Robotti gynekologisessa kirurgiassa

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Robotti gynekologisessa kirurgiassa"

Transkriptio

1 TEEMA: HYVÄNLAATUISET GYNEKOLOGISET KASVAIMET Päivi Pakarinen ja Eija Tomás 1864 Muutama vuosikymmen sitten aloitettu laparoskooppinen kirurgia tarjoaa useita etuja avokirurgiaan verrattuna. Sen avulla päästään lähelle leikkausaluetta, ja kudosten käsittely on vähemmän traumaattista ja tarkempaa. Potilaat ovat tyytyväisiä vähäisempään haavakipuun ja hyvään kosmeettiseen tulokseen. Laparoskooppisen leikkauksen jälkeisestä nopeammasta mobilisaatiosta hyötyvät myös riskipotilaat, kuten vanhukset, monisairaat ja ylipainoiset. Tähystysleikkauksen pitkäaikaistuloksetkin hyvänlaatuisen syyn takia tehdyissä gynekologisissa toimenpiteissä ja myös gynekologisten syöpien operatiivisissa hoidoissa vastaavat hyvin avoleikkausta. Aletaankin olla tilanteessa, jossa avoleikkausta saa usein perustella eikä vähiten potilaalle. Uusin merkittävä tekninen apuväline laparoskopiassa on leikkausrobotti. Vaikka robotin hyödystä keskustellaan laajalti etenkin terveystalouden näkökulmasta, on robotin tarjoamista eduista on huomattavaa hyötyä useiden gynekologisten sairauksien leik kaushoidossa. Laparoskooppisten leikkausten oppiminen on työlästä ja aikaa vievää. Vaativat kirurgiset toimenpiteet puhumattakaan niiden kehittämisestä tulevat kyseeseen vasta vuosien harjoittelun jälkeen. Tavanomaisen laparoskopian vaikeudet liittyvät paljolti teknisiin ja mekaanisiin rajoitteisiin. Leikkausalue nähdään monitorissa kaksiulotteisena, mikä vaikeuttaa hahmottamista syvyyssuunnassa. Silmän ja käden yhteistyö vaatii erityistä harjaantumista, sillä instrumentteja käännellään monitorin edessä juuri päinvastaisessa suunnassa kuin kuvaruudussa nähdään. Instrumentit ovat suoria ja niistä puuttuu rannenivel. Tämä vaikeuttaa sivusuuntaista liikettä. Pitkät ja melko epävakaat laparoskopiainstrumentit moninkertaistavat kirurgin käden fysiologisen vapinan leikkausalueelle. Tästä johtuva epätarkkuus yhdessä assistentin pitämän kameran liikkeen kanssa vaikeuttaa tarkkuutta vaativia toimenpiteitä. Työskentelyasento on laparoskooppisissa toimenpiteissä usein epäergonominen, vaikka laitteiden ja leikkauspöydän asettelulla sitä voidaan jonkin verran parantaa. Kirurgi seisoo potilaan vierellä, leikkauskohde on oikealla tai vasemmalla. Tämä aiheuttaa vartalon rotaatiota. Työn aiheuttamat niskan ja hartioiden alueen rasitusvammat ovat yleinen vaiva. Suomessa mini-invasiiviseen kirurgiaan on suuntauduttu jo sen varhaisessa vaiheessa. Useissa maissa, kuten Yhdysvalloissa, avoleikkaus on kuitenkin laparoskopiaan liittyvien hankaluuksien takia edelleen tavallisin menetelmä muun muassa kohdunpoistossa niin hyvänlaatuisissa leikkausaiheissa kuin syöpäkirurgiassakin (Brummer ym. tässä numerossa). Leikkausrobotin kehittäminen Robotin kehittäminen perustuu perinteisen mini-invasiivisen kirurgian vaikeuksien voittamiseen. Tällä hetkellä markkinoiden ainoa leikkausrobotti Da Vinci on yhdysvaltalaisen Intuitive Surgical yhtiön kehittämä. Sen kehitys on saanut alkunsa telekirurgian tarpeesta avaruus- ja sotilaslääketieteessä. Kehittäminen on hieno esimerkki eri tieteenalojen toimivasta yhteistyöstä. Da Vincillä on useampiakin edeltäjiä, joita on käytetty muun muassa neurokirurgiassa, sydänkirurgiassa ja myös gynekologisessa kirurgiassa. Aesop-robotti saatiin käyttöön 1990-luvulla, ja se muistutti jo hiukan nykyistä robottia. Siinä kameraa pitelee ääniohjattava käsivarsi. Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan Aesop nopeutti leikkausta, koska assistentin käsi vapautui hyödyllisem Duodecim 2011;127:

2 pään toimintaan (Mettler ym. 1998). HYKS:n naistenklinikassa Aesop on ollut aikaisemmin ahkerassakin käytössä. Da Vinci robotti on huomattavasti edeltäjiään kehittyneempi, ja Yhdysvalloissa FDA (Food and Drug Administration) hyväksyi sen vuonna 1999 kirurgiseen käyttöön ja vuonna 2005 gynekologiseen kirurgiaan. Robotin edut laparoskopiassa Robotin tärkeimpiä etuja ovat kolmiulotteinen vakaa näkymä, ranteistaan taipuvat instrumentit ja ergonomisuus. Robotin kameralla ja instrumenteilla päästään hyvin lähelle kohdetta, mikä yhdessä kolmiulotteisen kuvan kanssa parantaa näkyvyyttä. Instrumenttien käyttö on näppärää, kun robotin rannenivelet myötäilevät käsien liikkeitä. Kädenliikkeet ohjaavat robotin käsiä aivan kuvaruudun kuvaa vastaavasti, eli käden ja silmän koordinaatio normaalistuu. Ergonomia paranee huomattavasti, kun staattisista kuluttavista asennoista siirrytään istumaan mukavasti konsolissa. Ylipainoisenkaan potilaan leikkaaminen ei ole fyysisesti rasittavaa. Tutkimustietoa leikkausrobotin eduista odotetaan Robottikirurgia on uutta teknologiaa, joka edellyttää opiskelua ja harjoittelua (ks. koulutus jäljempänä). Uuden tekniikan käyttöönotto vaatii varsinkin alkuun lisää leikkaussalikapasiteettia, kuten tavanomainen laparoskopiakin aikoinaan. Nykyisin jokapäiväiseen operatiiviseen hoitoon kuuluvan tavanomaisen laparoskopian hyöty ja turvallisuus kyseenalaistettiin alkuaikoina. Tästä huolimatta menetelmä levisi leikkaussaleihin ilman tutkittuun tietoon perustuvaa näyttöä (Spaner ja Warnock 1997, Litynski 1998). Myöskään leikkausrobotin hyötyä verrattuna tavanomaiseen laparoskopiaan tai avoleikkaukseen ei ole toistaiseksi kunnolla selvitetty. Leikkaustyyppien kustannuksia vertailevat satunnaistetut tutkimukset gynekologiasta puuttuvat. Robottiavusteisen menetelmän leviäminen ilman selvää tutkimusnäyttöä on herättänyt ehkä syystäkin kritiikkiä, sillä robotin käyttö on nopealla vauhdilla yleistynyt ympäri maailman. Yhdysvalloissa onkin vaikeaa saada potilaita enää suostumaan vertaileviin satunnaistettuihin tutkimuksiin, jos vaihtoehtoina ovat robottiavusteinen tai avoleikkaus (Collins ja Tulikangas 2010). Eri leikkaustyyppien vaikuttavuus pitkäaikaistuloksiin komplikaatioiden, elämänlaadun tai syövän ennusteen osalta vaatisi kuitenkin laajoja tutkimuksia menetelmien hintoja arvioitaessa ja vertailtaessa. Robotti toimii laparoskopian apukeinona, jolloin kokeneen laparoskopistin mahdollisuudet kirurgiassa lisääntyvät ja kokemattomampi oppii leikkaukset nopeammin. Vaikka laparoskooppiset toimenpiteet opitaan joutuisammin robotin avulla kuin tavanomaisin menetelmin (Spaner ja Warnock 1997, Litynski 1998), on robotin ohjaamisen tekniikka opeteltava huolella. Niin ikään on hallittava sen käyttöön liittyvät turvamääräykset ja tiedettävä mahdolliset karikot ennen kuin ryhdytään leikkaamaan potilasta. Päätavoite on potilaan saama hyvä ja laadukas kirurginen hoito. Mikäli se voidaan saavuttaa mini-invasiivisesti standardina pidetyn avoleikkauksen kriteerit täyttäen, laparoskopia on suositeltavaa tavanomaisin menetelmin tai robottiavusteisesti. Leikkausrobotin ongelmana on sen korkea hinta. Se koostuu robotin hankkimisesta, vuosittaista huoltokuluista ja erikoisinstrumenteista. Robottia on kustannustehokkainta käyttää leikkauksissa, jotka tavanomaisen laparoskopian keinoin ovat hankalia tai jopa ylivoimaisia. Näin saadaan kalliista menetelmästä paras hyötysuhde. Lisäksi hankitun robotin käyttöaste kannattaa pitää suurena. Myös leikkaavan kirurgin koulutustason ja leikkausten määrän on oltava riittäviä, jotta robotin aiheuttamat kustannukset saadaan kompensoitua. Robottiavusteisen gynekologisen leikkauksen kulku Robottileikkaukseen valmistautuminen vie tavanomaiseen laparoskopiaan verrattuna jonkin verran enemmän aikaa. Hoitohenkilökunta valmistelee leikkaussalin, robotin ja potilaan leikkausta varten (KUVA 1). Robotti 1865

