Suorituskyky ja kardiorespiratorinen kunto: kuormitusfysiologiasta kliiniseen päätöksentekoon
|
|
- Niina Kähkönen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kai Savonen, Jari Laukkanen ja Juha Peltonen TEEMA: LIIKUNTALÄÄKETIEDE Suorituskyky ja kardiorespiratorinen kunto: kuormitusfysiologiasta kliiniseen päätöksentekoon Fyysinen suorituskyky pitkäkestoisen liikunnan aikana on riippuvainen ensisijaisesti kahdesta tekijästä: hapen kuljetuksesta lihaksiin ja lihaskudoksen kapasiteetista käyttää happea. Tätä ominaisuutta, kardiorespiratorista kuntoa, kuvaa parhaiten objektiivisesti mitattu maksimaalinen hapenottokyky. Kardiorespiratorinen kunto määräytyy kardiovaskulaarisen, pulmonaalisen, hema tologisen ja luustolihaksen toiminnan ja näiden yhteensovittamisen sujuvuuden perusteella. Heikkoa maksimaalista hapen otto kykyä pidetään varsinkin sydänperäisten kuolemien itsenäisenä vaaratekijänä sekä normaaliväestössä että sydänpotilailla. Maksimaalista hapenottokykyä käytetään myös vaikeasti sairaiden sydänpotilaiden hoidon suunnittelussa. Kun näyttö perustuu lähes yksinomaan seurantatutkimuksiin, tarvitaan kuitenkin vielä laadukkaisiin interventiotutkimuksiin perustuvaa lisätietoa kardiorespiratorisen kunnon käyttökelpoisuudesta kliinisessä päätöksenteossa. Spiroergometriassa mitataan keuhkotuuletusta ja hengityskaasujen vaihduntaa kliinisen kuormituskokeen aikana. Spiroergometrioita tehdään fyysisen suorituskyvyn, elimistön rasitusvasteiden ja niiden rajoitusten selvittämiseksi sekä erilaisten toimenpide- ja työkykyselvityksien yhteydessä (1). Kokeesta saadaan suuri joukko muuttujia kuvaamaan maksimaalista ja submaksimaalista suoritusta sekä elimistön vasteiden muutosnopeutta siirryttäessä kuormitusportaalta toiselle (1). Vaikka fyysinen suorituskyky, maksimaalinen hapenottokyky ( ) ja fyysinen aktiivisuus ovat selvästi toisiinsa yhteydessä olevia tekijöitä, on tärkeää huomioida mitatun hapenottokyvyn suurempi terveysriskien ennuste arvo verrattuna itse ilmoitettuun liikunnan harrastamiseen (KUVA 1) (2). Perimä selittää noin % :n vaihtelusta samanikäisillä samaa sukupuolta olevilla harjoittelemattomilla henkilöillä (3). Hyvään :iin liittyvä perimä on mitä ilmeisimmin yhteydessä esimerkiksi suotuisampaan valtimotautien vaaratekijäprofiiliin ja ylipäätään todennäköisyyteen säilyä terveempänä, mistä eläinkokeissa on saatu varsin vakuuttavaa näyttöä (4). Fyysisen suorituskyvyn ja :n suhde sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen ei ole lineaarinen: henkilöillä, joilla on heikko suorituskyky ja, sairastumisen vaara on merkittävästi suurempi kuin henkilöillä, joilla on vähintään keskimääräinen tai hyvä suori- Riskisuhde 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Itse ilmoitettu fyysinen aktiivisuus Mitattu kardiorespiratorinen kunto Kumulatiivinen osuus (%) pienimmästä suurimpaan KUVA 1. Sydän- ja verisuonitautitapahtuman vaara itse ilmoitetun fyysisen aktiivisuuden ja mitatun kardiorespiratorisen kunnon mukaan (2) Duodecim 2015;131:1693 9
2 LIIKUNTALÄÄKETIEDE Happiosapaine, mmhg Ilma Este 1 Keuhkotuuletus Este 2 Diffuusio VA/Q-epäsuhta Keuhkorakkulat Keuhkohiussuonet Hb Este 3 Oikovirtaus HbO 2 Este 4 Diffuusio Tilavuus / virtaus Tiheys (rekrytointi) Valtimot pienet valtimot Hiussuonet Laskimot Lepo 0 Kudos Rasitus KUVA 2. Yksinkertaistettu hapen kulun vesiputousmalli osoittaa etenevän happiosapaineen laskun ulkoilmasta suun ja hengitysteiden kautta keuhkorakkuloihin (este 1). Levossa diffuusiorajoittuneisuudesta tai ventilaation ja perfuusion epäsuhdasta johtuva este 2 on pieni, samoin kuin mahdollista oikovirtausta kuvaava este 3. Suuri pudotus osapaineessa valtimoista hiussuonten kautta laskimoihin esteessä 4 on riippuvainen hiussuonten määrästä, hiussuonen ja mitokondrioiden välisestä etäisyydestä, hiussuonten tilavuusvirtauksesta ja diffuusioon käytössä olevasta ajasta (10). VA = keuhkotuuletus, Q = perfuusio 1694 tuskyky ja (5). Terveyden kannalta paras vaikuttavuus saavutetaankin, kun henkilöt, joilla on kaikkein heikoin, parantavat hapenottokykyään edes kohtalaiseksi (6). Tähän perustuu tämänhetkinen liikuntasuositus hyvinkin kohtuullisen kestävyysliikuntamäärän riittävyydestä vähentämään eri sairauksien vaaraa useimmilla (6). Ainakin normaaliväestössä suorituskyvyn paranemisen onkin havaittu olevan yhteydessä kuolemanvaaran pienenemiseen sekä valtimotautien vaaratekijäprofiilin paranemiseen (7). Perimä vaikuttaa kuitenkin voimakkaasti myös kestävyysliikunnan aikaansaamaan vasteeseen: sama määrä kestävyysharjoittelua lisää esimerkiksi :a hyvin vaihtelevasti eri yksilöillä (8). Toisaalta haluttu :n parantuminen on useimmiten kuitenkin saavutettavissa, kunhan kestävyysharjoittelun määrä ja intensiteetti sovitetaan riittäväksi ja huomioidaan yksilöllinen vaste (9). Yksilöllisen harjoittelun suunnittelussa ovat suureksi avuksi spiro ergometriassa määritetty maksimisuorituskyky, ja ventilaatiokynnykset. Hapensiirtoketju muodostuu alveolaarisesta kaasujen vaihdosta ja hapen kuljetuksesta verenkierrossa lihasten kapillaareihin, joissa happimolekyylit irtoavat hemoglobiinista ja kulkeutuvat mitokondrioihin (KUVA 2) (10). Jokainen näistä pääosista sisältää useita alakohtia. Alveolaarinen kaasujenvaihto riippuu alveolaariventilaatiosta, ventilaation ja perfuusion suhteesta, hapen diffuusiosta keuhko rakkulan seinämän läpi ja keuhkojen oikovirtauksen määrästä. Hapen kulku verenkierrossa puolestaan on riippuvainen sydämen minuutti tila vuudesta, lihasten verenvirtauksesta, hemoglobiinipitoisuudesta ja hemoglo biinin happikyllästeisyydestä. Perifeerinen diffuusio sisältää hapen irtoamisen hemoglobiinista, diffuusion ulos punasolusta plasmaan ja hius suonen seinämän sekä soluvälitilan läpi lihassolun kalvolle, josta happi kulkee myoglobiinin avustamana mitokondrioihin. K. Savonen ym.
