Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet. Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet. Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus,"

Transkriptio

1 Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus,

2 Populaatio ja populaatiokoko (kriteerit A, C ja D) Populaatiolla tarkoitetaan lajin tarkastelualueella elävää koko yksilöjoukkoa eri lisääntymisvaiheineen Populaatiokokoon lasketaan mukaan vain lisääntymiskykyiset yksilöt Osapopulaatiot (kriteerit B ja C) Populaation sisällä olevia maantieteellisesti tai muutoin erillisiä ryhmiä, joiden välillä on hyvin vähän demografista tai geneettistä vaihtoa 2

3 Lisääntymiskykyiset yksilöt (kriteerit A, B, C ja D) Yksilöt, joiden tiedetään, arvioidaan tai päätellään kykenevän lisääntymään Huomioon otettava useita seikkoja, mm: nuoria (juveniilit) tai lisääntymisen lopettaneita yksilöitä ei tule laskea lisääntymiskykyisiksi yksilöiksi mukaan ei lasketa täysikasvuisia, lisääntymiskykyisiä yksilöitä, jotka eivät kuitenkaan voi tuottaa jälkeläisiä (esim. osapopulaation tiheys on liian alhainen hedelmöittymiselle) Lajin biologiaa tunteva arvioija paras määrittelemään, mitkä yksilöt kunkin lajin kohdalla tulisi katsoa lisääntymiskykyisiksi 3

4 Esimerkkejä mahdollisista tulkinnoista Selvästi erottuvana yksikkönä esiintyvät lajit: jokainen yksikkö voidaan laskea lisääntymiskykyiseksi yksilöksi, esimerkiksi sammaltupas (mm. Ulota), erillinen kasvusto (Brachythecium), jäkälän pensasmainen tai riippuva sekovarsi (esim. Alectoria), lehtimäinen laikku (esim. Parmelia). Erillisellä ja suhteellisen rajatulla kasvualustalla (substraatilla) elävät lajit: lisääntymiskykyiseksi yksilöksi voidaan laskea jokainen asuttu kasvualustan osa kuten lantakasa tai kuolleen puun oksa, mikäli kasvustolaikun (rameetin) rajaaminen ei ole selvää. Hajanaisesti (diffuse) yhtenäisellä habitaatilla kokonaan näkyvissä (levämatot) esiintyvät lajit: oletetaan lisääntymiskykyisen yksilön peittämä pinta-ala ja lasketaan lisääntymiskykyisten yksilöiden määrä asutun habitaatin pinta-alan perusteella. Mittakaavan tulee olla mahdollisimman lähellä yhden yksilön pinta-alaa (esim. 1 m x 1 m ruutu). Hajanaisesti yhtenäisellä habitaatilla esiintyvät eliöt, jotka eivät ole kokonaan näkyvissä (esim. maanalaiset, rihmastolliset sienet): oletetaan, että jokainen minimietäisyyden päässä toisistaan tehty havainto edustaa tiettyä yksilömäärää, esim. jokaisen vähintään 10 metrin päässä olevan itiöemän oletetaan edustavan kymmentä lisääntymiskykyistä yksilöä (sienirihmaston kokoa tai laajuutta ei yleensä tiedetä). 4

5 Sukupolven pituus (kriteerit A, C ja E) Lisääntyvien yksilöiden keskimääräinen ikä Sukupolven pituutta voidaan arvioida eri tavoin, esimerkiksi: Keskimääräinen ikä, jolloin vastasyntyneiden kohortti tuottaa jälkeläisiä Ikä, jolloin 50 % lisääntymistuotosta on saavutettu Sukupolven pituus kuvastaa lisääntyvien yksilöiden kiertonopeutta Kriteereissä käytetty tarkastelujakso esitetään sukupolven pituutena 5

6 Populaatiokoon pieneneminen (kriteeri A) Lisääntymiskykyisten yksilöiden määrän väheneminen (%) määritellyn ajan kuluessa Vähenemisen ei tarvitse olla jatkuvaa Luontaiseen kannanvaihteluun kuuluvaa laskuvaihetta ei yleensä tulkita populaatiokoon pienenemiseksi 6

7 Jatkuva taantuminen (kriteerit B ja C) Äskettäistä, tämänhetkistä tai ennustettua, tulevaisuudessa tapahtuvaa taantumista, joka todennäköisesti tulee jatkumaan, ellei korjaavia toimia tehdä Voi olla lievää, epäsäännöllistä tai satunnaista Jatkuvaa taantumista ei voi tapahtua ilman populaation pienenemistä Jos populaatiokoon pieneneminen on loppunut, kyseessä ei ole jatkuva taantuminen Suhteellisen harvoin sattuvat tapahtumatkin voidaan katsoa jatkuvaksi taantumiseksi Arvioitu jatkuva taantuminen (kriteerissä C1) muistuttaa hyvin paljon liikkuvassa aikaikkunassa tapahtuvaa populaatiokoon pienenemistä (kriteerissä A4) 7

