MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Kirkkonummen kunta

Transkriptio

1 MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2008 Kirkkonummen kunta

2 Kirkkonummen kunta, Kirkonkylän koulu (esiopetus ja perusopetuksen vuosiluokat 1.-6.) 1. Arvopohja Perusopetuslaki 6, Yhdenvertaisuuslaki , Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Opetuksen järjestäminen kunnassa Monikulttuuristen oppilaiden opetusjärjestelyt kunnan tasolla hoitaa opetusasiainpäällikkö ja koulun tasolla rehtori. Opetusasiainpäällikkö hoitaa opettajien rekrytoinnin, oman äidinkielen ja vieraan kielen ylläpito-opetuksen opetusjärjestelyt sekä erillisen valtionavustuksen hakemisen tukiopetukseen, suomi 2. kielenä opetukseen ja oman äidinkielen opetukseen. Kunnassa on yksi suomi 2. kielenä lehtorin virka ja yksi päätoiminen tuntiopettaja. Nämä on sijoitettu keskustassa sijaitseviin vuosiluokkien 1-6 kouluun ja vuosiluokkien 7-9 kouluun, joissa on eniten taustaltaan monikulttuurisia oppilaita. Muissa kouluissa opetusta antavat luokanopettajat ja äidinkielen ja kirjallisuuden lehtorit. Kunnan opetussuunnitelmassa on suomi 2. kielenä oppimäärä kuvattuna opetussuunnitelman perusteiden mukaisena, johon on lisätty ohjeet opetuksen tavoitteista, työtavoista, opetusjärjestelyiden periaatteista ja arvioinnin perusteista. Ohjeiden mukaan silloin, kun oppilaan äidinkieli ei ole suomi ja suomen kielen taito ei ole äidinkielen tasoinen, opiskelee oppilas suomi 2. kielenä oppimäärän mukaisesti riippumatta siitä, millä tavalla opetus on järjestetty. Oppilas voi opiskella S2-oppimäärää joko kokonaan S2-tunneilla, osittain S2-tunneilla ja osittain suomi äidinkielenä tunneilla tai kokonaan suomi äidinkielenä -tunneilla. Yhteistyö suomi 2. kielenä ja suomi äidinkielenä opettajan sekä erityisopettajan kesken on välttämätöntä silloin, kun oppilas ei opiskele koko oppimäärää S2-opettajan johdolla. Oman äidinkielen opetusta järjestetään albanian ja venäjän kielissä. Lisäksi saksan ja espanjan kielissä järjestetään ylläpito-opetusta joko monikulttuurisuustaustaisille ja/tai ulkomailla kielen oppineille lapsille. Opettajat ovat äidinkielisiä. Opetusta annetaan opetushallituksen erillisen avustuksen turvin 2-2,5 viikkotuntia. Opetukseen ilmoittaudutaan lukuvuodeksi kerrallaan ja opetus järjestetään, jos ilmoittautuneita on vähintään neljä. Ilmoittautumislomake on käännetty albanian ja venäjän kielille. Oppikirjoja ja opetusmateriaalia on hankittu oman äidinkielen opettajien tilausten mukaisesti. Lukuvuoden lopussa osallistujille annetaan todistus vieraskielisten oppilaiden oman äi-dinkielen opetukseen / suomenkielisten oppilaiden vieraan kielen ylläpitoopetukseen osallistumisesta, jossa arvioidaan lapsen osaamista kielen eri osa-alueilla. S2 ja oman äidinkielen opettajat ovat voineet osallistua opetushallituksen tai muun tahon järjestämään koulutukseen halutessaan. Ongelmana tässä on ollut kielitaidon puute, koska kaikki oman äidinkielen opettajat eivät hallitse suomen kieltä.