3 Kardiorespiratorisen kunnon kannalta hapensiirtoketjun toiminnan kuormittavan liikunnan aikana voi pelkistää kahteen tekijään: hapen kuljetukseen hengitysilmasta työskenteleviin lihaksiin ja hapen diffuusioon lihaksissa hiussuonista mitokondrioihin sekä niiden kykyyn käyttää happea (11, 12, 13). voidaan mallintaa yksinkertaistetusti piirtämällä näiden kahden keskeisen tekijän kuvaajat samaan koordinaatistoon, jolloin sijaitsee kuvaajien leikkauspisteessä (KUVA 3) (13). Teoreettisuudestaan huolimatta malli kuvaa elegantisti, miten erilaiset muutokset hapen kuljetuksessa, diffuusiossa ja käytössä (yhdessä tai erikseen) vaikuttavat :iin. Maksimaalista hapenottokykyä rajoittavat tekijät Vaikka hapen kulku ulkoilmasta lihassolujen mitokondrioissa tapahtuvaan energia-aineenvaihduntaan asti tunnetaan hyvin, ei :ia rajoittavista tekijöistä ole saavutettu kattavaa yksimielisyyttä (12). Yhden ainoan rajoittavan tekijän etsimisen sijaan on perustellumpaa etsiä selittäviä tekijöitä niin, että tutkittavan suorituskyky ja olosuhteet huomioidaan (11, 13). Hapen kuljetuksen merkitystä hapenkulutusta säätelevänä tekijänä tukevat tutkimukset, joissa lisääntyy esimerkiksi hyper oksiassa tai harjoittelulla aikaansaadulla punasolumassan ja veritilavuuden lisääntymisellä, mutta heikkenee hypoksiassa tai beetasalpaajien taikka verenluovutuksen vaikutuksesta (14, 15, 16). Sydämen minuuttitilavuus on merkityksellinen sekä hapen jakelun että verenpaineen ylläpidossa. Rasituksessa työskentelevien lihasten verenvirtausta säätelevien vastusvaltimoiden läpimitta pyrkii laajenemaan energia-aineenvaihdunnassa syntyvien aineenvaihduntatuotteiden vaikutuksesta. Samanaikaisesti elimistö pyrkii kompensoimaan vastusvaltimoiden laajenemisesta aiheutuvaa verenpaineen laskua lisäämällä sympaattista vasokonstriktiota myös työskentelevien lihasten vastusvaltimoissa, vaikka se paradoksaalisesti hidastaa hapen ja ravintoaineiden kuljetusta lihaksiin sekä aineenvaihduntatuotteiden poistoa niistä. Hyvään :iin liittyy suuri YDINASIAT Kardiorespiratorinen kunto tarkoittaa elimistön kykyä kuljettaa happea hengitysilmasta työskenteleviin lihaksiin ja lihaskudoksen kapasiteettia käyttää happea. Kardiorespiratorinen kunto määräytyy kardiovaskulaarisen, pulmonaalisen, hematologisen ja luustolihaksen toiminnan ja näiden yhteensovittamisen sujuvuuden perusteella. Parhaiten kardiorespiratorista kuntoa kuvaa objektiivisesti mitattu maksimaalinen hapenottokyky. Heikkoa maksimaalista hapenottokykyä pidetään varsinkin sydänperäisten kuolemien itsenäisenä vaaratekijänä sekä normaaliväestössä että sydänpotilailla. 8 8 Rasituksessa havaittavien vasteiden objektiivinen mittaaminen on lähtökohta yksilöllisen, sairauden patofysiologian huomioivan liikuntaohjelman asianmukaiseen suunnitteluun. sydämen minuuttitilavuus, jolloin verenkierron ääreisvastus on mahdollista säätää vähäisemmäksi ilman verenpaineen hallitsematonta laskua tavoitetasostaan. Pienempi ääreisvastus puolestaan mahdollistaa hitaamman verenvirtauksen lihasten hiussuonissa, mikä edistää hapen diffuusiota (12). Hengityselimistön kapasiteetti riittää normaalisti täyttämään erinomaisesti liikunnanaikaisen ventilaation ja kaasujenvaihdunnan vaatimukset, mikä ilmenee valtimoveren happikyllästeisyyden säilymisenä samana kuin levossa tai lähellä sitä kovassakin rasituksessa sekä valtimoveren hiilidioksidiosapaineen laskuna. Lihaskudoksen merkitystä :in rajoittavana tekijänä on puolestaan perusteltu havainnoilla, joissa kuormituksen lisääntyessä hapenkulutus lisääntyy hitaammin kuin veren virtaus tai joissa hypoksia tai hyperoksia eivät vaikuta hapenkulutuksen lisääntymisnopeuteen (17). Niillä, joiden on heikko, lihaskudoksen kapasiteetti käyttää happea saattaakin rajoittaa hapenottokykyä enemmän kuin 1695 Suorituskyky ja kardiorespiratorinen kunto: kuormitusfysiologiasta kliiniseen päätöksentekoon
4 LIIKUNTALÄÄKETIEDE A Konvektio ja diffuusio B Alentunut valtimoveren happiosapaine: hypoksia Diffuusio Konvektio C Pienentynyt diffuusiokapasiteetti D Heikentynyt veren virtaus lihaksessa KUVA 3. Hapen jakeluun vaikuttavien tekijöiden merkitys maksimaaliseen hapenottokykyyn ( ) (13). A) Hapen kuljetus verenkierrossa (konvektio) ja diffuusio lihaksessa määrittävät yhdessä hapenkulutuksen (VO 2 ) ja suhteuttavat sen happiosapaineeseen lihaslaskimoissa. Konvektio: VO 2 = Q x [CaO 2 CvO 2 ], diffuusio: VO 2 = D x k x PvO 2. B) Valtimoiden happiosapaineen etenevän laskun vaikutus maksimaaliseen hapenottokykyyn. C) Lihaksen pienentyneen diffuusiokapasiteetin vaikutus maksimaaliseen hapenottokykyyn. D) Heikentyneen lihaksen verenvirtauksen vaikutus maksimaaliseen hapenottokykyyn. Q = sydämen minuuttitilavuus, CaO 2 = valtimoveren happipitoisuus, CvO 2 = laskimoveren happipitoisuus, D = lihaksen diffuusiokapasiteetti, k = vakio, PvO 2 = lihaslaskimoveren happiosapaine hapen kuljetus. Sen sijaan niillä, joiden on hyvä, lihasten hapenkäyttökapasiteetti on suurempi kuin happimäärä, jonka verenkierto kykenee niille toimittamaan (11). Spiroergometrian käyttöä suorituskykyä ja :ia rajoittavien respiratoristen ja sydänperäisten tekijöiden sekä lihavuuden näkökulmasta on käsitelty Aikakauskirjassa aiemmin (1). Kardiorespiratorisen kunnon merkitys sydän- ja verisuonitaudeissa Kliinisessä työssä kardiorespiratorista kuntoa on yleensä helppo mitata varsinkin epäsuoralla menetelmällä, ja siihen tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota nimenomaan valtimotautien riskinarvioinnissa. Kun kuormituskokeessa havaitaan heikentynyt suorituskyky, tulee pohtia löydöstä mahdollisesti selittäviä tekijöitä. Normaaliväestössä huono kardiorespiratorinen kunto on itsenäisesti yhteydessä lisääntyneeseen sydän- ja verisuonisairauksien vaaraan, erityisesti sydänperäisten kuolemien vaaraan. Huonoa kardiorespiratorista kuntoa voidaan pitää jopa vahvempana vaaratekijänä kuin monia muita tavanomaisia sepelvaltimotaudin vaaratekijöitä (18, 19). K. Savonen ym.