8 Erittäin suuret kannanvaihtelut (kriteerit B ja C) Populaatiokoko tai esiintymisalue vaihtelee laajalti, nopeasti ja usein. Vaihtelun suuruusluokka on yleensä vähintään kymmenkertainen Vaikutus häviämisriskiin riippuu sekä osapopulaatioiden eristyneisyydestä että siitä, miten samanaikaisia kannanvaihtelut niissä ovat Kannanvaihteluiden tulee heijastaa vaihteluita koko populaatiossa, ei yksilöiden siirtymiä eri elämänvaiheiden välillä 8

9 Voimakkaasti pirstoutunut (kriteeri B ja C) Suurin osa yksilöistä elää pienissä ja suhteellisen eristyneissä osapopulaatioissa Pienet osapopulaatiot saattavat hävitä ja uudelleen asuttamisen todennäköisyys on alhainen Pirstoutumista tulee arvioida suhteessa tarkasteltavan lajin biologiaan ja leviämiskykyyn Suuri määrä pieniä ja eristyneitä esiintymislaikkuja ei riitä perusteeksi pitää populaatiota voimakkaasti pirstoutuneena, enemmän kuin puolet yksilöistä on elettävä pienissä, eristyneissä laikuissa Esimerkkinä kaarnavaleskorpioni (Dendrochernes cyrneus), NT B2ab(iii) Vanhojen metsien laji 9

10 Levinneisyysalue (EOO) (kriteerit A ja B) Alue, jossa lyhyimmän mahdollisen, kuvitteellisen rajaviivan sisään rajataan kaikki tunnetut, päätellyt ja oletetut lajin nykyesiintymät Voidaan usein mitata pienimmän mahdollisen kaikki esiintymät sisältävän monikulmion avulla, jonka kulmat eivät ylitä 180 astetta EOO kuvaa lajin alueellista levittäytymistä 10

11 Esiintymisalue (AOO) (kriteerit A, B ja D) Se osa levinneisyysalueesta, jossa laji todella esiintyy Mukaan otetaan vain nykyisin olemassa olevat esiintymät Käyttökelpoisin mittakaava riippuu tarkasteltavasta lajista ja levinneisyystietojen alkuperästä ja kattavuudesta Esiintymisalue (AOO) on aina pienempi tai enintään yhtä suuri kuin levinneisyysalue Laskennassa käytettävä mittakaava voi vaikuttaa luokittelun lopputulokseen Suomessa käytetään AOO:n pinta-alan määrittelyssä 2 km x 2 km ruutukokoa (4km²) Laskukaava: AOO = asuttujen ruutujen määrä x yksittäisen ruudun pinta-ala 11

12 EOO:n ja AOO:n ero 12

13 Esiintymispaikka (kriteerit B ja D) Esiintymispaikka määritellään lajiin kohdistuvan uhkan kautta Esiintymispaikkojen määrää tarkasteltaessa arvioidaan, miten laajasti yksittäinen tapahtuma voi nopeasti vaikuttaa lajin yksilöihin Esiintymispaikka voi sisältää osan yhdestä osapopulaatiosta, yhden osapopulaation tai useita osapopulaatioita Kyse yksittäisen konkreettisen tapahtuman esiintymispaikalle aiheuttamasta uhasta Perinteinen esiintymispaikan käsite on arvioinnissa usein käyttökelpoinen 13

Kriteerien käyttö. SYKE, Uhanalaisuuden arviointikoulutus Terhi Ryttäri, Markku Mikkola-Roos, Heikki Kotiranta, Esko Hyvärinen 2.2.

Kriteerien käyttö. SYKE, Uhanalaisuuden arviointikoulutus Terhi Ryttäri, Markku Mikkola-Roos, Heikki Kotiranta, Esko Hyvärinen 2.2. Kriteerien käyttö SYKE, Uhanalaisuuden arviointikoulutus Terhi Ryttäri, Markku Mikkola-Roos, Heikki Kotiranta, Esko Hyvärinen 2.2.2017 Kriteerit yhteenveto: A. Populaatiokoon pieneneminen (mennyt, nykyinen

Lisätiedot

Avainsanat. populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat

Avainsanat. populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat Avainsanat populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat Populaatio Populaatiolla tarkoitetaan tietyllä alueella tiettynä

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,

Lisätiedot

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2. Uhanalaisuusluokat Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 IUCN:n uhanalaisuusluokitus Uhanalaisuusarvioinnissa ja luokittelussa

Lisätiedot

Arvioinnin yleisperiaatteet

Arvioinnin yleisperiaatteet Arvioinnin yleisperiaatteet Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 Kuva: Ulla-M. Liukko Sisältö Ohjeet Ohjaus Arviointiprosessi

Lisätiedot

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta 11.10.2012 Matti Osara, Ympäristöministeriö Ympäristöministeriön näkökulma suurpetoihin Suurpetoja koskevat eräät luonnonsuojelulain

Lisätiedot

Elämää peura-alueella

Elämää peura-alueella Elämää peura-alueella Metsäpeuraseminaari 6-7.6.2011 Kuhmo-talo, Kuhmo Ylä-Vieksin kyläyhdistys ry Timo Niskanen 6.6.2011 Wiexi Vie Kyläkehittämishanke 2011, jatkosuunnitelma 2012-2013 10 osahanketta Seminaariosallistuminen

Lisätiedot

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö Helsingin yliopisto, 0.5.01 Tehtävä 1: Pisteet /5 pistettä B-OSA, 0 p. Vastaa johdonmukaisesti kokonaisilla lauseilla. Älä ylitä annettua vastaustilaa! 1. Kuvaa sienten tehtävät metsäekosysteemissä (5