3 HYVÄNLAATUISET GYNEKOLOGISET KASVAIMET ovat muun muassa kohteen näkyvyyden parantaminen, veren poistaminen, huuhtelu ja ompelulangan antaminen. Kuva 1. Potilas valmisteltu ja robotin telakointi suoritettu. Monitoreista nähdään kaksiulotteinen kuva leikkausalueelle. peitetään steriilisti ja erikoisinstrumentaatio valitaan leikkauksen mukaan. Gynekologisissa toimenpiteissä leikkausportit asetetaan hieman kra niaalisemmin kuin tavanomaisessa laparoskopiassa (KUVA 2). Robotin telakoimisen jälkeen potilaan asentoa ei saa muuttaa, sillä samalla robotti-instrumenttien suhde potilaaseen muuttuu hallitsemattomasti. Tämä aiheuttaisi vaaratilanteen sisäelimille. Telakoimisen jälkeen leikkaava kirurgi istuutuu konsoliin ja aloittaa varsinaisen leikkauksen (KUVA 3). Konsolissa toiminta on epästeriiliä, ja siitä voi poistua; instrumentit jäävät asetetuille paikoilleen. Avustavan kirurgin tehtäviä Kouluttautuminen robottikirurgiaan Suomen ensimmäinen gynekologinen robotti leikkaus tehtiin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa maaliskuussa Heti sen jälkeen robotti otettiin käyttöön Helsingin ja hieman myöhemmin Turun ja Oulun yliopistollisissa keskussairaaloissa. Robottikirurgia edellyttää systemaattista harjoittelua, joka alkaa teoreettisella koulutuksella ja jatkuu tekniikkaharjoittelulla, kuten ompeluharjoituksilla, harjoituslaatikossa. Koulutuksen toisessa vaiheessa tiimi harjoittelee leikkaukseen valmistautumista, telakointia, operatiivisten instrumenttien käsittelyä ja leikkauksen päättämistä eläinlaboratoriossa. Kolmannessa vaiheessa toimenpiteitä seurataan robottikirurgiaan perehtyneessä yksikössä. Tiimin ensimmäiset leikkaukset tehdään kouluttajakirurgin valvonnassa. Anestesialääkärin ja hoitajan on syytä olla mukana koulutuksessa, sillä robottiavusteisissa toimenpiteissä myös anestesiologiset haasteet lisääntyvät. Potilas on usein A B 10 mm 12 cm 12 mm 2 cm 3 cm 8 mm 8 mm 8 mm mm 5 mm 5 12 mm 5 mm 1866 Kuva 2. Leikkausporttien sijainti iholla A) tavanomaisessa ja B) robottiavusteisessa laparoskopiassa. P. Pakarinen ja E. Tomás

4 tavanomaista Trendelenburgin asentoa jyrkemmässä kallistuksessa, toimenpiteet ovat keskimääräistä vaativampia ja pidempikestoisia, ja potilaat ovat myös usein ylipainoisia. Kokemus laparoskooppisesta kirurgiasta on etu, mutta se ei ole välttämätöntä. Useissa keskuksissa robottiavusteiseen laparoskopiaan onkin siirrytty suoraan avoleikkauksista. Robottiavusteisten toimenpiteiden oppiminen on tavanomaista laparoskopiaa nopeampaa, ja erot oppimisessa eri kirurgien välillä ovat vähäisempiä. Robottikirurgiaan siirryttäessä alkuun pitkä leikkausaika lyhenee no peasti ja vakiintuu keskimäärin toimenpiteen jälkeen (Fanning ym. 2008). Nykyisin suomalaiset koulutetut tiimit voivat itse opettaa ja kouluttaa uusia jäseniä joukkoonsa ja laajentaa robottikirurgian osaamista. Robotti hyvänlaatuisissa gynekologisissa toimenpiteissä Robottia käytettään useissa gynekologisissa leikkauksissa, tavallisimmat leikkausaiheet on esitetty TAULUKOSSA 1. Hysterektomia. Ensimmäisenä robottiavusteisesta kohdunpoistosta raportoivat Diaz- Arrastia ym. vuonna Käsityksemme mukaan robotista ei kuitenkaan kohdunpoistossa ole etua tavanomaiseen laparoskopiaan nähden mutta toki verrattuna avoleikkaukseen. Suomessa yksinkertainen kohdunpoisto tehdäänkin ensi sijassa joko emättimen kautta tai laparoskooppisesti suuria vatsanpeitteiden haavoja välttäen (Brummer ym. tässä numerossa). Myomektomia. Kohdun lihaskasvaimet eli myoomat ovat naisten yleisimpiä hyvänlaatuisia kasvaimia, ja niiden ilmaantuvuus lisääntyy iän myötä vaihdevuosiin asti. Myoomien takia päädytään leikkaukseen, mikäli oireina ovat vuodot tai kivut tai jos kasvain on suuri. Kohdun säästävä leikkaus, myooman poisto Kuva 3. Kirurgi ohjaa robotin toimintaa konsolista käsin (vasemmalla) ja avustaja työskentelee potilaan vierellä. (myomektomia), tulee kyseeseen, jos halutaan säilyttää mahdollisuus raskauksiin. Myooman koko ja sijainti kohtulihaksessa määräävät leikkaustyypin. Suomessa vuonna 2008 myomektomioista 52 % tehtiin kohdun tähystyksessä eli hysteroskopiassa, 30 % laparotomiassa, 12 % laparoskopiassa ja 6 % emättimen kautta. Taulukko 1. Robottikirugiaan soveltuvia gynekologisia leikkauksia. Hyvänlaatuiset syyt Tavallisia toimenpiteitä Myomektomia Hysterektomia Kolposakropeksia Harvinaisempia toimenpiteitä Syvien endometrioosipesäkkeiden poisto Sterilisaation purkaminen eli munanjohtimien reanastomoosi Virtsatievaurioiden korjaaminen Kohdunkaulan tukilangan asettaminen vatsaontelon kautta Pahanlaatuiset syyt Trakelektomia eli kohdunkaulan radikaali poisto Radikaali hysterektomia Lantion ja para-aortaalialueen imusolmukkeiden poisto Vatsapaidan poisto 1867

5 HYVÄNLAATUISET GYNEKOLOGISET KASVAIMET 1868 Myooman poiston yhteydessä syntynyt kohdun seinämän haava vaatii erityisen huolellisen sulun, jotta se kestäisi raskauden ja supistukset synnytyksessä. Koska laparoskooppinen ompelu on vaikeaa, avoleikkaukseen päädytään yhä melko usein. Robottiavusteinen ompelu on helppo oppia, ja tulos on ainakin primaaristi hyvä (Nezhat ym. 2009). Raskaustuloksista kerrotaan ruotsalaisessa 31 potilaan aineistoon perustuvassa tutkimuksessa. Raskautta toivovista naisista 68 % (15/22) tuli raskaaksi kymmenen kuukauden kuluessa robottiavusteisen myomektomian jälkeen. Seurannan lopulla kymmenen naista oli synnyttänyt täysiaikaisen lapsen ja kolmen raskaus jatkui (Lonnerfors ja Persson 2009). Meneillään olevissa etenevissä ja takautuvissa monikeskustutkimuksissa selvitetään robottiavusteisen kirurgian turvallisuutta ja kustannusvaikuttavuutta verrattuna tavanomaiseen laparoskooppiseen tai avokirurgiseen myomektomiaan. Laskeumien ja virtsatievaurioiden hoito. Laskeuma määritellään yhden tai useamman lantion elimen pullistumaksi synnytyskanavaan tai ulos emättimestä. Arviolta naisilla on 11 %:n elinikäinen riski joutua leikkaushoitoon laskeuman tai virtsankarkaamisen takia. Apikaaliseksi laskeumaksi kutsutaan emättimen pohjan tai kohdunkaulan laskeumaa. Vaivaa on hoidettu kirurgisesti lukuisien vaginaalisten tai abdominaalisten leikkaustyyppien avulla. Vatsaontelon puolelta saatava kompensatorinen tuki lantion pohjan pettäessä on todettu kuitenkin tehokkaammaksi vaginaaliseen tukeen nähden. (Maher ym. 2007). Tavallisin vatsaontelon kautta tukea antava leikkaus on kolposakropeksia. Useat toimenpiteen vaiheet ompeluineen helpottuvat robotin avulla. Vuonna 2004 raportoitiin ensimmäisestä robottiavusteisesta kolposakropeksiasta (Di Marco ym.). Tähän mennessä suurin julkaistu aineisto on 80 potilaan sarja (Akl ym. 2009). Alussa leikkausaika oli pitkä, lähes 200 minuuttia, mutta se lyheni nopeasti. Keskimäärin vajaan viiden kuukauden seuranta-aikana havaittiin kolme uusimista, viisi verkkoeroosiota, kaksi rakkovauriota sekä yksi suoli- ja uretervaurio. Geller ym. (2008) vertasivat robottiavusteista ja avoleikkauksessa tehtyä sakrokolpopeksiaa. He totesivat, että robotin käyttöön liittyy vähäisempi verenhukka mutta pitempi leikkausaika. Leikkaustulos laskeuman vaikeus asteeseen suhteutettuna oli samaa luokkaa. Tapausselostustyyppisessä vertailussa leikkausaika, sairaalassaoloaika ja komplikaatioiden hoito huomioituna robottiavusteinen leikkaus maksoi dollaria, tavanomainen laparoskopia dollaria ja avoleikkaus dollaria ( Judd ym. 2010). Virtsatiekomplikaatioita tapahtuu noin 1 %:ssa gynekologisista leikkauksista. Ensimmäisistä robottiavusteisista fistelin korjauksista on raportoitu muutama vuosi sitten (Laungani ym. 2008). HYKS:n ja TAYS:n naistenklinikoilla ureteroneokystostomia ja vesikovaginaalisen fistelin korjaus on tehty yhteistyössä urologin kanssa onnistunein tuloksin. Robotti gynekologisessa syöpäkirurgiassa Kohdunkaulan syöpä on Suomessa suhteellisen harvinainen, tapauksia todetaan vuosittain noin 160 (Suomen Syöpärekisteri, www. cancer.fi). Paikallinen alle 4 cm:n suuruinen syöpäkasvain hoidetaan ensi sijassa leikkauksella. Tähystysleikkaus on ennusteen suhteen verrattavissa avoleikkaukseen, mikäli siinä tehdään radikaalisuudeltaan vastaava kohdunpoisto (Obermair ym. 2003, Steed ym. 2004, Li ym. 2007). Koska toimenpide on tavanomaisella tähystyksellä vaativa, tähystysmenetelmän käyttö on harvinaisempaa kuin avoleikkauksen. Radikaalisuus aiheuttaa myös ongelmia. Virtsatievauriot ovat tavallisimpia välittömiä komplikaatioita. Lantion alueen hermojen vaurioitumisesta ja lantion elinten toiminnan häiriöistä aiheutuvia pitempiaikaisia komplikaatioita ovat virtsarakkoatonia ja seksuaalifunktion häiriöt. Niistä koituva haitta on huomattava, sillä suuri osa potilaista on nuoria, alle 40-vuotiaita. Robottiavusteisessa leikkauksessa lantion hermot on helpompi havaita ja siten niiden toiminnan säilyttäminen paranee kokemuksen karttuessa. TAULUKOSSA 2 on kuvattu tutkimuksia, joissa vertaillaan ro P. Pakarinen ja E. Tomás

