102 ja BIOP103, myös YMP123 Luonnon monimuotoisuus 5 op Korvaa soveltuvin osin entiset BIOP102 ja BIOP103, myös YMP123 Lähtökohdat Luopua perinteisestä tieteenalakohtaisesta opetuksesta Selittää ilmiö luonnon monimuotoisuus minimimäärällä

Lisätiedot