3 Katsomusaineiden opetusta järjestetään evankelis-luterilaisessa, ortodoksisessa, katolisessa ja islamin uskonnoissa opetushallituksen antamien opetussuunnitelman perusteiden mukaisina. Opetus järjestetään kussakin koulussa erikseen, koska välimatkat ovat pitkät Opetuksen järjestäminen ja muut järjestelyt koulun tasolla Kirkkonummen kunnassa ei ole valmistavaa opetusta eikä valmistavaa esiopetusta. Suomi 2 -opetusta on lukuvuonna järjestetty vuosiluokilla tuntia viikossa. Tuntimäärä kasvaa tulevana lukuvuonna, koska S2-opettajan virka vakinaistetaan alkaen (opetusvelvollisuus 18 h). Oman äidinkielen opetusta annetaan albanian kielessä. Ryhmiä on kolme ikätasoryhmää. Ryhmäkoko on alle 10 oppilasta. Jokainen oppilas saa oman äidinkielen opetusta 2 h viikossa. Kielen tunnit ovat iltapäivisin oppilaan koulupäivän jälkeen. S2-opettaja ja albanian kielen opettaja tekevät yhteistyötä. Tavoitteena on lisätä yhteistyötä luokanopettajien kanssa esim. omankielisten kirjojen lukemisessa. Myös esiopetusryhmässä annetaan albanian kielen opetusta sekä suomen kielen tukiopetusta eli pidetään suomi-kerhoa n. 1 kertaa viikossa. Muissa kielissä kuin albaniassa vähimmäisoppilasmäärä ei täyty. Uskonnonopetusta annetaan ortodoksisessa uskonnossa (2 h viikossa) ja islamissa (4 h viikossa). Oppitunnit ovat joko enemmistöuskonnon tuntien paikalla tai ennen tai jälkeen muiden oppituntien. Ryhmäkoko jää alle 10 oppilaaseen. Tavoitteena on lisätä yhteistyötä katsomusaineissa aineenopettajien ja luokanopettajien välillä esim. luokkavierailuin. Tuettua opetusta annetaan tukiopetuksena, jota antavat S2-opettaja, laaja-alainen erityisopettaja ja luokanopettaja. Tuki lisääntyy tulevana lukuvuonna S2-tuntien lisäyksen myötä. Erityistä tarvetta on reaaliaineiden tukemisessa. Koulunkäyntiavustajaresurssia ei ole kohdennettu erityisesti maahanmuuttajataustaisiin oppilaisiin. Avustajatunnit saadaan kunnan resurssista. Tavoitteena on kiinnittää päättäjien huomio maahanmuuttajataustaisten oppilaiden erityistarpeisiin, jotta puolikielisyyden tuottamaa syrjäytymisvaaraa voidaan vähentää. Koko koulun informointi ja koulutus. Hanketta on esitelty koulussa ja opettajat on jaettu kehittämisryhmiin. Yhdessä ryhmässä mietitään eri opettajien yhteistyön ja opetusjärjestelyjen kehittämistä koko koulun näkökulmasta. Syksyllä 2008 on tulossa asiantuntijaluento sekä esikoulun käytäntöjen esittely opettajille kokousaikana. Koulutuksiin osallistuneet opettajat kertovat kuulumisia koko koululle. OHR-menettelytavoissa toimitaan samalla tavalla eri oppilasryhmien kohdalla.

