Molekyylievoluutio-kurssi
|
|
- Pentti Sala
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Molekyylievoluutio-kurssi -evoluutiovoimat -sekvenssievoluutio ja fylogeniat -genomin evoluutio -lajiutuminen molekyylitasolla Mitä geneettisiä tapahtumia liittyy lajiutumiseen?
2 7. Lajiutumisen genetiikkaa 1. Lajikäsitykset 2. Lajiutumismallit Johannesson, K, 2010 Ann N Y Acad Sci 1206: Pre ja posttsygoottiset lisääntymisesteet 4. Sisä- ja ulkosyntyiset posttsygoottiset yhteensopimattomuudet -Kromosomaaliset uudelleenjärjestelyt -Geenien välinen yhteensopimattomuus 5. Mitä ovat lajiutumisgeenit? 6. Keskustelua: -tapahtuuko lajiutuminen driftin vai valinnan seurauksena? -Ekologinen vs. mutationaalinen lajiutuminen
3 1. Lajikäsitykset -typologinen: morfologiset tms. ominaisuudet ja niiden yhdistelmät muista erottuvia (Linneus) -biologinen: joukko keskenään (potentiaalisesti) lisääntyviä populaatioita, jotka eivät lisäänny muiden populaatioiden kanssa (Mayr 1940) -aseksuaaliset? -allopatriset populaatiot? -fossiilit? -genealogiaan perustuvat perheiden sukulaisuuden ja ja historian tutkimus Barton ym. 2007
4 2.Lajiutumismallit Futuyma 1998 s.483 vähittäinen lajiutuminen vikariantti peripatrinen parapatrinen sympatrinen A l l o p a t r i n e n yhtäkkinen lajiutuminen hybridilajiutuminen polyploidisaatio
5 Äkillinen lajiutuminen 1) Toisinaan kahden lähilajin välinen hybridi voi muodostaa itsenäisen lajin ilman polyploidisaatiota (homoploid hybrid speciation/recombinational speciation). 2) Kasvit lajiutuvat usein polyploidian kautta -polyploidi ja sen diploidi kantalaji ovat heti lisääntymisisolaatiossa (jälkeläisetovattriploidejajoiden geenisisältö on epätasapainossa > fertiliteetti alentunut), joten sympatrinen lajiutuminen on mahdollista -uusi polyploidi voi aluksi lisääntyä itsesiitoksella tai kasvullisesti -allopolypoidia on yleisempää kuin autopolyploidia
6 Allopatrinen lajiutuminen -Yleisin lajiutumismuoto -Populaatiot joutuvat erilleen ja geenivirta vähenee johtuen esim. vuoristosta, merestä tms. -Kun populaatiot tulevat uudestaan yhteen, ne eivät enää pysty lisääntymään keskenään.
7 Sympatrinen lajiutuminen -lajiutuminen ilman maantieteellistä isolaatiota -mahdollista kun on hajottavaa valintaa, ja valinnan kohteena olevaan lokukseen on kytkeytynyt assortatiivista pariutumista aiheuttava alleeli ;hyönteisillä joilla mutaatio aiheuttaa menestymisen toisella kasvilajilla ja samalla assortatiivisen pariutumisen koska pariutuminen tapahtuu ravintokasvilla. Esim. Rhagoletis pomonella kärpänen Barton ym Kuva: Common Tree Fruit Pests Angus Howitt, NCR 63, Michigan State University
8 3. Lisääntymisesteet Ennen hedelmöitystä Hedelmöityksen jälkeen Ympäristöstä riippuva (ulkosyntyinen extrinsic) Ympäristöstä riippumaton (sisäsyntyinen intrinsic) Kromosomaaliset uudelleenjärjestelyt geenien yhteensopimattomuus
9 Pretsygoottiset lisääntymisesteet (ennen hedelmöitystä) -ei tavata: aika, habitaatti -ei pariuduta: käyttäytyminen, pölytys, feromonit -gameetit eivät siirry mekaanisista syistä johtuen; pariutumiselimet; siitepölyn kasvu luotilla -gameetit eivät yhdy yhteensopimattomuuden takia; esim. siittiön pintaproteiini lysiinin kyky puhkaista munasolun vitelliinikuori Abalonella red abalone, Haliotis rufescens
10 Posttsygoottiset lisääntymisesteet (hedelmöityksen jälkeen) -tsygootti kuolee pian hedelmöityksen jälkeen -F1-yksilöiden huono kelpoisuus: elinkyky tai fertiliteetti -F2 ja takaisinristeytyssukupolven huono kelpoisuus (F2-breakdown) P x P x F1 x F1 F1 x P F2 takaisinristeytys Spiterstulen North Carolina Lituruoho, hybridin nekroosi, Bomblies et al. PLoS Biol 5(9): e236 F2 Idänpitkäpalko, hedesteriiliys FESEM (Field Emission Scanning Electron Microscopy) photos by J. Leppälä & U. Kemi
11 -Pretsygoottisen isolaatio vahvistuu valinnan kautta (reinforcement; reproductive character displacement) -lisääntymisesteet ovat sitä tehokkaammat, mitä kauemmin lajit ovat olleet erossa. D. melanogaster Coyne JA, 1997, Barton ym mukaan
12 4. Sisä- ja ulkosyntyiset posttsygoottiset yhteensopimattomuudet ympäristöstä riippuva (extrinsic) yhteensopimattomuus Ympäristöstä riippumaton (intrinsic) yhteensopimattomuus -hybridien ekologisessa kelpoisuudessa puutteita -risteymät intermediäärisiä, > ei ekologista lokeroa; -pariutumiskäyttäytyminen intermediääristä > epäonnistuu pariutumisessa - kehityshäiriöt jotka johtavat huonoon elinkykyyn -fysiologinen steriiliys -neurologinen tai fysiologinen häiriö, estää normaalin pariutumiskäyttäytymisen -johtuu 1) kromosomaalisista uudelleenjärjestelyistä 2) geenien yhteensopimattomuudesta
