FYYSISEN SUORITUSKYVYN MITTAAMINEN POLKUPYÖRÄERGOMETRIALLA. Helsingin yliopisto Biolääketieteen laitos/fysiologia 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FYYSISEN SUORITUSKYVYN MITTAAMINEN POLKUPYÖRÄERGOMETRIALLA. Helsingin yliopisto Biolääketieteen laitos/fysiologia 2013"

Transkriptio

1 1 F1 FYYSISEN SUORITUSKYVYN MITTAAMINEN POLKUPYÖRÄERGOMETRIALLA

2 2 SISÄLTÖ 1. Mitä tarkoitetaan fyysisellä suorituskyvyllä? 1.1. Miksi fyysistä suorituskykyä tutkitaan? 1.2. Mitä hyötyä on hyvästä fyysisestä suorituskyvystä? 2. Eri elintoimintojen sopeutuminen fyysiseen rasitukseen 2.1. Lihasten aineenvaihdunta Lihassyytyypit Lihasten energialähteet Lihasten hapenotto, happivelka 2.2. Verenkiertoelimistö Syke. Iskutilavuus. Verivirtauksen jakautuminen Veren hapensitomiskyky. Arteriovenöösinen happiero Hengityselimistö Keuhkojen verivirtaus ja diffuusiokapasiteetti Keuhkotuuletus 3. Fyysisen suorituskyvyn mittaaminen 3.1. Rasitustapoja Polkupyöräergometri. Juoksumatto. Portaat 3.2. Mittaustapoja Maksimaalinen aerobinen teho l. maksimaalinen hapenotto. PWC Kliiniset rasituskokeet. Subjektiivisen rasitusasteen arviointiasteikko. 4. Kurssityön suoritusohje 1. MITÄ TARKOITETAAN FYYSISELLÄ SUORITUSKYVYLLÄ? Määritelmiä. Hyvin yleisesti käsitettynä voidaan fyysisellä suorituskyvyllä tarkoittaa kykyä selviytyä mistä tahansa lihastyötä vaativasta tehtävästä. Tässä kyvyssä voidaan erottaa esimerkiksi seuraavia osatekijöitä: henkilön motivaatio ja taito suunnitella työn suoritus vallitsevien olosuhteiden mukaan (taktiikka), hermoston kyky koordinoida lihasyiden ja lihasten toimintaa (voima, tekniikka) ja lihasten kyky tuottaa mekaanista energiaa (Kuva 1). Näiden osatekijöiden suhteellinen merkitys riippuu tehtävän luonteesta. Tikanheitossa ei tarvita suurta energiantuotantoa, mutta hyvä tekniikka on välttämätön; korkeushypyssä lihasvoima ja tekniikka ovat ensisijaisen tärkeitä; pitkänmatkanjuoksussa ja murtomaahiihdossa nopeuden määrää suureksi osaksi energiantuotannon kapasiteetti; tekniikka on tärkeämpää hiihdossa kuin juoksussa, molemmissa ovat suuri rasituksensietokyky ja motivaatio välttämättömiä taistelussa väsymystä vastaan.

3 3 Kuva 1. Fyysisen suorituskyvyn osatekijät. Tässä työssä fyysisellä suorituskyvyllä tarkoitetaan elimistön kykyä suoriutua useita minuutteja jatkuvasta, dynaamisesta ja laajoja lihasryhmiä kuormittavasta yksinkertaisesta tehtävästä (esim. juoksusta tai pyöräilystä). Näin määriteltyä fyysistä suorituskykyä tarkasteltaessa päähuomio kohdistuu lihasten energiantuotantokapasiteettiin ja huomiotta jäävät lähes kokonaan henkilön motivaatio ja taktiikka, lihasten koordinaatio, lihasvoima ja lihasten supistusnopeus. Lihasten energiantuotantokapasiteetti on riippuvainen pääasiassa aerobisen aineenvaihdunnan kapasiteetista; anaerobisen aineenvaihdunnan kapasiteetti on vain murto osa aerobisesta kapasiteetista. Käsite fyysinen suorituskyky on siten merkitykseltään lähellä käsitettä aerobinen suorituskyky, jolla tarkoitetaan elimistön maksimaalista aerobista energiantuotantokapasiteettia. Edellä esitetty fyysisen suorituskyvyn määritelmä vastannee myös termin merkitystä yleiskielessä. Fyysistä suorituskykyä voidaan tutkia hyvin monenlaisin menetelmin ja mittaustavoista riippuen saadaan erilaisia fyysisen suorituskyvyn indikaattoreita. Liikuntafysiologiassa ja kliinisessä fysiologiassa kuvattaessa fyysistä suorituskykyä käytetään usein vain näiden indikaattoreiden nimityksiä, kuten esimerkiksi syketiheys, maksimaalinen hapenottokyky tai verenkiertoelimistön kapasiteetti (Kuva 2). Miksi fyysistä suorituskykyä tutkitaan? Fyysistä suorituskykyä tutkitaan urheilufysiologiassa selvitettäessä keinoja parantaa suurta energiantuotantokapasiteettia vaativia urheilusuorituksia. Tärkeimpiä tutkimuskohteita elimistössä ovat tällöin lihasaineenvaihdunta ja verenkierto. Fyysinen suorituskyky on tärkeä tutkimuskohde myös kliinisessä lääketieteessä. Kliinisessä rasituskokeessa selvitetään, onko potilaan fyysinen suorituskyky alentunut. Tätä tietoa tarvitaan esimerkiksi sairauden vaikeusasteen, potilaan leikkauskelpoisuuden tai työkyvyn arvioinnissa. Tavallisimpia fyysistä suorituskykyä alentavia sairauksia ovat sydän ja keuhkosairaudet. Fyysisen suorituskyvyn mittauksia suoritetaan nykyisin myös kuntokouluissa. Tavallisen, terveen väestön kunnon testaaminen liittyy yleensä kuntoliikunnan tehokkuuden toteamiseen.

4 4 Kuva 2. Koehenkilö saa tehtävän. Hän suoriutuu tehtävän aiheuttamasta kuormasta käyttämällä lihasvoimaa. Tehtävän hänelle aiheuttamaa rasitusta voidaan arvioida syketiheytenä, verenpaineena, hapenkulutuksena jne. Koehenkilön suorituskyky vaikuttaa rasitukseen: mitä parempi suorituskyky, sitä alhaisempi rasitus. Hyötysuhde* kuvaa suoritukseen vaaditun työn ja siihen kulutetun energian välistä suhdetta ja vaikuttaa myös rasitukseen: mitä huonompi hyötysuhde, sitä suurempi rasitus (ts. sitä suurempi osa kulutetusta energiasta menee hukkaan ja kuorman voittamiseksi energiantuotantoa täytyy lisätä). (* ei tarkoiteta lihaksen hyötysuhdetta muuttaa energia mekaaniseksi työksi) Mitä hyötyä on hyvästä fyysisestä suorituskyvystä? Hyvä fyysinen suorituskyky on eduksi jokaiselle, ei ainoastaan urheilijoille ja raskasta ruumiillista työtä tekeville. Fyysisen kunnon ylläpito edistää henkistä hyvinvointia, ehkäisee liikalihavuutta ja helpottaa elimistön sopeutumista uusiin olosuhteisiin, kuten rasitukseen, lämpötilan ja ilmanpaineen muutoksiin ja erilaisiin vuodelepoa ja kuntoutumista vaativiin sairauksiin. 2. ERI ELINTOIMINTOJEN SOPEUTUMINEN FYYSISEEN RASITUKSEEN Lihasten energiantuotannon kasvaessa kasvavat myös kaikkiin lihasaineenvaihduntaa palveleviin elintoimintoihin kohdistuvat vaatimukset. Lihasten aerobinen energiantuotanto voi lepotasosta kohota 20 kertaiseksi, mikä merkitsee, että hengitys ja verenkiertoelimistön on tyydytettävä lihasten kaksikymmentäkertaistunut hapentarve ja samassa suhteessa kasvanut veden, hiilidioksidin, lämmön ja kuona aineiden poiskuljetustarve. Elimistön rasituksensietokyky riippuu siis hyvin monimutkaisesta ympäristön ja elimistön eri säätelyjärjestelmien vuorovaikutuksesta (Kuva 3). Terveessä elimistössä dynaamisen rasituksen aikana lihasten aerobisen energiantuotannon ylärajan määräävät lihasten aerobinen energiantuotantokapasiteetti ja verenkierron kyky toimittaa verta työskenteleviin lihaksiin. Ilmeisesti ratkaisematon kiista on, asettaako suorituskyvyn ylärajan verenkierron kapasiteetti vai lihasten aineenvaihduntakapasiteetti. Kumpaakin näkemystä tukevia tutkimustuloksia on julkaistu runsaasti. Varmaa on, että nämä suorituskyvyn eri osatekijät on mitoitettu melko tarkkaan toisiaan vastaaviksi. Tämä merkitsee esimerkiksi sitä, että fyysisen suorituskyvyn parantuessa sekä lihasten hapenkäyttökapasiteetti että elimistön hapenkuljetuskapasiteetti kasvavat. Terveessä elimistössä veren happeutuminen (oksigenaatio) keuhkoissa on täydellistä kovassakin rasituksessa. Hengityselinten toiminta ei siis rajoita fyysistä suorituskykyä.