Lisätiedot

Evoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Evoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Evoluutio BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma 1 Evoluutio lajinkehitystä, jossa eliölajit muuttuvat ja niistä voi kehittyä uusia lajeja on jatkunut elämän synnystä saakka, sillä ei ole päämäärää

Lisätiedot

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Suomen lintujen uhanalaisuus Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Metso, LC Huuhkaja, EN Kuva: Antti Below Tehtävä Ympäristöministeriö antoi lintutyöryhmälle alkuvuodesta

Lisätiedot

Kohteet ovat riittävän laajoja, jotta kaikilla niistä on liito-oravanaaraan elinpiiri. Suurimmilla kohteilla on useiden naaraiden elinpiirejä.

Kohteet ovat riittävän laajoja, jotta kaikilla niistä on liito-oravanaaraan elinpiiri. Suurimmilla kohteilla on useiden naaraiden elinpiirejä. Liito-oravan suojelun tilanne Pohjois-Kainuussa ja Näljängän alueella Liito-oravan esiintyminen Pohjois-Kainuussa keskittyy Näljängän alueelle. Lajin suojelun tilaa on kuvattu yksityiskohtaisesti Kainuun

Lisätiedot

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimipaikka Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

KASVIATLAS 2012: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen )

KASVIATLAS 2012: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen ) KASVIATLAS 2012: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen 15.5.2013) 775 100 (2 0.1%) 90-99 (4 0.2%) 50-89 (24 1.3%) 30-50 (20 1.1%) 20-29 (31 1.7%) 15-19 (29 1.6%) 10-14 (118 6.4%) 5-9 (87 4.7%) 3-4 (119 6.4%)

Lisätiedot

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006 tietolomake lajit Mia Vuomajoki, Heikki Eeronheimo & Jari Ilmonen Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006 Tundrasara Carex holostoma Drejer Luonnonsuojeluasetus: rauhoitettu Luontodirektiivi:

Lisätiedot

Arvioinnin dokumentointi

Arvioinnin dokumentointi Arvioinnin dokumentointi Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, SYKE Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 Arviointityökalu (IUCN-editori) Arvioinnin dokumentointi

Lisätiedot

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006. Artemisia campestris L. ssp. bottnica Lundstr. ex Kindb.

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006. Artemisia campestris L. ssp. bottnica Lundstr. ex Kindb. tietolomake lajit Päivi Virnes, Heikki Eeronheimo & Jari Ilmonen Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006 Perämerenmaruna Artemisia campestris L. ssp. bottnica Lundstr. ex Kindb. Luonnonsuojeluasetus:

Lisätiedot

KASVIATLAS 2015: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen )

KASVIATLAS 2015: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen ) KASVIATLAS 2015: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen 4.5.2016) 100 (4 0.2%) 90-99 (3 0.1%) 50-89 (23 1.1%) 30-49 (22 1.1%) 20-29 (30 1.5%) 15-19 (30 1.5%) 10-14 (119 5.9%) 5-9 (93 4.6%) 3-4 (153 7.6%) 2 (435

Lisätiedot

KASVIATLAS 2011: TILASTOKARTTOJA, Raino Lampinen

KASVIATLAS 2011: TILASTOKARTTOJA, Raino Lampinen KASVIATLAS 2011: TILASTOKARTTOJA, Raino Lampinen 23.5.2012 775 100 (2 0.1%) 90-99 (4 0.2%) 50-89 (22 1.2%) 30-50 (22 1.2%) 20-29 (29 1.6%) 15-19 (29 1.6%) 10-14 (117 6.5%) 5-9 (89 5.0%) 3-4 (106 5.9%)

Lisätiedot

Matematiikka luonnonsuojelubiologiassa: elinympäristöt pirstoutuvat, miten käy lajien?

Matematiikka luonnonsuojelubiologiassa: elinympäristöt pirstoutuvat, miten käy lajien? Matematiikka luonnonsuojelubiologiassa: elinympäristöt pirstoutuvat, miten käy lajien? TkT Otso Ovaskainen Akatemiatutkija Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin Yliopisto Pimm & Raven, Nature 403

Lisätiedot

III Perinnöllisyystieteen perusteita

III Perinnöllisyystieteen perusteita Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 15. Populaatiogenetiikka ja evoluutio 1. Avainsanat 2. Evoluutio muuttaa geenipoolia 3. Mihin valinta kohdistuu? 4. Yksilön muuntelua

Lisätiedot

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006 tietolomake lajit Tiina Laitinen, Heikki Eeronheimo & Jari Ilmonen Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006 Pohjanailakki Silene involucrata (Cham. & Schltdl.) Bocquet ssp. tenella

Lisätiedot

Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013

Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Tuhoeläinmäärissä vaihtelua hyönteisille tyypillistä suuri vuosittainen vaihtelu - lämpötila vaikuttaa lisääntymiseen

Lisätiedot

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2 12,999,976 km 9,136,765 km 1,276,765 km 499,892 km 245,066 km 112,907 km 36,765 km 24,159 km 7899 km 2408 km 76 km 12 14 16 1 12 7 3 1 6 2 5 4 3 11 9 10 8 18 20 21 22 23 24 25 26

Lisätiedot

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Evoluutiopuu Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Välineet: loogiset palat, paperia, kyniä Kuvaus: Tehtävässä tutkitaan bakteerien evoluutiota.