6 bottiavusteista toimenpidettä, tavanomaista laparoskopiaa ja avoleikkausta kohdunkaulan syövän hoidossa. Satunnaistettuja tutkimuksia on meneillään, mutta niiden tuloksia joudumme vielä odottamaan. Erityisellä mielenkiinnolla odotetaan tuloksia leikkaustyyppien merkityksestä potilaan elämänlaadun kannalta. Äskettäin julkaistun meta-analyysin mukaan robottiavusteinen toimenpide ei eronnut vertailussa avoleikkauksesta tai tavanomaisesta tähystysleikkauksesta leikkausajan, poistettujen imusolmukkeiden määrän, komplikaatioiden määrän tai konversiotarpeen suhteen. Robottileikkauksien jälkeen sairaalassaoloaika oli hiukan lyhyempi ja verenhukka vähäisempi (Reza ym. 2010). Kohtusyöpä. Kohdun limakalvon syöpä on naisten kolmanneksi yleisin syöpä. Suomessa todetaan vuosittain noin 800 uutta tapausta (Suomen syöpärekisteri, Kulmakivenä tämän syövän hoidossa on kohdun ja munasarjojen poistoleikkaus, levinneisyystutkimuksena myös lantion ja para-aortaalialueen imusolmukkeiden poisto. Laparoskooppinen leikkaus on jo vuosia ollut vakiintunut leikkausmenetelmä. Robottikirurgian ja avokirurgian välisissä vertailututkimuksissa robottiavusteisesti YDINASIAT 88Robotin hyöty perinteisen laparoskopian apuvälineenä on huomattava, tärkeimpiä etuja ovat kolmi8ulotteinen vakaa näkymä, ranteistaan taipuvat instrumentit ja ergonomisuus. 88Mitä vaativampi toimenpide on, sitä enemmän robotista on hyötyä. 88Robottia kehitetään jatkuvasti ja lisäsovelluksia saadaan tulevaisuudessa mm. opetukseen ja kuvantamiseen. 88Eri leikkaustyyppien vaikutuksia ja kustannuksia vertailevat satunnaistetut tutkimukset gynekologiassa puuttuvat. tehdyissä toimenpiteissä verenhukka oli vähäisempi ja potilaiden sairaalassaoloaika lyhyempi. Leikkausaika oli kuitenkin pidempi. Postoperatiivisten komplikaatioiden määrissä ei todettu eroja (Bell ym. 2008, Boggess ym. 2008a). Kun on verrattu robottiavusteista kirurgiaa tavanomaiseen laparoskooppiseen kirurgiaan tämän syövän hoidossa, on havaittu, Taulukko 2. Robottiavusteinen radikaalihysterektomia (RRH) vertailussa avoleikkaukseen (ORH) tai tavanomaiseen laparoskopiaan (LRH). Mukailtu Swan ja Advincula Viite Vertailu Tapaus (n) Verenhukka (ml) Leikkausaika (min) Sairaalahoito (vrk) Imusolmukkeet (n) Komplikaa tiot (%) Ko ym Boggess ym. 2008b Maggioni ym Geisler ym Nezhat ym Magrina ym Estape ym RRH vs ORH 16 vs vs 665* 290 vs 219 1,7 vs 4,9* 16 vs 17 18,8 vs 21,9 RRH vs ORH 51 vs vs 417* 211 vs vs 3,2* 34 vs 23* 7,8 vs 16,3* RRH vs ORH 40 vs vs 221* 272 vs 199 3,7 vs 5* 20 vs 26* Ei eroa RRH vs ORH 30 vs vs 323* 154 vs 166 1,4 vs 2,8* 25 vs 26 RRH-ryhmässä enemmän virtsarakko atoniaa RRH vs LRH 13 vs vs vs 318 2,7 vs 3,8 25 vs 31 Ei eroa RRH vs LRH vs ORH RRH vs LRH vs ORH 27 vs 31 vs vs 17 vs vs 208 vs vs 209 vs vs 220 vs vs 132 vs 114 1,7 vs 2,4* vs 3,6 2,6 vs 2,3 vs 4 26 vs 26 vs 28 32* vs 19 vs 26 Ei eroa 18,8 vs 23,5 vs 28,6 * tilastollisesti merkitsevä ero

7 HYVÄNLAATUISET GYNEKOLOGISET KASVAIMET 1870 että robottiavusteisiin toimenpiteisiin liittyy vähemmän verenhukkaa, mutta leikkausaika on niissä pidempi. Välittömien komplikaatioiden määrissä ei ole todettu eroja (Bell ym. 2008, Boggess ym. 2008a, Cardenas-Goicoechea ym. 2010). Eteneviä satunnaistettuja tutkimuksia robottiavusteisen ja laparoskooppisen leik kausmenetelmän välillä on parhaillaan menossa maailmalla ja Suomessa. Laparoskooppisesti aloitetuista kohdun limakalvon syöpäleikkauksista jopa 25 % on jouduttu muuttamaan avoleikkauksiksi. Tietyissä erityisryhmissä, erityisesti lihavilla potilailla, robottiavusteinen leikkaustekniikka on hyödyllinen ja konversio laparotomiaan on tarpeen harvemmin. Siten varsinkin lihavat potilaat hyötyvät robottiavusteisesta leikkauksesta (Gehrig ym. 2008, Seamon ym. 2009). Mikäli potilaan BMI on 45 50, para-aortaalisten imusolmukkeiden poisto onnistuu selvästi useammin robotin avulla (Seamon ym. 2009). Munasarjasyövän tai borderline-kasvaimen takia tehtävä leikkaus on edelleen yleisemmin laparotomia. Leikkauksessa poistetaan kohtu ja munasarjat. Levinneisyyden toteamiseksi vatsaontelo tutkitaan tarkasti lukuisilla bio p sianäytteillä, jotka otetaan lantiosta palleakaariin. Vatsapaita, umpilisäke ja syövässä lisäksi lantion retroperitoneaaliset imusolmukkeet ja para-aortaaliset imusolmukkeet poistetaan. Kokenut kirurgi kykenee tekemään leikkauksen myös laparoskooppisesti, mikäli suositellut toimenpiteet suoritetaan samassa laajuudessa kuin avoleikkauksessa (Iglesias ja Ramirez 2011, Magrina ym. 2011). Leikkausrobotti ei ole tähän tarkoitukseen yhtä sovelias, sillä nykyisellään robotti liikkuu kömpelösti laajalla toimenpidealueella. Robotin ominaisuuksista on kuitenkin lupaavia raportteja erityisen vaativissa toimenpiteissä pyrittäessä munasarjasyövän radikaalikirurgiaan. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi pallean karsinoosin kirurginen kuoriminen (stripping) (Holloway ym. 2011) ja maksan metastaasien resekoiminen (Lai ym. 2011). Tulevaisuudessa robotilla on varmasti merkitystä myös munasarjasyövän hoidossa mahdollisesti laparotomiaan tai tavanomai seen laparoskopiaan yhdistettynä, jotta kaikki syöpäkudos saadaan poistettua. Lopuksi Robottiavusteinen kirurgia on tullut jäädäkseen. Se on kuitenkin toistaiseksi suhteellisen kallista, jos huomioidaan vain välittömät toimenpidekustannukset. Sairaalassaoloaika, tarvittava kipu- ja muu lääkitys, sairausloman pituus ja komplikaatiot huomioiden robottikirurgia on todennäköisesti kannattavaa ja kustannusvaikuttavaa jo nyt. Tulevaisuudessa gynekologiassa leikkausaiheet muuttuvat, robotit kehittyvät ja yleistyvät. Niihin integroidaan opetukseen, kuvantamiseen ja kasvainten fluoresenssipohjaiseen paikantamiseen liittyviä sovelluksia ja leikkausporttien määrä vähenee. Laajatkin leikkaukset voidaan tulevaisuudessa hoitaa yhä paremmin ja tarkemmin, jolloin myös lyhyen ja pitkän aikavälin leikkauskomplikaatiot vähenevät. Mitä teknisesti vaativampi toimenpide on kyseessä, sitä enemmän robotista on apua. PÄIVI PAKARINEN, LKT, erikoislääkäri HYKS:n naistenklinikka PL 140, HYKS EIJA TOMÁS, dosentti, erikoislääkäri TAYS:n naistentautien ja synnytysten vastuualue SIDONNAISUUDET Päivi Pakarinen: Ei sidonnaisuuksia Eija Tomás: Ei sidonnaisuuksia Summary Robotic surgery in gynecology Small surgical wounds are just one of the benefits of laparoscopic surgery. Laparoscopic surgery is, however, technically challenging for the surgeon. Learning requires extensive practice, and working postures are tiring. Surgical robot is the latest advance. The benefits provided by the robot three-dimensional stable view into the surgical target, easily guided flexible instruments and ergonomic working posture offer significant benefits in several indications. P. Pakarinen ja E. Tomás

