MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Hämeenlinna HK

Transkriptio

1 1 MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2007 Hämeenlinna HK

2 MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 1. Arvopohja 2. Opetuksen järjestäminen koulussa / kunnassa 3. Oppilaan ja perheen vastaanotto 4. Suvaitsevaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden kehittäminen, eri kielten ja kulttuurien tuntemuksen lisääminen ja kulttuurivähemmistöjen ja valtakulttuurin yhteyksien edistäminen 5. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden monikulttuurisen identiteetin kehittäminen 6. Eri kieli- ja kulttuuriryhmien oppimismahdollisuuksien edistäminen 7. Monikulttuurisen kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen 8. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen henkilökunnan aseman kehittäminen 2

3 1. Arvopohja: yhdenvertaisuus, tasa-arvo, kulttuurinen monimuotoisuus Perustuslaki 6 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Yhdenvertaisuuslaki, voimaan Tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista ja tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa. Laki velvoittaa kaikkia viranomaisia; viranomaisten on laadittava yhdenvertaisuussuunnitelma. Laissa kielletyt syrjintäperusteet: ikä, etninen tai kansallinen alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, terveydentila, vammaisuus, sukupuolinen suuntautuminen tai muu henkilöön liittyvä syy. On tärkeää tunnistaa syrjintä, suunnitella toimenpiteitä syrjinnän poistamiseksi ja seurata toimenpiteiden toteutumista. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Opetuksessa on otettava huomion kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärrystä. Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Perusopetuksen on tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. 3

4 2. Opetuksen järjestäminen HÄMEENLINNASSA Toiminta opetuksen järjestäminen ja muut järjestelyt koulun tasolla Nykytilan kuvaus: Miten toiminta järjestetty? Kehittämissuunnitelma: Miten toimintaa kehitetään? Toteutus ja seuranta: Milloin ja miten toiminta toteutetaan? Miten seuranta tehdään? valmistava esiopetus / valmistava opetus (ryhmä/t, opetuksen kesto, ryhmäkoko, S2, oma äidinkieli, uskonto, oppilaiden integrointi ym.) Kaupungissa on yksi valmistava luokka. Oppilaita on ryhmässä noin 10 ja he ovat iältään vuotiaita. Vain yläkouluikäisiä oppilaita voidaan integroida Lyseon yläkouluun, minkä tiloissa valmistava luokka toimii. Oppilaat saavat opetusta yhden lukuvuoden. Toisen valmistavan luokan saaminen, silloin kun uusien maahanmuuttajaoppilaiden lukumäärä on yli 10. Integroinnin ja lähikouluun siirtäminen hallitusti. Kaikki maahanmuuttajaopetukseen, opetusjärjestelyihin ja henkilökunnan koulutukseen liittyvien asioiden kehittäminen ja uudistukset tulee kaupungissa arvioida lukuvuoden aikana. Opettajille ja rehtoreille asiasta annettua koulutuksen toteutuminen varmennetaan. suomi 2-opetus (ryhmät ja ryhmäkoko erityisoppilaiden opetus, lukujärjestykset, opettajien yhteistyö) Suomea toisena kielenä opetetaan kaupungissa vaihdellen. Kaupungissa ei ole päätoimista s2-opettajaa. Suomi toisena kielenä opetuksen järjestäminen kaikille maahanmuuttajaoppilaille. Opettajille ja rehtoreille koulutusta aiheesta. oman äidinkielen opetus (ryhmät, ryhmäkoko, sijoittuminen lukujärjestykseen, opettajien yhteistyö) Kaupungissa on oman äidinkielen opetusta arabian, persian, viron, venäjän ja tsetsenian kielissä. Ryhmissä on oppilaita eri kouluasteilta sekä eri puolilta kaupunkia. Kevään 2007 aikana on maahanmuuttajaopetusta koordinoivan rehtorin kanssa Uusien oman äidinkielen opiskeluryhmien perustaminen esim turkin ja thaikielen ryhmät. Oman äidinkielen opettajille tulee järjestää enemmän yhteisiä tilaisuuksia ja mahdollisuuksia koulutukseen. Seurataan oman äidinkielen opetusmäärien kehitystä ja varmistetaan ko opettajien tapaamisten toteutuminen. 4

