Kuvantamisohjauksinen sädehoito

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuvantamisohjauksinen sädehoito"

Transkriptio

1 Heidi Nurmi, Kauko Saarilahti ja Mikko Tenhunen KATSAUS Syövän hoidossa sädehoidolla on merkittävä asema. Viime vuosikymmenien aikana sädehoitotekniikan kehitys on ollut nopeaa. Erilaisten kuvantamistekniikoiden käyttö sädehoidon suunnittelussa ja sädehoidon aikana mahdollistaa kohdealueen ja tervekudosalueen tarkan määrityksen. Uudet kolmiulotteiset sädehoitotekniikat ja kehittyneet sädehoitolaitteet vuorostaan sallivat halutun sädeannoksen tarkan kohdistamisen hoitoalueelle. Kehon sisäinen liike eli kohdealueen neliulotteisuus on myös pyritty huomioimaan entistä paremmin. Erilaisia kuvantamistekniikoita käyttämällä kasvainalue saa suuremman hoitoannoksen ja samalla terve kudos säästyy säteilyltä. Satunnaisten ja systemaattisten virheiden todennäköisyyttä hoitosuunnitelman ja toteutuksen välillä voidaan myös vähentää. Kuvantamisohjauksisen sädehoidon tavoitteena on siis parantaa hoitotuloksia ja vähentää samalla hoidon aiheuttamia haittavaikutuksia. Suomessa todetaan vuosittain noin uutta syöpätapausta (Suomen Syöpärekisteri 2012). Syövän hoidossa sädehoidolla on vankka asema leikkaus- ja lääkehoidon rinnalla. Valtaosa syövistä on toteamisvaiheessa paikallisia tai alueellisiin imusolmukkeisiin levinneitä. Paikallisesti rajoittuneessa syövässä sädehoidon tavoite on tuhota syöpäkasvain ja vähentää taudin paikallista uusiutumista, jolloin sädehoitoa käytetään usein leikkaushoidon jälkeen mikroskooppisen taudin tuhoamiseksi. Edenneessä ja levinneessä sairaudessa sädehoidon tavoitteena on syövän kasvun hidastaminen ja oireiden lievittäminen. Sädehoitokeskuksia on Suomessa 12 paikkakunnalla, yliopistokaupunkien lisäksi osassa keskussairaaloista. Eri keskuksissa on yhdestä kahdeksaan ulkoisen sädehoidon lineaarikiihdytintä. Sädehoitoa annetaan tavallisimmin kerran vuorokaudessa viitenä päivänä viikossa. Hoidon kesto vaihtelee yhdestä hoitopäivästä lähes kahdeksaan hoitoviikkoon. Sädehoidon tarkoitus on tuhota syöpäsolukko ionisoivan säteilyn avulla. Useissa syövissä, kuten eturauhassyövässä, hoitotulokset ovat parantuneet, kun kokonaissädeannosta on suurennettu tai kun sädeannoksen osamäärää hoitokertaa kohden on muutettu (Peeters ym. 2006). Sädehoidon tarkkuutta on heikentänyt kohdealueen sijaintiin liittyvä epävarmuus. Tätä virhemahdollisuutta on aiemmin pyritty kompensoimaan sädettämällä kohde laajoin marginaalein. Samalla on kuitenkin aiheutettu runsaampaa altistusta terveelle kudokselle, jolloin seurauksena on ollut haittavaikutuksia. Lineaari kiihdyttimien tuottama suurienergiainen säteily on sinänsä samankaltaista eri laitteissa, mutta uusimmissa laitteissa on kehittyneempiä teknisiä ominaisuuksia etenkin niihin integroitujen kuvantamisominaisuuksien ja hoitokenttien muotoilumahdollisuuksien osalta. Nykyaikaisten sädehoitojen suunnittelu ja toteutus on monivivahteista. Tarvitaan useita erilaisia työvaiheita ja moniammatillista yhteistyötä, mikä edellyttää henkilöstöltä laajaa asiantuntemusta ja ajallista panostusta. Kuvantamisohjauksisen sädehoidon tavoitteet ovat suuren sädeannoksen osuvuuden varmistaminen ja terveiden kudosten saaman sädeannoksen vähentäminen. Tämä on mahdollista, koska epävarmuusmarginaaleja kyetään pienentämään. Lisäksi uusimpana mahdollisuutena sädehoitosuunnitelmaa voidaan muokata hoitojakson aikana kasvaimessa tapahtuvan muutoksen mukaisesti. Kohdealueen ja tervekudosalueen määrittäminen sädehoidon suunnittelussa Suunnittelukuvantaminen. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta sädehoitosuunni- 721 Duodecim 2013;129:721 9

2 KATSAUS telmat laaditaan tietokonetomografian (TT) pohjalta. Potilaalle tehdään ennen suunnittelukuvausta kullekin hoitokohteelle sopiva hoitoasennon varmistava väline, jolla taataan potilaan asennon säilyminen samana kuvauksen aikana ja jokaisen hoitokerran yhteydessä. Simulointi eli sädehoitokenttien paikannus on nykyisin yleisesti yhdistetty TT:hen, joka tehdään ohuin leikkein (1 3 mm) ja tarvittaessa varjoainetehosteisena. Sädehoidon kohdealue ja suojattavat tervekudosrakenteet (esim. selkäydin tai sydän) määritetään kolmiulotteisesti kuvasarjaan. Kuvaus antaa käsityksen senhetkisestä tilanteesta, ja kohdealueen geometria voi hoitojakson aikana muuttua. Siksi annossuunnittelukuvia voidaan joissakin tilanteissa ottaa uudestaan hoidon edetessä. Annossuunnittelujärjestelmillä on mahdollista yhdistää annossunnittelu-tt-kuviin muita kuvausmodaliteetteja, kuten magneettikuvasarjoja ja PET-TT-kuvasarjoja (KUVA 1). Lisäksi potilaan aikaisempia diagnostisia kuvasarjoja voidaan liittää mukaan järjestelmään ja yhdistää annossuunnittelukuviin. MK:n etuna TT:hen nähden on parempi pehmytkudoksien erottelukyky. Lisäksi se on ylivertainen 722 Kuva 1. Sädehoidon kohdealueen määrittäminen. Oikean keuhkon kohdealue on määritelty useaan kohdennettuun kuvasarjaan. A) TT-kuvasarja. B) 4D-TT-kuvasarjasta voidaan käynnistää tallenne, joka näyttää kasvaimen liikkeen hengityssyklin mukaan. C) PET-TT-kuvasarja. GTV (turkoosi viiva) kuvastaa makroskooppisen kasvaimen aluetta ja PTV (punainen viiva) sädehoidon kohdealuetta eli kliinistä sädehoitoaluetta ja epävarmuusmarginaalia. H. Nurmi ym.

3 keskushermoston kuvantamisessa. PET:llä on mahdollista todentaa biologisesti aktiivinen kasvainkudosalue, ja näin sädehoitosuunnitelma tarkentuu entisestään. 18 Fluorideoksiglukoosi ( 18 FDG) on yleisimmin käytetty merkkiaine (Seppänen ym. 2011). Se kuvaa kehon glukoosiaineenvaihduntaa. PET:tä hyödynnetään paljon muun muassa keuhkosyöpien sekä pään ja kaulan alueen syöpien sädehoidon suunnittelussa (Deniaud-Alexandre 2005, Lonneux 2010). MK-simulaattori on otettu käyttöön HYKS:ssa vuonna 2011, ja se yleistynee myös muualla maassa lähivuosina. Annossuunnittelu-MK:ta käytetään varsinkin aivojen, pään ja kaulan sekä lantion alueen sädehoidon suunnittelussa. Tavoitteena on tulevaisuudessa tehdä annossuunnitelmia esimerkiksi lantion alueen hoidoissa ainoastaan MK:n perusteella (Kapanen ym. 2012). Toistaiseksi annoslaskenta tehdään TT-kuvasarjaan ja annoslaskentaa MK-kuvasarjaan tutkitaan. Kohdealueen määrittäminen. Sädehoitoon perehtynyt erikoislääkäri tekee päätöksen potilasvalinnasta, sädehoidon kohdealueesta, hoitoannoksista, hoidon toteutustavasta ja tervekudosannosrajoista. Kullekin potilaalle annossuunnittelukuvasarjaan määritettävä kliininen kohdealue käsittää makroskooppisen kasvainalueen (GTV, gross tumor volume) sekä alueen, jolla saattaa olla mikroskooppista tautia (CTV, clinical target volume). Mikroskooppisen kasvaimen määrittäminen ei ole kuvantamistutkimuksien avulla luotettavasti arvioitavissa, vaan kliininen kohdealue perustuu olettamukseen syövän kliinisestä ja biologisesta käyttäytymisestä sekä tietoon syövän paikallisesta levinneisyydestä. Sädehoidon tulee kattaa kohdealue, joka käsittää kliinisen sädehoitoalueen lisäksi myös epävarmuusmarginaalin (PTV, planning target volume) (KUVA 1). Tämä vaihtelee potilas- ja hoitoaluekohtaisesti, mutta yleensä se on 3 15 mm:n luokkaa. Epävarmuusmarginaalissa huomioidaan kasvain- ja tervekudosalueiden liike sekä hoitoasentoon ja tekniikkaan liittyvä päivittäinen vaihtelu. Marginaalin suuruus vaikuttaa merkittävästi kohdealueen tilavuuteen. Jo parin senttimetrin poikkimitan lisäys saattaa moninkertaistaa kohdealueen tilavuuden. Epävarmuusmarginaali pyritäänkin pitämään mahdollisimman pienenä. Näin suojataan ympäröiviä tervekudosrakenteita tinkimättä kuitenkaan kasvainalueen riittävästä säde hoitoannoksesta. Hoitoalueen määritys on jossain määrin subjektiivista. Sädehoidon suunnitteluohjelmistoissa löytyy kohdealueen määrityksen avuksi työkaluja (esim. anatomiakuvastoon tukeutuva piirto-ohjelma anatomisten rakenteiden määrittämiseen), joilla objektiivisuutta pyritään lisäämään. Varsinkin terve kudos alueiden määrittelyssä näiden työkalujen käytöstä on osoitettu olevan hyötyä (Mukesh ym. 2012). Kohdealueen merkitseminen. Annossuunnittelu-TT-leikkeiden perusteella anatomisista luisista rakenteista rekonstruoidaan röntgenkuvat sädehoitokenttien vertailu kuviksi. Pehmytkudoksessa sijaitseva kohdealue kuitenkin muuttuu eri ajankohtina suhteessa ihoon merkittyihin kohdentamispisteisiin ja luisiin rakenteisiin. Tämä vaihtelu on aikaisemmin huomioitu lisäämällä kohdealueeseen riittävän suuri epävarmuusmarginaali, joka kuitenkin on samalla johtanut suuremman tervekudos tila vuuden sädetykseen. Hoitoalueen merkintä röntgenpositiivisella markkerilla mahdollistaa pienemmän epävarmuusmarginaalin käytön, kun päivittäinen vaihtelu voidaan hoitotilanteessa huomioida. Eturauhasen sädehoidossa markkerina käytetään yleisesti kultajyviä (KUVA 2) ja rakkokasvaimissa joditettua öljyä (Schallenkamp ym. 2005, Pos ym. 2009). Kohdealueen merkintä tehdään ennen sädehoidon annossuunnittelukuvausta. Markkerit erottuvat hyvin sekä annossuunnittelukuvissa että sädehoidon aikana hoitolaitteelta otetuissa kuvissa. Kultajyvät jäävät kehoon pysyvästi, kun taas joditettu öljy häviää rakosta muutamien kuukausien kuluessa. Kehon sisäisen liikkeen vaikutus. Kehon hengitysliike vaikuttaa suuresti varsinkin rintakehän ja ylävatsan alueiden muotoon ja sijaintiin. Nykyisin keuhkokasvaimien sädehoidon suunnittelussa tämä hengitysliikkeen aiheuttama vaihtelu pyritään huomioimaan. Kasvaimen ja terveen kudoksen liike hengityksen 723

