Katsaus thain kielen syntaksin ominaispiirteistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Katsaus thain kielen syntaksin ominaispiirteistä"

Transkriptio

1 Katsaus thain kielen syntaksin ominaispiirteistä (Chingduang Yurayong, Helsingin yliopisto) Johdanto Thai on isoloiva kieli, mikä tarkoittaa sitä, ettei siinä esiinny ollenkaan sanan taivutuksia, sijamuotoja tai kongruenssia, eikä ole varsinaista morfologiaa - ainakaan morfosyntaksin tasolla. Sanan muodostuksen kannalta taas esiintyy kyllä morfologia: affiksien käyttö, reduplikaatio, jne. Yleisesti ottaen kielessä vallitsee vain sellainen rakenne, joka muodostuu sanojen jonoista, koska alun perin tai-kadain kantakielessä jokainen sana oli alati yksitavuinen, ja kaikkia kieliopillisia ominaisuuksia ei voi kuin ilmaista syntaktisesti muilla pääsanaa seuraavilla määritteillä. Huomautukset transkriptiosta tässä thain kielen tarkastelussa Thain kielissä kuten muissa tai-kadain kielissä olennaisimpia ominaispiirteitä on toonien käyttö. Toonien määrä vaihtelee kielestä riippuen. Standardithaissa esiintyy yhteensä 5 vokaalia. Havaijin yliopiston tutkimusryhmän mukaan (Li: 1977) niitä kuvaillaan seuraavasti: tooni 1 neutraali tooni: 33 tooni 2 matala tooni: 22 tooni 3 laskeva tooni: 41 (sävelkorkeus: 1 = matala ~ 3 = keskinen ~5 = korkea) tooni 4 korkea tooni: 55 tooni 5 nouseva tooni: 24 Transkriptiossa tulen käyttämään numeroa kuvatakseni sanan/tavun toonia seuraavien mallien mukaan (Diller, A.; Edmondson, J. & Luo, Yong-Xian: 2005), esimerkiksi: บ าน baan³ koti laskeva tooni ท งนา thung³naa¹ pelto laskeva ja keskitooni Thain vokaalit: a, e, ε (puoliväljä, lavea etuvokaali), ə (švaa), i, ï (suppea, lavea keskivokaali), o, ɔ (puoliväljä, pyöreä takavokaali) ja u Pitkiä vokaaleita merkitään kahdella vokaalimerkillä: aa, ii, ïï, ee, jne. Aspiroituneita klusiileita merkitään niin, että niiden perään tulee -h-: th-, ph- ja kh- Sanan/tavun lopussa voivat esiintyä ainoastaan vokaalit ja konsonantit -k, -p ja -t

2 NP:n sanajärjestys typologialtaan (rigth-branch-kieli) thaissa pääsana esiintyy lausekkeen ensimmäisenä jäsenenä ja edeltää aina määritteitään [tyypillinen sanajärjestys VO-kielessä (W. Lehmann & T. Vennemann)] 1) ผ า ขาว บาง phaa³ khaau⁵ baaŋ¹ kangas valkoinen ohut ohut, valkoinen kangas fokusointi ei vaikuta sanajärjestykseen: lausekkeen jäsenten väliin voi tulla lisää korostavia määritteitä esim. ominaisuutta kuvaileva sana (2), pronomini (3), klassifikaattori [CLS] eli kappale-sana erilaisille tarkoitteille (2 ja 4), prepositio (4), jne. 2) ผ า ส ขาว ผ น บาง phaa³ sii⁵ khaau⁵ phïïn⁵ baaŋ¹ kangas väri valkoinen CLS ohut se ohut, valkoinen kangas ~ kirjaim. se kangas, joka on muodoltaan ohut ja jonka väri on valkoinen 3) พ น ม น เลอะ phïïn⁴ man¹ lə⁴ lattia PRON likainen Onpa lattia likainen 4) บ าน หล ง ใหญ ของ ฉ น baan³ laŋ⁵ jai² khɔɔŋ⁵ čhan⁵ talo CLS iso PREP 1SG minun iso taloni ~ kirjaim. talo, joka on muodoltaan iso ja kuuluu minulle sanantaivutuksen puutteen vuoksi monikkoa ilmaistaan quantifier หลาย laai⁵ avulla, jolloin saadaan seuraavanlainen rakenne: nomini + หลาย laai⁵ + CLS; kvanttorilausekin toimii samalla periaatteella: nomini + NUM + CLS 5) นก หลาย ต ว: นก ส ต ว nok⁴ laai⁵ tua¹: nok⁴ sii² tua¹ lintu Q CLS: lintu 4 CLS monta lintua: neljä lintua

3 VP:n sanajärjestys on mahdollista käyttää verbien ketjua, johon voi sisältyä useampia verbejä peräkkäin vrt. kiinat 6) แมว ว ง ไป กล บ ข าม ทาง รถ-ไฟ mεεu¹ wiŋ³ pai¹ klap² kaam³ thaaŋ¹ rot⁴-fai¹ kissa juosta mennä palata ylittää tie/polku auto=tuli Kissa juoksentelee junaradan yli. kuten nomini - verbi edeltää aina määritteitään siis adverbeja (head-initial) 7) เขา พ ด เร ว มาก khau⁵ phuut³ reu¹ maak³ 3SG puhua nopea(sti) paljon Hän puhuu tosi nopeasti adverbi yleensä sijoittuu lauseen loppuun, jos verbin jäljessä on vielä objekti tai muu sana 8) เขา พ ด ภาษา-ไทย เก ง มาก khau⁵ phuut³ phaa¹saa⁵-thai¹ keŋ² maak³ 3SG puhua kieli=thai taitava(sti) paljon Hän puhuu tosi hyvin thaita. Perussanajärjestys kiinteä ja muuttumaton SVO: sanajärjestyksellä erittäin suuri merkitys sanan taivutuksen ja sijamuotojen puutteen vuoksi 9) เธอ ก น ข าว thəə¹ kin¹ khaau³ 2SG syödä riisi/ruoka sinä syöt ruokaa subjekti edeltää alati verbiä (SV), myös fokusoinnin tapauksessa (ks. esim. 11) 10) แม ร ก ล ก: ล ก ร ก แม mεε³ rak⁴ luuk³: luuk³ rak⁴ mεε³ äiti rakastaa lapsi: lapsi rakastaa äiti Äiti rakastaa lasta(an).: Lapsi rakastaa äitiä(än).