8 KIRJALLISUUTTA ACOG Committee Opinion No. 444: choosing the route of hysterectomy for benign disease. Obstet Gynecol 2009;114: Akl MN, Long JB, Giles DL, ym. Roboticassisted sacrocolpopexy: technique and learning curve. Surg Endosc 2009;23: Bell MC, Torgerson J, Seshadri-Kreaden U, ym. Comparison of outcomes and cost for endometrial cancer staging via traditional laparotomy, standard laparoscopy and robotic techniques. Gynecol Oncol 2008;111: Boggess JF, Gehrig PA, Cantrell L, ym. A comparative study of 3 surgical methods for hysterectomy with staging for endometrial cancer: robotic assistance, laparoscopy, laparotomy. Am J Obstet Gynecol 2008(a);199:360.e1 e9. Boggess JF, Gehrig PA, Cantrell L, ym. A case-control study of robot-assisted type III radical hysterectomy with pelvic lymph node dissection compared with open radical hysterectomy. Am J Obstet Gynecol 2008(b);199:357.e1 7. Brummer TH, Jalkanen J, Fraser J, ym. FINHYST 2006 national prospective 1-year survey of 5,279 hysterectomies. Hum Reprod 2009;24: Cardenas-Goicoechea J, Adams S, Bhat SB, ym. Surgical outcomes of roboticassisted surgical staging for endometrial cancer are equivalent to traditional laparoscopic staging at a minimally invasive surgical center. Gynecol Oncol 2010;117: Collins S, Tulikangas P. Randomized trials in robotic surgery: a practical impossibility? Int Urogynecol J Pelvic Floor Dysfunct 2010;21: Di Marco DS, Chow GK, Gettman MT, ym. Robotic-assisted laparoscopic sacrocolpopexy for treatment of vaginal vault prolapse. Urology 2004;63: Diaz-Arrastia C, Jurnalov C, Gomez G, ym. Laparoscopic hysterectomy using a computer-enhanced surgical robot. Surg Endosc 2002;16: Estape R, Lambrou N, Diaz R, ym. A case matched analysis of robotic radical hysterectomy with lymphadenectomy compared with laparoscopy and laparotomy. Gynecol Oncol 2009;113: Fanning J, Fenton B, Purohit M. Robotic radical hysterectomy. Am J Obstet Gynecol 2008;198:649.e1 4. Gehrig PA, Cantrell LA, Shafer A, ym. What is the optimal minimally invasive surgical procedure for endometrial cancer staging in the obese and morbidly obese woman? Gynecol Oncol 2008;111:41 5. Geisler JP, Orr CJ, Khurshid N, ym. Robotically assisted laparoscopic radical hysterectomy compared with open radical hysterectomy. Int J Gynecol Cancer 2010;20: Geller EJ, NY Siddiqui, JM Wu, ym. Short-term outcomes of robotic sacrocolpopexy compared with abdominal sacrocolpopexy. Obstet Gynecol 2008;112: Holloway RW, Brudie LA, Rakowski RA, ym. Robotic-assisted resection of liver and diaphragm recurrent ovarian carcinoma: description of technique. Gynecol Oncol 2011;120: Iglesias DA, Ramirez PT. Role of minimally invasive surgery in staging of ovarian cancer. Curr Treat Options Oncol 2011; DOI /s Judd JP, Siddiqui NY, Barnett JC, ym. Cost-minimization analysis of roboticassisted, laparoscopic, and abdominal sacrocolpopexy. J Minim Invasive Gynecol 2010;17: Ko EM, Muto MG, Berkowitz RS, Feltmate CM. Robotic versus open radical hysterectomy: a comparative study at a single institution. Gynecol Oncol 2008;111: Lai EC,Tang CN, Yang GP, ym. Multimodality laparoscopic liver resection for hepatic malignancy From conventional total laparoscopic approach to robotassisted laparoscopic approach. Int J Surg 2011;18: Laungani R, Patil N, Krane LS, ym. Robotic-assisted ureterovaginal fistula repair: report of efficacy and feasiblity. J Laparoendosc Adv Surg Tech A 2008;18: Li G, Yan X, Shang H, ym. A comparison of laparoscopic radical hysterectomy and pelvic lymphadenectomy and laparotomy in the treatment of Ib-IIa cervical cancer. Gynecol Oncol 2007;105: Litynski GS. Kurt Semm and the fight against skepticism: endoscopic hemostasis, laparoscopic appendectomy, and Semm s impact on the laparoscopic revolution. JSLS 1998;2: Lonnerfors C, Persson J. Robot-assisted laparoscopic myomectomy; a feasible technique for removal of unfavorably localized myomas. Acta ObstetGynecol Scand 2009; 88: Maggioni A, Minig L, Zanagnolo V, ym. Robotic approach for cervical cancer: comparison with laparotomy: a case control study. Gynecol Oncol 2009;115:60 4. Magrina JF, Kho RM, Weaver AL, ym. Robotic radical hysterectomy: comparison with laparoscopy and laparotomy. Gynecol Oncol 2008;109: Magrina JF, Zanagnolo V, Noble BN, ym. Robotic approach for ovarian cancer: perioperative and survival results and comparison with laparoscopy and laparotomy. Gynecol Oncol 2011;121: Maher C, Baessler K, Glazener CM, ym. Surgical management of pelvic organ prolapse in women. Cochrane Database Syst. Rev. 2007;(3):CD Mettler L, Ibrahim M, Jonat W. One year of experience working with the aid of a robotic assistant (the voicecontrolled optic holder AESOP) in gynaecological endoscopic surgery. Hum Reprod 1998;13: Nezhat FR, Datta MS, Liu C, Chuang L, Zakashansky K. Robotic radical hysterectomy versus total laparoscopic radical hysterectomy with pelvic lymphadenectomy for treatment of early cervical cancer. J Soc Laparoendosc Surg 2008;12: Nezhat C, Lavie O, Hsu S, ym. Roboticassisted laparoscopic myomectomy compared with standard laparoscopic myomectomy a retrospective matched control study. Fertil Steril 2009;91: Obermair A, Ginbey P, McCartney AJ. Feasibility and safety of total laparoscopic radical hysterectomy. J Am Assoc Gynecol Laparosc 2003;10: Reza M, Maeso S, Blasco JA, ym. Metaanalysis of observational studies on the safety and effectiveness of robotic gynaecological surgery. Br J Surg 2010;97: Seamon LG, Cohn DE, Henretta MS, ym. Minimally invasive comprehensive surgical staging for endometrial cancer: Robotics or laparoscopy? Gynecol Oncol 2009;113: Spaner SJ, Warnock GL. A brief history of endoscopy, laparoscopy, and laparoscopic surgery. J Laparoendosc Adv Surg Tech A 1997;7: Steed H, Rosen B, Murphy J, ym. A comparison of laparascopic-assisted radical vaginal hysterectomy and radical abdominal hysterectomy in the treatment of cervical cancer. Gynecol Oncol 2004;93: Swan K, Advincula A. Role of robotic surgery in urogynecologic surgery and radical hysterectomy: how far can we go? Curr Opin Urol 2011;21:

