4. Evoluutioteoria Mitä evoluutio on? 4.2. Tieteellisen teorian yleisiä ominaisuuksia 4.3. Evoluutioteorian historiaa 4.4. Mitä darwinismi on?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4. Evoluutioteoria. 4.1. Mitä evoluutio on? 4.2. Tieteellisen teorian yleisiä ominaisuuksia 4.3. Evoluutioteorian historiaa 4.4. Mitä darwinismi on?"

Transkriptio

1 4. Evoluutioteoria 4.1. Mitä evoluutio on? 4.2. Tieteellisen teorian yleisiä ominaisuuksia 4.3. Evoluutioteorian historiaa 4.4. Mitä darwinismi on? Jatkuva muutos Yhteinen alkuperä Lajien moninkertaistuminen Asteittainen kehitys Luonnonvalinta 4.5. Darwinin evoluutioteoria revisited Mikroevoluutio Makroevoluutio 1

2 4.1. Mitä evoluutio on? Lyhyt aikaväli: alleelifrekvenssien muutosta populaatioissa Lyhyehkö aikaväli: uusien lajien ilmestymistä ja häviämistä Pitkähkö aikaväli: suuria muutoksia mm. massasukupuutot Pitkä aikaväli: evolutiivisia trendejä kehityslinjoissa; jatkuvaa, peruuttamatonta muutosta elämän historiassa 2

3 3

4 4.2. Tieteellisen teorian yleisiä ominaisuuksia: Selittää laajan kirjon luonnon ilmiöitä Perustuu luonnonlakeihin Tuottaa empiirisesti testattavia hypoteeseja Johtopäätökset alustavia, ei sisällä lopullista totuutta On kumottavissa 4

5 Teoriasta voi päätellä tietyn väitteen ja todistaa sen havainnolla todeksi. Teoria: Kaikki linnut lentävät Havainto: varis lentää Tällä ei silti ole todistettu mitään koko teorian totuudesta Vaikka varis lentää, lentävätkö kaikki linnut? Virheellisestä teoriasta on täysin mahdollista päätellä myös tosia johtopäätöksiä Peippo lentää Toisaalta, jos johtopäätös osoittautuu virheelliseksi, silloin tiedämme varmasti, että teoria on virheellinen. Strutsi ei lennä teoria on virheellinen 5

6 4.3. Evoluutioteorian historiaa 1700-luvulla elämän monimuotoisuuden selittäjänä luomisteoria 1809 ensimmäinen tieteellinen teoria: lamarkismi (Jean Babtiste de Lamarck) Hankinnaisominaisuuksien periytyminen Transformatiivinen (=muuttuva) evoluutiokäsitys 1833 uniformitarianismi (Charles Lyell) Luonnonlait ovat olleet samat menneisyydessä ja nyt, kun niitä havainnoidaan Geologiset tapahtumat luonnon prosessien seurauksena Maapallon ikä yleistä käsitystä vanhempi (kreationismi 4004 e.k.) 1858 darwinismi (Charles Darwin & Alfred Wallace) 1900 luvun alku uus-darwinismi (August Weismann) 1930-luvulta lähtien synteettinen evoluutioteoria 6

7 4.4. Mitä darwinismi on? Hyväksymmekö Darwinin evoluutioteorian? Sisältää 5 erillistä osateoriaa 1. Teoria jatkuvasta muutoksesta (perpetual change) Universaalisti pätevä 2. Teoria yhteisestä alkuperästä (common descent) Universaalisti pätevä 3. Teoria lajien moninkertaistumisesta (multiplication of species) Universaalisti pätevä 4. Teoria asteittaisesta kehityksestä (gradualism) Kiistanalainen 5. Teoria luonnon valinnasta (natural selection and survival of the fittest) Kiistanalainen 7

8 Jatkuva muutos Darwinin evoluutioteoria pohja, johon muut perustuvat Luonto ei ole muuttumaton, eikä syklisesti muuttuva, vaan luonto jatkuvassa muutostilassa Fossiiliaineiston tukema totuus Jatkuvan muutoksen osateoria saanut runsaasti tukea fossiiliaineistoista, joilla saavutetaan laajin mahdollinen aikaskaala trendien tutkimisessa Aikajana joko sedimenttien kerrosten tai radiometristen menetelmien avulla makroskooppista fossiiliaineistoa kambrikaudelta (600 milj. v. s.) alkaen Ongelmia fossiiliaineiston aukkojen seurauksena 8

9 9

10 Yhteinen alkuperä Kaikki elämän muodot periytyvät yhteisestä kantamuodosta kehityslinjojen haarautumien kautta Komparatiivisten (=vertailevien) tutkimusten tukema Taksonit, joilla on yhteinen kantamuoto lähimenneisyydessä omaavat enemmän yhteisiä piirteitä kuin taksonit, joilla on kaukaisempi yhteinen kantamuoto 10

11 Teoria yhteisestä alkuperästä taksonomisen luokittelun lähtökohta Homologiat eri kehityslinjoissa periytyvät yhteiseltä kantamuodolta Homologia: Rakenne, joka esiintyy useassa kehityslinjassa mahdollisesti muodoltaan tai toiminnaltaan erilaistuneena Homologien esiintyminen paitsi toimii todisteena yhteisestä historiasta, mutta homologien kombinaatiot toimivat myös fylogenioiden (sukupuu) rakentamisen lähtökohtana Molekyylimenetelmät vahvistaneet käsitystä 11