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Riistalaskennat ja riistantutkimus

Riistalaskennat ja riistantutkimus Riistalaskennat ja riistantutkimus www.rktl.fi/riista/riistavarat www.rktl.fi/riista/ohjeet_lomakkeet/ www.rktl.fi/riista/suurpedot/ Suomen riistakeskus 2012 Kuvitus: Seppo Leinonen www.riista.fi www.rktl.fi

Lisätiedot

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti

Lisätiedot

Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Erillislaskentojen pentuetulos talvi 2012/2013 Ensimmäinen tieto lehdistössä Pentueet

Lisätiedot

Karvamaksaruoho. tietolomake lajit. Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna Sedum villosum L. Heikki Eeronheimo & Jari Ilmonen

Karvamaksaruoho. tietolomake lajit. Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna Sedum villosum L. Heikki Eeronheimo & Jari Ilmonen tietolomake lajit Heikki Eeronheimo & Jari Ilmonen Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 26 Karvamaksaruoho Sedum villosum L. Luonnonsuojeluasetus: erityisesti suojeltava, rauhoitettu

Lisätiedot

Skenaariot suurpetokantojen verotuksen suunnittelussa

Skenaariot suurpetokantojen verotuksen suunnittelussa Skenaariot suurpetokantojen verotuksen suunnittelussa Katja Holmala Riistapäivät 19.1.2016 Esityksen rakenne Tausta Mallit ilveksen populaatiokehityksestä Malli 1: populaatiomalli Malli 2: skenaario- eli

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Helsingin luonnon monimuotoisuus Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti kääpiä. MARKKU HEINONEN

Lisätiedot

Lajien uhanalaisuusindeksi elinympäristöjen muutoksen kuvaajana. Valokuvat Pekka Malinen/Luomus

Lajien uhanalaisuusindeksi elinympäristöjen muutoksen kuvaajana. Valokuvat Pekka Malinen/Luomus Lajien uhanalaisuusindeksi elinympäristöjen muutoksen kuvaajana Valokuvat Pekka Malinen/Luomus www.luomus.fi 31.1.2017 1 www.luomus.fi 31.1.2017 2 Uhanalaisuusarvioinnin luokille annetaan uhanalaisuusindeksin

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

S Laskennallinen systeemibiologia

S Laskennallinen systeemibiologia S-114.2510 Laskennallinen systeemibiologia 3. Harjoitus 1. Koska tilanne on Hardy-Weinbergin tasapainossa luonnonvalintaa lukuunottamatta, saadaan alleeleista muodostuvien eri tsygoottien genotyyppifrekvenssit

Lisätiedot

Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity

Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity Esa Koskenniemi, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus/ ELY-centralen i Södra Österbotten 19.4.2012 1 Miksi tästä nyt puhutaan. Biodiversiteettistrategian

Lisätiedot

Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010

Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010 Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010 Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys - 24.2.2011 Ilpo Mannerkoski Suomen ympäristökeskus Uhanalaisuuden arviointi Arvioidaan lajien todennäköisyyttä hävitä

Lisätiedot

Liito-oravan elinympäristöjen mallittaminen Tampereen seudulla

Liito-oravan elinympäristöjen mallittaminen Tampereen seudulla Liito-oravan elinympäristöjen mallittaminen Tampereen seudulla Ari Nikula Metsäntutkimuslaitos Rovaniemen toimintayksikkö Ari.Nikula@metla.fi / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006 tietolomake lajit Päivi Paalamo, Heikki Eeronheimo & Jari Ilmonen Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006 Lettorikko Saxifraga hirculus L. Luonnonsuojeluasetus: uhanalainen, rauhoitettu

Lisätiedot

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista jauhelihaa... Ei lintusilppureita Siipyyhyn Ihmisen

Lisätiedot

Kiireellisesti ja erityisesti suojeltavat lajit. - turvaamistoimia ja rajauspäätökset

Kiireellisesti ja erityisesti suojeltavat lajit. - turvaamistoimia ja rajauspäätökset Kiireellisesti ja erityisesti suojeltavat lajit - turvaamistoimia ja rajauspäätökset Luonnonsuojeluosasto ylitarkastaja Iiro Ikonen 15.12.2016 22.12.2016 Kiireellisesti suojeltavien lajien neuvottelut

Lisätiedot

ITÄVALLAN JA TŠEKIN TASAVALLAN YHTEINEN LAUSUMA

ITÄVALLAN JA TŠEKIN TASAVALLAN YHTEINEN LAUSUMA Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. kesäkuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0010 (NLE) 9425/2/17 REV 2 ADD 1 ENV 523 COMPET 424 ILMOITUS: A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

MAR-C Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (EKOLOGIA) (syksy 2017, 6 op)

MAR-C Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (EKOLOGIA) (syksy 2017, 6 op) MAR-C1002 - Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (EKOLOGIA) (syksy 2017, 6 op) Sirkku Manninen Yliopistonlehtori, dosentti Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto sirkku.manninen@helsinki.fi

Lisätiedot

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006 tietolomake lajit Päivi Paalamo, Heikki Eeronheimo & Jari Ilmonen Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006 Lapinleinikki Ranunculus lapponicus L. Luonnonsuojeluasetus: rauhoitettu

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN LISÄÄNTYMIS- JA LEVÄHDYSPAIKAT PALJON MELUA TYHJÄSTÄ?