Gynekologinen robottikirurgia Eija Tomás, TAYS

Gynekologinen robottikirurgia Eija Tomás, TAYS Gynekologinen robottikirurgia 15.1.2010 Eija Tomás, TAYS Gynekologisen kirurgian historia 1900-luvun alkupuoli ja puoliväli avokirurgiaa 1980-luku laparoskopia 1990-luku laparoskooppinen syöpäkirurgia

Lisätiedot

Laparoskooppinen kohdunpoisto

Laparoskooppinen kohdunpoisto Gynekologinen peruskirurgia tänään Laparoskooppinen kohdunpoisto GKS 19.9.2014 Marjaleena Setälä PHKS marjaleena.setala@phsotey.fi Sidonnaisuudet Ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala, Lahti Laparoskooppisen

Lisätiedot

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS FINPOP 2015 GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS Taustaa: Finhyst 2006 l I Brummer TH, Seppälä T, Härkki P. National learning curve of laparoscopic hysterectomy and trends in hysterectomy in Finland

Lisätiedot

FINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS

FINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS FINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS FINPOP - Taustoja Kohu vaginaalisiin verkkoleikkauksiin lii'yvistä riskeistä FDA:n varoitukset (2011) HALO- katsaus 2012 SHENIHR 2015 Miten meillä

Lisätiedot

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Sisältö / Kohdunpoiston Komplikaatiot Insidenssi ja kehitys Suomessa Vaikuttavat tekijät: Gynekologisen

Lisätiedot

FINPOP- katsaus. GKS Nina Mattsson El, Oyl K- HKS

FINPOP- katsaus. GKS Nina Mattsson El, Oyl K- HKS FINPOP- katsaus GKS 23.9.2016 Nina Mattsson El, Oyl K- HKS FINPOP 2015 Finnish National Survey of Pelvic Organ Prolapse Surgery Selvittää gynekologisten laskeumaleikkausten 1) indikaatiot, 2) leikkausmenetelmät,

Lisätiedot

Ólafur Ólafsson Uterus flags 2008 (outdoor installation, Reykjavik)

Ólafur Ólafsson Uterus flags 2008 (outdoor installation, Reykjavik) Ólafur Ólafsson Uterus flags 2008 (outdoor installation, Reykjavik) Yhteenvetoa väitöskirjasta / FINHYST 2006 Hysterectomy for benign indications in Finland 30.3.2012 HY GKS 27.9.2012 Tea Brummer Osatyöt

Lisätiedot

Robottiavusteisen kohdunpoiston edut, haitat ja kustannukset

Robottiavusteisen kohdunpoiston edut, haitat ja kustannukset Julkaistu 4.9.2012 www.laakarilehti.fi HALO-KATSAUS VERKOSSA ENSIN tieteessä HALO-ryhmä: Anna-Maija Tapper LT, MBA, apulaisylilääkäri HYKS, naisten- ja lastentautien tulosyksikkö anna-maija.tapper@hus.fi

Lisätiedot

Ison kohdun poisto. Eija Tomás, Tays

Ison kohdun poisto. Eija Tomás, Tays Ison kohdun poisto Eija Tomás, Tays Jo ennen muinoin... V. 120 Soranus Kreikassa Vaginaalinen hysterektomia 1813 Conrad Langenbeck ensimmäinen suunniteltu VH Ephraim McDowell Kentucky v.1809 Laparotomia

Lisätiedot

Munasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä. 28.9.2007 GKS Eija Tomás, Tays

Munasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä. 28.9.2007 GKS Eija Tomás, Tays Munasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä 28.9.2007 GKS Eija Tomás, Tays Munasarjojen poisto Kiistelty aihe Paljon eriäviä mielipiteitä Hyvin erilaisia toimintatapoja Leikkaustekniikka vaikuttaa poistetaanko

Lisätiedot

Naisen Sterilisaatio

Naisen Sterilisaatio Naisen Sterilisaatio El Outi Nevalainen alueellinen koulutus 27.10.2017 Sterilisaatio Sterilointi eli sterilisaatio on kirurginen toimenpide, jonka ensisijainen ja ihmisillä pääasiallinen tarkoitus on

Lisätiedot

Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia. Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013

Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia. Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013 Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, naistentau$en ja synnytysten

Lisätiedot

23.9.2010 GKS 2010 Reita Nyberg

23.9.2010 GKS 2010 Reita Nyberg Laparoskopia raskauden aikana el Reita Nyberg Naistentautien ja synnytysten vastuualue, TAYS Taustaa 1 odottaja / 500-635 tarvitsee vatsan alueen kirurgiaa muusta kuin obstetrisesta syystä appendisiitti,

Lisätiedot

Lymfadenektomiaan liittyvät komplikaatiot. Jyrki Jalkanen

Lymfadenektomiaan liittyvät komplikaatiot. Jyrki Jalkanen Lymfadenektomiaan liittyvät komplikaatiot GKS 14.10.2011 GKS 14.10.2011 Jyrki Jalkanen Lymfadenektomia gynekologisissa syövissä Vulva-ca nivuset/ (lantio) Cervix-ca lantio/para-aortaalitila Endometrium-ca

Lisätiedot

Gynekologisten syöpien leikkaushoito K-SKS:ssa

Gynekologisten syöpien leikkaushoito K-SKS:ssa Gynekologisten syöpien leikkaushoito K-SKS:ssa Naistentautien alueellinen koulutus 18.11.2016 Mika Helste Sisältö Taustaa Mitä? Kuka Miten ja miksi? Miten on mennyt? Mitä jatkossa? 1 Syövät Keski-Suomessa

Lisätiedot

Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine. Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el

Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine. Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el Suomessa 5.2 miljoonaa asukasta 5 yliopistosairaalaa 16 keskusairaalaa aluesairaalat ja

Lisätiedot

ENDOMETRIOOSI- POTILASOPAS - Valmistautuminen leikkaukseen

ENDOMETRIOOSI- POTILASOPAS - Valmistautuminen leikkaukseen ENDOMETRIOOSI- POTILASOPAS - Valmistautuminen leikkaukseen Potilasopas endometrioosileikkaukseen tulevalle Tämä potilasopas on suunniteltu sinulle, joka valmistaudut endometrioosin vuoksi leikkaukseen.

Lisätiedot

Yhtenäisten toimenpidekoodien merkitys. Jyrki Jalkanen GKS 28.9.2006

Yhtenäisten toimenpidekoodien merkitys. Jyrki Jalkanen GKS 28.9.2006 Yhtenäisten toimenpidekoodien merkitys Jyrki Jalkanen GKS 28.9.2006 Nordic Centre for Classifications in Health Care Uppsala University Department of Public Health and Caring Sciences www.nordclass.uu.se

Lisätiedot

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010 Entry-tekniikat Päivi Härkki GKS 23.9.2010 Laparoskopia Vakavien komplikaatioiden riski laparoskopioissa 0.3% 50% laparoskopian vakavista komplikaatioista johtuu sokkona tehtävästä alkuvaiheesta/entrystä

Lisätiedot

Gynekologinen endoskooppinen kirurgia

Gynekologinen endoskooppinen kirurgia Endoskooppinen kirurgia Gynekologinen endoskooppinen kirurgia Jari Sjöberg ja Timo Laatikainen Endoskooppista kirurgiaa on jo pitkään käytetty gynekologiassa lähinnä diagnostisena menetelmänä sekä sterilisaatioissa,

Lisätiedot

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua

Lisätiedot

Postpartum hysterektomia miksi, milloin, miten?

Postpartum hysterektomia miksi, milloin, miten? Postpartum hysterektomia miksi, milloin, miten? Jyrki Jalkanen GKS 10 v. 23.9.2010 Helsinki Mikä? Yleensä Joko alatiesynnytyksen tai kesirinleikkauksen yhteydessä tai puerperiumissa tehtävä kohdun poisto

Lisätiedot

Sakari Hietanen TYKS/Gynekologinen syövänhoito

Sakari Hietanen TYKS/Gynekologinen syövänhoito Sakari Hietanen TYKS/Gynekologinen syövänhoito Ei sidonnaisuuksia 900 Kohdun runko- osan syövän insidenssi 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1957-1961 1962-1966 1967-1971 1972-1976 1977-1981 1982-1986

Lisätiedot

Finhyst 2006: Kohdunpoistojen yleisyys, menetelmät, komplikaatiot ja vaikutus elämänlaatuun Suomessa vuonna 2006

Finhyst 2006: Kohdunpoistojen yleisyys, menetelmät, komplikaatiot ja vaikutus elämänlaatuun Suomessa vuonna 2006 Tutkimussuunnitelma 1.Tutkimussuunnitelman nimi Finhyst 2006: Kohdunpoistojen yleisyys, menetelmät, komplikaatiot ja vaikutus elämänlaatuun Suomessa vuonna 2006 2. Tutkijat LL Tea Brummer, HYKS Naistenklinikka

Lisätiedot

Miten hyödynnän opetuksessa eläin- ja kadaaverikeskuksia? Reita Nyberg Presymposium 13.4.2016

Miten hyödynnän opetuksessa eläin- ja kadaaverikeskuksia? Reita Nyberg Presymposium 13.4.2016 Miten hyödynnän opetuksessa eläin- ja kadaaverikeskuksia? Reita Nyberg Presymposium 13.4.2016 You cannot learn to play the piano by going to concerts Kenton 2006 Obstet Gynecol Clin N Am 2 13.4.2016 Jyväskylä

