Intensiteettimuokattu sädehoito uusi tekniikka parantanee hoitotuloksia. Heikki Joensuu, Mauri Kouri ja Mikko Tenhunen

Save this PDF as:
Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Intensiteettimuokattu sädehoito uusi tekniikka parantanee hoitotuloksia. Heikki Joensuu, Mauri Kouri ja Mikko Tenhunen"

Transkriptio

1 Katsaus Intensiteettimuokattu sädehoito uusi tekniikka parantanee hoitotuloksia Heikki Joensuu, Mauri Kouri ja Mikko Tenhunen Intensiteettimuokatulla sädehoidolla tarkoitetaan uutta tekniikkaa, jossa kutakin kohdealueeseen suunnattua sädekenttää muotoillaan hoidon aikana etukäteen suunnitellulla tavalla. Käytännössä kentän muotoa muunnetaan lineaarikiihdyttimeen liitetyllä moniliuskarajaimella ja sitä ohjaavalla tietokonejärjestelmällä. Tekniikka tarjoaa huomattavia etuja tavanomaiseen sädehoitoon verrattuna. Menetelmällä on mahdollista tehdä hallitusti epätasaisia ja jopa koveria annosjakaumia, jolloin voidaan usein vähentää huomattavasti sädeherkkien rakenteiden saamia annoksia tai suurentaa itse kasvaimen saamaa kokonaisannosta. Esimerkkeinä kuvataan nenänielukarsinooman hoito osa sylkirauhasista kiertäen, jolloin voidaan vähentää kserostomian vaaraa, ja eturauhassyövän sädehoito peräsuolen puolelta koveralla annosjakaumalla, joka sallii tavallista suuremman kokonaisannoksen kohdistamisen eturauhaseen. Uudesta tekniikasta on kuitenkin vasta lyhytaikaisia kokemuksia. Sädehoidon viimeaikaisia merkittäviä edistysaskelia ovat olleet mm. lineaarikiihdyttimellä toteutettava kallonsisäisten kasvainten stereotaktinen sädehoito ja ennen kaikkea sädetyksen ja solunsalpaajalääkityksen yhdistelmä eli kemosädehoito (Kouri ym. 1996). Sillä saadaan esimerkiksi paikallisissa kohdunkaulan syövissä estettyä noin 40 % enemmän kuolemantapauksista verrattuna tavanomaiseen sädehoitoon, ja se parantaa huomattavasti hoitotuloksia myös muutamissa muissa syövissä, kuten pään ja kaulan alueen ja ruokatorven karsinoomissa (Forastiere ja Trotti 1999, Rose ym. 1999). Nyt sädehoitoon on jälleen tulossa kokonaan uusi tekniikka, jonka käyttö johtanee nykyistä parempiin hoitotuloksiin monissa tavallisissa syöpätyypeissä. Tätä tekniikkaa kutsutaan intensiteettimuokatuksi sädehoidoksi (intensity modulated radiotherapy). Tavanomaisessa ulkoisessa lineaarikiihdyttimillä toteutettavassa sädehoidossa pyritään saamaan kohdealueelle mahdollisimman tasainen annosjakauma, jonka vaihtelun enimmäismääräksi suositellaan +7 5 % viitepisteeseen verrattuna (International Commission on Radiation Units and Measurements 1993). Intensiteettimuokatussa sädehoidossa voidaan luoda hallitusti kohdealueen sisälle hyvinkin epätasaisia annosjakaumia esimerkiksi siten, että annos on suurin makroskooppisen kasvaimen tai jonkin sen osan kohdalla. Toinen huomattava ero tavanomaiseen sädehoitoon nähden on annosjakauman muotoilussa. Tavanomaisessakin sädehoidossa pystytään nykyään hallitsemaan suuren annoksen saavan kohdealueen muotoa varsin hyvin, mutta esimerkiksi sirpinmuotoista jakaumaa ei tavanomaisin menetelmin pystytä tuottamaan, sillä koveraa pintaa ei rutiinimenetelmin saada aikaan kohdealueelle. Kuitenkin monien sädeherkkien elinten esimerkiksi selkäytimen, sylkirauhasten tai onteloelimien läheisyydessä sijaitsevien syöpien hoidossa säde- Duodecim 2001;117:

2 herkän elimen puolelta kovera annosjakauma antaisi mahdollisuuden aiempaa suurempien hoitoannosten käyttöön. Intensiteettimuokattu sädehoitotekniikka mahdollistaa myös koverien annosjakaumien tuoton (kuva 1). Vaikka nämä uuteen hoitotekniikkaan liittyvät parannukset eivät ehkä aluksi kuulosta mitenkään dramaattisilta, voivat käytännön vaikutukset olla melkoiset. Sädetystä käytetään lähes kaikkien tavallisimpien syöpien hoidossa, ja aluksi melko pieneltäkin tuntuvilla parannuksilla voi olla suuri vaikutus hoitotuloksiin. Hyvä esimerkki on edellä mainittu kohdunkaulan syövän sädehoito, jossa pelkästään antamalla pienehköjä annoksia sisplatiinia viikoittain sädehoidon aikana voidaan välttää lähes joka toinen syöpäkuolema (Rose ym. 1999). Vaikka intensiteettimuokatun sädehoidon kaikki sovellukset eivät vielä ole tiedossa ja hoitotuloksia on toistaiseksi julkaistu vasta vähän, ovat menetelmän hyödyt niin ilmeiset, että jo nyt voidaan ennustaa menetelmän käytön yleistyvän nopeasti lähivuosina (Nutting ym. 2000). Ennen intensiteettimuokatun sädehoidon periaatteen tarkempaa kuvaamista on tarpeen selvittää, mitä tarkoitetaan sen lähisukulaisella kohteenmuotoisella sädehoidolla. Kohteenmuotoinen sädehoito Kuva 1. Tavanomaisella sädehoidolla (B) ja intensiteettimuokatulla tekniikalla (C) toteutettu eturauhassyövän sädehoito. Huomaa peräsuolen (»Rect» kuvassa A) puolelta muodoltaan kovera ja rektumia säästävä annosjakauma intensiteettimuokatussa sädehoidossa (annossuunnittelu Mikko Tenhunen). Lineaarikiihdyttimestä tulevat säteilykeilat ovat muodoltaan joko suorakulmioita tai neliöitä, joista ilman kenttien muotoilua muodostuu kolmiulotteisessa tilassa särmikkään lieriön tai jopa kuution muotoisia annosjakaumia. Kasvaimet tai niiden leviämistiet eivät kuitenkaan ole koskaan lieriön muotoisia, joten sädehoitokenttiä tulee muotoilla anatomisesti kohdealueen muodon optimoimiseksi. Kun sädehoidon kohdealue onnistutaan muotoilemaan kasvaimen tai sen leviämisteiden tai molempien muotoiseksi, puhutaan kohteenmuotoisesta eli konformaalisesta sädehoidosta. Kohteenmuotoinen sädehoito onnistuu nopeimmin ja tehokkaimmin, kun lineaarikiihdyttimeen asennetaan erityinen sädehoitokentän muotoilulaite, ns. moniliuskarajain (kuva 2). Siinä on muutamia kymmeniä liuskoja, joiden leveys vaihtelee kolmesta millimetristä (»mikroliuskarajain») noin senttimetriin. Jokaista liuskaa liikuttaa oma moottori, joten kukin liuska voidaan asettaa muiden liuskojen paikasta riippumatta haluttuun sädehoitokentän kohtaan. 390 H. Joensuu ym.