4 äärimmäisissä tapauksissa fokusointi voi siirtää objektin lauseen alkuun: subjekti edeltää kuitenkin verbiä (OSV) - vrt. englanti 11) การ-บ าน เขา ได ทา แล ว kaan¹-baan³ khau⁵ dai³ tham¹ lεεu⁴ PREF=koti 3SG saada tehdä PERF (aspekti) Eng. The homework, he has done. kysymyslauseissa sanajärjestys pysyy samanlaisena kuin väitelauseissa eli kysymyssana in situ 12.1) ค ณ ไป เท ยว ท -ไหน มา khun¹ pai¹ thiau³ thii³-nai⁵ maa¹ 2SG mennä matkusella PREP=INTRG PERF (aspekti) Missä Te kävitte matkustelemassa? 12.2) ผม ไป เท ยว ท ฟ นแลนด มา phom⁵ pai¹ thiau³ thii³ fin¹lεεn¹ maa¹ 1SG.MASC mennä matkustella PREP Suomi PERF (aspekti) Minä kävin matkustelemassa Suomessa. täydellisissä lauseissa, joilla on kaikki mahdolliset argumentit sekä määritteet, sanajärjestys noudattaa seuraavaa mallia: [Adv]-[Subj-Adj]-[( )V]-[Dobj-Adj]-[IObj-Adj]-[Adv] 13) พร งน พ อ ของ พวก-เรา จะ ไป ซ อ หน งส อ เร ยน ให น อง คน เล ก ท ห อง-สม ด phruŋ³nii⁴ phɔ³ khɔng⁵ phuak³-rau¹ ča² pai¹ sïï⁴ naŋ⁵sïï⁵ rian¹ hai³ noŋ⁴ khon¹ lek⁴ thii³ hoŋ³-sa²mut² huomenna isä PREP joukko=1sg FUT mennä ostaa kirja oppia PREP sisarus CLS pieni PREP huone=vihko ADV-NP--VP >>>>>NP-NP >>>>>VP Adv-Subj-Adj-V-DObj-Adj-IObj-Adj-Adv Huomenna meidän isämme käy ostamassa oppikirjan kirjastosta pikkusiskolle/-veljelle.

5 Nominilause ja kopula nominilauseessa, jonka predikatiivi on nomini, kopulana toimii olla-verbi (เป น pen¹ tai ค อ khïï¹) 14) เขา เป น/ค อ หมอ khau⁵ pen¹/khïï¹ mɔɔ⁵ 3SG olla lääkäri Hän on lääkäri. kopulalauseessa, jonka predikatiivi on adjektiivi, predikaattina toimii joko rakenne klassifikaattori CLS + pronomini tai sitten vain nomini 15) รถ ค น น ใหญ : ไข ราคา แพง rot⁴ khan¹ nii⁴ yai²: khai² raa¹ khaa¹ phεεŋ¹ auto CLS PRON iso: (kanan)muna hinta kallis (Tämä) auto on iso: Kananmuna on kallis. Tempus kielessä esiintyy semanttisesti 3 tempusta (preteriti, preesens ja futuuri), joita ilmaistaan apuverbin avulla: ei ole siis mitään verbin taivutuksia eikä tietenkään kongruenssia subjektin kanssa 16) เด ก เคย ล าง ม อ : เด ก (กาล ง) ล าง ม อ : เด ก จะ (ไป) ล าง ม อ dek² khəəi¹ laaŋ⁴ mïï¹: dek² (kam¹lang¹) laaŋ⁴ mïï¹: dek² ča² (pai¹) laaŋ⁴ mïï¹ lapsi PRET pestä käsi: lapsi (on tekeillä) pestä käsi: lapsi FUT mennä pestä käsi Lapsi pesi kätensä: Lapsi pesee käsiään: Lapsi on menossa pesemään käsiään HUOM! apuverbin ja partikkelin paikka lauseessa vaihtelee aikamuodosta riippuen: preteritissä esiintyy apuverbi เคย khəəi¹, jonka paikka on pääverbin edessä. preesensissä tempuksen partikkelia voi jättää ilmaisematta, koska merkitsemätön verbirakenne kantaa neutraalin tempuksen eli preesensin: muuten partikkelin käytettäessä sen paikka on ennen pääverbiä: merkityksen kannalta partikkeli กาล ง kam¹lang¹ ilmaisee toiminnan progressiivisuutta eli jatkuvuutta. futuurissa esiintyy apuverbi จะ ča², jonka perään puhuja voi halutessaan lisätä myös mennä-verbi (ไป pai¹) ennen lauseen pääverbiä.

6 Modus morfosyntaktisesti thaista löytyy 2 modusta (indikatiivi ja potentiaali): indikatiivi siis on neutraali modus, jota ei merkitä, kun taas potentiaali merkitään apuverbin คง khoŋ¹ tai อาจ aat² avulla, joka tulee ennen pääverbiä (HUOM! on mahdollista käyttää molempia apuverbejä yhdessä lauseessa, jolloin คง khoŋ¹ tulee ensin) 17) เขา คง/อาจ หลง ทาง ใน ป า khau⁵ khoŋ¹/aat² loŋ⁵ thaŋ¹ nai¹ paa² 3SG POT eksyä tie/polku PREP metsä Hän lienee eksynyt metsässä. Aspekti thaissa aspektia ilmaistaan partikkelin avulla, joka käyttäytyy kuin adverbi eli sijoittuu siis lauseen loppuun: perfektiivi แล ว lεεu⁴ imperfektiivi อย juu² (HUOM! samannäköinen kuin verbi asua ) 18) คร อ าน หน งส อ แล ว/อย khruu¹ aan² naŋ⁵sïï⁵ lεεu⁴/ juu² opettaja lukea kirja PERF/IPF Opettaja on lukenut kirjan/ lukemassa kirjaa. toisaalta habitiivia ilmaistaan apuverbin ชอบ čhɔɔp³ avulla (tarkoittaa myös tykätä tehdä jtk ) tai sitten yhdistelmällä ม ก mak⁴ (+ futuurin tunnus จะ ča²): molemmat siis tulevat pääverbin eteen 19) ว ยร น ชอบ/ม ก(จะ) พ ด คา-หยาบ(คาย) wai¹run³ čhɔɔp³/ mak⁴(ča²) phuut³ kham¹-jaap²(khaai¹) teini(t) HABIT puhua sana(t)=törkeä Teineillä on tapana sanoa kirosanoja.

