Luento 10: Informaatiohyödykkeet

Transkriptio

1 Luento 10: Informaatiohyödykkeet Saara Hämäläinen Helsingin yliopisto TA5 Luennot / 39

2 Game Theory by Ben Polak (Open Yale) "Asymmetric Information"(luento 23, kokonaan)

3 Digitaalisten hyödykkeitten pakettitarjoukset

4 Pakettitarjoukset Esimerkit: Triple Play (kännykkä, internet, kaapeli-tv) Amazon Kindle (e-kirjojen pakettitarjoukset) Microsoft (Media Player, Internet Explorer, jne.) Elseviewer (ScienceDirect-paketti: > 2500 lehteä) Älykännykkä (ja liittymä ja internet ja appsit ja kamera ja gps) Käyttöjärjestelmä (iso teknologiapaketti ja ohjelmat ja laitteet) Lähtökohta: Hyödykeet A ja B Ei paketointia: tarjolla vain p A ja p B Puhdas paketointi: tarjolla vain p AB Sekoitettu paketonti: tarjolla p A, p B ja p AB TA5 Luennot / 39

5 Mikä on hyödyke ja mikä on paketti? Auto: kori, moottori, vaihteet, renkaat, jarrut jne. Omena: hiilihydraatit, proteiinit, lipidit, vesi jne.? Teknologian kehittyminen tekee höydykkeistä monimutkaisia teknologiakombinaatioita. Esimerkiksi tietokone sisältää koko joukon komplementaarisia hyödykkeitä ja palveluita. Se että näitä ei myydä erikseen säästää kuluttajalta huomattavasti erilaisia etsimis-, oppimis-, asennus- ja muita transaktiokustannuksia. TA5 Luennot / 39

6 Miksi informaatiohyödykkeet sopisivat hyvin pakettiin? Arrow (1962): Informaatio melkeinpä julkishyödyke: toisen kulutus ei estä tai häiritse toisen kulutusta. Korkeat kiinteät kustannukset, matalat rajakustannukset: kallis tuotekehitys mutta halpa kopioiminen. Paketoimisesta ei yleensä kuluttajalle haittaa: ylimääräisen informaation varastointi on varsin halpaa. vertaa monitoimiveitseen, josta eri mallit eri kuluttajille. Informaation verkostovaikutukset kuluttajille: suorat verkostovaikutukset: mitä useampi käyttää samaa ohjelmistoa, sitä helpompi kuluttajien on jakaa tiedostoja keskenään epäsuorat verkostovaikutukset: mitä laajempi ohjelman kuluttajapohja, sitä enemmän ja parempia sovelluksia kehitettään TA5 Luennot / 39

7 Miksi voi kannattaa paketoida digitaalihyödykkeitä? 1. Transaktiokustannukset: mittakaava- ja synergia-edut. Informaatiohyödykkeet usein hyvin monimutkaisia kokonaisuuksia ja komplementteja. Teknologisten komplementaarisuuksien löytäminen keskeinen osa tuotekehitysprosessia. Jotta kauppa kannattaisi, yrityksellä oltava suhteellinen etu verrattuna kuluttajaan näiden komplementtien yhdistämisessä. 2. Hintadiskriminaation helpottaminen. Hintadiskriminaation uudet mahdollisuudet internetissä. 3. Hintadiskriminaatiosta pidättyminen. Sitoutumisstrategia voi tuoda pitkän aikavälin hyötyjä. 4. Hintakilpailun lievittäminen, kilpailijan ulossulkeminen. Verkostovaikutukset voivat tehdä kilpailusta voimakasta. Mahdollisuus siirtää monopolivoimaa markkinoiden välillä. TA5 Luennot / 39

8 Tekstinkäsittely ja taulukkolaskenta Tarjolla kaksi erillistä hyödykettä: tekstinkäsittely (WP) ja taulukkolaskenta (SS). Puolet kuluttajista pääaineena kirjallisuus: v WP 60 ja v SS 40. Puolet kuluttajista pääaineena kirjanpito: v SS 60 ja v WP 40. Havainto 1: jos ohjelmat myydään erikseen, optimaaliset hinnat p SS p WP 40, kaikki ostavat molemmat, jolloin voitto 40 ` Havainto 2: jos ohjelmat myydään yhdessä, optimaalinen pakettihinta p SS,WP 100, kaikki ostavat paketin, josta tulee voitto 100 ą 80. Havainto 3: negatiivisesti korreloituneet maksuhalukkuudet v WP ja v SS ; paketoiminen homogenisoi maksuhalukkuutta yhdistelmästä. Havainto 4: taustalla tavallaan hintadiskriminointi: kirjallisuuden opiskelijat maksavat tekstinkäsittelystä 60 ja taulukkolaskennasta 40, kirjanpidon opiskelijat taas päinvastoin. TA5 Luennot / 39