13 Kromosomaaliset uudelleenjärjestelyt 1) perisentriset inversiot 2) resiprookkinen translokaatio 3) Robertsonian fuusio/fissio: 2 akrosentristä kromosomia yhdistyy metasentriseksi tai metasentrinen jakautuu kahdeksi akrosentriseksi kromosomiksi -drifti voi yleistää uudelleenjärjestelyn eristyneessä pienessä populaatiossa -populaatioiden risteytyessä syntyy aneuploidisia (liiallisia tai puuttuvia kromosomeja) gameetteja > F1-hybridin steriliteetti alentuu Esim. Sorex araneus erilaisia kromosomaalisia rotuja Barton ym. 2007
14 Geenien yhteensopimattomuus -kun eri populaatioiden geenit eivät sovi yhteen (=geenien väliset negatiiviset epistaattiset interaktiot, Bateson- Dobzhansky-Müllerinteraktiot), F1-hybridien ja F2 sukupolven yksilöt kärsivät huonosta elinkyvystä ja steriliteetistä. Barton ym. 2007
15 A ja B alleelien yhteensopivuus on testattu alkuperäisessä populaatiossa. Yhteensopimattomia geenejä voi kertyä erossa oleviin populaatioihin. a ja b-alleelien välillä on yhteensopimattomuus. Kun populaatiot tulevat yhteen, a-b yhdistelmä aiheuttaa huonon fitnessin hybrideissä. AA BB aa BB AA Bb aa BB AA bb a_ b_
16 Esim. Xiphophorus, melanoma reseptori kinaasi 2 (Xmrk2), yliekspressoituu hybrideissä aiheuttaen melanooman, normaalifunktio? -mahdollisesti yhteydessä pigmentaatioon ja lisääntymismenestykseen Barton ym. 2007
17 5. Mitä ovat lajiutumisgeenit? Lajien välille kertyy lisääntymisisolaatiota jatkuvasti; se mikä geneettinen muutos oli syynä lajiutumiseen on vaikea selvittää tarvitaan juuri lajiutumassa olevia lajipareja. esim. eläinten käyttäytyminen: -Drosophilan lauluäänen pulssi: yksi geeni per -Ostrinia nubilalis: kaksi feromonikantaa, joiden naaraat tuottavat saman yhdisteen eri optisia isomeereja eri suhteissa Kasvien pretsygoottiset esteet: esim. -Kukan väri: antosyaniinipolun geenit -Kukkimisen ajoitus: -SI - (self-incompatibility) systeemi -Ekologiset adaptaatiot, joilla pleiotrooppinen vaikutus isolaatioon
18 Sisäsyntyinen hybridin steriliteetti ja huono elinkyky:bateson Dobzhansky-Muller-geenit Kasveilla: CMS (sytoplasmic male sterility) - genomien konflikti Resistenssigeenien aiheuttama hybridin nekroosi patogeenien aih. kilpavarustelu Duplikaatioiden erilainen hiljennys - drifti Sacharomyces: OLI1 (mitokondrio); AEP2 (tuma) edellisen translaation edistäjä; sporulaatio, soluhengitys tuman ja mitokondrion yhteisevoluutio Drosophilalla: OdsH -spermatogeneesiin liittyvä geeni, aiheuttaa usean geenin vääränlaisen ekspression hybrideissä >> hybridin steriliteetti nup96 nukleoporiini (tumahuokosen osa) > hybridin elinkyky huono Hmr (DNA:han sitoutuva proteiini) ja Lhr (ylläpitää kromatiinirakennetta)
19 Hybridien yhteensopimattomuutta aiheuttavia geenejä Gene/gene pair Gene function Incompatability type Species paira Selection type Evidence of conflict nad6/ppr gene Respiration Male sterility Mgut/Mnast? Strong OLI1/Aep2 Respiration/sporulation Sterility Scerv/Sbay Equivocal (relaxed constraints or positive) Unlikely CYC/COX Respiration F2 breakdown Tcal? Unlikely DM1/DM2 Pathogen defense Necrosis Atha Balancing Very unlikely Nup96 Nucleoporin (nuclear transport?) Inviability Dmel/Dsim Positive Suggestive Nup160 Nucleoporin (nuclear transport?) Inviability Dmel/Dsim Positive Suggestive OdsH DNA binding Male sterility Dsim/Dmau Positive Suggestive Prdm9 DNA binding/recombination modification/chromatin modification Male sterility Mmus Positive Suggestive Hmr DNA binding Male inviability Dmel/Dsim Positive Suggestive Lhr Protein-protein binding Male inviability Dmel/Dsim Positive Suggestive Zhr Repetitive DNA Female inviability Dmel/Dsim? Suggestive hlx Heterochromatin (unknown) Inviability Dmau/Dsec?? tmy Unknown Male sterility Dsim/Dmau? Strong Ovd DNA binding? Male sterility Dpsd? Strong Xmrk/R gene Oncogene/oncogene repressor F2 inviability various Xip species Negative?? JY1alpha Transmembrane ion exchange Inviability Dmel/Dsim None Very unlikely S5 Protease Embryo sac sterility Osat?? SaM/SaF Ubiquitin-like modifier/ F-box protein Male sterility Osat?? -yhteensopimattomuus seurausta useanlaisista biokemiallisista ja solun mekanismeista -usein positiivista valintaa (K a /K s ) -usein liittyy genomien konfliktiin Johnson NA, 2010, Hybrid incompatibility genes: remnants of a genomic battlefield? Trends in Genetics 26: Rieseberg ja Blackman 2010: Speciation genes in plants. Annals of Botany 106:
20 6. Keskustelua: Tapahtuuko lajiutuminen sattuman vai valinnan kautta? 1) positiivinen valinta esim. valitaan ekologista ominaisuutta jolla on pleiotrooppinen vaikutus isolaatioon, esim. pölyttäjä esim. eri populaatioihin positiivisen valinnan ansiosta fiksoituneet alleelit eivät sovi enää yhteen (Bateson-Dobzhansky-Muller-malli). Seksuaalivalinta voi johtaa lisääntymisisolaatioon. 2) drifti: Esim. uudet mutaatiot joista aiheutuu geenien yhteensopimattomuutta (Bateson-Dobzhansky-Muller interaktiot) fiksoituvat ajautumisen takia; Esim. kromosomaalisten uudelleenjärjestelyiden fiksoituminen.