4 KATSAUS mukana voi olla huomattavaa, jopa muutaman senttimetrin luokkaa (Langen ja Jones 2001). Annossuunnittelu-TT:n yhteydessä hengitysliikettä voidaan seurata esimerkiksi kehon pinnalle asetettujen heijastimien avulla. Suunnitteluvaiheessa TT-kuvasarjasta rekonstruoidaan 4D-kuvasarja, jossa kasvaimen liikettä tarkastellaan hengityssyklin mukaan ja jonka perusteella päätetään, miten tämä liike huomioidaan sädehoidon suunnittelussa. Sädehoito on mahdollista suunnitella ja toteuttaa myös hengityksenpidätystekniikalla. Siinä potilas pidättää hengitystään noin sekunnin ajan keuhkot täynnä ilmaa erityisen apulaitteiston avulla. Menetelmä vaatii potilaalta hyvää yhteistyötä, ja tekniikkaa on syytä harjoitella. Kyseistä menetelmää hyödynnetään esimerkiksi vasemman rinnan sädehoidossa (KUVA 3). Hoito toteutetaan tavallisesti kahdesta viistokentästä, jolloin sydämen sijainti lähellä rintakehän seinämää voi johtaa joko suureen sydän- ja sepelvaltimoannokseen tai puutteelliseen kohdealueen hoitoannokseen. Maksimaalisessa sisäänhengityksessä keuhkojen laajentuessa sydän siirtyy taemmas ja alemmas rintakehän seinämästä ja rintakudoksesta. Tämä vähentää sydänlihaksen ja myös keuhkon sädeannosta verrattuna vapaan hengityksen tilanteeseen (Wang 2012). Lantion alueella virtsarakon täyttöaste ja suoliston liikkuvuus vaihtelevat jatkuvasti. Virtsarakon kasvainten sädehoito toteutetaan usein mahdollisimman pieneen tilavuuteen eli tyhjään rakkoon. Kun virtsarakkokasvaimen 724 Kuva 2. Eturauhasen kuvantamisohjauksisessa sädehoidossa kohdistusmarkkereina toimivat kolme eturauhaseen implantoitua kultajyvää. Sädehoidon suunnitteluun käytetään sekä MK-kuvasarjoja (A B) että TT kuvasarjaa (C). Kuvassa D kultajyvät erottuvat hyvin sekä annossuunnittelu-tt-leikkeistä rekonstruoiduissa röntgenkuvissa (ylärivi) että sädehoitolaitteen röntgenkuvissa (alarivi), jotka ennen hoitoa liitetään toisiinsa hoitoalueen varmistamiseksi. H. Nurmi ym.

5 merkinnässä käytetään jodia sisältävää öljyä, sädehoito on mahdollista suunnitella kohdistumaan vain määrättyyn osaan virtsarakkoa. Annossuunnittelutietokonetomografioita tehdään tunnin aikana useilla eri rakon täyttöasteilla, ja jokaiselle rakon täyttövaiheelle tehdään erillinen annossuunnitelma. Sädehoito toteutetaan sitten adaptiivisesti huomioiden päivittäinen vaihtelu. Kolmiulotteisen sädehoidon suunnittelu Nykyisin sädehoito toteutetaan kolmiulotteisesti paremman annosjakauman saavuttamiseksi. Yksittäistä hoitokenttää käytetään ainoas taan muutamissa tilanteissa, kuten eräissä oireenmukaisissa kipusädehoidoissa tai ihon pinnan elektronisädehoidoissa. Sädehoidon suunnittelussa onkin siirrytty tavanomaisista yksinkertaisista kohtisuorista hoitokentistä tai laatikonmuotoisista hoitoalueista konformaalisiin kolmiulotteisiin (3D 4D) sädehoitosuunnitelmiin, joissa useat eri suunnista annetut ja moniliuskakeilarajaimien avulla muotoillut hoitokentät mukailevat sädetettävää kohdetta. Stereotaktisessa sädehoidossa hoito kohdennetaan potilaan ulkopuolisen koordinaatiston avulla monesta eri suunnasta pieneen hoitotilavuuteen. Intensiteettimuokattua sädehoitoa (IMRT) on käytetty Suomessa jo yli kymmenen vuotta, ja se on nykyisin käytössä kaikissa sädehoitokeskuksissa. IMRT mahdollistaa sädehoidon toteutuksen monimuotoiseen tilavuuteen, jossa kasvain voi jopa ympäröidä suojattavaa normaalikudosta. Hoidon suunnittelussa asetetaan etukäteen määritellyt annosrajat sekä kasvainkudokselle että terveille kudoksille. IMRT mahdollistaa tiukat annosgradientit kasvain- ja tervekudosalueiden välillä. Tekniikkaa käytetään yleensä alueilla, joissa kasvaimen lähellä sijaitsevaa tervettä kudosta pyritään säästämään. Pään ja kaulan alueen kasvaimien hoidossa IMRT-tekniikalla on onnistuttu säilyttämään sylkirauhastoiminta. Tämä vähentää kyseisen alueen sädehoitoon yleisesti liittyneen myöhäishaittavaikutuksen eli suun kuivuuden esiintymistä (Saarilahti ym. 2005). IMRT-tekniikalla saavutettavat jyrkät annosgradientit korostavat kuvantamisohjauksen tarvetta sen varmistamiseksi, että hoito toteutuu tarkasti oikealle alueelle, jottei kasvainalueelle kohdistuisi liian pientä ja tervekudosalueelle liian suurta annosta. Nykyaikaisilla lineaarikiihdyttimillä voidaan antaa myös intensiteettimuokattuja kaarihoitoja (IMAT), joissa kentän muotoa ja annosintensiteettiä muokataan sädekeilan liikkeen aikana. Tämä mahdollistaa joissakin tapauksissa vielä jyrkemmän eron sädeannoksessa kasvaimen ja terveen kudoksen välillä (KUVA 4). Yhtä kaarikenttää käytettäessä hoitoaika on lyhyempi kuin usealla kiinteällä hoitokentällä. Kuva 3. Vasemman rinnan sädehoitosuunnitelma kahdesta viistokentästä. A) Hengityksenpidätystekniikalla tehty sädehoitosuunnitelma, jossa sydän on siirtynyt etäämmälle rintakehän seinämästä ja sädehoitokentästä. B) Vapaan hengityksen sädehoitosuunnitelmassa sydän sijoittuu lähelle rintakehän seinämää ja sädehoitokenttää. 725