5 Jos kardiorespiratorista kuntoa voidaan parantaa tai se pysyy hyvänä vuosien ajan, sairastumisen vaara on pienempi verrattuna henkilöihin, joiden kunto heikkenee ajan kuluessa. Tämä myös viittaa siihen, että kardiorespiratorinen kunto on sydän- ja verisuonitautien vaaratekijä, johon voidaan vaikuttaa ensisijaisesti lääkkeettömin hoitokeinoin ja erityisesti liikunnan avulla, samaan tapaan kuin muihin keskeisiin valtimotautien riskitekijöihin. Sydän- ja verenkiertoelinten sairauksien hoitoon käytetty lääkitys ei vaikuta oleellisesti kardiorespiratorisen kunnon mittaamiseen ja sen ennustearvoon (20). Kardio respiratorisen kunnon ennusteellinen merkitys ja sen itsenäinen ennustearvo on todettu myös valtimotautipotilaiden riskin vähentämiseen yleisesti käytetystä statiinihoidosta riippumatta. Etenevien seurantatutkimusten perusteella näyttääkin siltä, että kolesterolipitoisuuden pienentämiseen statiineja käyttävät hyväkuntoiset potilaat olisivat kaikkein pienimmässä sairastumisen vaarassa (21, 22). Kun otetaan huomioon potilaan ikä ja suorituskyvyn lähtötaso, kardiorespiratorisen kunnon parantamisen tai sen hyvänä säilyttämisen tulisikin olla keskeinen keino pienentää potilaan sydän- ja verisuonitautien vaaraa. Kuormituskokeessa mitatulla kardiorespiratorisella kunnolla on tärkeä ennusteellinen arvo normaaliväestön lisäksi myös sydänpotilailla (23). Tämän lisäksi hyvä kardiorespiratorinen kunto vaikuttaa myönteisesti moniin keskeisiin valtimotautien metabolisiin vaaratekijöihin (22, 24). Spiroergometria on erinomainen menetelmä kuormituksenaikaiseen kokonaisvaltaiseen hengitys- ja verenkiertoelimistön ja lihaskudoksen toiminnan arviointiin potilailla, joilla on jo tiedossa oleva sepelvaltimotauti tai jokin muu suorituskykyä rajoittava sairaus. Kardiorespiratorisen kunnon mittausta on pidetty Yhdysvalloissa jopa niin tärkeänä, että siellä suunnitellaan kansallista rekisteriä, johon kerättäisiin muiden riskitietojen lisäksi potilaiden kuormituskoetietoja (6). Ahtauttavassa sepelvaltimotaudissa sydänlihasiskemian ja rasitusoireiden ilmaantuminen voivat estää sydämen iskutilavuuden suurentumisen rasituksessa ja siten pienentää sydämen minuuttitilavuutta, jolloin jää heikoksi. Tällöin potilaalle voi rasituksessa todettavan heikon :n ohella ilmaantua hengenahdistusta, rintakipua tai sydän lihasiske miaan viittaavia EKG-muutoksia. Ilman lääkehoitoa tehdyn kuormituskokeen aikana happi pulssi (hapen- Huonoa kardiorespiratorista kuntoa voidaan pitää jopa vahvempana vaaratekijänä kuin monia muita tavanomaisia sepelvaltimotaudin vaaratekijöitä kulutuksen suhde syketaajuuteen) voi myös jäädä tavanomaista pienemmäksi, jos potilaalla on sydänsairaus. Erityisesti sepelvaltimotautipotilaat, joiden on hyvin heikko, voivat hyötyä eniten sydämen sepelvaltimoiden kajoavista toimenpiteistä. Sydän sairailla miehillä :n jääminen arvoa 20 ml/kg/min pienemmäksi liittyy huonoon ennusteeseen (23). Maksimaalista hapenottokykyä pystytään hyödyntämään vaikeasti sairaiden sydänpotilaiden jatkohoidon suunnittelussa. Sydämen vajaatoimintapotilailla on selvästi pienentynyt, ja pienempi arvo kuin 10 ml/kg/ min viittaa erityisen huonon ennusteeseen. Pitkälle edenneen sydämen vajaatoiminnan kohdalla voidaan harkita jatkohoidoksi sydämensiirtoa, mikäli keskeiset siirron kriteerit muutoin täyttyvät. Tällöin pienemmäksi kuin 14 ml/kg/min jäävä -arvo on tärkeä sydämensiirtoa puoltava löydös (1). Maksimaalinen hapenottokyky ilmoitetaan tavanomaisesti suhteutettuna kehon painoon, ja happipulssi absoluuttisena arvona (ml/sydämenlyönti) ilman kehon koon huomioimista. Kuitenkin sydämen vajaatoimintapotilailla sekä :n että happipulssin esittäminen suhteutettuna rasvattomaan kehonpainoon ennustaa ennenaikaista kuolleisuutta tai kiireellisen sydämensiirron tarvetta paremmin kuin tavanomaisesti käytetyt esittämistavat (25, 26). Sydämen vasemman kammion toiminnanvajaukselle tyypillinen, jo kevyessä kuormituksessa kiihtyvä hengitys liittyy lihasten heikentyneestä aineenvaihdunnasta aiheutuvaan nopeaan väsymiseen. Tyypillistä sydämen vajaatoimintapotilaille on sekin, että rasituksen 1697 Suorituskyky ja kardiorespiratorinen kunto
6 LIIKUNTALÄÄKETIEDE A VE (l/min) ,0 1,5 2,0 VCO 2 (l/min) B VE (l/min) Kulmakerroin = 24,5 15 Kulmakerroin = 47,6 10 0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 VCO 2 (l/min) KUVA 4. Esimerkit sydämen vajaatoimintapotilaista, joilla ventilaation (VE) ja hiilidioksidin tuoton (VCO 2 ) välisen käyrän (VE/VCO 2 ) kulmakerroin on normaali (A) ja poikkeavan suuri (B) (27). aikana minuuttiventilaatio lisääntyy voimakkaammin kuin hiilidioksidin tuotto. Jos sydänpotilaan ventilaation ja hiilidioksidin tuoton välisen käyrän (VE/VCO 2 ) kulmakertoimen arvo on suurempi kuin 30, se viittaa suurentuneeseen kuolemanvaaraan (KUVA 4) (27). Jyrkentynyt VE/VCO 2 -käyrä ei kuitenkaan liity ainoastaan sydämen vajaatoimintaan, vaan se voidaan havaita myös hyperventilaatiossa, keuhkoahtaumataudissa tai astmassa. Lopuksi Kardiorespiratorisen kunnon objektiivista mittaamista ja löydösten tulkitsemista käytetään liian vähän kliinisessä arjessa. Sen optimaaliseksi hyödyntämiseksi kliinisessä päätöksenteossa tarvitaan kuitenkin vielä lisää laadukkaaseen tutkimusnäyttöön perustuvaa tietoa. Tuoko kardiorespiratorisen kunnon mittaaminen spiroergometrialla niin paljon lisähyötyä, että