12 Klassinen esimerkki nisäkkäiden eturaajojen homologioista (vrt. rinnakkainen evoluutio) 12

13 Vrt. analogia: samankaltainen rakenne, jolla ei ole yhteistä alkuperää (vrt. konvergentti evoluutio) 13

14 Lajien moninkertaistuminen Evoluutio tuottaa uusia lajeja muuttamalla ja jakamalla olemassa olevia kehityslinjoja Yleisesti hyväksytty, vaikka lajikäsite ja prosessin yksityiskohdat kiistanalaisia Biologinen lajikäsite: Joukko yksilöitä, jotka tuottavat lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä keskenään Luontainen seuraus yhteisen kantamuodon teoriasta Kantamuodon jakautuessa yhdestä lajista syntyy vähintään kaksi Tapahtuu lisääntymisesteen syntymisen kautta, yleensä allopatristen (=eri alueella esiintyvien) populaatioiden välillä Lukuisia esimerkkejä, kuten Kalifornian salamanterit (allopatrinen lajiutuminen), Galápagoksen sirkut (allopatrinen lajiutuminen ja adaptiivinen radiaatio l. sopeutumislevittäytyminen) 14

15 15

16 16

17 Asteittainen kehitys Suuret näkyvät muutokset kehityslinjojen välillä ovat seurausta yksittäisten pienten muutosten kasautumisesta pitkän ajan kuluessa Perustuu ajatukseen, että suuret muutokset (esim. mutaatiot) ovat aina haitallisia Vaikka asteittaista evoluutiota tapahtuu, osa evolutiivisista muutoksista hyvin nopeita, mikä on vastoin Darwinin käsitystä asteittaisesta kehityksestä Anageneesi vs. kladogeneesi 17

18 Hidas kvantitatiivisten muutosten kasaantuminen tuottaa kvalitatiivisen muutoksen (fyleettinen gradualismi) Fossiiliaineistoista vaikea löytää jatkuvia sarjoja kanta- ja nykyisten muotojen välillä (ongelma: aikasarjojen katkokset) Kehityslinjoissa voi näkyä lyhyitä lajiutumisvaiheita ja niitä seuraavia pitkiä hitaan muutoksen jaksoja. Esim. kotieläinjalostuksessa hyppäyksellisiä muutoksia isojen mutaatioiden kautta jaksottaisten tasapainojen malli (punctuated equilibrium)» Ei hyväksy hyppäyksellisiä muutoksia ilman lajiutumista (linjan jakautumista) 18

19 19

20 Luonnonvalinta (adaptiivinen evoluutio) Selittää miksi eläimet ovat rakentuneet ympäristöjään vastaaviksi Selittää luonnollisia prosesseja, joiden kautta yksilöihin kasaantuu edullisia ominaisuuksia Taustalla ajatus sopeutumisesta Merkittävä osateoria koko evoluutioteorian hyväksymisen kannalta Erittäin paljon empiiristä tukea Koivumittarin teollisuusmelanismi Sairaalabakteerit Tuholaishyönteiset Jne. 20

21 Adaptiivisen evoluution mekanismit Ekologinen korvautuminen: ecological replacement Matelijat / nisäkkäät Ekologinen syrjäytyminen (kilpailu): ecological displacement Kanadan kolmipiikit, 2 lajia yhdessä => erilaistutaan ravinnon ja koon suhteen, 1 laji => välimuoto Konvergentti evoluutio Selkärankaisten ja mustekalojen silmä Koevoluutio eliöt toistensa resurssi mutualismi, symbioosi peto-saalissuhde parasiitti ja isäntä kasvi ja herbivori (sekventiaalinen perättäinen koevoluutio) 21

22 Darwinin matka HMS Beaglella On the Origin of species 1858 Darwin identifioi 13 eri peippolajia (nyk. sirkkuja), mutta tiesi vain yhden lajin läheisellä mantereella Nokat ja adaptiivinen radiaatio 22

23 Syntyvyys on suurempaa kuin säilyvyys - kilpailu Lisääntyminen muuntelee Ja muuntelu on perinnöllistä Valinta (selection) päättää mitkä yksilöt selviävät lisääntymisvaiheeseen saakka Parhaat yksilöt selviävät ympäristön asettamista vaatimuksista Siirtävät nämä ominaisuudet jälkeläisilleen Siis lisääntyminen avainasemassa! Tämä oli siis evoluutioteorian alku, ja valinta yksi evoluutiovoimista Uutta muuntelua tuovat voimat» Mutaatiot» Muuttoliike, migraatio Muuntelua muokkaavat voimat» Geneettinen satunnaisajautuminen, genetic drift» Valinta» Populaatiorakenne 23

24 Esimerkki valinnasta: Darwinin sirkut (Peter Grant & Rosemary Grant, Science 2006) A. Geospiza fortis B. G. magnirostris C. G. fortis Daphne Major island Geospiza fortis (C) Tavallista pienikokoisempia ja pieninokkaisia (täyttää muilla saarilla esiintyvän Geospiza fuliginosa-lajin ekolokeron) Ravinto pieniä siemeniä Tribulus cistoides 24

25 1977 kuivuus Pieniä siemeniä syödään, kun niitä on runsaasti, kun niitä on vähän, syödään mieluummin suurempia Kuolleisuus suurta Pieninokkaisemmilla suurempi kuolleisuus muutos suurinokkaisiin (A) 1982 uusi suurempi laji G. magnirostris saapui saarelle Tämä laji ja G. fortis kilpailevat potentiaalisesti samasta ravinnosta, suuremmista siemenistä Muutos pieninokkaisempaan suuntaan tapahtui

26 4.5. Darwinin evoluutioteoria revisited Uus-Darwinismi Muokkasi evoluutioteoriaa ominaisuuksien periytyvyysmekanismien vaatimalla tavalla (August Weismann, 1900-luvun alku) Synteettinen evoluutioteoria!!! 1930-luvulla populaatiogenetiikka, paleontologia, biogeografia, embryologia, systematiikka ja eläinten käyttäytyminen darwinistiseen viitekehykseen 26

