Virkaanastujaisesitelmä Anneli Hoikkala. Evoluutotutkimus: ekologiaa ja molekyyligenetiikkaa

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Virkaanastujaisesitelmä Anneli Hoikkala. Evoluutotutkimus: ekologiaa ja molekyyligenetiikkaa"

Transkriptio

1 Virkaanastujaisesitelmä Anneli Hoikkala Evoluutotutkimus: ekologiaa ja molekyyligenetiikkaa Evoluutiotutkimus on ollut kauan hyvin kiistelty tieteen ala. Evoluutioteoria on tuonut uudenlaisen näkökulman luomakunnan kehittymiseen, mikä on johtanut kiistoihin siitä onko kyseessä tiede vai uskonto. Biologisiin ilmiöihin vähänkin perehtyneen henkilön on kuitenkin pakko todeta vanhan evoluutiotutkijan Dobzhanskyn tapaan Nothing in biology makes sense except in the light of evolution. Luonnonpopulaatioissa havaitaan muuntelua vähän joka tasollla ja jatkuvasti tulee esiin fossiililöytöjä, jotka eivät kuulu mihinkään lajiin, mutta voivat olla nykyään tunnettujen lajien esi-isiä. Uusimpien tutkimusmenetelmien avulla päästään tutkimaan evoluutioon liittyviä prosesseja aina DNA tasolla asti. Sen sijaan, että kysyttäisiin tapahtuuko evoluutiota?, voidaankin jo keskittyä paljon mielenkiintoisempiin kysymyksiin, kuten mihin suuntaan evoluutio on tietyn lajin tai tietyn ominaisuuden kohdalla kulkenut ja mitkä tekijät ovat saaneet aikaan tämän kehityksen? Ja onko lajilla potentiaalia kehittyä edelleen ja vastata muuttuviin valintapaineisiin? Evoluutiotutkimus on tieteenala, joka vaatii yhteistyötä. Tarvitaan ekologeja, populaatiogeneetiikkoja, molekyyligeneetikkoja ja molekyylibiologeja. Ala on niin laaja, että yksi henkilö ei voi olla spesialisti kaikilla sen osa-alueilla. Mutta juuri tässä piilee evoluutiotutkimuksen viehätys. Ongelmat, ideat ja työkalut eivät koskaan pääse loppumaan ja keskustelut vähän vieraamman alan tutkijan kanssa voivat antaa sysäyksen hyvinkin uudenlaisiin tutkimuksiin. Jyväskylä on tässä suhteessa hyvä paikka evoluutiotutkijalle. Täällä tehdään korkeatasoista tutkimusta sekä ekologian että solu- ja molekyylibiologian puolella, ja näiden tieteiden väliin on hyvä asettua. Ryhmämme tekee myös yhteistyötä EU:n rahoittamassa tutkijakoulutusverkostossa, jossa eri laboratorioista löytyy tieto-taitoa evoluutiotutkimuksen eri aloilta. Useimpien maiden yliopistoissa genetiikka on sijoitettu lääketieteelliseen tiedekuntaan eikä luonnontieteelliseen niinkuin

2 Suomessa. Suomalainen systeemi on mielestäni hyvä, sillä biologi-geneetikon on tunnettava luontoa monella tasolla pystyäkseen suunnittelemaan tutkimuksensa kunnolla. Tutkimuskohteeni on Käyttäytymismallien evoluutio ja niiden merkitys lajiutumisessa. Tutkimuksia olen tehnyt lähinnä Drosophila sukuun kuuluvilla lajeilla mahlakärpäsillä, endeemisillä eli kotoperäisillä lajeilla Havaijilla ja Australiassa ja laajemmalle levinneillä lajeilla Oulussa ja nyt täällä Jyväskylässä. Miksi sitten olemme työryhmässämme päätyneet kärpästen tutkijoiksi? Kärpäsillä on hyvin monimutkaiset kosintamenot, joihin kuuluu tansseja, siipien väristyksestä syntyviä monimutkaisia äänisignaaleja eli kosintalauluja ja hajuaineita. Nämä kosintamenot vetävät hyvin vertoja esim. lintujen kosintamenoille, mutta käyttäytyminen on vielä tiukemmin geneettisesti säädeltyä, mikä helpottaa geneettisten tutkimusten tekoa. Kärpäsiä on helppo kasvattaa laboratoriossa, jossa niiden käyttäytymistä voidaan tutkia monenlaisin menetelmin kontrolloiduissa olosuhteissa. Voimme esimerkiksi analysoida koiraiden kosinnan aikana siivillään tuottamia kosintalauluja, ja tutkia naaraiden mieltymyksiä laulun eri ominaisuuksia kohtaan soittamalla niille eri tavoin muunneltuja lauluja. Koiraiden laulun ja naaraiden lauluun kohdistamien mieltymysten geneeettisen taustan tutkiminen auttaa ymmärtämään kuinka tällaisten molempia sukupuolia koskevien käyttäytymispiirteiden yhteisevoluutio on tapahtunut. Kärpästen käyttäytymistä voi tutkia myös luonnossa, jolloin vältytään keinotekoisten olosuhteiden aiheuttamilta virhetulkinnoilta Drosophilaleja löytyy maapallolta yli tuhat. Saman lajin maantieteellisesti erillään olevia populaatioita tutkimalla voidaan saada tietoa lajiutumisen ensiaskelista. Kärpäslinjojen välillä voi myös suorittaa sekä lajien sisäisiä että lajien välisiä risteytyksiä käyttäytymispiirteiden geneettisen taustan tutkimiseksi. Drosophila melanogasterin koko genomi on sekvensoitu ja geenipankista löytyviä tietoja voi käyttää hyväksi myös lähisukuisten lajien tutkimisessa. Kun genomi on hyvin tunnettu, voidaan ryhtyä myös tutkimaan eri ominaisuuksiin vaikuttavien geenien toimintaa. Toisaalta voidaan tutkia geenien välistä vuorovaikutusta ja hierarkiaa, toisaalta taas sitä minkälaisiin kudoksiin tutkittujen geenien toiminta