5 Kuva 3. Aerobisen suorituskyvyn kannalta tärkeimpiä ovat hapen kuljetukseen ja käyttöön liittyvät tekijät. Näitä kuvataan yllä olevassa kaaviossa, jossa 1 tarkoittaa hengitysilman happiosapainetta, 2 alveolaariventilaatiota, 3 hapen diffuusiokapasiteettia, 4 sydämen minuuttitilavuutta, 5 verenvirtauksen jakautumista rasituksen aikana, 6 hapen siirtymistä lihassoluihin, 7 lihassolujen hapenkäyttökapasiteettia (metabolia + hermoston toiminta). Suurin osa fyysistä suorituskykyä alentavista sairauksista rajoittaa lihasten hapensaantia. Patofysiologisia muutoksia voidaan todeta alveolituuletuksessa tai sen jakautumisessa, keuhkojen diffuusiokapasiteetissa, keuhkojen verenvirtauksessa tai sen jakautumisessa ja systeemisen verenvirtauksen jakautumisessa rasituksen aikana. Tavallisimmin kyse on erilaisista keuhko ja lihasaineenvaihdunnan, verenkiertoelimistön ja hengityselimistön sopeutumisesta rasitukseen Lihasten aineenvaihdunta Hapensaannin ollessa turvattua lihasten aerobinen energiantuotantokapasiteetti riippuu mm. lihassyiden määrästä, laadusta, energialähteiden määrästä, palamistuotteiden määrästä, lihasten lämpötilasta ja nestetasapainosta. Seuraavassa tarkastellaan näitä tekijöitä lyhyesti. Lihassyyt. Lihaksessa syiden lukumäärä ja punaisten ja valkoisten syiden jakauma ovat geneettisesti määräytyneet, ja erot ovat sekä lihaskohtaisia että yksilökohtaisia. Vaikka intensiivisen harjoittelun avulla voidaan vaikuttaa jakaumaan ja mahdollisesti myös lihassyiden määrään, on arveltu, että perimä osaltaan rajoittaa yksilön lihasten suurinta mahdollista energiantuotantokapasiteettia. Fyysisen suorituskyvyn kannalta perimällä on merkitystä vain kilpaurheilussa. Lihasten energianlähteet. Elimistön pääasiallisina energialähteinä toimivat triglyseridit ja glukoosi. Rasvavarastojen energiapitoisuus on n. 25 kj/g, kun taas glykogeenina varastoidun glukoosin vain n. 4 kj/g. Tämä ero johtuu osaksi varastojen erilaisesta vesipitoisuudesta. Varastojen mukanakuljetuksen kannalta on energian varastointi rasvakudokseen huomattavasti edullisempaa kuin varastointi glykogeeniksi. Kuitenkin raskaan työn aikana suurin osa energiasta otetaan glykogeenista. Rasituksen alussa käytetään lihaksen omat glykogeenivarastot. Kuvassa 4 nähdään tuloksia kokeesta, jossa lihasbiopsianäytteistä tutkittiin nelipäisen reisilihaksen glykogeenivarastojen ehtymistä polkupyörä rasituksessa, jonka aikana elimistön hapenotto oli 77 % maksimaalisesta. Koehenkilöinä oli 10 harjaantunutta ja 10 harjaantumatonta nuorta miestä.

6 6 Kuva 4. Lihaksen glykogeenivarastojen ehtyminen rasituksen aikana. Lihaksen glykogeenivarastot tyhjenivät noin tunnissa tämän suuruisessa rasituksessa. Varastojen tyhjentyessä lihas saa glukoosia maksasta verenkierron mukana. Raskaan työn kestoa rajoittavat ensisijaisesti lihasten omat glykogeenivarastot; mitä suuremmat varastot, sitä kauemmin voidaan työtä jatkaa. Harjaantuneilla glykogeenivarastot ovat jonkin verran suuremmat kuin harjaantumattomilla, mikä näkyy myös kuvasta 4. Energialähteiden hyväksikäyttö rasituksen aikana riippuu paitsi kuormituksen suuruudesta, niin myös useista aineenvaihduntaan vaikuttavista hormoneista. Fyysisen rasituksen yhteydessä on havaittu muutoksia seuraavien hormonien tuotannossa: tyroksiini, glukagoni, insuliini, noradrenaliini, adrenaliini, kortisoli ja muut kortikoidit, kasvuhormoni, sukuhormonit ja anaboliset steroidit. Toistuva, pitkäkestoinen ja raskas fyysinen harjoittelu aiheuttaa muutoksia hormonivasteissa; tämän ansiosta esimerkiksi rasvojen hyväksikäyttöä rasituksen aikana voidaan parantaa harjoittelulla. Lihasten hapenotto, happivelka. Yhtä käytettyä happilitraa kohden tuotetaan kudoksissa n. 21 kj energiaa. Lihakset pystyvät muuttamaan tästä n. 23% mekaaniseksi energiaksi. Elimistön hapenkulutuksen avulla voidaan siten arvioida tehdyn työn määrää. Hapenottoa mitataan siten, että uloshengitysilmaa kerätään esim. 1 min ajan ja analysoidaan ilman tilavuus ja siinä olevan hapen ja hiilidioksidin määrä. Kun sisäänhengitysilman koostumus tunnetaan, voidaan laskea elimistön hapenotto tämän minuutin aikana. Kuva 5. Hapenotto tasaisen submaksimaalisen rasituksen aikana ja sen jälkeen.

7 Kuva 5 osoittaa, miten submaksimaalisen vakiorasituksen alkaessa hapenotto kasvaa ensimmäisten 1 2 minuutin aikana ja saavuttaa sitten vakaan tason, jossa hapenotto vastaa kudosten hapentarvetta. Tämä tarkoittaa sitä, että työskentelevä lihas tuottaa suoritukseen käyttämänsä energian pelkästään aerobisesti. Kuvaajassa vasemmalla merkitty viivoitettu alue tarkoittaa sitä osuutta lihaksen suorituksen alussa käyttämästä energiasta, joka on tuotettu anaerobisesti (koska verenkierto ei ole vielä ehtinyt sopeutua kasvaneeseen hapentarpeeseen). Tätä lihaksen anaerobisesti tuottamaa energiaa kutsutaan happivelaksi. Rasituksen loputtua hapenotto palautuu vähitellen lepotasoon (kuvaajassa oikealla alhaalla merkitty viivoitettu alue, excess post exercise oxygen consumption, EPOC). Sitä hapenkulutusta (energiantuotantoa), joka rasituksen jälkeen ylittää lihaksen hapenkulutuksen, käytetään happivelan takaisinmaksuun. Sitä käytetään: 1) lihasten glykogeenivarastojen täydentämiseen, 2) elimistön happivarastojen täyttämiseen, 3) anaerobisten metaboliittien aerobiseen hävittämiseen, 4) lihastyön kohottaman ruumiinlämmön normalisoimiseen, 5) elimistön kohonneen metabolian ylläpitämiseen (kohonnut metabolia johtuu kudosten lämpötilan noususta ja mahdollisesti vapautuneesta adrenaliinista), 6) tyydyttämään aktiivisten hengityslihasten ja sydämen lisääntynyttä hapentarvetta. Submaksimaalisessa rasituksessa saavutettava vakaa tila hapenotossa on ns. steady state. Vakaassa tilassa hapenotto on yhtä suuri kuin lihasten hapentarve eli lihaksen käyttämä energia pystytään tuottamaan kokonaisuudessaan aerobisesti. Tällöin myös hapenottoa kuvaavat rasitusindikaattorit (syke, sydämen minuuttitilavuus ja hengityksen minuuttitilavuus) ovat saavuttaneet jokseenkin vakaan tason. Submaksimaalisella rasituksella tarkoitetaan työtä, jonka aikainen hapenotto on maksimaalista hapenottoa pienempi. Steady state saavutetaan submaksimaalisessa rasituksessa 3 4 minuutin kuluessa rasituksen alkamisesta. Kuva 6 osoittaa hapenoton muutoksia (mitattu 5 min kuluttua rasituksen alkamisesta) erisuuruisilla kuormituksilla polkupyörärasituskokeen aikana ja kertoo, että tasapainotilassa mitattu hapenotto kasvaa lineaarisessa suhteessa kuormitukseen. Kuormituksen kasvaessa hyvin suureksi maksimaalinen hapenotto saavutetaan ja käyrä muuttuu vaakasuoraksi ( leveling off ). Kuva 6. Elimistön hapenoton ja veren maitohappopitoisuuden riippuvuus kuormituksesta 7 Vakaata tilaa voidaan ylläpitää ainakin tunnin ajan hapenkulutuksen ollessa vähemmän kuin puolet maksimaalisesta. Erittäin hyvin harjaantuneet henkilöt pystyvät ylläpitämään sitä suhteellisesti suuremmilla kuormituksilla, jotkut murtomaahiihtäjät voivat työskennellä yli tunnin vakaassa tilassa kuormituksella, joka vaatii 85 % heidän aerobisesta kapasiteetistaan. Yleensä lähestyttäessä maksimaalista hapenottotasoa, ei henkilö kykene saavuttamaan vakaata tilaa edes muutamiksi minuuteiksi. Kuvasta 6 nähdään, miten anaerobisessa metaboliassa syntyvän maitohapon määrä veressä kasvaa jyrkästi suurilla kuormituksilla. Kun maitohapon muodostus on runsasta, suoritus

8 keskeytyy nopeasti väsymisen vuoksi. Maitohapon kertymisen perusteella voidaan siten arvioida työn rasittavuutta. Väsymisen ja maitohapon muodostumisen välisestä yhteydestä ja yleensä väsymisen fysiologisista mekanismeista voi lukea tarkemmin oppikirjasta Boron ja Boulpaep (2009 ja 2012), sivulta 1257 alkaen. Lämpötila ja nestetasapaino. Lihasten hyötysuhde dynaamisessa, laajoihin lihasryhmiin kohdistuvassa työssä on noin 23%, metabolisesta energiasta muuttuu siis 77% lämmöksi. Yleensä rasituksen aikana ruumiin lämpötila nousee, joskus jopa 40 asteeseen. Lämpötilan nousu lepotason yläpuolelle nopeuttaa metaboliaa ja lisää siten lihasten hapenottokykyä. Osittain tähän perustuu urheilusuorituksia edeltävän lämmittelyn vaikutus tuloksiin. Lihasten lämpötilan lasku puolestaan alentaa hapenottokykyä. Elimistön lämpötilamuutokset muodostuvat fyysisen suorituskyvyn kannalta merkitseviksi yleensä vain, mikäli ympäristö on poikkeuksellisen kylmä, kuuma tai kostea tai mikäli henkilön vaatetus on epäasiallinen. Kovassa rasituksessa hikeä haihtuu jopa 2 l/h. Pitkäkestoisessa rasituksessa menetetyn nesteen korvaaminen on välttämätöntä hikoilun ylläpitämiseksi ja normaalin verivolyymin säilyttämiseksi. Nestesubstituutiota rajoittaa suoliston imeytymiskyky; rasituksen aikana vettä imeytyy vain litran verran tunnissa. Osittain nestehukkaa korvaa metabolinen vesi. Hien mukana menetetään elektrolyyttejä, mutta elektrolyyttitasapainohäiriöitä ilmenee kuitenkin vasta useita kymmeniä tunteja kestävässä rasituksessa Verenkiertoelimistö Aerobisen suorituskyvyn kannalta toinen ratkaiseva tekijä (lihasten energiantuotantokapasiteetin lisäksi) on verenkiertojärjestelmän kyky toimittaa verta työskenteleviin kudoksiin, ts. sydämen maksimaalisen minuuttitilavuuden suuruus ja veren ohjautuminen toimiviin lihaksiin. Rasituksen alkaessa, tai jo sitä ennen, aivokuoren ja väliaivojen toiminta aiheuttaa yleisen sympaattisen aktivaation; sydämen lyöntitiheys ja voima kasvavat ja verenkierron vastussuonet supistuvat (tulevaan suoritukseen osallistuvissa lihaksissa laajenevat!). Lihasten verenvirtaus kasvaa rasituksen kestäessä paikallisten säätelymekanismien, hapenpuutteen, metaboliittien kertymisen ja lämpötilan nousun aiheuttaman verisuonten laajenemisen johdosta. Syketiheys. Leposyke on yksilöllinen, mutta maksimisyke terveillä henkilöillä on lähes yksinomaan iästä riippuva (Kuva 7). Maksimisykkeen aikana on sydämen minuuttivolyymi maksimaalinen. 8 Kuva 7. Maksimaalisen syketiheyden riippuvuus iästä.