4 Yhteistyö ja yhteissuunnittelu päivähoidon/päiväkotien kanssa toteutetaan esikouluyhteistyön kautta. Pyrkimyksenä on saada esiopetuksessa toteutettuja hyviä käytäntöjä jatkumaan alkuopetuksessa ja välittymään koko kouluun. Vanhempaintapaamisten käytäntönä on kutsua huoltajat kouluun tavanomaiseen tapaan. Pyritään saamaan huoltajat aiempaa paremmin yhteisiin ja maahanmuuttajataustaisille perheille suunnattuihin vanhempainiltoihin. Tulkkia käytetään tarvittaessa Opetuksen järjestäminen kunnassa 2.3. Yhteistyö Kunnan muista viranomaisista maahanmuuttajakoordinaattori on pitänyt asiantuntijaalustuksen koululla ja yhteistyö jatkuu. Kirjastoyhteistyönä on tulossa S2-opetuksessa olevien oppilaiden kirjastokäynti, jossa ohjataan oman äidinkielisen kirjallisuuden löytämiseen ja tilaamiseen. Oppilaille kerrotaan Kirkkonummen taidelaitosten tarjoamista harrastusmahdollisuuksista. 3. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen oppilaan ja vanhempien vastaanotto koulussa 3.1. Oppilaan ja perheen vastaanotto Oppilaan ja perheen vastaanotossa ei ole vakiintunutta käytäntöä maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kohdalla, koska suurin osa perheistä on asunut Kirkkonummella jo yli kymmenen vuotta. Tarvittaessa annetaan lisäopastusta suomalaiseen koulukäytäntöön Tiedottaminen Oppilaille ja vanhemmille jaettavista tiedotteista opettajien tiedotteet ovat suomenkielisiä. Koko koulua koskevat tiedotteet on käännetty albanian kielelle Osallistuva ja vaikuttava oppilas ja perhe Koulun oppilaskunta aloittaa syksyllä Koko koulun vanhempainyhdistystä ei ole. Eri luokkien vanhemmat toimivat luokkatoimikunnissa. Maahanmuuttajataustaisille perheille ei ole järjestetty erityistä tukea osallistumiseen. Maahanmuuttajataustaisia perheitä on kuitenkin tuettu osallistumaan heille suunnatulla vanhempainillalla.

5 3.4. Mahdolliset ongelmat Oppilashuolto toimii. Jokaisen oppilaan kohdalla päätetään erityiset toimet tarpeen mukaan oppilashuollossa. Esiopetusyhteistyön kautta pyritään varhaiseen puuttumiseen ja perheiden kanssa tehtävän yhteistyön tiivistämiseen. 4. Suvaitsevaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden kehittäminen. Eri kielten ja kulttuurien tuntemuksen lisääminen ja kulttuurivähemmistöjen ja valtakulttuurin yhteyksien edistäminen 4.1. Ihmisoikeuksien. Erityisesti lasten oikeuksien, tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden käsittely ja tunnetuksi teko Kunnan opetussuunnitelmassa on turvallisuussuunnitelma, jossa on toimintaohjeet oppilaiden suojaamiseksi syrjinnältä, kiusaamiselta ja väkivallalta. Koulun opetussuunnitelmaa ollaan päivittämässä, minkä yhteydessä opettajakunta käsittelee asiaa. Tavoitteena on, että tarkennettu opetussuunnitelma on käytössä lukuvuoden alussa. Koulun tilaisuuksissa kiinnitetään huomiota jokaisen oikeuteen esiintyä ja osallistua. Monikulttuurisuutta tuodaan esiin koulun eri tapahtumissa ja juhlissa. Lapset työstävät Lasten oikeuksien julistusta tekemällä julistukseen liittyvän kuvituksen ja aiheesta kirjoitetaan luokissa syksyllä Teema liitetään YK-päivän viettoon ja ihmisoikeuksien käsittelyyn. Tasa-arvoisuutta, yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä käsitellään luokissa sekä keskustellen yleisesti että esim. kiusaamistapausten ja kiusaamisen ehkäisyn yhteydessä. Koulun seinille, sekä luokkiin että yhteisiin tiloihin, laitetaan esille uutistietoja ja tietoiskuja eri puolilta maailmaa. Oppilaat tekevät keväällä 2008 viikon kestävän kulttuuritapahtuman yhteydessä taideprojektin, jossa tutkitaan lapsen elämää erilaisissa ympäristöissä. Rehtori ja opettajat osallistuvat aihepiiriin liittyviin koulutuksiin mahdollisuuksien mukaan. Muuta henkilökuntaa, erityisesti avustajia ohjataan huomioimaan monikulttuurisuutta ja kiinnittämään huomiota mm. kielitaitoon liittyviin kysymyksiin Koulun kulttuurisen monimuotoisuuden tunnetuksi teko valtaväestön keskuudessa Ks. myös edellinen kohta. Monikulttuurisuuskysymyksiä työstetään koulun muun toiminnan yhteydessä, jolloin valtaväestön ja vähemmistön kulttuurikasvatusta toteutetaan yhtenä kokonaisuutena mahdollisimman usein.

