MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (päivitetty toukokuussa 2008) Savonlinnan kaupungin esi- ja perusopetus

Transkriptio

1 MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (päivitetty toukokuussa 2008) Savonlinnan kaupungin esi- ja perusopetus 1

2 Sisällysluettelo 1. Arvopohja 2. Opetuksen järjestäminen koulussa / kunnassa 3. Oppilaan ja perheen vastaanotto 4. Suvaitsevaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden kehittäminen, eri kielten ja kulttuurien tuntemuksen lisääminen ja kulttuurivähemmistöjen ja valtakulttuurin yhteyksien edistäminen 5. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden monikulttuurisen identiteetin kehittäminen 6. Eri kieli- ja kulttuuriryhmien oppimismahdollisuuksien edistäminen 7. Monikulttuurisen kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen 8. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen henkilökunnan aseman kehittäminen 2

3 1. Arvopohja Esi- ja perusopetuksen monikulttuurisuustaitojen arvot ovat yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. kulttuurinen monimuotoisuus huomioidaan. Perustuslaki 6 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Yhdenvertaisuuslaki Tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista ja tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa. Laki velvoittaa kaikkia viranomaisia; viranomaisten on laadittava yhdenvertaisuussuunnitelma. Laissa kielletyt syrjintäperusteet: ikä, etninen tai kansallinen alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, terveydentila, vammaisuus, sukupuolinen suuntautuminen tai muu henkilöön liittyvä syy. On tärkeää tunnistaa syrjintä, suunnitella toimenpiteitä syrjinnän poistamiseksi ja seurata toimenpiteiden toteutumista. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 Mm. Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Opetuksessa on otettava huomion kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärrystä. Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Perusopetuksen on tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. 3

4 2. Opetuksen järjestäminen 2.1 Opetuksen järjestäminen Savonlinnassa Savonlinnan kaupungissa otetaan käyttöön koulutuslautakunnan hyväksymä monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelma syksyllä Kehittämissuunnitelman tukena on taulukko, jossa on konkreettisemmin ja yksilöidymmin kuvattu nykytilaa ja toiminnan suunniteltua kehittämistä, seurantaa ja arviointia. Monikulttuurisuussuunnitelmaa päivitetään säännöllisesti. Suunnitelman sisältö ja kehittämisen toimenpiteet käydään läpi jokaisessa yksikössä lukuvuoden aikana. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden koulupaikka määräytyy ensisijaisesti lähikouluperiaatteen mukaisesti. Esiopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa toimitaan vastaavalla periaatteella. Yksittäisen koulun ja päiväkodin resursseissa huomioidaan maahanmuuttajataustaiset oppilaat resurssia korottavasti. Myös kaikki luku- ja kirjoitustaitoiset enintään 6 vuotta koulua käyneet vuotiaat maahanmuuttajat ohjataan suorittamaan suomalainen peruskoulututkinto, mikä tarkoittaa aikuisten perusopetusta, jonka kesto on 2-3 vuotta. 2.2 Opetuksen järjestäminen koulun tasolla Savonlinnassa annetaan valmistavaa opetusta. Järjestelyt sovitaan vuosittain, koska mm. oppilaiden iät, määrät ja tuen tarve vaihtelevat. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetusta eriytetään ja yksilöllistetään kunkin oppilaan taitotason mukaan. Oppilaan koulumotivaation ylläpitämiseen ja vahvistamiseen panostetaan. Erityisesti on huomioitava puutteellisen suomen kielen taidon haasteet oppimisessa. Tämä tapahtuu käyttämällä mm. erityisiä koejärjestelyjä, oppimateriaaleja ja havainnollisia opetusvälineitä. Oppilas pyritään integroimaan mahdollisimman varhain ikäluokkansa oppilaiden joukkoon. Tarvittaessa oppimisen apuna käytetään avustajia. 2.3 Yhteistyö Kaikilla työntekijöillä tulee olla matala kynnys yhteydenpitoon eri toimijoiden (mm. huoltajat, toiset koulut ja esiopetuspaikat, huoltajat, sosiaalivirasto/ pakolaistoimi, työvoimahallinto, yritykset, kolmannen sektorin toimijat) kanssa. Yhteistyön tueksi opettajille järjestetään koulutusta sekä 1 2 kertaa vuodessa järjestetään eri toimijoiden yhteistyöfoorumi. Koulun sisällä opettajien välistä yhteistyötä lisätään. 3. Oppilaan ja perheen vastaanotto 3.1 Vastaanoton menettelyt Monikulttuurisuustaustaisten oppilaiden koulupolun aloittamiseen panostetaan. Koulun, perheiden ja lasten kohtaamisessa tulkin käyttö on ensisijaisen tärkeää molemminpuolisen ymmärtämisen varmistamiseksi. Omankielinen vanhempaintilaisuus järjestetään toimintavuoden alussa sekä myöhemmin lukuvuoden aikana pidetään toinen perhekohtainen tapaaminen. 4