5 mallinnettu omankielen opetuksen järjestämistä osana koulutoimen vuosikelloa (ryhmiin ilmoittautuminen ja ryhmien perustaminen, rekrytoiminen osana muuta kouluvuoden suunnittelua) ja sovittu oman kielen opettajien säännöllisistä tapaamisesta syksystä 2008 alkaen. Kaupungin yhteiset todistuspohjat on laadittu. Materiaalihankintaa on lisätty vuoden 2007 aikana. uskonnon opetus (ryhmät, ryhmäkoot, sijoittuminen lukujärjestykseen, opettajien yhteistyö) Islamin opetusta annetaan useamman koulun oppilaita yhdistämällä samaan ryhmään. Opettajalle mahdollisuuksia koulutukseen ja yhteistyöhön esim muiden paikkakuntien islamin opettajien kanssa, Hämeenlinnassa ei ole useita islamin opettajia. Yhteistyötä oman kielen opettajien kanssa tulee lisätä. Lukukausittain islamin opettajan kanssa oltava palaveri. tuettu opetus (tuki suomeksi / omalla kielellä, erityisopetus ym.) Maahanmuuttajaoppilaat saavat tukea opiskeluun vaihtelevasti. Tuen tarve arvioidaan osana muita opetus- ja tukijärjestelyjä. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan tarvittaessa. Opettajien täydennyskoulutuksen järjestäminen, jotta maahanmuuttajaoppilaiden erityistarpeet tulisi huomioonotetuksi kaikissa kouluissa. Osana juuri laadittua erityisen tuen rakenne selvitystä. Olennaista panostaminen laadukkaaseen perusopetukseen, mm sopivien ryhmäkokojen kautta. koulunkäyntiavustajat Valmistavan luokan apuna toimii koulun koulunkäyntiavustaja Valmistavalle luokalle oma koulunkäyntiavustaja Tarve on jatkossakin olemassa. 5

6 koko koulun informointi ja koulutus Syksyn suunnittelupäivässä otettava esille yhdessä rehtorikunnan kanssa. Yhdyshenkilöt avuksi. Asiaa seurattava mm s2- ja oman kielen opettajien palavereissa. valmistavan / S2 / oman äidinkielen / uskonnon opettajien kokouskäytännöt ja vastuut Yhteisiä kokouksia ei ole järjestetty Yhteistyön kehittäminen, toukokuussa 2008 olleessa palaverissa jo näiden sovittiin ensi lukuvuonna alkavankin. Tapaamista laaditaan kokousmuistio, johon merkitään aina seuraavakin kokous. koulun yhdyshenkilö tai vastaava Kaikissa kouluissa ei ole yhdyshenkilöä tai vastaavaa. Oman kielen opetusta ja islamin opetusta koordinoi tällä hetkellä Jukolan koulun rehtori. Maahanmuuttajaopetuksen koordinoinnin järjestäminen nimeäminen syksystä 2008 alkaen koulujen ko yhdyshenkilöt. Opetustoimen kehittämispäällikkö ottaa asian rehtorien lukuvuoden suunnittelupäivässä. opettajien koulutus työskentelyyn OHR-menettelytavat Asiasta kiinnostuneet opettajat ovat osallistuneet erilaisiin oph:n koulutuksiin. Oppilashuoltoryhmissä käsitellään tarvittavat oppilasasiat. Yhteistyö maahanmuuttajien palvelupisteen kanssa on tiivistä. Koulutuksen järjestäminen kaikille rehtoreille ja opettajille, valmistelut koskien syksyn 2008 koulutusta ovat jo alkaneet. Oppilashuoltoryhmien henkilökunnan täydennyskoulutus maahanmuut tajien erityisten ongelmien kohtaamiseen. Yhteistyön kehittäminen eri viranomaisten kanssa. Riitta Takkula-Ollila valmistelee asiaa edelleen osana Monikulttuurisuus hanketta. Tilaaja-tuottaja mallissa ja uuden elämänkaarilautakunnan käyttöönotossa myös maahanmuuttaja-asioiden oikea sijoittuminen on tärkeää. 6

7 yhteistyö ja yhteissuunnittelu päivähoidon / päiväkotien kanssa Yhteistyötä on, mutta olisi tarpeen lisätä sitä. Mm omankielen opetusryhmien perustamisessa on jo alotettu tulevaiden oppilaiden kartoittaminen. Lisätä yhteistyötä yhä. Esim yhteisiä oman kielen opiskeluryhmiä perusopetuksen kanssa. Maahanmuuttajaoppilaiden vanhempia tulisi saada enemmän mukaan yhteistyöhön koulujen kanssa. Maahanmuuttajien palvelupisteen koolle kutsumiin moniammatillisiin ja poikkihallinnollisiin tilaisuuksiin tulee osallistua jatkossakin. vanhempientapaamisten käytännöt Maahanmuuttajaoppilaiden vanhemmat tapaavat lukuvuodessa vähintään kerran lastensa opettajan, tarvittaessa hyvinkin tiiviisti. Jatkossakin kodin ja koulun yhteistyöhön tulee kiinnittää huomioita. tulkkikysymykset Tulkkipalvelut tilataan Lahden seudun tulkkikeskuksesta Tiedottaminen kaikille kouluille tulkkipalvelujen saatavuudesta Esille rehtorikokouksessa ja yhdyshenkilötapaamisissa. kuljetukset Kuljetukset esim oman kielen opiskelun ryhmiin järjestää koordinoiva rehtori. terveydenhoidon erityiskysymykset Maahanmuuttajien palvelupisteen terveydenhoitaja antaa ohjeita erityiskysymyksissä ja oppilaat saavat kaikki tavanomaiset kouluterveydenhoitopalvelut Maahanmuuttajaoppilaiden erityistarpeista tiedottaminen kaikille heitä opettaville opettajille Esille rehtorikokouksessa ja yhdyshenkilötapaamisissa. 7