6 KATSAUS Sädehoidon annoslaskenta on 1980-luvulta alkaen ollut mahdollista tehdä TT-kuvan tarkkaa geometriaa ja kudostiheystietoa käyttämällä. Annoslaskentamenetelmät ovat senkin jälkeen kehittyneet tarkemmiksi pääasiassa erilaisten fysikaalisten säteilynabsorptioprosessien täsmällisemmän mallintamisen an sios ta. Tietokoneiden laskentatehon parantuminen on mahdollistanut tarkimmat kliinisessä käytössä olevat annoslaskentamenetelmät; aikaisemmin useita päiviä vaatineet laskelmat voidaan nyt tehdä muutamien kymmenien minuuttien aikana. Kohdealueen ja terveiden kudosten arvioiminen sädehoidon aikana On tärkeää varmistua siitä, että monimutkaiset sädehoidot toteutuvat suunnitelman mukaisesti. Paikannus tehdään alustavasti potilaaseen asetettujen ihomerkkien avulla, mutta kohdistus varmistetaan vielä ennen hoidon toteutusta erillisellä paikannuskuvauksella, joka voidaan tehdä läpivalaisukuvauksen tai kartiokeilatomografian avulla. Varsinaista kuvantamisohjausta on juuri hoitohuoneessa tapahtuva onlinekuvantaminen, jonka tulokset voidaan ottaa huomioon välittömästi sädehoidon toteutuksessa. Annossuunnittelu-TT-leikkeiden perusteella luisista rakenteista rekonstruoidaan röntgenkuvat sädehoitokenttien vertailukuviksi. Sädehoitotilanteessa hoitolaiteen röntgenkuva sädehoitokentästä fuusioidaan vertailukuvaan anatomisten rakenteiden mukaan ja asetteluvirhe korjataan ennen hoidon antamista (Herman 2005). Uusimpiin hoitolaitteisiin on integroitu kartiokeilatomografialaite lineaarikiihdyttimen rinnalle. Diagnostisesta TT:stä poiketen kartiokeila-tt:ssä yhden potilaan ympäri tehdyn kierroksen aikana saadaan yhden tai muutaman TT-leikkeen sijaan laajempi TT-kuvasarja. Kuvan laatu on diagnostista kuvaa heikompi mutta riittävä hoidon kohdistamiseen ( Jaffray ym. 2002). Säderasitus kartiokeila-tt:ssä on parhaissa laitteissa jonkin verran pienempi kuin diagnostisessa TT:ssä. Kartiokeila-TT:llä paikannus voidaan tehdä joko luisten tai pehmytkudosrakenteiden mukaan. Vastaisuudessa kartiokeilatomografialla voidaan tehdä myös neliulotteisia kuvasarjoja esimerkiksi keuhkokasvaimien liikkeestä. Asetteluvirhe korjataan ennen sädehoitoa. Pään ja kaulan alueen syöpien hoidossa päivittäisen kartiokeila-tt:n käytön on osoitettu pienentävän epävarmuusmarginaalin puoleen (Den ym. 2010). Adaptiivisessa sädehoidossa kohdealuetta tarkastellaan päivittäin kartiokeila-tt:llä ja hoito toteutetaan heti mahdollisesti tarvittavien korjausten mukaan. Hoitojakson aikana muutoksia voi esiintyä kasvainalueella (kasvaimen kutistuminen tai kasvu) tai potilaan anatomiassa (virtsarakon täyttöaste, keuhkon atelektaasin laukeaminen). Muutokset voivat johtua myös 726 Kuva 4. Rintarangan nikaman sädehoitosuunnitelma ja värein kuvattu annosjakauma. A) Sädehoito kohdistetaan nikamaan kolmesta takakentästä (yksi kohtisuora kenttä ja kaksi viisto kenttää), takakentistä toteutettu sädehoito antaa selkäytimen kohdalle täyden sädeannoksen. B) Sädehoito on toteutettu yhdestä kaarikentästä, jolloin selkäydinkanava on suojassa. Tällöin sädehoitoannos selkäytimen alueella on noin puolet nikaman annoksesta. H. Nurmi ym.

7 potilaan laihtumisesta. Löydöksien perusteella hoitoa muutetaan tilanteen vaatimalla tavalla. Virtsarakkohoidon adaptiivisessa annossuunnittelussa potilaalle on laadittu useita sädehoitosuunnitelmia rakon täyttöasteen mukaan (Muren ym. 2007). Hoitopäivänä valitaan sopivin suunnitelma kartiokeilakuvauslöydöksen perusteella ja hoitoa muokataan tilanteen mukaan (KUVA 5). Suoliston saama sädehoitoannos pienenee, ja suolistohaittavaikutuksia voidaan vähentää (Tuomikoski ym. 2011). Uusien sädehoitoteknisten innovaatioiden (esim. robotilla ohjattava sädehoitolaite ja tomoterapialaite, jossa helikaalitomografia on yhdistetty helikaalilineaarikiihdyttimeen) ansiosta sädehoito voidaan suunnata kuvantamisohjauksen avulla liikkuvaan kohteeseen (Levivier 2011). Suomen ensimmäinen robotilla ohjattava sädehoitolaite on ollut käytössä Kuopiossa keväästä 2012 lähtien. Kliininen sädehoidon käyttö Kasvaimen hallinta sädehoidolla on riippuvainen kasvaimeen kohdistuvasta sädeannoksesta. Kasvain- ja tervekudosalueille suuntautuvan sädeannoksen tulisi määräytyä kliinisten etenevien tutkimusten perusteella. Annoseskalaatiolla hoitotuloksien on todettu parantuvan, mutta esteenä on yleensä terveen kudoksen altistaminen liian isolle sädeannokselle. Laadukkaaseen sädehoitoon ja meneillään olevien tutkimusten kriteereihin kuuluukin nykyisin riittävä kuvantaminen sekä sädehoidon suunnittelussa että toteutuksessa kasvaimen ja terveen kudoksen saaman sädeannoksen tasapainottamiseksi. Haittavaikutuksien vähentämiseksi kuvantamisohjauksisessa hoidossa sädehoitosuunnitelmaa pyritään tarpeen mukaan myös muuttamaan, mikäli esimerkiksi kasvaimen todetaan kutistuneen. Jokaiselle potilaalle tulee tehdä yksilöllinen sädehoitosuunnitelma, joka kuratiivisissa hoidoissa on yleensä monimutkaisempi kuin palliatiivisissa hoidoissa. Kuitenkin myös oireenmukaisissa sädehoidoissa tulee pyrkiä hyvään konformaalisen sädehoidon suunnitteluun ja kuvantamisohjauksisen sädehoidon toteutukseen haittojen minimoimiseksi. Toki huonokuntoisten ja kivuliaiden potilaiden kertasäde- Kuva 5. Virtsarakon adaptiivisen sädehoidon suunnittelussa rakosta tehdään useampi TT-kuvasarja eri täyttöasteilla. Kuvien A B eriväriset viivat kuvastavat virtsarakon kohdealueen muutosta täyttöasteiden mukaan yhden tunnin aikana. Kuvassa C virtsarakon kasvain on merkitty joditetulla öljyllä sädehoidon kohdentamisen parantamiseksi. 727

8 KATSAUS hoidossa kannattaa harkita mahdollisimman yksinkertaisesti toteutettavaa hoitoa. Monimutkaiset sädehoitosuunnitelmat vaativat hyvää laaduntarkkailua. Sädehoitolaitteet kehittyvät nopeasti, eikä kaikista uusista menetelmistä ole käytettävissä tuloksia satunnaistetuista tutkimuksista ennen niiden käyttöönottoa. Vaikka kuvantamisohjauksista sädehoitoa on tästä syystä arvosteltukin, menetelmän arvioidaan kuitenkin hyödyttävän potilasta (Bujold ym. 2012). Sädehoitotekniikkaa pyritään kehittämään systemaattisesti, niin että kasvainalueelle voidaan kohdistaa suuri sädeannos ja samalla säästää tervekudosrakenteita, mikä vähentää sekä akuutteja että myöhäishaittavaikutuksia. Sädehoidon haitat ilmenevät hoitoalueen tervekudosärsytyksen mukaan (esim. suolialueella ripulioire tai nielun alueella nielemiskipu). Akuutit haitat häviävät yleensä kuukauden kuluessa. Myöhäishaitat voivat sen sijaan aiheuttaa kuukausien tai vuosienkin kuluttua pitkittynyttä sairastavuutta ja mahdollisesti sekundaarisyöpiä. YDINASIAT 88Kuvantamisohjauksisessa sädehoidossa pyritään mahdollisimman tarkkaan hoidon toteutukseen ennen sädehoitoa ja sädehoidon aikana tehtävien kuvantamistutkimusten avulla. 88Sädehoito suunnitellaan kolmiulotteisesti tieto konetomografiakuvasarjaan taudin kliinisten tietojen perusteella; tarvittaessa hyödynnetään myös magneetti- ja PETkuvauksia. 88Intensiteettimuokattu sädehoito useasta kiinteäs tä hoitokentästä tai yhdestä liikkuvasta kaarikentästä mahdollistaa suurten paikallisannosten käytön. 8 8 Uusimmilla sädehoitolaitteilla kartiokeilatomografia voidaan tehdä päivittäin sädehoidon osuvuuden varmistamiseksi. 728 Hoitotulokset Sädehoidon hoitotuloksia on edelleen voitu parantaa tehostamalla syöpäsolun sädeherkkyyttä käyttämällä lääkehoitoja sädehoidon rinnalla. Kemosädehoitoa käytetäänkin esimerkiksi pään ja kaulan alueen syöpien, keuhko- ja peräsuolisyöpien sekä glioblastooman hoidossa. Yleisesti käytettyjä lääkeaineita ovat sisplatiini, 5-fluorourasiili/kapesitabiini, etoposidi, paklitakseli, mitomysiini ja temotsolomidi. Myös biologisia lääkeaineita on tutkittu sädeherkistäjinä, ja sädehoidon rinnalla annetun setuksimabin onkin osoitettu vähentävän pään ja kaulan alueen syövän uusiutumista ja kuolemanvaaraa pelkkään sädehoitoon verrattuna. Eroa kemosädehoitoon nähden ei kuitenkaan ole todettu (Bonner ym. 2010). Kemosädehoito parantaa sädehoidolla saavutettavaa kasvaimien paikallishallintaa, mutta toisaalta se lisää myös hoidon toksisia haittavaikutuksia. Tästä syystä kuvantamisohjauksisen sädehoidon käyttö on erityisen tärkeää kemosädehoidon aikana, jotta hoidosta aiheutuvat haitat voitaisiin minimoida. Lopuksi Kuvantamisohjauksisen sädehoidon käyttö on lisääntynyt ja monipuolistunut viime vuosien aikana, ja tämä onkin parantanut sädehoidon tarkkuutta. Sädehoidon seuraavat edistysaskeleet tulevat todennäköisesti koskemaan syövän biologisten piirteiden huomioimista. Kuvantamistuloksia pyritään tulkitsemaan paremmin kliinisellä, histopatologisella ja molekulaarisella tasolla. PET-TT:n saatavuus on parantunut, ja uusia kasvainkohtaisia merkkiaineita on kehitetty aktiivisen syöpäkasvaimen todentamiseksi. Sädehoitoa on vastaisuudessa kenties mahdollista optimoida PET:n avulla eskaloimalla sädeannosta syövän aggressiivisille tai hypoksisille alueille (Lee ym. 2008). Biologisten lääkkeiden käyttöä sädehoidon rinnalla tutkitaan, ja todennäköisesti myös niitä tullaan käyttämään yhä enemmän (Niyazi ym. 2011). Niin ikään uusia hoitolaitteita kehitetään. Yksi mahdollinen kehityssuunta on lineaarikiihdytin, johon on yhdistetty magneettikuvauslaite (Raaymakers ym. 2009). H. Nurmi ym.

