SYDÄN-, VERENKIERTO- JA HENGITYSELIMISTÖN SUORITUSKYKY TYYPIN 1 DIABETEKSESSA
|
|
- Esko Nieminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SYDÄN-, VERENKIERTO- JA HENGITYSELIMISTÖN SUORITUSKYKY TYYPIN 1 DIABETEKSESSA Antti-Pekka Rissanen LitK, LK, Tohtorikoulutettava Liikuntalääketieteen yksikkö Helsingin yliopisto
2 Sisältö Sydän-, verenkierto- ja hengityselimistön suorituskyky ja tyypin 1 diabetes (T1D) Miksi merkityksellistä? Mikä rajoittaa? Liikuntaharjoittelu/fyysinen aktiivisuus ja T1D Miten vaikuttaa?
3 T1D Sydän- ja verisuonikomplikaatioriski Hyperglykemia Mikroverenkiertokomplikaatiot: Insuliiniresistenssi + Perinteiset riskitekijät: Korkea LDL Kohonnut verenpaine Tupakointi Matala HDL Makroverenkiertokomplikaatiot: (Laakso 2011, Laakso & Kuusisto 2014)
4 T1D Sydän- ja verisuonikomplikaatioriski Diabeettinen kardiomyopatia = Diabeetikolla sydämen pumppaustoiminnan häiriö ilman sepelvaltimo- ja verenpainetautia (Aneja ym. 2008, Fang ym. 2004) Prevalenssi T1D- ja T2D-potilailla % (Boyer ym. 2004, Shivalkar ym. 2006)
5 T1D Sydän- ja verisuonikomplikaatioriski Diabeettinen kardiomyopatia Hyperglykemia!!!! Hyperlipidemia Insuliiniresistenssi Insuliinin puute Sydänlihaksessa fibroosi ja kollageenin muodostuminen Sydänlihaksen relaksaatio ja kammioiden passiivinen täyttö Sydämen toimintahäiriö + hypertrofia Lukuisat potentiaaliset patofysiologiset mekanismit: (Aneja ym. 2008, Bugger & Abel 2014, Fang ym. 2004, Laakso 2011) (Bugger & Abel 2014)
6 Maksimaalinen hapenkulutus (VO 2peak ) = sydän-, verenkierto- ja hengityselimistön suorituskyky = nousujohteisessa, maksimaalisessa spiroergometritestissä mitattu maksimaalinen sisäänhengitetyn hapen tilavuus minuutissa
7 Maksimaalinen hapenkulutus (VO 2peak ) ennustaa sydän- ja verisuonikomplikaatioriskiä. VO 2peak Sydän- ja verisuoni- ja kokonaiskuolleisuus (esim., Gulati ym (Circulation), Myers ym (N Engl J Med), Wei ym (JAMA))
8 VO 2peak on monen tekijän summa. Keskushermosto Hengitys Ventilaatio O 2 -diffuusio Alveolaarinen ventilaatio/perfuusio -suhde Hb-O 2 -affiniteetti Perifeerinen verenkierto Luustolihaksen verenvirtaus Luustolihaksen kapillaaritiheys Luustolihaksen vaskulaarinen konduktanssi Hb-O 2 affiniteetti O 2 -diffuusio O 2 -ekstraktio Inaktiivisten kudosten verenvirtaus Sentraalinen verenkierto Sydämen minuuttitilavuus (= syke x iskutilavuus) Valtimoverenpaine Veritilavuus Hb-massa Luustolihaksen aineenvaihdunta Entsymaattinen ja oksidatiivinen potentiaali Energiavarastot Myoglobiini Mitokondriot (koko, määrä) Luustolihasmassa ja -solutyypit Substraattien jakelu Ääreishermosto (Rowell 1986)