8 opetuksen järjestäminen kunnassa koordinaattori, suunnittelija tai vastaava asema hallinnossa rahoitus (kunnassa; valtionavustusten haku) muut työntekijät (pedagogiset yhteyshenkilöt, eri alueista vastaavat henkilöt ym.) S2-opetussuunnitelma ja opetuksen järjestäminen oman äidinkielen opetuksen järjestäminen Nykyisin maahanmuuttajaasioista vastaa opetusviraston kehittämispäällikkö Kehittämispäällikkö hakee koordinoivan rehtorin kokoamien tietojen perusteella. Oman kielen opetusryhmien laadinnasta ja oman kielen opettajien esimiehenä toimii Jukolan koulun rehtori. Kaupungissa on s2-ops Omaa äidinkieltä opetetaan niissä kielissä, joiden ryhmäkoko on tarvittava ja on saatu rekrytoitua opettaja. Vuoden 2009 kuntaliitoksen myötä uudistuvan Hämeenlinnan organisaatio on vielä auki, eikä tulevaa vastuuhenkilöä ole nimetty. Maahanmuuttaja-asioiden sijoittuminen uuteen lautakuntamalliin ja tilaajatuottajamalliin on vielä päättämättä. Myös seurannan suunnittelu ja toteutus etenee kyseisten raamien selvittyä. uskonnon opetussuunnitelma tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma opettajien, koulunkäyntiavustajien tapaamiset ja koulutukset hallinnon koulutus Laaditaan osana Uudistuvan Hämeenlinnan suunnitelmia. Tehty. Suunniteltava osana Uudistuvan Hämeenlinnan suunnitelmia. Alkanut nyt Monikulttuurisuustaitojen kehittämishankkeen myötä. 8

9 yhteistyö kunnan muut viranomaiset (maahanmuuttajien vastaanotto, monikulttuurisuusasiat, sosiaalitoimi, sivistys- / kulttuuritoimi) kirjastot, taidelaitokset, museot ym. Opetustoimi ja sosiaalitoimi tekevät säännöllistä yhteistyötä Nuorisotoimisto järjestää maahanmuuttajalapsille aktiviteetteja Osallistuminen opetussuunnitelman mukaisesti. Yhteistyötavat muuttuvat uudessa Hämeenlinnassa toimijoiden ja organisaation muuttuessa, mikä lisää yhteistyön tarvetta entisestään. Laajenee osana Rikastavat oppimisympäristöt hanketta alueen järjestöt (urheilujärjestöt, maahanmuuttajajärjestöt ym.) Setlementti järjestää paljon erilaisia tilaisuuksia, ohjantaa, leirejä jne 3. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen oppilaan ja vanhempien vastaanotto koulussa Toiminta oppilaan ja perheen vastaanotto Nykytilan kuvaus: Miten toiminta järjestetty? Kehittämissuunnitelma: Miten toimintaa kehitetään? Toteutus ja seuranta: Milloin ja miten toiminta toteutetaan? Miten seuranta tehdään? vastaanoton menettelytavat valmistava esiopetus /valmistava opetus, esim. kotikäynnit Kaikki kaupunkiin tulevat maahanmuuttajalapset ja nuoret,j otka aloittavat valmistavalla luokalla, saavat ohjeistuksen ja neuvonnan Maahanmuuttajanuorten opetusta tulee kehittää, jotta kaikissa kouluissa he saavat tarvitsemaansa tukea ja ohjausta. 9

10 muualta tulevien vastaanotto kotoutumissuunnitelma tai vastaava tietojen kokoaminen ja kirjaaminen (koulutustausta, äidinkieli, uskonto, ruokailu ym.) harrastuksiin ohjaaminen perheen vastaanotto, keskustelut, koulun toiminnasta informoiminen tiedottaminen oppilaille ja vanhemmille koulun aloittamisesta ja jatkumisesta kaupungissa. Heidän mahdollinen koulutaustansa kirjataan ja heille laaditaan kotoutumissuunnitelma. Valmistavan luokan jälkeen heille laaditaan oppimissuunnitelma ja he jatkavat koulunkäyntiä lähikoulussa lähinnä ikätasoaan vastaavalla luokalla. Maahanmuuttajalapsia ohjataan harrastuksiin. Heidän saamansa tuki ja ohjaus ovat koulukohtaisia ja perustuvat kunkin koulun omiin resursseihin. omakieliset tiedotteet erityisesti eri kieli- ja kulttuuriryhmille suunnatut tiedotteet Tiedottaminen on tapahtunut suullisesti tulkkien avulla ja suomenkielisillä tiedotteilla. Lukuvuonna maahanmuuttajaperheet ovat saaneet lomakkeita käännettynä heidän omille kielille. Käännöstoiminnan lisääminen 10

11 osallistuva ja vaikuttava oppilas ja perhe tutustuttaminen oppilaskunnan toimintaan tms. tutustuttaminen vanhempienyhdistyksen, johtokunnan tms. toimintaan Maahanmuuttajaoppilaiden vanhemmille kerrotaan osallistumismahdollisuuksista vanhempainyhdistysten toimintaan. Oppilaat ovat tasavertaisina mukana koulujen oppilaskuntien toiminnassa. Vanhempien aktivoiminen ja rohkaiseminen toimintaan mukaan mahdolliset ongelmat ongelmien varhaisen tunnistamisen menettelytavat oppilaan kuuleminen vanhempien kuuleminen tuen järjestäminen yhteistyö muiden tahojen kanssa (maahanmuuttajien vastaanotto, sosiaalitoimi ym.) Ongelmien tunnistamiseen on käytettävissä liian vähän resursseja Vanhempia kuullaan lastensa asioissa useissa tilanteissa Kotoutumisen edistämiseksi yhteistyötä ja monipuolista tukea tulee lisätä ja arvioida nykyisiä työmuotoja 11