9 KIRJALLISUUTTA Bonner JA, Harari PM, Giralt J, ym. Radiotherapy plus cetuximab for locoregionally advanced head and neck cancer: 5-year survival data from a phase 3 randomised trial, and relation between cetuximab-induced rash and survival. Lancet Oncol 2010;11:21 8. Bujold A, Craig T, Jaffray D, Dawson LA. Image guided radiotherapy: has it influenced patient outcomes? Semin Radiat Oncol 2012;22: Den RB, Doemer A, Kubicek G, ym. Daily image guidance with cone-beam computed tomography for head-andneck cancer intensity-modulated radiotherapy: A prospective study. Int J Radiat Oncol Biol Phys 2010;76: Deniaud-Alexandre E, Touboul E, Lerouge D, ym. Impact of computed tomography and 18F-deoxyglucose coincidence detection emission tomography in nonsmall-cell lung cancer. Int J Radiat Oncol Biol Phys 2005;63: Herman MG. Clinical use of electronic portal imaging. Semin Radiat Oncol 2005;15: Jaffray DA, Siewerdsen JH, Wong JW, Martinez AA. Flat-panel cone beam computed tomography for image giuded radiation therapy. Int J Radiat Oncol Biol Phys 2002;53: Kapanen M, Collan J, Beule A, Seppälä T, Saarilahti K, Tenhunen M. Commissioning of MRI-only based treatment planning procedurre for esternal beam radiotherapy of prostate. Magn Reson Med 2013 (painossa). Langen KM, Jones DT. Organ motion and its management. Int J Radiat Oncol Biol Phys 2001;50: Lee NY, Mechalakos JG, Nehmeh S, ym. Fluorine-18-labeled fluoromisonidazole positron emission and computed tomography-guided intensity-modulated radiation therapy for head and neck cancer: a feasibility study. Int J Radiat Oncol Biol Phys 2008;70:2 13. Levivier M, Gevaert T, Negretti L. Gamma Knife, CyberKnife, TomoTherpay: gadgets or useful tools? Curr Opin Neurol 2011;24: Lonneux M, Hamoir M, Reychler H, ym. Positron emission tomography with (18f)fluorodeoxyglucose improves staging and patient management in patients with head and neck squamous cell carcinoma: a multicenter prospective study. J Clin Oncol 2010;28: Mukesh M, Benson R, Jena R. Interobserver variation in clinical target volume and organs at risk segmentation in post-parotidectomy radiotherapy: can segmentation protocols help? Br J Radiol 2012;85:e Muren LP, Redpath AT, Lord H, McLaren D. Image-guided radiotherapy of bladder cancer: bladder volume variation and its relation to margins. Radiother Oncol 2007;84: Niyazi M, Maihoefer C, Kraus M, Rödel C, Budach W, Belka C. Radiotherapy and new drugs new side effects? Radiat Oncol 2011;6:177. Peeters ST, Heemsbergen WD, Koper PC, ym. Dose-response in radiotherapy for localized prostate cancer: results of the Dutch multicenter randomized phase III trial comparing 68Gy of radiotherapy with 78 Gy. J Clin Oncol 2006;24: Pos F, Bex A, Dees-Ribbers HM, Betgen A, van Herk M, Remeijer P. Lipiodol injection for target volume delineation and image guidance during radiotherapy for bladder cancer. Radiother Oncol 2009;93: Raaymakers BW, Lagendijk JJ, Overweg J, ym. Integrating a 1.5 T MRI scanner with a 6 MV acceleratos: proof of concept. Phys Med Biol 2009;54:N Saarilahti K, Kouri M, Collan J, ym. Intensity modulated radiotherapy for head and neck cancer: evidence for preserved salivary gland function. Radiother Oncol 2005;74: Schallenkamp JM, Herman MG, Kruse JJ, Pisansky TM. Prostate position relative to pelvic bony anatomy based on intraprostatic gold markers and electronic portal imaging. Int J Radiat Oncol Biol Phys 2005;63: Seppänen M, Kajander S, Kemppainen J, Minn H. Positroniemissiotomografian ja tietokonetomografian yhdistelmä syövän diagnostiikassa. Duodecim 2011;127: Suomen Syöpärekisteri www. cancerregistry.fi Tuomikoski L, Collan J, Keyriläinen J, Visapää H, Saarilahti K, Tenhunen M. Adaptive radiotheapy in muscle invasive urinary bladder cancer an effective method to reduce the irradiated bowel volume. Radiother Oncol 2011;99:61 6. Wang W, Purdie TG, Rahman M, Marshall A, Liu FF, Fyles A. Rapid automated treatment planning process to select breast cancer patients for active breathing control to achieve cardiac dose reduction. Int J Radiat Oncol Biol Phys 2012;82: HEIDI NURMI, LT, erikoislääkäri KAUKO SAARILAHTI, dosentti, osastonylilääkäri MIKKO TENHUNEN, dosentti, ylifyysikko HUS, syöpätautien klinikka Sidonnaisuudet Heidi Nurmi: Asiantuntijapalkkio (Roche), luentopalkkio (Roche), koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Bayer, Elekta, GSK, Novartis, Nucletron, Sanofi) Kauko Saarilahti: Asiantuntijapalkkio (Boneca Oy), koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Merck, Amgen, Astra-Zeneca) Mikko Tenhunen: Apuraha (Syöpäjärjestöt) Summary Application of image guided radiation therapy The application of different imaging techniques in the planning of and during radiation therapy enables a precise definition of the target region and healthy tissue. New three-dimensional radiotherapy techniques and advanced radiation equipment enable precise implementation of the desired dose of radiation to the treatment region. By using different imaging techniques, a higher treatment dose to the tumor region is enabled with simultaneous protection of healthy tissue structures. The likelihood of mistakes between the treatment plan and its implementation can also be reduced. Accordingly, the aim of image guided radiation therapy is to improve treatment results and at the same time reduce treatment-related side effects. 729

GTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus

GTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus GTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio 25.-26.1.2013 Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus Eri kohdealueiden rajaaminen ei ole eksaktia tiedettä, vaan perustuu osittain kokemukseen

Lisätiedot

Juha Korhonen, DI Erikoistuva fyysikko, HYKS Syöpäkeskus Väitöskirja-projekti: MRI-based radiotherapy

Juha Korhonen, DI Erikoistuva fyysikko, HYKS Syöpäkeskus Väitöskirja-projekti: MRI-based radiotherapy Sädehoitopäivät, 16-17.4.2015, Turku MRI-pohjainen sädehoito Juha Korhonen, DI Erikoistuva fyysikko, HYKS Syöpäkeskus Väitöskirja-projekti: MRI-based radiotherapy Sädehoidon työvaiheet ja kuvien käyttö

Lisätiedot

Intensiteettimuokattu sädehoito uusi tekniikka parantanee hoitotuloksia. Heikki Joensuu, Mauri Kouri ja Mikko Tenhunen

Intensiteettimuokattu sädehoito uusi tekniikka parantanee hoitotuloksia. Heikki Joensuu, Mauri Kouri ja Mikko Tenhunen Katsaus Intensiteettimuokattu sädehoito uusi tekniikka parantanee hoitotuloksia Heikki Joensuu, Mauri Kouri ja Mikko Tenhunen Intensiteettimuokatulla sädehoidolla tarkoitetaan uutta tekniikkaa, jossa kutakin

Lisätiedot

Annoslaskennan tarkkuus ja metalliset implantit

Annoslaskennan tarkkuus ja metalliset implantit Annoslaskennan tarkkuus ja metalliset implantit Vertailu mittauksiin ja Monte Carlo laskentaan XX Onkologiapäivät, 29. 30.8.2014, Oulu Jarkko Ojala, TkT Sairaalafyysikko & Laatupäällikkö Tampereen yliopistollinen

Lisätiedot

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan

Lisätiedot

Uudet Hoitomahdollisuudet Sädehoidossa. Sairaalafyysikko Jan-Erik Palmgren KYS SyöpäKeskus

Uudet Hoitomahdollisuudet Sädehoidossa. Sairaalafyysikko Jan-Erik Palmgren KYS SyöpäKeskus Uudet Hoitomahdollisuudet Sädehoidossa Sairaalafyysikko Jan-Erik Palmgren KYS SyöpäKeskus Haasteet Globaalisti (2008) 12,7 m uutta syöpätapausta / vuosi arvio: 17 m vuonna 2030 7,6 m ihmistä kuolee syöpään

Lisätiedot

Onko rinnan sädehoitotekniikka seurannut sädehoitolaitteiden kehitystä?