Lisätiedot

KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA. GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio

KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA. GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio PÄIKI-LASKEUMALEIKKAUKSET ALKOIVAT KYS 2005 Aluksi... potilaille varattiin

Lisätiedot

Fysioterapian vaiku0avauus

Fysioterapian vaiku0avauus Fysioterapian vaiku0avauus Tomi Mikkola! HYKS, NaiS!! Sidonnaisuudet Luento-/konsultaatiopalkkiot:!!Abbot, Astellas Pharma, Boston Scientific, Contura! Käypä Hoito työryhmän jäsen (2011)! Virtsankarkailu

Lisätiedot

Kriittinen näkökulma vaginaalisiin verkkoihin. Tomi Mikkola Dos., osastonylilääkäri HYKS Naistenklinikka

Kriittinen näkökulma vaginaalisiin verkkoihin. Tomi Mikkola Dos., osastonylilääkäri HYKS Naistenklinikka Kriittinen näkökulma vaginaalisiin verkkoihin Tomi Mikkola Dos., osastonylilääkäri HYKS Naistenklinikka Sidonnaisuudet Luento- ja /tai konsultaatiopalkkiot Astellas Mylan Novo Nordisk Kongressikulut Astellas

Lisätiedot

Trakelektomia raskausmahdollisuuden säilyttävä kohdunkaulan syövän hoito

Trakelektomia raskausmahdollisuuden säilyttävä kohdunkaulan syövän hoito Gynekologinen syöpä Päivi Pakarinen ja Ansa Aitokallio-Tallberg Trakelektomia raskausmahdollisuuden säilyttävä kohdunkaulan syövän hoito Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus on Suomessa vähentynyt, mutta huolestuttavaa

Lisätiedot

Robottikirurgia yleistyy urologiassa

Robottikirurgia yleistyy urologiassa Katsaus tieteessä Antti Kaipia dosentti, apulaisylilääkäri TAYS, toimialue 2, kirurgian vastuualue, urologia antti.kaipia@pshp.fi Anssi Pétas LT, erikoislääkäri HYKS, urologian klinikka Robottikirurgia

Lisätiedot

GKS, Helsinki 26.9.2008 Jyrki Jalkanen Suomen Terveystalo Lauttasaari

GKS, Helsinki 26.9.2008 Jyrki Jalkanen Suomen Terveystalo Lauttasaari Vaginaprolapsin ja enterocelen laparoskooppinen korjaus GKS, Helsinki 26.9.2008 Jyrki Jalkanen Suomen Terveystalo Lauttasaari Sisältö Nykytietämyksen taso Defektin kuvaus Enterocele (kohtu tallella/poistettu)

Lisätiedot

GKS 2016 Presymposium Palaute. Koulutusta erikoislääkärikouluttajille

GKS 2016 Presymposium Palaute. Koulutusta erikoislääkärikouluttajille GKS 2016 Presymposium Palaute Koulutusta erikoislääkärikouluttajille 21.9.2016 Millä ERVA-alueella työskentelet? (N=15/16) 0 1 2 3 4 5 6 7 HYKS Tays TYKS OYS KYS Onko sinulla jokin naistentautien lisäkoulutus/erityispätevyys?

Lisätiedot

Laparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma. Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki

Laparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma. Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki Laparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki Lasten ja aikuisten laparoskopian ja torakoskopian eroja Vatsaontelon / rintaontelon pieni tilavuus pienet

Lisätiedot

GE-komplikaatiot gynekologisessa kirurgiassa. Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala

GE-komplikaatiot gynekologisessa kirurgiassa. Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala gynekologisessa kirurgiassa Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala Tapausselostus no 1 : 35-v Operoitu kahdesti endometrioosin takia aikaisemmin resekoitu rektoktovaginaalista endometrioosia rakkoresektio

Lisätiedot

Saako paksunsuolen syöpää leikata laparoskooppisesti?

Saako paksunsuolen syöpää leikata laparoskooppisesti? Gastroenterologiayhdistyksen syyskokous Kuopio 19. 20.9.2013 Saako paksunsuolen syöpää leikata laparoskooppisesti? el Saija Vuolio, Lapin Keskussairaala Historiaa Saksalainen Georg Kelling teki ensimmäisen

Lisätiedot

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Jälkitarkastuksen varaat itse lähettävän lääkärin vastaanotolta ennen sairasloman loppua.

Jälkitarkastuksen varaat itse lähettävän lääkärin vastaanotolta ennen sairasloman loppua. Kohdunpoisto Kohdunpoistoon voidaan päätyä, jos sinulla on vaihdevuosi-iässä runsaat ja kivuliaat kuukautiset, kasvain kohdussa (myooma), kohdun laskeuma tai endometrioosi. Kohtu voidaan poistaa joko vatsan

Lisätiedot

Miten sektio tehdään? GKS 23.9.2010 Virva Nyyssönen P-KKS

Miten sektio tehdään? GKS 23.9.2010 Virva Nyyssönen P-KKS Miten sektio tehdään? GKS 23.9.2010 Virva Nyyssönen P-KKS Onko se näin? Vai kenties näin? Horisontaaliviilto. Miscaw Ladach-tyyliin esteettä vatsaonteloon. Rakkolamboon yläpuolelle hymyapuviilto. Tylpästi

Lisätiedot

MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS. 26.09.2013 Helsinki. Arto Leminen

MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS. 26.09.2013 Helsinki. Arto Leminen MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS 26.09.2013 Helsinki Arto Leminen 2 Yleisimmät syövät Suomessa 2011 3 Naiset N Miehet N Rinta 4865 Eturauhanen 4719 Paksusuoli 874 Keuhko + ht 1570

Lisätiedot

LEIKOPÄIKILYHKI. Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014. Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää

LEIKOPÄIKILYHKI. Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014. Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää LEIKOPÄIKILYHKI Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014 Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää Ulla Keränen Sidonnaisuudet: HUS - Hyvinkää - Operatiivisen tulosyksikön

Lisätiedot

Myooman ja polyypin vaikutus fertiliteettiin

Myooman ja polyypin vaikutus fertiliteettiin Myooman ja polyypin vaikutus fertiliteettiin LKT Päivi Härkki Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 25-26.9.2003 MYOOMA JA FERTILITEETTI EPIDEMIOLOGIAA (Barbieri 1999) 20-50%:lla kaikista naisista

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:

Lisätiedot

Tunne itsesi. taas ehjäksi! Joka toiselle. Myös sinulle? naiselle saattaa kehittyä lantionpohjan laskeuma 1

Tunne itsesi. taas ehjäksi! Joka toiselle. Myös sinulle? naiselle saattaa kehittyä lantionpohjan laskeuma 1 Joka toiselle naiselle saattaa kehittyä lantionpohjan laskeuma 1 Myös sinulle? Tunne itsesi taas ehjäksi! Tietoa lantionpohjan elinten laskeumista ja hoidoista Lantionpohjan elinten laskeumat Lantion

Lisätiedot

LAPAROSKOOPPINEN VAI AVOIN LEIKKAUS? KATSAUS KOLONKIRURGIAN LEIKKAUSMENETELMIIN

LAPAROSKOOPPINEN VAI AVOIN LEIKKAUS? KATSAUS KOLONKIRURGIAN LEIKKAUSMENETELMIIN LAPAROSKOOPPINEN VAI AVOIN LEIKKAUS? KATSAUS KOLONKIRURGIAN LEIKKAUSMENETELMIIN Markus Poranen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Laparoskooppinen

Lisätiedot

Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio

Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Heikki Huhtinen, LT TYKS, vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Gastroenterologiayhdistyksen syyskokous 20.9.2013, Kuopio Sidonnaisuudet Tutkimusrahoitusta

Lisätiedot

Kohtumyoomien hoito. Myoomat (hyvänlaatuiset sileälihaskasvaimet) ovat kohdun kasvaimista yleisimpiä ja yksi tavallisimmista

Kohtumyoomien hoito. Myoomat (hyvänlaatuiset sileälihaskasvaimet) ovat kohdun kasvaimista yleisimpiä ja yksi tavallisimmista Tieteessä katsaus Eila Suvanto LT, synnytysten, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon erikoislääkäri, vastuualuejohtaja OYS, synnytykset, naistentaudit ja genetiikka Eila.Suvanto@ppshp.fi Ritva Hurskainen

Lisätiedot

MUNASARJAN EI- EPITELIAALISTEN MALIGNIEN KASVAINTEN KIRURGINEN HOITO

MUNASARJAN EI- EPITELIAALISTEN MALIGNIEN KASVAINTEN KIRURGINEN HOITO MUNASARJAN EI- EPITELIAALISTEN MALIGNIEN KASVAINTEN KIRURGINEN HOITO Dosentti Johanna Mäenpää Naistenklinikka TAYS JM 05 KÄSITELTÄVÄT KASVAIMET Itusolukasvaimet Stroomaperäiset kasvaimet Kasvaimet epäspesifisestä

Lisätiedot

Transvaginaalinen hydrolaparoskopia synnytinelinten uusi tutkimusmenetelmä. Tuomo Kalliola