3 kohdistuu, mitä tapahtuu kun geeni kytketään pois päältä tai miten geeni toimii vieraalla lajilla eli vieraassa geeniympäristössä. Mahlakärpäset ovat olleet (herneiden ohella) geneettisen tutkimukset uranuurtajia. Thomas Hunt Morgan aloitti kärpästutkimukset jo 1900-luvun alkupuolella ja hänen laboratorioonsa (fly room) kertyi sen ajan geneetikkojen parhaimmisto. Morganin kärpäshuoneessa kehitettiin esimerkiksi geenien- paikannustekniikka, joka on ollut perustana ihmisenkin kromosomikarttoja tehtäessä. Kärpästutkimus antaa siis tietoa, jota voi soveltaa vaikeammin tutkittaviin eläinlajeihin. Samoja menetelmiä, joita käytämme kärpästutkimuksissa, voi käyttää myös muilla lajeilla. DNA tason tutkimus on tästä hyvä esimerkki. Kunhan organismista saadaan eristettyä DNA:ta, niin siitä eteenpäin tutkimusta voidaan tehdä melko lailla yhteisten reseptien mukaan. Yksi evoluutiogenetiikan keskeisiä kysymyksiä on kuinka paljon luonnossa on genoja fenotyyppistä muuntelua saman lajin populaatioiden välillä ja kuinka populaatiot ovat adaptoituneet elämään erilaisissa olosuhteissa. Genotyyppistä muuntelua voidaan tutkia tuman geenien (geenisekvenssit, mikrosatelliitit) tai mitokondriodna:n avulla. Sen määrä kertoo onko lajilla tai sen tietyllä populaatiolla kylliksi muuntelua, jotta se voisi reagoida muuttuviin valintapaineisiin ja selvitä uusissa olosuhteissa. Sitä tutkimalla voidaan myös selvittää mikä on lajin geneettisesti muuntelevin kantapopulaatio ja kuinka paljon populaatioiden välillä tapahtuu migraatiota. Fenotyyppinen muuntelu taas tarkoittaa eri populaatioista peräisin olevien yksilöiden morfologista muuntelua tai eroja käyttäytymisessä ja elintavoissa. Geno- ja fenotyyppisen muuntelun vertaaminen antaa tietoa siitä miten populaatioiden erilaistuminen on tapahtunut. Onko se tapahtunut sattuman vaikutuksesta, vai onko luonnonvalinta tai jopa seksuaalinen valinta voinut saada aikaan lajien morfologisten tai käyttäytymispiirteiden eriytymisen. Tällaisista tiedoista on hyvin paljon hyötyä esim. luonnonsuojelussa. Kun tiedetään jotain lajien populaatiorakenteesta ja levinneisyyshistoriasta sekä eri populaatioiden kyvystä selviytyä muuttuvissa olosuhteissa, voidaan lajin suojelemiseksi tarkoitetut toimenpiteet mitoittaa oikein ja suunnata ne oikeisiin populaatioihin.

4 Lajien sisällä tapahtuvaa pienin askelin etenevää evoluutiota on melko helppo ymmärtää. Suuret lajiutumistapahtumat, kuten eliöiden nousu merestä maalle ja maalta ilmaan, sen sijaan herättävät yhä ihmetystä. Lajille voi syntyä uusia ominaisuuksia, jotka auttavat sitä valtaamaan aivan uudenlaisia ekolokeroita (esim. selkärankaisilla keuhkojen tai jalkojen kehittyminen ja linnuilla siipien kehittyminen). Joissakin tapauksissa muutos yhdessä tärkeässä säätelijägeenissä voi saada aikaan huomattavan morfologisen muutoksen. Yleensä kuitenkin tällaiset muutokset vaativat sarjan toisiaan tukevia mutaatiota ja geenien uudelleenjärjestäytymistä, minkä tuloksena lopulta syntyy yhdistelmä - uusi laji - jolle uuden vyöhykkeen valtaaminen suo mahdollisuuden edelleen tapahtuvaan lajiutumiseen. Ennen lajien määrittäminen oli kohtuullisen yksinkertaista: lajin muodosti ryhmä populaatioita, jotka eivät risteytyneet muiden ryhmien kanssa. Toisaalta laji voitiin määritellä jonkun silmiinpistävän morfologisen ominaisuuden perusteella. Tiedon lisääntyessä ja monien lajimääritysten osoittauduttua virheellisiksi systemaatikkojen ja evoluutiotutkijoiden tuntuu olevan vaikea löytää yhteistä lajin määritelmää. Systemaatikot perustavat lajin määrittelyn paljolti tunnistettavissa olevien piirteiden ja olemassaolevien taksonomisten yksiköiden fylogeneettisiin sukulaisuussuhteisiin. Evoluutiotutkijat taas tutkivat lajin sisäistä muuntelua, pariutumissysteemejä ja prosesseja, jotka saavat yhden evolutiivisen linjan jakautumaan kahtia. Näiden näkemysten välistä eroa on vasta äskettäin päästy kunnolla tutkiman DNAsekvenssiaineistojen yleistyttyä ja kun on havaittu, että esi-isien ja jälkeläisten välillä on suora tutkittavissa oleva yhteys sekä populaatoiden sisällä että populaatioiden ja lajien välillä. Fylogeneettisten tutkimusten avulla voidaan selvittää paitsi biologisten yksiköiden, kuten lajien, sukulaisuussuhteita, myös sitä kuinka kaukaa niiden yhteinen esi-isä löytyy eli kuinka kauan sitten nämä yksilöt ovat eriytyneet toisistaan. Darwin haaveili aikoinaan ajasta jolloin luomakunnan eliöille voitaisiin tehdä yhteinen sukupuu. Tämä aika alkaa olla käsillä. Useita proteiini- ja ribosomirnasekvenssi-tekniikoita voidaan käyttää esim. sienien, kasvien ja eläinten sukulaisuuden tutkimiseen. Evoluutio näissä sekvensseissä on tapahtunut suhteellisen tasaista