21 Ekologinen vs. mutationaalinen lajiutuminen, kumpi tärkeämpää? Ekologinen lajiutuminen: -lähtökohtana on se että populaatiot joutuvat sopeutumaan erilaisiin ympäristöihin Mutationaalinen lajiutuminen -mutaatiot määräävässä asemassa populaatioihin fiksoituu sattumalta eri mutaatioita -genomien konfliktit kuten CMS ja meiotic drive sisältyvät tähän Kirjallisuutta: Schluter Evidence for ecological speciation and its alternative. Science 323: Presgraves the molecular evolutionary basis of species formation. Nature Rev Genet 11:175
22 Lisääntymisesteet Ennen hedelmöitystä Hedelmöityksen jälkeen Ympäristöstä riippuva (ulkosyntyinen extrinsic) Ympäristöstä riippumaton (sisäsyntyinen intrinsic) Kromosomaaliset uudelleenjärjestelyt geenien yhteensopimattomuus
Molekyylievoluutio. (753327A, S), 4 op syksy Photo Marie-Hélène Müller
Molekyylievoluutio (753327A, 753627S), 4 op syksy 2011 Photo Marie-Hélène Müller Molekyylievoluutio (753327A, 753627S), 4 op, syksy 2011 -Helmi Kuittinen p. 553 1803, PT312, helmi.kuittinen@oulu.fi harj.
LisätiedotEpigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays
LisätiedotMitä (biologinen) evoluutio on?
Mitä (biologinen) evoluutio on? Näinkö se menee? - (Erityisesti evoluutioteorian alkuaikoina) eliölajien muuttumista ajan kuluessa. - Nykyisin populaatioiden geenikoostumuksen muutosta ajan kuluessa (kun
LisätiedotEvoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma
Evoluutio BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma 1 Evoluutio lajinkehitystä, jossa eliölajit muuttuvat ja niistä voi kehittyä uusia lajeja on jatkunut elämän synnystä saakka, sillä ei ole päämäärää
LisätiedotSekvenssievoluutio ja fylogeniat
Sekvenssievoluutio ja fylogeniat Miksi sekvenssien evoluutionopeus vaihtelee? -erot korvautumisnopeudessa geenien tai geenin eri osien välillä, -erot korvautumisnopeudessa eri fylogeneettisten linjojen
LisätiedotEpigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia 12.12.2017 Epigenetic inheritance: A heritable alteration in a cell s or organism s phenotype that does
LisätiedotGenomin evoluutio. Miten genomin koko ja rakenne muuttuvat ja miten sitä tutkitaan?
Genomin evoluutio Miten genomin koko ja rakenne muuttuvat ja miten sitä tutkitaan? -duplikaatiot: geenien, geenin osien duplikaatiot, segmentaaliset, koko genomin duplikaatiot -duplikoituneiden geenien
LisätiedotIII Perinnöllisyystieteen perusteita
Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 15. Populaatiogenetiikka ja evoluutio 1. Avainsanat 2. Evoluutio muuttaa geenipoolia 3. Mihin valinta kohdistuu? 4. Yksilön muuntelua
LisätiedotLisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma
Lisääntyminen BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma säilyä hengissä ja lisääntyä kaksi tapaa lisääntyä suvuton suvullinen suvuttomassa lisääntymisessä uusi yksilö syntyy ilman sukusoluja suvullisessa
LisätiedotEvoluutiovoimat. Ydinkysymykset. Mikä on mutaation, valinnan ja sattuman merkitys evoluutiossa?
Evoluutiovoimat Ydinkysymykset Mikä on mutaation, valinnan ja sattuman merkitys evoluutiossa? -sattuman sysäily: populaatiokoon vaikutus -valinta: positiivinen, tasapainottava ja negatiivinen -mutaatiot:
Lisätiedot6.4. Genomin koon evoluutio Genomin koko vaihtelee
6.4. Genomin koon evoluutio 6.4.1. Genomin koko vaihtelee C-arvo: genomin haploidi koko pg:na 1 pg = 0.98 x 10 9 bp = 1 milj. kb = 1000 Mb (ero: geneettinen genomin koko (cm)) Missäkohtaa genomiaon kokoeroja?