6 Oppilaan ja perheen näkemyksiä huomioidaan. Vaikka heitä kannustetaan esittelemään valtaväestölle omaa kulttuuriaan, tähän ei pakoteta. Olennaista on osoittaa esim, kotikielen käytön tukemisella, että oppilaalla on oikeus omaan kulttuuriinsa ja mahdollisuuksia saada tukea sen edistämiseen koulussa Maahanmuuttajataustaisen oppilaan tutustuttaminen ja kotouttaminen suomalaiseen kulttuuriin ja paikkakuntaan Pääosa kunnan maahanmuuttajataustaisista oppilaista on syntynyt Suomessa. Heille pyritään järjestämään päivähoitopaikka kolmevuotiaana tai aikaisemminkin, vanhempien toiveiden mukaan(vrt.subjektiivinen oikeus päivähoitopaikkaan). Kesken koulupolun tulleille oppilaille laaditaan sosiaalitoimessa kotouttamissuunnitelma. Tulevaisuudessa lienee tarpeen tiivistää yhteistyötä maahanmuuttajakoordinaattorin kanssa jatkona päiväkodissa tehdylle työlle Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten ja valtaväestön vanhempien tutustuminen toisiinsa Syksyllä 2008 käynnistetään kerhotoiminta, johon kutsutaan mukaan maahanmuuttajataustaisten vanhempien lisäksi suomalaisia vanhempia, erityisesti äitejä. Tavoitteena on tukea niitä vanhempia, joilla on oman taustansa tai puutteellisen kielitaitonsa vuoksi korkea kynnys osallistua koulun toimintaan. Heille pyritään myös löytämään tukiperheitä, jotka auttavat koulukysymyksissä esim. vanhempainiltoihin osallistumisessa Syrjinnän ja rasismin ehkäiseminen Syrjinnän ja rasismin ehkäisemisessä noudatetaan kunnan turvallisuussuunnitelmaa. Maahanmuuttajataustaisia oppilaita varten ei ole tehty erityisiä suunnitelmia esim. kiusaamisen osalta. Jatkossa tarvitaan keskustelua ja toimia varsinkin maahanmuuttajataustaisten tyttöjen koulumotivaation tukemiseksi. 5. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden monikulttuurisen identiteetin kehittäminen 5.1. Kulttuurisen moninaisuuden asema ja arvostus Oman äidinkielen käyttöön suhtaudutaan sallivasti. Opettajatyöryhmä miettii, miten oppilaiden mahdollisuutta käyttää omaa äidinkieltä voidaan lisätä osana suomenkielen ja oman äidinkielen opiskelua.