LIITO-ORAVAN LISÄÄNTYMIS- JA LEVÄHDYSPAIKAT PALJON MELUA TYHJÄSTÄ? LIITO-ORAVAN LISÄÄNTYMIS- JA LEVÄHDYSPAIKAT PALJON MELUA TYHJÄSTÄ? Metsätieteen päivä 12.11.2014 Maarit Jokinen (SYKE), Sanna Mäkeläinen (Helsingin yliopisto), Otso Ovaskainen (Helsingin yliopisto) Johdanto

Lisätiedot

Lapin kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta

Lapin kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta Lapin kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta Tero Toivanen, Rovaniemi, 16.3.2013 IBA kansainvälisesti tärkeät lintualueet Ainoa maailmanlaajuinen biodiversiteetin seurantaverkosto Birdlife sitoutunut

Lisätiedot

NÄKEMÄALUEANALYYSIT. Liite 2

NÄKEMÄALUEANALYYSIT. Liite 2 NÄKEMÄALUEANALYYSIT Liite 2 Näkemäalueanalyysin taustaa Näkemäalueanalyysi antaa tietoa siitä, mille alueille tuulivoimalat teoreettisen tarkastelun perusteella näkyisivät ja mille alueille eivät. Alueet,

Lisätiedot

Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli

Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli Kertaus: Mitä tiedämme muikun kannanvaihtelusta Hotat Kutukanta (B) Suuri vuosiluokkavaihtelu

Lisätiedot

Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari

Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari 17.3.2016 Arviointiraportin laatimisen vaiheet IPBES-2 päätti arvioinnin käynnistämisestä

Lisätiedot

Neidonkenkä. tietolomake lajit. Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna Calypso bulbosa (L.) Oakes

Neidonkenkä. tietolomake lajit. Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna Calypso bulbosa (L.) Oakes tietolomake lajit Päivi Paalamo, Heikki Eeronheimo & Jari Ilmonen Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006 Neidonkenkä Calypso bulbosa (L.) Oakes Luonnonsuojeluasetus: uhanalainen,

Lisätiedot

Luonto- ja lintudirektiivien raportoinnit Ulla-Maija Liukko, SYKE Eliötyöryhmäseminaari, YM

Luonto- ja lintudirektiivien raportoinnit Ulla-Maija Liukko, SYKE Eliötyöryhmäseminaari, YM Luonto- ja lintudirektiivien raportoinnit 2019 Ulla-Maija Liukko, SYKE Eliötyöryhmäseminaari, YM 8.11.2017 Raportoinneista yleistä EU:n jäsenmaat tuottavat luontodirektiivin artikla 17 ja lintudirektiivin

Lisätiedot

RAIDANKEUHKOJÄKÄLÄ. Riikka Räty, Johanna Soppela, Vilma Virtanen, Käsityöopettajan koulutus, Helsingin yliopisto

RAIDANKEUHKOJÄKÄLÄ. Riikka Räty, Johanna Soppela, Vilma Virtanen, Käsityöopettajan koulutus, Helsingin yliopisto RAIDANKEUHKOJÄKÄLÄ Riikka Räty, Johanna Soppela, Vilma Virtanen, Käsityöopettajan koulutus, Helsingin yliopisto Raidankeuhkojäkälä (Lobaria pulmonaria) Koko maassa esiintyvä raidankeuhkojäkälä kasvaa etenkin

Lisätiedot

Eliölajien uhanalaisuuden arviointi

Eliölajien uhanalaisuuden arviointi YMPÄRISTÖOPAS Eliölajien uhanalaisuuden arviointi Maailman luonnonsuojeluliiton (IUCN) ohjeet Ilpo Mannerkoski ja Terhi Ryttäri (toim.) YMPÄRISTÖOPAS 2007 Eliölajien uhanalaisuuden arviointi Maailman

Lisätiedot

Suomenhevosten kasvuhäiriötutkimus Susanna Back

Suomenhevosten kasvuhäiriötutkimus Susanna Back Suomenhevosten kasvuhäiriötutkimus Susanna Back 1 Tutkimuksen tavoite Kartoittaa suomenhevospopulaatiossa osteokondroosin (OD) esiintyvyyttä ja periytyvyyttä (heritabiliteetti) Osa suomenhevosten jalostusohjesäännön

Lisätiedot

NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012

NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012 NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012 Ari Karhilahti Leipurinkuja 4 21280 RAISIO ari.karhilahti@utu.fi 050 5698819 1. Johdanto Naantalin kaupunki tilasi keväällä 2012 seuraavan luontoselvityksen:

Lisätiedot

Hormonihäiriköiden yhteisvaikutusten tutkimus ja hormonihäiriköiden määrittelyn vaikeus sääntelyssä