7 Kielto kieltoa ilmaistaan kieltopartikkelin ไม mai³ ( ei ) avulla, joka tulee aina verbin eteen (20) - verbiketjun yhteydessä ennen ensimmäistä verbiä -, tai kopulalauseen yhteydessä predikatiivin eteen (21) 20) เด ก ไม ไป โรง-เร ยน dek² mai³ pai¹ roong¹-rian¹ lapsi NEG mennä talo=oppia lapsi ei mene kouluun 21) ผ -หญ ง คน น น ไม สวย phuu³-yiŋ⁵ khon¹ nan⁴ mai³ suai⁵ henkilö=nainen CLS PRON NEG kaunis tuo nainen ei ole kaunis Passivointi passiivi tehdään lisäämällä apuverbi joko ถ ก thuuk² tai โดน doon¹ pääverbin eteen: jos halutaan ilmaista myös passiivilauseen agentti, se sijoittuu siis apuverbin ja pääverbin väliin 22) เขา ถ ก/โดน (พ อ) ต khau⁵ thuuk²/doon¹ (phɔɔ³) tii¹ 3SG PASS (isä) lyödä (Isän toimesta) minua lyötiin. Alisteiset rakenteet narratiivisen sivulauseen yhteydessä tarvitaan aina konjunktio ว า waa³ että, jonka paikka on sivulauseen alussa 23) พ อ บอก ว า พร งน ฝน จะ ตก phɔɔ³ bɔɔk² waa³ phruŋ³nii⁴ fon⁵ ča² tok² isä kertoa CONJ huomenna sade FUT tippua Isä kertoo, että huomenna sataa vettä.

8 relatiivilauseen yhteydessä käytetään relatiivipronominia, joka muodostuu yhdistelmästä CLS + pronomini ท thii³ (HUOM! samannäköinen kuin paikkaa ilmaiseva prepositio ท thii³ jossakin, jonnekin ) 24) ตะกร า ใบ ท อย บน โต ะ เป น ของ ฉ น ta²kraa³ bai¹ thii³ yuu² bon¹ to⁴ pen¹ khoŋ⁵ čhan⁵ kori CLS PRON asua PREP pöydä olla PREP 1SG Kori, joka on pöydälä, on minun. 25) บ าน หล ง ท เขา อย ม สระ-ว าย-น า baan³ laŋ⁵ thii³ khau⁵ yuu² mii¹ sa²-waai³-nam⁴ koti CLS PRON 3SG asua olla olemassa allas=uida=vesi Talossa, jossa hän asuu, on uima-allas. kielessä esiintyy myös resultatiivi/kausatiivi panna jtk tekemään, jolla ilmaistaan, mihin tarkoitukseen on ko. toiminta: se muodostuu siis verbistä ให hai³ antaa avulla, jolloin on seuraavanlainen lausevastikerakenne: (VERB) + ให hai³+ (OBJ) + VERB 26) แม (ส ง) ให (ฉ น) ช วย ถ อ กระเป า mεε³ (saŋ²) hai³ (čhan⁵) čhuai³ thïï⁵ kra²pau⁵ äiti (käskeä) CAUS (1SG) auttaa kantaa laukku Äiti käskee minua kantamaan laukkunsa. epäsuorassa kysymyslauseessa käytetään narratiivista konjunktiota ว า waa³ että, jonka jälkeen tulee joko rakenne: väitelause + INTRG (27), tai kysymyssana in situ- tyyppinen lause (28) 27) เพ อน ถาม ว า ฉ น จะ กล บ บ าน แล ว ใช ไหม phïan³ thaam⁵ waa³ čhan⁵ ča² klap² baan³ lεεw⁴ čhai³mai⁵ kaveri kysyä CONJ 1SG FUT tulla takaisin koti PERF INTRG (niinkö) Kaveri kysyy, olenko jo menossa kotiin. 28) เพ อน ถาม ว า ฉ น จะ ไป ไหน phïan³ thaam⁵ waa³ čhan⁵ ča² pai¹ nai⁵ kaveri kysyä CONJ 1SG FUT. mennä INTRG Kaveri kysyy, mihin olen menossa. missä/mihin

9 Komparaatio komparaatio tehdään seuraavasti: ADJ + partikkeli กว า kwaa² enemmin + vertailukohde 29) เพชร แพง กว า ทอง: ด นสอ ถ ก กว า ปาก-กา phet⁴ phεεŋ¹ kwaa² thoŋ¹: din¹sɔɔ⁵ thuuk² kwaa² paak²-kaa¹ timantti kallis PTC kulta: lyijykynä halpa PTC suu=korppi Timantti (on) kalliimpi kuin kulta: Lyijykynä (on) halvempi kuin mustekynä. HUOM! partikkeli กว า kwaa² enemmin käy kaiken adjektiivin kanssa poikkeuksetta: toisin sanoen ei ole olemassa vastaavanlaista partikkelia, joka tarkoittaa vähemmin. Sen sijaan jos halutaan sanoa vähemmän, sanotaan siinä yhteydessä siis: น อย กว า nooi⁴ kwaa² enemmin vähän. superlatiivia ilmaistaan partikkelin ท ส ด thii³sut² ääressä, loppupäässä avulla, joka seuraa adjektiivia 30) เขา ต ว ส ง ท ส ด ใน บ าน khau⁵ tuaa¹ suuŋ⁵ thii³sut² nai¹ baan³ 3SG keho pitkä PTC PREP koti Hän on kaikista perheen jäsenistä pisin henkilö. HUOM! samoin kuin komparatiivin tapauksessa partikkeli ท ส ด thii³sut² ääressä, loppupäässä käy kaiken adjektiivin kanssa poikkeuksetta. Toisin sanoen ei ole olemassa vastaavanlaista partikkelia, joka tarkoittaa vähiten. Jos halutaan sanoa siis vähiten, sanotaan siinä yhteydessä: น อย ท ส ด nooi⁴ thii³sut² eniten vähän. Appositiot typologialtaan (rigth-branch-kieli) thaissa esiintyvät ainoastaan prepositiot (head-initial) 31) บน โต ะ : ใน กล อง: ก อน นอน: หล ง ก น ข าว: ระหว าง ว น bon¹ to⁴: nai¹ klɔɔŋ²: kɔɔn² nɔɔn¹: laŋ⁵ kin¹ khaaw³: ra⁴waaŋ² wan¹ PREP pöydä: PREP laatikko: PREP nukkua: PREP syödä ruoka/riisi: PREP päivä päällä: sisällä: ennen: jälkeen: välissä Pöydällä: Laatikossa: Ennen nukkumaanmenoa: Ruuan jälkeen: Päivän aikana