3 Kuva 2. Lineaarikiihdyttimestä saatavan säteilykeilan muotoilussa käytettävä moniliuskarajain, jossa on 40 yksittäin liikuteltavaa yhden senttimetrin levyistä liuskaparia. Näin hoitokentät saadaan muotoiltua nopeasti halutun muotoisiksi, joskin hoitokentän reuna jää vaihtelevassa määrin portaittaiseksi liuskojen leveyden mukaan. Moniliuskarajaimet ovat nykyään uusien sädehoitolaitteiden vakiovarusteita. Sädehoitokenttien helppo muotoiltavuus on usein jo sinänsä huomattava etu. Dearnaleyn ym. (1999) tuoreessa satunnaistetussa tutkimuksessa verrattiin toisiinsa moniliuskarajaimen avulla toteutettua sädehoitoa ilman kenttien tarkkaa muotoilua toteutettuun paikallisen eturauhassyövän hoitoon. Ensiksi mainittuun liittyi merkitsevästi vähemmän sivuvaikutuksia, kuten proktiittia. Intensiteettimuokatun sädehoidon periaate Kohteenmuotoisessa sädehoidossa kaikki kohdealueelle tähdätyt sädekentät muotoillaan siis yksilöllisesti moniliuskarajainta käyttäen. Potilas saa näin muotoiluilla kentillä päivittäiset annoksensa tyypillisesti muutaman viikon kuluessa, kunnes on saavutettu haluttu kokonaisannos, joka radikaalihoidossa on tyypillisesti Gy. Mutta mitä tapahtuu, jos moniliuskarajaimen liuskoja liikutetaan tietokoneen ohjaamina itse säteilytyksen aikana kutakin omaan tahtiinsa ja välillä vaikka joitakin liuskoja joksikin aikaa pysäyttäen? Tulokseksi saadaan röntgenfilmillä tilkkutäkkimäisenä näkyvä sädehoitokenttä, jossa vaaleimmat kohdat ovat niitä, joita moniliuskarajaimen liuska on suojannut pisimpään (kuva 3). Liuskojen liike säteilytyksen aikana yhdistettynä pitkälle kehitettyyn tietokonepohjaiseen annossuunnittelujärjestelmään on intensiteettimuokatun sädehoidon perusidea. Moniliuskarajainta, jossa liuskat liikkuvat lineaarikiihdyttimen tuottaessa säteilyä, kutsutaan dynaamiseksi. Sen perusrakenne on samanlainen kuin pelkästään kenttien muotoiluun käytetyissä moniliuskarajaimissa. Kuvitellaan, että syöpäkasvainta säteilytetään vaikkapa neljästä eri suunnasta kuvan 3 tapaisilla kentillä, joista röntgenfilmille valottuu sekä täysin tummien että lähes vaaleiden kohtien lisäksi erilaisin gradientein vaaleasta tummaksi tai päinvastoin vaihtuvia alueita. Kyseisistä kentistä tulevat säteilyannokset summautuvat kohdealueen tilavuusalkioissa monimutkaisella tavalla, ja monimutkaisuutta lisäävät vielä mahdolliset erot säteilyn energiassa, säteilyn läpäisemien kudosten paksuusvaihtelut ja kudosten epähomogeenisuus sekä mahdollisten ilmaa si- Intensiteettimuokattu sädehoito uusi tekniikka parantanee hoitotuloksi 391

4 Kuva 3. Röntgenfilmi, joka on valotettu lineaarikiihdyttimestä tulevalla säteilyllä ja liikuttelemalla sädehoidon aikana moniliuskarajaimen liuskoja vaihtelevalla nopeudella. sältävien onteloiden sijainti kohdealueella. Onkin helppo ymmärtää, että intensiteettimuokattu sädehoito edellyttää erittäin kehittyneitä annossuunnitteluohjelmia ja jopa kokonaan uusia menetelmiä sädehoidon suunnittelussa. Intensiteettimuokatussa sädehoidossa sovelletaan jopa tavanomaisen annossuunnittelun peilikuvaa, ns. käänteistä annossuunnittelua. Kun tavanomaista sädehoitoa suunniteltaessa on tarkoitus hoitaa kohdealue useammasta kuin yhdestä sädehoitokentästä, pyritään hoitokentät asettelemaan siten, että eri kentistä tuleva säteily muodostaa kohdealueelle mahdollisimman tasaisen ja tarkoin kohdealueen muotoisen annosjakauman. Käänteisessä annossuunnittelussa ajatellaan kuitenkin päinvastoin. Siinä onkologi ja fyysikko määrittävät ensin, millainen kohdealueen annosjakauma olisi optimaalinen, ja antavat sitten annossuunnittelujärjestelmän tietokoneelle tehtäväksi laskea, miten sädehoitokentät tulisi sijoittaa ja miten kutakin moniliuskarajaimen liuskaa tulisi säteilytyksen aikana liikuttaa, jotta optimaalinen annosjakauma toteutuisi. Moniliuskarajaimen liuskojen tarkoin säädelty liike säteilytyksen aikana tarjoaa annossuunnittelulle aivan uusia ulottuvuuksia. Kuvassa 4 on dynaamista moniliuskarajainta apuna käyttäen röntgenfilmille valotettu monimutkaisen muotoinen sädehoitokenttä, jossa on mm. reikä keskellä (avaimen lenkki) ja erilaisia pieniä annosgradientteja (mm. avaimen hampaissa). Tällaisen hoitokentän muotoilu ei onnistu ilman intensiteettimuokatun sädehoidon laitteistoa. Esimerkkejä sovelluksista Kuva 4. Röntgenfilmi, jolle on valotettu lineaarikiihdyttimestä tulevalla säteilyllä avaimen kuva käyttäen intensiteettimuokatun sädehoidon laitteistoa. Huomaa annosgradientit mm. avaimen hammastuksessa. Intensiteettimuokattua sädehoitoa tultaneen käyttämään useimpien syöpien sädehoidossa. Mahdollisuus tuottaa tarvittaessa myös koveria annosjakaumia avaa uusia näkymiä esimerkiksi pään ja kaulan alueen syöpien hoidossa, sillä pään alueella on useita sellaisia rakenteita, joiden sädettämistä halutaan välttää, kuten silmät, sylkirauhaset ja selkäydin. Tavanomaisessa ulkoisessa sädehoidossa merkittävä osa sylkirauhasista joutuu kuitenkin usein väistämättä kohdealueelle, jolloin seurauksena saattaa olla kui- 392 H. Joensuu ym.

5 Kuva 5. Intensiteettimuokatulla tekniikalla toteutettu nenänielukarsinooman sädehoito. Hoitoannos jää vähäiseksi vasemmassa korvanalussylkirauhasessa (P), vasemmassa leuanalussylkirauhasessa (S) ja selkäydinkanavassa (Sk) (annossuunnittelu Mikko Tenhunen). va suu ja hampaiden karioituminen. Kuvassa 5 on nenänielukarsinoomapotilaan sädehoitosuunnitelma, joka toteutettiin HYKS:n syöpätautien klinikassa intensiteettimuokatulla sädehoitotekniikalla vasen korvasylkirauhanen ja vasen leuanalussylkirauhanen kiertäen. Tällöin sädehoidosta usein seuraava suun kuivuus jäänee lieväksi. Vielä merkityksellisempää saattaa kuitenkin olla se, että säteilyä huonosti sietävien kudosten annoksen jäädessä vähäiseksi voidaan itse syöpäkasvaimen saamaa sädeannosta lisätä. Esimerkiksi eturauhassyövän hoidossa tulos näyttää riippuvan oleellisesti siitä, kuinka suuri kokonaisannos eturauhaseen onnistutaan antamaan ilman, että vieruskudosten sädetyksestä seuraa liiallisia sivuvaikutuksia. Pollackin ja Zagarsin (1997) suureen retrospektiiviseen aineistoon perustuvasta teoreettisesta käyrästä (kuva 6) nähdään, että noin 25 % eturauhassyövistä uusiutuu sädehoidosta huolimatta, jos hoidoksi annetaan tavanomaisesti jaksoteltu Gy:n kokonaisannos, mutta jos annos on noin 80 Gy tai suurempi, syövän paikallisia uusiutumia ei odoteta enää juuri ollenkaan. Eturauhassyövän sädehoidossa ollaankin siirtymässä aiemmin yleisesti käytettyä Gy:tä suurempiin annoksiin, jotka annetaan kohteenmuotoisella tekniikalla. Annosten suurentamista rajoittavana tekijänä on kuitenkin aivan eturauhasen takana Uusiutumien osuus Kokonaisannos (Gy) Kuva 6. Eturauhassyövän paikallisen uusiutumisen todennäköisyys sädehoitoannoksen mukaan (mukailtu Pollackin ja Zagarsin (1997) esityksestä). Intensiteettimuokattu sädehoito uusi tekniikka parantanee hoitotuloksi 393