9 Submaksimaalisen rasituksen alkaessa syke nousee kunnes se saavuttaa vakaan tason 3 4 minuutin kuluttua rasituksen alkamisesta. Kuormituksen suuruudesta riippuu, kuinka kauan vakaata tilaa voidaan ylläpitää. Kun puhutaan määrättyä kuormitusta vastaavasta syketasosta, tarkoitetaan yleensä vakaassa tilassa mitattua syketiheyttä. Vakaassa tilassa mitattu syketiheys kasvaa lineaarisessa suhteessa submaksimaalisen kuormituksen kasvuun hyvin monen tyyppisessä dynaamisessa työssä. Kuva 8. Syketiheyden ja iskutilavuuden riippuvuus hapenotosta. 9 Kuvassa 8 esitetään mittaustuloksia kokeesta, jossa seurattiin nuorten henkilöiden syketiheyttä ja sydämen iskutilavuutta (röntgenologisesti) erisuuruisten kuormitusten aikana. Kuormituksen mittana kuvassa on hapenoton suhteellinen osuus maksimaalisesta hapenotosta. Kuvasta ilmenee, että sykevaste on suorassa suhteessa kuormitukseen kuormituksen ollessa alle 80 % maksimaalista hapenottoa vastaavasta kuormituksesta. Tämä lineaarinen alue vastaa sitä kuormitusaluetta, jolla elimistö voi saavuttaa vakaan tilan ainakin muutaman minuutin ajaksi. Iskutilavuus: Sydämen iskutilavuus riippuu yksilön koosta, asennosta ja fyysisestä suorituskyvystä. Iskutilavuus on levossa suurimmillaan makuuasennossa. Pystyynnousu vähentää iskutilavuutta jopa 30 %; kompensatorinen sykkeen nousu estää minuuttivolyymin laskua. Rasituksen aikana pystyasennossa iskutilavuus aluksi kasvaa laskimopaluun lisääntymisen vuoksi, mutta saavuttaa maksiminsa syketiheyden ollessa /min. Syketiheyden kasvaessa tätä korkeammaksi laskimopaluu vakioituu ja iskutilavuuskin vakioituu, jolloin minuuttitilavuuden kasvu on syketiheyden kasvusta riippuvaa. Makuuasennossa rasitettaessa iskutilavuuden kasvu on vähäistä. Kuvassa 8 nähdään iskutilavuuden mittaustuloksia istuvassa asennossa suoritetun rasituskokeen aikana. Sydämen iskutilavuus on terveellä suorassa suhteessa kammioiden tilavuuteen ja iskutilavuus on suurempi henkilöillä, joilla on suurempi maksimaalinen minuuttivolyymi ja maksimaalinen hapenotto verrattuna muihin henkilöihin. Maksimaalisen hapenoton lisääntyessä sydämen koko, iskutilavuus ja maksimaalinen minuuttivolyymi aina kasvavat. Verenvirtauksen jakautuminen. Rasituksen aikana sympatikusaktivaatio aiheuttaa perifeeristen vastussuonten supistumisen. Sentraalinen säätely ei kuitenkaan pääse vaikuttamaan toimiviin lihaksiin; hapentarve, lämpötilan nousu sekä hiilidioksidin ja kuona aineiden kertyminen lihaksiin aiheuttavat ja pitävät yllä paikallista vasodilataatiota. Kuva 9 esittää verenvertauksen jakautumista levossa ja rasituksessa. Siitä nähdään, että minuuttivolyymin lisäyksestä pystytään rasituksen aikana ohjaamaan valtaosa lihaksiin. Kuumassa ympäristössä merkittävä osa minuuttivolyymistä ohjautuu ihokudokseen lämmönpoiston vuoksi ja voi johtaa suorituksen keskeytymiseen tai pakottaa pienentämään kuormitustasoa.

10 Veren hapensitomiskyky. Verenkierron hapenkuljetuskapasiteetti on riippuvainen hemoglobiinin määrästä ja sen kyvystä sitoa happea; vereen fysikaalisesti liuenneen hapen osuus on merkityksetön. Kokonaishemoglobiini riippuu punasolujen hemoglobiinipitoisuudesta, hematokriitistä (verisolujen, lähinnä punasolujen, suhteellinen osuus koko veritilavuudesta; esim tai 40 %). Riittävä plasmamäärä on punasolujen kuljetukselle välttämätöntä. Hapen sitoutuminen hemoglobiiniin riippuu hapen osapaineesta, hiilidioksidin osapaineesta, ph:sta, lämpötilasta ja 2,3 difosfoglyseraattipitoisuudesta. Lihasten kohonnut lämpötila, punasolujen lisääntynyt 2,3 DPG:n määrä ja kohonnut hiilidioksidin osapaine/alentunut ph edistävät hapen irtoamista hemoglobiinista lihasten käyttöön rasituksen aikana. 10 MUUTOS RASITUKSESSA LEPO Absol. määrä + Suhteellinen määrä 3% 14% + Ei muutosta 4% - 3% 27% - 2% 20% + 80% 21% + Ei muutosta 5% + 3% 9% Kuva 9. Verivirtauksen jakautuminen levossa ja rasituksessa. Arteriovenöösinen happiero, a v O 2 differenssi. Perifeerisestä valtimosta ja keuhkovaltimosta mitattujen happiosapaineiden ero, arteriovenöösinen happiero, on riippuvainen veren hemoglobiinin hapensitomiskyvystä, lihasten hapenotosta ja verenvirtauksen jakautumisesta rasituksen aikana. Valtimoveren happipitoisuus levossa ja rasituksessa on noin 200 ml/l. Keuhkovaltimoveren (=mixed venous blood) happipitoisuus levossa on noin 160 ml/l (a v O 2 diff. 40 ml) ja rasituksessa ehkä vain 40 ml/l (a v O 2 diff. 160 ml). Mikäli happieroa tutkitaan lihaslaskimonäytteen avulla, voidaan happieroksi mitata jopa 185 ml/l. Rasituksen kuluessa arteriovenöösinen happiero kasvaa jatkuvasti elimistön hapenoton lisääntyessä (Kuva 10). Kuvasta ilmenee myös, että miehillä erot ovat suurempia kuin naisilla.

11 11 Kuva 10. a v O 2 differenssin riippuvuus rasituksen asteesta polkupyöräergometrikokeessa. Keskiarvot vuotiailta koehenkilöiltä. Suurin käytetty kuormitus vastaa henkilöiden maksimaalista hapenottoa. Elimistön hapenoton ja arteriovenöösisen happieron välillä vallitsee seuraava yhteys: hapenotto = sydämen minuuttitilavuus x a v O 2 differenssi Hengityselimistö Keuhkojen verenvirtaus ja diffuusiokapasiteetti. Rasituksen aikana lisääntynyt verenvirtaus ohjautuu keuhkoissa levossa suljettuina oleviin kapillaareihin. Kapillaarien auetessa kasvaa pinta ala, jonka lävitse hapen ja hiilidioksidin vaihto tapahtuu. Tämä mekanismi mahdollistaa keuhkojen diffuusiokapasiteetin lisääntyminen rasituksen aikana. Veri viipyy keuhkokapillaareissa levossa 0.75 s, mutta voimakkaassa rasituksessa vain noin 0.25 s. Kuitenkin tämä aika riittää veren täydelliseen hapella kyllästämiseen. Keuhkotuuletus. Levossa ventilaatio on noin 6 l/min ja kovassa rasituksessa yli 100 l/min. Ventilaatiota voidaan tahdonalaisesti lisätä vielä siitä tasosta, mikä saavutetaan maksimaalisessa rasituksessa. Ventilaatiokapasiteetti on siis terveellä rasituksen aikaista tarvetta suurempi. Submaksimaalisessa rasituksessa ventilaation lisäys on suorassa suhteessa kuormituksen kasvuun. Rasitustasoilla, joilla energian tarve ylittää aerobisen energiantuotannon kapasiteetin, kasvaa ventilaatio erittäin voimakkaasti. Nämä ilmiöt ovat havaittavissa eri henkilöiden rasituksen aikaisissa ventilaatiovasteissa myös kuvassa 11.