10 Rinnastus lauseiden rinnastus voi tapahtua sekä parataktisesti ilman konjunktiota tai mitään muuta ainesta että konjunktion และ lε⁴ ja avulla 32) ฉ น ไป เด น-เล น ก น ข าว ด หน ง (และ) ซ อ ของ ท ห าง-สรรพ-ส นค า čhan⁵ pai¹ dən¹-len³ kin¹ khaaw³ duu¹ naŋ⁵ (lε⁴) sïï⁴ khoŋ⁵ thii³ haŋ³-sap²pha⁴-sin⁵khaa⁴ 1SG mennä kävellä=leikki(ä) syödä ruoka katsoa elokuva (CONJ) ostaa tavara PREP kauppa=kaikenlainen=tuote Käyn kauppakeskuksessa kävelyllä, syömässä, katsomassa elokuvaa ja tekemässä ostoksia. nominilausekkeiden rinnastukseen taas kelpaa myös toinen konjunktio ก บ kap² (jonkun) kanssa, taikka sitten ilman mitään ainesta 33) แม (ก บ) ล ก ทะเลาะ ก น mεε³ (kap²) luuk³ tha⁴lɔ⁴ kan¹ äiti (CONJ) lapsi riidellä REFL Äiti ja lapsi riitelevät keskenään. Omistusrakenne ja eksistentiaalilause omistus- (34) ja eksistentiaalilauseessa (35) käytetään transitiiviverbiä ม mii¹ omistaa, olla olemassa [vrt. serbokroatian ja bulgarian има(ти) ]: omistaja + omistaa-verbi + omistettava 34) ตา ก บ ยาย ม ล ก สาม คน taa¹ kap² jaai¹ mii¹ luuk³ saam⁵ khon¹ äidin isä kanssa äidin äiti omistaa lapsi 3 CLS Isovanhemmilla on kolme lasta. vrt. Serb.-Croat. Баба и деда имају три деце. Bulg. Баби и дядо имат три деца. 35) (ใน ลาน) ม รถ หก ค น จอด อย ใน ลาน (nai¹ laan¹) mii¹ rot⁴ hok² khan¹ čɔɔt² yuu² nai¹ laan¹ (PREP aukio) olla olemassa auto 6 CLS pysähtyä IPF PREP aukio Aukiolla on kuusi autoa (pysähtymässä). vrt. Serb.-Croat. Има шест кола на тргу. Bulg. Има шест коли на площада.

11 Kirjallisuus Diller, A.; Edmondson, J. & Luo, Yong-Xian (2005): The Tai Kadai languages: London: Routledge. Smyth, D. (2002): Thai, An Essential Grammar: London: Routledge. Iwasaki, S. & Ingkaphirom, P. (2005): A Reference Grammar of Thai: Cambridge: Cambridge University Press. Li, Fang-Kuei (1977): A Handbook of Comparative Tai: The University Press of Hawaii. Морев, Л.Н. (1964): Основы синтаксиса тайского языка: Москва: Издательство <<Наука>>.

Matkustaminen Liikkuminen

Matkustaminen Liikkuminen - Sijainti Olen eksyksissä. Et tiedä missä olet. ฉ นหลงทาง (Chan long tang.) Voisitko näyttää kartalta missä sen on? ค ณช วยแสดงตำแหน งในแผนท ให หน อยได ไหม? (Khun chuay sa-dang tum-nang nai pan-tee hai

Lisätiedot

Matkustaminen Ulkona syöminen

Matkustaminen Ulkona syöminen - Saapuminen ฉ นต องการจองโต ะสำหร บ_[จำนวนคน]_ตอน_[เวลา]_ (Chan tong karn jong toh sum rub torn.) Varauksen tekeminen โต ะสำหร บ_[จำนวนคน]_ (Toh sum rub.) Pöydän varaaminen ค ณร บเครด ตการ ดไหม? (Khun

Lisätiedot

Multithreading. J. Kubiatowicz, UC Berkeley

Multithreading. J. Kubiatowicz, UC Berkeley Multithreading เน อหามาจากสไลด ของ C. Batten, Cornell U. และ J. Kubiatowicz, UC Berkeley น ยามศ พท Program หมายถ งช ดค าส งและข อม ลท จะน ามาประมวลผล เวลาพ ดถ งโปรแกรม จะเป นส งท อย น งๆ ย งไม ได ท างานอะไร

Lisätiedot

Matkustaminen Yleistä

Matkustaminen Yleistä - Olennaiset Voisitko auttaa minua? Avun pyytäminen Puhutko englantia? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia ค ณช วยอะไรฉ นหน อยได ไหม? (Khun chuay arai chan noi dai mai?) ค ณพ ดภาษาอ งกฤษหร อเปล

Lisätiedot

Matkustaminen Yleistä

Matkustaminen Yleistä - Olennaiset Can you help me, please? Avun pyytäminen Do you speak English? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia ค ณช วยอะไรฉ นหน อยได ไหม? (Khun chuay arai chan noi dai mai?) ค ณพ ดภาษาอ งกฤษหร

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Sanajärjestyksen muutokset Kieli merkitys ja logiikka Luento 7! Kysymyssanat ja kyllä-ei kysymyslauseet ovat esimerkki sanajärjestyksen muutoksesta, joka ei vaikuta lauseen muuhun syntaksiin tai elementtien