12 4. Suvaitsevaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden kehittäminen, eri kielten ja kulttuurien tuntemuksen lisääminen ja kulttuurivähemmistöjen ja valtakulttuurin yhteyksien edistäminen Toiminta ihmisoikeuksien, erityisesti lasten oikeuksien, tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden käsittely ja tunnetuksi teko Nykytilan kuvaus: Miten toiminta järjestetty? Kehittämissuunnitelma: Miten toimintaa kehitetään? Toteutus ja seuranta: Milloin ja miten toiminta toteutetaan? Miten seuranta tehdään? koulun opetussuunnitelmassa koulun tilaisuuksissa erityisissä tapahtumissa, juhlissa (esim. käsittely YK:n päivänä, rasisminvastaisen toiminnan päivänä ym.) materiaaleissa luokissa, käytävillä, ruokalassa ym. muissa materiaaleissa, tiedotteissa ym. luokkatyöskentelyssä Lasten oikeudet, tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja syrjimättömyyden käsittely ovat esillä ja kirjattu kaupungin ja koulujen opetussuunnitelmiin. Eri tilaisuuksissa aihe on esillä koulukohtaisesti. Kouluissa, joissa on maahanmuuttajataustaisia oppilaita eniten, monikulttuurisuus ja suvaitsevaisuus ovat esillä päivittäin koulun arjessa. Aiheiden käsittelyä tulee lisätä kaikissa kouluissa eri oppiaineissa vanhempien tapaamisissa 12

13 oppilaskunnan toiminnassa, tutoroppilaiden toiminnassa ja koulutuksessa rehtorin, opettajien ja muun henkilökunnan koulutuksessa osallistumisena koulun ulkopuolisiin tapahtumiin koulun kulttuurisen monimuotoisuuden tunnetuksi teko valtaväestön keskuudessa / otettava huomioon oppilaan ja perheen näkemykset Osallistuminen koulun ulkopuolisiin tapahtumiin on melko vähäistä luokissa yhteisissä tilaisuuksissa käytävillä, ruokalassa ym. tiloissa materiaaleissa (koulun tiedotteet ym.) erityisinä päivinä, tapahtumina, tilaisuuksina vanhempien tilaisuuksissa koulun ulkopuolisina tilaisuuksina yhteistyössä järjestöjen ym. kanssa Koulujen monikulttuurisuuden tunnetuksi tekeminen on koulukohtaista ja melko vähäistä Vuorovaikutusta valtaväestön kanssa tulisi lisätä 13

14 maahanmuuttajataustaisen oppilaan tutustuttaminen ja kotouttaminen suomalaiseen kulttuuriin ja paikkakuntaan vasta maahan tulleet oppilaat: tutustuminen suomalaiseen elämään ja kulttuuriin tutor/ tukioppilaat oppilaskunnan toiminta retket, tutustumiskäynnit ym.. Oppilaat pääsevät tutustumaan suomalaiseen elämään ja kulttuuriin jonkin verran Yhteistyön lisääminen järjestöjen kanssa esim setlementti eri kieli- ja kulttuuritaustaisten ja valtaväestön vanhempien tutustuminen toisiinsa luokkien tilaisuudet koulun yhteiset tilaisuudet erityiset tapahtumat Tutustuminen vaihtelee kouluittain mm tarpeen mukaan, pyritään siihen, että olisi luontainen osa muutakin koulun ja kodin yhteistyötä (tapahtumat, juhlat, vanhempainillat) Tutustumista ja yhteistyötä tulee lisätä mm korostamalla jo olemassa oleviin tilaisuuksiin osallistumisen merkityksellisyyttä Monikulttuurisuusnäkökulman huomioimista toiminnan suunnittelussa tulee pitää yllä. syrjinnän ja rasismin ehkäiseminen syrjinnän tai rasismin esiintymisen tunnistaminen ja kirjaaminen (kyselyt, keskustelut tms.) suunnitelma syrjinnän ja rasismin Asioita on käsitelty yksittäisten tapausten yhteydessä, kouluilla on omat suunnitelmat kiusaamis- yms tapauksien varalta. Niitä toteutetaan tässä. Yhteisten menettelytapojen laatiminen, ohjeistus mm oppilashuoltoryhmien ja opettajien roolien ja tehtävien selkiyttäminen ko asioissa. Opetustoimen hallinnon tulee seurata turvallisuus- ja kriisisuunnitelmien relevanttiutta. Samoin tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmien toteutumista tulee seurata vuosittain. 14