LisätiedotPerinnöllisyyden perusteita
Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä
LisätiedotMiten geenit elelevät populaatioissa, vieläpä pitkiä aikoja?
Miten geenit elelevät populaatioissa, vieläpä pitkiä aikoja? Populaatio on lisääntymisyhteisö ja lisääntymisjatkumo Yksilöt ovat geenien tilapäisiä yhteenliittymiä, mutta populaatiossa geenit elelevät
LisätiedotHOX. Esimerkki geeniperheestä: HOX
Esimerkki geeniperheestä: HOX HOX Barton ym. 2007 Unraveling ancient segmental duplication events in human genome by phylogenetic analysis of multigene families residing on HOXcluster paralogons, Abbasi,
LisätiedotNeandertalinihmisen ja nykyihmisen suhde molekyyligenetiikan valossa
Neandertalinihmisen ja nykyihmisen suhde molekyyligenetiikan valossa Petter Portin Kysymys siitä, ovatko nykyihminen (Homo sapiens) ja neandertalinihminen (Homo neanderthalensis) kaksi eri lajia vai saman
LisätiedotDarwin nuorena. Darwinin syntymästä on 201 vuotta ja "Lajien synnystä" 151 vuotta.
Darwin nuorena Darwinin syntymästä on 201 vuotta ja "Lajien synnystä" 151 vuotta. Evoluutio on dynaaminen prosessi, joka pohjautuu populaatiogenetiikkaan Darwinin suurin ansio oli luonnonvalinta adaptaation
LisätiedotS Laskennallinen systeemibiologia
S-114.2510 Laskennallinen systeemibiologia 3. Harjoitus 1. Koska tilanne on Hardy-Weinbergin tasapainossa luonnonvalintaa lukuunottamatta, saadaan alleeleista muodostuvien eri tsygoottien genotyyppifrekvenssit
LisätiedotDrosophila on kehitysgenetiikan mallilaji nro 1
Drosophila on kehitysgenetiikan mallilaji nro 1 replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA
LisätiedotBIOLOGIAN YHTEISVALINTA 2011 KYSYMYS 1. Mallivastaus
KYSYMYS 1 Lepät (Alnus) ovat lehtipuita, jotka elävät symbioosissa juurinystyröitä aikaansaavan Frankia - bakteerin kanssa. A. Kerro, miten leppä ottaa ravinteita. (24 p) B. Mitä ravinteita tarvitaan ja
LisätiedotPerinnöllisyys 2. Enni Kaltiainen
Perinnöllisyys 2 Enni Kaltiainen Tunnin sisältö: Kytkeytyneiden geenien periytyminen Ihmisen perinnöllisyys Sukupuu Mutaatiot Kytkeytyneet geenit Jokainen kromosomi sisältää kymmeniä geenejä (= kytkeytyneet)
LisätiedotKvantitatiivinen genetiikka
Kvantitatiivinen genetiikka - määrällisten ominaisuuksien periytymisen hallinta - mendelismi oli aluksi vastatuulessa siksi että darwinistit, joilla oli paljon valtaa Britanniassa, olivat tottuneet määrällisen
LisätiedotGenetiikan perusteet. Tafel V Baur E. (1911) Einführung in die experimentelle Vererbungslehre. Verlag von Gebrüder Borntraeger, Berlin.
Genetiikan perusteet Tafel V Baur E. (1911) Einführung in die experimentelle Vererbungslehre. Verlag von Gebrüder Borntraeger, Berlin. Transmissiogenetiikka l. mendelistinen genetiikka Historia Yksinkertaiset
LisätiedotAvainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 7.Kasvin- ja eläinjalostuksella tehostetaan ravinnontuotantoa.
Avainsanat: kasvinjalostus eläinjalostus lajike risteytysjalostus itsepölytteinen ristipölytteinen puhdas linja heteroosi hybridilajike ylläpitojalostus geneettinen eroosio autopolyploidia allopolyploidia
LisätiedotAvainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.
Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki
LisätiedotVirkaanastujaisesitelmä Anneli Hoikkala. Evoluutotutkimus: ekologiaa ja molekyyligenetiikkaa
Virkaanastujaisesitelmä 26.10.2003 Anneli Hoikkala Evoluutotutkimus: ekologiaa ja molekyyligenetiikkaa Evoluutiotutkimus on ollut kauan hyvin kiistelty tieteen ala. Evoluutioteoria on tuonut uudenlaisen
LisätiedotSteven Kelly & Mia+Janne
Luomisoppi evoluutio Steven Kelly & Mia+Janne Tämä ei ole väittely! Pidetään kiinni yhteisestä uskosta: Alussa Jumala loi Se, että on Luoja, ratkaisee paljon: käytetään sitä rohkeasti apologiassa Eri mielipiteitä
LisätiedotDNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio
CELL 411-- replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi
LisätiedotPerinnöllisyys. Enni Kaltiainen
Perinnöllisyys Enni Kaltiainen Tällä tunnilla: - Lyhyt kertaus genetiikasta - Meioosi - Perinnöllisyyden perusteet - Risteytystehtävät h"p://files.ko-sivukone.com/refluksi.ko-sivukone.com/j0284919.jpg Kertausta
LisätiedotKromosomimuutokset. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com. Huhtikuussa 2008
16 Kromosomimuutokset Huhtikuussa 2008 Tätä työtä tuki EuroGentest, joka on Euroopan yhteisön tutkimuksen kuudennen puiteohjelman rahoittama verkosto. Kääntänyt Tiina Lund-Aho yhteistyössä Väestöliiton
LisätiedotSiirtogeenisten puiden ympäristövaikutukset
Helmi Kuittinen Siirtogeenisten puiden ympäristövaikutukset e e m t a Aluksi Riskinarvioinnissa arvioidaan siirtogeenisen materiaalin käytön ympäristö-(ja terveys)vaikutuksia. Kunkin siirtogeenisen puun
LisätiedotGENOMINEN VALINTA HEVOSJALOSTUKSESSA. Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus
GENOMINEN VALINTA HEVOSJALOSTUKSESSA Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus Genominen valinta genomisessa valinnassa eläimen jalostusarvo selvitetään DNA:n sisältämän perintöaineksen tiedon avulla Genomi
LisätiedotEvoluutioekologia 26.10.2014 1
Valinnan yksiköt Laji(sto)valinta Ryhmävalinta: Ominaisuudet kehittyvät, koska ne nostavat populaation selviytymistodennäköisyyttä Laji(sto)valinta -joillain rymillä on suurempi lajiutumistodennäköisyys
Lisätiedotvauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit
vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä
LisätiedotSukusiitostaantuma mikä, miksi, milloin?