9 Vertailukohta: täysimittainen hintadiskriminaatio Täydellisessä hintadiskriminaatiossa (ideaali, vrt. täydellinen informaatio, täydellinen kilpailu) yritys havaitsee jokaisen kuluttajan maksuhalukkuuden v ja tarjoaa hänelle oman hinnan p v, joka on siis eri suuri eri kuluttajille. Yritys erottaa kuluttajat toisistaan eikä kuluttajalla ei ole mahdollisuutta ostaa toisille kuluttajille tarjotuilla hinnoilla. Tehokas tapa myydä mutta koko ylijäämä menee yritykselle eikä mitään siis jää kuluttajalle. Adams ja Yellen (1976): paketoimisen hyötyjä voidaan tarkastella suhteessa täydelliseen hintadiskriminaatioon: Ekstraktio: Vain yritys hyötyy kaupankäynnistä (enemmän kuin rahtusen) eli saa koko ylijäämän. Ekskluusio: Jos kuluttajan maksuhalukkuus hyödykkeestä v on alle sen yksikkökustannuksen c, kauppaa ei käydä. Inkluusio: Jos kuluttajan maksuhalukkuus hyödykkeestä v on yli sen yksikkökustannuksen c, kauppaa käydään. TA5 Luennot / 39

10 Esimerkki: puhdas ja sekoitettu paketointi Neljä kuluttajaa, maksuhalukkuuden taulukkolaskennasta ja tekstinkäsittelystä, joilla yksikkökustannus 20: Tyyppi 1: (10,90) Tyyppi 2: (40,60) Tyyppi 3: (60,40) Tyyppi 4: (90,10) Erilliset hinnat: p SS p WP 60, josta voitto 4 p60 20q 160. Kukin ostaa toisen. Ei ekstraktiota! Puhdas paketointi: p SS,WP 100, josta voitto 4 p100 40q 240. Kaikki ostavat paketin. Ei ekskluusiota! Sekoitettu paketointi: p SS,WP 100 ja p SS p WP 89, josta voitto 2 p100 40q ` 2 p89 20q 258. Tyypit 1 ja 4 ostavat toisen ja tyypit 2 ja 3 ostavat paketin. Ekstraktio, ekskluusio ja inkluusio. Huomaa, että jos rajakustannus olisi 20 asemesta 0 kuten informaatiolla, ekskluusio-ongelmaa ei tulisi ja puhdas paketointi toimisi yhtä hyvin kuin sekoitettu paketointi; ei tappiota. TA5 Luennot / 39

11 Bakos ja Brynjolfsson (1999) Olkoon ostajan maksuhalukkuus v i kustakin hyödykkeestä i 1,...,N riippumaton ja samoin jakautunut v i Npµ,σ 2 q. Verrataan hyödykkeiden myymistä erikseen ja paketoimista, kun paketissa on enemmän ja enemmän höydykkeitä N Ñ 8. Suurten lukujen laki: kuluttajan keskimääräinen maksuhalukkuus paketissa olevasta höydykkeestä v i`...`v n n Ñ µ. Myyjä voi saada melkein koko ylijäämän (ekstraktio). Tehokkuustappio hyvin pieni (ekskluusio, inkluusio). Shiller ja Waldfogel (2011): Apple ja itune Music Store tasahinta 0.99 USD/kappale. 50 kappaleen paketti nostaisi voittoa prosentilla 2008 ja TA5 Luennot / 39

12 Palkitseminen ilman rahaa

13 Kolme esimerkkiä markkinoista ilman rahaa 1. Käyttäjien tuottama sisältö YouTube, Flickr, Quora, Booking, SlideShare, Peer2Patent, Wikipedia, IMDB, blogit, arvostelut, suositukset jne. 2. Avoimen lähdekoodin teknologiat Linux, GNU, Apache, R, LaTeX, Piwik, VLC Media Player, BitCoin, BitTorrent, Mozilla Firefox ja Thunderbird jne. 3. Yhteensaattaminen ja mätsäys-markkinat Munuaisvaihto, kouluvalinta jne. TA5 Luennot / 39