15 ehkäisemiseksi (esim. koulun yhdenvertaisuussuunnitelma) menettelytavat mahdollisissa syrjintä- tai rasismitapauksissa Yhdyshenkilöiden tapaamisissa tulee vaihtaa koulujen hyviä käytänteitä. oppilaiden ja vanhempien kuuleminen erityinen huomio tyttöjen asemaan, esim. tasa-arvosuunnitelma 5. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden monikulttuurisen identiteetin kehittäminen Toiminta kulttuurisen moninaisuuden asema ja arvostus Nykytilan kuvaus: Miten toiminta järjestetty? Kehittämissuunnitelma: Miten toimintaa kehitetään? Toteutus ja seuranta: Milloin ja miten toiminta toteutetaan? Miten seuranta tehdään? koulun ops-periaatteet suhtautuminen oman äidinkielen käyttöön oppilaiden taustakulttuurien juhlapäivien vietto (tilaisuudet, vapaapäivät tms.) uskonnot eri tilaisuuksien järjestämisessä Oppilaiden oman äidinkielen käyttö on sallittu kaikissa tilanteissa, edellyttäen, että omalla äidinkielellä tulee ymmärretyksi tilanteen vaatimalla tavalla. Koulujen omat ops.it tukevat kaupungin opetussuunnitelmaa. Maahanmuuttajaoppilaiden asioita tulisi merkitä opetussuunnitelmaan selkeämmin. Kuntaliitoksen jälkeen opetussuunnitelmia tulee kuitenkin yhtenäistää, missä yhteydessä maahanmuuttaja- 15

16 muut uskontoihin liittyvät käytännön toimet (esim. mahdollisuus rukoushetkiin koulussa) Rukoushetket on mahdollista järjestää niitä pyydettäessä asiakin tulee huomioida. kulttuurinen moninaisuus eri oppiaineissa opetuksen sisällöt ja materiaalit (millaisia kulttuurisen moninaisuuden sisältöjä olemassa) eri oppiaineet: äidinkieli ja kirjallisuus (S2, oma äidinkieli), matemaattiset aineet, historia, yhteiskuntaoppi, taideaineet oppilas lähtökohtana Kulttuurinen moninaisuus yleisissä oppikirjoissa sekä erilaiset teokset oppilaiden kotimaista. Internetin hyödyntäminen opetuksessa päivittäin Materiaalihankintoja on lisätty kevätlukukaudella Materiaalin, vinkkien yms kierrätystä yhdyshenkilöiden kautta tulee lisätä. oppilaan oman taustakulttuurin tietojen ja taitojen ottaminen huomioon opetuksessa oppilaan kulttuurin näkyvyys koulun ja oppituntien arjessa (jos oppilas niin toivoo) mahdollisuudet pitää lähtökohtana omaa taustakulttuuria (esim. projektityöt, eri teemojen käyttö oppiaineissa) oman äidinkielen käyttö eri oppiaineissa Oppilaan entiset opinnot ja kokemus huomioidaan Oppilas voi tuoda esiin omaa kulttuuriaan halutessaan Oppilas voi aina halutessaan pitää lähtökohtana omaa taustakulttuuriaan Oman äidinkielen käyttö ei ole mahdollista kovinkaan usein paitsi silloin kun oman kielen opettaja on koululla Oppilaiden kannustaminen ja rohkaisu oman kielen ja kulttuurin esittelemiseen 16

17 oppilaan oman kielen käytön tukeminen ja tunnetuksi teko oppitunneilla välitunneilla aamunavauksissa tilaisuuksissa, materiaaleissa valtaväestön oppilaiden mahdollisuudet oppia kieltä Maahanmuuttajaoppilaat arkailevat usein oman kielen esittelemistä ja heitä tulisi kannustaa siihen enemmän. Kouluilla on erilaisia tapoja lisätä oppilaiden osallisuutta, myös maahanmuuttajien. Monikulttuurisuuden kehittymiseen kuuluu monien vieraiden kielien olemassaolo, vaikutteet ja kulttuurinen säväys. Tätä tulisi Hämeenlinnassa kehittää. Valtaväestöllä ei juuri ole mahdollisuutta oppia maahanmuuttajien kieliä, elleivät oppilaat opeta toisiaan spontaanisti. erityiset hankkeet ja projektit erityisten tarpeiden tunnistaminen aktiivisuus hankehauissa yhteistyö, yhteistyökumppaneiden hankkiminen johdon tuki hankkeille kulttuuri- ja taidehankkeet urheilu- ja liikuntahankkeet kansainvälinen yhteistyö (esim. Oph:n kansainvälistämishankkeet ja -määrärahat) Kaupungissa on lukuvuosien ja aikana oltu mukana monikulttuurisuus ja integraatio hankkeissa. Asia on tiedostettu ja toiminta ja kehittäminen on aloitettu. Kehittämistarve on ymmärretty. Rehtorit, joiden kouluissa valtaosa maahanmuuttajalapsista on, ovat mukana monikulttuurisuustaitojen kehittäminen hankkeen Oppimisympäristöjen rikastamishanke sisältää osiota mm kulttuurista, ympäristökasvatuksesta ja liikunnasta. Maahanmuuttajilla on samat osallistumismahdollisuudet kuin muillakin. Oppilaanohjaushanke ja erityisen tuen hanke käynnistyvät syksyllä Nivelvaiheen tukea tulee ko hankkeessa kohdista myös maahanmuuttajiin. Hankkeiden ohjausryhmissä ja rapotoinnissa tulee pohtia hankkeen etenemistä myös maahanmuuttajanäkökulmasta. 17