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Lause Kieli merkitys ja logiikka Asiakas tilaa ruuan. Luento 6 Asiakas on [tilannut juoman ennen ateriaa]. Aikamuoto Aikamuoto! Suomessa aikamudolla (T, tempus) on kaksi erillistä verbimuotoa, preesens

Lisätiedot

Matkustaminen Yleistä

Matkustaminen Yleistä - Olennaiset ค ณช วยอะไรฉ นหน อยได ไหม? (Khun chuay arai chan noi dai mai?) Avun pyytäminen ค ณพ ดภาษาอ งกฤษหร อเปล า? (Khun pood pasa anggrid rue plao?) Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia Vous

Lisätiedot

Matkustaminen Yleistä

Matkustaminen Yleistä - Olennaiset Vous pouvez m'aider, s'il vous plaît? Avun pyytäminen Parlez-vous anglais? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia ค ณช วยอะไรฉ นหน อยได ไหม? (Khun chuay arai chan noi dai mai?) ค ณพ ดภาษาอ

Lisätiedot

Matkustaminen Yleistä

Matkustaminen Yleistä - Olennaiset ค ณช วยอะไรฉ นหน อยได ไหม? (Khun chuay arai chan noi dai mai?) Avun pyytäminen ค ณพ ดภาษาอ งกฤษหร อเปล า? (Khun pood pasa anggrid rue plao?) Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia Können

Lisätiedot

Matkustaminen Yleistä

Matkustaminen Yleistä - Olennaiset Können Sie mir bitte helfen? Avun pyytäminen Sprechen Sie Englisch? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia ค ณช วยอะไรฉ นหน อยได ไหม? (Khun chuay arai chan noi dai mai?) ค ณพ ดภาษาอ งกฤษหร

Lisätiedot

Yksityinen kirjeenvaihto Yksityiskirje

Yksityinen kirjeenvaihto Yksityiskirje - Osoite นาย N. Summerbee ถนนหล ก 335 New York NY 92926 Osoitteen ulkomuoto Suomessa: kadun nimi + katunumero postiosoite + kaupungin nimi maa. Mr. N. Summerbee 335 Main Street New York NY 92926 ค ณ Jeremy

Lisätiedot

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta/valintakoe 19.5.2017 Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma/suomen kieli ja kulttuuri MALLIKAAVAKE KOKELAAN NIMI Meikäläinen, Maija KOKELAAN TUNNISTE

Lisätiedot

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Verbit I Be, have, do, can 1 Am, is, are, have, has, can Järjestys A 2 Am, is, are, have, has, can,

Lisätiedot

Verbien morfosyntaksista, osa 2

Verbien morfosyntaksista, osa 2 Verbien morfosyntaksista, osa 2 Finiittiverbi ja sen rakenne mitä verbin finiittimuotoon sisältyy muodon ja merkityksen kannalta? kokonaisuuden ytimenä on verbin vartalo: LEKS aikamuoto (tempus) ja tapaluokka

Lisätiedot

M E N U B U S I N E S S C L A S S

M E N U B U S I N E S S C L A S S MENU BUSINESS CLASS WELCOME TERVETULOA FINNAIR BUSINESS CLASS WELCOME ON BOARD your flight with Finnair. We are committed to offering you a unique Nordic experience with friendly service and traveling

Lisätiedot

M E N U B U S I N E S S C L A S S

M E N U B U S I N E S S C L A S S MENU BUSINESS CLASS WELCOME TERVETULOA FINNAIR BUSINESS CLASS WELCOME ON BOARD your light with Finnair. We are committed to ofering you a unique Nordic experience with friendly service and traveling comfort

Lisätiedot

Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita.

Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita. Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita. Turun kaupunginteatteri ja Hämeenlinnan teatteri. LOHDUTUS 2 KIELIOPIT ja TEATTERIT (virke, päälause, sivulause, päälauseiden yhdistäminen, päälauseen

Lisätiedot

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen adjektiivi laatusana, ominaisuutta ilmaiseva sana: rohkea, iloinen, kuulas jne. adjektiiviattribuutti attribuutti

Lisätiedot

M E N U B U S I N E S S C L A S S

M E N U B U S I N E S S C L A S S MENU BUSINESS CLASS WELCOME TERVETULOA FINNAIR BUSINESS CLASS WELCOME ON BOARD your flight with Finnair. We are committed to offering you a unique Nordic experience with friendly service and traveling

Lisätiedot

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Objekti Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Minä näen sinut. Verbiin liittyvistä nominaalilausekkeista (NP)

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Esipuhe. Espoossa tammikuussa 2002. Tekijä. Esipuhe 3

Esipuhe. Espoossa tammikuussa 2002. Tekijä. Esipuhe 3 Esipuhe Tämä Espanjan kielioppi on tarkoitettu espanjan kielen opiskelijoille, opettajille, kääntäjille ja kaikille, jotka tarvitsevat espanjan kielen suullista tai kirjallista taitoa. Pyrkimyksenä on

Lisätiedot

M E N U B U S I N E S S C L A S S

M E N U B U S I N E S S C L A S S MENU BUSINESS CLASS WELCOME TERVETULOA FINNAIR BUSINESS CLASS WELCOME ON BOARD your flight with Finnair, the airline from the top of the world, where East and West are equally close. We re known for being

Lisätiedot

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,

Lisätiedot

Lausemaisuuden asteista

Lausemaisuuden asteista Lauseet ja lauseenvastikkeet TM 16.11.2003 1 Lausemaisuuden asteista päälauseet sivulauseet partisiippiilmaukset infinitiivirakenteet nominaalistukset TM 16.11.2003 2 MIKÄ ON LAUSE? LAUSE ON SYNTAKSIN

Lisätiedot

Marû ja modaalit. Aleksi Sahala

Marû ja modaalit. Aleksi Sahala Marû ja modaalit Aleksi Sahala 27.09.2015 Marû Intransitiivitaivutus Marûn intransitiivinen persoonataivutus muodostetaan ensimmäisellä suffiksisarjalla, sekä preesens-futurin tunnuksella {ed} Yksikkö

Lisätiedot

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Aakkoset ja äänteet Aakkoset 1 Aakkosjärjestys 1 Aukko A 2 Aakkosjärjestys 2 Aukko A 3 Aakkosjärjestys