5 3.2 Tiedottaminen Huoltajia informoidaan suomalaisesta koulutusjärjestelmästä sekä yksikön toimintakulttuurista ja käytännöistä. Omakielisten tiedotteiden käyttöä kehitetään. 3.3 Osallistuva oppilas Oppilaat tutustuvat ja osallistuvat koulun oppilaskunta- ja tukioppilastoimintaan. 3.4 Mahdolliset ongelmat Oppimisen yms. vaikeuksissa pyritään varhaiseen tunnistamiseen ja puuttumiseen. Tulkin käyttö korostuu. 4. Suvaitsevaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden kehittäminen, eri kielten ja kulttuurien tuntemuksen lisääminen ja kulttuurivähemmistöjen ja valtakulttuurin yhteyksien edistäminen 4.1. Perusta Savonlinnan kaupungin päiväkodeissa ja kouluissa erilaisuus sekä eri kulttuurien ja uskontojen kirjo nähdään rikkautena ja pyritään kaikin keinoin tukemaan maahanmuuttajataustaisen lasten yhdenvertaista osallistumista päiväkodin ja koulun toimintaan. Perusta luodaan jo varhaiskasvatuksen ja koulujen opetussuunnitelmissa. Maahanmuuttajataustainen lapsi saattaa olla erinäköinen ja erikielinen, mutta hän on samoin tunteva, leikkivä ja oppiva yksilö. Maahanmuuttajataustaisella lapsella lähtökohdat verrattuna suomalaislapseen ovat erilaiset, tämä vaatii joustavuutta niin henkilökunnalta kuin oppilailtakin Keinot Eri tilaisuuksissa päiväkodeissa ja kouluissa kerrotaan maahanmuuton syistä ja uusista kulttuureista luentojen ja koulutustilaisuuksien avulla mm. vanhempainilloissa. Tukioppilastoimintaa kehitetään edistämään maahanmuuttajalasten kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Rasismin suhteen toteutetaan nollatoleranssia. Toiminnalle luodaan selkeät säännöt. Yhdenvertaisuuden toteutumisen edellytyksenä on esimerkiksi mahdollisuus tarvittaessa käyttää oppilaan omaa äidinkieltä apuna oppimisessa. Valmistavan opetuksen luokka ei ole koulun muusta toiminnasta irrallaan oleva yhteisö, vaan luonteva osa koulun normaalia toimintaa. Käytännössä tämä näkyy vastavuoroisuutena ja yhdessä tekemisenä: esimerkkinä koulun/päiväkodin juhla, joka on tehty ja suunniteltu yhteistyössä maahanmuuttajaoppilaiden kanssa tai päiväkodin ja koulun arjessa tapahtuvana yhteisenä toimintana Seuranta ja valvonta Nykyisin kunkin toimialueen esimiehen tehtäväksi on jäänyt syrjimättömyyden ja tasaarvon toteutumisen seuraaminen toimialueellaan. Se ei ole riittävä. On perustettava ryhmä, joka koostuu eri päiväkotien ja koulujen toimijoista, jonka tehtävänä on seurata erityisesti maahanmuuttajataustaisten lasten oikeuksien toteutumista. Kaikkien koulun ja päiväkodin yhteisön jäsenien, erityisesti aikuisten, velvollisuutena on puuttua rasistisiin tekoihin ja kommentteihin ja pyrkiä kitkemään ko. käytös heti pois. Säännöllisin väliajoin teema nostetaan esiin ja muistutetaan kaikkien velvollisuudesta puuttua syrjintään. 5