6 sijaitseva peräsuolen limakalvo, jonka sädetys voi aiheuttaa sädeproktiitin. Intensiteettimuokattua sädehoitoa käytettäessä kohdealueelle jäävän peräsuolen limakalvon määrä voi takaa koveran annosjakauman ansiosta jäädä vieläkin vähäisemmäksi kuin kohteenmuotoisessa sädehoidossa (kuva 1), jolloin siirtyminen noin 80 Gy:n annokseen lienee turvallisempaa (De Meerleer ym. 2000). Intensiteettimuokatun sädehoidon saatavuus Eniten kokemusta intensiteettimuokatusta sädehoidosta on kertynyt Memorial Sloan Kettering Cancer Centerissä (New York), missä tällä tekniikalla on hoidettu jo useita satoja potilaita. Uutta menetelmää on alettu käyttää useissa muissakin sädehoitokeskuksissa Yhdysvalloissa ja muutamissa eurooppalaisissa keskuksissa. Pohjoismaissa intensiteettimuokattua sädehoitoa on toistaiseksi annettu vain HYKS:n syöpätautien klinikassa, mutta tekniikka yleistynee lähivuosina nopeasti. Tulevia sovelluksia Koska intensiteettimuokattu sädehoito tarjoaa mahdollisuuden epätasaisten annosjakaumien hallittuun käyttöön, voidaan sen avulla tarvittaessa antaa erityisen suuri sädeannos pieneen osaan kohdetilavuutta. Esimerkiksi eturauhassyöpää potevilla on annettu jopa yli 90 Gy:n kokonaisannoksia PET-kuvauksen tai magneettispektroskopian mukaan erityisen pahanlaatuiselta vaikuttavaan osaan kasvainta ja muussa osassa kohdealuetta annos on jäänyt lasketulla tavalla pienemmäksi. Tällöin sädeterapeutti voi ikään kuin maalata kohdealueen sädeannoksen haluamallaan tavalla (»dose painting»). Erittäin mielenkiintoisia tulevat olemaan yhdistelmähoidot, jossa intensiteettimuokattuun sädehoitoon yhdistetään samanaikainen solunsalpaajalääkitys. Tällöin on kyseessä siis sädetyksen osalta intensiteettimuokattu kemosädehoito. Koska sädehoidon kohdealue on tarkoin muotoiltu, potilas sietänee yhdistelmähoidon hyvin, ja toisaalta intensiteettimuokattu sädehoito voi mahdollistaa totuttua suurempien sädeannosten käytön yhtäaikaisesti solunsalpaajien kanssa. Intensiteettimuokattua sädehoitoa voidaan tulevaisuudessa antaa myös käyttäen mikroliuskarajainta, jolloin hoitokenttä rajautuu tarkemmin kuin käytettäessä tavanomaista moniliuskarajainta. Dynaamisella mikroliuskarajaimella annettu intensiteettimuokattu sädehoito saattaa parantaa pienten esimerkiksi kallonsisäisten kohteiden hoitotuloksia. Kirjallisuutta Dearnaley DP, Khoo VS, Norman AR, ym. Comparison of radiation sideeffects of conformal and conventional radiotherapy in prostet cancer: a randomised trial. Lancet 1999;353: De Meerleer GO, Vakaet LA, De Gersem WR, De Wagter C, De Maeyer B, De Neve W. Radiotherapy of prostate cancer with or without intensity modulated beams: a planning comparison. Int J Radiat Oncol Biol Phys 2000;47: Forastiere A, Trotti A. Radiotherapy and concurrent chemotherapy: a strategy that improves locoregional control and survival in oropharyngeal cancer. J Natl Cancer Inst 1999;91: International Commission on Radiation Units and Measurements. Prescribing, recording, and reporting photon beam therapy. ICRU Report 50, Kouri M, Kajanti M, Blomqvist C, Tenhunen M, Minn H. Sädehoidon uusia suuntauksia. Duodecim 1996;112: Nutting C, Dearnaley DP, Webb S. Intensity modulated radiation therapy: a clinical review. Br J Radiol 2000;73: Pollack A, Zagars GK. External beam radiotherapy dose response of prostate cancer. Int J Radiat Oncol Biol Phys 1997;39: Rose PG, Bundy BN, Watkins EB, ym. Concurrent cisplatin-based radiotherapy and chemotherapy for locally advanced cervical cancer. N Engl J Med 1999;340: HEIKKI JOENSUU, professori, ylilääkäri MAURI KOURI, LKT, va. osastonylilääkäri MIKKO TENHUNEN, dosentti, ylifyysikko HYKS:n syöpätautien klinikka PL 180, HYKS 394

Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa. Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen

Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa. Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen Seminooman adjuvantti sädehoito: muutokset kohdealueessa ja sädeannoksessa Muinoin: Para-aortaali-

Lisätiedot

Annoslaskennan tarkkuus ja metalliset implantit

Annoslaskennan tarkkuus ja metalliset implantit Annoslaskennan tarkkuus ja metalliset implantit Vertailu mittauksiin ja Monte Carlo laskentaan XX Onkologiapäivät, 29. 30.8.2014, Oulu Jarkko Ojala, TkT Sairaalafyysikko & Laatupäällikkö Tampereen yliopistollinen

Lisätiedot

Miksi hypofraktiointi?

Miksi hypofraktiointi? Heikki Minn Eturauhassyövän hypofraktioitu sädehoito Syöpäklinikka/TO6E Turun yliopistollinen sairaala Miksi hypofraktiointi? Eturauhassyövän -arvo on tutkimusten mukaan matala, 1-3 Gy, eli alempi kuin

Lisätiedot

Onko rinnan sädehoitotekniikka seurannut sädehoitolaitteiden kehitystä?

Onko rinnan sädehoitotekniikka seurannut sädehoitolaitteiden kehitystä? Onko rinnan sädehoitotekniikka seurannut sädehoitolaitteiden kehitystä? sairaalafyysikko Mikko Björkqvist sädehoitopoliklinikka, TYKS Onkologiapäivät 30.8.2013, Valtion virastotalo, Turku Esityksessä keskitytään

Lisätiedot

Ulkoisen radikaalisädehoidon tuloksellisuus eturauhassyöpäpotilailla TAYS:ssa

Ulkoisen radikaalisädehoidon tuloksellisuus eturauhassyöpäpotilailla TAYS:ssa Ulkoisen radikaalisädehoidon tuloksellisuus eturauhassyöpäpotilailla TAYS:ssa Lauri Jokipalo ja Heikki Hakkarainen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö 02/2012

Lisätiedot

GTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus

GTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus GTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio 25.-26.1.2013 Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus Eri kohdealueiden rajaaminen ei ole eksaktia tiedettä, vaan perustuu osittain kokemukseen

Lisätiedot

Pään ja kaulan alueen syöpien onkologiset hoidot

Pään ja kaulan alueen syöpien onkologiset hoidot Kauko Saarilahti ja Paula Lindholm TEEMA: PÄÄN JA KAULAN ALUEEN SYÖVÄT Pään ja kaulan alueen syöpien onkologiset hoidot Pään ja kaulan alueen syöpien onkologisissa hoidoissa on tapahtunut viime vuosina

Lisätiedot

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan

Lisätiedot

Moderni sädehoito. Sädehoidon kohdetilavuuden määritys kaksiulotteisesta kolmiulotteiseen liikkeen huomioivaan anatomiaan

Moderni sädehoito. Sädehoidon kohdetilavuuden määritys kaksiulotteisesta kolmiulotteiseen liikkeen huomioivaan anatomiaan Mauri Kouri ja Aki Kangasmäki KATSAUS Moderni sädehoito Sädehoito on vuosikymmeniä ollut syövän tärkeimpiä hoitomuotoja. Sen tekninen kehitys on ollut nopeaa erityisesti kahden viime vuosikymmenen aikana.