sitä kannattaa käyttää halvemman ja yksinkertaisemman kliinisen kuormituskokeen sijaan? Voitaisiinko maksimaalista ponnistelua vaativan tutkimuksen sijaan tyytyä submaksimaalisesta kuormituskokeesta saatavaan tietoon? Tällöin maksimaaliseen ponnisteluun kykenemättömiäkin potilaita voitaisiin tutkia ja maksimaaliseen ponnisteluun liittyvä komplikaatioriski vähenisi. Onko kuormituskoemuuttujien tavanomainen esittämistapa kehonpainoon suhteutettuna paras vaihtoehto, vai voiko suhteuttaminen rasvattomaan kehonpainoon tai pituuteen entisestään parantaa muuttujien käyttökelpoisuutta ennusteen arvioinnissa? Huomionarvoista on, että kardiorespiratorisen kunnon yhteys ennusteeseen perustuu muutamia harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta havainnoiviin tutkimuksiin. Tärkeää olisikin saada laadukkaisiin kontrolloituihin, satunnaistettuihin interventiotutkimuksiin perustuva vastaus keskeisimpään kysymykseen: voiko tieto kardiorespiratorisesta kunnosta vaikuttaa jatkotutkimusten ja hoitojen valintoihin siten, että se viime kädessä johtaa potilaan kannalta parempaan lopputulokseen? Kiistattomasta näytöstä huolimatta liikunnan hyödyntäminen potilaiden hoidossa on valitettavan vähän käytetty menetelmä. On selvää, että rasituksessa havaittavien vasteiden objektiivinen mittaaminen on lähtökohta yksilöllisen, sairauden patofysiologian huomioivan liikuntaohjelman asianmukaiseen suunnitteluun K. Savonen ym.
7 KIRJALLISUUTTA 1. Piirilä P, Sovijärvi AR. Spiroergometria fyysisen suorituskyvyn ja sitä rajoittavien tekijöiden arvioinnissa. Duodecim 2013; 129: Williams PT. Physical fitness and activity as separate heart disease risk factors: a meta-analysis. Med Sci Sports Exerc 2001; 33: Bouchard C, Daw EW, Rice T, ym. Familial resemblance for VO2max in the sedentary state: the HERITAGE family study. Med Sci Sports Exerc 1998;30: Koch LG, Britton SL. Aerobic metabolism underlies complexity and capacity. J Physiol 2008;586: Church T. The low-fitness phenotype as a risk factor: more than just being sedentary? Obesity (Silver Spring) 2009; 17(Suppl 3):S Kaminsky LA, Arena R, Beckie TM, ym. The importance of cardiorespiratory fitness in the United States: the need for a national registry: a policy statement from the American Heart Association. Circulation 2013;127: Lee DC, Artero EG, Sui X, Blair SN. Mortality trends in the general population: the importance of cardiorespiratory fitness. J Psychopharmacol 2010;24: Bouchard C. Genomic predictors of trainability. Exp Physiol 2012;97: Sisson SB, Katzmarzyk PT, Earnest CP, Bouchard C, Blair SN, Church TS. Volume of exercise and fitness nonresponse in sedentary, postmenopausal women. Med Sci Sports Exerc 2009;41: Rowell LB. Human cardiovascular control. New York: Oxford University Press 1993, s Wagner PD. New ideas on limitations to VO2max. Exerc Sport Sci Rev 2000;28: Levine BD. VO2max: what do we know, and what do we still need to know? J Physiol 2008;586: Wagner PD. Modeling O2 transport as an integrated system limiting VO2max. Comput Methods Programs Biomed 2011; 101: Peltonen JE, Rantamäki J, Niittymäki SP, Sweins K, Viitasalo JT, Rusko HK. Effects of oxygen fraction in inspired air on rowing performance. Med Sci Sports Exerc 1995; 27: Bonne TC, Doucende G, Flück D, ym. Phlebotomy eliminates the maximal cardiac output response to six weeks of exercise training. Am J Physiol Regul Integr Comp Physiol 2014;306:R Van Baak MA. Beta-adrenoceptor blockade and exercise. An update. Sports Med 19;5: Poole DC, Barstow TJ, McDonough P, Jones AM. Control of oxygen uptake during exercise. Med Sci Sports Exerc 2008;40: Kodama S, Saito K, Tanaka S, ym. Cardiorespiratory fitness as a quantitative predictor of all-cause mortality and cardiovascular events in healthy men and women: a meta-analysis. JAMA 2009;301: Myers J, McAuley P, Lavie CJ, Despres JP, Arena R, Kokkinos P. Physical activity and cardiorespiratory fitness as major markers of cardiovascular risk: their independent and interwoven importance to health status. Prog Cardiovasc Dis 2015;57: Laukkanen JA, Kurl S, Salonen R, Rauramaa R, Salonen JT. The predictive value of cardiorespiratory fitness for cardiovascular events in men with various risk profiles: a prospective population-based cohort study. Eur Heart J 2004;25: Kokkinos PF, Faselis C, Myers J, Panagiotakos D, Doumas M. Interactive effects of fitness and statin treatment on mortality risk in veterans with dys lipidaemia: a cohort study. Lancet 2013; 381: Kokkinos P, Faselis C, Myers J, ym. Statin therapy, fitness, and mortality risk in middle-aged hypertensive male veterans. Am J Hypertens 2014;27: Myers J, Prakash M, Froelicher V, Do D, Partington S, Atwood JE. Exercise capacity and mortality among men referred for exercise testing. N Engl J Med 2002;346: Juraschek SP, Blaha MJ, Blumenthal RS, ym. Cardiorespiratory fitness and incident diabetes: the FIT (Henry Ford ExercIse Testing) project. Diabetes Care 2015;38: Osman AF, Mehra MR, Lavie CJ, Nunez E, Milani RV. The incremental prognostic importance of body fat adjusted peak oxygen consumption in chronic heart failure. J Am Coll Cardiol 2000;36: Lavie CJ, Milani RV, Mehra MR. Peak exercise oxygen pulse and prognosis in chronic heart failure. Am J Cardiol 2004;93: Arena R, Guazzi M, Myers J. Ventilatory abnormalities during exercise in heart failure: a mini review. Curr Respir Med Rev 2007;3: KAI SAVONEN, LT, LitM, TtM, dosentti, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos JARI LAUKKANEN, FT, dosentti, kardiologian erikoislääkäri Keski-Suomen keskussairaala, sisätaudit JUHA PELTONEN, LitT, dosentti Urheilulääketieteen säätiö, Helsingin urheilulääkäriasema, Helsingin yliopisto, liikuntalääketieteen yksikkö SIDONNAISUUDET Kai Savonen: Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (GSK), luentopalkkio (Orion, Spira), Jari Laukkanen: Ei sidonnaisuuksia Juha Peltonen: Ei sidonnaisuuksia Summary Performance and cardiorespiratory fitness: from exercise physiology to clinical decision-making Cardiorespiratory fitness is indicated by the body s ability to transport oxygen from the surrounding air to the contracting muscle, and the muscle s capacity to use oxygen. Cardiorespiratory fitness relies on the effective integration of the cardiovascular pulmonary, hematologic, and skeletal muscle systems. Maximal oxygen uptake is considered the best measure of cardiorespiratory fitness. A low level of maximal oxygen uptake is associated with a markedly increased cardiovascular and all-cause mortality both in healthy subjects and cardiac patients. Randomized, controlled trials are still needed, however, to further clarify the value of the assessment of cardiorespiratory fitness in clinical decision-making Suorituskyky ja kardiorespiratorinen kunto
Kurkistus hengityskaasuanalyysin numeroiden taakse & VeriVita-demo
Kurkistus hengityskaasuanalyysin numeroiden taakse & VeriVita-demo Juha Peltonen LitT, dos., tutkimusjohtaja Helsingin urheilulääkäriasema Urheilulääketieteen säätiö & Liikuntalääketieteen yksikkö, Clinicum
LisätiedotURHEILULÄÄKETIEDE 2016
Lisähappi huippu urheilussa hyödyllistä vai huuhaata? Juha Peltonen, LitT, dos. Helsingin urheilulääkäriasema Urheilulääketieteen säätiö; Liikuntalääketieteen yksikkö, Clinicum Helsingin yliopisto URHEILULÄÄKETIEDE
Lisätiedot6 MINUUTIN KÄVELYTESTI
6 MINUUTIN KÄVELYTESTI Ari Mänttäri, tuotepäällikkö, LitM UKK Terveyspalvelut Oy, UKK-instituutti ari.manttari@ukkterveyspalvelut.fi, www.ukkterveyspalvelut.fi American Thoracic Society (ATS) 2002 guidelines
LisätiedotSuoritusta rajoittavat tekijät t korkealla
Suoritusta rajoittavat tekijät t korkealla Juha Peltonen LitT, liikuntafysiologi Huippu-urheilun urheilun kehitysprojektien raportointiseminaari 11.4.2006, Helsinki. Liikuntalääketieteen yksikkö Kliininen
LisätiedotLiikunta liikuttaa aivoja. Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari
Liikunta liikuttaa aivoja Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari 22.3.2017 Sisältö Mitä ymmärretään liikunnalla : Fyysinen aktiivisuus Varsinainen liikunta Aivoterveys, johon liikunnalla
LisätiedotRiittäkö opiskelijoiden työkunto?
Riittäkö opiskelijoiden työkunto? Tuloksia ja ennusteita Stadin AO:n Kehon kuntoindeksi - testeistä vuosilta 2014 ja 2015 LIIKKUVA KOULU LAAJENEE KOHTI AKTIIVISIA OPISKELUYHTEISÖJÄ torstai 1.12.2016 Paasitorni,
LisätiedotHarjoitustasojen määrittäminen ja palaute spiroergometriatestin perusteella
Harjoitustasojen määrittäminen ja palaute spiroergometriatestin perusteella Jyrki Aho LitM, liikuntafysiologi Miksi harjoitustasoja pitäisi määrittää? VO 2max / VO 2peak tai P max ovat useimmin käytettyjä
LisätiedotLiikunnallisen sydänkuntoutuksen hyödyt ja tieteellinen näyttö
Liikunnallisen sydänkuntoutuksen hyödyt ja tieteellinen näyttö S Y D Ä NPOT I L A I D EN KUNTOUTUS S U O M ES SA - S E M I NAARI 1 5. 0 3. 2 0 1 7 J A R I L A U K K A N E N, K A R D I O L O G I A N E R
LisätiedotAvaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,
Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen
LisätiedotIntegrated teaching of clinical physiology
Integrated teaching of clinical physiology Dyspnea and chest-pain block Prof. Anssi Sovijärvi 23.10.2013 Kliininen fysiologia; oppikirjasuositus Sovijärvi ym (toim.): Kliinisen fysiologian perusteet, Kustannus
LisätiedotHENGITYSKAASUJEN VAIHTO
HENGITYSKAASUJEN VAIHTO Tarja Stenberg KAASUJENVAIHDON VAIHEET Happi keuhkoista vereen -diffuusio alveolista kapillaariin -ventilaatio-perfuusio suhde Happi veressä kudokseen -sitoutuminen hemoglobiiniin
LisätiedotJari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut
Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut jari.salmi@varala.fi Kestävyysharjoittelun perusteet milloin tarvitaan kuntotestausta? Kestävyyskunto Tarkoittaa hengitys-
LisätiedotFyysisen suorituskyvyn mittaaminen
Fyysisen suorituskyvyn mittaaminen Juha Peltonen LitT, dos. (liikuntafysiologia) Helsingin Liikuntalääketieteen keskus: Helsingin urheilulääkäriasema Urheilulääketieteen säätiö & Liikuntalääketieteen yksikkö
LisätiedotSairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät
Sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät 16.2.2018 Sisältö Mitkä tekijät vaikuttavat sairauspoissaoloihin? Akuutit infektiot Krooniset
LisätiedotLiikunnallisen sydänkuntoutuksen hyödyt ja tieteellinen näyttö
Liikunnallisen sydänkuntoutuksen hyödyt ja tieteellinen näyttö S Y D Ä NPOT I L A I D EN KUNTOUTUS S U O M ES SA - S E M I NAARI 1 5. 0 3. 2 0 1 7 J A R I L A U K K A N E N, K A R D I O L O G I A N E R
LisätiedotKuntokatsastus uusi mahdollisuus ryhmäläisten kestävyyskunnon testaamiseen
