MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Kuopio HK

Transkriptio

1 1 MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2007 Kuopio HK

2 MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 1. Arvopohja 2. Opetuksen järjestäminen koulussa / kunnassa 3. Oppilaan ja perheen vastaanotto 4. Suvaitsevaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden kehittäminen, eri kielten ja kulttuurien tuntemuksen lisääminen ja kulttuurivähemmistöjen ja valtakulttuurin yhteyksien edistäminen 5. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden monikulttuurisen identiteetin kehittäminen 6. Eri kieli- ja kulttuuriryhmien oppimismahdollisuuksien edistäminen 7. Monikulttuurisen kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen 8. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen henkilökunnan aseman kehittäminen 2

3 1. Arvopohja: yhdenvertaisuus, tasa-arvo, kulttuurinen monimuotoisuus Perustuslaki 6 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Yhdenvertaisuuslaki, voimaan Tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista ja tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa. Laki velvoittaa kaikkia viranomaisia; viranomaisten on laadittava yhdenvertaisuussuunnitelma. Laissa kielletyt syrjintäperusteet: ikä, etninen tai kansallinen alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, terveydentila, vammaisuus, sukupuolinen suuntautuminen tai muu henkilöön liittyvä syy. On tärkeää tunnistaa syrjintä, suunnitella toimenpiteitä syrjinnän poistamiseksi ja seurata toimenpiteiden toteutumista. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Opetuksessa on otettava huomion kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärrystä. Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Perusopetuksen on tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. 3

4 2. Opetuksen järjestäminen koulussa / kunnassa Toiminta opetuksen järjestäminen ja muut järjestelyt koulun tasolla valmistava esiopetus / valmistava opetus (ryhmä/t, opetuksen kesto, ryhmäkoko, S2, oma äidinkieli, uskonto, oppilaiden integrointi ym.) suomi 2-opetus (ryhmät ja ryhmäkoko, erityisoppilaiden opetus, lukujärjestykset, opettajien yhteistyö) oman äidinkielen opetus (ryhmät, ryhmäkoko, sijoittuminen lukujärjestykseen, opettajien yhteistyö) uskonnon opetus (ryhmät, ryhmäkoot, sijoittuminen lukujärjestykseen, opettajien yhteistyö) tuettu opetus (tuki suomeksi / omalla kielellä, erityisopetus ym.) koulunkäyntiavustajat koko koulun informointi ja koulutus valmistavan / S2 / oman äidinkielen / uskonnon opettajien kokouskäytännöt ja vastuut Nykytilan kuvaus: Miten toiminta järjestetty? Valmistavassa vaiheessa 20 oppilasta, valmistavan vaiheen ryhmän aikana jo oppilaita integroidaan yleisopetuksen luokkiin taito- ja taideaineissa. S2 opetusta oppilaalla on mahdollista saada 2-10h viikkoon, riippuen oppilaan kielitasosta. Koulussa järjestetään ortodoksista, evankelista ja islamin uskonnon opetusta. Muihin uskontokuntiin kuuluvat osallistuvat elämänkatsomustiedon opetukseen. Tulkkeja voidaan käyttää oppilaan integroituessa yleisopetuksen ryhmään, mm venäjänkieliset oppilaat integroituvat jo opintojen alkuvaiheessa matematiikan opetuksessa yleisopetukseen Kehittämissuunnitelma: Miten toimintaa kehitetään? Haasteena on yhä kasvava maahanmuuttajien määrä, oppilaita tulee kouluun koko oppivuoden ajan, ei vaan syksyisin. Ryhmäytyminen vie aina aikansa. Oppilashuollolliset palvelut ja tukitoimet eivät useinkaan ole riittäviä. Avustajatilanne vaatii korjausta, avustajien työsuhteet saatava 9 kuukauden mittaisiksi. Toteutus ja seuranta: Milloin ja miten toiminta toteutetaan? Miten seuranta tehdään? 4