9 VO 2peak T1D-potilaalla voi olla monen tekijän rajoittama. Keskushermosto Hengitys Ventilaatio O 2 -diffuusio Alveolaarinen ventilaatio/perfuusio -suhde Hb-O 2 -affiniteetti Perifeerinen verenkierto Luustolihaksen verenvirtaus Luustolihaksen kapillaaritiheys Luustolihaksen vaskulaarinen konduktanssi Hb-O 2 -affiniteetti O 2 -diffuusio O 2 -ekstraktio Inaktiivisten kudosten verenvirtaus Sentraalinen verenkierto Sydämen minuuttitilavuus (= syke x iskutilavuus) Valtimoverenpaine Veritilavuus Hb-massa Luustolihaksen aineenvaihdunta Entsymaattinen oksidatiivinen potentiaali Energiavarastot Myoglobiini Mitokondriot (koko, määrä) Luustolihasmassa ja -solutyypit Substraattien jakelu Ääreishermosto (Baldi ym. 2010, Baron ym. 1991, Ditzel 1976, Gusso ym. 2008, Gusso ym. 2012, Järvisalo ym. 2004, Karamitsos ym. 2008, Koponen ym. 2013, Nadeau ym. 2010, Niranjan ym. 1997, Pichler ym. 2004, Rissanen ym. 2015, Veves ym. 1997, Wallberg- Henriksson ym. 1984, Tagougui ym. 2015, Wheatley ym. 2011)
10 53 T1D-nuorta (16 ± 0.2 v) ja 22 tervettä (17 ± 0.2 v) T1D-ryhmä: matalampi VO 2peak T1D:n kesto 6 ± 4 v, HbA 1c 8.7 ± 0.2 % Submaksimaalinen kuormitus Sydämen kuvantaminen MRI-laitteistolla T1D-ryhmä levossa ja kuormituksessa: Loppudiastolinen tilavuus matalampi Iskutilavuus matalampi
11 7 T1D-miestä (35 ± 6 v) ja 10 tervettä (34 ± 7 v) Ryhmät kaltaistettu: ikä, antropometria ja fyysinen aktiivisuus T1D-miehet diabetestaan lukuun ottamatta terveitä Nousujohteinen, maksimaalinen kuormitus Sydämen monitorointi (impedanssikardiogrammi) Luustolihaksen verenvirtaus (laskennallisesti lähi-infrapunaspektroskopia- ja hengityskaasudatoista) T1D-ryhmä maksimikuormituksessa: Sydämen isku- ja minuuttitilavuus matalammat Lihaksen verenvirtaus matalampi VO 2peak matalampi Toisistaan riippumatta
12 Glukoositasapainolla (HbA 1c ) on keskeinen rooli T1D-potilaan kuormitusvasteissa. HbA 1c Sydämen toiminnallinen kapasiteetti (Baldi ym. 2010, Gusso ym. 2012, Item ym. 2011, Niranjan ym. 1997, Rissanen ym. 2015) HbA 1c Luustolihaksen maksimiverenvirtaus (P=0.070) (Rissanen ym. 2015) HbA 1c Hb-O 2 -affiniteetti (Tagougui ym. 2015) Hyvä glukoositasapaino terve VO 2peak (Baldi &Hofman 2010)
13 Fyysinen aktiivisuus on hyödyllistä T1Dpotilaille ja siten osa heidän hoitoaan. T1D-potilaan fyysinen aktiivisuus HYÖDYT: VO 2peak Insuliinin tarve Lipidiprofiili paranee Endoteelifunktio Kuolleisuus Insuliiniresistenssi Sydän- ja verisuonisairastavuus Hyvinvointi EPÄVARMA/RIITTÄMÄTÖN NÄYTTÖ: Mikroverenkiertokomplikaatiot? Osteoporoosi? Syövät? Beetasolujen toiminta? Verenpaine? HbA 1c? (Kennedy ym. 2013) (Chimen ym (Diabetologia))
14 Fyysinen aktiivisuus T1D-potilaan VO 2peak Mitä adaptaatioita taustalla? Sentraalinen verenkierto Sydämen toiminnallisia adaptaatioita ei T1D-potilailla ole tutkittu? Perifeerinen verenkierto Luustolihaksen kapillaarimäärä Luustolihaksen kapillaaritiheys? Endoteelifunktio Luustolihaksen aineenvaihdunta Entsymaattinen oksidatiivinen potentiaali (Wallberg-Henriksson ym. 1984) Luustolihaksen verenvirtaus (Fuchsjäger-Mayrl ym. 2002, Kivelä ym. 2006, Seeger ym. 2011, Wallberg-Henriksson ym. 1982, Wallberg-Henriksson ym. 1984)
15 Toteutimme 12 kuukauden yksilöllisen liikuntaintervention. 12 kuukauden yksilöllinen liikuntainterventio VO 2peak ja sen osatekijät samassa määrin T1D-potilailla ja terveillä?