Onko rinnan sädehoitotekniikka seurannut sädehoitolaitteiden kehitystä? Onko rinnan sädehoitotekniikka seurannut sädehoitolaitteiden kehitystä? sairaalafyysikko Mikko Björkqvist sädehoitopoliklinikka, TYKS Onkologiapäivät 30.8.2013, Valtion virastotalo, Turku Esityksessä keskitytään

Lisätiedot

Säteilyn käyttö onkologiassa

Säteilyn käyttö onkologiassa Säteilyn käyttö onkologiassa FT, apul. ylifyysikko HYKS, Syöpäkeskus TTL: Säteily ja terveys 12/2016 Sädehoidon asema Syöpään sairastuu Suomessa vuosittain n. 32 000 ihmistä. Leikkaus ja sädehoito ovat

Lisätiedot

VUODEN TÄRKEÄT SÄDEHOITOTUTKIMUKSET. Jan Seppälä. Sädehoitopäivät 2015

VUODEN TÄRKEÄT SÄDEHOITOTUTKIMUKSET. Jan Seppälä. Sädehoitopäivät 2015 VUODEN TÄRKEÄT SÄDEHOITOTUTKIMUKSET Jan Seppälä Sädehoitopäivät 2015 17/04/2015 1 Viime vuoden tärkeät tapahtumat Adrian Begg (1946 2014), kuului mm. ESTROn säteilybiologiatoimikuntaan, piti kursseja kliinisestä

Lisätiedot

Jan-Erik Palmgren specialist medical physicist CancerCenter KUH

Jan-Erik Palmgren specialist medical physicist CancerCenter KUH Jan-Erik Palmgren specialist medical physicist CancerCenter KUH Tiedettiin: prostata CA herkkä korkeille kerta-annoksille säteilyä Ei voitu toteuttaa... Hoitokoneiden tarkkuus Kuvantaohjauksen saatavuus,

Lisätiedot

Pään ja kaulan alueen syöpien onkologiset hoidot

Pään ja kaulan alueen syöpien onkologiset hoidot Kauko Saarilahti ja Paula Lindholm TEEMA: PÄÄN JA KAULAN ALUEEN SYÖVÄT Pään ja kaulan alueen syöpien onkologiset hoidot Pään ja kaulan alueen syöpien onkologisissa hoidoissa on tapahtunut viime vuosina

Lisätiedot

Sädehoidon annossuunnittelu. Fyysikko Jan-Erik Palmgren Syöpäkeskus KYS

Sädehoidon annossuunnittelu. Fyysikko Jan-Erik Palmgren Syöpäkeskus KYS Sädehoidon annossuunnittelu Fyysikko Jan-Erik Palmgren Syöpäkeskus KYS Annossuunitelman tekeminen Annossuunnittelukuvaus, TT MRI, PET? - Kuvafuusio Hoitokohteen määrittely (piirtäminen) Hoitoannoksen määrittäminen

Lisätiedot

Moderni sädehoito. Sädehoidon kohdetilavuuden määritys kaksiulotteisesta kolmiulotteiseen liikkeen huomioivaan anatomiaan

Moderni sädehoito. Sädehoidon kohdetilavuuden määritys kaksiulotteisesta kolmiulotteiseen liikkeen huomioivaan anatomiaan Mauri Kouri ja Aki Kangasmäki KATSAUS Moderni sädehoito Sädehoito on vuosikymmeniä ollut syövän tärkeimpiä hoitomuotoja. Sen tekninen kehitys on ollut nopeaa erityisesti kahden viime vuosikymmenen aikana.

Lisätiedot

Sädehoidon toteutus ja laadunvarmistus. Janne Heikkilä Sairaalafyysikko Syöpäkeskus, KYS

Sädehoidon toteutus ja laadunvarmistus. Janne Heikkilä Sairaalafyysikko Syöpäkeskus, KYS Sädehoidon toteutus ja laadunvarmistus Janne Heikkilä Sairaalafyysikko Syöpäkeskus, KYS Hoitohuone Mitä hoitofraktion aikana tapahtuu? Potilaan valmistelu ja asettelu Keskustelu Vaatetuksen vähentäminen

Lisätiedot

Sädehoitopäivät 18.4.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks. Taustaa

Sädehoitopäivät 18.4.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks. Taustaa Sädehoitopäivät 18.4.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks Taustaa Tyksissä käytössä Viisi Varianin kiihdytintä (Novalis Tx, Clinac ix, 2 x Clinac 2100C/D, Clinac 600C) Annossuunnittelujärjestelmät Eclipse

Lisätiedot

SÄDEHOIDON MAGNEETTISIMULOINTI HYKS SYÖPÄKESKUKSESSA. Rh Ella Kokki 17.4.2015

SÄDEHOIDON MAGNEETTISIMULOINTI HYKS SYÖPÄKESKUKSESSA. Rh Ella Kokki 17.4.2015 SÄDEHOIDON MAGNEETTISIMULOINTI HYKS SYÖPÄKESKUKSESSA Rh Ella Kokki 17.4.2015 Tietoja MRI-yksiköstä GE Optima MR450w, 1.5 T Ф = 70 cm, l = 145 cm 2 vaihdettavaa pöytää, joista toisessa tasainen pöytälevy

Lisätiedot

Boorineutronisädehoitoa (BNCT) syöpään

Boorineutronisädehoitoa (BNCT) syöpään Heikki Joensuu, Leena Kankaanranta, Mikko Tenhunen ja Kauko Saarilahti KATSAUS oorineutronisädehoito on sädehoitomenetelmä, joka perustuu boorin hajoamisreaktioon neutronisäteilyn vaikutuksesta. Sillä

Lisätiedot

Stereotaktinen sädehoito paikallisen ei-pienisoluisen keuhkosyövän hoidossa

Stereotaktinen sädehoito paikallisen ei-pienisoluisen keuhkosyövän hoidossa TAPAUSSELOSTUS TEEMA Liisa Sailas ja Heli Virsunen Stereotaktinen sädehoito paikallisen ei-pienisoluisen keuhkosyövän hoidossa Paikallisen ei-pienisoluisen keuhkosyövän standardihoitona on leikkaus. Osa

Lisätiedot

Sädehoitopäivät Aija Juutilainen Röntgenhoitaja KYS/Sädehoito

Sädehoitopäivät Aija Juutilainen Röntgenhoitaja KYS/Sädehoito Sädehoitopäivät Aija Juutilainen Röntgenhoitaja KYS/Sädehoito 1 Toimintaperiaate Kuvantaminen 2:lla röntgenputkella paikantaminen hoidon aikainen kuvantaminen Hoitokohde toleranssien sisään Kone tekee

Lisätiedot

Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa. Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen

Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa. Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen Seminooman adjuvantti sädehoito: muutokset kohdealueessa ja sädeannoksessa Muinoin: Para-aortaali-

Lisätiedot

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Miksi hypofraktiointi?

Miksi hypofraktiointi? Heikki Minn Eturauhassyövän hypofraktioitu sädehoito Syöpäklinikka/TO6E Turun yliopistollinen sairaala Miksi hypofraktiointi? Eturauhassyövän -arvo on tutkimusten mukaan matala, 1-3 Gy, eli alempi kuin

Lisätiedot

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v

Lisätiedot

Pienet kentät, suuret kammiot

Pienet kentät, suuret kammiot Pienet kentät, suuret kammiot Jarkko Niemelä, TYKS Sädehoitofyysikoiden neuvottelupäivät 9.-10.6.2016. Helsinki Yhteistyö TaYS: Jarkko Ojala, Mari Partanen, Mika Kapanen Monte Carlo simuloinnit TYKS: Jani

Lisätiedot

SimA Sädehoidon TT-simulaattoreiden annokset

SimA Sädehoidon TT-simulaattoreiden annokset SimA Sädehoidon TT-simulaattoreiden annokset Paula Toroi STUK FT, leimaa vaille sairaalafyysikko paula.toroi@stuk.fi Ruokala.net Annosnäytön suureet CTDI vol keskiarvo annos koko skannatussa volyymissa.

Lisätiedot

Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen

Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen eksoneissa 2, 3 ja 4) varmistaminen on tärkeää ennen Erbitux (setuksimabi) -hoidon aloittamista

Lisätiedot

Laatuparametrille TPR 20,10 haastaja pienissä kentissä DAPR 20,10 :n ominaisuuksia

Laatuparametrille TPR 20,10 haastaja pienissä kentissä DAPR 20,10 :n ominaisuuksia Laatuparametrille TPR 20,10 haastaja pienissä kentissä DAPR 20,10 :n ominaisuuksia Jarkko Niemelä TYKS Sädehoitofyysikoiden 34. neuvottelupäivät, 8.6.2017. Helsinki Kiitokset yhteistyökumppaneille Suomen

Lisätiedot

Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo Yleistä säteilyn käytöstä lääketieteessä Mitä ja miten valvotaan Ionisoivan säteilyn käytön keskeisiä asioita Tutkimusten on oltava oikeutettuja Tutkimukset

Lisätiedot

Potilaan hoitopolku. Leena Voutilainen & Kari Tervo KYS

Potilaan hoitopolku. Leena Voutilainen & Kari Tervo KYS Potilaan hoitopolku esimerkkejä riskien arvioinnista Leena Voutilainen & Kari Tervo KYS 1. Ensimmäinen käynti sairaalassa tai hoidon suunnittelukäynti 2. Sädehoidon suunnittelukuvantaminen P 5 Potilaan