18 ohjausryhmässä ja antavat täyden tukensa ko kehittämiselle. Opetustoimen hallinnossa asian merkitys on ymmärretty ja mm resurssien lisäämistä on selvästi otettu esille aina tilaisuuden tullen. Kerhotoiminnan hankehakemus tehdään ma Kerhotoiminta on maahanmuuttajillekin erinomainen mahdollisuus osallistua muiden kanssa toimintaan, kerhotoiminnassa pyritään huomioimaan erityisesti kodin ja koulun yhteistyö että oppilaiden osallisuus. Viime viikolla on lähetetty hakemukset lukioiden kansainvälistymistä tukemaan. Monikulttuurisuustaitojen kehittämishankkeelle ei haettu jatkoa, sillä tämän jo meneillään olevan hankkeet kautta olemme jo luoneet niin monta uutta itua maahanmuuttajaopetuksen kehittämiseksi. Siinä riittää työsarkaa muutamaksikin vuodeksi. 18

19 6. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden oppimismahdollisuuksien edistäminen Toiminta oppilaiden taustan huomioiva pedagogiikka kaikkien opettajien koulutus ja ohjeistaminen huomioimaan oppilaiden suomen kielen kehitys kulttuurisensitiivisyyteen harjaantuminen (esim. koulutus, pedagogiset tapaamiset yms.) opetuksen eriyttäminen Nykytilan kuvaus: Miten toiminta järjestetty? Koulutusta tarvitaan lisää. Vaihtelee koulukohtaisesti. Kehittämissuunnitelma: Miten toimintaa kehitetään? Yksi tärkeimpiä kehittämiskohteita Hämeenlinnan maahanmuuttajaopetuksessa. Toteutus ja seuranta: Milloin ja miten toiminta toteutetaan? Miten seuranta tehdään? Syksyllä 2008 koulutus alkaa. Mikäli opetushallitus tms järjestää asiaan liittyviä koulutuksia, tulee niihin osallistumiseen antaa mahdollisuus. oman äidinkielen opettajien konsultointi oman äidinkielen hallinnasta ja mahdollisista oppimisvaikeuksista sekä oppilaan taustakulttuuriin liittyvissä kysymyksissä Yhteistyö oppilashuoltoryhmien kautta toimii hyvin. suomi 2 -opettajan konsultointi erityisesti suomen kielen selkeään käyttämiseen liittyvissä kysymyksissä (koetehtävät yms.) S2-kieltä opetetaan vaihtelevasti. Konsultaatiota pyydetään pääasiassa Lyseon yläkoulusta. Ko opettajien ja yhdyshenkilöiden tapaamiset alkaen syksy Muistiot. oppilaiden tiedot, taidot ja osaaminen lähtökohtana oppilaiden oppimisen oppimiseen erityinen huomio Oppilaslähtöinen opetus huomioitu ops.in laadinnassa. Osa koulujen arkea. Opetussuunnitelma päivitykset, juuri valmistuneen erityisen tuen rakenteen jalkauttaminen. 19

20 . oppimista tukeva materiaali oppilaan kielen kehityksen huomioiva materiaali selkokielistäminen omakielinen materiaali sanakirjat opetuksen järjestelyt kokeissa ym. Suomen kielen kehityksen huomioivaa materiaalia on paljon käytettävissä. Oman kielistä materiaalia tarvittaessa ja sitä hankkivat oman kielen opettajat. Sanakirjoja eri kielissä on käytettävissä saatavuuden mukaan. Selkokielistämisen tarve on suuri. Selkokielisen materiaalin lisääminen ja joustavan käytön lisääminen, yhdyshenkilöiden kautta yhteistyön lisääminen. lisäaika kokeissa mahdollisuus suullisiin kokeisiin opettajan ja S2-opettajan yhteistyössä valmistelemat kokeet; kielen tason huomioon ottaminen Maahanmuuttajaoppilaat saavat lisäaikaa kokeen teossa ja heillä on mahdollisuus suullisiin kokeisiin. Heidän suomen kielen taitonsa otetaan huomioon suorituksissa. Opetusjärjestelyt pyritään räätälöimään oppilaan tarpeita vastaavaksi aina vain paremmin. omakieliset kokeet mahdolliset ongelmat varhainen puuttuminen ongelmien arviointi ja mahdollinen testaus ottaen huomioon testien kulttuurisidonnaisuus konsultointi ja yhteistyö Varhaisessa puuttumisessa ja ongelmien arviointi on haasteellista sekä valtaväestön että maahanmuuttajien osalta. Testauksia tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Toiminnan kehittäminen tärkeää, oppilashuoltotyöryhmä ja kollegiaalinen keskustelu olennaista. Erityisen tuen strategian jalkauttaminen (sis. varhainen puuttumisen ja syrjäytymisen ehkäisemisen) 20