12 12 Kuva 11. Keuhkotuuletuksen riippuvuus hapenotosta neljällä suorituskyvyltään erilaisella henkilöllä. Levossa hapenotto ja ventilaatio (kuvassa alimmaisena vasemmalla) olivat kaikilla henkilöillä samat. Ventilaatiovasteet rasitukseen (juoksu, pyöräily) olivat riippuvaisia maksimaalisesta hapenottokyvystä. Kevyessä rasituksessa valtimoveren hiilidioksidi ja happiosapaineet (eli vereen liuenneen kaasun osapaineet) ja happamuus (PCO 2, PO 2 ja ph) ovat samat kuin levossa. Raskaassa työssä vetyionikonsentraatio nousee lähinnä maitohaposta johtuen ja veren ph voi laskea jopa 7.0 (levossa ) ja PCO 2 voi laskea 4.7 kpa:iin (=35 mmhg, levossa PCO 2 on kpa =40 45 mmhg) Hiilidioksidiosapaineen lasku rasituksen aikana johtuu alveolaariventilaation voimakkaasta kasvusta rasituksessa. Hengityslihasten tekemä työ kulutetaan rintakehän ja keuhkojen elastisten voimien voittamiseen sekä kudosten liikekitkan ja ilmateiden virtausvastuksen voittamiseen. Terveellä henkilöllä hengityslihasten osuus kokonaishapenkulutuksesta on pieni, maksimirasituksessa noin 10 %. Rintakehän ja keuhkojen elastisuuteen ja ilmateiden virtausvastukseen vaikuttavat sairaudet voivat aiheuttaa huomattavan lisäyksen rasituksen aikaisessa hengitystyössä. 3. FYYSISEN SUORITUSKYVYN MITTAAMINEN Urheilulääketieteessä fyysistä suorituskykyä mitataan yksiköiden välisten erojen osoittamiseksi ja harjoituksen vaikutusten toteamiseksi samalla henkilöllä. Kliinisiä kokeita suoritetaan työkyvyn ja leikkauskelpoisuuden arvioimiseksi, eräiden sairauksien (esim. sepelvaltimotaudin) diagnostisoimiseksi sekä käytetyn hoidon vaikutusten toteamiseksi. Nämä erilaiset päämäärät vaikuttavat mitattaviin tekijöihin, rasitustapaan ja tulosten tulkintaan Käytettäviä rasitustapoja Fyysistä (aerobista) suorituskykyä tutkittaessa täytyy kuormituksen kohdistua suuriin lihasryhmiin, se täytyy voida mitata ja koeolosuhteiden on oltava standardoituja, jotta tulokset olisivat vertailtavia ja toistettavia. Kokeita voidaan tehdä seuraavilla kuormitustavoilla: polkupyörä

13 ergometrilla, juoksumatolla, portailla, käsikammella ja soutulaitteella. Tavallisimpia ovat polkupyörä, juoksumatto ja portaat, joita käsitellään seuraavassa lähemmin. Polkupyöräergometrin avulla voidaan kuormitus mitata tarkemmin kuin muilla menetelmillä. Polkupyöräergometri. Polkupyöräergometrit ovat joko mekaanisia tai sähköisiä, joko istumaasennossa tai makuulta poljettavia. Mekaanisissa polkupyöräergometreissä työteho riippuu pyörään kohdistuvasta kitkasta ja poljentatiheydestä. Varsinkin suurilla kuormituksilla on tietyn poljentataajuuden säilyttäminen vaikeaa l. on vaikeaa säilyttää kuormitus vakiona. Sähköisissä ergometreissä työteho on lähes riippumaton poljentatiheydestä, koska tiheyden muutos kompensoidaan automaattisesti kitkaa muuttamalla. Juoksumatto. Juoksumatoissa voidaan muunnella sekä nopeutta että kaltevuutta, jotka yhdessä henkilön painon kanssa määräävät työtehon. Kuormitus tällä menetelmällä pysyy kokeen aikana helposti vakiona. Juoksumatolla juoksu on teknisesti vaikeampaa kuin polkupyörän polkeminen; tottumattomuus aiheuttaa helposti ylimääräistä lihasjännitystä. Portaat. Porraskokeessa koehenkilö nousee ja laskeutuu kahdella askelmalla. Kuormitus riippuu nousukorkeudesta, tiheydestä ja henkilön painosta. Yleensä tässä kokeessa käytetään vain yhtä kuormitustasoa. Askeltaminen on tuttua lähes kaikille ihmisille ja sen vuoksi koe on sopiva joukkotutkimuksiin. Työmäärän mittaus ja toistettavuus eivät ole niin tarkkoja kuin juoksumatolla tai polkupyöräergometreissä Mittaustapoja Seuraavassa kuvattavien fyysisen suorituskyvyn indeksien, maksimaalisen hapenoton ja PWC 170:n määrityksessä voidaan käyttää kaikkia yllä kuvattuja rasitustapoja. Kliinisiin kokeisiin on havaittu soveltuvimmiksi polkupyöräergometri ja portaat. Maksimaalinen aerobinen teho l. maksimaalinen hapenottokyky, suora mittaus Maksimaalinen hapenottokyky eli maksimaalinen aerobinen kapasiteetti on yksilön saavuttama suurin hapenotto fyysisen työn aikana, kun hän hengittää ilmaa merenpinnan tasossa. Maksimaalinen hapenotto antaa kuvan siitä, kuinka paljon lihakset voivat rasituksen aikana kuluttaa happea ja tuottaa mekaanista energiaa. Koska lihasjännitys estää paikallista verenvirtausta ja dynaaminen työ edistää verenvirtausta sekä lihaksissa että systeemisessä verenkierrossa on seurauksena, että korkeampi hapenotto saavutetaan dynaamisessa rasituksessa. Suorassa mittauksessa tutkittava hengittää maskin kautta ja sisään ja uloshengitysilman happi ja hiilidioksidimäärä analysoidaan. Tavallisimmin mittaus tehdään polkupyöräergometrin tai juoksumaton avulla; kuormitusta lisätään portaittain sille tasolle asti, jolloin suoritus keskeytetään uupumisen vuoksi. Jokaisella kuormituksella mitataan hapenotto yhden kerran, tavallisesti 3 5 min kuluttua kunkin kuormituksen lisäyksen alkamisesta (polkupyörällä ja juoksumatolla mitatut maksimaaliset hapenotot ovat suunnilleen yhtä suuria). Hapenottoa ei voida sanottavasti lisätä ylimääräisellä käsiin kohdistuvalla kuormituksella. Käsiin kohdistuvan rasituksen aikana, kuten soutaessa, on maksimaalinen hapenotto 70 % polkupyöräkokeessa mitattavasta. Syyksi on esitetty, että käsillä tehtävän työn aikana ylläpidettävä korkeampi verenpaine kuormittaisi sydäntä ylimääräisesti ja siten vähentäisi maksimaalista sydämen minuuttivolyymia. Käytännössäkin on tunnettua, että harjaantumattomilla ja sydänsairaille voi raskas käsillä tehty työ, kuten lumenluonti, olla erityisen rasittavaa ja jopa haitallista. 13

14 14 Kuva 12. Hapenoton muutokset rasituksen ensimmäisen 5 min aikana eri kuormituksilla polkupyörärasituskokeen aikana. Kuvan esittämässä tilanteessa koehenkilö saavutti vakaan tason hapenotossa kullakin kuormituksella 2 3 min kuluttua kuormituksen alkamisesta suurinta kuormitustasoa lukuun ottamatta. Koehenkilön maksimaaliseksi hapenotoksi mitattiin 3.5 l/min ja se saavutettiin kuormituksen ollessa 250 W. Kuvasta ilmenee, että koehenkilö pystyi kuitenkin jatkamaan koetta vielä 300 W:n kuormituksella. Maksimaalinen hapenotto saavutetaan ennen maksimaalista kuormitustasoa johtuen anaerobisista energiantuotantoreserveistä. Maksimaalisen hapenottokyvyn suoran määrityksen hyvät ja huonot puolet. Kokeen mittaustulokset ovat hyvin toistettavia ja suuressa määrin riippumattomia rasitustavasta ja ympäristöolosuhteista. Maksimaalisessa hapenotossa mitattavat yksilökohtaiset muutokset riippuvat pääosin harjoituksen määrästä. Tämän vuoksi maksimaalisen hapenoton määritys soveltuu pientenkin harjoitusvaikutusten mittaamiseen. Kokeen onnistumisen edellytyksenä on koehenkilön korkea motivaatio. Kokeen rasittavuus estää sen käyttöä sairaiden ihmisten tutkimisessa. Näistä syistä johtuen maksimaalisen hapenoton suoraa määritystä käytetään etupäässä vain urheilijoiden tutkimisessa. Epäsuorat maksimaalisen hapenoton mittausmenetelmät Epäsuorat maksimaalisen hapenoton määritysmenetelmät perustuvat sykkeen, kuormituksen ja hapenoton välisiin tilastollisiin riippuvuuksiin. Kuvassa 13 esitetään kahdella suorituskyvyltään erilaisella henkilöllä mitattuja sydämen lyöntitiheyden, kuormituksen ja hapenoton välisiä riippuvuuksia. Mikäli suhde sykkeen ja hapenoton välillä olisi kaikilla kuormituksilla lineaarinen ja koehenkilön maksimisyke olisi tarkasti ennustettavissa, voitaisiin ekstrapoloida henkilön maksimaalinen aerobinen teho mittaamalla sykettä kahdella alhaisella kuormituksella. Vaikeutena on, ettei suhde ole lineaarinen suurilla kuormituksilla (eikä myöskään aivan pienillä) eikä maksimisykettä voida iän perusteella tarkasti arvioida. Suoritusta aloitettaessa syketiheys saattaa esimerkiksi jännityksen vuoksi olla korkeampi kuin alhaisen kuormitustason aiheuttama rasitusvaste. Suurilla kuormituksilla syketiheys saattaa olla lähellä maksimitasoa eikä se enää voi nousta vaikka kuormitusta lisättäisiin. Näistä vaikeuksista huolimatta on kehitetty epäsuoria maksimaalisen hapenoton määritysmenetelmiä, joissa hapenotto päätellään submaksimaalisen rasituksen aikana mitatusta sykkeestä. Kuva 13. Sykkeen, kuormituksen ja hapenoton välinen riippuvuus kahdella suorituskyvyltään erilaisella henkilöllä. Mittaukset on tehty 5 minuutin kuluttua kunkin kuormituksen alkamisesta.