Lisätiedot

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja

Lisätiedot

Juha Korhonen, DI Erikoistuva fyysikko, HYKS Syöpäkeskus Väitöskirja-projekti: MRI-based radiotherapy

Juha Korhonen, DI Erikoistuva fyysikko, HYKS Syöpäkeskus Väitöskirja-projekti: MRI-based radiotherapy Sädehoitopäivät, 16-17.4.2015, Turku MRI-pohjainen sädehoito Juha Korhonen, DI Erikoistuva fyysikko, HYKS Syöpäkeskus Väitöskirja-projekti: MRI-based radiotherapy Sädehoidon työvaiheet ja kuvien käyttö

Lisätiedot

Syöpähoitojen kehitys haja- Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008

Syöpähoitojen kehitys haja- Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008 Syöpähoitojen kehitys haja- ammunnasta täsmäosumiin Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008 Haasteet Syöpämäärien lisäys/väestön vanheminen Ennaltaehkäisy/seulonnat

Lisätiedot

Kuvantamisohjauksinen sädehoito

Kuvantamisohjauksinen sädehoito Heidi Nurmi, Kauko Saarilahti ja Mikko Tenhunen KATSAUS Syövän hoidossa sädehoidolla on merkittävä asema. Viime vuosikymmenien aikana sädehoitotekniikan kehitys on ollut nopeaa. Erilaisten kuvantamistekniikoiden

Lisätiedot

Säteilyn käyttö onkologiassa

Säteilyn käyttö onkologiassa Säteilyn käyttö onkologiassa FT, apul. ylifyysikko HYKS, Syöpäkeskus TTL: Säteily ja terveys 12/2016 Sädehoidon asema Syöpään sairastuu Suomessa vuosittain n. 32 000 ihmistä. Leikkaus ja sädehoito ovat

Lisätiedot

Primaarikasvaimen hallinta syövän hoidon avainongelma. Lars R. Holsti

Primaarikasvaimen hallinta syövän hoidon avainongelma. Lars R. Holsti Katsaus Primaarikasvaimen hallinta syövän hoidon avainongelma Lars R. Holsti Syövän hoidon kaksi keskeisintä ongelmaa ovat paikalliset uusiutumat ja etäpesäkkeet. Kiinteiden kasvainten epäonnistunut paikallishoito

Lisätiedot

Sädehoidon annossuunnittelu. Fyysikko Jan-Erik Palmgren Syöpäkeskus KYS

Sädehoidon annossuunnittelu. Fyysikko Jan-Erik Palmgren Syöpäkeskus KYS Sädehoidon annossuunnittelu Fyysikko Jan-Erik Palmgren Syöpäkeskus KYS Annossuunitelman tekeminen Annossuunnittelukuvaus, TT MRI, PET? - Kuvafuusio Hoitokohteen määrittely (piirtäminen) Hoitoannoksen määrittäminen

Lisätiedot

VUODEN TÄRKEÄT SÄDEHOITOTUTKIMUKSET. Jan Seppälä. Sädehoitopäivät 2015

VUODEN TÄRKEÄT SÄDEHOITOTUTKIMUKSET. Jan Seppälä. Sädehoitopäivät 2015 VUODEN TÄRKEÄT SÄDEHOITOTUTKIMUKSET Jan Seppälä Sädehoitopäivät 2015 17/04/2015 1 Viime vuoden tärkeät tapahtumat Adrian Begg (1946 2014), kuului mm. ESTROn säteilybiologiatoimikuntaan, piti kursseja kliinisestä

Lisätiedot

Laatuparametrille TPR 20,10 haastaja pienissä kentissä DAPR 20,10 :n ominaisuuksia

Laatuparametrille TPR 20,10 haastaja pienissä kentissä DAPR 20,10 :n ominaisuuksia Laatuparametrille TPR 20,10 haastaja pienissä kentissä DAPR 20,10 :n ominaisuuksia Jarkko Niemelä TYKS Sädehoitofyysikoiden 34. neuvottelupäivät, 8.6.2017. Helsinki Kiitokset yhteistyökumppaneille Suomen

Lisätiedot

Jan-Erik Palmgren specialist medical physicist CancerCenter KUH

Jan-Erik Palmgren specialist medical physicist CancerCenter KUH Jan-Erik Palmgren specialist medical physicist CancerCenter KUH Tiedettiin: prostata CA herkkä korkeille kerta-annoksille säteilyä Ei voitu toteuttaa... Hoitokoneiden tarkkuus Kuvantaohjauksen saatavuus,

Lisätiedot

Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo Yleistä säteilyn käytöstä lääketieteessä Mitä ja miten valvotaan Ionisoivan säteilyn käytön keskeisiä asioita Tutkimusten on oltava oikeutettuja Tutkimukset

Lisätiedot

Boorineutronisädehoitoa (BNCT) syöpään

Boorineutronisädehoitoa (BNCT) syöpään Heikki Joensuu, Leena Kankaanranta, Mikko Tenhunen ja Kauko Saarilahti KATSAUS oorineutronisädehoito on sädehoitomenetelmä, joka perustuu boorin hajoamisreaktioon neutronisäteilyn vaikutuksesta. Sillä

Lisätiedot

Uudet Hoitomahdollisuudet Sädehoidossa. Sairaalafyysikko Jan-Erik Palmgren KYS SyöpäKeskus

Uudet Hoitomahdollisuudet Sädehoidossa. Sairaalafyysikko Jan-Erik Palmgren KYS SyöpäKeskus Uudet Hoitomahdollisuudet Sädehoidossa Sairaalafyysikko Jan-Erik Palmgren KYS SyöpäKeskus Haasteet Globaalisti (2008) 12,7 m uutta syöpätapausta / vuosi arvio: 17 m vuonna 2030 7,6 m ihmistä kuolee syöpään

Lisätiedot

Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio

Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyvaikutuksen synty Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyn ja biologisen materian vuorovaikutus Koska ihmisestä 70% on vettä, todennäköisin (ja tärkein) säteilyn ja biologisen

Lisätiedot

Eturauhassyövän kehittyvä sädehoito

Eturauhassyövän kehittyvä sädehoito KATSAUS Mikko Myllykangas, Petri Reinikainen, Mauri Kouri ja Harri Visapää Eturauhassyövän kehittyvä sädehoito Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpätauti ja aiheuttaa toiseksi eniten syöpäkuolemia maassamme.