5 vauhtia ja homologioiden löytäminen kaukaisten lajien välillä on helpompaa kuin esim. morfologisissa ominaisuuksissa. Eliökunnassa on siis lukematon määrä lajeja, jotka ovat toisilleen enemmän tai vähemmän sukua. Tällaisen kehityksen mahdollistaa joustava geneettinen säätely, jonka kehityksen on täytynyt lähteä käyntiin jo aikojen alussa. Tämä joustavuus on tärkeää, sillä maapallolla olosuhteet muuttuvat jatkuvasti ja lajien on sopeuduttava uudenlaisiin olosuhteisiin. Hankitut ominaisuudet eivät periydy, joten evoluution on tapahduttava geneettisten muutosten kautta. Syntyy paljon uusia muotoja, jotka eivät tule toimeen ympäristössään ja kuolevat sukupuuttoon jo ennenkuin ovat saavuttaneet kunnolla lajin statusta. Toisilla lajeilla taas olisi potentiaalia menestyä, mutta ne kuolevat sukupuuttoon ihmisen toiminnan tuloksena. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen asettaakin ihmiskunnalle vakavan haasteen. Ihminen on osa luomakuntaa, mutta me olemme kuitenkin erikoisasemassa. Muiden lajien kohtalo, ja siinä samassa omankin lajimme tulevaisuus, on paljolti meidän käsissämme ja tässä biologisesta perustutkimuksesta saatava tieto, asenteiden ohella, on erittäin tärkeää.. Suomen tiedepolitiikka on ollut siinä hyvää, että se on antanut mahdollisuuden tehdä pitkäjänteistä tutkimusta kun vetävä tutkimussuunta on kerran löytynyt, jos vain on onnistunut löytämään työpaikan ja pysymään siinä. Mitä enemmän jotain ongelmaa tutkii, sitä syvemmälle tutkimuksissa pääsee ja sitä mielenkiintoisempia kysymyksiä voi kehitellä. Toivoisin myös nuorille tutkijoille mahdollisuuksia pitkäjänteisen työn tekemiseen. Kilpailu yliopistoissa on kovaa, ja työtovereiden välinen kilpailu voi pahimmillaan nakertaa myös ihmissuhteita. Tutkimustyö on luovaa työtä, samoin opetustyö. Tällaisen työn tekeminen antaa parhaan tuloksen innostavassa ja harmonisessa työyhteisössä ja sellaisen uskon täällä Jyväskylässä löytäneeni.

BIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet

BIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet BIOS 1 ja OPS 2016 Biologian opetussuunnitelma 2016 Biologian opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä. Opetus lisää ymmärrystä biologian merkityksestä osana

Lisätiedot

III Perinnöllisyystieteen perusteita

III Perinnöllisyystieteen perusteita Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 15. Populaatiogenetiikka ja evoluutio 1. Avainsanat 2. Evoluutio muuttaa geenipoolia 3. Mihin valinta kohdistuu? 4. Yksilön muuntelua

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

Evoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Evoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Evoluutio BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma 1 Evoluutio lajinkehitystä, jossa eliölajit muuttuvat ja niistä voi kehittyä uusia lajeja on jatkunut elämän synnystä saakka, sillä ei ole päämäärää

Lisätiedot

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Biologinen tieto ja ymmärrys 7 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja tunnistamaan

Lisätiedot

Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,,

Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,, Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,, tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla tarkoittaa

Lisätiedot

5.7 Biologia. Opetuksen tavoitteet

5.7 Biologia. Opetuksen tavoitteet 5.7 Biologia Biologian opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä. Opetus lisää ymmärrystä biologian merkityksestä osana luonnontieteellisen maailmankuvan rakentumista.

Lisätiedot

DNA testit sukututkimuksessa

DNA testit sukututkimuksessa DNA testit sukututkimuksessa Pakkasten sukuseura ry:n 20 v juhlakokous 19.9.2015 Jyväskylä Raimo Pakkanen, sukuneuvoston pj A,T,G,C. Ihmisen genetiikan lyhyt oppimäärä mtdna diploidinen kromosomisto =

Lisätiedot

BIOLOGIA 1. kurssi 7. luokka

BIOLOGIA 1. kurssi 7. luokka 1. kurssi 7. luokka Kurssin tavoitteena on ohjata oppilasta ymmärtämään elämän perusilmiöitä ja vesiekosysteemien rakennetta ja toimintaa. Tavoitteena on, että oppilas oppii tunnistamaan ja luokittelemaan