7 Koulussa otetaan huomioon oppilaiden vapaa-päivät. Erillisiä juhlia ei ole järjestetty. Tulevana lukuvuonna tehdään vanhempien kanssa yhteistyössä arki- ja juhlakalenteri, joka kertoo lähtömaiden kulttuurista koko koululle. Islamin opettaja on järjestänyt vierailun moskeijaan ja pitää oppilaille aamuhartauksia. Ortodoksiopettaja on vienyt oppilaat oman kirkon jumalanpalvelukseen. Käytäntöä jatketaan ja pyritään laajentamaan niin, että katsomusaineiden yhteistyönä oppilaat tutustuvat toistensa uskontoihin kyseisen aineen opettajan kanssa ja vierailevat erilaisissa pyhissä tiloissa alakoulun aikana Kulttuurinen moninaisuus Opetussuunnitelman mukaisesti tutustutaan eri maanosiin, valtioihin ja kulttuureihin. Yhteistyötä syvennetään oman äidinkielen ja S2-opetuksen välillä. Taideaineissa musiikin ja kuvataiteen opetuksessa kehitetään kulttuurien välisen vuorovaikutuksen ymmärtämistä Oppilas lähtökohtana Opettajatyöryhmä kokoaa eri luokissa käytettyjä arjen tapoja tuoda esiin maahanmuuttajataustaisten kieltä ja kulttuuria. Kotien kanssa tehtävällä yhteistyöllä pyritään lisäämään taustakulttuurin tuntemusta ja vaikutusta opetukseen esim. eri maihin tutustuttaessa Oppilaan oman kielen käytön tukeminen ja tunnetuksi teko Oppitunneilla ja välitunneilla ja koko kouluntilaisuuksissa oppilaat saavat käyttää omaa äidinkieltä. Oppilaat tekevät albanian kielen kuvasanakirjan koulun seinälle. Tavoitteena on tehdä eri kieliä ja kulttuureja näkyväksi koulussa. 6. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden oppimismahdollisuuksien edistäminen 6.1. Oppilaiden taustan huomioiva pedagogiikka Opettajille järjestetään syksyllä 2008 koulusta liittyen suomen kielen kehityksen huomioimiseen. Opetuksen eriyttämisestä keskustellaan ja laaditaan ohjeet HOPSin käytölle kevään 2007 aikana. S2-opettajan konsultointia lisätään. Työn tueksi S2-opettaja tarkentaa koulun S2-opetuksen luokkakohtaisia tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Esiopetuksessa saatu tieto siirtyy kouluun.

8 6.2. Oppimista tukeva materiaali Laaja-alaisen erityisopetuksen välineistöä pyritään saamaan laajempaan käyttöön S2- oppilaiden kohdalla tukemaan suomen kielen kehitystä. Selkokielistä materiaalia hankitaan koulukirjastoon. Omakielisen materiaalin hankinta on osoittautunut vaikeaksi, mutta sitä hankitaan mahdollisuuksien mukaan. Koulukirjastoon hankitaan oppilaskäyttöön muiden kielten sanakirjoja myös kotikäyttöä varten Opetuksen järjestelyt esim. kokeissa Oppilaille annetaan lisäaikaa kokeissa tarpeen mukaan. Suullisten kokeiden käyttö on harvinaista mutta mahdollista. Kokeiden valmistaminen yhteistyössä S2-opettajan kanssa ja kokeen tekeminen S2-opettajan kanssa on tapana osalla opettajista. Kielen taso voidaan huomioida sekä kysymysten selittämisellä kokeen aikana että vastausta arvioitaessa Mahdolliset ongelmat Varhaista puuttumista vaikeuttaa sopivan testistön puuttuminen, mutta esikoulun kanssa tehtävä yhteistyö helpottaa tilannetta. Yksilöllistämispäätöksiä eri oppiaineissa tehdään tarpeen mukaan Riittävä tuettu opetus Tuen tarpeen tunnistamisesta ks. kohta 6.4. Oppilaan kielellisen ja kulttuurisen taustan huomioimisen kehittämiseen on tarvetta. Tätä edistetään jo käynnistetyissä HOPS-työryhmissä, joissa pohditaan linjauksia sille, milloin ja millaista tukea maahanmuuttajataustaisille oppilaille tarvitaan. Tukiopetusta antavat kieltenopettajat, luokanopettajat ja laaja-alainen erityisopettaja sekä S2-opettaja. Oman äidinkielen opettajan kanssa tehtävää yhteistyötä rajoittaa opettajan suppea kielitaito. Opettajien yhteistyön tiivistämiseksi on keväällä 2008 perustettu työryhmä, joka kehittää erityisen tuen tarpeen huomioivia toimintatapoja sekä yksilöopetuksessa että samanaikaisopetuksessa. Laaja-alaisen erityisopetuksen järjestelyissä noudatetaan hyväksi koettua tavanomaista tapaa. Omakielistä tukea ei pystytä toistaiseksi tarjoamaan, mutta tavoitteena on löytää aikuisia, jotka voivat osallistua syksyllä käynnistettävän läksykerhon toimintaan.