16 Toteutimme 12 kuukauden yksilöllisen liikuntaintervention. Tutkittavat ryhmät ja heidän toteuttamansa harjoittelu olivat samanlaisia (P>0.05) Pre-interventio T1D (n = 8) Terveet (n = 8) Ikä (v) 33 ± 6 38 ± 7 Diabeteksen kesto (v) 11 ± 7 - HbA 1c (%) 7.3 ± BMI (kg/m 2 ) 25 ± 3 26 ± 4 Rasva-% (%) 16 ± 5 21 ± 9 VO 2peak (ml/min/kg) VO 2peak (ml/min/kg FFM) 38 ± 4 38 ± 4 45 ± 5 48 ± 3 Mean ± SD per kuukausi Kestävyysharjoitusten määrä Lihaskuntoharjoitusten määrä Kesto (h:min) Keskisyke (% sykereservistä) Energiankulutus (kcal) T1D (n = 8) Terveet (n = 8) 13 ± 4 15 ± 6 3 ± 1 3 ± 3 57 ± 5 55 ± 8 16:58 ± 6:07 16:52 ± 4: ± ± 3812
17 VO 2peak ja sen osatekijät samassa määrin T1D-potilailla ja terveillä. Ennen ja jälkeen intervention nousujohteinen, maksimaalinen kuormitus Maksimaalinen O 2 -pulssi T1D +11 % vs. Terveet +11 % Maksimaalinen luustolihaksen verenvirtaus T1D +8 % vs. Terveet +11 % VO 2peak T1D +10 % vs. Terveet +8 %
18 Yhteenveto Sydän- ja verisuonikomplikaatioiden varhaisia ennusmerkkejä terveilläkin T1D-potilailla Hyvä glukoositasapaino terve VO 2peak osatekijöineen Liikunta on lääke T1D-potilaillakin
19 Lähteet Aneja A. ym. Diabetic cardiomyopathy: Insights into pathogenesis, diagnostic challenges, and therapeutic options. Am J Med. 2008;121(9): Baldi J.C. & Hofman P.L. Does careful glycemic control improve aerobic capacity in subjects with type 1 diabetes? Exerc Sport Sci Rev. 2010;38(4): Baldi J.C. ym. Glycemic status affects cardiopulmonary exercise response in athletes with type 1 diabetes. Med Sci Sports Exerc. 2010;42(8): Baron A.D. ym. Mechanisms of insulin resistance in insulin-dependent diabetes mellitus: a major role for reduced skeletal muscle blood flow. J Clin Endocrinol Metab. 1991;73(3): Boyer J.K. ym. Prevalence of ventricular diastolic dysfunction in asymptomatic, normotensive patients with diabetes mellitus. Am J Cardiol. 2004;93(7): Bugger H. & Abel E.D. Molecular mechanisms of diabetic cardiomyopathy. Diabetologia. 2014;57(4): Chimen M. ym. What are the health benefits of physical activity in type 1 diabetes mellitus? A literature review. Diabetologia. 2012;55(3): Ditzel J. Oxygen transport impairment in diabetes. Diabetes. 1976;25( Suppl. 2): Fang Z.Y. ym. Diabetic cardiomyopathy: evidence, mechanisms, and therapeutic implications. Endocr Rev. 2004;25(4): Fuchsjäger-Mayrl G. ym. Exercise training improves vascular endothelial function in patients with type 1 diabetes. Diabetes Care. 2002;25(10): Gulati M. ym. Exercise capacity and the risk of death in women: the St James Women Take Heart Project. Circulation. 2003;108(13): Gusso S. ym. Diastolic function is reduced in adolescents with type 1 diabetes in response to exercise. Diabetes Care. 2012;35(10): Gusso S. ym. Impaired stroke volume and aerobic capacity in female adolescents with type 1 and type 2 diabetes mellitus. Diabetologia. 2008;51(7): Item F. ym. Mitochondrial capacity is affected by glycemic status in young untrained women with type 1 diabetes but is not impaired relative to healthy untrained women. Am J Physiol Regul Integr Comp Physiol. 2011;301(1):R60-6. Järvisalo M.J. ym. Endothelial dysfunction and increased arterial intima-media thickness in children with type 1 diabetes. Circulation. 2004;109(14): Karamitsos T.D. ym. Impact of autonomic neuropathy on left ventricular function in normotensive type 1 diabetic patients: a tissue Doppler echocardiographic study. Diabetes Care. 2008;31(2): Kennedy A. ym. Does exercise improve glycaemic control in type 1 diabetes? A systematic review and meta-analysis. PLoS One. 2013;8(3):e Kivelä R. ym. Effects of experimental type 1 diabetes and exercise training on angiogenic gene expression and capillarization in skeletal muscle. FASEB J. 2006;20(9): Koponen A.S. ym. Low total haemoglobin mass, blood volume and aerobic capacity in men with type 1 diabetes. Eur J Appl Physiol. 2013;113(5): Laakso M. Heart in diabetes: a microvascular disease. Diabetes Care. 2011;2(Suppl. 2):S Laakso M. & Kuusisto J. Insulin resistance and hyperglycaemia in cardiovascular disease development. Nat Rev Endocrinol. 2014;10(5): Myers J. ym. Exercise capacity and mortality among men referred for exercise testing. N Engl J Med. 2002;346(11): Nadeau K.J. ym. Insulin resistance in adolescents with type 1 diabetes and its relationship to cardiovascular function. J Clin Endocrinol Metab. 2010;95(2): Niranjan V. ym. Glycemic control and cardiopulmonary function in patients with insulin-dependent diabetes mellitus. Am J Med. 1997;103(6): Pichler G. ym. Reduced forearm blood flow in children and adolescents with type 1 diabetes (measured by near-infrared spectroscopy). Diabetes Care. 2004;27(8): Rissanen A.P. ym. Central and peripheral cardiovascular impairments limit VO 2peak in type 1 diabetes. Med Sci Sports Exerc. 2015;47(2): Rowell L.B. Human circulation regulation during physical stress. Oxford University Press, London Seeger ym. Exercise training improves physical fitness and vascular function in children with type 1 diabetes. Diabetes Obes Metab. 2011;13(4): Shivalkar B. ym. Flow mediated dilatation and cardiac function in type 1 diabetes mellitus. Am J Cardiol. 