Lisätiedot

Lataa Evoluutiobiologia - Mats Björklund. Lataa

Lataa Evoluutiobiologia - Mats Björklund. Lataa Lataa Evoluutiobiologia - Mats Björklund Lataa Kirjailija: Mats Björklund ISBN: 9789524950763 Sivumäärä: 260 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 29.63 Mb Evoluutioteoria on kaikkea biologista tietoa yhdistävä

Lisätiedot

5.7 Biologia Perusopetus Opetuksen tavoitteet Valinnaiset kurssit 1. Elämä ja evoluutio (bi1) 2. Ekosysteemit ja ympäristönsuojelu (bi2)

5.7 Biologia Perusopetus Opetuksen tavoitteet Valinnaiset kurssit 1. Elämä ja evoluutio (bi1) 2. Ekosysteemit ja ympäristönsuojelu (bi2) 5.7 Biologia Biologia tutkii elämää ja sen edellytyksiä. Opetus syventää aikuisopiskelijan luonnontuntemusta ja auttaa ymmärtämään luonnon perusilmiöitä. Biologian opiskelu kehittää opiskelijan luonnontieteellistä

Lisätiedot

Biologian kokeellisuuteen liittyvä pienimuotoinen tutkimus tai projekti. Kurssia ei suositella itsenäisesti suoritettavaksi.

Biologian kokeellisuuteen liittyvä pienimuotoinen tutkimus tai projekti. Kurssia ei suositella itsenäisesti suoritettavaksi. Pakolliset kurssit 1. Elämä ja evoluutio (BI01) Kurssilla perehdytään elämän edellytyksiin ja kaikille eliöille tunnusomaisiin piirteisiin. Kurssilla tutustutaan myös biologian tapaan hankkia ja kuvata

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys. Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä

Lisätiedot

BIOLOGIA. Aihekokonaisuudet. Biologian opetuksessa huomioidaan erityisesti seuraavat aihekokonaisuudet: kestävä kehitys teknologia ja yhteiskunta

BIOLOGIA. Aihekokonaisuudet. Biologian opetuksessa huomioidaan erityisesti seuraavat aihekokonaisuudet: kestävä kehitys teknologia ja yhteiskunta BIOLOGIA Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin ja

Lisätiedot

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpuiden vaivat Metsäpuiden eloa ja terveyttä uhkaavat monet taudinaiheuttajat: Bioottiset taudinaiheuttajat

Lisätiedot

Tehtävät Lukuun 15. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen

Tehtävät Lukuun 15. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen Tehtävät Lukuun 15. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen Eliöiden kehittyminen vesielämään sopeutuneista eliöistä maalla eläviin kasveihin ja eläimiin vaati monia muutoksia niiden

Lisätiedot

5.7. Biologia. Opetuksen tavoitteet

5.7. Biologia. Opetuksen tavoitteet 5.7. Biologia Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin

Lisätiedot

750367A LuK -tutkielman (10 op) aihepiirit lukuvuodelle 2009 2010

750367A LuK -tutkielman (10 op) aihepiirit lukuvuodelle 2009 2010 Oulun yliopisto Biologian laitos 750367A LuK -tutkielman (10 op) aihepiirit lukuvuodelle 2009 2010 ELÄINEKOLOGIA Akatemiatutk. Jukka Forsman Habitaatinvalinta Lajien rinnakkaiselo (species coexistence)

Lisätiedot

Steven Kelly & Mia+Janne

Steven Kelly & Mia+Janne Luomisoppi evoluutio Steven Kelly & Mia+Janne Tämä ei ole väittely! Pidetään kiinni yhteisestä uskosta: Alussa Jumala loi Se, että on Luoja, ratkaisee paljon: käytetään sitä rohkeasti apologiassa Eri mielipiteitä

Lisätiedot

Symbioosi 1. Selvitä, mikä merkitys evoluution ja luonnonvalinnan kannalta on seuraavilla asioilla:

Symbioosi 1. Selvitä, mikä merkitys evoluution ja luonnonvalinnan kannalta on seuraavilla asioilla: Tehtävät Lukuun 12. Tehtävä 1. Luonnonvalinta. Selvitä, mikä merkitys evoluution ja luonnonvalinnan kannalta on seuraavilla asioilla: a. reviirikäyttäytyminen b. muuttoliike (migraatio) c. soidinkäyttäytyminen

Lisätiedot

LUOMINEN JA EVOLUUTIO

LUOMINEN JA EVOLUUTIO LUOMINEN JA EVOLUUTIO Maailman syntyminen on uskon asia Evoluutioteoria Luominen Teoria, ei totuus Lähtökohta: selittää miten elollinen maailma olisi voinut syntyä, jos mitään yliluonnollista ei ole Ei

Lisätiedot

Biopankit miksi ja millä ehdoilla?

Biopankit miksi ja millä ehdoilla? Suomalaisen Tiedeakatemian 100 v-symposium, Helsinki 4.9.2008 Biopankit miksi ja millä ehdoilla? Juha Kere Karolinska Institutet, Stockholm, Sverige ja Helsingin yliopisto Tautien tutkimus Geeni/ valkuaisaine

Lisätiedot

Koiran periytyvä persoonallisuus

Koiran periytyvä persoonallisuus Koiran periytyvä persoonallisuus Katriina Tiira, FT, Koirangeenit tutkimusryhmä, HY & Folkhälsan, Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus Periytyykö käyttäytyminen? Kaikki yksilön kokemukset kohtuajasta eteenpäin=

Lisätiedot

Lataa Luonnon puolesta - Erkki Pulliainen. Lataa

Lataa Luonnon puolesta - Erkki Pulliainen. Lataa Lataa Luonnon puolesta - Erkki Pulliainen Lataa Kirjailija: Erkki Pulliainen ISBN: 9789525777048 Sivumäärä: 176 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 15.44 Mb Ihminen on joutunut monille yllätykseksi kovan paikan

Lisätiedot

Avainsanat. populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat

Avainsanat. populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat Avainsanat populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat Populaatio Populaatiolla tarkoitetaan tietyllä alueella tiettynä

Lisätiedot

Luku 21. Evoluution perusteet

Luku 21. Evoluution perusteet 1. Evoluutio käsitteenä a. Mitä käsite evoluutio tarkoittaa? b. Miten evoluutiota tapahtuu? c. Mitkä ovat evoluution päämääriä? 2. Evoluution todisteita Mitä seuraavat evoluution todisteet osoittavat evoluutiosta?