Lisätiedot

Seminoman hoito ja seuranta. S. Jyrkkiö

Seminoman hoito ja seuranta. S. Jyrkkiö Seminoman hoito ja seuranta S. Jyrkkiö 17.4.2015 Kivessyöpä yleistyy Pohjoismaissa Seminoman ja non-seminoomien yleisyys Pohjoismaissa Kuolleisuus kivessyöpään Pohjoismaissa Kivessyöpä 5 v OSS Kivestuumoreiden

Lisätiedot

Ulkoisen radikaalisädehoidon tuloksellisuus eturauhassyöpäpotilailla TAYS:ssa

Ulkoisen radikaalisädehoidon tuloksellisuus eturauhassyöpäpotilailla TAYS:ssa Ulkoisen radikaalisädehoidon tuloksellisuus eturauhassyöpäpotilailla TAYS:ssa Lauri Jokipalo ja Heikki Hakkarainen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö 02/2012

Lisätiedot

SÄDEHOIDON KONEKUVIEN KOHDISTAMINEN

SÄDEHOIDON KONEKUVIEN KOHDISTAMINEN SÄDEHOIDON KONEKUVIEN KOHDISTAMINEN Helmi Luukkanen Risto Manninen Opinnäytetyö Lokakuu 2013 Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon

Lisätiedot

MAGNEETTIKUVAUKSEN KÄYTTÖ PÄÄN JA KAULAN ALUEEN TUUMOREIDEN SÄDEHOIDON SUUNNITTELUSSA

MAGNEETTIKUVAUKSEN KÄYTTÖ PÄÄN JA KAULAN ALUEEN TUUMOREIDEN SÄDEHOIDON SUUNNITTELUSSA MAGNEETTIKUVAUKSEN KÄYTTÖ PÄÄN JA KAULAN ALUEEN TUUMOREIDEN SÄDEHOIDON SUUNNITTELUSSA Kauko Saarilahti 16.4.2015 30.4.2015 1 30.4.2015 2 MRI-KUVAUS- EDUT parempi pehmytudosmuutosten erotuskyky kuin CT:llä

Lisätiedot

Noona osana potilaan syövän hoitoa

Noona osana potilaan syövän hoitoa Noona osana potilaan syövän hoitoa Noona lyhyesti Noona on mobiilipalvelu osaksi potilaan syövän hoitoa Noonan avulla Potilas osallistuu aktiivisesti hoitoonsa raportoimalla hoidon aikaisia haittoja. Hän

Lisätiedot

Sädehoito-osasto potilaan hoitopolun mukaisesti

Sädehoito-osasto potilaan hoitopolun mukaisesti Sädehoito-osasto potilaan hoitopolun mukaisesti sädehoitoon käytännön jaksolle tulevalle röntgenhoitajaopiskelijalle 29.12.2010 EV SISÄLTÖ 1. Henkilökunta 2. Palveluja 3. Opiskelija 4. Kutsukirje 5. Potilaan

Lisätiedot

Syöpähoitojen kehitys haja- Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008

Syöpähoitojen kehitys haja- Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008 Syöpähoitojen kehitys haja- ammunnasta täsmäosumiin Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008 Haasteet Syöpämäärien lisäys/väestön vanheminen Ennaltaehkäisy/seulonnat

Lisätiedot

TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA

TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TOSIASIOITA USKOMUSTEN TAKANA HARVINAISET SAIRAUDET I MS-TAUTI I ONKOLOGIA I IMMUNOLOGIA 1 LUKIJALLE Eturauhassyöpä on Suomessa miesten yleisin syöpä.

Lisätiedot

Syöpäkeskuksen tutkimusmahdollisuudet Heikki Minn

Syöpäkeskuksen tutkimusmahdollisuudet Heikki Minn Syöpäkeskuksen tutkimusmahdollisuudet Heikki Minn Sidonnaisuudet Konsulttina ja/tai kliinisenä tutkijana seuraavissa lääketieteellistä toimintaa harjoittavissa yrityksissä viimeisen 3-v aikana: Amgen,

Lisätiedot

Kohteenmääritys lymfoomassa. Miia Mokka TYKS Sädehoitopäivät

Kohteenmääritys lymfoomassa. Miia Mokka TYKS Sädehoitopäivät Kohteenmääritys lymfoomassa Miia Mokka TYKS Sädehoitopäivät 16.4.2015 TNI, total nodal irradiation Regional nodal, esim. mantteli, EFRT, extended field radiation therapy IFRT, involved field radiation

Lisätiedot

NELJÄN SÄDEHOIDON LINEAARIKIIHDYTTIMEN HANKINTA HYKS SYÖPÄKESKUKSEEN

NELJÄN SÄDEHOIDON LINEAARIKIIHDYTTIMEN HANKINTA HYKS SYÖPÄKESKUKSEEN Talous- ja konsernijaosto 36 17.08.2016 NELJÄN SÄDEHOIDON LINEAARIKIIHDYTTIMEN HANKINTA HYKS SYÖPÄKESKUKSEEN TAKO 36 HUS/1383/2016 1. Hankinnan kohde HYKS Syöpäkeskus on saanut luvan hankkia kolme uutta

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Nielusyövän hoidon ajankohtaiset kysymykset

Nielusyövän hoidon ajankohtaiset kysymykset Jussi Laranne, Kauko Saarilahti, Ilmo Leivo, Leif Bäck, Reidar Grénman, Petri Koivunen, Matti Pukkila ja Antti Mäkitie TEEMA: PÄÄN JA KAULAN ALUEEN SYÖVÄT Nielusyövän hoidon ajankohtaiset kysymykset Viime

Lisätiedot

Ydinfysiikka lääketieteellisissä sovelluksissa

Ydinfysiikka lääketieteellisissä sovelluksissa Ydinfysiikka lääketieteellisissä sovelluksissa Ari Virtanen Professori Jyväskylän yliopisto Fysiikan laitos/kiihdytinlaboratorio ari.j.virtanen@jyu.fi Sisältö Alkutaival Sädehoito Radiolääkkeet Terapia

Lisätiedot

KULTAJYVÄKOHDENNUKSIEN OSUVUUS ETURAUHASEN SYÖVÄN SÄDEHOIDOSSA

KULTAJYVÄKOHDENNUKSIEN OSUVUUS ETURAUHASEN SYÖVÄN SÄDEHOIDOSSA KULTAJYVÄKOHDENNUKSIEN OSUVUUS ETURAUHASEN SYÖVÄN SÄDEHOIDOSSA Jussi Rautio Opinnäytetyö Kevät 2011 Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu Jussi Rautio. Eturauhasen

Lisätiedot

VUODEOSASTOPALVELUT. Hinta

VUODEOSASTOPALVELUT. Hinta Toimenpiteet ja hinnasto 1.9.2012 alkaen Hinnastossa esitetty potilaan maksuosuus on vain esimerkinomainen arvio sairausvakuutuskorvauksesta. Päätöksen potilaalle myönnettävästä sairausvakuutuskorvauksesta

Lisätiedot

Hodgkinin lymfooma. Diagnostiikka ja levinneisyystutkimukset

Hodgkinin lymfooma. Diagnostiikka ja levinneisyystutkimukset Sirkku Jyrkkiö, Miia Mokka ja Kaija Vasala NÄIN HOIDAN on nuorten aikuisten imukudossyöpä, jonka esiintyvyys on pysynyt melko vakaana viime vuosien aikana. Joka viides potilas on iältään yli 60-vuotias.

Lisätiedot

Kuvantamisohjattu lyhytetäisyyksinen sädehoito Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Paikallisesti edenneen kohdunkaula - syövän hoito

Kuvantamisohjattu lyhytetäisyyksinen sädehoito Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Paikallisesti edenneen kohdunkaula - syövän hoito Ester Jääskeläinen, Jan-Erik Palmgren ja Maarit Anttila Kuvantamisohjattu lyhytetäisyyksinen sädehoito Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Paikallisesti edenneen kohdunkaula - syövän hoito Kohdunkaulan

Lisätiedot

Poikkeavat tapahtumat sädehoidossa

Poikkeavat tapahtumat sädehoidossa Poikkeavat tapahtumat sädehoidossa 11.6.2016 5.6.2017 Sädehoitofyysikoiden 34. neuvottelupäivät, Säätytalo 8. 9.6.2017 Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Tapaus 1, Poikkeama jalan palliatiivisessa kipusädehoidossa

Lisätiedot

Miten syövän hoidon hyötyä mitataan? Olli Tenhunen LT FIMEA/PPSHP

Miten syövän hoidon hyötyä mitataan? Olli Tenhunen LT FIMEA/PPSHP Miten syövän hoidon hyötyä mitataan? Olli Tenhunen LT FIMEA/PPSHP Disclosures No interests in pharmaceutical industry Member of EMA Scientific Advice Working Party, Oncology Working Party, Committee for

Lisätiedot

Alustusta kliiniseen säteilybiologiaan

Alustusta kliiniseen säteilybiologiaan Säteilybiologiaa Erikoistuvien päivät Kuopio 25-26.1.2013 Jan Seppälä Sairaalafyysikko Alustusta kliiniseen säteilybiologiaan Solukuolema johtuu pääosin DNAkierteiden vauriosta. Solu pyrkii korjaamaan

Lisätiedot

Syöpätautien hoidoista vaikuttavia tuloksia, lisää elinvuosia, odotuksia ja pettymyksiä

Syöpätautien hoidoista vaikuttavia tuloksia, lisää elinvuosia, odotuksia ja pettymyksiä Syöpätautien hoidoista vaikuttavia tuloksia, lisää elinvuosia, odotuksia ja pettymyksiä Pirkko-Liisa Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori/ylilääkäri, Tay/Tays 20.11.2012 Sairaalapäivät,