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

Suomi - Thai - FraaSikirja

Suomi - Thai - FraaSikirja Suomi - Thai - FraaSikirja Työstö ja käännös suomenkielelle: Eetu Kuneinen Ensimmäinen painos 2007 ISBN 987-974-8490-08-3 Julkaisija Bangkok Book House Internet: www.bangkokbooks.com Sähköposti: info@bangkokbooks.com

Lisätiedot

M E N U B U S I N E S S C L A S S

M E N U B U S I N E S S C L A S S MENU BUSINESS CLASS WELCOME TERVETULOA FINNAIR BUSINESS CLASS WELCOME ON BOARD your light with Finnair. We are committed to ofering you a unique Nordic experience with friendly service and traveling comfort

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Assosiationismin rajoituksia Kieli merkitys ja logiikka Luento 3! Kuinka kauas riippuvuussuhde voi ulottua? *Huomenna sataa, niin maa kastuu Jos huomenna sataa, niin maa kastuu.! Tässä automaatti ei saa

Lisätiedot

M E N U B U S I N E S S C L A S S

M E N U B U S I N E S S C L A S S MENU BUSINESS CLASS WELCOME TERVETULOA FINNAIR BUSINESS CLASS WELCOME ON BOARD your flight with Finnair. We are committed to offering you a unique Nordic experience with friendly service and traveling

Lisätiedot

M E N U B U S I N E S S C L A S S

M E N U B U S I N E S S C L A S S MENU BUSINESS CLASS WELCOME TERVETULOA FINNAIR BUSINESS CLASS WELCOME ON BOARD your flight with Finnair. We are committed to offering you a unique Nordic experience with friendly service and traveling

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Tieto kielestä Kieli merkitys ja logiikka! Kielen biologinen olemus! Kielen kulttuurinen olemus! Kielen normatiivinen olemus Luento 2! Kognitiotieteen tutkimuskohteena on kielen biologinen olemus: " Kielen

Lisätiedot

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä. Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja

Lisätiedot

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija: Sanajärjestys ja subjektin paikka subjektittomat lauseet jättävät subjektin normaalin, finiittiverbiä edeltävän paikan tyhjäksi ellipsi- ja pronominin poisjättötapauksissa paikka jää tyhjäksi: Ø Lähdemme

Lisätiedot

Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 / Seppo Pekkola

Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 / Seppo Pekkola Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 / Seppo Pekkola Perinteinen kielioppi Sana Harmaa kissa oikoo raajojaan iltapäivän auringossa. Kuumalla katolla lekottelu

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

M E N U B U S I N E S S C L A S S

M E N U B U S I N E S S C L A S S MENU BUSINESS CLASS WELCOME TERVETULOA FINNAIR BUSINESS CLASS WELCOME ON BOARD your light with Finnair. We are committed to ofering you a unique Nordic experience with friendly service and traveling comfort

Lisätiedot

SUMERI 2. HY ma 10-12,

SUMERI 2. HY ma 10-12, SUMERI 2 HY ma 10-12, 3.9. 11.12.2017 Päivityksiä Kolmannen persoonan omistusliitteet tulisi lukea a-né hänen (ennen a-ni) bé sen, niiden (ennen bi) Evidenssiä: Omistusliitettä {be} ei koskaan kirjoiteta

Lisätiedot

MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA)

MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA) MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA) ASUA + MISSÄ TYKÄTÄ + MISTÄ MENNÄ + MIHIN ANTAA + KENELLE SOITTAA + MITÄ OLLA + KENELLÄ KYSYÄ + KENELTÄ TAVATA + KENET MATKUSTAA + MILLÄ MISSÄ asua

Lisätiedot

Laskelmia uudenvuodenpuheista

Laskelmia uudenvuodenpuheista Laskelmia uudenvuodenpuheista Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on laskettu uudenvuodepuheista joitakin seikkoja, joiden avulla on mahdollista tarkastella mm. presidenttien välisiä eroja. Laskelmat

Lisätiedot

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot

Adjektiivit. Yleistä ja taivutus. Adjektiivi + substantiivi. Vertailumuodot Adjektiivit Yleistä ja taivutus -> Bok ett -> Rakenteet -> Adjektiivit -> Tavallisia adjektiiveja Och: -> Bok tre -> Rakenteet -> Adjektiivi-palapeli http://www2.edu.fi/etalukio/psykka_ruotsi/index.php?cmscid=327&oid=488&subid=488

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: 1 nukkua itkeä lukea nauraa seisoa 2 vokaalia syödä juoda imuroida uida 2 3 -da -dä purra mennä tulla nousta -ra -na -la -sta 4 haluta herätä karata 1 vokaali & -ta -tä

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta.

Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta. Syksyn kertausta Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta. Kieliopillisuus, hyvämuotoisuus ym. kieliopillisiset ja epäkieliopilliset lauseet hyvämuotoiset

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe Aakkoset ja koulussa Torilla 80

Sisällys. Esipuhe Aakkoset ja koulussa Torilla 80 Sisällys Esipuhe.... 6 0. Aakkoset ja koulussa 8 Aakkoset Koulusanat Mikä sinun nimi on? Tavaaminen 4. Torilla 80 Isot numerot Mitä maksaa? Ruokia ja juomia Millainen? Partitiivi Negatiivinen verbi ko/kö-kysymys

Lisätiedot

Lausetyypit: on olemassa eri muotoisia lauseita, joilla tyypillisesti tehdään erilaisia asioita.

Lausetyypit: on olemassa eri muotoisia lauseita, joilla tyypillisesti tehdään erilaisia asioita. Kertausta Lausetyypit ja puheaktit Lausetyypit: on olemassa eri muotoisia lauseita, joilla tyypillisesti tehdään erilaisia asioita. Puheaktit: on olemassa monenlaisia asioita, joita kielellä tyypillisesti

Lisätiedot

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?