Lisätiedot

Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus

Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus Terhi Iso-Touru 25.5.2012 Emeritusprofessori Kalle Maijalan 85-vuotisjuhlaseminaari Naudan domestikaatio eli kesyttäminen yli 45 kiloa painavia kasvinsyöjälajeja

Lisätiedot

Eliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Eliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Eliömaailma BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Aitotumalliset l. eukaryootit Esitumalliset l. prokaryootit kasvit arkit alkueliöt sienet bakteerit eläimet Eliökunnan sukupuu Tumattomat eliöt

Lisätiedot

Arkkitehtuurien tutkimus Outi Räihä. OHJ-3200 Ohjelmistoarkkitehtuurit. Darwin-projekti. Johdanto

Arkkitehtuurien tutkimus Outi Räihä. OHJ-3200 Ohjelmistoarkkitehtuurit. Darwin-projekti. Johdanto OHJ-3200 Ohjelmistoarkkitehtuurit 1 Arkkitehtuurien tutkimus Outi Räihä 2 Darwin-projekti Darwin-projekti: Akatemian rahoitus 2009-2011 Arkkitehtuurisuunnittelu etsintäongelmana Geneettiset algoritmit

Lisätiedot

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma Lisääntyminen BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma säilyä hengissä ja lisääntyä kaksi tapaa lisääntyä suvuton suvullinen suvuttomassa lisääntymisessä uusi yksilö syntyy ilman sukusoluja suvullisessa

Lisätiedot

Geenitutkimusta: evoluutiosta kohti geenivarojen suojelua ja jalostusta

Geenitutkimusta: evoluutiosta kohti geenivarojen suojelua ja jalostusta Geenitutkimusta: evoluutiosta kohti geenivarojen suojelua ja jalostusta 19.10.2016 Metsätieteen päivä Outi Savolainen, Oulun yliopisto, Genetiikan ja fysiologian tutkimusyksikkö Käyttölisenssi: CC BY 4.0

Lisätiedot

Molekyylievoluutio. (753327A, S), 4 op syksy Photo Marie-Hélène Müller

Molekyylievoluutio. (753327A, S), 4 op syksy Photo Marie-Hélène Müller Molekyylievoluutio (753327A, 753627S), 4 op syksy 2011 Photo Marie-Hélène Müller Molekyylievoluutio (753327A, 753627S), 4 op, syksy 2011 -Helmi Kuittinen p. 553 1803, PT312, helmi.kuittinen@oulu.fi harj.

Lisätiedot

måndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda

måndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda GENETIIKKA: KROMOSOMI DNA & GEENI Yksilön ominaisuudet 2 Yksilön ominaisuudet Perintötekijät 2 Yksilön ominaisuudet Perintötekijät Ympäristötekijät 2 Perittyjä ominaisuuksia 3 Leukakuoppa Perittyjä ominaisuuksia

Lisätiedot

Itsekkäät geenit sosiaalisissa yhteisöissä

Itsekkäät geenit sosiaalisissa yhteisöissä Itsekkäät geenit sosiaalisissa yhteisöissä Pekka Pamilo Uusi genomitutkimus tuottaa tietoa mekanismeista, jotka säätelevät hyönteisyhteiskuntien kehitystä. Tämä tieto on läheisesti kytköksissä sukulaisvalinnan

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia 12.12.2017 Epigenetic inheritance: A heritable alteration in a cell s or organism s phenotype that does

Lisätiedot

Evoluutioekologia 26.10.2014 1

Evoluutioekologia 26.10.2014 1 Valinnan yksiköt Laji(sto)valinta Ryhmävalinta: Ominaisuudet kehittyvät, koska ne nostavat populaation selviytymistodennäköisyyttä Laji(sto)valinta -joillain rymillä on suurempi lajiutumistodennäköisyys

Lisätiedot

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Tutkiminen on jokapäiväinen asia Tutkit usein itse - esimerkiksi: Verkko ei toimi. Et kuitenkaan ajattele, että netti on noiduttu vaan että vika on tekninen. Vaihtoehtoisia

Lisätiedot

S Laskennallinen systeemibiologia

S Laskennallinen systeemibiologia S-114.2510 Laskennallinen systeemibiologia 3. Harjoitus 1. Koska tilanne on Hardy-Weinbergin tasapainossa luonnonvalintaa lukuunottamatta, saadaan alleeleista muodostuvien eri tsygoottien genotyyppifrekvenssit

Lisätiedot

organisaatiotasot molekyylitasolta biosfääriin ökunnan monimuotoisuutta ja ymmärtämään eliöiden sopeutumisen erilaisiin ympäristöihin irteet

organisaatiotasot molekyylitasolta biosfääriin ökunnan monimuotoisuutta ja ymmärtämään eliöiden sopeutumisen erilaisiin ympäristöihin irteet BIOLOGIA Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin ja