2006;97(1): Tagougui S. ym. Muscle oxygen supply impairment during exercise in poorly controlled type 1 diabetes. Med Sci Sports Exerc. 2015;47(2): Veves A. ym. Aerobic exercise capacity remains normal despite impaired endothelial function in the micro- and macrocirculation of physically active IDDM patients. Diabetes. 1997;46(11): Wallberg-Henriksson H. ym. Increased peripheral insulin sensitivity and muscle mitochondrial enzymes but unchanged blood glucose control in type I diabetics after physical training. Diabetes. 1982;31(12): Wallberg-Henriksson H. ym. Influence of physical training on formation of muscle capillaries in type I diabetes. Diabetes. 1984;33(9): Wei M. ym. Relationship between low cardiorespiratory fitness and mortality in normal-weight, overweight, and obese men. JAMA. 1999;282(16): Wheatley C.M. ym. Glycemic control influences lung membrane diffusion and oxygen saturation in exercise-trained subjects with type 1 diabetes: alveolarcapillary membrane conductance in type 1 diabetes. Eur J Appl Physiol. 2011;111(3):
20 EDISTÄMME IHMISEN TERVEYTTÄ JA TEEMME HYVÄN TEKEMISEN MAHDOLLISEKSI Sähköposti:
6 MINUUTIN KÄVELYTESTI
6 MINUUTIN KÄVELYTESTI Ari Mänttäri, tuotepäällikkö, LitM UKK Terveyspalvelut Oy, UKK-instituutti ari.manttari@ukkterveyspalvelut.fi, www.ukkterveyspalvelut.fi American Thoracic Society (ATS) 2002 guidelines
LisätiedotLiikunnan hoidollinen merkitys tyypin 1 diabetesta sairastavalla
Liikunnan hoidollinen merkitys tyypin 1 diabetesta sairastavalla Johan Wadén, LT Laakson sairaala, Helsinki Tiimiklubi, Tampere 12.10.2012 Kuka? LL Helsingin yliopisto v. 2004 FinnDiane-tutkimuksessa v.
LisätiedotLiikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus
Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi
LisätiedotKuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa
Kuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa Mikko Tulppo, Dos, FT, LitM Verve, Oulu, Finland Oulun Yliopisto, Oulu, Finland Ennenaikaisten kuolemien Syyt USA:ssa (vuosittain) Sydänperäinen äkkikuolema 300.000
LisätiedotDIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF
DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut
LisätiedotLiikunnan vaikutukset tyypin 1 diabetespotilaiden sydän- ja verenkiertoelimistöön. Rissanen, Antti-Pekka.
https://helda.helsinki.fi Liikunnan vaikutukset tyypin 1 diabetespotilaiden sydän- ja verenkiertoelimistöön Rissanen, Antti-Pekka 2017-11 Rissanen, A-P 2017, ' Liikunnan vaikutukset tyypin 1 diabetespotilaiden
LisätiedotSuoritusta rajoittavat tekijät t korkealla
Suoritusta rajoittavat tekijät t korkealla Juha Peltonen LitT, liikuntafysiologi Huippu-urheilun urheilun kehitysprojektien raportointiseminaari 11.4.2006, Helsinki. Liikuntalääketieteen yksikkö Kliininen
LisätiedotKatsaus tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen lääkehoidon uusiin tuuliin. LT Merja Laine Tampere
Katsaus tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen lääkehoidon uusiin tuuliin LT Merja Laine 23.1.2018 Tampere Eriksson, Laine. Duodecim 2016 Tyypin 2 diabeteksen patofysiologia Nykyisten perusinsuliinien rajoi8eet
LisätiedotFyysisen suorituskyvyn mittaaminen
Fyysisen suorituskyvyn mittaaminen Juha Peltonen LitT, dos. (liikuntafysiologia) Helsingin Liikuntalääketieteen keskus: Helsingin urheilulääkäriasema Urheilulääketieteen säätiö & Liikuntalääketieteen yksikkö
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotVerenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012
Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys
Lisätiedotobesity Diet and physical activity MONIULOTTEINEN FYYSINEN AKTIIVISUUS Mitä se lääkärille kuuluu miten minä liikun?
Mitä se lääkärille kuuluu miten minä liikun.9. MONIULOTTEINEN FYYSINEN AKTIIVISUUS Passivisuus, syke -7 Kevyt, syke 7-9 Mikael Fogelholm Raitsemustieteen professori HY/Elintarvike- ja ympäristötieteiden
LisätiedotDIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI
DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI Outi Heikkilä Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI 1. AIVOJEN INSULIININ FYSIOLOGINEN ROOLI? 2. MITÄ AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI
LisätiedotIntegrated teaching of clinical physiology
Integrated teaching of clinical physiology Dyspnea and chest-pain block Prof. Anssi Sovijärvi 23.10.2013 Kliininen fysiologia; oppikirjasuositus Sovijärvi ym (toim.): Kliinisen fysiologian perusteet, Kustannus
LisätiedotSVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä
SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus
LisätiedotMitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto
Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin
LisätiedotSydän- ja verenkiertoelimistön toiminta rasituksen aikana
Sydän- ja verenkiertelimistön timinta rasituksen aikana Terve Urheilija iltaseminaari 5.3.2013 Niina Mutanen, testauspäällikkö, LitM Tampereen Urheilulääkäriasema 1 Sydän- ja verenkiertelimistö Verenkiertelimistö
LisätiedotAvaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,
Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen
LisätiedotMitä raskausdiabeteksen jälkeen?