15 Eräs näistä on Åstrandin menetelmä, johon tutustutaan kurssityössä. Maksimivirhe menetelmällä on noin 15%. Kaikissa epäsuorissa hapenottokyvyn mittausmenetelmissä on erittäin tärkeää kuormituksen tarkka mittaaminen. Tästä johtuen polkupyöräergometri on tähän kokeeseen sopivin kuormitustapa. Epäsuoran maksimaalisen hapenottokyvyn määrityksen hyvät ja huonot puolet. Etuna on yksinkertainen suoritus. Koetulokset ovat huonommin toistettavia kuin suorassa mittauksessa. Tämä johtuu esimerkiksi siitä, että koeolosuhteet kuten lämpötila, kosteus ja psyykkiset ärsykkeet vaikuttavat helposti sykkeeseen, myös rasituksen aikana. Näitä määritysmenetelmiä käytetään harjoitusvaikutusten esiintuomiseen ja yksilöiden väliseen vertailuun kuntourheilussa ja joskus kliinisessä lääketieteessä. PWC170 (physical work capacity). Fyysistä suorituskykyä voidaan kuvata niiden kuormitusten perusteella, joita koehenkilöt kestävät määrätyllä syketasolla. Tällainen mitta on PWC 170, joka ilmaisee työtehon syketiheyden ollessa 170/min. Syketaso 170/min on tärkeä siinä mielessä, että tällä tasolla on vielä mahdollista saavuttaa vakaa tila. Suuremmalla kuormituksella saavutettu korkeampi syke voi olla niin lähellä maksimisykettä, ettei syketiheys enää ole kasvanut lineaarisessa suhteessa kuormituksen suuruuteen. PWC170 voidaan myös määrittää epäsuorasti. Määritetään vähintään kahdella eri kuormituksella vakaassa tilassa vakioitunut syketiheys ja ekstrapoloidaan kuormituksen ja syketiheyden riippuvuutta kuvaava suora syketiheyteen 170/min ja etsitään kuvaajasta tätä vastaava kuormitus olettaen kuormituksen ja sykkeen välisen riippuvuuden olevan lineaarisen. Mikäli henkilön maksimisyke on lähellä 170/min, antaa menetelmä valheellisen hyviä tuloksia. Menetelmä sopii parhaiten nuorten tutkimiseen ja parhaiten harjoitusvasteiden toteamiseen samalla henkilöllä. Kliiniset rasituskokeet. Kliinisellä rasituskokeella pyritään saamaan tietoja verenkierron ja hengityksen yhteisestä suorituskyvystä. Rasituskoe suoritetaan tavallisesti polkupyöräergometrilla. Kuormitusta voidaan lisätä minuutin välein, 2 3 minuutin välein tai 4 6 min välein protokollasta riippuen, kunnes saavutetaan tietty iän perusteella valittu syketaso (esim. 85% siitä syketasosta, jonka voidaan olettaa vastaavan sen ikäisen henkilön maksimaalista minuuttivolyymia) tai, kunnes potilas joutuu keskeyttämään oireiden, esim. rintakivun, hengenahdistuksen tai jaloissa ilmenevän voimakkaan väsymyksen vuoksi. Kliinisissä rasituskokeissa ei tavanomaisesti arvioida hapenottoa ellei se perustu suoraan mittaukseen tai kuormitustasojen porrastus tapahdu niin harvoin (4 6 minuutin välein), että vakaa tila voidaan saavuttaa kullakin kuormitustasolla. Kokeessa huomioidaan rasituksen suuruus, potilaan oireet, hengitystaajuus, syke, verenpaine ja EKG reaktiot sekä keuhkojen kuuntelulöydös. Kokeen suorittajan kliininen vaikutelma muodostaa oleellisen osan tulkinnasta. Subjektiivisen rasitusasteen arviointiasteikko eli Borgin asteikko. Kliinisessä rasituskokeessa kiinnitetään aina huomiota tutkittavan subjektiiviseen kokemukseen kuormituksen rasittavuudesta. Tämä on tärkeää varsinkin arvioitaessa henkilön työkykyä. Tieto subjektiivisista tuntemuksista saadaan pyytämällä tutkittavaa omin sanoin kuvailemaan niitä. Tarkoitukseen on käytettävissä myös tarkkoihin psykofyysisiin mittauksiin ja suuriin tilastoaineistoihin perustuva Gunnar Borgin kehittämä RPE asteikko (rating of perceived excertion, Taulukko 2). Asteikko on laadittu siten, että tilastollisesti rasittavuusaste 6 saavutetaan suunnilleen pulssitasolla 60, 7 pulssitasolla 70 jne. Subjektiivinen asteikko on siis lineaarisessa suhteessa sykkeeseen. 15

16 16 TAULUKKO 2 Borgin asteikko rasituksen subjektiivisesta arvioinnista Mikä luku mielestänne parhaiten vastaa juuri tällä hetkellä tuntemaanne kuormitusta? 6 7 erittäin kevyt 8 9 hyvin kevyt kevyt hieman rasittava rasittava hyvin rasittava erittäin rasittava 20 äärimmäisen rasittava (Vuori et al., Liikuntalääketiede, Duodecim) KURSSITYÖN SUORITUSOHJE Kuormitukseen käytetään polkupyöräergometria. Polkemistiheys on noin 60 kierrosta/min ja kuormitusta muutetaan säätelemällä pyörivään pyörään kohdistuvaa kitkaa. Polkupyöräergometrin kuormitusta voidaan taulukon 3 avulla verrata noin 70 kg painavan henkilön työtehoon erilaisissa liikuntamuodoissa. TAULUKKO 3. Polkupyöräergometrityö verrattuna muiden liikuntamuotojen kuormittavuuteen kg painavilla henkilöillä Teho (W) Liikunta, työ 50 kävely, 5 km/h, kevyt teollisuustyö, kotityö 100 kävely, 7 km/h, maanviljelys, kaivostyö 150 juoksu, 9 km/h, pyöräily, 21 km/h, portaiden kiipeäminen, raskas käsillä tehty työ, raskas teollisuustyö 200 juoksu, 11 km/h, vapaauinti, 50 m/min 250 juoksu, 13 km/h, portaiden nousu 15 kg:n kuorman kanssa 300 naisten kilpalajit; murtomaahiihto, juoksu, uinti; juoksu, 16 km/h 350 miesten kilpalajit; hiihto, juoksu, uinti

17 VALMISTAVAT TOIMENPITEET: Ennen kokeen alkua mitataan lepotilassa koehenkilön syketiheys hengitystiheys verenpaine veren happikyllästeisyys (pulssioksimetri) PEF, uloshengityksen huippuvirtaus o normaalisti maksimaalisessa uloshengityksessä hengityslihasten tehostunut työ aiheuttaa tuettomien ilmateiden painumista kasaan, mikä lisää virtausvastusta o ahtauttavassa hengityselinsairaudessa, kuten astmassa, rasitus voi laukaista hengitysteiden seinämän sileän lihaksen supistumisen ( rasitusastma ), mikä kasvattaa virtausvastusta ja voidaan nähdä rasituksen jälkeen mitatun PEFarvon alenemisena o rasituskoetta voidaan käyttää astmadiagnostiikassa keuhkoputkien suorien altistuskokeiden (esim. histamiini) rinnalla Säädetään ergometripyörän satulan korkeus, ohjaustangon asento ja jalkojen kiinnitys polkimiin. 17 KOKEEN SUORITUS Kokeessa on kaksi vaihetta: ensimmäisessä vaiheessa määritetään maksimaalinen hapenotto Åstrandin menetelmällä ja toisessa seurataan kliiniseen rasituskokeeseen liittyviä rasitusindikaattoreita. Kokeen rasitusvaiheessa koehenkilön koetun kuormittuneisuuden tulee pysyä RPEasteikolla <17 ( hyvin rasittavaa ). Lääketieteellistä tarkoitusta varten tehtävän kliinisen rasituskokeen suorittaa aina vakioiduissa olosuhteissa siihen koulutettu lääkäri avustajineen. VAIHE 1: Aloitetaan polkeminen kuormitustasolla W (naiset) tai W (miehet). Nostetaan kuormitusta minuutin välein, kunnes saavutetaan syketiheys noin 130/min (kts. kuva alla). Kun tavoiteltu syketaso on saavutettu, jatketaan polkemista kuormitusta muuttamatta 6 minuuttia. Syketiheyden steady state arvot mitataan 5 ja 6 minuutin kohdalla, jonka jälkeen siirrytään polkemista lopettamatta kokeen toiseen vaiheeseen..

18 VAIHE 2: Polkemisen ensimmäisen 6 minuutin jälkeen kuormitusta lisätään 3 minuutin portaissa niin kauan, kunnes koehenkilö saavuttaa kuormittuneisuustason 17 Borgin asteikolla. Polkemista ei tule keskeyttää kokeen aikana. Jos koehenkilö aikoo lopettaa polkemisen ennen kuormittuneisuustasoa 17, hänen tulee ilmoittaa tästä ennen keskeyttämistä, jotta viimeiset mittaukset ehditään suorittaa juuri ennen polkemisen lopettamista. 18 Maksimaalinen hapenotto Rasitus (koettu kuormittuneisuus RPE asteikolla jää <17) min 3 min 3 min 3 min KOKEEN AIKANA MÄÄRITETTÄVÄT INDIKAATTORIT: Jokaisella kuormitusportaalla kahden viimeisen minuutin kohdalla kuormituksen lisäämisestä suoritetaan seuraavat mittaukset: 1. syketiheys 2. hengitystiheys 3. koettu kuormittuneisuus Borgin asteikolla 4. veren happikyllästeisyys KOKEEN JÄLKEEN MÄÄRITETTÄVÄT INDIKAATTORIT: 1. verenpaine välittömästi 2. syke ja hengitystiheys 1. ja 3. minuutin kuluttua polkemisen loppumisesta 3. veren happikyllästeisyys 4. PEF

19 19 TULOSTEN ANALYSOINTI Maksimaalinen hapenotto Åstrandin (1960) mukaan 1. Valitse oheisesta nomogrammista kuormitustaso, jolla syketiheytesi nousi steady state tasolle kertaa minuutissa. Tämä saavutetaan alle 35 vuotiailla naisilla suunnilleen W kuormituksella ja alle 35 vuotiailla miehillä W kuormituksella. Yhdistä viivottimella kuormitustaso ja sitä vastaava steady state syke. 2. Lue maksimaalinen hapenottosi (hapenkulutuksesi) (l/min) keskimmäiseltä asteikolta piirtämäsi janan ja asteikon leikkauspisteestä. Nomogrammin arvo pätee vuotiailla. 3. Katso taulukkoa 6. Kuinka maksimaalinen hapenottosi muuttunut siitä, kun olit 15 vuotias? Mitä on odotettavissa 50 vuotiaana? Miten selität muutokset? 4. Laske maksimaalinen hapenottosi millilitroina minuutissa kiloa kohti (ml/min/kg) ja määritä aerobinen kuntoisuusluokkasi taulukosta "Kuntoluokat" POHDITTAVAKSI: Säädät koetta varten ergometripyörän satulan väärälle korkeudelle ja jalkaremmit jäävät löysälle. Mitä tämä voi merkitä testituloksen kannalta ja miksi?

20 20

21 Tuki ja liikuntaelimistö 21

22 Tuki ja liikuntaelimistö Ns. kolmen pisteen arviointi 22 Sijoita alla olevaan kuvaajaan eri kuormitustasoja vastaavat sykkeesi (ensimmäinen piste on steady state sykkeesi Åstrandin testistä, seuraavat kokeen 2. vaiheen kuormitustasojen sykkeet) piirrä pisteiden kautta suora Piirrä x akselin suuntainen suora teoreettisen tai, mikäli tiedossa, mitatun maksimisykkeesi kohdalle. Arvioi edellisten suorien leikkauspisteestä x akselille piirretyn suoran avulla maksimaalinen hapenkulutus l/min.