Lisätiedot

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy OPIT TÄNÄÄN Miksi kasvinjalostus tarvitsee geenivaroja? Miten geenivaroja käytetään kasvinjalostuksessa? Geenivarat

Lisätiedot

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II. Niko Lankinen

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II. Niko Lankinen Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II Niko Lankinen Sisältö Neuroneille tyypilliset molekyylit Suoraa jatkoa Niinan esitykseen Alkion aivojen vertailua Neuromeerinen malli Neuromeerisen mallin

Lisätiedot

Luku 20. Biotekniikka

Luku 20. Biotekniikka 1. Harjoittele käsitteitä Biotekniikkaa on tekniikka, jossa käytetään hyväksi fysiikkaa. tekniikka, jossa käytetään hyväksi puuta. tekniikka, jossa käytetään hyväksi eläviä eliöitä. puutarhakasvien siementen

Lisätiedot

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän

Lisätiedot

Suomen huonosti tunnetut ja uhanalaiset sienet

Suomen huonosti tunnetut ja uhanalaiset sienet Suomen huonosti tunnetut ja uhanalaiset sienet Sienet Sienten lajimäärä on paljon aiemmin ajateltua suurempi Lajit tunnettava, jotta sienten todellisen monimuotoisuuden, uhanalaisuuden ja suojelutarpeiden

Lisätiedot

Miten letaalialleeleita käsitellään Drosophilalla? Välttämätön taito esimerkiksi alkionkehityksen alkuvaiheiden selvittämisessä

Miten letaalialleeleita käsitellään Drosophilalla? Välttämätön taito esimerkiksi alkionkehityksen alkuvaiheiden selvittämisessä Miten letaalialleeleita käsitellään Drosophilalla? Välttämätön taito esimerkiksi alkionkehityksen alkuvaiheiden selvittämisessä Balansoitu kanta Koejärjestely perustuu ns. balansoidun kannan käyttöön.

Lisätiedot

Metsägenetiikan sovellukset: Metsägenetiikan haasteet: geenit, geenivarat ja metsänjalostus

Metsägenetiikan sovellukset: Metsägenetiikan haasteet: geenit, geenivarat ja metsänjalostus Katri Kärkkäinen Matti Haapanen Metsägenetiikan sovellukset: Metsägenetiikan haasteet: geenit, geenivarat ja metsänjalostus Katri Kärkkäinen ja Matti Haapanen Metsäntutkimuslaitos Vantaan tutkimuskeskus

Lisätiedot

Round table -neuvottelu eduskunnassa

Round table -neuvottelu eduskunnassa 1 Round table -neuvottelu eduskunnassa 31.05.2005 STM:n visio biopankkilainsäädännöstä ja sen nykytila ministeriössä Apulaisosastopäällikkö Marja-Liisa Partanen, STM 2 Professori Juhani Eskola: Molekyylibiologiasta

Lisätiedot

Lataa Ekologinen parasitologia - Juha Laakkonen. Lataa

Lataa Ekologinen parasitologia - Juha Laakkonen. Lataa Lataa Ekologinen parasitologia - Juha Laakkonen Lataa Kirjailija: Juha Laakkonen ISBN: 9789524950565 Sivumäärä: 188 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 16.83 Mb Suurin osa maapallon eliöistä on loisia, ja niitä

Lisätiedot

Perinnöllinen informaatio ja geneettinen koodi.

Perinnöllinen informaatio ja geneettinen koodi. Tehtävä A1 Kirjoita essee aiheesta: Perinnöllinen informaatio ja geneettinen koodi. Vastaa esseemuotoisesti, älä käytä ranskalaisia viivoja. Piirroksia voi käyttää. Vastauksessa luetaan ansioksi selkeä

Lisätiedot

Geenitekniikan perusmenetelmät

Geenitekniikan perusmenetelmät Loppukurssikoe To klo 14-16 2 osiota: monivalintatehtäväosio ja kirjallinen osio, jossa vastataan kahteen kysymykseen viidestä. Koe on auki klo 14.05-16. Voit tehdä sen oppitunnilla, jolloin saat tarvittaessa

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén

Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén Sisäsiittoisuudella tarkoitetaan perinnöllisyystieteessä lisääntymistä, jossa pariutuvat yksilöt ovat enemmän

Lisätiedot

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä 1 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ekosysteemien toimintaa, ihmisen elintoimintoja sekä

Lisätiedot

Miten geenit elelevät populaatioissa, vieläpä pitkiä aikoja?

Miten geenit elelevät populaatioissa, vieläpä pitkiä aikoja? Miten geenit elelevät populaatioissa, vieläpä pitkiä aikoja? Populaatio on lisääntymisyhteisö ja lisääntymisjatkumo Yksilöt ovat geenien tilapäisiä yhteenliittymiä, mutta populaatiossa geenit elelevät

Lisätiedot

Lataa Lajien synty - Charles Darwin. Lataa

Lataa Lajien synty - Charles Darwin. Lataa Lataa Lajien synty - Charles Darwin Lataa Kirjailija: Charles Darwin ISBN: 9789512324460 Sivumäärä: 684 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 39.76 Mb Luonnontieteellisen kirjallisuuden merkittävimpiin klassikoihin

Lisätiedot

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2. Uhanalaisuusluokat Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 IUCN:n uhanalaisuusluokitus Uhanalaisuusarvioinnissa ja luokittelussa

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Biologia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Biologia vuosiluokat 7-9 2016 Biologia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Biologia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun biologian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden biologian

Lisätiedot

Muurahaisyhdyskuntien sosiaalinen evoluutio

Muurahaisyhdyskuntien sosiaalinen evoluutio Muurahaisyhdyskuntien sosiaalinen evoluutio Liselotte Sundström one special difficulty... at first appeared insuperable, and actually fatal to my whole theory... [The] neuters [of social insects] often

Lisätiedot

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla.