27 Synteettinen evoluutioteoria Populaatiogenetiikka tutkii evoluutiota populaatioiden välisten geneettisten erojen kautta Populaatiogenetiikan asettaminen darwinistiseen viitekehykseen jakoi evoluutiobiologian kahteen erikoisalaan: 1) Mikroevoluutio Evolutiiviset muutokset alleelifrekvenseissä populaatioiden sisällä (esim. veriryhmien suhteellisten osuuksien vaihtelu ihmispopulaatioiden välillä) Käsittää muutokset lajiutumiseen asti 2) Makroevoluutio Uusien elimellisten rakenteiden synty, adaptiiviset radiaatiot, evolutiiviset trendit, fylogeneettiset suhteet, massasukupuutot ja lajia korkeampien taksonien synty Luonnonvalinta ohjaa molempia 27

28 Mikroevoluutio Alleelifrekvenssien muutoksia Periaatteessa alleelifrekvenssit pysyvät vakaina suurissa populaatioissa Hardy-Weinbergin tasapainon mukaisesti p 2 + q 2 + 2pq = 1 jos evolutiiviset voimat eivät vaikuta Muutokset tasapainotilasta ovat mikroevolutiivisia muutoksia Alleelifrekvenssejä muuttavat tekijäthän olivat: Uutta muuntelua tuovat evoluutiovoimat Mutaatiot Muuttoliike, migraatio Muuntelua muokkaavat evoluutiovoimat Geneettinen satunnaisajautuminen, genetic drift Valinta Populaatiorakenne 28

29 Mutaatiot vahinkoja DNA:n replikaatio- ja korjausmekanismeissa Substituutiot, deleetiot, insertiot, translokaatiot Mutaatioita tapahtuu eri frekvensseillä riippuen mm. DNA:n sijainnista (tuma, kloroplasti, mitokondrio, plasmidi ), geenialueesta, eliöstä (mm. aineen-vaihdunta) Neutraali, haitallinen, hyödyllinen 29

30 Migraatio, geenivirta Muualta populaatioon tuleva yksilö voi tuoda tullessaan alleelin, jota populaatiossa ei ennestään ole Tällä on vaikutusta vain, jos yksilö lisääntyy; migraatio ekologisessa mielessä ei ole sama asia Geenivirta = migraatio Riittävän voimakas geenivirta tasaa populaatioiden välisiä eroja, vähäinen tai olematon geenivirta puolestaan edesauttaa populaatioiden eriytymistä 30

31 Geneettinen satunnaisajautuminen Pienessä populaatiossa voimakkain vaikutus 31

32 Populaatiorakenne Yhtenäinen, iso, panmiktinen / isoloitunut, pieni Itsesiitos/sukusiitos/ristisiitos Vaikuttaa: Sosiaalinen rakenne Pariutumissysteemi Dispersaali Vanhempien ja jälkeläisten assosiaatio Elinympäristöjen yhtenäisyys/fragmentaatio Jakkula et al The American Journal of Human Genetics 32

33 Valinta 33

34 Makroevoluutio Makroevoluutio kuvaa suuria muutoksia evoluutiossa Evolutiiviset trendit (vrt. hevosten evoluutio) kuuluvat selvästi makroevoluution piiriin Lajiutuminen linkittää mikro- ja makroevoluution Mikroevoluution prosessit makroevoluution taustalla vrt. kuitenkin uudet innovaatiot, sukupuutot 34

35 Lajiutumistodennäköisyyksien erot linjojen välillä eivät selity yksistään alleelifrekvenssien muutoksilla Lajistovalinta Sukupuuttotodennäköisyydessä eroja kehityslinjojen välillä Lajiutumisnopeudessa eroja kehityslinjojen välillä Sattuma Esim. massasukupuutot, jotka putsaavat vanhan lajiston mahdollistaen selvinneiden lajien adaptiivisen radiaation Linjat, joilla on pieni riski hävitä tai suuri lajiutumisnopeus hallitsevat 35

36 Makroevoluutiomallit Fyleettinen gradualismi Lajit kehittyvät tasaisesti, hidas kvantitatiivisten muutosten kasaantuminen tuottaa kvalitatiivisen muutoksen ja lopulta kehityslinjojen eroamisen Jaksottaisten tasapainojen malli Kehitys hyppäyksittäin kladogeneesi = yhden jakautuminen kahdeksi Nopea lajiutumisvaihe: morfologiset muutokset uusi key-adaptaatio (innovaatio) (esim. keuhkot) Stasis Pysähtyneisyyden tila HUOM: mallit eivät ole toistensa vastakohtia! 36

37 Gradualismi: matelijoista nisäkkäisiin Triaskaudella mvs Permikaudella mvs Kivihiilikaudella mvs 37

38 Jaksottainen: sammaleläimet 38

39 Miten selittää evoluutionopeuden ajallista vaihtelua? Onko gradualismin ja punktualismin ero vain näennäinen? Aika Kladogeneesi, nopean muutoksen aika Syyt: lajiutuminen pienissä isoloituneissa populaatioissa; fossiiliaineistoissa ei välimuotoja, koska taksonit havaittavissa samassa paikassa vasta kun uusi taksoni levittäytyy ja kohtaa vanhan reunapopulaatiot epänormaaleissa olosuhteissa, mikä hajottaa homeostaattiset (tasapainotilan) mekanismit voi aiheuttaa nopeita muutoksia makromutaatiot (mutaatiot säätelygeeneissä) 39

40 Stasis, muuttumattomuuden tila Sisäiset rajoitteet (evolutive constraints) Geneettiset kehityslinjasta riippuvat rajoitteet muutoksille (kotiloille ei voi syntyä siipiä) Ekologiset rajoitteet; Esim planktinen toukka vaatii välttämättä tietynlaisen elinympäristön Ulkoiset syyt Stabiloiva luonnonvalinta; valinta karsii äärimuodot Jaksottaisten tasapainojen malli ja hyppäykselliset muutokset ilman linjan jakautumista Periaatteessa mallin vastaisia Nopea ekologinen korvautuminen (replacement) tai syrjäytyminen (displacement) voivat selittää Evoluutionopeus riippuvainen kehityslinjasta, aikakaudesta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta Todellisuudessa jaksoittaisten tasapainojen malli ja gradualismi ovat jatkumon ääripäät 40

41 Diversiteetti vs. sukupuuttovauhti Sukupuutot antavat tilaa adaptiiviselle radiaatiolle 41

Luku 21. Evoluution perusteet

Luku 21. Evoluution perusteet 1. Evoluutio käsitteenä a. Mitä käsite evoluutio tarkoittaa? b. Miten evoluutiota tapahtuu? c. Mitkä ovat evoluution päämääriä? 2. Evoluution todisteita Mitä seuraavat evoluution todisteet osoittavat evoluutiosta?