Lisätiedot

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011

PYLL-seminaari 30.3.2011 PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa

Lisätiedot

Stereotaktinen sädehoito paikallisen ei-pienisoluisen keuhkosyövän hoidossa

Stereotaktinen sädehoito paikallisen ei-pienisoluisen keuhkosyövän hoidossa TAPAUSSELOSTUS TEEMA Liisa Sailas ja Heli Virsunen Stereotaktinen sädehoito paikallisen ei-pienisoluisen keuhkosyövän hoidossa Paikallisen ei-pienisoluisen keuhkosyövän standardihoitona on leikkaus. Osa

Lisätiedot

Syövän sädehoito. Raportin yhteenvedon suomentanut: Risto Roine, FinOHTA 28.11.1996

Syövän sädehoito. Raportin yhteenvedon suomentanut: Risto Roine, FinOHTA 28.11.1996 Syövän sädehoito SBU - Statens beredning for utvärdering av medicinsk metodik Rapport nr 129/1 + 129/2 (Litteraturgranskning): Strålbehandling av cancer Tukholma, syyskuu 1996 Raportin yhteenvedon suomentanut:

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Seminooman sädehoito. Paula Lindholm Tyks, syöpätaudit

Seminooman sädehoito. Paula Lindholm Tyks, syöpätaudit Seminooman sädehoito Paula Lindholm Tyks, syöpätaudit Miten seminooma leviää? 85% kliininen stage I ja 11% st II para-aortaali-imusolmukkeet Ipsilateraaliset parailiakaaliset Ipsilateraalinen munuaishilus

Lisätiedot

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v

Lisätiedot

CYBERKNIFE-TEKNIIKALLA KUOPION YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUODEN 2012 AIKANA HOIDETUT ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT

CYBERKNIFE-TEKNIIKALLA KUOPION YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUODEN 2012 AIKANA HOIDETUT ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT CYBERKNIFE-TEKNIIKALLA KUOPION YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUODEN 2012 AIKANA HOIDETUT ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT Julia Poutanen Opinnäytetutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

Alustusta kliiniseen säteilybiologiaan

Alustusta kliiniseen säteilybiologiaan Säteilybiologiaa Erikoistuvien päivät Kuopio 25-26.1.2013 Jan Seppälä Sairaalafyysikko Alustusta kliiniseen säteilybiologiaan Solukuolema johtuu pääosin DNAkierteiden vauriosta. Solu pyrkii korjaamaan

Lisätiedot

SÄDEHOIDON KONEKUVIEN KOHDISTAMINEN

SÄDEHOIDON KONEKUVIEN KOHDISTAMINEN SÄDEHOIDON KONEKUVIEN KOHDISTAMINEN Helmi Luukkanen Risto Manninen Opinnäytetyö Lokakuu 2013 Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon

Lisätiedot

Kokemuksia radiofotoluminesenssidosimetriasta

Kokemuksia radiofotoluminesenssidosimetriasta Kokemuksia radiofotoluminesenssidosimetriasta Aleksi Saikkonen Fyysikko Sädehoitopoliklinikka TYKS 08.06.2017 Sisältö RPL-dosimetria Pieneläinsädetin Brakyhoitoannos Sikiön annos in vivo RPL:ien kalibrointi

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:

Lisätiedot

Kuvantamisohjattu lyhytetäisyyksinen sädehoito Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Paikallisesti edenneen kohdunkaula - syövän hoito

Kuvantamisohjattu lyhytetäisyyksinen sädehoito Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Paikallisesti edenneen kohdunkaula - syövän hoito Ester Jääskeläinen, Jan-Erik Palmgren ja Maarit Anttila Kuvantamisohjattu lyhytetäisyyksinen sädehoito Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Paikallisesti edenneen kohdunkaula - syövän hoito Kohdunkaulan

Lisätiedot

Pään ja kaulan alueen sädehoidot: laatu, tekniikka ja tulokset. Mikko Tenhunen Ylifyysikko HYKS Syöpäkeskus

Pään ja kaulan alueen sädehoidot: laatu, tekniikka ja tulokset. Mikko Tenhunen Ylifyysikko HYKS Syöpäkeskus Pään ja kaulan alueen sädehoidot: laatu, tekniikka ja tulokset Mikko Tenhunen Ylifyysikko HYKS Syöpäkeskus Sädehoitofyysikoiden neuvottelupäivät, 5-6.6.2014 Intensiteettimuokatut sädehoidot (kiinteistä

Lisätiedot

Pienet kentät, suuret kammiot

Pienet kentät, suuret kammiot Pienet kentät, suuret kammiot Jarkko Niemelä, TYKS Sädehoitofyysikoiden neuvottelupäivät 9.-10.6.2016. Helsinki Yhteistyö TaYS: Jarkko Ojala, Mari Partanen, Mika Kapanen Monte Carlo simuloinnit TYKS: Jani

Lisätiedot

Poikkeavat tapahtumat sädehoidossa

Poikkeavat tapahtumat sädehoidossa Poikkeavat tapahtumat sädehoidossa 11.6.2016 5.6.2017 Sädehoitofyysikoiden 34. neuvottelupäivät, Säätytalo 8. 9.6.2017 Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Tapaus 1, Poikkeama jalan palliatiivisessa kipusädehoidossa

Lisätiedot

Sädehoito-osasto potilaan hoitopolun mukaisesti

Sädehoito-osasto potilaan hoitopolun mukaisesti Sädehoito-osasto potilaan hoitopolun mukaisesti sädehoitoon käytännön jaksolle tulevalle röntgenhoitajaopiskelijalle 29.12.2010 EV SISÄLTÖ 1. Henkilökunta 2. Palveluja 3. Opiskelija 4. Kutsukirje 5. Potilaan

Lisätiedot

SÄDEHOIDON MAGNEETTISIMULOINTI HYKS SYÖPÄKESKUKSESSA. Rh Ella Kokki 17.4.2015

SÄDEHOIDON MAGNEETTISIMULOINTI HYKS SYÖPÄKESKUKSESSA. Rh Ella Kokki 17.4.2015 SÄDEHOIDON MAGNEETTISIMULOINTI HYKS SYÖPÄKESKUKSESSA Rh Ella Kokki 17.4.2015 Tietoja MRI-yksiköstä GE Optima MR450w, 1.5 T Ф = 70 cm, l = 145 cm 2 vaihdettavaa pöytää, joista toisessa tasainen pöytälevy

Lisätiedot

Sädehoitopäivät 18.4.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks. Taustaa

Sädehoitopäivät 18.4.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks. Taustaa Sädehoitopäivät 18.4.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks Taustaa Tyksissä käytössä Viisi Varianin kiihdytintä (Novalis Tx, Clinac ix, 2 x Clinac 2100C/D, Clinac 600C) Annossuunnittelujärjestelmät Eclipse

Lisätiedot

Mitä on VMAT? Sädekeilan intensiteettimuokkaus. Mikko Tenhunen HYKS Syöpätautien klinikka

Mitä on VMAT? Sädekeilan intensiteettimuokkaus. Mikko Tenhunen HYKS Syöpätautien klinikka Mitä on VMAT? Mikko Tenhunen HYKS Syöpätautien klinikka Sädehoitopäivät, Lahti 18.-19.4.2013 Sädekeilan intensiteettimuokkaus Annossuunnittelun suora ongelma ja Minkälaisen annosjakauman D P annettava

Lisätiedot

VUODEOSASTOPALVELUT. Hinta

VUODEOSASTOPALVELUT. Hinta Toimenpiteet ja hinnasto 1.9.2012 alkaen Hinnastossa esitetty potilaan maksuosuus on vain esimerkinomainen arvio sairausvakuutuskorvauksesta. Päätöksen potilaalle myönnettävästä sairausvakuutuskorvauksesta

Lisätiedot

Sädehoidon syventävät auditoinnit

Sädehoidon syventävät auditoinnit Sädehoidon syventävät auditoinnit Sädehoitofyysikoiden neuvottelupäivä 5.6.2015 Hannu Järvinen Säteilyturvakeskus (STUK) Siht., Kliinisen auditoinnin asiantuntijaryhmä (KLIARY) Ritva Vanninen, Marko Seppänen,

Lisätiedot

Luustoetäpesäkkeiden palliatiivinen sädehoito kertasädetys tehokasta. Tiina Saarto, Rita Janes, Mikko Tenhunen ja Matti Kouri

Luustoetäpesäkkeiden palliatiivinen sädehoito kertasädetys tehokasta. Tiina Saarto, Rita Janes, Mikko Tenhunen ja Matti Kouri Näin hoidan Luustoetäpesäkkeiden palliatiivinen sädehoito kertasädetys tehokasta Tiina Saarto, Rita Janes, Mikko Tenhunen ja Matti Kouri Luustoetäpesäkkeet ovat yleisimpiä syöpäkivun aiheuttajia. Ne myös

Lisätiedot

SimA Sädehoidon TT-simulaattoreiden annokset

SimA Sädehoidon TT-simulaattoreiden annokset SimA Sädehoidon TT-simulaattoreiden annokset Paula Toroi STUK FT, leimaa vaille sairaalafyysikko paula.toroi@stuk.fi Ruokala.net Annosnäytön suureet CTDI vol keskiarvo annos koko skannatussa volyymissa.