6 5. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden monikulttuurisen identiteetin kehittäminen 5.1 Lapsen/oppilaan tausta Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa lapsen/oppilaan tausta ja lähtökohdat selvitetään henkilöstölle perheen kanssa tulkin avustuksella ennen kasvatuksen ja opetuksen alkua. 5.2 Äidinkieli Oman äidinkielen käyttö on lapsen perusoikeus varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa oppituntien ulkopuolella. 5.3 Uskonto Huomioidaan mahdollisuuksien mukaan eri kulttuurien uskonnolliset tilaisuudet. Lapset/oppilaat osallistuvat kristilliseen uskontokasvatukseen ja tilaisuuksiin vanhempien suostumuksen mukaan. Uskontoon liittyvät erityispiirteet mm. ruokailukäytänteet, huivin käyttö, mahdolliset liikunnan rajoitukset otetaan luonnolliseksi osaksi arkea. 5.4 Monikulttuurisuus Eri kulttuurien salliminen ja näkyväksi tekeminen esim. aamunavauksissa, projektein, nettisivuilla, kirjallisuutena. 6. Eri kieli- ja kulttuuriryhmien oppimismahdollisuuksien edistäminen 6.1. Oppilaiden taustan huomioiva pedagogiikka Pedagogisissa ratkaisuissaan kaikkien opettajien tulee huomioida oppilaan tausta. Tätä varten opettajien täydennyskoulutuksessa tullaan perehtymään mm. opetuksen eriyttämiseen ja oman äidinkielen hyödyntämiseen oppimisen tukena. Sekä opettajia ohjataan kehittämään oppilaan oppimaan oppimisen taitoja. Oppimismahdollisuuksien edistäminen merkitsee myös opettajien välisen yhteistyön lisäämistä. Mamu-opettajan laaja-alaista tietoa maahanmuuttajaoppilaista tulee hyödyntää oman opetuksen kehittämisessä entistä enemmän. Varhaiskasvatuksesta lähtien tavoitteet tulee asettaa yksilöllisesti Oppimista tukeva materiaali Kannustetaan sekä opettajia että oppilaita etsimään oppimista tukevaa materiaalia. Opetuksessa lisätään mm. kuvien, sanakirjojen ja selkokielisten tekstien käyttöä. Oppilaita kannustetaan erityisesti oman äidinkielisen materiaalin etsimiseen esim. internetistä Opetuksen järjestelyt kokeissa Savonlinnan kaupungin perusopetuksen OPS:aan kirjataan: Koejärjestelyissä on huomioitava oppilaan kielitaso, esim. lisäajan, suullisen tai omakielisen kokeen tai maahanmuuttajalle eriytetyn kokeen avulla. Olennaista on, että oppilas ymmärtää tehtävän ja arviointi kohdistuu sisältöön, ei kieleen (S2-oppiainetta lukuun ottamatta). Omakielisen henkilön apua tullaan käyttämään mahdollisuuksien mukaan entistä enemmän kokeiden järjestelyissä Mahdolliset ongelmat Kaikilla kasvattajilla niin varhaiskasvatuksessa kuin kouluissakin on velvollisuus puuttua oppilaalla ilmeneviin ongelmiin jo varhaisvaiheessa. Jos ongelmat eivät ratkea koulun 6