Lisätiedot

LUOMINEN JA EVOLUUTIO

LUOMINEN JA EVOLUUTIO LUOMINEN JA EVOLUUTIO Maailman syntyminen on uskon asia Evoluutioteoria Luominen Teoria, ei totuus Lähtökohta: selittää miten elollinen maailma olisi voinut syntyä, jos mitään yliluonnollista ei ole Ei

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

750367A LuK -tutkielman (10 op) aihepiirit lukuvuodelle 2009 2010

750367A LuK -tutkielman (10 op) aihepiirit lukuvuodelle 2009 2010 Oulun yliopisto Biologian laitos 750367A LuK -tutkielman (10 op) aihepiirit lukuvuodelle 2009 2010 ELÄINEKOLOGIA Akatemiatutk. Jukka Forsman Habitaatinvalinta Lajien rinnakkaiselo (species coexistence)

Lisätiedot

Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus

Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus Terhi Iso-Touru 25.5.2012 Emeritusprofessori Kalle Maijalan 85-vuotisjuhlaseminaari Naudan domestikaatio eli kesyttäminen yli 45 kiloa painavia kasvinsyöjälajeja

Lisätiedot

Evoluutioekologia 26.10.2014 1

Evoluutioekologia 26.10.2014 1 Valinnan yksiköt Laji(sto)valinta Ryhmävalinta: Ominaisuudet kehittyvät, koska ne nostavat populaation selviytymistodennäköisyyttä Laji(sto)valinta -joillain rymillä on suurempi lajiutumistodennäköisyys

Lisätiedot

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Evoluutio ja luominen Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Väite: tiedemiehet ovat todistaneet evoluutioteorian todeksi Evoluutioteorialla tässä tarkoitan teoriaa, jonka mukaan kaikki elollinen on kehittynyt

Lisätiedot

Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,,

Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,, Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,, tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla tarkoittaa

Lisätiedot

Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén

Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén Sisäsiittoisuudella tarkoitetaan perinnöllisyystieteessä lisääntymistä, jossa pariutuvat yksilöt ovat enemmän

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä

Lisätiedot

Evoluutioteorian todennäköisyydestä

Evoluutioteorian todennäköisyydestä Evoluutioteorian todennäköisyydestä Esipuhe Evoluutioteoriaa voidaan kritisoida erityisen hyvin käyttämällä apuna todennäköisyyslaskentaa. Evoluutioteorian mukaan elämän synty ja lajien monimuotoisuus

Lisätiedot

Muurahaisyhdyskuntien sosiaalinen evoluutio

Muurahaisyhdyskuntien sosiaalinen evoluutio Muurahaisyhdyskuntien sosiaalinen evoluutio Liselotte Sundström one special difficulty... at first appeared insuperable, and actually fatal to my whole theory... [The] neuters [of social insects] often

Lisätiedot

Sisällys Esipuhe 11 Johdanto 14 Tieteen arvovalta ja tieteellisen keskustelun vapaus 28 Myytti pyyteettömästä tieteentekijästä 36 Tieteen rajat ja rajojen vartijat 39 Kirjan perusjuoni 44 Aukkojen jumala

Lisätiedot

5.7. Biologia. Opetuksen tavoitteet

5.7. Biologia. Opetuksen tavoitteet 5.7. Biologia Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin

Lisätiedot

Kestävän kehityksen välttämättömyys

Kestävän kehityksen välttämättömyys Tähän uskon uskotko sinä? hissipuhe muutoksesta ja tulevaisuudesta: Kestävän kehityksen välttämättömyys Mauri Åhlberg Professori, Helsingin yliopisto http://www.helsinki.fi/people/mauri.a hlberg Ohjelman

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo

Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo Kolme tasoa: Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo 1. Lajinsisäinen monimuotoisuus tarkoittaa erilaisten fenotyyppisten ja genotyyppisten muotojen runsautta 2. Lajistomonimuotoisuus

Lisätiedot

Sukusiitostaantuma mikä, miksi, milloin?

Sukusiitostaantuma mikä, miksi, milloin? Sukusiitostaantuma mikä, miksi, milloin? Katariina Mäki 2008 Artikkeli pohjautuu tanskalaisten kotieläintieteilijöiden Kristensenin ja Sørensenin tekemään katsaukseen sukusiitoksesta. He ovat yhdistelleet

Lisätiedot

.Lintujen eroja muihin mallilajeihin verrattuna:

.Lintujen eroja muihin mallilajeihin verrattuna: LINNUT KOE-ELÄIMINÄ Lintujen käyttö koe-eläiminä Koe-eläinkurssi 1.9.2011 Heli Siitari Jyväskylän yliopisto ARTIKKELIEN LUKUMÄÄRÄ (TUHANSIA) 225 200 175 150 125 100 75 50 25 0 ROTTA HIIRI KANI 12 10 8

Lisätiedot

5.7 Biologia Perusopetus Opetuksen tavoitteet Valinnaiset kurssit 1. Elämä ja evoluutio (bi1) 2. Ekosysteemit ja ympäristönsuojelu (bi2)

5.7 Biologia Perusopetus Opetuksen tavoitteet Valinnaiset kurssit 1. Elämä ja evoluutio (bi1) 2. Ekosysteemit ja ympäristönsuojelu (bi2) 5.7 Biologia Biologia tutkii elämää ja sen edellytyksiä. Opetus syventää aikuisopiskelijan luonnontuntemusta ja auttaa ymmärtämään luonnon perusilmiöitä. Biologian opiskelu kehittää opiskelijan luonnontieteellistä