Lisätiedot

KULTAJYVÄKOHDENNUKSIEN OSUVUUS ETURAUHASEN SYÖVÄN SÄDEHOIDOSSA

KULTAJYVÄKOHDENNUKSIEN OSUVUUS ETURAUHASEN SYÖVÄN SÄDEHOIDOSSA KULTAJYVÄKOHDENNUKSIEN OSUVUUS ETURAUHASEN SYÖVÄN SÄDEHOIDOSSA Jussi Rautio Opinnäytetyö Kevät 2011 Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu Jussi Rautio. Eturauhasen

Lisätiedot

Sädehoidosta tuli lääketieteen hoitomuoto

Sädehoidosta tuli lääketieteen hoitomuoto Katsaus Hyvänlaatuisten tilojen sädehoito uusi vanha hoitomuoto Eeva Salminen, Tapani Hakala, Matti Mäntylä ja Risto Johansson Sata vuotta sitten sädehoitoon asetettiin lähes yhtä paljon odotuksia kuin

Lisätiedot

Kohteenmääritys lymfoomassa. Miia Mokka TYKS Sädehoitopäivät

Kohteenmääritys lymfoomassa. Miia Mokka TYKS Sädehoitopäivät Kohteenmääritys lymfoomassa Miia Mokka TYKS Sädehoitopäivät 16.4.2015 TNI, total nodal irradiation Regional nodal, esim. mantteli, EFRT, extended field radiation therapy IFRT, involved field radiation

Lisätiedot

Sädehoidosta, annosten laskennasta ja merkkiaineista. Outi Sipilä sairaalafyysikko, TkT Outi.Sipila@hus.fi

Sädehoidosta, annosten laskennasta ja merkkiaineista. Outi Sipilä sairaalafyysikko, TkT Outi.Sipila@hus.fi Sädehoidosta, annosten laskennasta ja merkkiaineista Outi Sipilä sairaalafyysikko, TkT Outi.Sipila@hus.fi 15.9.2004 Sisältö Terapia Diagnostiikka ionisoiva sädehoito röntgenkuvaus säteily tietokonetomografia

Lisätiedot

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Tutkimustyön merkitys potilashoidon kannalta parantaa asiantuntijuutta korkeatasoinen tutkija on alansa

Lisätiedot

Optimointi muutokset vaatimuksissa

Optimointi muutokset vaatimuksissa Optimointi muutokset vaatimuksissa STUKin Säteilyturvallisuuspäivät Jyväskylä 24.-25.5.2018 Ylitarkastaja Petra Tenkanen-Rautakoski Optimoinnista säädetään jatkossa SätL 2 luku, 6 Optimointiperiaate Tarkemmat

Lisätiedot

Kohti rintasyövän säästävämpää leikkaus- ja sädehoitoa

Kohti rintasyövän säästävämpää leikkaus- ja sädehoitoa RINTASYÖPÄ Marjut Leidenius ja Leila Vaalavirta Kohti rintasyövän säästävämpää leikkaus- ja sädehoitoa 1198 Rintasyövän leikkaus- ja sädehoidon tavoitteena on minimoida taudin uusiutumisen riski rinnassa,

Lisätiedot

Mitä onkologi toivoo patologilta?

Mitä onkologi toivoo patologilta? Mitä onkologi toivoo patologilta? Mikä PAD-lausunnossa vaikuttaa kilpirauhassyövän hoitoon Hanna Mäenpää, dos HUS, Syöpätautien klinikka Onkologian trendejä Entiteetit pirstoutuvat pienemmiksi: lisää tietoa

Lisätiedot

Valviralle raportoitavat tapahtumat, tapahtumien käsittely

Valviralle raportoitavat tapahtumat, tapahtumien käsittely Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 629/2010 Valviralle raportoitavat tapahtumat, tapahtumien käsittely ylitarkastaja Jari Knuuttila,Valvira Sädehoitofyysikoiden 33. neuvottelupäivät Säätytalo

Lisätiedot

Sarkoomien onkologiset hoidot onko sarkoomatyypillä väliä? Paula Lindholm TYKS, syöpätautien klinikka

Sarkoomien onkologiset hoidot onko sarkoomatyypillä väliä? Paula Lindholm TYKS, syöpätautien klinikka Sarkoomien onkologiset hoidot onko sarkoomatyypillä väliä? Paula Lindholm TYKS, syöpätautien klinikka Pehmytkudos- ja luusarkoomissa eri hoito-ohjelmat pehmytkudossarkoomissa yleensä kirurgia ensin Onkologinen

Lisätiedot

RAPIDARC-HOITOTEKNIIKKA ETURAUHASSYÖVÄN SÄDEHOIDOSSA

RAPIDARC-HOITOTEKNIIKKA ETURAUHASSYÖVÄN SÄDEHOIDOSSA RAPIDARC-HOITOTEKNIIKKA ETURAUHASSYÖVÄN SÄDEHOIDOSSA Assi Valve Pro gradu-tutkielma Jyväskylän yliopisto Fysiikan laitos 31.12.11 Ohjaaja: Pekka Sjöholm Kiitokset Pro gradu-tutkielmani kirjoittamisen aloitin

Lisätiedot

Oppimistavoitteet. Syöpien esiintyvyys, ennuste, hoito ja tutkimus. Syöpien esiintyvyys. Suomen syöpärekisteri. Lisäksi

Oppimistavoitteet. Syöpien esiintyvyys, ennuste, hoito ja tutkimus. Syöpien esiintyvyys. Suomen syöpärekisteri. Lisäksi Oppimistavoitteet Syöpien esiintyvyys, ennuste, hoito ja tutkimus Sirpa Leppä, professori Syöpätautien klinikka Hankkia yleiskäsitys syövän yleisyydestä, yleisimpien syöpien sairastavuudesta ja kuolleisuudesta

Lisätiedot

Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto

Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Suolisyövän ehkäisy 1. Suolisyövän yleisyys väestössä 2. Suolisyövän riskiryhmät 3. Suolisyövän

Lisätiedot

Ionisaatiokammiomatriisin käyttö intensiteettimuokatun sädehoidon laadunvarmistuksessa. Aarno Kärnä

Ionisaatiokammiomatriisin käyttö intensiteettimuokatun sädehoidon laadunvarmistuksessa. Aarno Kärnä Ionisaatiokammiomatriisin käyttö intensiteettimuokatun sädehoidon laadunvarmistuksessa Aarno Kärnä Pro gradu tutkielma Jyväskylän yliopisto, Fysiikan laitos Toukokuu 2008 Ohjaaja: Juha Valve Tarkastaja:

Lisätiedot

KATSAUS. Paksu- ja peräsuolisyöpäleikkausten. Heikki Joensuu ja Ilmo Kellokumpu

KATSAUS. Paksu- ja peräsuolisyöpäleikkausten. Heikki Joensuu ja Ilmo Kellokumpu KATSAUS Paksu- ja peräsuolisyöpäleikkausten liitännäishoito Heikki Joensuu ja Ilmo Kellokumpu Paksu- tai peräsuolisyöpää sairastavista 75 80 %:lle voidaan tehdä radikaali, kaiken makroskooppisen syöpäkudoksen