23 Tuki ja liikuntaelimistö 23 KUNTOLUOKAT Oma tulos ml / min / kg. Ikä MIEHET NAISET < > < > < > < > < > < > < > < > < > < > < > < > < > < > < > < > < > < > 30 Kuntoluokitus perustuu kirjallisuuskatsaukseen, jossa on esitetty 62 eri tutkimuksen maksimaalisen hapenottokyvyn suoramittaustulokset terveillä aikuisilla USA:ssa, Kanadassa ja seitsemässä Euroopan maassa. (Shvartz ja Reibold, 1990). 1 = erittäin huono 2 = huono 3 = välttävä 4 = keskiverto 5 = hyvä 6 = erittäin hyvä 7 = erinomainen

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu www.tesku.fi tesku@tesku.fi

Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu www.tesku.fi tesku@tesku.fi Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu www.tesku.fi tesku@tesku.fi Valviran toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista koulutusta,

Lisätiedot

Sydän- ja verenkiertoelimistön toiminta rasituksen aikana

Sydän- ja verenkiertoelimistön toiminta rasituksen aikana Sydän- ja verenkiertelimistön timinta rasituksen aikana Terve Urheilija iltaseminaari 5.3.2013 Niina Mutanen, testauspäällikkö, LitM Tampereen Urheilulääkäriasema 1 Sydän- ja verenkiertelimistö Verenkiertelimistö

Lisätiedot

Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut

Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut jari.salmi@varala.fi Kestävyysharjoittelun perusteet milloin tarvitaan kuntotestausta? Kestävyyskunto Tarkoittaa hengitys-

Lisätiedot

VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN. Marko Laaksonen

VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN. Marko Laaksonen VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN Marko Laaksonen VALMENTAJAKOULUTUS II-taso 28.-29.8.2004 Suomen Ampumahiihtoliitto ry. KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMISTÖÖN JA PALAUTUMINEN Teksti:

Lisätiedot

Terveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli

Terveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli TERVEYSLIIKUNNAKSI KUTSUTAAN SÄÄNNÖLLISTÄ FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA, JOKA TUOTTAA SELVÄÄ TERVEYSHYÖTYÄ (passiivisiin elintapoihin verrattuna) ILMAN LIIKUNTAAN LIITTYVIÄ MAHDOLLISIA RISKEJÄ Arki- eli hyötyliikunta

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista

Lisätiedot

19627430.00 SWE/FIN A FIN HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON

19627430.00 SWE/FIN A FIN HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON 19627430.00 SWE/FIN A FIN SISÄLLYS 1. Syke opastaa liikkumaan oikein... 3 2. Monipuoliset käyttövaihtoehdot... 4 3. Tavoitesykealue... 6 4. Oikein suoritettu liikuntakerta...

Lisätiedot

HENGITYSKAASUJEN VAIHTO

HENGITYSKAASUJEN VAIHTO HENGITYSKAASUJEN VAIHTO Tarja Stenberg KAASUJENVAIHDON VAIHEET Happi keuhkoista vereen -diffuusio alveolista kapillaariin -ventilaatio-perfuusio suhde Happi veressä kudokseen -sitoutuminen hemoglobiiniin

Lisätiedot

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu.

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nopeuskestävyys Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012 www.kihu.fi Nopeuskestävyys AerK AnK VO 2 max Peruskestävyys Vauhtikestävyys

Lisätiedot

Harjoitustasojen määrittäminen ja palaute spiroergometriatestin perusteella

Harjoitustasojen määrittäminen ja palaute spiroergometriatestin perusteella Harjoitustasojen määrittäminen ja palaute spiroergometriatestin perusteella Jyrki Aho LitM, liikuntafysiologi Miksi harjoitustasoja pitäisi määrittää? VO 2max / VO 2peak tai P max ovat useimmin käytettyjä

Lisätiedot

Fyysisen työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmät työterveyshuollossa Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos

Fyysisen työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmät työterveyshuollossa Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos Fyysisen työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmät työterveyshuollossa Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 24.11.2010

Lisätiedot

MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut www.murtokohta.fi 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 05.05.2015 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS

MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut www.murtokohta.fi 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 05.05.2015 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS mittaus MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 5.5.215 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS Nimi: Erkki Esimerkki Päivämäärä: 5.5.215 Ikä: 27 Aika: 15:15 Pituus: 181 Perusaineenvaihdunta

Lisätiedot

Fyysisen suorituskyvyn mittaaminen

Fyysisen suorituskyvyn mittaaminen Fyysisen suorituskyvyn mittaaminen Juha Peltonen LitT, dos. (liikuntafysiologia) Helsingin Liikuntalääketieteen keskus: Helsingin urheilulääkäriasema Urheilulääketieteen säätiö & Liikuntalääketieteen yksikkö

Lisätiedot

Pelastaja huolla lihaksistoasi

Pelastaja huolla lihaksistoasi Pelastaja huolla lihaksistoasi KOULUTUSPAKETTI Pelastaja huolla lihaksistoasi 1 2 3 4 Pelastajien työn taustaa Lihaksiston väsyminen ja palautuminen Lihaksiston palautumista nopeuttavat menetelmät Johtopäätökset

Lisätiedot

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Kestävyys sulkapallon kaksinpelissä kansainvälisellä tasolla Sulkapallo on intensiivinen jatkuvia suunnanmuutoksia vaativa intervallilaji Pallorallin ja

Lisätiedot

Näkökulmia kulmia palautumisesta

Näkökulmia kulmia palautumisesta Näkökulmia kulmia palautumisesta Palaudu ja kehity -iltaseminaari 04.05.2010 Juha Koskela ft, TtYO, yu-valmentaja Näkökulmia kulmia palautumisesta Harjoittelun jaksotus ja palautuminen Liikeketju väsymistä

Lisätiedot

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään

Lisätiedot

Miksi hengästyn? Anssi Sovijärvi Kliinisen fysiologian emeritusprofessori, HY

Miksi hengästyn? Anssi Sovijärvi Kliinisen fysiologian emeritusprofessori, HY Miksi hengästyn? Anssi Sovijärvi Kliinisen fysiologian emeritusprofessori, HY 3.10.2017 FILHA, reduced version Hapenoton rattaat rasituksessa O2 Kirjassa Sovijärvi A: Miksi hengästyn, Duodecim,2017 Modified

Lisätiedot

Juoksukoulu ( 3.5.2016

Juoksukoulu ( 3.5.2016 Juoksukoulu ( 3.5.2016 Klo 8:00 luento juoksuharjoi3elusta Klo 8:30-10:00 koordinaa8oharjoitus + videoklinikka Juoksuharjoituksen aikana mahdollisuus tehdä Asicsin askelanalyysi ja hankkia juoksukengät

Lisätiedot

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS Harjoitusraportti Henkilö: Päivämäärä: Henkilön taustatiedot Ikä Pituus (cm) 24 184 Paino (kg) 79 Leposyke 34 Maksimisyke Aktiivisuusluokka 8 Athlete (Example) John 11.12.212

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu Oy

Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu Oy Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu Oy www.tesku.fi tesku@tesku.fi Aluehallintoviraston toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto harjoitusolosuhteet Urheilijakeskeinen kokonaisvaltainen suunnistusvalmennus VALMENTAJA PSYYKE IDEAALITILANNE Tasapainoinen ja turvattu toimintaympäristö

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykymittareiden kehittäminen Juha Oksa, Sanna Peura, Tero Mäkinen, Harri Lindholm,

Lisätiedot

Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen

Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen International Altitude Training Symposium, Colorado Springs, CO, USA 5.-7.10.2011 Vuoristoharjoittelun fysiologiset vaikutukset Vuoristo / hypoksia Anaerobinen

Lisätiedot

Osa 1. Hermolihasjärjestelmän rakenne ja toiminta. Kirjasta Urheiluvalmennus s. 37-42

Osa 1. Hermolihasjärjestelmän rakenne ja toiminta. Kirjasta Urheiluvalmennus s. 37-42 HARJOITUSKOE, LIIKUNTAPEDAGOGIIKAN JA - BIOLOGIAN KIRJALLINEN KOE 2016 Pisteytys: Oikeasta vastauksesta saa 2 pistettä. Väärästä vastauksesta saa -1 pistettä. Vastaamatta jättämisesta saa 0 pistettä. Osa

Lisätiedot

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa Työterveyslaitos www.ttl.fi Puhutaan Lämpötasapaino Kylmä ja työ Kuuma ja työ Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisen lämpötilat Ihminen on tasalämpöinen

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE FITNESS TEST REPORTS

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE FITNESS TEST REPORTS FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE FITNESS TEST REPORTS Kuntotestiraportti (Conconi) Sukupuoli 4 7 Mies 7.. Aloitustaso n nosto n pituus Palautumisen kesto km/h, km/h m : ja hengitystiheys : :3 : :7 : : : : :7 :

Lisätiedot

Kestävyys fyysisenä perusominaisuutena voidaan määritellä

Kestävyys fyysisenä perusominaisuutena voidaan määritellä 3.2. Kestävyysominaisuuksien mittaaminen Kestävyys fyysisenä perusominaisuutena voidaan määritellä elimistön kykynä vastustaa väsymystä fyysisen kuormituksen aikana. Mikä on kestävyyssuoritusta rajoittava

Lisätiedot

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Suomen vanhin urheilujuoma, joka kehitettiin 80-luvulla. Alun perin Suomen suurimman virvoitusjuomien

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

Leena Meinilä fysioterapeutti 27.5.2011

Leena Meinilä fysioterapeutti 27.5.2011 Leena Meinilä fysioterapeutti 27.5.2011 Krooninen flimmeri ja liikunta sydämen minuuttitilavuus pienenee eteisvärinän aikana 10 30 % sinusrytmiin verrattuna. Terveessä sydämessä tällä ei ole suurta kliinistä

Lisätiedot

Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 16.4.2014

Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 16.4.2014 Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi Ari Nummela Jyväskylä 16.4.2014 Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi 1. Kestävyyssuorituskykyyn vaikuttavat tekijät 2. Kestävyysominaisuuksien harjoittelu 3.