5 koulun yhdyshenkilö tai vastaava tulkin avustuksella. opettajien koulutus työskentelyyn OHR-menettelytavat yhteistyö ja yhteissuunnittelu päivähoidon / päiväkotien kanssa vanhempientapaamisten käytännöt tulkkikysymykset Päivähoidon kanssa on laadittava selkeä malli, kuinka maahanmuuttajalapset sijoitetaan tuleviin kouluihin ja millaisin tukitoimin he pystyvät opiskelemaan lähikoulussaan. kuljetukset terveydenhoidon erityiskysymykset opetuksen järjestäminen kunnassa koordinaattori, suunnittelija tai vastaava asema hallinnossa rahoitus (kunnassa; valtionavustusten haku) muut työntekijät (pedagogiset yhteyshenkilöt, eri alueista vastaavat henkilöt ym.) S2-opetussuunnitelma ja opetuksen järjestäminen Oppilaille on järjestetty koulukuljetus, s2 opintojen tai oman äidinkielen opintojen perusteella. Kouluterveydenhoitaja on koululla kolmena päivänä viikossa. Kunnassa ei ole koordinaattoria. Valtionavustukset hakee talouspäällikkö koulujen esitysten pohjalta. Pedagogisten tukihenkilöiden malli on luotava Kuopion kaupunkiin. S2 opetus on Kuopiossa järjestetty keskitetysti Koordinoiva ryhmä on perustettava kaupunkiin, joka koostuu eri hallintokuntien edustajista. Pedagogisille tukihenkilöille on selkeä tilaus, joten sitä toimintaa on kehitettävä. Kaupungin muiden koulujen kanssa on tiivistettävä 5

6 oman äidinkielen opetuksen järjestäminen uskonnon opetussuunnitelma tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Kalevalan koululla. Oppilaan siirtyessä lähikouluunsa S2 opetus on sattumanvaraista. kirjattu koulun opsiin yhteistyötä ja käytettävä pedagogisia tukihenkilöitä opettajien ammattitaidon vahvistamiseen. opettajien, koulunkäyntiavustajien tapaamiset ja koulutukset hallinnon koulutus Pienessä määrin koulutusta on järjestetty. Seutukunnalliseen koulutustarjottimeen lisätään koulutusta kulttuurien kohtaamisesta. yhteistyö kunnan muut viranomaiset (maahanmuuttajien vastaanotto, monikulttuurisuusasiat, sosiaalitoimi, sivistys- / kulttuuritoimi) kirjastot, taidelaitokset, museot ym. alueen järjestöt (urheilujärjestöt, maahanmuuttajajärjestöt ym.) Yhteistyö on erittäin tiivistä sosiaalitoimen kanssa. Myös nuorisotoimi on mukana järjestämässä vapaa-ajan toimintaa koulujen kanssa yhteistyössä. Yhteistyötä on tiivistettävä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. 6

7 3. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen oppilaan ja vanhempien vastaanotto koulussa Toiminta oppilaan ja perheen vastaanotto Nykytilan kuvaus: Miten toiminta järjestetty? Kehittämissuunnitelma: Miten toimintaa kehitetään? Toteutus ja seuranta: Milloin ja miten toiminta toteutetaan? Miten seuranta tehdään? vastaanoton menettelytavat valmistava esiopetus /valmistava opetus, esim. kotikäynnit muualta tulevien vastaanotto kotoutumissuunnitelma tai vastaava tietojen kokoaminen ja kirjaaminen (koulutustausta, äidinkieli, uskonto, ruokailu ym.) harrastuksiin ohjaaminen perheen vastaanotto, keskustelut, koulun toiminnasta informoiminen tiedottaminen oppilaille ja vanhemmille omakieliset tiedotteet 7

8 erityisesti eri kieli- ja kulttuuriryhmille suunnatut tiedotteet osallistuva ja vaikuttava oppilas ja perhe tutustuttaminen oppilaskunnan toimintaan tms. Oppilaskunnan hallituksessa ei tällä hetkellä ole kuin yksi maahanmuuttajaoppilas. Maahanmuuttajaoppilaiden osallisuutta päätöksentekoon vahvistetaan. tutustuttaminen vanhempienyhdistyksen, johtokunnan tms. toimintaan mahdolliset ongelmat ongelmien varhaisen tunnistamisen menettelytavat oppilaan kuuleminen vanhempien kuuleminen tuen järjestäminen yhteistyö muiden tahojen kanssa (maahanmuuttajien vastaanotto, sosiaalitoimi ym.) 8