Lisätiedot

Valviralle raportoitavat tapahtumat, tapahtumien käsittely

Valviralle raportoitavat tapahtumat, tapahtumien käsittely Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 629/2010 Valviralle raportoitavat tapahtumat, tapahtumien käsittely ylitarkastaja Jari Knuuttila,Valvira Sädehoitofyysikoiden 33. neuvottelupäivät Säätytalo

Lisätiedot

Sädehoidosta, annosten laskennasta ja merkkiaineista. Outi Sipilä sairaalafyysikko, TkT Outi.Sipila@hus.fi

Sädehoidosta, annosten laskennasta ja merkkiaineista. Outi Sipilä sairaalafyysikko, TkT Outi.Sipila@hus.fi Sädehoidosta, annosten laskennasta ja merkkiaineista Outi Sipilä sairaalafyysikko, TkT Outi.Sipila@hus.fi 15.9.2004 Sisältö Terapia Diagnostiikka ionisoiva sädehoito röntgenkuvaus säteily tietokonetomografia

Lisätiedot

Kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen multimodaliteettikuvantaminen Sami Kajander

Kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen multimodaliteettikuvantaminen Sami Kajander Kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen multimodaliteettikuvantaminen Sami Kajander Radiologi Valtakunnallinen PET-keskus, Turku TT +aika- ja paikkaerotuskyky +nopeus +saatavuus +hinta +keuhkot +useimmat vatsan

Lisätiedot

PROSTATASYÖVÄN ULKOISEN SÄDEHOIDON KOHDENNUS

PROSTATASYÖVÄN ULKOISEN SÄDEHOIDON KOHDENNUS PROSTATASYÖVÄN ULKOISEN SÄDEHOIDON KOHDENNUS Iina Karppinen Kandidaatin tutkielma Hyvinvointitekniikan tutkinto-ohjelma Lääketieteen tekniikka Oulun yliopisto 2018 Iina Karppinen (2018), Prostatasyövän

Lisätiedot

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1) Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 14 esitetään suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2005 2012 todetuilla ja 2010 2012 seuratuilla potilailla

Lisätiedot

ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen

ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen LT Teemu Murtola Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö TAYS, urologian vastuualue Lääke-epidemiologia Suomessa-seminaari Huhtikuu

Lisätiedot

Gliooman uusista hoitosuosituksista. Heikki Minn

Gliooman uusista hoitosuosituksista. Heikki Minn Gliooman uusista hoitosuosituksista Heikki Minn Onkologiapäivät, Turku 30.8.2013 Sidonnaisuudet Konsulttina ja/tai kliinisenä tutkijana seuraavissa lääketieteellistä toimintaa harjoittavissa yrityksissä

Lisätiedot

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Tutkimustyön merkitys potilashoidon kannalta parantaa asiantuntijuutta korkeatasoinen tutkija on alansa

Lisätiedot

Katsaus tulevaan Suomessa: sädehoitotilat, kiihdyttimet Sädehoitofyysikoiden 31. Neuvottelupäivät Billnäs 5.-6.6.2014

Katsaus tulevaan Suomessa: sädehoitotilat, kiihdyttimet Sädehoitofyysikoiden 31. Neuvottelupäivät Billnäs 5.-6.6.2014 Katsaus tulevaan Suomessa: sädehoitotilat, kiihdyttimet Sädehoitofyysikoiden 31. Neuvottelupäivät Billnäs 5.-6.6.2014 Sisältö Kysely Suomen sädehoitoyksiköille tilanteesta ja tulevaisuuden suunnitelmista

Lisätiedot

Pään ja kaulan alueen. SPECT/CT alueen vartijaimusolmuke ja kilpirauhassyövän metastaasien kuvaus)

Pään ja kaulan alueen. SPECT/CT alueen vartijaimusolmuke ja kilpirauhassyövän metastaasien kuvaus) Pään ja kaulan alueen SPECT/CT (hyperparatyreoosi,, pään ja kaulan SPECT/CT alueen vartijaimusolmuke ja kilpirauhassyövän metastaasien kuvaus) CT- ja fuusiokuvantamisen perusteet isotooppilääkäreille.

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka

HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka 1 HE4 Human epididyminis protein 4 Yksiketjuinen, WFDC (whey acidic four-disulfide)- ryhmän glukosyloitunut

Lisätiedot

Eturauhassyövän kehittyvä sädehoito

Eturauhassyövän kehittyvä sädehoito KATSAUS Mikko Myllykangas, Petri Reinikainen, Mauri Kouri ja Harri Visapää Eturauhassyövän kehittyvä sädehoito Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpätauti ja aiheuttaa toiseksi eniten syöpäkuolemia maassamme.

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA SÄTEILYSTÄ SAIRAALAFYYSIKKO JOUNI UUSI-SIMOLA

AJANKOHTAISTA SÄTEILYSTÄ SAIRAALAFYYSIKKO JOUNI UUSI-SIMOLA AJANKOHTAISTA SÄTEILYSTÄ SAIRAALAFYYSIKKO JOUNI UUSI-SIMOLA 30.8.2018 SÄTEILY 26-260 Bq/m 3 6.9.2018 2 SÄTEILYN YKSIKÖISTÄ Gray (Gy) Absorboituneen annoksen yksikkö Mitattavissa suoraan Sievert (Sv) Kuvaa

Lisätiedot

Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio

Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyvaikutuksen synty Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyn ja biologisen materian vuorovaikutus Koska ihmisestä 70% on vettä, todennäköisin (ja tärkein) säteilyn ja biologisen

Lisätiedot

Sarkoomien onkologiset hoidot onko sarkoomatyypillä väliä? Paula Lindholm TYKS, syöpätautien klinikka

Sarkoomien onkologiset hoidot onko sarkoomatyypillä väliä? Paula Lindholm TYKS, syöpätautien klinikka Sarkoomien onkologiset hoidot onko sarkoomatyypillä väliä? Paula Lindholm TYKS, syöpätautien klinikka Pehmytkudos- ja luusarkoomissa eri hoito-ohjelmat pehmytkudossarkoomissa yleensä kirurgia ensin Onkologinen

Lisätiedot

RAPIDARC-HOITOTEKNIIKKA ETURAUHASSYÖVÄN SÄDEHOIDOSSA

RAPIDARC-HOITOTEKNIIKKA ETURAUHASSYÖVÄN SÄDEHOIDOSSA RAPIDARC-HOITOTEKNIIKKA ETURAUHASSYÖVÄN SÄDEHOIDOSSA Assi Valve Pro gradu-tutkielma Jyväskylän yliopisto Fysiikan laitos 31.12.11 Ohjaaja: Pekka Sjöholm Kiitokset Pro gradu-tutkielmani kirjoittamisen aloitin

Lisätiedot

Hoitotehoa ennustavat RAS-merkkiaineet Tärkeä apuväline kolorektaalisyövän lääkehoidon valinnassa Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite auttaa ymmärtämään paremmin kolorektaalisyövän erilaisia lääkehoitovaihtoehtoja.

Lisätiedot

30 07.05.2013 KAHDEN UUDEN LINEAARIKIIHDYTTIMEN HANKINTA SYÖPÄ-KLINIKKARYHMÄÄN

30 07.05.2013 KAHDEN UUDEN LINEAARIKIIHDYTTIMEN HANKINTA SYÖPÄ-KLINIKKARYHMÄÄN HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 30 07.05.2013 KAHDEN UUDEN LINEAARIKIIHDYTTIMEN HANKINTA SYÖPÄ-KLINIKKARYHMÄÄN 271/02/08/00/09/2013 332/02/08/00/2013 HYKS 30 1. Hankinnan kohde ja aikataulu HYKS Medisiinisen

Lisätiedot

Mitä uutta tulossa eripuolille Suomea

Mitä uutta tulossa eripuolille Suomea Mitä uutta tulossa eripuolille Suomea Sädehoitofyysikoiden 33. neuvottelupäivät 9.-10.6.2016 Tuomas Koivumäki Syöpäkeskus KYS Esityksen sisältö Mitä uutta tullut 2015-2016? Mitä uutta tulossa 2016-2017?

Lisätiedot

Primaarikasvaimen hallinta syövän hoidon avainongelma. Lars R. Holsti

Primaarikasvaimen hallinta syövän hoidon avainongelma. Lars R. Holsti Katsaus Primaarikasvaimen hallinta syövän hoidon avainongelma Lars R. Holsti Syövän hoidon kaksi keskeisintä ongelmaa ovat paikalliset uusiutumat ja etäpesäkkeet. Kiinteiden kasvainten epäonnistunut paikallishoito

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 36 18.06.2013

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 36 18.06.2013 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 36 18.06.2013 TIETOKONETOMOGRAFIA (TT) -SIMULAATTORIN HANKINTA HYKS MEDISIINISEN TULOSYKSIKÖN SYÖPÄ-KLINIKKARYHMÄÄN, SÄDEHOITO-OSASTOLLE (VY 8828, PROJEKTI K10D400002)

Lisätiedot

Hip-Spine syndrooma ja EOS

Hip-Spine syndrooma ja EOS Hip-Spine syndrooma ja EOS eli selkä-lantio-linjauksen kuvantaminen Tekonivelpäivät 25.4.2019, Turku LT Katri Pernaa, Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Vastuualuejohtaja, TYKS ORTO Selkäkeskus

Lisätiedot

Pään ja kaulan alueen sädehoidot: laatu, tekniikka ja tulokset. Mikko Tenhunen Ylifyysikko HYKS Syöpäkeskus

Pään ja kaulan alueen sädehoidot: laatu, tekniikka ja tulokset. Mikko Tenhunen Ylifyysikko HYKS Syöpäkeskus Pään ja kaulan alueen sädehoidot: laatu, tekniikka ja tulokset Mikko Tenhunen Ylifyysikko HYKS Syöpäkeskus Sädehoitofyysikoiden neuvottelupäivät, 5-6.6.2014 Intensiteettimuokatut sädehoidot (kiinteistä