21 riittävä tuettu opetus tuen tarpeen tunnistaminen oppilaan kielellisen ja kulttuurisen taustan huomioon ottaminen tukitunnit Tuen tarve tunnistetaan, ratkaisut tilanteen mukaan. Omakielistä tukea tulisi olla enemmän. Riittävän tuen järjestäminen vaatii kouluilta järjestelyjä ja esim laaja-alaisen erityisopetuksen resurssin riittävyyden ja muun opetuksen tuen arviointia. Erityisen tuen strategian jalkauttaminen (sis. varhainen puuttumisen ja syrjäytymisen ehkäisemisen omakielinen tuki yhteistyö luokan / aineenopettajan / S2-opettajan / oman äk:n opettajan kanssa laaja-alaisen erityisopetuksen järjestelyt mahdollinen muu erityisopetus tai erityisjärjestelyt yhteistyö vanhempien kanssa riittävän varhainen informointi mahdollisista oppimisen vaikeuksista tukitoimista informointi riittävän ajan, tulkin ym. järjestäminen Vanhemmat saavat tietoa ja ohjausta lapsensa koulunkäynnistä realistisesti koko ajan. Enemmän aikaa voisi käyttää neuvontaan. Vanhempien kohtaamista ja heidän informointiaan tulee lisätä, maahanmuuttaja vanhemmat tulee saada samoihin tilaisuuksiin muidenkin vanhempien kanssa. 21

22 opon toiminta erityinen huomio oppilaiden ohjaukseen jatko-opintoihin hakeutumisessa (esim. lisätty tuntimäärä luokilla; jatkoopintomahdollisuuksien laaja esittely) tutustumiskäynnit 2. asteen oppilaitoksiin 2. asteen opiskelijoiden käynnit koulussa omakieliset vanhempienillat jatkoopinnoista tai muuten erityinen vanhempien informointi Maahanmuuttajanuoret saavat tehostetusti opinto-ohjausta ( Lyseon koulu) ja heitä informoidaan tehostetusti jatko-opinnoista. Maahanmuuttajaoppilaille ja heidän vanhemmilleen on järjestetty omia vanhempainiltoja ( Lyseon yläkoulu ) Maahanmuuttajanuorten tulisi saada jatkoopiskelupaikka, joka on opintomenetyksen suhteen realistinen. Vanhempien kanssa asiasta saatava yhteisymmärrys. Syrjäytymisvaarassa (ilman opiskelupaikkaa jääneet) olevien tilannetta tulee seurata. 7. Monikulttuurisen kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen Toiminta huoltajille suunnattu tiedotus suomalaisesta koulusta Nykytilan kuvaus: Miten toiminta järjestetty? Kehittämissuunnitelma: Miten toimintaa kehitetään? Toteutus ja seuranta: Milloin ja miten toiminta toteutetaan? Miten seuranta tehdään? mahdollisuuksista ja vaatimuksista Vanhemmille annetaan tietoa suomalaisesta koulusta ja opiskeluun liittyvistä Maahanmuuttajaperheiden tulisi saada oman kielisiä tiedotteita kaupungin Asiasta tulee keskustella rehtoreiden, maahanmuuttajaopettajien ja 22

23 opetuksen lähtökohdista ja kasvatusperiaatteista opetuksen järjestelyistä ja henkilökunnasta oman kielen opetuksesta suomi 2 -opetuksesta asioista. Asioita tulee yhdellä kertaa paljon, joten tilaisuuksia asioista keskustelemiseen ja kysymysten esittämiseen tulisi olla enemmän. opetustoimesta,opinnoista ja kouluista. Vanhemmat tarvitsevat paljon realistista tietoa. yhdysopettajien kanssa, jotta asia tulee hoidettua kunnialla. Yhteistyötä mm maahanmuuttajan palvelupisteen kanssa tulkkaus- ja kulttuurieroasioissa. Muu moniammatillinen ja poikkihallinnollinen yhteistyö. uskonnon opetuksesta erityisopetuksesta tukitoimista (psykologin / kuraattorin palveluista, oppilashuoltoryhmän toiminnasta) Tilaajan ja tuottajan roolit uudessa palvelurakenteessa määrittävät myös maahanmuuttajaopetuksen seurantaa. terveydenhuollosta tiedottamisen ajantasaisuus ja säännöllisyys, jatkumo omakielinen materiaali tai tiedottamisen tapa koulun tutustuminen huoltajien taustakulttuuriin tutustuminen ja tiedonhankinta vanhempien taustakulttuurin koulutusperiaatteista ja -käytännöistä vanhempien taustakulttuurin keskeiset kasvatusperiaatteet ja käytännöt Huoltajien taustakulttuurit jäävät valitettavan vieraiksi, tietoa voi pyytää mm maahanmuuttajapalvelupistee stä. Asiaan tulee kiinnittää huomiota mm keskusteluissa huoltajien kanssa. Koulutustarve. 23