9 4. Suvaitsevaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden kehittäminen, eri kielten ja kulttuurien tuntemuksen lisääminen ja kulttuurivähemmistöjen ja valtakulttuurin yhteyksien edistäminen Toiminta ihmisoikeuksien, erityisesti lasten oikeuksien, tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden käsittely ja tunnetuksi teko koulun opetussuunnitelmassa koulun tilaisuuksissa erityisissä tapahtumissa, juhlissa (esim. käsittely YK:n päivänä, rasisminvastaisen toiminnan päivänä ym.) materiaaleissa luokissa, käytävillä, ruokalassa ym. muissa materiaaleissa, tiedotteissa ym. Nykytilan kuvaus: Miten toiminta järjestetty? Koulu on Unicef koulu, joten ko. asiat ovat osana toimintoja mm. erilaisia teema- ja toimintapäiviä, aamunavauksia, vanhempainilloissa jne. Erilaisia suvaitsevuutta korostavia postereita ja oppilaiden tekemiä ryhmätöitä on asetettu koulun seinille. Kulttuurien karuselli seminaari on järjestetty yhteistyössä Iisalmen kaupungin kanssa. Tässä seminaarissa yhtenä teemana oli suvaitsevaisuus ja Kehittämissuunnitelma: Miten toimintaa kehitetään? Koulun toimintaa on tehtävä enemmän näkyväksi myös ulkopuoliseen ympäristöön. koulusta ympäristöön, mm. yhteistyötä vanhempainyhdistyksen, asukasyhdistyksen ja naapuruston kanssa lisättävä. Koulutustarve on suuri, tulevana lukuvuotena järjestetään koulutusta eri toimijoille. Toteutus ja seuranta: Milloin ja miten toiminta toteutetaan? Miten seuranta tehdään? 9

10 luokkatyöskentelyssä rasismin vastaisuus. eri oppiaineissa vanhempien tapaamisissa oppilaskunnan toiminnassa, tutoroppilaiden toiminnassa ja koulutuksessa rehtorin, opettajien ja muun henkilökunnan koulutuksessa osallistumisena koulun ulkopuolisiin tapahtumiin koulun kulttuurisen monimuotoisuuden tunnetuksi teko valtaväestön keskuudessa / otettava huomioon oppilaan ja perheen näkemykset luokissa yhteisissä tilaisuuksissa käytävillä, ruokalassa ym. tiloissa materiaaleissa (koulun tiedotteet ym.) erityisinä päivinä, tapahtumina, tilaisuuksina 10

11 vanhempien tilaisuuksissa koulun ulkopuolisina tilaisuuksina yhteistyössä järjestöjen ym. kanssa maahanmuuttajataustaisen oppilaan tutustuttaminen ja kotouttaminen suomalaiseen kulttuuriin ja paikkakuntaan vasta maahan tulleet oppilaat: tutustuminen suomalaiseen elämään ja kulttuuriin tutor/ tukioppilaat oppilaskunnan toiminta retket, tutustumiskäynnit ym. Kotouttamissuunnitelma ei koululla ole erikseen kirjoitettuna. Sosiaalitoimen ja nuorisotoimen kansa on yhteistyössä järjestetty mm vanhempi-lapsi leirejä. Leireillä on ollut mm. aggression hillinnän koulutusta. Kotouttamissuunnitelman tekeminen aloitetaan. suunnitelmassa korostetaan erityisesti vertaistukea. Retkiä ja leirejä järjestetään jatkossakin. AVEKKI-koulutusta järjestetään maahanmuuttajaoppilaille. eri kieli- ja kulttuuritaustaisten ja valtaväestön vanhempien tutustuminen toisiinsa luokkien tilaisuudet koulun yhteiset tilaisuudet erityiset tapahtumat 11

12 syrjinnän ja rasismin ehkäiseminen syrjinnän tai rasismin esiintymisen tunnistaminen ja kirjaaminen (kyselyt, keskustelut tms.) Yhdenvertaisuussuunnitelman laatiminen aloitetaan syksyllä 2008 suunnitelma syrjinnän ja rasismin ehkäisemiseksi (esim. koulun yhdenvertaisuussuunnitelma) menettelytavat mahdollisissa syrjintä- tai rasismitapauksissa oppilaiden ja vanhempien kuuleminen erityinen huomio tyttöjen asemaan, esim. tasa-arvosuunnitelma 12