Lisätiedot

Fredin ja Eskon sanomat

Fredin ja Eskon sanomat Fredin ja Eskon sanomat Lehden on kirjoittannut Fredi ja Esko Kuvat: Curly ry Tampereen teatteri Tampereen teatteri on Tampereella toinen suuri toimiva teatteri. Teatteri on perustettu 1904. Tampereen

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

INFOPANKIN AVIOLIITTOON JA AVIOEROON LIITTYVÄN SUOMENKIELISEN AINEISTON KÄÄNTÄMINEN THAIN KIELELLE

INFOPANKIN AVIOLIITTOON JA AVIOEROON LIITTYVÄN SUOMENKIELISEN AINEISTON KÄÄNTÄMINEN THAIN KIELELLE INFOPANKIN AVIOLIITTOON JA AVIOEROON LIITTYVÄN SUOMENKIELISEN AINEISTON KÄÄNTÄMINEN THAIN KIELELLE Chadsuda Achavasmit-Haverinen Opinnäytetyö, syksy 2017 Diakonia-ammattikorkeakoulu Asioimistulkkauksen

Lisätiedot

Kirjaimet. Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" Jakso "Vokaalit ja konsonantit" Mäkiset harjoituslista

Kirjaimet. Jakso Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen Jakso Vokaalit ja konsonantit Mäkiset harjoituslista Mäkiset Sivu 1 / 13 Mäkiset harjoituslista Kirjaimet Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" 1. Suomen kielen kirjaimet ja äänteet Tutustuminen 2. Suomen kielen äänteitä 1 Osuma 3. Suomen kielen

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

Sijoista ja kieliopillisista funktioista

Sijoista ja kieliopillisista funktioista Sijoista ja kieliopillisista funktioista Sijajärjestelmästä Suomessa 15 sijaa kieliopilliset ja muut, semanttiset, obliikvisijat tjs. kieliopilliset sijat : nominatiivi (pallo, hattu) genetiivi (pallon,

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

KENEN? MINKÄ? MILLAISEN?

KENEN? MINKÄ? MILLAISEN? KENEN? MINKÄ? MILLAISEN? Heidin äidin nimi on Sirpa. (Kenen äidin nimi on Sirpa?) Yukikon sukunimi on Kettunen. Estefanian toinen nimi on Patricia. Nahlan ammatti on opettaja. Hawazenin mies on Abdullah.

Lisätiedot

- Passiivi-lauseessa ei ole tärkeää, kuka tekee. Yleisesti tehdään. (something is done)

- Passiivi-lauseessa ei ole tärkeää, kuka tekee. Yleisesti tehdään. (something is done) Passiivi Milloin käytät passiivia? 1.) Passiivi-lause - Passiivi-lauseessa ei ole tärkeää, kuka tekee. Yleisesti tehdään. (something is done) - Esimerkiksi: Suomessa juodaan paljon kahvia. Talo myytiin

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

1. Liikkuvat määreet

1. Liikkuvat määreet 1. Liikkuvat määreet Väitelauseen perussanajärjestys: SPOTPA (subj. + pred. + obj. + tapa + paikka + aika) Suora sanajärjestys = subjekti on ennen predikaattia tekijä tekeminen Alasääntö 1: Liikkuvat määreet

Lisätiedot

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: 1 nukkua itkeä lukea nauraa seisoa 2 vokaalia syödä juoda imuroida uida 2 3 -da -dä purra mennä tulla nousta -ra -na -la -sta 4 haluta herätä karata 1 vokaali & -ta -tä

Lisätiedot

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen ---------------------------------------- TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan Riikka Mononen ---------------------------------------- Tehtäväkori 2016 TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan -materiaali on kokoelma

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Luento 5 Kieli merkitys ja logiikka Lauserakennekielioppi, kontekstiton kielioppi Transformaatiot Temaattiset roolit X -teoria (ei tenttiin) Luento 5: Lauseen derivaatio, X -teoria Lauseke ja lausekkeen

Lisätiedot

VIDEO-OPAS THAI-KIELELLÄ Apuväline SOL Palveluiden sähköiseen työnhakuun

VIDEO-OPAS THAI-KIELELLÄ Apuväline SOL Palveluiden sähköiseen työnhakuun VIDEO-OPAS THAI-KIELELLÄ Apuväline SOL Palveluiden sähköiseen työnhakuun Naomi-Ngamta Lempiäinen Opinnäytetyö, kevät 2016 Diakonia-ammattikorkeakoulu Asioimistulkkauksen koulutus Tulkki (AMK) TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Kirjainkiemurat - mallisivu (c)

Kirjainkiemurat - mallisivu (c) Aa Ii Uu Ss Aa Ii Uu Ss SII-LIN VII-LI-KUP-PI I-sot, pie-net kir-jai-met, sii-li neu-voo aak-ko-set. Roh-ke-as-ti mu-kaan vaan, kaik-ki kyl-lä op-pi-vat! Ss Har-joit-te-le kir-jai-mi-a li-sää vih-koo-si.

Lisätiedot

11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään

11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään 13 Luku 11 Kielioppia 11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään verbiä sanakirjamuoto ;. 1. (Jossain tilassa) on kukkia. 2.

Lisätiedot

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: 1 nukkua itkeä lukea nauraa seisoa 2 vokaalia syödä juoda imuroida uida 2 3 -da -dä purra mennä tulla nousta -ra -na -la -sta 4 karata herätä kadota haluta -ata -ätä

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Maailman kielet Kieli merkitys ja logiikka Luento 9: Maailman eri kielet Maailmassa n. 7000 elävää kieltä http://www.ethnologue.com/ Näistä n. 500 on lähes kuolleita kieliä: enää muutama vanhus puhuu.

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

Kielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten

Kielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten Kielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten Puhuttaessa vieraasta kielestä kieliopin termien avulla on ymmärrettävä, mitä ovat 1. sanaluokat (esim. substantiivi), 2. lausekkeet (esim. substantiivilauseke)

Lisätiedot

Englanti 2. Sanajärjestys It/there lauseet Persoonapronominit Passiivi Ajan ja paikan prepositiot

Englanti 2. Sanajärjestys It/there lauseet Persoonapronominit Passiivi Ajan ja paikan prepositiot Englanti 2 Sanajärjestys It/there lauseet Persoonapronominit Passiivi Ajan ja paikan prepositiot SPOTPA Man bites dog. Dog bites man. Sanajärjestys O 1) Kuka tekee? O 2) Mitä tekee? O 3) Mitä? Kenelle?