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla. 1. Banaanikärpänen dihybridiristeytys. Banaanikärpäsillä silmät voivat olla valkoiset (resessiivinen ominaisuus, alleeli v) tai punaiset (alleeli V). Toisessa kromosomissa oleva geeni määrittää siipien

Lisätiedot

Suomenhevosen geneettinen historia ja nykytila.

Suomenhevosen geneettinen historia ja nykytila. Hei hevosenomistaja, Oulun yliopistossa käynnistämme Suomen Kulttuurirahaston rahoittamaa tutkimusta Suomenhevosen geneettinen historia ja nykytila. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia suomenhevosen

Lisätiedot

Lataa Kelpoisimman synty - Andreas Wagner. Lataa

Lataa Kelpoisimman synty - Andreas Wagner. Lataa Lataa Kelpoisimman synty - Andreas Wagner Lataa Kirjailija: Andreas Wagner ISBN: 9789525697735 Sivumäärä: 266 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 26.08 Mb Darwinin luonnonvalinnan voima on kiistaton ja se selittää,

Lisätiedot

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Oppimisen ja ymmärtämisen ongelmien vaikutus ihmisen mahdollisuuksiin selviytyä muuttuvassa toimintaympäristössä Veijo Nikkanen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry /

Lisätiedot

15.4.5 BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

15.4.5 BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä 15.4.5 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilaita ymmärtämään elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ohjata oppilaita ymmärtämään ekosysteemien

Lisätiedot

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS 2 3. 0 1. 2 0 1 1 K A A R I N A Marjut Ritala DNA-diagnostiikkapalveluja kotieläimille ja lemmikeille Polveutumismääritykset Geenitestit Serologiset testit Kissat, koirat,

Lisätiedot

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä 15.4.5 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilaita elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ohjata oppilaita ekosysteemien toimintaa, ihmisen

Lisätiedot

LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2003, OPETUSHALLITUKSEN MÄÄRÄYS 33/011/2003

LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2003, OPETUSHALLITUKSEN MÄÄRÄYS 33/011/2003 LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2003, OPETUSHALLITUKSEN MÄÄRÄYS 33/011/2003 -BIOLOGIA (s. 1-5) -KEMIA (s. 6-7) BIOLOGIA Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset

Lisätiedot

Lataa Lemmikkielämää - Seppo Turunen. Lataa

Lataa Lemmikkielämää - Seppo Turunen. Lataa Lataa Lemmikkielämää - Seppo Turunen Lataa Kirjailija: Seppo Turunen ISBN: 9789524952026 Sivumäärä: 206 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 39.12 Mb Mitä tekemistä kilpikonnilla on järjestäytyneen rikollisuuden

Lisätiedot

Lataa Sienten biologia. Lataa

Lataa Sienten biologia. Lataa Lataa Sienten biologia Lataa ISBN: 9789524952972 Sivumäärä: 448 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 28.55 Mb Sienten biologia on ensimmäinen suomenkielinen yleisteos sienistä. Siitä selviävät perusasiat sienten

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 7.Kasvin- ja eläinjalostuksella tehostetaan ravinnontuotantoa.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 7.Kasvin- ja eläinjalostuksella tehostetaan ravinnontuotantoa. Avainsanat: kasvinjalostus eläinjalostus lajike risteytysjalostus itsepölytteinen ristipölytteinen puhdas linja heteroosi hybridilajike ylläpitojalostus geneettinen eroosio autopolyploidia allopolyploidia

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat. Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,

Lisätiedot

BIOLOGIA VUOSILUOKAT 7-9

BIOLOGIA VUOSILUOKAT 7-9 BIOLOGIA VUOSILUOKAT 7-9 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7-9 Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilaita elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ohjata oppilaita ekosysteemien

Lisätiedot

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Evoluutiopuu Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Välineet: loogiset palat, paperia, kyniä Kuvaus: Tehtävässä tutkitaan bakteerien evoluutiota.

Lisätiedot

Lapsi tutkimuskohteena - eettinen ennakkoarviointi ja aineistojen arkistoinnin etiikka

Lapsi tutkimuskohteena - eettinen ennakkoarviointi ja aineistojen arkistoinnin etiikka Lapsi tutkimuskohteena - eettinen ennakkoarviointi ja aineistojen arkistoinnin etiikka Arja Kuula, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Erilaiset aineistot yhteiskuntatieteissä - Esimerkkeinä lastensuojelu-

Lisätiedot

Lataa Koiraksi ihmiselle - Tiina Raevaara. Lataa

Lataa Koiraksi ihmiselle - Tiina Raevaara. Lataa Lataa Koiraksi ihmiselle - Tiina Raevaara Lataa Kirjailija: Tiina Raevaara ISBN: 9789518512762 Sivumäärä: 252 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 34.33 Mb Mistä koira on peräisin? Minkälaisia evoluution ja

Lisätiedot

Lataa Vain yksi jäi - Chris Stringer. Lataa

Lataa Vain yksi jäi - Chris Stringer. Lataa Lataa Vain yksi jäi - Chris Stringer Lataa Kirjailija: Chris Stringer ISBN: 9789524953344 Sivumäärä: 333 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 22.96 Mb Ajatus luonnonvalinnan ylläpitämästä evoluutiosta hyväksytään