Mitä raskausdiabeteksen jälkeen? Diabeteshoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 11.4.2019 Seinäjoki Tiina Vilmi-Kerälä, vs ylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset, Kanta-Hämeen keskussairaala Sidonnaisuudet
LisätiedotSairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät
Sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät 16.2.2018 Sisältö Mitkä tekijät vaikuttavat sairauspoissaoloihin? Akuutit infektiot Krooniset
LisätiedotThe relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses
The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden
LisätiedotMiten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka
Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli
LisätiedotMetabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?
Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes
LisätiedotTämän tapaamisen sisältöä
Fyysisen suorituskyvyn mittaaminen Juha Peltonen LitT, dos. (liikuntafysiologia) Helsingin Liikuntalääketieteen keskus: Helsingin urheilulääkäriasema Urheilulääketieteen säätiö & Liikuntalääketieteen yksikkö
LisätiedotOnko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen
Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure
LisätiedotMitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta
Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä
LisätiedotOptimaalista liikuntaa painonpudottajalle. 12.12.2013, Pori Timo Haikarainen, LitM
Optimaalista liikuntaa painonpudottajalle 12.12.2013, Pori Timo Haikarainen, LitM Sisältö Liikunnan vaikutus fysiologiaan Liikunta painon pudotusta vai painonhallintaa? Liikunnan psyykkiset vaikutukset
LisätiedotURHEILULÄÄKETIEDE 2016
Lisähappi huippu urheilussa hyödyllistä vai huuhaata? Juha Peltonen, LitT, dos. Helsingin urheilulääkäriasema Urheilulääketieteen säätiö; Liikuntalääketieteen yksikkö, Clinicum Helsingin yliopisto URHEILULÄÄKETIEDE
LisätiedotRiittäkö opiskelijoiden työkunto?
Riittäkö opiskelijoiden työkunto? Tuloksia ja ennusteita Stadin AO:n Kehon kuntoindeksi - testeistä vuosilta 2014 ja 2015 LIIKKUVA KOULU LAAJENEE KOHTI AKTIIVISIA OPISKELUYHTEISÖJÄ torstai 1.12.2016 Paasitorni,
LisätiedotMiten suunnittelen potilaani kanssa progressiivisen harjoitusohjelman?
Miten suunnittelen potilaani kanssa progressiivisen harjoitusohjelman? Arto Hautala, FT, THM, ft Laboratoriopäällikkö, Dosentti arto.hautala@verve.fi Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla
Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden
LisätiedotHelsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus
Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys
LisätiedotPULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon
PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ Tee tilaa kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon Lähteet 1. Catapano et al. ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Atherosclerosis 2016;
LisätiedotMikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?
Mikä puuttuu potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Alentaa 1-4 kolesterolia todistetun tehokkaasti Terveysvaikutteiset elintarvikkeet, joihin on lisätty kasvistanolia*, tarjoavat tehokkaan
LisätiedotMetabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa
Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Lena Thorn HYKS, sisätaudit, nefrologian klinikka, Biomedicum Helsinki Sipoon terveyskeskus VIII Valtakunnallinen diabetespäivä 12.11.2009, Dipoli, Espoo Väitöskirjan
LisätiedotLIIKUNNALLINEN SYDÄNKUNTOUTUS NÄKÖKULMIA KUSTANNUSVAIKUTTAVUUTEEN JA KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSEEN
LIIKUNNALLINEN SYDÄNKUNTOUTUS NÄKÖKULMIA KUSTANNUSVAIKUTTAVUUTEEN JA KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSEEN Arto Hautala, FT, THM, ft, Dosentti Tutkimus- ja koulutusjohtaja HUR arto.hautala@hur.fi Konenäön ja signaalianalyysin
LisätiedotMART testi tulokset ja kuvaus. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014
MART testi tulokset ja kuvaus Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014 MART historiaa MART testin kehittäminen alkoi 1987, kun kestävyysvalmentajat
LisätiedotMiten tyypin 2 diabetes liittyy lihomiseen ja katoaa laihtumisen myötä?