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 36 18.06.2013

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 36 18.06.2013 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 36 18.06.2013 TIETOKONETOMOGRAFIA (TT) -SIMULAATTORIN HANKINTA HYKS MEDISIINISEN TULOSYKSIKÖN SYÖPÄ-KLINIKKARYHMÄÄN, SÄDEHOITO-OSASTOLLE (VY 8828, PROJEKTI K10D400002)

Lisätiedot

Nielusyövän hoidon ajankohtaiset kysymykset

Nielusyövän hoidon ajankohtaiset kysymykset Jussi Laranne, Kauko Saarilahti, Ilmo Leivo, Leif Bäck, Reidar Grénman, Petri Koivunen, Matti Pukkila ja Antti Mäkitie TEEMA: PÄÄN JA KAULAN ALUEEN SYÖVÄT Nielusyövän hoidon ajankohtaiset kysymykset Viime

Lisätiedot

Seminoman hoito ja seuranta. S. Jyrkkiö

Seminoman hoito ja seuranta. S. Jyrkkiö Seminoman hoito ja seuranta S. Jyrkkiö 17.4.2015 Kivessyöpä yleistyy Pohjoismaissa Seminoman ja non-seminoomien yleisyys Pohjoismaissa Kuolleisuus kivessyöpään Pohjoismaissa Kivessyöpä 5 v OSS Kivestuumoreiden

Lisätiedot

VAPAUS VALITA VIIVEETÖN HOITO Docrates Syöpäsairaala. Siv Schalin Toimitusjohtaja

VAPAUS VALITA VIIVEETÖN HOITO Docrates Syöpäsairaala. Siv Schalin Toimitusjohtaja VAPAUS VALITA VIIVEETÖN HOITO Docrates Syöpäsairaala Siv Schalin Toimitusjohtaja Docrates Syöpäsairaala VIDEO TAUSTAA SYÖVÄSTÄ, SEN HOIDOSTA TILASTOTIETOA SYÖVISTÄ SUOMESSA Nykyisin joka kolmas sairastuu

Lisätiedot

Syöpätautien hoidoista vaikuttavia tuloksia, lisää elinvuosia, odotuksia ja pettymyksiä

Syöpätautien hoidoista vaikuttavia tuloksia, lisää elinvuosia, odotuksia ja pettymyksiä Syöpätautien hoidoista vaikuttavia tuloksia, lisää elinvuosia, odotuksia ja pettymyksiä Pirkko-Liisa Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori/ylilääkäri, Tay/Tays 20.11.2012 Sairaalapäivät,

Lisätiedot

Säteilyn käyttö terveydenhuollossa: sädehoito

Säteilyn käyttö terveydenhuollossa: sädehoito Säteilyn käyttö terveydenhuollossa: sädehoito Eloonjäämiskäyrät Sädeherkkyys: sädehoidon 4 R:ää Sädehoidon fraktiointi Annosnopeudesta Säteilysuojelusta ja laskuesim. 1 Periaate: Sädehoidossa syöpäkudokseen

Lisätiedot

Gliooman uusista hoitosuosituksista. Heikki Minn

Gliooman uusista hoitosuosituksista. Heikki Minn Gliooman uusista hoitosuosituksista Heikki Minn Onkologiapäivät, Turku 30.8.2013 Sidonnaisuudet Konsulttina ja/tai kliinisenä tutkijana seuraavissa lääketieteellistä toimintaa harjoittavissa yrityksissä

Lisätiedot

RÖNTGENHOITAJAOPISKELIJAN PEREHDYTYS ULKOISEN SÄDE- HOIDON PROSESSIIN

RÖNTGENHOITAJAOPISKELIJAN PEREHDYTYS ULKOISEN SÄDE- HOIDON PROSESSIIN OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA RÖNTGENHOITAJAOPISKELIJAN PEREHDYTYS ULKOISEN SÄDE- HOIDON PROSESSIIN Perehdytysopas T E K I J Ä T: Tanja Kekkonen Iina Turunen

Lisätiedot

Sädehoidon poikkevat tapahtumat

Sädehoidon poikkevat tapahtumat Sampsa Kaijaluoto Sampsa.Kaijaluoto@stuk.fi Sädehoidon poikkevat tapahtumat Sädehoitofyysikoiden 31. neuvottelupäivät 5.-6.6.2014 1 Poikkeavien tapahtumien lukumäärät ionisoivan säteilyn käytössä 60 Sädehoito

Lisätiedot

1 Yl e i s t ä 3 2 Mä ä r i t e l m i ä 3

1 Yl e i s t ä 3 2 Mä ä r i t e l m i ä 3 OHJE ST 2.1 / 18.4.2011 Sädehoidon turvallisuus 1 Yl e i s t ä 3 2 Mä ä r i t e l m i ä 3 3 Sädehoidon turvallisuus on varmistettava 3 4 Sädehoitotoimintaan tarvitaan turvallisuuslupa 3 4.1 Toiminnan harjoittaja

Lisätiedot

Luku 8. Aluekyselyt. 8.1 Summataulukko

Luku 8. Aluekyselyt. 8.1 Summataulukko Luku 8 Aluekyselyt Aluekysely on tiettyä taulukon väliä koskeva kysely. Tyypillisiä aluekyselyitä ovat, mikä on taulukon välin lukujen summa tai pienin luku välillä. Esimerkiksi seuraavassa taulukossa

Lisätiedot

Sädehoidon valvonnan tuloksia

Sädehoidon valvonnan tuloksia Sädehoidon valvonnan tuloksia Sädehoitofyysikoiden 31. neuvottelupäivät 5.-6.6.2014 Billnäsin ruukki, Raasepori Petri Sipilä, STUK petri.sipila@stuk.fi Kammiovertailu 2013 Sairaalan annosmittauksen ero

Lisätiedot

Levinneen suolistosyövän hoito

Levinneen suolistosyövän hoito Levinneen suolistosyövän hoito Yhteyshoitajakoulutus 29.9. LT ylilääkäri Pirkanmaan Syöpäyhdistys Uusien tapausten lukumäärät, yleisimpien syöpien mennyt ja ennustettu trendi, miehet Uusien tapausten lukumäärät,

Lisätiedot

MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS. 26.09.2013 Helsinki. Arto Leminen

MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS. 26.09.2013 Helsinki. Arto Leminen MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS 26.09.2013 Helsinki Arto Leminen 2 Yleisimmät syövät Suomessa 2011 3 Naiset N Miehet N Rinta 4865 Eturauhanen 4719 Paksusuoli 874 Keuhko + ht 1570

Lisätiedot

sädehoitoa Ohjeita sinulle joka saat

sädehoitoa Ohjeita sinulle joka saat Ohjeita sinulle joka saat sädehoitoa Tietoa Sädehoidosta ja sen toteuttamisesta Sivuvaikutuksista ja niiden helpottamisesta Sairastamisesta ja tunteista Tiina Palva, Leena Rosenberg, Kauko Saarilahti 1

Lisätiedot

Noona osana potilaan syövän hoitoa

Noona osana potilaan syövän hoitoa Noona osana potilaan syövän hoitoa Noona lyhyesti Noona on mobiilipalvelu osaksi potilaan syövän hoitoa Noonan avulla Potilas osallistuu aktiivisesti hoitoonsa raportoimalla hoidon aikaisia haittoja. Hän

Lisätiedot

SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK

SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK Laivapäivät 19-20.5.2014 SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK DNA-molekyyli säteilyvaurion kohteena e - 2 Suorat (deterministiset) vaikutukset, kudosvauriot - säteilysairaus, palovamma, sikiövaurio. Verisuonivauriot

Lisätiedot

Säteilybiologisten riskimallien soveltaminen sädehoidon aiheuttamien determinististen myöhäishaittojen ja sekundaarisen syövän riskin arvioimisessa