14 Mitä on raha? Ei vain seteleitä ja kolikoita... Vaihdon väline: molempien tarpeitten yhteensattuma. Arvon mitta: numeraire, konventio, informatiivinen markkinasignaali niukkuudesta. Arvon säilyttäjä, säilyvä hyödyke: raha korvaa muistin. Kocherlakota: Money is Memory, JET, Voiko (digitaalinen) muisti/maine korvata rahan? Hyvien töiden vaihto yhteisön eri jäsenten kesken. Raha on velkaa (IOU), lupaus maksaa hyvistä töistä. TA5 Luennot / 39

15 Käyttäjien tuottama sisältö

16 Käyttäjien tuottama sisältö Kiinnostava tuotantotapa informaatiohyödykkeille: käyttäjät tuottavat myyjälle suuren osan sen kuluttajamarkkinoille tarjoamasta informaatiohyödykkeestä; myyjän ja käyttäjien välille ei muodostu työsuhdetta. Selvästi oivallinen liikeidea! Miksei tätä keksitty aiemmin? Keksittiin, keksittiin: talkoot (laatukysymys, lahjahevonen). Julkishyödykkeen yksityinen tarjoaminen, kustannustenjako. Uusia puolia: ei rahalliset kontribuutiot ja yksityinen koordinaatio. Toiminnan keskeiset haasteet, kannustinongelmia: Hyvän aineksen mukaansaaminen. Huonon aineksen poissapitäminen. TA5 Luennot / 39

17 Jaottelua Informaation jakamisalustat ja sosiaalinen media: YouTube, Flickr, Quora, Twitter, SlideShare Tavoitteiden ympärille muodostuneet avoimet yhteisöt: Wikipedia, avoimen lähdekoodin teknologiat Laatuarvostelut ja henkilökohtaiset suositukset: Booking, NetFlix, Amazon, IMDB, TripAdvisor Sosiaaliset liputusjärjestelmät metainformaatiolle: del.icio.us, Flickr, YouTube, Google, CiteULike TA5 Luennot / 39

18 Eivätkö rahalliset mekanismit toimisi paremmin? Pientuotannon vs suurtuotannon edut Transaktiokustannukset Julkishyödykkeet: vapaamatkustajuus Ulkoisvaikutukset: ei-toivottu mainonta ja arvostelujen manipulointi Epäsymmetrinen informaatio ja kontribuutioiden monitorointi: sisällön tuottaja itse tuntee tuottamansa sisällön laadun paremmin kuin muut Periaatteessa kuitenkin aika parinteinen mekanisminsuunnitteluongelma: ei rahalliset transferit, kustannusten ja hyötyjen sopiva valinta TA5 Luennot / 39

19 Sivutuotteet Teknologia mahdollistaa yksittäisten käyttäjien omaehtoisen toiminnan ja harrastusten seurauksena syntyneen digitaalisen informaation käyttämisen muita hyödyttäviin tarkoituksiin. Kirjanmerkkien jakamiseen: del.icio.us Kuvien liputuspeli: Google Image Labler Elokuvasuositukset: arvostelemalla elokuvia saa itselleen osuvampia elokuva-arvosteluja, MovieLens (tuote-tuote-perustaiset suositukset ja henkilö-henkilöperustaiset suositukset). Tilaisuus oppia arvokkaita taitoja Tilaisuus kasvattaa mainettaan osaajana Tilaisuus saada palautetta työstä TA5 Luennot / 39

20 Osallistumisen rajoittaminen Yhteislaidunongelma (engl. tragedy of commons) Puhtaasta julkishyödykkeestä lievempään muunnokseen Ei-rahalliset pääsymaksut, mahdollisuuksia: Osallistumisen ehdollistaminen kontribuutiolle (IPosoitteen tunnistus, salasanat, keksit jne.) Kontribuution laadun mittaus (käyttäjäarviot kirja-arvosteluille Amazon, päivitykset Wikipediaan) Kustannustenjakomekanismit: kirjallisuutta Minimikontribuutiomekanismi: eksperimentit PtoP tiedostonjako, ilovetorrents.com: minimi upload-download-suhde TA5 Luennot / 39