Transvaginaalinen hydrolaparoskopia synnytinelinten uusi tutkimusmenetelmä. Tuomo Kalliola Alkuperäistutkimus Transvaginaalinen hydrolaparoskopia synnytinelinten uusi tutkimusmenetelmä Tuomo Kalliola Lapsettomuuden perustutkimuksiin kuuluu munasarjojen ja munanjohtimien tilan arvioiminen vatsaontelon

Lisätiedot

Virtsarakon tai kohdunlaskeumaan liittyvän ponnistuskarkailun hoito. 26.09.2008 Seija Ala-Nissilä, LT TYKS, Naistenklinikka

Virtsarakon tai kohdunlaskeumaan liittyvän ponnistuskarkailun hoito. 26.09.2008 Seija Ala-Nissilä, LT TYKS, Naistenklinikka Virtsarakon tai kohdunlaskeumaan liittyvän ponnistuskarkailun hoito 26.09.2008 Seija Ala-Nissilä, LT TYKS, Naistenklinikka Pelvic prolapse and stress urinary incontinence Stress urinary incontinence (SUI)

Lisätiedot

Vaginan takaosan korjaus vaginaalisella verkolla

Vaginan takaosan korjaus vaginaalisella verkolla Vaginan takaosan korjaus vaginaalisella verkolla Tapio Väyrynen LL, osastonylilääkäri Hyvinkään sairaala GYNEKOLOGISEN KIRURGIAN SEURAN KOULUTUSPÄIVÄT Biomedicum, Helsinki 26.9.2008 Sidonnaisuudet kahden

Lisätiedot

Kilpirauhasen kirurgiaa. Ilkka Heiskanen kirurgi, erikoislääkäri Vatsaelinkirurgian klinikka HYKS / Jorvin sairaala

Kilpirauhasen kirurgiaa. Ilkka Heiskanen kirurgi, erikoislääkäri Vatsaelinkirurgian klinikka HYKS / Jorvin sairaala Kilpirauhasen kirurgiaa Ilkka Heiskanen kirurgi, erikoislääkäri Vatsaelinkirurgian klinikka HYKS / Jorvin sairaala Esityksen kulku johdanto anatomiaa kirurgin kannalta lukuja leikkaustapa imusolmukekirurgiaa

Lisätiedot

Cystocelen korjaus vaginaalisella verkolla. Teuvo Takala P-HKS GKS

Cystocelen korjaus vaginaalisella verkolla. Teuvo Takala P-HKS GKS Cystocelen korjaus vaginaalisella verkolla Teuvo Takala P-HKS GKS 26.09.08 Esityksen sisältö Johdanto Julkaistuja tutkimuksia Omia kokemuksia ja johtopäätöksiä Ei historiaa eikä epidemiologiaa Ei leikkaustekniikkaa

Lisätiedot

Abdominaalinen raskaus. Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el

Abdominaalinen raskaus. Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el Abdominaalinen raskaus Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el LK s. 1967 v. 1993 Dg: cysta dermoidea ovari l. sin. (halk. 10 cm) Tmp: s-o-ectomia via l-scopiam v. 2000 G0 Dg: endometrioma

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS UROGYNEKOLOGIA

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS UROGYNEKOLOGIA TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS UROGYNEKOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO JAYDESS 13,5 mg, kohdunsisäinen ehkäisin 5/2014 versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2. VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Jaydess-hormonkierukkaa

Lisätiedot

Virtsatiekomplikaatiot. Päivi Härkki GKS päivät 14.10.2011

Virtsatiekomplikaatiot. Päivi Härkki GKS päivät 14.10.2011 Virtsatiekomplikaatiot Päivi Härkki GKS päivät 14.10.2011 diagnostisissa laparoskopioissa riski olematon LH:ssa 0.3% dg peroperatiivisesti vain 10% poltto suurin syyllinen Uretervaurio LH:n uretervauriot

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS GYNEKOLOGINEN ONKOLOGIA

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS GYNEKOLOGINEN ONKOLOGIA TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS GYNEKOLOGINEN ONKOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON

Lisätiedot

Mitä tehdä sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS

Mitä tehdä sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS Mitä tehdä sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS Mitä tehdä oireettomalle gynekologiselle sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS Naistentautien ja gyn.sädehoidon

Lisätiedot

GKS koulutuspäivät 13.10.2011 Marjaleena Setälä, EL 1. Fossa Douglas on endometrioosipesäkkeiden yleisin sijaintipaikka kuoppaa verhoava peritoneum sakrouteriiniset ligamentit peräsuoli 2. Endometrioosi

Lisätiedot

Laparoskopiasta on tullut urologian rutiinia ensimmäiset 178 leikkausta HYKS:ssa

Laparoskopiasta on tullut urologian rutiinia ensimmäiset 178 leikkausta HYKS:ssa Alkuperäistutkimus Harry Nisen, Ilkka Perttilä, Harri Juusela, Martti Ala-Opas ja Kimmo Taari Laparoskopiasta on tullut urologian rutiinia ensimmäiset 178 leikkausta HYKS:ssa Vuosina 1998 2005 tehtiin

Lisätiedot

Vaginaalinen ohutsuoliprolapsi laskeumaleikkauksen jälkeen. Ayl, vye Kirsi Kuismanen, TAYS NaSy GKS 28.9.2012

Vaginaalinen ohutsuoliprolapsi laskeumaleikkauksen jälkeen. Ayl, vye Kirsi Kuismanen, TAYS NaSy GKS 28.9.2012 Vaginaalinen ohutsuoliprolapsi laskeumaleikkauksen jälkeen Ayl, vye Kirsi Kuismanen, TAYS NaSy GKS 28.9.2012 Potilastapaus -28, 1 synnytys, -93 hysterectomia adn.que 1/2010 rectoenterocele naisen nyrkin

Lisätiedot

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi

Lisätiedot

Tietoa kohdunulkoisesta raskaudesta

Tietoa kohdunulkoisesta raskaudesta Tietoa kohdunulkoisesta raskaudesta Tarkoitus Tämä tiedote kattaa seuraavat aiheet: Jaydess -valmisteen teho raskauden ehkäisyssä kohdunulkoisen raskauden absoluuttinen ja suhteellinen riski Jaydess -valmistetta

Lisätiedot

MITEN HYÖDYNNÄN OPETUKSESSA VERKKOPOHJAISTA OPPIMATERIAALIA?

MITEN HYÖDYNNÄN OPETUKSESSA VERKKOPOHJAISTA OPPIMATERIAALIA? MITEN HYÖDYNNÄN OPETUKSESSA VERKKOPOHJAISTA OPPIMATERIAALIA? SGY:n koulutuspäivien presymposium 13.4.16 Jyväskylä Ewa Jokinen, oyl HUS/Hyvinkään sairaala Esityksen sisältö Mitä on verkkopohjainen oppimateriaali

Lisätiedot

Laskeumakirurgia ja raskaus. LL Kirsi Rinne GKS 25.9.08

Laskeumakirurgia ja raskaus. LL Kirsi Rinne GKS 25.9.08 Laskeumakirurgia ja raskaus LL Kirsi Rinne GKS 25.9.08 Laskeumat ja raskaus raskaus ja synnytys tärkeimmät syyt gynekologiseen laskeumaan pudendalishermovaurio, lihaksen vai faskian kompressio, venyttyminen

Lisätiedot

Gynekologiset laskeumat

Gynekologiset laskeumat Pentti Kiilholma ja Kari Nieminen LANTIONPOHJAN SAIRAUDET Gynekologiset laskeumat Lantionpohjan laskeumat ovat yleisiä synnyttäneillä naisilla, ja ne lisääntyvät edelleen vaihdevuosiiän jälkeen. Laskeumaleikkaus

Lisätiedot

Kasvainsairauksien kirurginen hoito

Kasvainsairauksien kirurginen hoito Kasvainsairauksien kirurginen hoito Sari Mölsä Diplomate of European College of Veterinary Surgeons Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Eläintenhoitajaseminaari 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

Hyötyykö potilas leikkaushoidosta?

Hyötyykö potilas leikkaushoidosta? Hyötyykö potilas leikkaushoidosta? FINPOP 2015 6 kk:n seurannan tuloksiin viitaten Nina Mattsson, oyl K-HKS Sidonnaisuudet Päätoimi Osastoylilääkäri, Kanta-Hämeen Keskussairaala, Hämeenlinna Sivutoimet

Lisätiedot

Päätöksenteko käytännössä minkä suosituksen annat

Päätöksenteko käytännössä minkä suosituksen annat Päätöksenteko käytännössä minkä suosituksen annat Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Lyhyesti HALO-ohjelmasta HALO-neuvottelukunta antaa suosituksen arvioidun

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Anneli Kivijärvi LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala 11.05.2016 Turku, Yleislääkäripäivät Mitkä asiat otetaan

Lisätiedot

THERMABLATE HOITOKÄYTÄNTÖ POTILAAN VALINTAKRITEERIT

THERMABLATE HOITOKÄYTÄNTÖ POTILAAN VALINTAKRITEERIT POTILAAN VALINTAKRITEERIT KÄYTTÖAIHEET Thermablate EAS -järjestelmä on lämpöpallohoitoon, eli termoablaatioon käytettävä laite, jolla suoritetaan kohdun limakalvon ablaatio naisille, jotka kärsivät hyvänlaatuisista

Lisätiedot

Miten leikkaustaitoja opitaan ja opetetaan?