Kuntokatsastus uusi mahdollisuus ryhmäläisten kestävyyskunnon testaamiseen Ryhmäohjaajien verkostopäivä uusia työvälineitä ohjaustyöhön. KSSHP 26.4.2019. Jarmo Heiskanen Testauspäällikkö, LitM LIKES-tutkimuskeskus
LisätiedotMiksi hengästyn? Anssi Sovijärvi Kliinisen fysiologian emeritusprofessori, HY
Miksi hengästyn? Anssi Sovijärvi Kliinisen fysiologian emeritusprofessori, HY 3.10.2017 FILHA, reduced version Hapenoton rattaat rasituksessa O2 Kirjassa Sovijärvi A: Miksi hengästyn, Duodecim,2017 Modified
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli
LisätiedotLiikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus
Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi
LisätiedotTerveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli
TERVEYSLIIKUNNAKSI KUTSUTAAN SÄÄNNÖLLISTÄ FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA, JOKA TUOTTAA SELVÄÄ TERVEYSHYÖTYÄ (passiivisiin elintapoihin verrattuna) ILMAN LIIKUNTAAN LIITTYVIÄ MAHDOLLISIA RISKEJÄ Arki- eli hyötyliikunta
LisätiedotLIIKUNNALLINEN SYDÄNKUNTOUTUS NÄKÖKULMIA KUSTANNUSVAIKUTTAVUUTEEN JA KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSEEN
LIIKUNNALLINEN SYDÄNKUNTOUTUS NÄKÖKULMIA KUSTANNUSVAIKUTTAVUUTEEN JA KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSEEN Arto Hautala, FT, THM, ft, Dosentti Tutkimus- ja koulutusjohtaja HUR arto.hautala@hur.fi Konenäön ja signaalianalyysin
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA HENGITYSTÄ TAPAHTUU KAIKKIALLA ELIMISTÖSSÄ 7 Avainsanat hengitys hengityskeskus hengitystiet kaasujenvaihto keuhkorakkula keuhkotuuletus soluhengitys HAPPEA SAADAAN VERENKIERTOON HENGITYSELIMISTÖN
LisätiedotKliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa
Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen keinot leikkausriskin arvioinnissa Kirsi Timonen, dos. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Keski-Suomen shp kirsi.timonen@ksshp.fi, Sidonnaisuudet
LisätiedotPULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon
PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ Tee tilaa kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon Lähteet 1. Catapano et al. ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Atherosclerosis 2016;
LisätiedotMikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?
Mikä puuttuu potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Alentaa 1-4 kolesterolia todistetun tehokkaasti Terveysvaikutteiset elintarvikkeet, joihin on lisätty kasvistanolia*, tarjoavat tehokkaan
LisätiedotKuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa
Kuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa Mikko Tulppo, Dos, FT, LitM Verve, Oulu, Finland Oulun Yliopisto, Oulu, Finland Ennenaikaisten kuolemien Syyt USA:ssa (vuosittain) Sydänperäinen äkkikuolema 300.000
LisätiedotTämän tapaamisen sisältöä
Fyysisen suorituskyvyn mittaaminen Juha Peltonen LitT, dos. (liikuntafysiologia) Helsingin Liikuntalääketieteen keskus: Helsingin urheilulääkäriasema Urheilulääketieteen säätiö & Liikuntalääketieteen yksikkö
LisätiedotSydän- ja verenkiertoelimistön toiminta rasituksen aikana
Sydän- ja verenkiertelimistön timinta rasituksen aikana Terve Urheilija iltaseminaari 5.3.2013 Niina Mutanen, testauspäällikkö, LitM Tampereen Urheilulääkäriasema 1 Sydän- ja verenkiertelimistö Verenkiertelimistö
LisätiedotSYDÄN-, VERENKIERTO- JA HENGITYSELIMISTÖN SUORITUSKYKY TYYPIN 1 DIABETEKSESSA
SYDÄN-, VERENKIERTO- JA HENGITYSELIMISTÖN SUORITUSKYKY TYYPIN 1 DIABETEKSESSA Antti-Pekka Rissanen LitK, LK, Tohtorikoulutettava Liikuntalääketieteen yksikkö Helsingin yliopisto Sisältö Sydän-, verenkierto-
LisätiedotRASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala
RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,
LisätiedotFIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE FITNESS TEST REPORTS
FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE FITNESS TEST REPORTS Kuntotestiraportti (Conconi) Sukupuoli 4 7 Mies 7.. Aloitustaso n nosto n pituus Palautumisen kesto km/h, km/h m : ja hengitystiheys : :3 : :7 : : : : :7 :
LisätiedotLiikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa
Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien
LisätiedotKorkeanpaikan harjoittelu
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Korkeanpaikan harjoittelu Ari Nummela, LitT Jyväskylän yliopisto / liikuntabiologia LBIA028 Lajianalyysit eri urheilulajeissa ja urheiluvalmennuksen
LisätiedotSISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS
UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto
LisätiedotMistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?
Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa
LisätiedotLiikuntaa diabeteksen ehkäisyyn mutta. Osasto / Tekijä Ensimmäinen, Tekijä Toinen. minkälaista? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti & THL
Liikuntaa diabeteksen ehkäisyyn mutta Osasto / Tekijä Ensimmäinen, Tekijä Toinen minkälaista? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti & THL 14.2.2011 1 Sisältö Väestötason tarpeet Käypä hoito liikunnan
LisätiedotHoitajan osuus spiroergometriatutkimuksessa
Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.-22.5.2015 Uusi-Valamo, Heinävesi Kalle Koskinen Bioanalyytikko AMK KYS Kliininen Fysiologia Hoitajan osuus spiroergometriatutkimuksessa Tutkimuksen onnistumisen
LisätiedotMiten suunnittelen potilaani kanssa progressiivisen harjoitusohjelman?