Lisätiedot

Kysymys 1: Mallivastaus:

Kysymys 1: Mallivastaus: Kysymys 1: Selitä solukalvon rakenne havainnollisesti. Mitä tarkoitetaan aktiivisella kuljetuksella solukalvon läpi, mihin se perustuu ja mihin sitä käytetään solussa? Mallivastaus: Solukalvo on puoliläpäisevä

Lisätiedot

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista jauhelihaa... Ei lintusilppureita Siipyyhyn Ihmisen

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

EVOLUUTIOTEORIAN ANALYYSI

EVOLUUTIOTEORIAN ANALYYSI EVOLUUTIOTEORIAN ANALYYSI EVOLUUTIO-OPETUS SUURENNUSLASIN ALLA OSA 1 Mikko Tuuliranta 1 KOULUBIOLOGIAN ANALYYSI Evoluutio-opetus suurennuslasin alla Mikko Tuuliranta, kirurgian erik. lääkäri Osa 1 (4/2013)

Lisätiedot

8. Saarieliömaantiede

8. Saarieliömaantiede 8. Saarieliömaantiede 8.1. Taustaa 8.2. Levittäytymisen ja kolonisaation ongelmat saariympäristössä 8.3. Sukupuuttouhka saariympäristössä 8.4. Saariteoria 8.5. Saariteoria ja käytännön sovellutukset 8.6.

Lisätiedot

KOULUBIOLOGIAN ANALYYSI Evoluutio-opetus suurennuslasin alla

KOULUBIOLOGIAN ANALYYSI Evoluutio-opetus suurennuslasin alla 1 KOULUBIOLOGIAN ANALYYSI Evoluutio-opetus suurennuslasin alla Mikko Tuuliranta, kirurgian erik. lääkäri Osa 1 (4/2013) (Joiltain osiltaan päivitetty/oikaistu 8/2013 sekä 1/2014; ks. saatesanojen lopusta.)

Lisätiedot

Kurssin suorittaminen

Kurssin suorittaminen Kurssin suorittaminen - Oppikirja: Kokkonen ym.: Lukion biologia, eliömaailma. Otava, 2010 (tai uudempi). Kurssi koostuu kolmesta osasta: 1. Kurssikoe (18 pistettä): 1. Kaikille pakollinen käsitteenmäärittelytehtävä.

Lisätiedot

Itsekkäät geenit sosiaalisissa yhteisöissä

Itsekkäät geenit sosiaalisissa yhteisöissä Itsekkäät geenit sosiaalisissa yhteisöissä Pekka Pamilo Uusi genomitutkimus tuottaa tietoa mekanismeista, jotka säätelevät hyönteisyhteiskuntien kehitystä. Tämä tieto on läheisesti kytköksissä sukulaisvalinnan

Lisätiedot

SAIMAANNORPPA Kannan koon arvioinnista Tero Sipilä & Tuomo Kokkonen Metsähallitus, Etelä-Suomen Luontopalvelut Akselinkatu 8, 57130, Savonlinna

SAIMAANNORPPA Kannan koon arvioinnista Tero Sipilä & Tuomo Kokkonen Metsähallitus, Etelä-Suomen Luontopalvelut Akselinkatu 8, 57130, Savonlinna Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari. Rantasalmi 28.5.21 SAIMAANNORPPA Kannan koon arvioinnista Tero Sipilä & Tuomo Kokkonen Metsähallitus, Etelä-Suomen Luontopalvelut Akselinkatu 8, 5713,

Lisätiedot

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet?

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Harvinaiset-seminaari TYKS 29.9.2011 Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyspoliklinikka Miksi Harvinaiset-seminaarissa puhutaan

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,

Lisätiedot

GENOMINEN VALINTA HEVOSJALOSTUKSESSA. Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus

GENOMINEN VALINTA HEVOSJALOSTUKSESSA. Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus GENOMINEN VALINTA HEVOSJALOSTUKSESSA Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus Genominen valinta genomisessa valinnassa eläimen jalostusarvo selvitetään DNA:n sisältämän perintöaineksen tiedon avulla Genomi

Lisätiedot

Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu

Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu Tiedotustilaisuus Säätytalo 9.11.2009 Ympäristöjohtaja Veikko Marttila Maa- ja metsätalousministeriö Miksi Suomeen kansallinen

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys. Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki

Lisätiedot

Suomenhevosten askelja hyppyominaisuuksien periytyvyys. Suomenhevosten jalostuspäivät 10.2.2016 Aino Aminoff

Suomenhevosten askelja hyppyominaisuuksien periytyvyys. Suomenhevosten jalostuspäivät 10.2.2016 Aino Aminoff Suomenhevosten askelja hyppyominaisuuksien periytyvyys Suomenhevosten jalostuspäivät 10.2.2016 Aino Aminoff Suomenhevosten laatuarvostelu Suomenhevosten laatuarvostelu on 3-5 v. suomenhevosille suunnattu

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden evoluutio 1985-2008

Rahoitusmarkkinoiden evoluutio 1985-2008 Rahoitusmarkkinoiden evoluutio 1985-2008 Tieteen päivät; Rahamuseo 7.1.2009 Ekonomisti Pentti Forsman Suomen Pankki 1 Evoluutio rahoitusmarkkinoilla esityksen rakenne Darwinin ideat ja rahoitusmarkkinat

Lisätiedot

Vuosiluokilla 5-6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta.