Miten tyypin 2 diabetes liittyy lihomiseen ja katoaa laihtumisen myötä? 14.11.2013 Professori Pirjo Nuutila Turun yliopisto pirjo.nuutila@utu.fi Sisält ltö Tyypin 2 diabeteksen syistä Lihavuusleikkauksen
LisätiedotValintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto
Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future
LisätiedotValintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto
Valintakoe klo 12-15 22.5.2014 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Kirjoita tiivistelmä pohjautuen artikkeliin 1 Minimal intensity physical
LisätiedotKurkistus hengityskaasuanalyysin numeroiden taakse & VeriVita-demo
Kurkistus hengityskaasuanalyysin numeroiden taakse & VeriVita-demo Juha Peltonen LitT, dos., tutkimusjohtaja Helsingin urheilulääkäriasema Urheilulääketieteen säätiö & Liikuntalääketieteen yksikkö, Clinicum
LisätiedotTerveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta
LisätiedotMiksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?
Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine
LisätiedotRavitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB
Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB Ravitsemuksen merkitys suorituskyvylle Hyvä nestetasapaino on tärkeää kaikessa harjoittelussa
LisätiedotHMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism
HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings
Lisätiedot1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT
1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit
LisätiedotMiksi hengästyn? Anssi Sovijärvi Kliinisen fysiologian emeritusprofessori, HY
Miksi hengästyn? Anssi Sovijärvi Kliinisen fysiologian emeritusprofessori, HY 3.10.2017 FILHA, reduced version Hapenoton rattaat rasituksessa O2 Kirjassa Sovijärvi A: Miksi hengästyn, Duodecim,2017 Modified
LisätiedotLiikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä
Liikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä Elämäntapa on viime vuosikymmenten aikana muuttunut yhä enemmän istuvaksi. Kuva: Josh Schreiber Shalem 2012: www.discover-yourself.com
LisätiedotKATSAUS. Suorituskykyä rajoittavat tekijät sydämen vajaatoiminnassa onko liikunnalla vaikutusta? Hannu Näveri, Kai Kiilavuori ja Hannu Leinonen
KATSAUS Suorituskykyä rajoittavat tekijät sydämen vajaatoiminnassa onko liikunnalla vaikutusta? Hannu Näveri, Kai Kiilavuori ja Hannu Leinonen Sydämen kroonista vajaatoimintaa sairastavan perusongelma
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,
LisätiedotKun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta. Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013
Kun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013 4/2013 1 Outline Uusia tutkimustuloksia ylipainoisuuden yleisyydestä
LisätiedotDiabetesta sairastava kirurgisessa toimenpiteessä. Jorma Lahtela, Sisätautien klinikka, TAYS
Diabetesta sairastava kirurgisessa toimenpiteessä Jorma Lahtela, Sisätautien klinikka, TAYS 27.1.2015 Sairaalapotilaiden hyperglykemia Hyperglykemian yleisyys Diagnostiset kriteerit Veren glukoosin vaikutus
LisätiedotBiosignaalien mittaaminen haasteena stressi. Tulppo Mikko Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö
Biosignaalien mittaaminen haasteena stressi Tulppo Mikko Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Ookkonää kuullu Miten stressi ilmenee? Stressin määritelmä? Stressin
LisätiedotOnko testosteronihoito turvallista?
Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll
LisätiedotPerustelut HbA1c:n yksikön muutokseksi 1.1.2016 lähtien
Perustelut HbA1c:n yksikön muutokseksi 1.1.2016 lähtien Ilkka Penttilä Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos 70100 Kuopio Ilkka.penttila@uef.fi HbA1c ja diabeteksen komplikaatioriski Hemoglobin heterotetramer,
LisätiedotMiten munuaistauti vaikuttaa diabeteksen hoitoon?
Miten munuaistauti vaikuttaa diabeteksen hoitoon? Kim Pettersson-Fernholm LT, Sisätautien ja Nefrologian Erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia Valtakunnallinen Diabetespäivä 17.11.2015 Sidonnaisuudet
LisätiedotVoiko työstressiä mitata? Jussi Konttinen Työterveyslaitos 20.5.2014
Voiko työstressiä mitata? Jussi Konttinen Työterveyslaitos 20.5.2014 VOIKO TYÖSTRESSIÄ MITATA? Ei,mutta Stressistä ja työstressistä Menetelmistä Kyllä, mutta Päättelyketjusta Mittaamisen sudenkuopista
LisätiedotOVATKO SUOLAN SAANNIN SUOSITUKSET KUNNOSSA?
OVATKO SUOLAN SAANNIN SUOSITUKSET KUNNOSSA? Carol Forsblom, DMSc FinnDiane, kansainvälinen koordinaattori Folkhälsanin tutkimuskeskus Sisätautilääkäripäivät 23.11.2012, Biomedicum Helsinki Sidonnaisuudet
LisätiedotMaha-suolikanava ja tyypin 2 diabetes
Maha-suolikanava ja tyypin 2 diabetes Tutkimuksia positroniemissiotomografialla Henri Honka, LT Erikoistuva lääkäri (sisätaudit) Turun yliopisto ja Eksote Maha-suolikanava terveellä ja diabeetikolla Glukoosi
LisätiedotSUOMALAISTEN HYVINVOINTI TÄNÄÄN HAVAINTOJA FIRSTBEAT TIETOKANNASTA
SUOMALAISTEN HYVINVOINTI TÄNÄÄN HAVAINTOJA FIRSTBEAT TIETOKANNASTA Tero Myllymäki Fysiologisen tutkimuksen johtaja Firstbeat Firstbeat stressipäivä 2018 FYYSINEN AKTIIVISUUS, UNI, STRESSINHALLINTA, RUOKAVALIO
LisätiedotVaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa
Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa LL Sergei Iljukov Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Terveys on täydellinen fyysisen,
LisätiedotMikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan?
Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan? LAURA KIVELÄ, LK LASTEN TERVEYDEN TUTKIMUSKESKUS TAMPEREEN YLIOPISTO JA YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 17.11.2015, VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ Esityksen sisältö
LisätiedotDiabetes. Diabetespäiväkirja
Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen ruokavalion välillä.
LisätiedotDiabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala
Diabetesepidemia aikamme tsunami Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Diabetes on valtava terveysongelma maailmassa 2014 2035 Suomessa on n. 500,000
LisätiedotDIABETEKSEN KÄYPÄ HOITO - SUOSITUKSEN PÄIVITYS 12.9.2013. Merja Laine 3.12.2015
DIABETEKSEN KÄYPÄ HOITO - SUOSITUKSEN PÄIVITYS 12.9.2013 Merja Laine 3.12.2015 Tyypin 2 diabetes ja komplikaahot Diabeettinen Diabetic retinopatia retinopathy Leading cause Suurin of blindness sokeuteen
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KOULUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT LIIKUNTABIOLOGIAN LAITOKSELLA. Heikki Kyröläinen, professori Laitoksen pedagoginen johtaja
KOULUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT LIIKUNTABIOLOGIAN LAITOKSELLA Heikki Kyröläinen, professori Laitoksen pedagoginen johtaja KANSAINVÄLISYYS EDISTÄÄ KOULUTUSTA JA TUTKIMUSTA - Aalborg University (Denmark) - Appalachian
LisätiedotT2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri
T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri LT Merja Laine; HUS, Vantaan kaupunki, HY Yleislääke9eteen erikoislääkäri Diabeteksen hoidon erityispätevyys, Haavanhoidon erityispätevyys VANTAA 2018 - asukkaita 222
LisätiedotSISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS
UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c
LisätiedotProteiinit liikkuvan naisen ruokavaliossa
Proteiinit liikkuvan naisen ruokavaliossa Jan Verho TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Proteiinin saantisuositus Suomessa (VRN 2014) 18 64 vuotiaat: 1,1 1,3 g/kg/vrk, 10 20 E% Yli 65 vuotiaat: 1,2
LisätiedotSinun elämääsi varten.
Sinun elämääsi varten. Helppo. Luotettava. Huomaamaton. Helppo Luotettava Huomaamaton Accu-Chek Insight Experience what s possible. Accu-Chek Insight on täydellinen järjestelmä helpottamaan diabeetikon
LisätiedotRavinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö
Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset
LisätiedotElämänkaari GDM- raskauden jälkeen. Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti
Elämänkaari GDM- raskauden jälkeen Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti Sidonnaisuudet -UKK-instituutti, tutkimusjohtaja -Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, seksuaali- ja lisääntymisterveyden
LisätiedotKASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO
KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO Näyttöä väestötutkimuksista, 1960 2015 www.puolikiloa.fi 2 Meta- analyysi Tutkimus Maa Vuodet Key ym. 1999 Adven7st Mortality USA 1960 65 Mukana Adven7st
LisätiedotMolekyylibiologia liikuntatutkijan työkaluna Miten liikunta tai liikkumattomuus muokkaa solujamme ja kudoksiamme?
Molekyylibiologia liikuntatutkijan työkaluna Miten liikunta tai liikkumattomuus muokkaa solujamme ja kudoksiamme? Riikka Kivelä, LitT Tutkijatohtori Molekyyli ja syöpäbiologian tutkimusohjelma Lääketieteellinenen
LisätiedotTerveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli
TERVEYSLIIKUNNAKSI KUTSUTAAN SÄÄNNÖLLISTÄ FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA, JOKA TUOTTAA SELVÄÄ TERVEYSHYÖTYÄ (passiivisiin elintapoihin verrattuna) ILMAN LIIKUNTAAN LIITTYVIÄ MAHDOLLISIA RISKEJÄ Arki- eli hyötyliikunta
LisätiedotAlkoholin suurkulutuksen tunnistaminen laboratoriodiagnostiikalla. Onni Niemelä
Alkoholin suurkulutuksen tunnistaminen laboratoriodiagnostiikalla Onni Niemelä EPSHP Seinäjoki 7.9.2009 Tausta Jo 12 % aikuisväestöstä kuluttaa alkoholia niin paljon, että terveyshaittoja aiheuttavat rajat
LisätiedotMitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa
Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satasairaala Satakunnan sairaanhoitopiiri 1 18.2.2019 Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Mikä diabetes on? Diabetes sairaus,
LisätiedotTimo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi?
Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi? Sepelvaltimotauti Ei ole vielä voitettu Olisi 80%:sti ehkäistävissä, jos syötäisiin terveellisimmin, liikuttaisiin enemmän ja vältettäisiin
LisätiedotDiabeetikon sydän. Juha Mustonen
Katsaus Diabeetikon sydän Juha Mustonen Sepelvaltimotauti on diabeetikoilla selvästi yleisempi kuin muilla vastaavan ikäisillä. Sen lääkehoidossa ei ole käytännön eroja diabeetikoiden ja muiden välillä.
LisätiedotHyvä liikehallinta suojaa vammoilta
Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Kuva: Mika Hilska Irja Lahtinen Tutkimuskoordinaattori Fysioterapeutti Tampereen Urheilulääkäriasema 350 000 liikuntavammaa / vuosi Parkkari et. al. 1 Miksi liikuntavammojen
LisätiedotFINLAND Land of Beautiful Widows. 1 Sydän- ja verisuonisairauksien lääkehoidon perusteet SISÄLTÖ HYPERTENSION SILENT KILLER
SISÄLTÖ Sydän- ja verisuonisairauksien lääkehoidon perusteet Professori Eero Mervaala Biolääketieteen laitos Farmakologia Helsingin yliopisto Sydän- ja verisuonisairaudet ja niiden ehkäisy Lyhyt kertaus
LisätiedotProteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa. Jan Verho 5.11.2014
Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa Jan Verho 5.11.2014 Urheilija tarvitsee proteiinia 1. Proteiinisynteesin raaka-aineeksi Päivittäinen tarve kasvaa 2. Stimuloimaan lihasproteiinisynteesiä
LisätiedotTYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma?
TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma? Arto Hautala Laboratoriopäällikkö, Dosentti Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research Oulu Sisältö 1. Liikunnasta elämäntapa 2. Turvallista
LisätiedotKuntokatsastus uusi mahdollisuus ryhmäläisten kestävyyskunnon testaamiseen
Kuntokatsastus uusi mahdollisuus ryhmäläisten kestävyyskunnon testaamiseen Ryhmäohjaajien verkostopäivä uusia työvälineitä ohjaustyöhön. KSSHP 26.4.2019. Jarmo Heiskanen Testauspäällikkö, LitM LIKES-tutkimuskeskus
LisätiedotVIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS
VIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS - FYSIOTERAPEUTIN KÄYTÄNNÖN NÄKEMYS Fysioterapeutti, TtM Minna Törnävä, TAYS ft, erityistason seksuaaliterapeutti (NACS),TtM, TtT-opisk SIDONNAISUUDET KAHDEN
LisätiedotFabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki
Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki 31.10.2018 Fabryn tauti Lysosomaalinen kertymäsairaus Glykosfingolipidisubstraattien kertyminen plasmaan, virtsaan
LisätiedotVerenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota
Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Ilkka Kantola Hoyl, dosentti. Sisätautien el TYKS sisätautien klinikka Hypertension and Target-Organ Sequelae Eyes Retinopathy
LisätiedotSuunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja 30 vuoden ajalta. Turun Seudun Urheiluakatemia Turku 1.2.2015
Suunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja vuoden ajalta Turun Seudun Urheiluakatemia Turku.. Jukka Kapanen Liikuntatieteen maisteri Jyväskylän yliopistosta 9 Testauspäällikkönä Oulun
LisätiedotElämänkulku ja vanheneminen
Elämänkulku ja vanheneminen Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden
LisätiedotSydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,
Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotMistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?
Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa
LisätiedotAinoa tapa pysyä terveenä on syödä sitä mitä ei halua, juoda sitä mistä ei pidä ja tehdä sitä minkä mieluummin jättäisi tekemättä
Tyypin 2 diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän ennaltaehkäisy elintapamuutos vai lääkehoito? Ainoa tapa pysyä terveenä on syödä sitä mitä ei halua, juoda sitä mistä ei pidä ja tehdä sitä minkä mieluummin
LisätiedotKäypä hoito suositus mitä uutta tyypin 2 diabeteksen hoitoon?
Käypä hoito suositus mitä uutta tyypin 2 diabeteksen hoitoon? Työterveyslaitos 23.5.2008 LL TIMO VALLE KANSANTERVEYSLAITOS & MEHILÄINEN DIABETESKLINIKKA Varusmiesten keskipaino Santtila et al. Med Sci
LisätiedotRavitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta
Ravitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden
LisätiedotTyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula
Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko
LisätiedotSosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.
Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,
LisätiedotIkäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne
11.11.2014 Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne Merja Rantakokko, TtT Gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Osallisuus Mukanaoloa, vaikuttamista sekä huolenpitoa ja
LisätiedotThe evolution of mankind... 80
L1: RESISTENSSI JA INTEGROIVA AINEENVAIHDUNTA PAINOINDEKSI = paino / pituus 2 112.213 Biomedicum Helsinki Anna Kotronen, dosentti Helsingin yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Normaali painoindeksi
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?
TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot
Lisätiedot