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

70 vuotta. Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

70 vuotta. Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi 70 vuotta Hyvinvointia työstä Pelastustyöntekijöiden toimintakyky kuumassa Lihaksiston väsymyksen ja palautumisen arviointi ja palautumista nopeuttavat menetelmät Satu Mänttäri Juha Oksa, Petri Tuomi,

Lisätiedot

Korkeanpaikan harjoittelu

Korkeanpaikan harjoittelu Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Korkeanpaikan harjoittelu Ari Nummela, LitT Jyväskylän yliopisto / liikuntabiologia LBIA028 Lajianalyysit eri urheilulajeissa ja urheiluvalmennuksen

Lisätiedot

Tämän tapaamisen sisältöä

Tämän tapaamisen sisältöä Fyysisen suorituskyvyn mittaaminen Juha Peltonen LitT, dos. (liikuntafysiologia) Helsingin Liikuntalääketieteen keskus: Helsingin urheilulääkäriasema Urheilulääketieteen säätiö & Liikuntalääketieteen yksikkö

Lisätiedot

Pajulahdentie 167 15560 Nastola, puh (03) 885511 www.pajulahti.com. Matti Meikäläinen Sivu: 1 TESTIPALAUTE. Matti Meikäläinen

Pajulahdentie 167 15560 Nastola, puh (03) 885511 www.pajulahti.com. Matti Meikäläinen Sivu: 1 TESTIPALAUTE. Matti Meikäläinen Sivu: 1 wwwpajulahticom TESTIPALAUTE Matti Meikäläinen 1322012 Sivu: 2 wwwpajulahticom KESTÄVYYSTESTIN PALAUTE Asiakastiedot Nimi: Sukupuoli: Matti Meikäläinen Syntymäaika: 111977 Mies Ikä: 35 Testaustiedot

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA HENGITYSTÄ TAPAHTUU KAIKKIALLA ELIMISTÖSSÄ 7 Avainsanat hengitys hengityskeskus hengitystiet kaasujenvaihto keuhkorakkula keuhkotuuletus soluhengitys HAPPEA SAADAAN VERENKIERTOON HENGITYSELIMISTÖN

Lisätiedot

SUORA MAKSIMITESTI. Asiakastiedot. Testaustiedot

SUORA MAKSIMITESTI. Asiakastiedot. Testaustiedot Sivu: 1 SUORA MAKSIMITESTI Asiakastiedot Nimi: Sukupuoli: Valido Toni Syntymäaika: 12.1.1986 Mies Ikä: 31,8 Testaustiedot Testimalli: Juoksutesti Tulokset Mittauspäivä: 31.10.2017 Pituus [cm]: 182 Paino

Lisätiedot

Kestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset

Kestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset Kestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset Kestävyyskunto ja terveys Hyvä kestävyyskunto ennaltaehkäisee ja hoitaa mm. seuraavia sairauksia: Tyypin 2 diabetes Kohonnut verenpaine

Lisätiedot

KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN ENSIHOITAJAN TYÖSSÄ

KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN ENSIHOITAJAN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN ENSIHOITAJAN TYÖSSÄ Satu Mänttäri, erikoistutkija Mikko Toivainen, Juha Oksa Kirjallisuus: ensihoitajien työssä on korkeita kuormitushuippuja, kokonaisten työpäivien aikaisesta

Lisätiedot

MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?

MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ? MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ? SYDÄMEN SYKEVÄLIANALYYSI: IKKUNA KEHOON Sydän sopeutuu autonomisen hermoston välityksellä jatkuvastimuuttuviin tilanteisiin aiheuttamalla vaihtelua peräkkäisten sydämenlyöntien

Lisätiedot

KEUHKOAHTAUMATAUTI JA LIIKUNTA. Alueellinen keuhkoahtaumatautikoulutus Lappeenrannan kaupungintalo 18.9.2013 ft Outi Wirén SOTE / Helsinki

KEUHKOAHTAUMATAUTI JA LIIKUNTA. Alueellinen keuhkoahtaumatautikoulutus Lappeenrannan kaupungintalo 18.9.2013 ft Outi Wirén SOTE / Helsinki KEUHKOAHTAUMATAUTI JA LIIKUNTA Alueellinen keuhkoahtaumatautikoulutus Lappeenrannan kaupungintalo 18.9.2013 ft Outi Wirén SOTE / Helsinki Tutkimusten mukaan keuhkoahtaumapotilaat liikkuvat vain puolet

Lisätiedot

Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014

Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014 Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014 1. Nopeuskestävyys ominaisuutena 2. Nopeuskestävyysharjoittelu lapsilla 3. Nopeuskestävyysharjoittelun ohjelmointi Nopeuskestävyys nuoresta

Lisätiedot

MART testi tulokset ja kuvaus. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014

MART testi tulokset ja kuvaus. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014 MART testi tulokset ja kuvaus Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014 MART historiaa MART testin kehittäminen alkoi 1987, kun kestävyysvalmentajat

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta

Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta Lauri Alanko LT, Liikuntalääketieteen erikoislääkäri 20.3.15 Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Fc Honka, HIFK A-juniorit,

Lisätiedot

Hoitajan osuus spiroergometriatutkimuksessa

Hoitajan osuus spiroergometriatutkimuksessa Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.-22.5.2015 Uusi-Valamo, Heinävesi Kalle Koskinen Bioanalyytikko AMK KYS Kliininen Fysiologia Hoitajan osuus spiroergometriatutkimuksessa Tutkimuksen onnistumisen

Lisätiedot

FORMARE 2015. Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon

FORMARE 2015. Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon FORMARE 2015 Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon Yleistä ForMaresta 50 laskutus. Tulee toukokuun aikana. Vastuu tehkää parhaanne, olkaa aktiivisia. Tämä on ainutlaatuinen

Lisätiedot

Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen. Tampereen Urheilulääkäriasema

Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen. Tampereen Urheilulääkäriasema Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen Terve Urheilija iltaseminaari 20.11.2013 UKK-instituutti Piia Kaikkonen, LitM, testauspäällikkö, Tampereen Urheilulääkäriasema Liikaa, liian vähän

Lisätiedot

Leikkausasennot. Raija Lehto LL, Anestesian eval KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito

Leikkausasennot. Raija Lehto LL, Anestesian eval KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito Leikkausasennot Raija Lehto LL, Anestesian eval KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito Leikkausasento ja anestesia Kirurgille mieleinen asento tuottaa epäsuotuisia fysiologisia seuraamuksia hypotensio

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

4. KUORMITUSFYSIOLOGIA. 4.1 Hengitys- ja verenkiertoelimistö Kari L. Keskinen

4. KUORMITUSFYSIOLOGIA. 4.1 Hengitys- ja verenkiertoelimistö Kari L. Keskinen 4. KUORMITUSFYSIOLOGIA 4.1 Hengitys- ja verenkiertoelimistö Kari L. Keskinen Hengityselimistö on keuhkojen, hengitysteiden ja hengityslihasten muodostama kokonaisuus. Sen tehtävänä on huolehtia keuhkotuuletuksesta

Lisätiedot

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje. Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

PEF- JA PIF-MITTARIT ASTMAN DIAGNOSTIIKASSA JA HOIDOSSA. Sairaanhoitaja Minna Suhonen, Soite

PEF- JA PIF-MITTARIT ASTMAN DIAGNOSTIIKASSA JA HOIDOSSA. Sairaanhoitaja Minna Suhonen, Soite PEF- JA PIF-MITTARIT ASTMAN DIAGNOSTIIKASSA JA HOIDOSSA Sairaanhoitaja Minna Suhonen, Soite PEF PEF = uloshengityksen huippuvirtaus (peak expiratory flow) saavutetaan ulospuhalluksen alkuvaiheessa -> mittaukseen

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

Vuoristoharjoittelu: lume- vai hypoksiavaikutus?

Vuoristoharjoittelu: lume- vai hypoksiavaikutus? Vuoristoharjoittelu: lume- vai hypoksiavaikutus? Ilkka Heinonen, Hiihto 5: 46-49, 2011 Vuoristoharjoittelun fysiologiset vaikutukset Vuoristo / hypoksia Anaerobinen kapasiteetti Puskurikapasiteetti Taloudellisuus

Lisätiedot

TESTITULOSTEN YHTEENVETO

TESTITULOSTEN YHTEENVETO TESTITULOSTEN YHTEENVETO LIHASTEN VÄSYMINEN JA PALAUTUMINEN Lihaksesi eivät väsy niin helposti ja ne palautuvat nopeammin. Kehitettävä Hyvä AEROBINEN KUNTO Sinulla on edellytyksiä kasvattaa aerobista kuntoa

Lisätiedot

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen.

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen. Kuntotestistä saat arvokasta tietoa tämänpäivän kunnostasi. Olit sitten aloittelija tai huippu-urheilija. Kuntotesti voidaan räätälöidä juuri sinulle sopivaksi kokokonaisuudeksi aikaisemman liikuntahistorian

Lisätiedot

Fitware Professional 5/26/2015. - Palauteraportti kestävyyskuntotestistä - Assi Innokas 5/26/2015

Fitware Professional 5/26/2015. - Palauteraportti kestävyyskuntotestistä - Assi Innokas 5/26/2015 Palauteraportti kestävyyskuntotestistä Assi Innokas 5/26/2015 Asiakastiedot Nimi: Sukupuoli: Innokas Assi Nainen Syntymäaika: 1/4/1975 Ikä: 40 Maksimaalisen hapenkulutuksen (VO2max) arviointi Testi: Polkupyöräergometritesti

Lisätiedot

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = järjestelmän häirintä Perusvoimaharjoitus lihassoluvaurio ELINJÄRJESTELMÄN REAGOINTI Vaurion korjaus = proteiinisynteesin

Lisätiedot

Fitware Professional. Polkupyöräergometritesti Ensimmäinen kuorma: Ikä testissä:

Fitware Professional. Polkupyöräergometritesti Ensimmäinen kuorma: Ikä testissä: Asiakastiedot Nimi: Villanen Joonas Syntymäaika: 18.12.1984 Sukupuoli: Mies Ikä: 30 Maksimaalisen hapenkulutuksen (VO2max) arviointi Testi: Polkupyöräergometritesti Testiprotokolla: Miehet (urheilija)

Lisätiedot

Uinti ja astma. Marja Päivinen tutkija LitM Helsingin urheilulääkäriasema

Uinti ja astma. Marja Päivinen tutkija LitM Helsingin urheilulääkäriasema Uinti ja astma Marja Päivinen tutkija LitM Helsingin urheilulääkäriasema Uinti sopii astmaatikoille Astmassa hengitys on vaikeutunut, hengitysteiden ahtautumisen vuoksi. Astman oireita ovat hengenahdistus,