13 5. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden monikulttuurisen identiteetin kehittäminen Toiminta kulttuurisen moninaisuuden asema ja arvostus koulun ops-periaatteet suhtautuminen oman äidinkielen käyttöön oppilaiden taustakulttuurien juhlapäivien vietto (tilaisuudet, vapaapäivät tms.) uskonnot eri tilaisuuksien järjestämisessä muut uskontoihin liittyvät käytännön toimet (esim. mahdollisuus rukoushetkiin Nykytilan kuvaus: Miten toiminta järjestetty? Ops. on päivityksen alla Oppilaiden oman äidinkielen käyttöä suositaan, koska se vahvistaa oppilaan kulttuurista identiteettiä. viettävät omissa luokissa huomioidaan tarvittaessa Kehittämissuunnitelma: Miten toimintaa kehitetään? kehittämisen kohteena selkeästi eri kulttuureiden huomioiminen paremmin eri juhlatilaisuuksissa. Koulussa tanssipainotus, mikä tarjoaa loistavan mahdollisuuden huomioida eri kulttuureja Toteutus ja seuranta: Milloin ja miten toiminta toteutetaan? Miten seuranta tehdään? 13

14 koulussa) ei ole ollut tarvetta kulttuurinen moninaisuus eri oppiaineissa opetuksen sisällöt ja materiaalit (millaisia kulttuurisen moninaisuuden sisältöjä olemassa) kielissä, historiassa jne. pyritään huomioimaan taito- ja taideaineissa huomiota enemmän monikulttuuriseen toimintaan eri oppiaineet: äidinkieli ja kirjallisuus (S2, oma äidinkieli), matemaattiset aineet, historia, yhteiskuntaoppi, taideaineet oppilas lähtökohtana oppilaan oman taustakulttuurin tietojen ja taitojen ottaminen huomioon opetuksessa oppilaan kulttuurin näkyvyys koulun ja oppituntien arjessa (jos oppilas niin toivoo) mahdollisuudet pitää lähtökohtana omaa taustakulttuuria (esim. projektityöt, eri teemojen käyttö oppiaineissa) oman äidinkielen käyttö eri oppiaineissa oppilaan oman kielen käytön tukeminen ja tunnetuksi teko kunnossa oppitunneilla 14

15 välitunneilla aamunavauksissa tilaisuuksissa, materiaaleissa valtaväestön oppilaiden mahdollisuudet oppia kieltä erityiset hankkeet ja projektit erityisten tarpeiden tunnistaminen aktiivisuus hankehauissa yhteistyö, yhteistyökumppaneiden hankkiminen johdon tuki hankkeille kulttuuri- ja taidehankkeet urheilu- ja liikuntahankkeet kansainvälinen yhteistyö (esim. Oph:n kansainvälistämishankkeet ja -määrärahat) 15

16 6. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden oppimismahdollisuuksien edistäminen Toiminta oppilaiden taustan huomioiva pedagogiikka Nykytilan kuvaus: Miten toiminta järjestetty? Kehittämissuunnitelma: Miten toimintaa kehitetään? pedagogiikan kehittämiseen on tarvetta. Toteutus ja seuranta: Milloin ja miten toiminta toteutetaan? Miten seuranta tehdään? kaikkien opettajien koulutus ja ohjeistaminen huomioimaan oppilaiden suomen kielen kehitys kulttuurisensitiivisyyteen harjaantuminen (esim. koulutus, pedagogiset tapaamiset yms.) opetuksen eriyttäminen Sisäistä koulutusta ollut koululla jonkin verran kehittämistarve Kouluissa tulee olla selkeä tieto siitä, ketä voi konsultoida monikulttuurisuus kysymyksissä. Tarkoitus avata pedagoginen kahvila, jossa opettajat voivat keskustella ongelmistaan, Vep palvelimeen foorumi kysymyksille oman äidinkielen opettajien konsultointi oman äidinkielen kunnossa 16