7 keinoin, pyydetään apua erityisasiantuntijoilta. Tavoitteena on toimiva moniammatillinen yhteistyö. Koska Savonlinnassa on vähän kokemusta erilaisista kulttuureista tulevista perheistä ja heidän auttamisestaan, tavoitteen toteutumiseksi tarvitaan yhteistä koulutusta mm. sosiaali- ja terveystoimen kanssa Riittävä tuki opetuksessa Varhaiskasvattajien ja opettajien tulee tunnistaa maahanmuuttajaoppilaan tuen tarve mahdollisimman varhain. Varhaiskasvatuksessa tukena käytetään erityislastentarhanopettajan apua sekä henkilökohtaista avustajaa, peruskoulussa ensisijaisesti opetuksen eriyttämistä ja tukiopetusta. Jokaiselle maahanmuuttajataustaiselle peruskoulun oppilaalle annetaan tukiopetusta tarvittaessa vähintään yksi tunti viikossa. Oppimista tuetaan myös siten, että oppilas saa käyttää oppimisensa tukena omaa äidinkieltään, apuna mm. sanakirja, omakielinen oppilastoveri tai opettaja. Laaja-alaista erityisopetusta järjestetään tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan Yhteistyö vanhempien kanssa Tavoitteena on nykyistä nopeampi ja parempi reagointi asioihin sekä niistä tiedottaminen asianosaisille. Keskustelut vanhempien kanssa pyritään järjestämään tulkin välityksellä, jotta huoltajat ja lapsi ymmärtävät ja tulevat ymmärretyiksi yhdenvertaisesti. Kirjalliset tiedotteet pyritään kääntämään omalle äidinkielelle mahdollisuuksien mukaan. Tulkkipalveluita käytettäessä muistetaan tehokas ajankäyttö Opintojenohjaus Tavoitteena on, että kaikille oppilaille yhteisen opintojenohjauksen lisäksi maahanmuuttajataustaisille nuorille järjestetään yksilö-/ ammatinvalinnanohjausta jo 7. luokalta lähtien. Tarvittaessa yksilöohjauksen tukena käytetään tulkkipalveluja. Lisäksi tarjotaan ylimääräisiä tutustumiskäyntejä 2. asteen oppilaitoksiin. Jotta integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan ja tutustuminen työelämään voisivat toteutua parhaalla mahdollisella tavalla, tavoitteena on saada mahdollisimman monelle 15 vuotta täyttäneelle maahanmuuttajaoppilaalle kesätyötä. 7. Monikulttuurisen kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen Huoltajien aktiivisuutta koulua kohtaan rohkaistaan. Kaikessa tiedottamisessa pyritään selkokielisyyteen ja ymmärrettävyyteen. Tulkin käyttö korostuu tasa-arvoisen vuorovaikutuksen saavuttamiseksi. Savonlinnassa pakolaistaustaisten asukkaiden tulkkauksen järjestäminen on keskitetty pakolaistoimiston tehtäväksi. Apuna ovat tarvittaessa myös pakolaistyöntekijät. Varhaiskasvatuksen ja koulujen toimintatavat selvitetään huoltajille ja heitä ohjataan myös koulun ulkopuolisiin palveluihin ja harrastuksiin. Vanhempaintapaamisia tai -iltoja järjestetään tulkin välityksellä vähintään kerran vuodessa tai tarvittaessa. Aikaa varataan riittävästi vanhempien kysymyksille kaikesta kouluun liittyvästä. Myös oppilaita sekä suomenkielisiä että mamu-oppilaita voidaan ottaa mukaan esittelemään asioita ja keskustelemaan. Varhaiskasvatuksessa ennen hoitosuhteen alkua ja perusopetuksessa lukuvuoden syksyllä perheelle järjestetään henkilökohtainen keskustelu tulkin välityksellä. On tärkeää, että perhe saa ymmärrettävän tiedon mm. säännöistä, koulun toiminnasta ja oppiaineista, arvioinnista, lapsen sopeutumisesta ja käyttäytymisestä sekä kaverisuhteista. Kaikkia 7

8 asioita pitää voida käsitellä avoimesti ja rehellisesti. Tapaamisissa sovittuja asioita seurataan ja niihin palataan tarvittaessa. Henkilöstö tutustuu oppilaiden taustakulttuureihin mm. yhteisessä alkuinfossa. Taustakulttuuriin ja kasvatusperiaatteisiin tutustumista pyritään lisäämään huoltajien itsensä kertomana ja tulkin välityksellä. Koulun henkilöstölle järjestetään säännöllistä koulutusta monikulttuurisuuteen liittyen. 8. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen henkilökunnan aseman kehittäminen Organisaation yhteisten tiedotus- ja osallistumiskäytäntöjen lisäksi eri kieli- ja kulttuuritaustaista työntekijää tulee rohkaista osallistumaan päiväkodin ja koulun toimintaan mm. tuomalla esiin kulttuuriin ja kieleen liittyvän asiantuntemuksensa. Vieraskielisen henkilökunnan riittävä suomen kielen taito on yhteistyön kehittymisen ja työsuhteen vakiintumisen välttämätön edellytys. Tästä syystä maahanmuuttajataustaisen henkilökunnan suomen kielen opintoja tuetaan ja opintoihin kannustetaan. 8