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli

Lisätiedot

Suoran maksimaalisen hapenottotestin anatomia

Suoran maksimaalisen hapenottotestin anatomia Suoran maksimaalisen hapenottotestin anatomia Kuva: KIHU 55 KUNTOTESTAUS Teksti: JUSSI MIKKOLA Laadukkaan kuntotestauksen avulla voidaan löytää selityksiä tuloksen taustalle. Testaamisella voidaan suunnata

Lisätiedot

Suunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja 30 vuoden ajalta. Turun Seudun Urheiluakatemia Turku 1.2.2015

Suunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja 30 vuoden ajalta. Turun Seudun Urheiluakatemia Turku 1.2.2015 Suunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja vuoden ajalta Turun Seudun Urheiluakatemia Turku.. Jukka Kapanen Liikuntatieteen maisteri Jyväskylän yliopistosta 9 Testauspäällikkönä Oulun

Lisätiedot

KEHON JA MIELEN HYVINVOINTIA - PALAUTUMINEN. Satu Nevalainen Työterveys Wellamo Johtava ylilääkäri

KEHON JA MIELEN HYVINVOINTIA - PALAUTUMINEN. Satu Nevalainen Työterveys Wellamo Johtava ylilääkäri KEHON JA MIELEN HYVINVOINTIA - PALAUTUMINEN Satu Nevalainen 19.3.2019 Työterveys Wellamo Johtava ylilääkäri STRESSI & PALAUTUMINEN -Stressiksi tila, jossa keho mukautuu ja reagoi fyysisesti ja psyykkisesti

Lisätiedot

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat LIHASHUOLTO Lihashuolto tarkoittaa joukkoa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on valmistaa urheilijaa suoritukseen ja edistää palautumista harjoituksesta tai kilpailusta. Palautumisella tarkoitetaan fyysisen

Lisätiedot

Keuhkovaltimoverenpaine ja liikunta. Leena Meinilä

Keuhkovaltimoverenpaine ja liikunta. Leena Meinilä Keuhkovaltimoverenpaine ja liikunta Leena Meinilä 30.9.2016 2 1 Varhaisvaiheen PAH 50 10 5 40 5 8 3 Keuhkovaltimopaine terveillä Mean pulmonary arterial pressure (P pa) during rest and slight supine exercise

Lisätiedot

Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja

Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja Luennon sisältö kasvun ja kehityksen piirteiden hyödyntäminen monipuolinen harjoittelu eri lajiryhmissä alkulämmittelyn

Lisätiedot

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Johdanto Yksittäisten

Lisätiedot

TE01 Koontimateriaali. Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet

TE01 Koontimateriaali. Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet TE01 Koontimateriaali Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet 6 TERVEYSLIIKUNTA sivut 65 73 2 Terveysliikunta terveyskunnon osa-alueet ja niiden kehittäminen? liikunnan motiivit ja niitä selittävät

Lisätiedot

b) Laske prosentteina, paljonko sydämen keskimääräinen teho muuttuu suhteessa tilanteeseen ennen saunomista. Käytä laskussa SI-yksiköitä.

b) Laske prosentteina, paljonko sydämen keskimääräinen teho muuttuu suhteessa tilanteeseen ennen saunomista. Käytä laskussa SI-yksiköitä. Lääketieteellisten alojen valintakokeen 009 esimerkkitehtäviä Tehtävä 4 8 pistettä Aineistossa mainitussa tutkimuksessa mukana olleilla suomalaisilla aikuisilla sydämen keskimääräinen minuuttitilavuus

Lisätiedot

Hevosvalmennuksen sudenkuopat

Hevosvalmennuksen sudenkuopat Hevosvalmennuksen sudenkuopat Susanna Kinnunen, FT Suomen Hevostietokeskus ry susanna.kinnunen@hevostietokeskus.fi www.hevostietokeskus.fi Kuva: Hippos/Hanna Leppänen Liikkeet (biomekaniikka) Suorituskyky

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Ihmisen elimistöstä n. 60 % on vettä. Vuorokaudessa keho menettää normaalioloissa noin 2,5 litraa nestettä: noin 1,5 litraa poistuu munuaisten kautta

Lisätiedot

Harjoittelun seuranta nuorilla. Ville Vesterinen Maastohiihdon valmentajakerhon seminaari Kuopio

Harjoittelun seuranta nuorilla. Ville Vesterinen Maastohiihdon valmentajakerhon seminaari Kuopio Harjoittelun seuranta nuorilla Ville Vesterinen Maastohiihdon valmentajakerhon seminaari 24-25.5.2014 Kuopio Harjoittelun seuranta nuorilla Maajoukkueella käytössä olleet harjoittelun kuormituksen / palautumisen

Lisätiedot

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita? Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuainen Erittyy suorituskykyä vaativissa stressitilanteissa. Vaikuttaa moniin elintoimintoihin fyysistä suorituskykyä lisäten, kuten kiihdyttää sydämen toimintaa, laajentaa

Lisätiedot

Spirometriatutkimuksen tulkinta. Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos Toimintakykylaboratorio

Spirometriatutkimuksen tulkinta. Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos Toimintakykylaboratorio Spirometriatutkimuksen tulkinta Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos Toimintakykylaboratorio Mitä spirometrialla tutkitaan? Keuhkojen ventilaatio eli tuuletuskyky Toimintahäiriön luonne Toimintahäiriön

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Kuntotestit puolustusvoimissa Kuntotestit antavat yhdessä terveystarkastusten kanssa hyvän kuvan henkilön terveydentilasta ja fyysisestä kunnosta sekä

Lisätiedot

Lähtötaso: Et ole harrastanut juoksemista, mutta olet harrastanut liikuntaa muutaman kerran viikossa.

Lähtötaso: Et ole harrastanut juoksemista, mutta olet harrastanut liikuntaa muutaman kerran viikossa. HARJOITUSOHJELMA 1 Et ole harrastanut juoksemista, mutta olet harrastanut liikuntaa muutaman kerran viikossa. Harjoitteet ovat kestoltaan hyvin samanpituisia siihen saakka kunnes pohjakunto on luotu vahvemmaksi

Lisätiedot

Astmaatikon alkuverryttely

Astmaatikon alkuverryttely Astmaatikon alkuverryttely LT, dosentti Jari Parkkari Tampereen Urheilulääkäriasema Allergian ja astman esiintyvyys Allergia- ja astmadiagnoosit ovat yleistymässä. Lapsista ja nuorista 15 25 % saa siitepölyaikana

Lisätiedot

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan.

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. ENERGIAINDEKSI 22.08.2014 lotta laturi 13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. Stressitaso

Lisätiedot

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,

Lisätiedot

Inhalaatioanesteettien farmakokinetiikkaa

Inhalaatioanesteettien farmakokinetiikkaa Inhalaatioanesteettien farmakokinetiikkaa Klaus Olkkola Lääkeaineen vaikutusten ymmärtäminen edellyttää, että sekä kyseisen aineen farmakokinetiikka että farmakodynamiikka tunnetaan. Farmakokinetiikka

Lisätiedot

Energiantuottoteoria. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet

Energiantuottoteoria. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Energiantuottoteoria 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet ENERGIANTUOTTOTEORIA 1. Elimistön energiavarastot 2. Anaerobinen ja aerobinen energiantuotto 3. Energiavarastojen kuormittuminen ja palautuminen

Lisätiedot

KENTTÄVARUSTUKSESSA SUORITETUN KÄVELYMARSSIN VAIKUTUS TAISTELIJAN MAKSIMAALISEEN FYYSISEEN SUORITUSKYKYYN

KENTTÄVARUSTUKSESSA SUORITETUN KÄVELYMARSSIN VAIKUTUS TAISTELIJAN MAKSIMAALISEEN FYYSISEEN SUORITUSKYKYYN MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU KENTTÄVARUSTUKSESSA SUORITETUN KÄVELYMARSSIN VAIKUTUS TAISTELIJAN MAKSIMAALISEEN FYYSISEEN SUORITUSKYKYYN Pro Gradu Kadetti Tapani Lampinen Kadettikurssi 90. Jalkaväkilinja Maaliskuu

Lisätiedot

JHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Liite 4 INSPIRE-palvelujen laadun testaus

JHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Liite 4 INSPIRE-palvelujen laadun testaus JHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Liite 4 INSPIRE-palvelujen laadun testaus Versio: 28.2.2013 Julkaistu: 28.2.2013 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Yleiset vaatimukset... 2 2 Latauspalvelun

Lisätiedot

Rasitusvammat nuorilla urheilijoilla. 13.5.2015 Lotta-Sofia Kosonen

Rasitusvammat nuorilla urheilijoilla. 13.5.2015 Lotta-Sofia Kosonen Rasitusvammat nuorilla urheilijoilla 13.5.2015 Lotta-Sofia Kosonen Nuori urheilija kasvulinjat eivät vielä luutuneet kasvuiässä levon tarve suuri voi toipua rasituksesta ja vammoista jopa hitaammin kuin

Lisätiedot

X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Mikael Fogelholm Johtaja, UKK-instituutti, Tampere

X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Mikael Fogelholm Johtaja, UKK-instituutti, Tampere X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Johtaja, UKK-instituutti, Tampere Miten paino, painoindeksi ja rasva-% eroavat eri lajien urheilijoilla? Onko kehon koostumuksella

Lisätiedot

Road Racing. Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008. Tomi Konttinen 2008

Road Racing. Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008. Tomi Konttinen 2008 Road Racing Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008 Tomi Konttinen 2008 Menestymisen edellytykset LAJITEKNINEN VALMIUS mahdollistaa oikean suoritustavan FYYSINEN VALMIUS mahdollistaa taidon, kestävyyden

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Pääsykoe 2009 Opiskelijan koe LÄÄKETIETEEN PÄÄSYKOE 2009, OPISKELIJAN KOE Lääketieteen pääsykoe on kuluneina vuosina sisältänyt tehtäviä biologiasta, kemiasta sekä fysiikasta. Pääsykokeen

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi

Lisätiedot

KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU. Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA

KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU. Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA KESTÄVYYSURHEILU Säännöllinen ja oikein kuormitettu kestävyysharjoittelu parantaa verenkierto- ja hapenkuljetus elimtöä

Lisätiedot

BLAISE: LIIKUNTA (T4318-T4319)

BLAISE: LIIKUNTA (T4318-T4319) BLAISE: LIIKUNTA (T4318-T4319) 1) TUT_PVM LITE_TESTIPVM 2) Testipvm LITE_SEULA1 3) SEULA1 Tutkimuksen pvm, tarkista oikeaksi, jos ei tämä päivä / / Testauksen pvm / / Onko Teillä jokin sydän-, verenkierto-

Lisätiedot