17 hallinnasta ja mahdollisista oppimisvaikeuksista sekä oppilaan taustakulttuuriin liittyvissä kysymyksissä suomi 2 -opettajan konsultointi erityisesti suomen kielen selkeään käyttämiseen liittyvissä kysymyksissä (koetehtävät yms.) oppilaiden tiedot, taidot ja osaaminen lähtökohtana oppilaiden oppimisen oppimiseen erityinen huomio oppimista tukeva materiaali oppilaan kielen kehityksen huomioiva materiaali selkokielistäminen omakielinen materiaali sanakirjat Ei aina käytössä avustajat lukeneet reaaliaineiden kappaleita, joita oppilaalla mahdollisuus kuunnella myös kotona Materiaaleja on kehitettävä lisää. Selkokileistä materiaalia saatavilla liian vähän opetuksen järjestelyt kokeissa ym. lisäaika kokeissa mahdollisuus suullisiin kokeisiin opettajan ja S2-opettajan yhteistyössä valmistelemat kokeet; kielen tason huomioon ottaminen kunnossa kunnossa osittain, yläkoululla ongelmia Arvioinnin suhteuttaminen oppilaan taitotasoon mietittävä, luodaan karsittu ops, eli oppilaiden oppimissuunnitelma tehdään suoraan Primukseen, helpottaa arviointi jatkossa 17

18 omakieliset kokeet omakielinen henkilökunta kääntää kokeita tarvittaessa mahdolliset ongelmat varhainen puuttuminen ongelmien arviointi ja mahdollinen testaus ottaen huomioon testien kulttuurisidonnaisuus konsultointi ja yhteistyö riittävä tuettu opetus tuen tarpeen tunnistaminen oppilaan kielellisen ja kulttuurisen taustan huomioon ottaminen tukitunnit omakielinen tuki yhteistyö luokan / aineenopettajan / S2-opettajan / oman äk:n opettajan kanssa laaja-alaisen erityisopetuksen järjestelyt mahdollinen muu erityisopetus tai erityisjärjestelyt Vaikeaa, testistöt eivät aina ole riittävällä tasolla. tukitunteja riittävästi vuosittain palkataan omakielisiä avustajia kunnossa Koulun sisäisen yhteistyön kehittämisen tarve. Yhteistyön lisääminen oppilashuoltoon on välttämätöntä, luotava toimintatapa, jonka avulla selkeästi resursoidaan oppilashuollollisia kuraattori ja psykologi palveluja maahanmuuttajille. 18

19 yhteistyö vanhempien kanssa riittävän varhainen informointi mahdollisista oppimisen vaikeuksista tukitoimista informointi riittävän ajan, tulkin ym. järjestäminen Opettajat huolehtivat yhteistyössä oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Tutkimukset ja oppilashuollolliset palvelut eivät tue riittävästi maahanmuuttajalapsia Oppilashuollollisten palveluiden lisääminen maahanmuuttajille opon toiminta erityinen huomio oppilaiden ohjaukseen jatko-opintoihin hakeutumisessa (esim. lisätty tuntimäärä luokilla; jatkoopintomahdollisuuksien laaja esittely) tutustumiskäynnit 2. asteen oppilaitoksiin 2. asteen opiskelijoiden käynnit koulussa omakieliset vanhempienillat jatkoopinnoista tai muuten erityinen vanhempien informointi Jatko-opintoihin siirtyminen ei toimi kaupungissa, hajanaista, ei koordinointia. Toimivien käytänteiden luominen yhdessä toisen asteen oppilaitosten kanssa, toiminta aloitettu keväällä 2008 ja sitä tarkoitus kehittää toimivaksi malliksi myös seutukuntiin tiedoksi 19

20 7. Monikulttuurisen kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen Toiminta huoltajille suunnattu tiedotus suomalaisesta koulusta mahdollisuuksista ja vaatimuksista opetuksen lähtökohdista ja kasvatusperiaatteista Nykytilan kuvaus: Miten toiminta järjestetty? Koko kaupungin tasolla huonosti hoidettu, ei kokonaiskoordinointia Kehittämissuunnitelma: Miten toimintaa kehitetään? Tavoitteena tehdä eri kielillä esitteet kaupungin kaikista monikulttuurisista koulutus- ja oppilashuoltopalveluista lukuvuotena Toteutus ja seuranta: Milloin ja miten toiminta toteutetaan? Miten seuranta tehdään? opetuksen järjestelyistä ja henkilökunnasta oman kielen opetuksesta suomi 2 -opetuksesta uskonnon opetuksesta erityisopetuksesta tukitoimista (psykologin / kuraattorin palveluista, oppilashuoltoryhmän toiminnasta) 20