Hormonihäiriköiden yhteisvaikutusten tutkimus ja hormonihäiriköiden määrittelyn vaikeus sääntelyssä Hormonihäiriköiden yhteisvaikutusten tutkimus ja hormonihäiriköiden määrittelyn vaikeus sääntelyssä MITEN HORMONIHÄIRIKÖT KURIIN? Eduskunnan ympäristövaliokunnan avoin kokous 15.3.2017 Hannu Kiviranta

Lisätiedot

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.5.2015 P21428P006 Raportti 1 (10) Sisällysluettelo

Lisätiedot

VALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen

VALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen VALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen Luontoselvitykset 2009 Marko Vauhkonen 28.10.2009 1 JOHDANTO Valtatien 7

Lisätiedot

MAR-C Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (syksy 2016, 6 op)

MAR-C Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (syksy 2016, 6 op) MAR-C1002 - Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (syksy 2016, 6 op) Sirkku Manninen Yliopistonlehtori, dosentti Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto sirkku.manninen@helsinki.fi Ekologia

Lisätiedot

raakku - eläinkuntamme kiehtova ikänestori Panu Oulasvirta Metsähallitus

raakku - eläinkuntamme kiehtova ikänestori Panu Oulasvirta Metsähallitus raakku - eläinkuntamme kiehtova ikänestori Panu Oulasvirta Metsähallitus Raakkuseminaari Pudasjärvellä 19.11.2011 Makean veden suursimpukka Suomessa esiintyy 7 eri lajia makean veden suursimpukoita Raakku

Lisätiedot

1 Tieteellinen esitystapa, yksiköt ja dimensiot

1 Tieteellinen esitystapa, yksiköt ja dimensiot 1 Tieteellinen esitystapa, yksiköt ja dimensiot 1.1 Tieteellinen esitystapa Maan ja auringon välinen etäisyys on 1 AU. AU on astronomical unit, joka määritelmänsä mukaan on maan ja auringon välinen keskimääräinen

Lisätiedot

Hallituksen esitys luonnonsuojelulain muuttamisesta. HE 146/2015 vp hallitusneuvos Satu Sundberg ympäristöneuvos Esko Hyvärinen

Hallituksen esitys luonnonsuojelulain muuttamisesta. HE 146/2015 vp hallitusneuvos Satu Sundberg ympäristöneuvos Esko Hyvärinen Hallituksen esitys luonnonsuojelulain muuttamisesta HE 146/2015 vp hallitusneuvos Satu Sundberg ympäristöneuvos Esko Hyvärinen Esityksen tavoitteet ja aikataulu Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

1. Johdanto Todennäköisyysotanta Yksinkertainen satunnaisotanta Ositettu otanta Systemaattinen otanta...

1. Johdanto Todennäköisyysotanta Yksinkertainen satunnaisotanta Ositettu otanta Systemaattinen otanta... JHS 160 Paikkatiedon laadunhallinta Liite III: Otanta-asetelmat Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Todennäköisyysotanta... 2 2.1 Yksinkertainen satunnaisotanta... 3 2.2 Ositettu otanta... 3 2.3 Systemaattinen

Lisätiedot

Avainsanojen poimiminen Eeva Ahonen

Avainsanojen poimiminen Eeva Ahonen Avainsanojen poimiminen 5.10.2004 Eeva Ahonen Sisältö Avainsanat Menetelmät C4.5 päätöspuut GenEx algoritmi Bayes malli Testit Tulokset Avainsanat Tiivistä tietoa dokumentin sisällöstä ihmislukijalle hakukoneelle

Lisätiedot

Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012

Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012 Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012 Nykyään: Mikä kääpä, mitä aiheuttaa puulle, tarvitaanko mittauksia, onko puu jo riskitekijä ympäristölle,

Lisätiedot

TYÖNUMERO: OFFSHORE FISH FINLAND OY KALANKASVATTAMO SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TYÖNUMERO: OFFSHORE FISH FINLAND OY KALANKASVATTAMO SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TYÖNUMERO: 20600653 OFFSHORE FISH FINLAND OY KALANKASVATTAMO SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LAJIN KUVAUS... 3 2.1 Aiemmat havainnot alueella... 5 3 MENETELMÄT... 6 4 TULOKSET... 6 5

Lisätiedot

Viitasammakkoselvitys

Viitasammakkoselvitys Härkmeren tuulivoimapuiston YVA ja 14.6.2013 1 (8) Härkmeren tuulivoimapuiston YVA ja Viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 14.6.2013 14.6.2013 2 (8) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 VIITASAMMAKKO (RANA ARVALIS)...

Lisätiedot

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta 15.2.2010 Dnro 85/301/2010 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 513/444/2010 Lausuntopyyntö 4.2.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KANAVAN SEUDUN EKOLOGINEN TARKASTELU

VALKEAKOSKEN KANAVAN SEUDUN EKOLOGINEN TARKASTELU VALKEAKOSKEN KANAVAN SEUDUN EKOLOGINEN TARKASTELU LIITTYEN KAAVOITTAMISEEN Valkeakosken kaupunkisuunnittelu, 2013 Liito-orava SISÄLLYSLUETTELO 1. EKOLOGINEN KÄYTÄVÄ 1.1 Ekologisen käytävän määritelmä 2.