Sukusiitostaantuma mikä, miksi, milloin? Katariina Mäki 2008 Artikkeli pohjautuu tanskalaisten kotieläintieteilijöiden Kristensenin ja Sørensenin tekemään katsaukseen sukusiitoksesta. He ovat yhdistelleet
LisätiedotGeenitutkimusta: evoluutiosta kohti geenivarojen suojelua ja jalostusta
Geenitutkimusta: evoluutiosta kohti geenivarojen suojelua ja jalostusta 19.10.2016 Metsätieteen päivä Outi Savolainen, Oulun yliopisto, Genetiikan ja fysiologian tutkimusyksikkö Käyttölisenssi: CC BY 4.0
LisätiedotKysymys 1: Mallivastaus:
Kysymys 1: Selitä solukalvon rakenne havainnollisesti. Mitä tarkoitetaan aktiivisella kuljetuksella solukalvon läpi, mihin se perustuu ja mihin sitä käytetään solussa? Mallivastaus: Solukalvo on puoliläpäisevä
LisätiedotPerinnöllisyyden perusteita
Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyystieteen isä on augustinolaismunkki Gregor Johann Mendel (1822-1884). Mendel kasvatti herneitä Brnon (nykyisessä Tsekissä) luostarin pihalla. 1866 julkaisu tuloksista
Lisätiedotmåndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda
GENETIIKKA: KROMOSOMI DNA & GEENI Yksilön ominaisuudet 2 Yksilön ominaisuudet Perintötekijät 2 Yksilön ominaisuudet Perintötekijät Ympäristötekijät 2 Perittyjä ominaisuuksia 3 Leukakuoppa Perittyjä ominaisuuksia
LisätiedotMiten letaalialleeleita käsitellään Drosophilalla? Välttämätön taito esimerkiksi alkionkehityksen alkuvaiheiden selvittämisessä
Miten letaalialleeleita käsitellään Drosophilalla? Välttämätön taito esimerkiksi alkionkehityksen alkuvaiheiden selvittämisessä Balansoitu kanta Koejärjestely perustuu ns. balansoidun kannan käyttöön.
LisätiedotMuuttumaton genomi? Genomin ylläpito. Jakson luennot. Luennon sisältö DNA:N KAHDENTUMINEN ELI REPLIKAATIO
Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito SNP 14.1.2013 Tiina Immonen Biolääketieteen laitos Biokemia ja kehitysbiologia Jakson luennot Mitä on genomilääketiede? Dan Lindholm Genomin ylläpito Tiina Immonen
LisätiedotBiologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)
Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla
LisätiedotEuromit2014-konferenssin tausta-aineistoa Tuottaja Tampereen yliopiston viestintä
Mitkä mitokondriot? Lyhyt johdatus geenitutkijoiden maailmaan Ihmisen kasvua ja kehitystä ohjaava informaatio on solun tumassa, DNA:ssa, josta se erilaisten prosessien kautta päätyy ohjaamaan elimistön,
LisätiedotSukusiitoksesta sukulaistumiseen - jalostustietojärjestelmä työkaluna. Rovaniemi Susanna Back, Suomen Hippos ry
Sukusiitoksesta sukulaistumiseen - jalostustietojärjestelmä työkaluna Rovaniemi 22.3.2018 Susanna Back, Suomen Hippos ry Sukulaisuussuhde Kahden yksilön yhteisten geenien todennäköinen osuus Riippuu eläinten
LisätiedotPERUSTIETOJA MEHILÄISTEN PERIMÄSTÄ
EMONKASVATUS HISTORIAA Ensimmäinen kuvaus mehiläisemosta naaraana julkaistiin Espanjassa 1586. Englantilainen Charles Butler osoitti vuonna 1609, että kuhnurit ovat koirasmehiläisiä Jo vuonna 1568 Saksassa
LisätiedotPerinnöllinen informaatio ja geneettinen koodi.