Lisätiedot

RÖNTGENHOITAJAOPISKELIJAN PEREHDYTYS ULKOISEN SÄDE- HOIDON PROSESSIIN

RÖNTGENHOITAJAOPISKELIJAN PEREHDYTYS ULKOISEN SÄDE- HOIDON PROSESSIIN OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA RÖNTGENHOITAJAOPISKELIJAN PEREHDYTYS ULKOISEN SÄDE- HOIDON PROSESSIIN Perehdytysopas T E K I J Ä T: Tanja Kekkonen Iina Turunen

Lisätiedot

Lääketieteellinen kuvantaminen. Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen

Lääketieteellinen kuvantaminen. Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen Lääketieteellinen kuvantaminen Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen 1 Muista ainakin nämä Kuinka energia viedään kuvauskohteeseen? Aiheuttaako menetelmä kudostuhoa? Kuvataanko anatomiaa

Lisätiedot

Sädehoidon syventävät auditoinnit

Sädehoidon syventävät auditoinnit Sädehoidon syventävät auditoinnit Sädehoitofyysikoiden neuvottelupäivä 5.6.2015 Hannu Järvinen Säteilyturvakeskus (STUK) Siht., Kliinisen auditoinnin asiantuntijaryhmä (KLIARY) Ritva Vanninen, Marko Seppänen,

Lisätiedot

Optimointi muutokset vaatimuksissa

Optimointi muutokset vaatimuksissa Optimointi muutokset vaatimuksissa STUKin Säteilyturvallisuuspäivät Jyväskylä 24.-25.5.2018 Ylitarkastaja Petra Tenkanen-Rautakoski Optimoinnista säädetään jatkossa SätL 2 luku, 6 Optimointiperiaate Tarkemmat

Lisätiedot

VAPAUS VALITA VIIVEETÖN HOITO Docrates Syöpäsairaala. Siv Schalin Toimitusjohtaja

VAPAUS VALITA VIIVEETÖN HOITO Docrates Syöpäsairaala. Siv Schalin Toimitusjohtaja VAPAUS VALITA VIIVEETÖN HOITO Docrates Syöpäsairaala Siv Schalin Toimitusjohtaja Docrates Syöpäsairaala VIDEO TAUSTAA SYÖVÄSTÄ, SEN HOIDOSTA TILASTOTIETOA SYÖVISTÄ SUOMESSA Nykyisin joka kolmas sairastuu

Lisätiedot

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 15 esitetään ikävakioidut suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2007 2014 todetuilla ja 2012 2014 seuratuilla

Lisätiedot

Seminooman sädehoito. Paula Lindholm Tyks, syöpätaudit

Seminooman sädehoito. Paula Lindholm Tyks, syöpätaudit Seminooman sädehoito Paula Lindholm Tyks, syöpätaudit Miten seminooma leviää? 85% kliininen stage I ja 11% st II para-aortaali-imusolmukkeet Ipsilateraaliset parailiakaaliset Ipsilateraalinen munuaishilus

Lisätiedot

Isotooppilääketieteen TT oppaan esittely

Isotooppilääketieteen TT oppaan esittely Isotooppilääketieteen TT oppaan esittely Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä, 10. 11.12.2012, Säätytalo Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Miksi opas on tehty? TT on edelleen aika uusi modaliteetti

Lisätiedot

ETURAUHASSYÖPÄ OSASTONYLILÄÄKÄRI PETTERI HERVONEN HUS SYÖPÄKESKUS, HELSINKI

ETURAUHASSYÖPÄ OSASTONYLILÄÄKÄRI PETTERI HERVONEN HUS SYÖPÄKESKUS, HELSINKI ETURAUHASSYÖPÄ OSASTONYLILÄÄKÄRI PETTERI HERVONEN HUS SYÖPÄKESKUS, HELSINKI ETURAUHANEN - ANATOMIA 21.11.2018 2 ETURAUHASEN TOIMINTA Maapähkinän kokoinen rauhanen, joka sijaitsee peniksen takana, peräsuolen

Lisätiedot

Ruokatorvisyövän sädehoito

Ruokatorvisyövän sädehoito Ruokatorvisyövän sädehoito 18.4.2013 Sädehoitopäivät, Lahti EL, LT Kaisa Lehtiö, OYS Yleistä Tutkimustietoa Hoitosuosituksista Käytännön toteutuksesta Ruokatorvisyöpä Suomessa 2011 273 uutta tapausta 231

Lisätiedot

Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa

Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa Mammografiapäivät 25-26.5.09 Tampere-Talo ayl Anna-Leena Lääperi TAYS, Kuvantamiskeskus, Radiologia Uusia menetelmiä ja mahdollisuuksia rintadiagnostiikassa

Lisätiedot

bukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58

bukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58 10 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yksilöllisesti sopiva annos jokaiselle syövän läpilyöntikivuista kärsivälle potilaalle: Viisi Effentora - vahvuutta mahdollistavat yksilöllisen läpilyöntikipujen hoidon Ohjeet

Lisätiedot

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

S Ä T E I LY T U R V A L L I S U U S K O U L U T U S J U H A P E L T O N E N / J U H A. P E L T O N E H U S.

S Ä T E I LY T U R V A L L I S U U S K O U L U T U S J U H A P E L T O N E N / J U H A. P E L T O N E H U S. S Ä T E I LY T U R V A L L I S U U S K O U L U T U S 1 4. 9. 2 0 1 7 J U H A P E L T O N E N / J U H A. P E L T O N E N @ H U S. F I YMPÄRISTÖN SÄTEILY SUOMESSA Suomalaisten keskimääräinen vuosittainen

Lisätiedot

Aivometastaasit. Tekniset näkökohdat. Sädehoitopäivät Fyysikko Eeva Boman, TAYS ( el. Hanna Mäenpää, TAYS )

Aivometastaasit. Tekniset näkökohdat. Sädehoitopäivät Fyysikko Eeva Boman, TAYS ( el. Hanna Mäenpää, TAYS ) Aivometastaasit Tekniset näkökohdat Sädehoitopäivät 2014 Fyysikko Eeva Boman, TAYS ( el. Hanna Mäenpää, TAYS ) Aivometastaasin sädehoito WBRT (+booster) Kertahoito tai hypofraktiointi (SRS) WBRT+booster

Lisätiedot

1-n solitaaria aivometastaasia. Sädehoitopäivät 10.4.14 El Hanna Mäenpää Tays, Syövänhoidon vastuualue

1-n solitaaria aivometastaasia. Sädehoitopäivät 10.4.14 El Hanna Mäenpää Tays, Syövänhoidon vastuualue 1-n solitaaria aivometastaasia Sädehoitopäivät 10.4.14 El Hanna Mäenpää Tays, Syövänhoidon vastuualue Käytettyjä lyhenteitä WBRT =koko aivoston sädehoito SRS =stereotactic radiosurgery, kertahoito fsrt

Lisätiedot

Mitä onkologi toivoo patologilta?

Mitä onkologi toivoo patologilta? Mitä onkologi toivoo patologilta? Mikä PAD-lausunnossa vaikuttaa kilpirauhassyövän hoitoon Hanna Mäenpää, dos HUS, Syöpätautien klinikka Onkologian trendejä Entiteetit pirstoutuvat pienemmiksi: lisää tietoa

Lisätiedot

Noin neljäsosa EU:ssa uuden myyntiluvan saavista. Uusien syöpälääkkeiden vilkas kehitys haastaa myös MYYNTILUPA-ARVIOINNIN KEHITTYMÄÄN

Noin neljäsosa EU:ssa uuden myyntiluvan saavista. Uusien syöpälääkkeiden vilkas kehitys haastaa myös MYYNTILUPA-ARVIOINNIN KEHITTYMÄÄN OLLI TENHUNEN LT, syöpätautien erikoislääkäri Ylilääkäri, Fimea Uusien syöpälääkkeiden vilkas kehitys haastaa myös MYYNTILUPA-ARVIOINNIN KEHITTYMÄÄN Jotta uusi syöpälääke pääsee markkinoille, edellytyksenä

Lisätiedot

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,

Lisätiedot

CYBERKNIFE-TEKNIIKALLA KUOPION YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUODEN 2012 AIKANA HOIDETUT ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT

CYBERKNIFE-TEKNIIKALLA KUOPION YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUODEN 2012 AIKANA HOIDETUT ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT CYBERKNIFE-TEKNIIKALLA KUOPION YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUODEN 2012 AIKANA HOIDETUT ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT Julia Poutanen Opinnäytetutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

Kiihdyttimet ja kuvantaohjauksessa käytettävät laitteet

Kiihdyttimet ja kuvantaohjauksessa käytettävät laitteet Laadunvarmistus ja käytönaikaiset hyväksyttävyyskriteerit: Kiihdyttimet ja kuvantaohjauksessa käytettävät laitteet Sädehoitofyysikoiden 33. neuvottelupäivät 9.-10.6.2016 Säätytalo, Helsinki Jarkko Ojala,

Lisätiedot

Mitä on VMAT? Sädekeilan intensiteettimuokkaus. Mikko Tenhunen HYKS Syöpätautien klinikka

Mitä on VMAT? Sädekeilan intensiteettimuokkaus. Mikko Tenhunen HYKS Syöpätautien klinikka Mitä on VMAT? Mikko Tenhunen HYKS Syöpätautien klinikka Sädehoitopäivät, Lahti 18.-19.4.2013 Sädekeilan intensiteettimuokkaus Annossuunnittelun suora ongelma ja Minkälaisen annosjakauman D P annettava

Lisätiedot