Lisätiedot

Opas eliölajien uhanalaisuuden arviointiin

Opas eliölajien uhanalaisuuden arviointiin Ulla-Maija Liukko, Annika Uddström ja Terhi Ryttäri (toim.) Opas eliölajien uhanalaisuuden arviointiin Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) arviointiohjeet ja kansalliset täydennykset Tammikuu 2017

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset bioottisiin tuhonaiheuttajiin

Ilmastonmuutoksen vaikutukset bioottisiin tuhonaiheuttajiin Ilmastonmuutoksen vaikutukset bioottisiin tuhonaiheuttajiin Pekka Niemelä Turun yliopisto, Biologian laitos Johdanto Ilmastonmuutos vaikuttaa metsiemme terveydentilaan usean mekanismin kautta: eliöiden

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

Tervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi

Tervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Tervasroso Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus Rovaniemi 1 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Perinteinen tervasroso Peridermium pini - männystä mäntyyn 2 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Aggressiivinen

Lisätiedot

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen Metsäluonnon suojelu Metsäakatemia 11.5.2016 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suomen sitoumukset Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. YK:n Biologista

Lisätiedot

Risto Juvaste Lokkien iän, lajin ja sukupuolen määritys mittaamalla

Risto Juvaste Lokkien iän, lajin ja sukupuolen määritys mittaamalla Rengastajakokous VES-ryhmä 2011 keskusteluosio Risto Juvaste Lokkien iän, lajin ja sukupuolen määritys mittaamalla Mittaamalla rengastuskohteita saa paljon oheistietoa ja voi nostaa rengastuksen laatua.

Lisätiedot

Littoistenjärven lammikkikartoitus

Littoistenjärven lammikkikartoitus Littoistenjärven lammikkikartoitus Lieto ja Kaarina 2012 Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus KTP:n Kasvintarkastuspalvelut Avoin yhtiö Suutarintie 26 69300 Toholampi Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

Aineisto ja inventoinnit

Aineisto ja inventoinnit Pienialaisen täsmäpolton pitkäaikaisvaikutukset kääpälajiston monimuotoisuuteen Reijo Penttilä¹, Juha Siitonen¹, Kaisa Junninen², Pekka Punttila³ ¹ Metsäntutkimuslaitos, ² Metsähallitus, ³ Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Riistalaskennat ja riistantutkimus

Riistalaskennat ja riistantutkimus Riistalaskennat ja riistantutkimus www.rktl.fi/riista www.rktl.fi/riista/ohjeet_lomakkeet www.rktl.fi/riista/suurpedot/ www.riistakolmiot.fi/ Suomen riistakeskus 2014 Kuvitus: Seppo Leinonen www.riista.fi

Lisätiedot

Suomenlahden öljykuljetusten biologisten riskien mallintaminen ja päätösanalyysi Bayes-verkoilla

Suomenlahden öljykuljetusten biologisten riskien mallintaminen ja päätösanalyysi Bayes-verkoilla Suomenlahden öljykuljetusten biologisten riskien mallintaminen ja päätösanalyysi Bayes-verkoilla Annukka Lehikoinen 02.12.2008 Helsingin yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Luonnonvarojen käytön

Lisätiedot

Tuulivoima ja petolinnut törmäyskurssilla? Opetuksia petolintujen satelliittiseurannasta. Ilman valtiaat-seminaari Porin yliopistokeskus, 26.3.

Tuulivoima ja petolinnut törmäyskurssilla? Opetuksia petolintujen satelliittiseurannasta. Ilman valtiaat-seminaari Porin yliopistokeskus, 26.3. Tuulivoima ja petolinnut törmäyskurssilla? Opetuksia petolintujen satelliittiseurannasta Ilman valtiaat-seminaari Porin yliopistokeskus, 26.3.2013 Dos. Patrik Byholm Ammattikorkeakoulu Novia Tammisaari

Lisätiedot

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma Lisääntyminen BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma säilyä hengissä ja lisääntyä kaksi tapaa lisääntyä suvuton suvullinen suvuttomassa lisääntymisessä uusi yksilö syntyy ilman sukusoluja suvullisessa

Lisätiedot

Kankaan liito-oravaselvitys

Kankaan liito-oravaselvitys Kankaan liito-oravaselvitys 2017 Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 4.7.2017 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 1.1 Liito-oravan suojelu... 3 1.2 Liito-oravan biologiaa... 3 2.

Lisätiedot

{ 2v + 2h + m = 8 v + 3h + m = 7,5 2v + 3m = 7, mistä laskemmalla yhtälöt puolittain yhteen saadaan 5v + 5h + 5m = 22,5 v +

{ 2v + 2h + m = 8 v + 3h + m = 7,5 2v + 3m = 7, mistä laskemmalla yhtälöt puolittain yhteen saadaan 5v + 5h + 5m = 22,5 v + 9. 0. ÄÙ ÓÒ Ñ Ø Ñ Ø ÐÔ ÐÙÒ Ð Ù ÐÔ ÐÙÒ Ö Ø ÙØ 009 È ÖÙ Ö P. Olkoon vadelmien hinta v e, herukoiden h e ja mustikoiden m e rasialta. Oletukset voidaan tällöin kirjoittaa yhtälöryhmäksi v + h + m = 8 v +