9 6.6. Yhteistyö vanhempien kanssa Oppilaiden vanhemmille tiedotetaan mahdollisista oppimisen vaikeuksista ja tukitoimista tavanomaiseen tapaan. Tapaamisiin pyydetään mukaan molemmat vanhemmat ja tulkkia käytetään miltei aina Opon toiminta Kunnasta hankkeeseen osallistuu alakoulu, joten oppilaan ohjausta ei ole pohdittu. 7. Monikulttuurisen kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen 7.1. Huoltajille suunnattu tiedotus suomalaisesta koulusta Huoltajille jaetaan vuosittain koulun lukuvuositiedote. Siinä kerrotaan mm. tukitoimista ja terveydenhuollosta, joista saa lisätietoa tarvittaessa pidettävissä tapaamisissa. Vanhemmat kutsutaan mukaan terveystarkastuksiin. Suomalaisen koulun käytännöistä kerrotaan myös vanhempainilloissa, erityisesti 1. luokalla ja eri nivelvaiheissa. Lisätietoa vanhemmat saavat luokanopettajan pitämissä tapaamisissa, nk. vanhempainvarteissa, joita pidetään lukuvuosittain. Lisäksi S2-opettaja, oman äidinkielen opettaja ja uskonnon opettaja tiedottavat toiminnastaan parhaaksi katsomallaan tavalla. Erityisopetuksen toiminnasta kerrotaan vanhemmille luokanopettajan ja erityisopettajan kanssa pidettävissä tapaamisissa, joissa sovitaan mahdollisista tutkimuksista ja niistä seuraavista tukitoimista. Esikoulukeväänä lasten kouluun tutustumispäivän yhteydessä on huoltajille järjestetty info-tilaisuus, jossa on rehtorin lisäksi laaja-alainen erityisopettaja ja terveydenhoitaja kertomassa koulun käytänteistä. Tilaisuudessa on mahdollisuus keskusteluun ja kysymyksiin. Koko koulun tiedotteita on alettu kääntää albanian kielelle syksystä 2007 lähtien, mitä käytäntöä jatketaan Koulun tutustuminen huoltajien taustakulttuuriin Tavoitteena on saada lisää maahanmuuttajakoordinaattorin neuvontaa vanhempien taustakulttuurista koulun ja kasvatuksen näkökulmasta Vanhempien kuulluksi tuleminen Luokissa jokaisella vanhemmalla on mahdollisuus tulla kuulluksi, mutta maahanmuuttajataustaisten vanhempien osallistumien on vähäistä. Kynnystä osallistumiseen pyritään madaltamaan em. kerhotoiminnalla ja omankielisillä tiedotteilla.