Miten suunnittelen potilaani kanssa progressiivisen harjoitusohjelman? Arto Hautala, FT, THM, ft Laboratoriopäällikkö, Dosentti arto.hautala@verve.fi Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research
LisätiedotVALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN. Marko Laaksonen
VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN Marko Laaksonen VALMENTAJAKOULUTUS II-taso 28.-29.8.2004 Suomen Ampumahiihtoliitto ry. KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMISTÖÖN JA PALAUTUMINEN Teksti:
LisätiedotPerusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla.
Perusterveydenhuollon ammattilaisille. Kroonisen hypoksian tunnistaminen keuhkoahtaumatautipotilailla. Linde: Living healthcare Kroonisen hypoksian tunnistaminen 03 Tämä esite on tarkoitettu sinulle,
LisätiedotPaluu merenpinnan tasolle ja valmistautuminen kilpailuun
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Paluu merenpinnan tasolle ja valmistautuminen kilpailuun Ari Nummela Vuokatin urheiluopisto 28.6.2012 www.kihu.fi Milloin palata merenpinnan tasolle?
LisätiedotThe relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses
The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden
LisätiedotTYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma?
TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma? Arto Hautala Laboratoriopäällikkö, Dosentti Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research Oulu Sisältö 1. Liikunnasta elämäntapa 2. Turvallista
LisätiedotTESTITULOSTEN YHTEENVETO
TESTITULOSTEN YHTEENVETO LIHASTEN VÄSYMINEN JA PALAUTUMINEN Lihaksesi eivät väsy niin helposti ja ne palautuvat nopeammin. Kehitettävä Hyvä AEROBINEN KUNTO Sinulla on edellytyksiä kasvattaa aerobista kuntoa
LisätiedotOnko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen
Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure
LisätiedotHyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012
Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä
LisätiedotNuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta
Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta Lauri Alanko LT, Liikuntalääketieteen erikoislääkäri 20.3.15 Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Fc Honka, HIFK A-juniorit,
LisätiedotBiosignaalien mittaaminen haasteena stressi. Tulppo Mikko Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö
Biosignaalien mittaaminen haasteena stressi Tulppo Mikko Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Ookkonää kuullu Miten stressi ilmenee? Stressin määritelmä? Stressin
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotKestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset
Kestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset Kestävyyskunto ja terveys Hyvä kestävyyskunto ennaltaehkäisee ja hoitaa mm. seuraavia sairauksia: Tyypin 2 diabetes Kohonnut verenpaine
LisätiedotStabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito
Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset
LisätiedotIäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku
Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus
LisätiedotTestaus- ja kuntotutkimusasema TesKu www.tesku.fi tesku@tesku.fi
Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu www.tesku.fi tesku@tesku.fi Valviran toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista koulutusta,
LisätiedotRavitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB
Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB Ravitsemuksen merkitys suorituskyvylle Hyvä nestetasapaino on tärkeää kaikessa harjoittelussa
LisätiedotMURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut www.murtokohta.fi 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 05.05.2015 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS
mittaus MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 5.5.215 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS Nimi: Erkki Esimerkki Päivämäärä: 5.5.215 Ikä: 27 Aika: 15:15 Pituus: 181 Perusaineenvaihdunta
LisätiedotEnergiaraportti Yritys X 1.8.2014
Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin
LisätiedotKeuhkovaltimoverenpaine ja liikunta. Leena Meinilä
Keuhkovaltimoverenpaine ja liikunta Leena Meinilä 30.9.2016 2 1 Varhaisvaiheen PAH 50 10 5 40 5 8 3 Keuhkovaltimopaine terveillä Mean pulmonary arterial pressure (P pa) during rest and slight supine exercise
LisätiedotKestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 16.4.2014
Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi Ari Nummela Jyväskylä 16.4.2014 Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi 1. Kestävyyssuorituskykyyn vaikuttavat tekijät 2. Kestävyysominaisuuksien harjoittelu 3.
LisätiedotKATSAUS. Suorituskykyä rajoittavat tekijät sydämen vajaatoiminnassa onko liikunnalla vaikutusta? Hannu Näveri, Kai Kiilavuori ja Hannu Leinonen
KATSAUS Suorituskykyä rajoittavat tekijät sydämen vajaatoiminnassa onko liikunnalla vaikutusta? Hannu Näveri, Kai Kiilavuori ja Hannu Leinonen Sydämen kroonista vajaatoimintaa sairastavan perusongelma
LisätiedotInhalaatioanesteettien farmakokinetiikkaa
Inhalaatioanesteettien farmakokinetiikkaa Klaus Olkkola Lääkeaineen vaikutusten ymmärtäminen edellyttää, että sekä kyseisen aineen farmakokinetiikka että farmakodynamiikka tunnetaan. Farmakokinetiikka
LisätiedotKestävyyssuorituskykyä suorituksen taloudellisuutta parantamalla
Teksti: ARI NUMMELA Kestävyyssuorituskykyä suorituksen taloudellisuutta parantamalla 22 LIIKUNTA & TIEDE 54 6 / 2017 Suorituksen taloudellisuutta kannattaa harjoittaa systemaattisesti. Se on kestävyyden
LisätiedotLiikuntaa sepelvaltimotaudin ehkäisyyn ja hoitoon
Liikuntalääketiede Liikuntaa sepelvaltimotaudin ehkäisyyn ja hoitoon Rainer Rauramaa ja Timo A. Lakka Liikunnan vähäisyys on sepelvaltimotaudin tärkeä itsenäinen, hoidettavissa oleva vaaratekijä. Siksi
LisätiedotVauhtia elinvuosiin liikunnalla entä lisää elinvuosia?