Vuosiluokilla 5-6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta. BIOLOGIA JA MAANTIETO Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. oppii tunnistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja niiden elinympäristöjen välistä vuorovaikutusta sekä arvostamaan ja

Lisätiedot

organisaatiotasot molekyylitasolta biosfääriin ökunnan monimuotoisuutta ja ymmärtämään eliöiden sopeutumisen erilaisiin ympäristöihin irteet

organisaatiotasot molekyylitasolta biosfääriin ökunnan monimuotoisuutta ja ymmärtämään eliöiden sopeutumisen erilaisiin ympäristöihin irteet BIOLOGIA Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin ja

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

5. Evoluutiotekijöiden vaikutusalue...58

5. Evoluutiotekijöiden vaikutusalue...58 56 5. Evoluutiotekijöiden vaikutusalue...58 5.1 Lajiutuminen...58 5.1.1 Kokeellisesti tapahtumia todistettuja lajiutumis-...58 5.1.2 Lajiutumisen seurauksia...59 5.1.3 Lajiutumisen Erikostuminen muuntelupotentiaalin

Lisätiedot

Neandertalinihmisen ja nykyihmisen suhde molekyyligenetiikan valossa

Neandertalinihmisen ja nykyihmisen suhde molekyyligenetiikan valossa Neandertalinihmisen ja nykyihmisen suhde molekyyligenetiikan valossa Petter Portin Kysymys siitä, ovatko nykyihminen (Homo sapiens) ja neandertalinihminen (Homo neanderthalensis) kaksi eri lajia vai saman

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

Tunnista lajit ja logot

Tunnista lajit ja logot Tunnista lajit ja logot Tehtävässä testataan kuinka monta lähiympäristön eläin- tai kasviasukasta oppilaat tuntevat. Tarkoituksena on sen jälkeen miettiä, miksi näistä (ja muista) lajeista on syytä välittää.

Lisätiedot

Siirtogeenisten puiden ympäristövaikutukset

Siirtogeenisten puiden ympäristövaikutukset Helmi Kuittinen Siirtogeenisten puiden ympäristövaikutukset e e m t a Aluksi Riskinarvioinnissa arvioidaan siirtogeenisen materiaalin käytön ympäristö-(ja terveys)vaikutuksia. Kunkin siirtogeenisen puun

Lisätiedot

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja Eläinten luokittelu Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan

Lisätiedot

TUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA-

TUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA- TUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA- LYYSIEN VALOSSA Järvi Hämeenlinnan Tuuloksen Pannujärvi (tunnus 35.793.1.002, vesiala 0,362 km 2, suurin syvyys 12 m ja tilavuus 1,4 milj. m 3

Lisätiedot

x _ Miksi elinikä ei ole rajaton? Mediterranean fruitfly (Ceratitis capitata) Eliniän jakautuma

x _ Miksi elinikä ei ole rajaton? Mediterranean fruitfly (Ceratitis capitata) Eliniän jakautuma Vanhenemisen fysiologia 1 Elinikä ja vanheneminen Käsitteet Elinikä - yksilön elinikä Eliniän odotusarvo, aktuaarinen (kirjanpidollinen) elinikä - keskimääräinen odotettavissa oleva elinikä tietylle lajille,

Lisätiedot

Puoliveriratsujen jalostusarvostelu ja sen kehittäminen. Hevostutkimuksen infopäivä 17.3.2011 Ypäjä Minna Mäenpää Suomen Hippos ry

Puoliveriratsujen jalostusarvostelu ja sen kehittäminen. Hevostutkimuksen infopäivä 17.3.2011 Ypäjä Minna Mäenpää Suomen Hippos ry Puoliveriratsujen jalostusarvostelu ja sen kehittäminen Hevostutkimuksen infopäivä 17.3.2011 Ypäjä Minna Mäenpää Suomen Hippos ry Esityksen taustaa Väitöstilaisuus Åsa Viklund, SLU, 23.9.2010 Genetic Evaluation

Lisätiedot

Johdat us eläinplankt onin maail maan

Johdat us eläinplankt onin maail maan Johdat us eläinplankt onin maail maan Anne-Mari Ventelä Pyhäjärvi-instituutti 1 Eläinplankt onryhmät Alkueläimet (Protozoa) Rataseläimet (Rotatoria) Äyriäiseläinplankton Vesikirput (Cladocera) Hankajalkaisäyriäiset

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Tischeria ekebladella -perhosen metapopulaatiorakenne

Tischeria ekebladella -perhosen metapopulaatiorakenne Tischeria ekebladella -perhosen metapopulaatiorakenne Karita Jessica Haapasalo Helsingin yliopisto/ Bio- ja ympäristötieteet Biotieteellinen tiedekunta Ekologia ja evoluutiobiologia Syventävien opintojen

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuus 5 op. Korvaa soveltuvin osin entiset BIOP102 ja BIOP103, myös YMP123

Luonnon monimuotoisuus 5 op. Korvaa soveltuvin osin entiset BIOP102 ja BIOP103, myös YMP123 Luonnon monimuotoisuus 5 op Korvaa soveltuvin osin entiset BIOP102 ja BIOP103, myös YMP123 Lähtökohdat Luopua perinteisestä tieteenalakohtaisesta opetuksesta Selittää ilmiö luonnon monimuotoisuus minimimäärällä

Lisätiedot

Green care. Kuva: Hannele Siltala

Green care. Kuva: Hannele Siltala Green care Kuva: Hannele Siltala Ihmisen ja ympäristön vuorovaikutus - Perinteinen elämäntapa: luonnonläheisyys, riippuvuus luonnon antimista - Teknistyminen: elämäntavan irtaantuminen luonnosta - Ympäristöongelmat

Lisätiedot

Metsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos?

Metsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos? Metsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos? Riittävätkö tiedot metsien kestävän käytön määrittämiseen? Metsätieteen päivä 2015, Taksaattoriklubi Tuula Packalen, Luonnonvarakeskus 1

Lisätiedot

Kurssin suorittaminen

Kurssin suorittaminen Bi3. Ympäristöekologia Mika Sipura Sähköposti: mika.sipura@kolumbus.fi Kurssin suorittaminen Oppikirja: Leinonen, Tyrväinen & Veistola: Koulun biologia, lukio 3. Ympäristöekologia. (vuoden 2005 painos

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Molekyylikoneen synty

Molekyylikoneen synty Molekyylikoneen synty 129 kaikkien muiden toisenlaisten yksilöiden kuolemaa samassa populaatiossa. Opimme kohdassa IV.7.2 tuntemaan tällaisia prosesseja bakteerien kohdalla. Siksi ei ole epäilystäkään

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014. Kosteusongelmiin liittyviä korjauksia on tehty jo lähes kaksi vuosikymmentä.