10 Syksyllä 2007 pidettiin kosovolaisille vanhemmille suunnattu vanhempainilta, jossa paikalla oli albanian kielen tulkki. Koulun kulttuurisen moninaisuuden lisääntyminen edellyttää maahanmuuttajataustaisille huoltajille suunnattujen vanhempainiltojen jatkamista ja laajentamista. Tulkkipalveluja käyttämällä voidaan taata huoltajien ja koulun välinen yhteisymmärrys. Jokaisesta tapaamisesta kirjataan sovitut asiat. Tapaamisissa käsitellään kaikkia koulun arkeen ja lapsen koulunkäyntiin ja mahdollisiin vaikeuksiin liittyviä asioita useimmiten tulkin välityksellä. Se, että vanhemmat saavat tarpeellisen tiedon koululle varmistetaan luokanopettajan avulla. Koska useimmat perheet ovat asuneet Suomessa jo pitkään, vaikeutena on lähinnä perheiden eristäytyminen, ei niinkään koulukäytäntöjen vieraus tai liian puutteellinen kielitaito. Tähän asiaan pyritään saamaan parannusta syksyllä 2008 käynnistettävän kerhotoiminnan kautta ja rohkaisemalla vanhempia eri yhteyksissä ottamaan yhteyttä opettajiin tai rehtoriin Vanhempien mahdollisuudet vaikuttaa Maahanmuuttajataustaisia vanhempia ei ole koulun johtokunnassa. Vanhempainyhdistys ei toimi tällä hetkellä. Koulukohtaisten opetussuunnitelmien valmistelussa vanhempia on kuultu kunnan järjestämässä arvo-kyselyssä Ristiriitatilanteissa Koulun oppilashuolto toimii ristiriitatilanteissa tietyn sovitun toimintatavan mukaan. Koska suurin osa oppilaista on eurooppalaisia, enimmäkseen kosovolais-taustaisia ja pitkään Suomessa asuneita, koulun ja oppilashuollon toimintatavat ovat tulleet tutuiksi ja osoittautuneet toimiviksi. Yhteistyökumppanina koululla on maahanmuuttajakoordinaattori, joka tuntee perheiden ja maahanmuuttajayhteisöjen historiaa ja kokonaisuutta koulua laajemmin. 8. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen henkilökunnan aseman kehittäminen 8.1. Asema opettajana ja kollegana/koulunkäyntiavustajana ym. Koulussamme toimii neljä eri kieli- ja kulttuuritaustaista henkilöä, kolme opettajaa ja yksi avustaja. Muiden paitsi albanian kielen opettajan suomen kielen taito mahdollistaa osallistumiseen kaikkiin tilaisuuksiin ja kokouksiin. Heillä on tasavertainen asema opettajainhuoneessa ja henkilöstötiloissa.

11 Albanian kielen opettajan kanssa yhteistyötä on tehty tulkin välityksellä. Albaniankielistä opetusmateriaalia ollaan hankkimassa opettajan ehdotuksen pohjalta Yhteistyö koulun sisällä Albanian kielen opettajan suomen kielen taito asettaa rajoituksia yhteistyölle kaikkien aineiden opettajien kanssa. S2-opettaja ja albanian kielen opettaja ovat pystyneet tekemään yhteistyötä koulun tiloissa toimivan esikoulun albanian opettajan tulkkauksen avulla. Näin on pystytty suunnittelemaan esimerkiksi keväällä 2008 toteutuvia, kaikille oppilaille suunnattuja monikulttuurisia esityksiä, joihin osallistuvat koululaiset ja esikoululaiset Koulutus ja kehittyminen Koululle tulevista koulutustiedotteista informoidaan henkilökuntaa. Kehityskeskustelut esimiehen kanssa käydään vuosittain Palkkaus ja työsuhde Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden kohdalla toimitaan samoin kuin muidenkin työntekijöiden kohdalla. Toiminnan seuranta Kehittämissuunnitelman seuranta tapahtuu sekä koko kouluyhteisön kehittämisen yhteydessä että tarkemmin maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja perheiden hyvinvointia seuraamalla. Koko kouluyhteisön asioita ovat opettajien ja muun henkilökunnan saaminen mukaan yhteistyöhön esim. luomalla hyviä käytäntöjä S2-opettajan ja oman äidinkielen opettajan kanssa tehtävään yhteistyöhön, perheiden kohtaamiseen ja oppilaiden taustakulttuuriin tutustumiseen ja ymmärtämiseen. Seurannan tarkoituksena on tavoitella sitä, että edellä kirjatut hyvät pyrkimykset saadaan koulun arkikäytäntöön.