21 terveydenhuollosta tiedottamisen ajantasaisuus ja säännöllisyys, jatkumo omakielinen materiaali tai tiedottamisen tapa koulun tutustuminen huoltajien taustakulttuuriin tutustuminen ja tiedonhankinta vanhempien taustakulttuurin koulutusperiaatteista ja -käytännöistä vanhempien taustakulttuurin keskeiset kasvatusperiaatteet ja käytännöt vanhempien kuulluksi tuleminen vanhempainkokouskäytännöt: säännöllisyys, aihepiirit, tulkkaus ym.; mahdolliset omakieliset/ monikieliset kokoukset vanhempien toiveiden kuuntelun ja kirjaamisen käytännöt mitä asioita käsitellään miten asioita käsitellään Järjestetty yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. mm kesäyliopisto, kansalaisopisto, Kompassi Kasvatusperiaatteista ja kulttuurien välisistä eroista, suhteessa kasvatusajatteluun on järjestettävä koulutusta ja informaointia 21

22 miten varmistetaan, että vanhemmat saavat tarpeellisen tiedon koululle vanhempien mahdollisuudet vaikuttaa vanhempia johtokunnassa vanhempienyhdistyksessä luokkien toiminnassa osallistuminen esim. koulukohtaisten ops:ien valmisteluun ristiriitatilanteissa milloin ottaa yhteyttä? miten menetellään? mitkä ovat yhteiset säännöt? mitkä ovat mahdolliset tukitoimet ja yhteistyökumppanit? 22

23 8. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen henkilökunnan aseman kehittäminen Toiminta asema opettajana ja kollegana/ koulunkäyntiavustajana ym. Nykytilan kuvaus: Miten toiminta järjestetty? Kehittämissuunnitelma: Miten toimintaa kehitetään? Toteutus ja seuranta: Milloin ja miten toiminta toteutetaan? Miten seuranta tehdään? tiedonsaannista huolehtiminen (koulun tiedotteet, tapahtumat, kokoukset ym.) mahdollisuudet osallistua kokouksiin ja tilaisuuksiin Monikulttuurinen työyhteisö sallii erilaisuuden kunnossa Aseman vahvistaminen edelleen, ja kaikkien tietoisuuden lisääminen moninaisen työyhteisön eduista asiantuntijuuden toteutuminen oppilaaseen/ kieleen/ kulttuuriin liittyvissä asioissa kunnossa asema opettajainhuoneessa/ henkilöstötiloissa kunnossa opetustilat yms. opetusmateriaalit yhteistyö koulun sisällä yhteistyö oman äidinkielen/ S2-/ pienet ja toimimattomat vaikeasti saatavaa, etenkin vieraskielinen yhteistyö koulun sisällä eri Opetustilojen suhteen vaikea toimia, fyysiset ahtaat tilat eivät mahdollista erityttämistä kehittäminen jatkuu edelleen. 23

24 äidinkielen opettajan kesken oman äk:n / muiden aineiden opettajien kesken omakielinen tuki-/ erityisopetus tai tuki muulla tavoin omakielisen henkilökunnan muiden tietojen ja taitojen käyttö koulussa, esim. tilaisuudet, käyttö monikulttuurisuus- tai suvaitsevaisuuskouluttajana ym. henkilöstöryhmien välillä on ollut erityisen kehittämisen kohteena lukuvuotena Koulussa on paremmin opittava hyödyntämään taitavaa henkilöstöä, esim. avustavissa tehtävissä usein kotimaassaan pitkälle koulutettuja henkilöitä, tarve saada heidän osaaminen paremmin esille työyhteisössä koulutus ja kehittyminen koulutuksista informointi, ohjaus koulutuksiin kunnossa, kehityskeskustelut käydään vuosittain tiedotus ja ohjaus työnohjaukseen kehityskeskustelut esimiehen kanssa palkkaus ja työsuhde ajantasainen tiedottaminen työsuhdekysymyksissä, esim. kuntakohtaiset koulutukset tms. tiedottaminen ja neuvonta esim. ammattiyhdistystoiminnasta, työsuojelusta ym. työskentelyolosuhteiden kunnossa muutoin, mutta avustajakysymyksissä ongelmana lyhytkestoiset työsuhteet Tavoitteena saada työllistettyä pitkälle ajalle eri kieliryhmistä olevia henkilöitä 24

25 kehittäminen pitkäaikaisten työsuhteiden tukeminen 25