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014. Kosteusongelmiin liittyviä korjauksia on tehty jo lähes kaksi vuosikymmentä. Kaupunki kasvaa rapautuuko infra? Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä sisäilmaongelmat johtuvat? Professori Ralf Lindberg Kosteusongelmiin liittyviä korjauksia on

Lisätiedot

Periytyvyys ja sen matematiikka

Periytyvyys ja sen matematiikka Periytyvyys ja sen matematiikka 30.7.2001 Katariina Mäki MMM,tutkija Helsingin yliopisto, Kotieläintieteen laitos / kotieläinten jalostustiede katariina.maki@animal.helsinki.fi Jalostuksen tavoitteena

Lisätiedot

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Evoluutiopuu Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Välineet: loogiset palat, paperia, kyniä Kuvaus: Tehtävässä tutkitaan bakteerien evoluutiota.

Lisätiedot

Biodiversiteetin massiivinen katoaminen

Biodiversiteetin massiivinen katoaminen MAAPALLO POTILAANA Biodiversiteetin katoaminen Ilkka Hanski M aapallon eliölajiston on laskettu vähenevän nykyään 100 1 000 kertaa nopeammin kuin ennen ihmisen vaikutusta, ja lajien sukupuuttonopeus on

Lisätiedot

Geenitekniikan perusmenetelmät

Geenitekniikan perusmenetelmät Loppukurssikoe To klo 14-16 2 osiota: monivalintatehtäväosio ja kirjallinen osio, jossa vastataan kahteen kysymykseen viidestä. Koe on auki klo 14.05-16. Voit tehdä sen oppitunnilla, jolloin saat tarvittaessa

Lisätiedot

Haavan (Populus tremula) ja hybridihaavan (P.

Haavan (Populus tremula) ja hybridihaavan (P. Risto Kasanen Uhkaavatko sienitaudit haavan ja hybridihaavan viljelyä? e e m t a Johdanto Haavan (Populus tremula) ja hybridihaavan (P. tremula P. tremuloides) sienitauteja (patogeenejä) ei Suomessa ole

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Etiikka, tiede ja arvot Luento 5. Farmasian tdk. 14.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi Reduktionistisen ohjelman pyramidi: Humanistiset Yhteiskuntatieteet Psykologia

Lisätiedot

Villisian tuleminen hyödyt ja uhkat. Ohto Salo Suomen riistakeskus

Villisian tuleminen hyödyt ja uhkat. Ohto Salo Suomen riistakeskus Villisian tuleminen hyödyt ja uhkat Ohto Salo Suomen riistakeskus Villisika Suomessa Luulöydösten perusteella esiintynyt Suomessa yli 8000 vuotta sitten. Historiallisen ajan ensimmäiset havainnot 1950-1970

Lisätiedot

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.

Lisätiedot

Suomi elää metsästä. Elääkö Suomi metsäluonnosta?

Suomi elää metsästä. Elääkö Suomi metsäluonnosta? Suomi elää metsästä Elääkö Suomi metsäluonnosta? Suomalaisille luonnonvarat ja yhteys luontoon on sanottu olevan hyvinvointimme perusta. Maailman talous on kriisissä ja myös luonnon tasapaino on enemmän

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla.

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla. 1. Banaanikärpänen dihybridiristeytys. Banaanikärpäsillä silmät voivat olla valkoiset (resessiivinen ominaisuus, alleeli v) tai punaiset (alleeli V). Toisessa kromosomissa oleva geeni määrittää siipien

Lisätiedot

Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta

Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta Genetiikan tutkijat Englannin Kennel Clubin ja AHT:n kanssa yhteistyössä ovat laatineet seuraavanlaisen artikkelin Episodic Fallingista

Lisätiedot

Merten Salaisuudet 13. 1977

Merten Salaisuudet 13. 1977 1 Ruoikon saalistaja Luultavasti hauki on useimmille tuttu sisä- ja murtovesiemme kala. Sitä tavataan eteläisiltä rannikoiltamme aina Lapin perille saakka. Hauen tunnistaa muista kaloista helposti lähinnä

Lisätiedot

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen Tutkija Maiju Lehtiniemi HELCOM seurannan yhteydessä kerätty aikasarja vuodesta 1979 Eri merialueilta: -Varsinainen Itämeri -Suomenlahti -Pohjanlahti

Lisätiedot

PAKOLLISET KURSSIT. 1. Eliömaailma (BI1)

PAKOLLISET KURSSIT. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin ja

Lisätiedot

DNA testit sukututkimuksessa

DNA testit sukututkimuksessa DNA testit sukututkimuksessa Pakkasten sukuseura ry:n 20 v juhlakokous 19.9.2015 Jyväskylä Raimo Pakkanen, sukuneuvoston pj A,T,G,C. Ihmisen genetiikan lyhyt oppimäärä mtdna diploidinen kromosomisto =

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti

Lisätiedot

Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta

Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta IPR-lakimies Ari-Pekka Launne Helsinki 3.6.2015 Oikeuksien varmistaminen Tuotekehitys Markkinoilletulo Brändi TUOTE ja sen SUOJAUS Kartoitus Seuranta Palaute

Lisätiedot

Laskelmointia mielen evoluutiosta

Laskelmointia mielen evoluutiosta VIRPI KAUKO Laskelmointia mielen evoluutiosta ihmisen ja muiden eläinten yhteistyö- ja kilpailustrategioiden, sukulaisaltruismin yms. vuorovaikutusten tarkastelua luonnonvalinnan kannalta [SKEPSIS RY:N