Teksti: URHO KUJALA Vauhtia elinvuosiin liikunnalla entä lisää elinvuosia? Kuva: GORILLA/FOLIO IMAGES 41 XXVI Liikuntalääketieteen päivät 14. 15.11.2018 Havainnoivien seurantatutkimusten mukaan runsas
LisätiedotValintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto
Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future
LisätiedotYlikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen. Tampereen Urheilulääkäriasema
Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen Terve Urheilija iltaseminaari 20.11.2013 UKK-instituutti Piia Kaikkonen, LitM, testauspäällikkö, Tampereen Urheilulääkäriasema Liikaa, liian vähän
LisätiedotHAPENKULUTUKSEN NOUSU SPIROERGOMETRIATUTKIMUKSESSA: DIAGNOSTINEN JA ENNUSTEELLINEN MERKITYS
HAPENKULUTUKSEN NOUSU SPIROERGOMETRIATUTKIMUKSESSA: DIAGNOSTINEN JA ENNUSTEELLINEN MERKITYS Tommi Kyytinen Opinnäytetutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Liikuntalääketiede Syyskuu
LisätiedotMitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto
Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin
LisätiedotFYYSISEN SUORITUSKYVYN MITTAAMINEN POLKUPYÖRÄERGOMETRIALLA. Helsingin yliopisto Biolääketieteen laitos/fysiologia 2013
1 F1 FYYSISEN SUORITUSKYVYN MITTAAMINEN POLKUPYÖRÄERGOMETRIALLA 2 SISÄLTÖ 1. Mitä tarkoitetaan fyysisellä suorituskyvyllä? 1.1. Miksi fyysistä suorituskykyä tutkitaan? 1.2. Mitä hyötyä on hyvästä fyysisestä
LisätiedotSpiroergometria fyysisen suorituskyvyn ja sitä rajoittavien tekijöiden arvioinnissa
Päivi Piirilä ja Anssi R. A. Sovijärvi KATSAUS Spiroergometria fyysisen suorituskyvyn ja sitä rajoittavien tekijöiden arvioinnissa Spiroergometriassa mitataan hengityskaasujen vaihduntaa kliinisen rasituskokeen
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotDIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF
DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut
LisätiedotKeuhkosairaudet ja liikunnan ohjelmointi -
Keuhkosairaudet ja liikunnan ohjelmointi - Jenni Leppävuori Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Urheilulääketieteen säätiö, Helsingin urheilulääkäriasema Paasikivenkatu 4 00250 Helsinki Puh. (09)
LisätiedotMART testi tulokset ja kuvaus. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014
MART testi tulokset ja kuvaus Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014 MART historiaa MART testin kehittäminen alkoi 1987, kun kestävyysvalmentajat
LisätiedotLiikkumattomuuden hinta
Liikkumattomuuden hinta Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu & LIKES-tutkimuskeskus Meijän polku Alkupamaus 12.9.2017 LIKES-tutkimuskeskus Rautpohjankatu 8, 40700 Jyväskylä www.likes.fi Agenda 1. Miksi
LisätiedotPREDIALYYSIPOTILAAN LIIKUNTA
Sisäinen ohje 1 (5) PREDIALYYSIPOTILAAN LIIKUNTA Liikunnan vaikutukset Predialyysivaiheen kokonaisvaltaisessa hoidossa liikunnalla on tärkeä rooli. Säännöllisellä liikunnalla voi vaikuttaa positiivisesti
LisätiedotKlaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.
Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,
LisätiedotTestaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi
Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista
LisätiedotHoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen
Hoitokäytännöt muuttuneet Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen Leikkauksen jälkeisen mobilisaation varhaistaminen Vammojen aktiivisempi hoito Harri Helajärvi, LL (väit.)
LisätiedotLiikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku
Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön
LisätiedotLeena Meinilä fysioterapeutti 27.5.2011
Leena Meinilä fysioterapeutti 27.5.2011 Krooninen flimmeri ja liikunta sydämen minuuttitilavuus pienenee eteisvärinän aikana 10 30 % sinusrytmiin verrattuna. Terveessä sydämessä tällä ei ole suurta kliinistä
LisätiedotValintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto
Valintakoe klo 12-15 22.5.2014 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Kirjoita tiivistelmä pohjautuen artikkeliin 1 Minimal intensity physical
LisätiedotSydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,
Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotMiten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka
Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli
LisätiedotHIILIDIOKSIDIN HENGITYSEKVIVALENTIN ENNUSTEELLINEN MERKITYS SPIROERGOMETRIASSA
HIILIDIOKSIDIN HENGITYSEKVIVALENTIN ENNUSTEELLINEN MERKITYS SPIROERGOMETRIASSA Kiika Tarhonen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos
LisätiedotE-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia
E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä
LisätiedotLiikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti
Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden
LisätiedotKananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa
Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Helsinki, 27.11.2018 Jyrki Virtanen, FT, ravitsemusepidemiologian dosentti Laillistettu ravitsemusterapeutti Esityksen sisältö Kananmunan ravitsemuksellinen
LisätiedotÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA
1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen
LisätiedotOsa 1. Hermolihasjärjestelmän rakenne ja toiminta. Kirjasta Urheiluvalmennus s. 37-42
HARJOITUSKOE, LIIKUNTAPEDAGOGIIKAN JA - BIOLOGIAN KIRJALLINEN KOE 2016 Pisteytys: Oikeasta vastauksesta saa 2 pistettä. Väärästä vastauksesta saa -1 pistettä. Vastaamatta jättämisesta saa 0 pistettä. Osa
LisätiedotKilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen
Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen International Altitude Training Symposium, Colorado Springs, CO, USA 5.-7.10.2011 Vuoristoharjoittelun fysiologiset vaikutukset Vuoristo / hypoksia Anaerobinen
LisätiedotTerveyskunnon testaus liikuntaa aloittaville
Terveyskunnon testaus liikuntaa aloittaville Pauliina Husu TtT, erikoistutkija UKK-instituutti Kuntotestauspäivät, 21.3.2019 Terveyskunto fyysistä kuntoa määrittävät kehon rakenteet ja toiminnot, joilla
LisätiedotInhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset
Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Teijo Saari, LT, Dos. Kliininen opettaja, erikoislääkäri Anestesiologia ja tehohoito/turun yliopisto teisaa@utu.fi Ennen anesteetteja, muistin virkistämiseksi
LisätiedotSuoran maksimaalisen hapenottotestin anatomia
Suoran maksimaalisen hapenottotestin anatomia Kuva: KIHU 55 KUNTOTESTAUS Teksti: JUSSI MIKKOLA Laadukkaan kuntotestauksen avulla voidaan löytää selityksiä tuloksen taustalle. Testaamisella voidaan suunnata
LisätiedotVaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa
Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa LL Sergei Iljukov Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Terveys on täydellinen fyysisen,
LisätiedotUudet fyysisen aktiivisuuden suositukset (U.S.)
Uudet fyysisen aktiivisuuden suositukset (U.S.) U.S. Department of Health and Human Services. Physical Activity Guidelines for Americans, 2nd edition. Washington, DC: U.S. Department of Health and Human
LisätiedotRasituskoe sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa
KASAUS IEEESSÄ RAIMO KEUNEN professori, ylilääkäri, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala, sisätautien klinikka raimo.kettunen@phsotey.fi JARI LAUKKANEN dosentti, osastonylilääkäri,
LisätiedotHelsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus
Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys
LisätiedotTyöpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun. Saija Mauno & Arja Uusitalo
Työpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun Saija Mauno & Arja Uusitalo Tausta lyhyesti Poikkeavan sykevaihtelun havaittu ennustavan sydänsairauksia ja kuolleisuutta sydänsairauksiin.
LisätiedotMikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.
Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut
LisätiedotLiikunta ja keuhkot. Heikki Tikkanen ja Juha Peltonen
Liikuntalääketiede Liikunta ja keuhkot Heikki Tikkanen ja Juha Peltonen Jotta keuhkot selviytyisivät kaasujenvaihdosta fyysisen rasituksen aikana, täytyy keuhkojen tuuletuksen lisääntyä suhteessa aineenvaihdunnan
Lisätiedot