Lisätiedot

1 of 4 1.12.2015 8:11

1 of 4 1.12.2015 8:11 1 of 4 1.12.2015 8:11 Turun yliopistossa on rakennettu DNA-näytteisiin perustuva sukupuu Lounais-Suomen susilaumoille. Turun yliopiston tiedote 30.10.2015 Lounais-Suomessa on viime vuosina elänyt lähekkäin

Lisätiedot

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat ja linnut ovat otsikoissa Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista

Lisätiedot

Luontotyyppien uhanalaisuustarkastelu

Luontotyyppien uhanalaisuustarkastelu Luontotyyppien uhanalaisuustarkastelu 2016-2018 Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Muuttuva ilmasto ja luontotyyppien sekä lajien uhanalaisuus Suomessa -seminaari 17.1.2017 Miksi uusi

Lisätiedot

Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa. Laura Koskela Tampereen yliopisto 9.6.2003

Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa. Laura Koskela Tampereen yliopisto 9.6.2003 Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa Laura Koskela Tampereen yliopisto 9.6.2003 Johdantoa Pohjoismaisen käytännön mukaan rungot katkaistaan tukeiksi jo metsässä. Katkonnan ohjauksessa

Lisätiedot

METSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit

METSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit METSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit Juha Siitonen, Reijo Penttilä Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö 15.11.010 1 Taustaa Metlan 009 alkanut, MMM:n rahoittama hanke tavoitteena

Lisätiedot

4 Riippuvuus 1. Esimerkki 4. Korrelaation laskeminen SPSS-ohjelmalla rajatusta aineistosta

4 Riippuvuus 1. Esimerkki 4. Korrelaation laskeminen SPSS-ohjelmalla rajatusta aineistosta 4 Riippuvuus 1 Esimerkki 4. Korrelaation laskeminen SPSS-ohjelmalla rajatusta aineistosta x 2 = sisaruksien luku- Tarkastellaan äidin ja lapsen pituuden välistä riippuvuutta havaintomatriisilla, joka on

Lisätiedot

LUONTOSELVITYSTEN TASON ARVIOINTI

LUONTOSELVITYSTEN TASON ARVIOINTI LUONTOSELVITYSTEN TASON ARVIOINTI Luonnonsuojeluselvitysten laatimisopas 1993 Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi, Ympäristöopas 109 Luonnon monimuotoisuus on vaikeasti hahmotettava kokonaisuus.

Lisätiedot

ASIA: Liito-orava ohjeen luonnos LIITO-ORAVAN LISÄÄNTYMIS- JA LEVÄHDYSPAIKKOJEN MÄÄRITTÄMINEN JA TURVAAMINEN METSIEN KÄYTÖSSÄ

ASIA: Liito-orava ohjeen luonnos LIITO-ORAVAN LISÄÄNTYMIS- JA LEVÄHDYSPAIKKOJEN MÄÄRITTÄMINEN JA TURVAAMINEN METSIEN KÄYTÖSSÄ Anna Rakemaa Maa- ja metsätalousministeriö anna.rakemaa@mmm.fi ASIA: Liito-orava ohjeen luonnos LIITO-ORAVAN LISÄÄNTYMIS- JA LEVÄHDYSPAIKKOJEN MÄÄRITTÄMINEN JA TURVAAMINEN METSIEN KÄYTÖSSÄ Suomen luonnonsuojeluliitto

Lisätiedot

Metsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos?

Metsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos? Metsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos? Riittävätkö tiedot metsien kestävän käytön määrittämiseen? Metsätieteen päivä 2015, Taksaattoriklubi Tuula Packalen, Luonnonvarakeskus 1

Lisätiedot

UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS

UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS 29.4 2012 Eräitä tarkistuksia Maastotarkistukset Syksyllä 2011 (19.9) ja keväällä 2012 suoritettiin

Lisätiedot

Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus

Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus Terhi Iso-Touru 25.5.2012 Emeritusprofessori Kalle Maijalan 85-vuotisjuhlaseminaari Naudan domestikaatio eli kesyttäminen yli 45 kiloa painavia kasvinsyöjälajeja

Lisätiedot

Zonation - arvokkaiden elinympäristöjen tunnistamisesta

Zonation - arvokkaiden elinympäristöjen tunnistamisesta Zonation - arvokkaiden elinympäristöjen tunnistamisesta Riistapäivät - 22.1.2012 Atte Moilanen Helsingin yliopisto Biotieteiden laitos Ekoinformatiikka Ekologisen tiedon käyttöä laskennallisessa analyysissä

Lisätiedot

Matematiikan ilmiöiden tutkiminen GeoGebran avulla

Matematiikan ilmiöiden tutkiminen GeoGebran avulla Johdatus GeoGebraan Matematiikan ilmiöiden tutkiminen GeoGebran avulla Harjoitus 1B. Konstruoi tasakylkinen kolmio ABC, jonka kyljen pituus on 5. Vihje: käytä Kiinteä jana työvälinettä kahdesti. Ota kolmion

Lisätiedot

Peto- ja saaliskanta

Peto- ja saaliskanta Peto- ja saaliskanta Peto- ja saaliskantojen keskinäistä vuorovaikutusta voiaan mallintaa toisistaan riippuvien ifferentiaaliyhtälöien avulla. Tässä tarkastellaan yksinkertaista mallia, joka perustuu ns.

Lisätiedot

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Ajankohtaista luonnonsuojelussa Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä

Lisätiedot