Lisätiedot

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 12.12.2001 Marja-Liisa Koljonen. 1.1. Yleistä

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 12.12.2001 Marja-Liisa Koljonen. 1.1. Yleistä Geneettinen monimuotoisuus Suomen luonnonvaraisissa ja viljellyissä lohikannoissa ja tehollisten populaatiokokojen osuus todellisista emokalamääristä DNA:n mikrosatelliittimuuntelun avulla arvioituna Riista-

Lisätiedot

Surveytutkimusksen Suunnittelu ja Teoreettisten Konstruktioiden Validointi. Seppo Pynnönen Vaasan yliopisto Menetelmätieteiden laitos

Surveytutkimusksen Suunnittelu ja Teoreettisten Konstruktioiden Validointi. Seppo Pynnönen Vaasan yliopisto Menetelmätieteiden laitos Surveytutkimusksen Suunnittelu ja Teoreettisten Konstruktioiden Validointi Seppo Pynnönen Vaasan yliopisto Menetelmätieteiden laitos Teoreettiset konstruktiot Todellisuus Teoria Todellisuuden jäsentely

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyystieteen isä on augustinolaismunkki Gregor Johann Mendel (1822-1884). Mendel kasvatti herneitä Brnon (nykyisessä Tsekissä) luostarin pihalla. 1866 julkaisu tuloksista

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO JA PÄÄMÄÄRÄT... 6 1.1 TIETEELLISEN TIEDON OMINAISPIIRTEITÄ... 7 1.2 IHMISTIETEELLISEN TUTKIMUKSEN PIIRTEITÄ... 8 1.3 TILASTOTIEDE IHMISTIETEIDEN

Lisätiedot

DNA:n informaation kulku, koostumus

DNA:n informaation kulku, koostumus DNA:n informaation kulku, koostumus KOOSTUMUS Elävien bio-organismien koostumus. Vety, hiili, happi ja typpi muodostavat yli 99% orgaanisten molekyylien rakenneosista. Biomolekyylit voidaan pääosin jakaa

Lisätiedot

Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys suhteessa ekologisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen

Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys suhteessa ekologisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys suhteessa ekologisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen Prof. Mauri Åhlbergin kommenttipuheenvuoro Kestävä kehitys, hyvä ympäristö ja hyvä elämä

Lisätiedot

5. Geologiset maailmankaudet

5. Geologiset maailmankaudet 5. Geologiset maailmankaudet 5.1. Mannerliikunnot 5.2. Ilmastonmuutokset eri maailmankausina 1 5. Geologiset maailmankaudet Varhaisin elämästä kertova fossiililöytö (fotosynteettisiä bakteereita) Ensimmäinen

Lisätiedot

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani -

Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani - Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani - Tiina Harrinkari MMM, agr Maisematie 643, 39120 Mahnala Sposti: tiina.harrinkari @ netti.fi p. 040 700 1597 Luennon aihealueet 1. Syy: miksi ruokinta

Lisätiedot

TYÖ JA LEPO NÄKÖKULMA LUOMISKERTOMUKSEEN. raamattutunti 24.11.2014 kirkkoherra Pekka Tuovinen, Rautalammin seurakunta

TYÖ JA LEPO NÄKÖKULMA LUOMISKERTOMUKSEEN. raamattutunti 24.11.2014 kirkkoherra Pekka Tuovinen, Rautalammin seurakunta TYÖ JA LEPO NÄKÖKULMA LUOMISKERTOMUKSEEN raamattutunti 24.11.2014 kirkkoherra Pekka Tuovinen, Rautalammin seurakunta LUOMINEN / MAAILMANKAIKKEUDEN SYNTY RAAMATUN LUOMISKERTOMUKSEN (1.Moos.1.-2.) MUKAAN

Lisätiedot

BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4.

BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4. BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4. KURSSI 1 (1 vvt) käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä

Lisätiedot

Symbioosi 1. a. Mitkä elottomat ympäristötekijät on huomioitava akvaariota perustettaessa?

Symbioosi 1. a. Mitkä elottomat ympäristötekijät on huomioitava akvaariota perustettaessa? Tehtävät Lukuun 9. Tehtävä 1. Akvaarion perustaminen vaatii ekologisen tiedon lisäksi tietoa veden kemiasta, eläimistä, kasveista ja taudeista. Akvaario on oma pienoisekosysteemi, jossa elolliset ja elottomat

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Lahopuutarha: kaupunkiekologiaa käytännössä

Lahopuutarha: kaupunkiekologiaa käytännössä Lahopuutarha: kaupunkiekologiaa käytännössä Jari Niemelä Kaupunkiekologian professori Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/yliopisto 9.4.2013 1 Mitä kaupunkiekologia on? Urban ecology integrates both basic

Lisätiedot

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat ja linnut ovat otsikoissa Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista

Lisätiedot

Koiran periytyvä persoonallisuus

Koiran periytyvä persoonallisuus Koiran periytyvä persoonallisuus Katriina Tiira, FT, Koirangeenit tutkimusryhmä, HY & Folkhälsan, Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus Periytyykö käyttäytyminen? Kaikki yksilön kokemukset kohtuajasta eteenpäin=

Lisätiedot

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS 2 3. 0 1. 2 0 1 1 K A A R I N A Marjut Ritala DNA-diagnostiikkapalveluja kotieläimille ja lemmikeille Polveutumismääritykset Geenitestit Serologiset testit Kissat, koirat,

Lisätiedot

Mullistaako epigeneettinen periytyminen evoluutioteorian perusteet?

Mullistaako epigeneettinen periytyminen evoluutioteorian perusteet? Mullistaako epigeneettinen periytyminen evoluutioteorian perusteet? Petter Portin Verraten uusi on havainto, että geenien toiminnan eräät ympäristön muutosten indusoimat tilat saattavat periytyä paitsi

Lisätiedot