Miten leikkaustaitoja opitaan ja opetetaan? Miten leikkaustaitoja opitaan ja opetetaan? Reita Nyberg, erikoislääkäri, Tays Naistentautien ja synnytysten vastuualue / Kirurgian koulutuskeskus Presymposium 13.4.2016, Jyväskylä Sidonnaisuudet LL, naistentautien

Lisätiedot

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen

Lisätiedot

Tulkitsevan työtavan oppiminen ja kehittäminen robottikirurgiassa (WOBLEprojekti)

Tulkitsevan työtavan oppiminen ja kehittäminen robottikirurgiassa (WOBLEprojekti) TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Tulkitsevan työtavan oppiminen ja kehittäminen robottikirurgiassa (WOBLEprojekti) TULOS-seminaari 6.6.2016 Mikael Wahlström Tulkitsevuus työssä Kohteen kokonaisvaltaista,

Lisätiedot

Tekevälle sattuu mutta onko pakko?

Tekevälle sattuu mutta onko pakko? Tekevälle sattuu mutta onko pakko? Haipro-ilmoituksen (eettiset) ulottuvuudet Avoin Eettinen foorumi maalis 2012 Hippokrates Elämä lyhyt, taito pitkä hankkia. Otollinen hetki ohikiitävä. Kokemus petollinen

Lisätiedot

VAGINAN ONGELMAT LASKEUMAKIRURGIAN JÄLKEEN

VAGINAN ONGELMAT LASKEUMAKIRURGIAN JÄLKEEN VAGINAN ONGELMAT LASKEUMAKIRURGIAN JÄLKEEN Antti Valpas LT, ylilääkäri Synnytys- ja naistentautien yksikkö Etelä-Karjalan Keskussairaala, EKSOTE GKS 13 14.102011 Biomedicum, Helsinki Sidonnaisuudet Astellas

Lisätiedot

Laskeumaverkkojen teho ja turvallisuus. Tomi Mikkola Dos., kliininen opettaja HYKS

Laskeumaverkkojen teho ja turvallisuus. Tomi Mikkola Dos., kliininen opettaja HYKS Laskeumaverkkojen teho ja turvallisuus Tomi Mikkola Dos., kliininen opettaja HYKS Sidonnaisuudet Ulkomainen kongressi, koulutus, kokous American Medical Systems Astellas Boston Scientific Gynecare Miksi

Lisätiedot

Gynekologisten laskeumaleikkausten jälkeiset residiivit

Gynekologisten laskeumaleikkausten jälkeiset residiivit Gynekologisten laskeumaleikkausten jälkeiset residiivit Suvituuli Lehtovirta, LK Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Jorvin sairaala Naistentautien osasto 1.painos Helsinki 6.8.2015 Tutkielma suvituuli.lehtovirta@helsinki.fi

Lisätiedot

Päivi Pakarinen GKS 24.9.2010. Laparoskopia munasarjasyövän hoidossa

Päivi Pakarinen GKS 24.9.2010. Laparoskopia munasarjasyövän hoidossa Päivi Pakarinen GKS 24.9.2010 Laparoskopia munasarjasyövän hoidossa Laparoskooppinen gynekologinen syöpäkirurgia munasarja kohtu Kohdunkaula Laparoskopia on kirurginen työväline/ lähestymistapa diagnostiikka

Lisätiedot

Laskeumien ja verkkokomplikaa1oiden hoito Suomessa. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 28.9.2012

Laskeumien ja verkkokomplikaa1oiden hoito Suomessa. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 28.9.2012 Laskeumien ja verkkokomplikaa1oiden hoito Suomessa Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 28.9.2012 Sidonnaisuudet LT, naistentau1en ja synnytysten erikoislääkäri, urogynekologian lisäkoulutus Päätoimi

Lisätiedot

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,

Lisätiedot

TIINA KANTOLA GYNEKOLOGISTEN SYÖPÄPOTILAIDEN JATKOHOITO

TIINA KANTOLA GYNEKOLOGISTEN SYÖPÄPOTILAIDEN JATKOHOITO 18.11.2016 TIINA KANTOLA GYNEKOLOGISTEN SYÖPÄPOTILAIDEN JATKOHOITO GYN.SYÖPÄPOTILAIDEN JATKOHOITO Naistenosasto (SYNNY) Naistentautien poliklinikka 1 (GYNPKL1) Päiväsairaala (Huone 4) Sädesairaala Kotisairaala

Lisätiedot

Munasarjakystat. Gynekologisen kirurgisen seuran koulutuspäivät 19.9.2014 Maarit An;la, KYS

Munasarjakystat. Gynekologisen kirurgisen seuran koulutuspäivät 19.9.2014 Maarit An;la, KYS Munasarjakystat Gynekologisen kirurgisen seuran koulutuspäivät 19.9.2014 Maarit An;la, KYS Sidonnaisuudet Dos., synnytys- ja naistentau0en erikoislääkäri, gynekologisen onkologian lisäkoulutus Päätoimi

Lisätiedot

Ritva Hurskainen Dos. naistentaudit ja synnytykset Hyvinkään sairaala, naistentaudit ja synnytykset ritva.hurskainen@hus.fi

Ritva Hurskainen Dos. naistentaudit ja synnytykset Hyvinkään sairaala, naistentaudit ja synnytykset ritva.hurskainen@hus.fi Polikliiniset toimenpiteet Ritva Hurskainen Dos. naistentaudit ja synnytykset Hyvinkään sairaala, naistentaudit ja synnytykset ritva.hurskainen@hus.fi Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta Dos,

Lisätiedot

LASKEUMAT JA VIRTSANKARKAILU. Eila Heiskanen Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri KSKS,Terveystalo

LASKEUMAT JA VIRTSANKARKAILU. Eila Heiskanen Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri KSKS,Terveystalo LASKEUMAT JA VIRTSANKARKAILU Eila Heiskanen Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri KSKS,Terveystalo Esityksen sisältö Laskeumien yleisyys, oireet ja hoito Virtsankarkailun yleisyys, oireet ja hoito

Lisätiedot

Intra-abdominaalinen raskaus. Gynekologisen Kirurgian Seura, Päivi Vuolo-Merilä

Intra-abdominaalinen raskaus. Gynekologisen Kirurgian Seura, Päivi Vuolo-Merilä Intra-abdominaalinen raskaus Gynekologisen Kirurgian Seura, 22.9.2005 Päivi Vuolo-Merilä LK, s. 1967 11/1993: dg: cysta dermoidea ov l sin (halk 10 cm) tmp: s-o-ectomia via l-scopiam 6/2000: G0 dg: endometriosis

Lisätiedot

Miksi leikkausprosesseja kannattaa lyhentää? GKS 18.9.2014 Jyrki Jalkanen

Miksi leikkausprosesseja kannattaa lyhentää? GKS 18.9.2014 Jyrki Jalkanen Miksi leikkausprosesseja kannattaa lyhentää? GKS 18.9.2014 (Elektiivinen) Leikkausprosessi Leikkauspäätös Paluu normaaliin toimintaan 3 Aika kustannustekijänä Muuttuva kustannus Saliaika Leikkausaika Heräämöaika

Lisätiedot

Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa. Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS

Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa. Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS Sidonnaisuudet Päätoimi: HUS Sivutoiminen yksityislääkäri (Diacor, Aava) koulutusmatka

Lisätiedot

Hysteroskopia Gynekologiset anomaliat

Hysteroskopia Gynekologiset anomaliat Gynekologisen Kirurgian Seura Hysteroskopia Gynekologiset anomaliat Presymposium 21.9.2016 GKS Koulutuspäivät 22.-23.9.2016 Biomedicum, Helsinki Haartmaninkatu 8, 00290 Helsinki www.gks.fi GKS 2016 Hallitus

Lisätiedot

Tähystyskirurgia ja sen mahdollisuudet

Tähystyskirurgia ja sen mahdollisuudet ja sen mahdollisuudet gastrokirurgi Tähystysleikkaus tarkoittaa toimenpiteen suorittamista videokameraa apuna käyttk yttäen, tarkoitukseen suunniteltujen instrumenttien avulla Historia Ensimmäiset iset

Lisätiedot

MUNASARJAKIRURGIAA MUUTOKSET POISTAEN, FERTILITEETTI SÄILYTTÄEN

MUNASARJAKIRURGIAA MUUTOKSET POISTAEN, FERTILITEETTI SÄILYTTÄEN MUNASARJAKIRURGIAA MUUTOKSET POISTAEN, FERTILITEETTI SÄILYTTÄEN EGO PÄIVÄT 4.11. 2016 TURKU Kirsi Joronen Erikoislääkäri TYKS naistenklinikka Yleistä Normaali munasarja fertiili-ikäisellä naisella 3.5

Lisätiedot

Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011

Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011 Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011 Hysteroskopiankomplikaatiot Anestesia Asento Itse toimenpide tai liitännäistoimenpide Hysteroskopiankomplikaatiot

Lisätiedot

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma LEIKO Leikkaukseen kotoa - uusi näkökulman kulma Operatiiviset päivät 2005 Ulla Keränen Kirurgiylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Taustan suunnittelu,, Mikko Keränen Hyvinkään sairaala : väestöpohja 170

Lisätiedot