Tehtävä A1 Kirjoita essee aiheesta: Perinnöllinen informaatio ja geneettinen koodi. Vastaa esseemuotoisesti, älä käytä ranskalaisia viivoja. Piirroksia voi käyttää. Vastauksessa luetaan ansioksi selkeä
LisätiedotDNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia
DNA 3.3.2015 Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia Koordinaattori, Master s Degree Programme in Translational Medicine (TRANSMED) 1 Sisältö DNA:n rakenne
LisätiedotPerinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla
Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla 1. Avainsanat 2. Solut lisääntyvät jakautumalla 3. Dna eli deoksiribonukleiinihappo sisältää perimän
LisätiedotMetsägenetiikan sovellukset: Metsägenetiikan haasteet: geenit, geenivarat ja metsänjalostus
Katri Kärkkäinen Matti Haapanen Metsägenetiikan sovellukset: Metsägenetiikan haasteet: geenit, geenivarat ja metsänjalostus Katri Kärkkäinen ja Matti Haapanen Metsäntutkimuslaitos Vantaan tutkimuskeskus
LisätiedotSympatrinen lajiutuminen käpylinnuilla Loxia spp.
OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Sympatrinen lajiutuminen käpylinnuilla Loxia spp. LuK-tutkielma Nico Alioravainen 21.4.2012 Avainsanat: adaptiivinen radiaatio, koevoluutio, sympatrinen lisääntyminen,
LisätiedotEläinjalostus. Alkujaan villit kantamuodot eläinrodut Valitaan parhaat yksilöt lisääntymään jälkeläisille parhaat ominaisuudet.
Eläinjalostus Alkujaan villit kantamuodot eläinrodut Valitaan parhaat yksilöt lisääntymään jälkeläisille parhaat ominaisuudet. Jalostettavat ominaisuudet usein kvantitatiivisia. (usean geenin aiheuttamia)
LisätiedotGenomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma
Genomin ilmentyminen 17.1.2013 Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma liisa.kauppi@helsinki.fi Genomin ilmentyminen transkription aloitus RNA:n synteesi ja muokkaus DNA:n ja RNA:n välisiä eroja
LisätiedotDNA:n informaation kulku, koostumus
DNA:n informaation kulku, koostumus KOOSTUMUS Elävien bio-organismien koostumus. Vety, hiili, happi ja typpi muodostavat yli 99% orgaanisten molekyylien rakenneosista. Biomolekyylit voidaan pääosin jakaa
LisätiedotGeenitekniikan perusmenetelmät
Loppukurssikoe To klo 14-16 2 osiota: monivalintatehtäväosio ja kirjallinen osio, jossa vastataan kahteen kysymykseen viidestä. Koe on auki klo 14.05-16. Voit tehdä sen oppitunnilla, jolloin saat tarvittaessa
LisätiedotVallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic
LisätiedotFM-opiskelijan opintopolku, perinnöllisyystiede, geneettisen bioinformatiikan erikoistumislinja (vastuuopettaja Päivi Onkamo)
FMopiskelijan opintopolku, perinnöllisyystiede, geneettisen bioinformatiikan erikoistumislinja (vastuuopettaja Päivi Onkamo) 1. PERINNÖLLISYYSTIETEEN SYVENTÄVÄT OPINNOT (527050), 94 op 1.1. Pakolliset
Lisätiedota. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla.
1. Banaanikärpänen dihybridiristeytys. Banaanikärpäsillä silmät voivat olla valkoiset (resessiivinen ominaisuus, alleeli v) tai punaiset (alleeli V). Toisessa kromosomissa oleva geeni määrittää siipien
LisätiedotMolekyylipopulaatiogenetiikka
Molekyylipopulaatiogenetiikka Hedrick 2005, kappale 8, pp. 452-462, 428-449 Demografian ja valinnan vaikutukset koalesenssipuihin Valinnan havaitseminen TajimanD Divergenssin ja polymorfismin vertailu
LisätiedotPeriytyvyys ja sen matematiikka
Periytyvyys ja sen matematiikka 30.7.2001 Katariina Mäki MMM,tutkija Helsingin yliopisto, Kotieläintieteen laitos / kotieläinten jalostustiede katariina.maki@animal.helsinki.fi Jalostuksen tavoitteena
LisätiedotGenomin ylläpito TIINA IMMONEN MEDICUM BIOKEMIA JA KEHITYSBIOLOGIA
Genomin ylläpito 5.12.2017 TIINA IMMONEN MEDICUM BIOKEMIA JA KEHITYSBIOLOGIA Luennon sisältö Tuman kromosomien rakenne ja pakkautuminen Pakkautumisen säätely: histonien modifikaatiot DNA:n kahdentuminen
LisätiedotGenomi-ilmentyminen Genom expression (uttryckning) Nina Peitsaro, yliopistonlehtori, Medicum, Biokemia ja Kehitysbiologia
Genomi-ilmentyminen Genom expression (uttryckning) DNA RNA 7.12.2017 Nina Peitsaro, yliopistonlehtori, Medicum, Biokemia ja Kehitysbiologia Osaamistavoitteet Lärandemål Luennon jälkeen ymmärrät pääperiaatteet
Lisätiedot2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit
2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit Tiivistelmä Esitumaisiset eli alkeistumalliset solut ovat pieniä (n.1-10µm), niissä on vähän soluelimiä, eikä tumaa (esim. arkeonit, bakteerit) Tumalliset eli aitotumalliset
LisätiedotDNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio
replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio
LisätiedotGenomin ylläpito Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia
Genomin ylläpito 14.1.2014 Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia Luennon sisältö DNA:n kahdentuminen eli replikaa8o DNA:n korjausmekanismit Replikaa8ovirheiden korjaus Emäksenpoistokorjaus
LisätiedotItsekkäät geenit sosiaalisissa yhteisöissä
Itsekkäät geenit sosiaalisissa yhteisöissä Pekka Pamilo Uusi genomitutkimus tuottaa tietoa mekanismeista, jotka säätelevät hyönteisyhteiskuntien kehitystä. Tämä tieto on läheisesti kytköksissä sukulaisvalinnan
LisätiedotDNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Lääketieteellinen tiedekunta Biokemia ja kehitysbiologia
DNA 18.4.2016 Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Lääketieteellinen tiedekunta Biokemia ja kehitysbiologia Koordinaattori, Master s Degree Programme in Translational Medicine (TRANSMED) 1 Sisältö DNA:n rakenne
LisätiedotEtunimi: Henkilötunnus:
Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa
LisätiedotSymbioosi 1. Selvitä, mikä merkitys evoluution ja luonnonvalinnan kannalta on seuraavilla asioilla:
Tehtävät Lukuun 12. Tehtävä 1. Luonnonvalinta. Selvitä, mikä merkitys evoluution ja luonnonvalinnan kannalta on seuraavilla asioilla: a. reviirikäyttäytyminen b. muuttoliike (migraatio) c. soidinkäyttäytyminen
LisätiedotIII Perinnöllisyystieteen perusteita
Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 12. Ominaisuuksien periytymistä tutkitaan risteytyksillä 1. Avainsanat 2. Geenit ja alleelit 3. Mendelin herneet 4. Monohybridiristeytys
LisätiedotOksidatiivinen fosforylaatio = ATP:n tuotto NADH:lta ja FADH2:lta hapelle tapahtuvan elektroninsiirron ja ATP-syntaasin avulla
Soluhengitys + ATP-synteesi = Oksidatiivinen fosforylaatio Soluhengitys = Mitokondrioissa tapahtuva (ATP:tä tuottava) prosessi, jossa happi toimii pelkistyneiden ravintomolekyylien elektronien vastaanottajana
LisätiedotMetsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari
Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpuiden vaivat Metsäpuiden eloa ja terveyttä uhkaavat monet taudinaiheuttajat: Bioottiset taudinaiheuttajat
LisätiedotDNA > RNA > Proteiinit
Genetiikan perusteiden luentojen ensimmäisessä osassa tarkasteltiin transmissiogenetiikkaa eli sitä, kuinka geenit siirtyvät sukupolvesta toiseen Toisessa osassa ryhdymme tarkastelemaan sitä, mitä geenit
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava
LisätiedotVASTAUS 1: Yhdistä oikein
KPL3 VASTAUS 1: Yhdistä oikein a) haploidi - V) ihmisen sukusolu b) diploidi - IV) ihmisen somaattinen solu c) polyploidi - VI) 5n d) iturata - III) sukusolujen muodostama solulinja sukupolvesta toiseen
LisätiedotKOE 6 Biotekniikka. 1. Geenien kloonaus plasmidien avulla.
Esseekysymyksistä 1-2 voi saada enintään 9 pistettä/kysymys. Vastauksia pisteytettäessä huomioidaan asiatiedot, joista voi saada enintään 7 pistettä. Lisäksi vastaaja saa enintään kaksi pistettä, mikäli
LisätiedotMutaatio. PopGen Original slides by Outi Savolainen
Mutaatio PopGen 2011 17.11.2011 Original slides by Outi Savolainen Mutaatio 1. Satunnainen: spontaani ja indusoitu mutaatio 2. Mutaation luonne: erilaisia malleja 3. Mutaatiotaajuuden estimointi 4. Mutaatio
LisätiedotArkkitehtuurien tutkimus Outi Räihä. OHJ-3200 Ohjelmistoarkkitehtuurit. Darwin-projekti. Johdanto
OHJ-3200 Ohjelmistoarkkitehtuurit 1 Arkkitehtuurien tutkimus Outi Räihä 2 Darwin-projekti Darwin-projekti: Akatemian rahoitus 2009-2011 Arkkitehtuurisuunnittelu etsintäongelmana Geneettiset algoritmit
LisätiedotPeittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic
Lisätiedot- Jakautuvat kahteen selvästi erottuvaan luokkaan,
Syöpä, osa II Syöpäkriittiset geenit - Geenejä, joiden mutaatiot usein havaitaan syöpien kanssa korreloituneena - Jakautuvat kahteen selvästi erottuvaan luokkaan, - dominoiviin onkogeeneihin - resessiivisiin
LisätiedotInfertiliteetin genetiikka
Infertiliteetin genetiikka Sofia Gullsten 750376A LuK-seminaari ja tutkielma 20.4.2017 Oulun Yliopisto 1 Lähdeluettelo 1. Johdanto... 3 2. Infertiliteetin fysiologiaa: Hypotalamus-aivolisäke-sukupuolirauhaset
LisätiedotSoluhengitys + ATP-synteesi = Oksidatiivinen fosforylaatio Tuomas Haltia Elämälle (solulle) välttämättömiä asioita ovat:
Soluhengitys + ATP-synteesi = Oksidatiivinen fosforylaatio Tuomas Haltia 3.12.2012 Soluhengitys = Mitokondrioissa tapahtuva (ATP:tä tuottava) prosessi, jossa happi toimii pelkistyneiden ravintomolekyylien
LisätiedotSyöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna
Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka nämä solut ovat tietyssä mielessä meidän omiamme, ne polveutuvat itsenäisistä yksisoluisista elämänmuodoista, jotka ovat säilyttäneet monia itsenäisen
Lisätiedot4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön
4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön Sisällys 1. Avainsanat 2. Sopeutuminen 3. Ympäristön resurssit 4. Abioottiset tekijät 1/2 5. Abioottiset tekijät 2/2 6. Optimi- ja sietoalue 7. Yhteyttäminen 8. Kasvien
LisätiedotUusi jalostus on paljon hallitumpaa
Uusi jalostus on paljon hallitumpaa (Käsikirjoitus HS Tiede -kirjoitukseen "Kasvinjalostus on arpapeliä", joka ilmestyi 17.8.2004) INGRESSI Viimeisten kolmen vuoden aikana kasvibiologien käsitykset perinteisestä
LisätiedotLuku 20. Biotekniikka
1. Harjoittele käsitteitä Biotekniikkaa on tekniikka, jossa käytetään hyväksi fysiikkaa. tekniikka, jossa käytetään hyväksi puuta. tekniikka, jossa käytetään hyväksi eläviä eliöitä. puutarhakasvien siementen
LisätiedotPakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,,
Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,, tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla tarkoittaa
LisätiedotDNA testit sukututkimuksessa
DNA testit sukututkimuksessa Pakkasten sukuseura ry:n 20 v juhlakokous 19.9.2015 Jyväskylä Raimo Pakkanen, sukuneuvoston pj A,T,G,C. Ihmisen genetiikan lyhyt oppimäärä mtdna diploidinen kromosomisto =
LisätiedotSuomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013
Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 FIMM - Institiute for Molecular Medicine Finland Terveyden ylläpito vauvasta vanhuuteen Elintavat Taudit Terve
LisätiedotSÄTEILYN GENEETTISET VAIKUTUKSET
8 SÄTEILYN GENEETTISET VAIKUTUKSET Sisko Salomaa SISÄLLYSLUETTELO 8.1 Ihmisen perinnölliset sairaudet... 122 8.2 Perinnöllisten sairauksien taustailmaantuvuus... 125 8.3 Perinnöllisen riskin arviointi...
LisätiedotGeenisakset (CRISPR)- Geeniterapian vallankumousko? BMOL Juha Partanen
Geenisakset (CRISPR)- Geeniterapian vallankumousko? BMOL 19.11.2016 Juha Partanen Geenisakset 2 2 N A T U R E V O L 5 2 2 4 J U N E 2 0 1 5 Sisältö Geenimuokkaus: historiallinen perspektiivi Geenisakset
LisätiedotTarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.
1. Pääryhmien ominaispiirteitä Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. Merkitse aukkoihin mittakaavan tuttujen yksiköiden lyhenteet yksiköitä ovat metri,
LisätiedotYoshinori Ohsumille Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology
Lääketieteen Nobel-palkinto 2016 Yoshinori Ohsumille hänen autofagian mekanismeja koskevista löydöistään. Yoshinori Ohsumi 1945 Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology
LisätiedotSupporting Information for
Supporting Information for Analysis of Sogatella furcifera proteome that interact with P10 protein of Southern rice black-streaked dwarf virus Win Than*, Faliang Qin*, Wenwen Liu, Xifeng Wang ** State
LisätiedotGeenikartoitusmenetelmät. Kytkentäanalyysin teoriaa. Suurimman uskottavuuden menetelmä ML (maximum likelihood) Uskottavuusfunktio: koko aineisto
Kytkentäanalyysin teoriaa Pyritään selvittämään tiettyyn ominaisuuteen vaikuttavien eenien paikka enomissa Perustavoite: löytää markkerilokus jonka alleelit ja tutkittava ominaisuus (esim. sairaus) periytyvät
Lisätiedotx _ Miksi elinikä ei ole rajaton? Mediterranean fruitfly (Ceratitis capitata) Eliniän jakautuma
Vanhenemisen fysiologia 1 Elinikä ja vanheneminen Käsitteet Elinikä - yksilön elinikä Eliniän odotusarvo, aktuaarinen (kirjanpidollinen) elinikä - keskimääräinen odotettavissa oleva elinikä tietylle lajille,
Lisätiedotalleelipareja dominoiva dominoiva resessiivinen
11 RISTEYTYKSET Merkintätapoja Mendelin säännöt Yhden alleeliparin periytyminen Monohybridiristeytys Multippelit alleelit Letaalitekijät Yhteisvallitseva periytyminen Välimuotoinen periytyminen Testiristeytys
LisätiedotKipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 23.6.2015
Katekoli-O-metyylitransferaasi ja kipu Oleg Kambur Kipu Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 1 Katekoli-O-metyylitransferaasi (COMT) proteiini tuotetaan
LisätiedotPloidisuus atsaleojen risteyttämisessä Kristian Theqvist / 10.5.2012
Ploidisuus atsaleojen risteyttämisessä Kristian Theqvist / 10.5.2012 Kromosomiluku ja polyploidia Kullakin lajilla on sille ominainen parillinen määrä kromosomeja. Toinen kromosomiparista on peritty äidiltä
LisätiedotDNA sukututkimuksen tukena
Järvenpää 12,2,2019 Teuvo Ikonen teuvo.ikonen@welho.com DNA sukututkimuksen tukena DNA sukututkimuksessa (Peter Sjölund: Släktforska med DNA) tiesitkö, että olet kävelevä sukukirja? on kuin lukisit kirjaa
LisätiedotBioteknologian perustyökaluja
Bioteknologian perustyökaluja DNAn ja RNAn eristäminen helppoa. Puhdistaminen työlästä (DNA pestään lukuisilla liuottimilla). Myös lähetti-rnat voidaan eristää ja muuntaa virusten käänteiskopioijaentsyymin
Lisätiedot