Lisätiedot

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Adjektiivi- ja adverbilausekkeet AP ja AdvP: paljon yhteistä monet AP:t voi jopa suoraan muuttaa AdvP:ksi -sti-johtimella: Ihan mahdottoman kaunis Ihan

Lisätiedot

Preesens, imperfekti ja perfekti

Preesens, imperfekti ja perfekti Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka

Lisätiedot

BAARI JA RAVINTOLA BAARISSA. Minne haluat lähteä syömään? Onko sinulla nälkä? Saat päättää. Kyllä, minulla on nälkä. Voimme mennä syömään nuudeleita.

BAARI JA RAVINTOLA BAARISSA. Minne haluat lähteä syömään? Onko sinulla nälkä? Saat päättää. Kyllä, minulla on nälkä. Voimme mennä syömään nuudeleita. Onko sinulla nälkä? Hiu mai Kyllä, minulla on nälkä. Hiu Ei, minulla ei ole nälkä. Jang mai hiu Haluatko lähteä syömään jonnekin? Jaak ok pai kin kao mai BAARI JA RAVINTOLA Minne haluat lähteä syömään?

Lisätiedot

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty Lausekkeiden rakenteesta (osa 1) Konstituenttirakenne ja lausekkeet lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin

Lisätiedot

Verbien kertaus. Aleksi Sahala (päivitetty )

Verbien kertaus. Aleksi Sahala (päivitetty ) Verbien kertaus Aleksi Sahala 27.09.2015 (päivitetty 10.09.2017) Split-ergatiivisuus verbeissä Persoonaprefiksien ja suffiksien funktio riippuu siitä, onko verbi marû- vai ḫamṭu-konjugaatiossa. Lauseenjäsenten

Lisätiedot

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta Subjekti Kun subjektia ei olekaan Pronominin poisjättö lauseessa ei ole ilmisubjektia, mutta verbin ykkösargumentti on silti yksitulkintainen voidaan ajatella, että subjektina oleva pronomini on jätetty

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Johanneksen saarna tulevasta (Q 3:16-17)

Johanneksen saarna tulevasta (Q 3:16-17) Ek 222/tekstikurssi/RU/20 1 Johanneksen saarna tulevasta (Q 3:1-1) Matt. 3:11- Luuk. 3:1-1 1,,,,, 1, 1,. 2 Mark. 1:-,.,. Sanastoa ja kielellisiä huomioita Matt. ilmaisee tässä tarkoitusta substantivoitu

Lisätiedot

Oulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty.

Oulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty. Puhekieli Kirjoitettu kieli ja puhuttu kieli eroavat aika paljon suomen kielessä. Katsomme, miten puhekieli toimii. Keskitymme Oulun alueen puhekieleen, mutta osa puhekielen piirteistä on sellaisia, että

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Muodolliset kieliopit

Muodolliset kieliopit Muodolliset kieliopit Luonnollisen kielen lauseenmuodostuksessa esiintyy luonnollisia säännönmukaisuuksia. Esimerkiksi, on jokseenkin mielekästä väittää, että luonnollisen kielen lauseet koostuvat nk.

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi

LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi 1 LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi Jyväskylän yliopiston kielikeskus 2012 2 SISÄLLYS Mitä kielioppi on? 5 1 ÄÄNNEOPPIA 6 1.1 Äänteet ja kirjaimet 6 1.2 Tavut 6 1.3 Diftongit 7 1.4 Vokaalisointu

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Sumeri Aleksi Sahala

Sumeri Aleksi Sahala Sumeri 7.5.2013 Aleksi Sahala Verbit Yleistä Sanaluokkana suljettu Yhdeksän epäsäännöllistä verbiä Perfektiivi tunnusmerkitön Monipuolinen finiitti- ja infinitiivi/partisiippitaivutus Kieliopilliset taivutuskategoriat

Lisätiedot

KlELIOPPI +TEATTERIT. Äikän kielioppia ja teattereiden esittelyjä. Lukuiloa. Iris&Jessica. Kuvat: Curly ry

KlELIOPPI +TEATTERIT. Äikän kielioppia ja teattereiden esittelyjä. Lukuiloa. Iris&Jessica. Kuvat: Curly ry Äikän kielioppia... Virke on lause joka alkaa isolla alkukirjaimella ja päättyy pisteeseen. Predikaatti, subjekti ja objekti kuuluvat lauseenjäseniin....ja teattereiden esittelyjä Päälauseet voidaan yhdistää

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

Sana rakenteen kategoriana (A. Radford: Transformational Grammar. A First Course)

Sana rakenteen kategoriana (A. Radford: Transformational Grammar. A First Course) Sanaluokista Lauseet eivät ole mitä tahansa äännejonoja; niillä on hierarkkinen konstituenttirakenne, jossa äänteet muodostavat sanoja, sanat lausekkeita ja lausekkeet lauseita. konstituentit kuuluvat

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

SUOMEN LYHYT KIELIOPPI (luonnos)

SUOMEN LYHYT KIELIOPPI (luonnos) SUOMEN LYHYT KIELIOPPI (luonnos) INFO, https://genfibeta.weebly.com/info.html (genfibeta.weebly.com/ muuttuu myöhemmin gen.fi/-osoitteeksi) MUUT, https://genfibeta.weebly.com/info-m.html Suomen lyhyt kielioppi,

Lisätiedot

THAIN KIELI JA AIKUINEN OPPIJA

THAIN KIELI JA AIKUINEN OPPIJA THAIN KIELI JA AIKUINEN OPPIJA Raakel Vihavainen Opinnäytetyö, Syksy 2016 Diakonia-ammattikorkeakoulu Asioimistulkkauksen koulutus Tulkki (AMK) TIIVISTELMÄ Vihavainen Raakel. Thain kieli ja aikuinen oppija.

Lisätiedot

3/1. 3. Partitiivi. (1) Tätä kirjaa on jo saatavissa. Kaappi on mäntyä. (2) Jää helisee lasissa. Hänellä on rauta kädessään.

3/1. 3. Partitiivi. (1) Tätä kirjaa on jo saatavissa. Kaappi on mäntyä. (2) Jää helisee lasissa. Hänellä on rauta kädessään. 3/1 3. Partitiivi Kognitiivinen esitys. Kognitiivisessa esityksessä huomio kohdistuu sijojen merkityksiin eli millaista entiteettiä se osoittaa. Predikaatio hahmottaa aina jonkin entiteetin suhteessa johonkin

Lisätiedot