24 vanhempien kuulluksi tuleminen vanhempainkokouskäytännöt: säännöllisyys, aihepiirit, tulkkaus ym.; mahdolliset omakieliset/ monikieliset kokoukset vanhempien toiveiden kuuntelun ja kirjaamisen käytännöt mitä asioita käsitellään miten asioita käsitellään miten varmistetaan, että vanhemmat saavat tarpeellisen tiedon koululle Vanhemmat tulevat kuulluiksi lähinnä koulukohtaisesti lähinnä oman lapsensa asian yhteydessä Asiaan tulee kiinnittää huomiota, kaupunkiin yhteiset toimintamallit, vertaistukea opettajien kesken tulee lisätä. Rehtori vastaa yksikkönsä koulun ja kodin yhteistyöstä. vanhempien mahdollisuudet vaikuttaa vanhempia johtokunnassa vanhempienyhdistyksessä luokkien toiminnassa Vanhemmat osallistuvat toimintaan valitettavan harvoin Osallistumismahdollisuuksien järjestäminen ja kannustaminen osallistumiseen. Yksi suurimpia kodin ja koulun yhteistyön haasteita. osallistuminen esim. koulukohtaisten ops:ien valmisteluun ristiriitatilanteissa milloin ottaa yhteyttä? Ristiriitatilanteissa toimitaan koulukohtaisten ohjeiden Yhteisiä toimintatapoja ja hyviä käytänteitä tulee jakaa mm Rehtori tukee asian selvittelyä, tarvittaessa hankkii lisäapua. 24

25 miten menetellään? mitkä ovat yhteiset säännöt? mitkä ovat mahdolliset tukitoimet ja yhteistyökumppanit? mukaan. Oppilashuoltoryhmä ja/tai opetustoimen hallinto tarvittaessa mukana. yhdysopettajatapamisissa. 8. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen henkilökunnan aseman kehittäminen Toiminta asema opettajana ja kollegana/ koulunkäyntiavustajana ym. tiedonsaannista huolehtiminen (koulun tiedotteet, tapahtumat, kokoukset ym.) mahdollisuudet osallistua kokouksiin ja tilaisuuksiin asiantuntijuuden toteutuminen oppilaaseen/ kieleen/ kulttuuriin liittyvissä asioissa opetustilat, opetusmateriaalit Nykytilan kuvaus: Miten toiminta järjestetty? Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen henkilökunnan asiantuntijuus koetaan hankalasti hyödynnettäväksi. Heidän määränsä on vähäinen ja tilanne kaikille uusi. Työtilat yms samalla lailla kuin muillakin Kehittämissuunnitelma: Miten toimintaa kehitetään? Osallistumismahdollisuuksien järjestäminen ja kannustaminen osallistumiseen muun työyhteisön toimintaan. Työnohjausta tarvittaessa. Konsultaatiota esim maahanmuuttajanpalveluipistee stä. Toteutus ja seuranta: Milloin ja miten toiminta toteutetaan? Miten seuranta tehdään? Rehtori vastaa yksikkönsä työhyvinvoinnista. yhteistyö koulun sisällä yhteistyö oman äidinkielen/ S2-/ äidinkielen opettajan kesken oman äk:n / muiden aineiden opettajien kesken Joitakin juhlia on järjestetty, jatkossa myös esim. erilaisissa tilaisuuksissa käyttö monikulttuurisuus- tai Yhteisiä toimintatapoja ja hyviä käytänteitä tulee jakaa mm yhdysopettajatapamisissa. Joillakin kouluilla on jo asian Rehtorit tulee saada tietoiseksi asian tarpeellisuudesta ja haasteista. Kun merkitys on ymmärretty, tulee asia liitetyksi osaksi koulun toimintakulttuuria. 25

26 omakielinen tuki-/ erityisopetus tai tuki muulla tavoin omakielisen henkilökunnan muiden tietojen ja taitojen käyttö koulussa koulutus ja kehittyminen koulutuksista informointi, ohjaus koulutuksiin tiedotus ja ohjaus työnohjaukseen kehityskeskustelut esimiehen kanssa palkkaus ja työsuhde ajantasainen tiedottaminen työsuhdekysymyksissä, esim. kuntakohtaiset koulutukset tms. tiedottaminen ja neuvonta esim. ammattiyhdistystoiminnasta, työsuojelusta ym. työskentelyolosuhteiden kehittäminen pitkäaikaisten työsuhteiden tukeminen suvaitsevaisuuskouluttajana Koulutuksiin tai ohjaukseen tulee päästä. Heidän työsuhteensa ovat pääosin tuntiopettajuuksia ja tuntimäärät ovat erittäin pienet. Työsuhteen jatkuvuus ratkaistaan joka kevät opetusryhmien perustamistarpeen mukaan. tiimoilta vahvat rutiinit ja perinteet, joillakin kouluilla vasta otetaan vastaan ensimmäisiä maahanmuuttajia. Tietotaidon jakaminen tärkeää. Ko tilaisuuksia tulisi tarjota useammin. Syksyllä 2008 alkavat yhteistyömallit auttavat kehittämään omaa työtä. Jos maahanmuuttajamäärät vakiintuvat ja joillein opetusryhmille syntyy pysyvä tarve, tulee se huomioida työsuhteissakin. Hämeenlinna on kuitenkin aika pieni kaupunki, joten isoja, pysyviä rakenteita ei maahanmuuttajaopetukseen liittyen synny kovin nopeasti. 26