Säteilybiologisten riskimallien soveltaminen sädehoidon aiheuttamien determinististen myöhäishaittojen ja sekundaarisen syövän riskin arvioimisessa Säteilybiologisten riskimallien soveltaminen sädehoidon aiheuttamien determinististen myöhäishaittojen ja sekundaarisen syövän riskin arvioimisessa Antti Vanhanen Lisensiaattitutkielma JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

Lisätiedot

SAIRAALALI ITTO Tietojärjestelmien jaosto TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT. 20. - 21.s. 1987. Jyv5skyl3. hotelli Laajavuori

SAIRAALALI ITTO Tietojärjestelmien jaosto TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT. 20. - 21.s. 1987. Jyv5skyl3. hotelli Laajavuori SAIRAALALI ITTO Tietojärjestelmien jaosto TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT 20. - 21.s. 1987. Jyv5skyl3. hotelli Laajavuori ATK:N KAYTTO DIAGNOSTIIKASSA JA TERAPIASSA - kehitysnakymat kuvankasittelyssa - esimerkki

Lisätiedot

RINNAN NGS PANEELIEN KÄYTTÖ ONKOLOGIN NÄKÖKULMA

RINNAN NGS PANEELIEN KÄYTTÖ ONKOLOGIN NÄKÖKULMA RINNAN NGS PANEELIEN KÄYTTÖ ONKOLOGIN NÄKÖKULMA Johanna Mattson dosentti ylilääkäri, vs. toimialajohtaja HYKS Syöpäkeskus 28.11.2016 1 RINTASYÖPÄ SUOMESSA 5008 uutta tapausta vuonna 2014 Paikallinen rintasyöpä

Lisätiedot

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Alkoholi ja syöpä Maarit Rautio Matti Rautalahti Alkoholin kulutus 10 l/vuodessa Suomessa ja Tanskassa 9 l/vuodessa Ruotsissa 6,5 l/vuodessa Norjassa Alkoholi on Suomessa

Lisätiedot

Röntgenhoitajan perehdytysmalli potilaan asetteluun HYKS Syöpäkeskuksen sädehoito-osastolla

Röntgenhoitajan perehdytysmalli potilaan asetteluun HYKS Syöpäkeskuksen sädehoito-osastolla Virpi Medina Röntgenhoitajan perehdytysmalli potilaan asetteluun HYKS Syöpäkeskuksen sädehoito-osastolla Metropolia Ammattikorkeakoulu Röntgenhoitaja YAMK Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Pehmytkudossarkooman onkologinen hoito

Pehmytkudossarkooman onkologinen hoito Maija Tarkkanen, Paula Lindholm, Anna-Stina Jääskeläinen ja Mika Sampo TEEMA: KATSAUS: PEHMYTKUDOSSARKOOMA Leikkaus yhtenä kappaleena (en bloc) niin, että kasvain jää kauttaaltaan tervekudoksen ympäröimäksi,

Lisätiedot

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi

Lisätiedot

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,

Lisätiedot

TIINA KANTOLA GYNEKOLOGISTEN SYÖPÄPOTILAIDEN JATKOHOITO

TIINA KANTOLA GYNEKOLOGISTEN SYÖPÄPOTILAIDEN JATKOHOITO 18.11.2016 TIINA KANTOLA GYNEKOLOGISTEN SYÖPÄPOTILAIDEN JATKOHOITO GYN.SYÖPÄPOTILAIDEN JATKOHOITO Naistenosasto (SYNNY) Naistentautien poliklinikka 1 (GYNPKL1) Päiväsairaala (Huone 4) Sädesairaala Kotisairaala

Lisätiedot

Varian lyhyesti. Varian at a Glance

Varian lyhyesti. Varian at a Glance SUOMI FINLAND Varian at a Glance Varian lyhyesti Varian is the world s leading manufacturer of medical Varian on yhdysvaltalainen, maailman johtava devices and software for radiotherapy, radiosurgery,

Lisätiedot

Tampere Ossi Koskinen Asiakkuusjohtaja.

Tampere Ossi Koskinen Asiakkuusjohtaja. Tampere 130217 Ossi Koskinen Asiakkuusjohtaja www.docrates.com Docrates syöpäsairaala Docrates aloitti toimintansa 2007 Sairaalafyysikot Pekka Aalto ja Harri Puurunen sekä onkologi Timo Joensuu Ainoa täyden

Lisätiedot

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1) Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 14 esitetään suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2005 2012 todetuilla ja 2010 2012 seuratuilla potilailla

Lisätiedot

Ydinfysiikka lääketieteellisissä sovelluksissa

Ydinfysiikka lääketieteellisissä sovelluksissa Ydinfysiikka lääketieteellisissä sovelluksissa Ari Virtanen Professori Jyväskylän yliopisto Fysiikan laitos/kiihdytinlaboratorio ari.j.virtanen@jyu.fi Sisältö Alkutaival Sädehoito Radiolääkkeet Terapia

Lisätiedot

Potilaan hoitopolku. Leena Voutilainen & Kari Tervo KYS

Potilaan hoitopolku. Leena Voutilainen & Kari Tervo KYS Potilaan hoitopolku esimerkkejä riskien arvioinnista Leena Voutilainen & Kari Tervo KYS 1. Ensimmäinen käynti sairaalassa tai hoidon suunnittelukäynti 2. Sädehoidon suunnittelukuvantaminen P 5 Potilaan

Lisätiedot

Kiihdyttimet ja kuvantaohjauksessa käytettävät laitteet

Kiihdyttimet ja kuvantaohjauksessa käytettävät laitteet Laadunvarmistus ja käytönaikaiset hyväksyttävyyskriteerit: Kiihdyttimet ja kuvantaohjauksessa käytettävät laitteet Sädehoitofyysikoiden 33. neuvottelupäivät 9.-10.6.2016 Säätytalo, Helsinki Jarkko Ojala,

Lisätiedot

Ruokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia

Ruokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia Ruokatorvisyöpä Ruokatorvisyöpä 2013 Eero Sihvo Dos KSKS Nielemisvaikeus Suomessa vajaa 300/v 14. yleisin ca >20. yleisin ca 2 histologista päätyyppiä Distaalinen ruokatorvi 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0

Lisätiedot

IHON JA LIMAKALVOJEN HOITO GYNEKOLOGISTA SYÖPÄÄ SAIRASTAVILLA SÄDEHOIDON POTILAILLA. Potilasohje

IHON JA LIMAKALVOJEN HOITO GYNEKOLOGISTA SYÖPÄÄ SAIRASTAVILLA SÄDEHOIDON POTILAILLA. Potilasohje IHON JA LIMAKALVOJEN HOITO GYNEKOLOGISTA SYÖPÄÄ SAIRASTAVILLA SÄDEHOIDON POTILAILLA Potilasohje Reetta Helenius Kati Sylve Opinnäytetyö Lokakuu 2017 Röntgenhoitajakoulutus TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

KÄYTTÖLIITTYMÄT. Visuaalinen suunnittelu

KÄYTTÖLIITTYMÄT. Visuaalinen suunnittelu KÄYTTÖLIITTYMÄT Visuaalinen suunnittelu MUISTETTAVA Yksinkertaisuus Selkeys Johdonmukaisuus Sommittelutyyli on säilytettävä samankaltaisen koko sivustossa Sivustolle yhtenäinen ulkoasu Miellyttävä ulkonäkö

Lisätiedot

Mustat joutsenet pörssikaupassa

Mustat joutsenet pörssikaupassa Mustat joutsenet pörssikaupassa Kimmo Vehkalahti yliopistonlehtori, VTT soveltavan tilastotieteen dosentti Opettajien akatemian jäsen Yhteiskuntatilastotiede, Sosiaalitieteiden laitos Valtiotieteellinen

Lisätiedot

Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen

Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen eksoneissa 2, 3 ja 4) varmistaminen on tärkeää ennen Erbitux (setuksimabi) -hoidon aloittamista

Lisätiedot