Lisätiedot

Geneettiset algoritmit

Geneettiset algoritmit Geneettiset algoritmit Evoluution piirteitä laskennassa Optimoinnin perusteet - Kevät 2002 / 1 Sisältö Geneettisten algoritmien sovelluskenttä Peruskäsitteitä Esimerkkejä funktion ääriarvon etsintä vangin

Lisätiedot

Kvantitatiivinen genetiikka

Kvantitatiivinen genetiikka Kvantitatiivinen genetiikka - määrällisten ominaisuuksien periytymisen hallinta - mendelismi oli aluksi vastatuulessa siksi että darwinistit, joilla oli paljon valtaa Britanniassa, olivat tottuneet määrällisen

Lisätiedot

Kirjanpito ja eläinhallintajärjestelmän käyttö koe-eläinyksikössä

Kirjanpito ja eläinhallintajärjestelmän käyttö koe-eläinyksikössä Kirjanpito ja eläinhallintajärjestelmän käyttö koe-eläinyksikössä Koe-eläinkeskus/ Niina Kemppinen 10.10.2012 1 Lainsäädännössä Direktiivi 2010/63/EU http://eurlex.europa.eu/lexuriserv/lexuriserv.do?uri=celex:3201

Lisätiedot

4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön

4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön 4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön Sisällys 1. Avainsanat 2. Sopeutuminen 3. Ympäristön resurssit 4. Abioottiset tekijät 1/2 5. Abioottiset tekijät 2/2 6. Optimi- ja sietoalue 7. Yhteyttäminen 8. Kasvien

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Trichoderma reesein geenisäätelyverkoston ennustaminen Oskari Vinko

Trichoderma reesein geenisäätelyverkoston ennustaminen Oskari Vinko Trichoderma reesein geenisäätelyverkoston ennustaminen Oskari Vinko 04.11.2013 Ohjaaja: Merja Oja Valvoja: Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston avoimilla verkkosivuilla. Muilta

Lisätiedot

Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2. 21.2. 2006, Nisse Suutarinen

Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2. 21.2. 2006, Nisse Suutarinen Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2 21.2. 2006, Nisse Suutarinen Aivoalueen monimutkaistuminen eriytymällä Eriytyminen (segregation) aivojen evoluutiosta puhuttaessa on tapahtuma, jossa

Lisätiedot

Genetiikan perusteet 2009

Genetiikan perusteet 2009 Genetiikan perusteet 2009 Malli selittää, mutta myös ennustaa ja ennusteen voi testata kokeella. Mendel testasi F 2 -mallinsa tuottamalla itsepölytyksellä F 3 -polven Seuraava sukupolvi tai toinen, riippumaton

Lisätiedot

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio CELL 411-- replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi

Lisätiedot

Neandertalinihmisen ja nykyihmisen suhde molekyyligenetiikan valossa

Neandertalinihmisen ja nykyihmisen suhde molekyyligenetiikan valossa Neandertalinihmisen ja nykyihmisen suhde molekyyligenetiikan valossa Petter Portin Kysymys siitä, ovatko nykyihminen (Homo sapiens) ja neandertalinihminen (Homo neanderthalensis) kaksi eri lajia vai saman

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Bi3 Ympäristöekologia Mika Sipura

Bi3 Ympäristöekologia Mika Sipura Bi3 Ympäristöekologia Mika Sipura Kurssin sisältö 1. Luonnon monimuotoisuus ja sen säilyttäminen (kirjan sivut 6-40) 2. Ekologiset ympäristöongelmat (s. 41-67) Bi3-kurssilla tehdään mahdollisuuksien mukaan

Lisätiedot

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kartoituskyselyn tuloksia VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kyselyn toteutus Sähköinen lomake rasti ruutuun kysymyksiä

Lisätiedot

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Evoluutio ja luominen Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Väite: tiedemiehet ovat todistaneet evoluutioteorian todeksi Evoluutioteorialla tässä tarkoitan teoriaa, jonka mukaan kaikki elollinen on kehittynyt

Lisätiedot

BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4.

BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4. BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4. KURSSI 1 (1 vvt) käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Evoluutiovoimat. Ydinkysymykset. Mikä on mutaation, valinnan ja sattuman merkitys evoluutiossa?

Evoluutiovoimat. Ydinkysymykset. Mikä on mutaation, valinnan ja sattuman merkitys evoluutiossa? Evoluutiovoimat Ydinkysymykset Mikä on mutaation, valinnan ja sattuman merkitys evoluutiossa? -sattuman sysäily: populaatiokoon vaikutus -valinta: positiivinen, tasapainottava ja negatiivinen -mutaatiot:

Lisätiedot

Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? Jalostusvalinta on merkittävin koirarotujen monimuotoisuutta vähentävä tekijä

Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? Jalostusvalinta on merkittävin koirarotujen monimuotoisuutta vähentävä tekijä Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? Katariina Mäki ja Mauri Kumpulainen Kennelliitolla on meneillään tilaustutkimus kotimaisten rotujen DLA-monimuotoisuudesta. Mukana ovat

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA KOHTI IHMISYYTTÄ

BI4 IHMISEN BIOLOGIA KOHTI IHMISYYTTÄ BI4 IHMISEN BIOLOGIA KOHTI IHMISYYTTÄ TIETO IHMISEN EVOLUUTIOSTA LISÄÄNTYY JATKUVASTI Ihmisen evoluution päälinjat ovat selvinneet tutkimalla fossiileja Fossiilien ikä voidaan määrittää radioaktiivisten

Lisätiedot