21 Yhteisölliset motivaattorit Hypoteesi: ihmiset työskentelevät kovemmin, jos uskovat ponnistustensa johtavat näkyvään parannukseen lopputulemissa, pienissä valikoituneissa ryhmissä, joiden jäsenet pitävät toisistaan ja joiden tehtävät koetaan mielekkäiksi. Wikipedia: mielekäs tavoite. MovieLens: muistutus ja kannustus. Olemassa viitteitä siitä, että yhteinäisissä online-rymissä fokusoituneempi keskustelu, enemmän kontribuutiota ja vastavuoroisuutta (kausaatiosuunta? vastaesimerkit?). Vertailu toiseen ryhmään: Wikipedia vs Encyclopedia Britannica, Linux vs Microsoft Windows. Ihminen on sosiaalinen eläin. Ryhmään pääseminen voi edellyttää kontribuutiota, pääsymaksu. Sosiaalinen oppiminen muilta: odotukset ja imitointi, MovieLens ja informaatio mediaanista. TA5 Luennot / 39

22 Kontribuutioiden laatu (positiivinen) Vertikaalinen: yhteneväiset mielipiteet Horisontaalinen: toinen tykkää toisesta Moderaattorit opportunistinen kontribuuttori, joka tahtoo maksimoida huomion ja minimoida vaivan karsitaan pois. esimerkkejä: sivukohtaiset kuraattorit (Encyclopedia of Life), satunnaisesti valitut moderaattorit poistavat matalalaatuiset kontribuutiot ja meta-moderaattorit valvovat moderaattorien valintoja (Slashdot.org); Palkinnot Featured Articles (Wikipedia) ja parners for profit-sharing (YouTube) Maine oltava helpompi saavuttaa niille, joilta on odotettavissa parempia kontribuutioita TA5 Luennot / 39

23 Kontribuutioiden laatu (negatiivinen) Troijalaiset, viirukset ja botit (tietovarkaudet, palvelunestohyökkäyset ja roskapostiserverit) Oman tuotteen kehuminen ja kilpailijan mustamaalaus: kirjailijat Amazonilla, Wikipedia-artikkelit... Suoramainonta (spam, splog, spim, spim, sping jne.) Suoramainonnalle kielto, kutsuttu postitus, maksut Uutisvirran tekstuaalinen manipulaatio hyötymistarkoituksessa: huhut yritysostosta Google ja Sun Microsystems Arvostelujen numeerinen manipulaatio hyötymistarkoituksessa: sybil-hyökkäykset eri kaapatuilta laitteilta Pysyvät ja tarkastetut vs vaihdettavat identiteetit Läheisiin luottaminen: Web of trust (Epinioins) TA5 Luennot / 39

24 Avoimen lähdekoodin teknologiat

25 Avoimen lähdekoodin teknologiat Määritelmä: Ilmainen ohjelma? Avoin lähdekoodi? Tietynlaisen lisenssin puitteissa kehitetty ohjelma. Lisenssi rajoittaa tietyllä spesifillä tavalla ohjelman käyttöä ja lähdekoodin sovellusta. General Public License (GPL), yleinen julkinen lisenssi (enemmän rajoittava) yleinen vapaus käyttää ja levittää ohjelmaa, lähdekoodi ja sen binäärinen versio ovat avoimia ja myös kaikki sovellukset pysyvät saman lisenssin alla Berkeley Sofware Developement (BSD), Berkeley-lisenssi (vähemmän rajoittava) yleinen vapaus käyttää ja levittää ohjelmaa, avoimen lähdekoodin binäärisen version ei tarvitse olla avoin eikä sovellusten tarvitse pysyä lisenssin alla Uusi tuotantoteknologia: toisissa suhteissa parempi, toisissa suhteissa heikompi (OS vs CS). TA5 Luennot / 39

26 Kysymyksiä Kysymys: Miksi kontribuida ilman rahallisia insentiivejä, ei-rahalliset insentiivit? Kysymys: Miten OS-ohjelmistojen laatu voi olla niin hyvä suhteessa CS-ohjelmistoihin? Kysymys: Miksi innovoida, investoida ilman omistusoikeutta/tekijänoikeutta? Minä omistan tämän Minä koodasin tämän Helpottavia asianhaaroja: kuka vain jolla on tietokone, nettiyhteys ja ohjelmointitaitoja voi osallistua ja jakaa tekemänsä muutokset verkossa. Ei tarvita kallita alkuinvestointeja eikä lopputuotteen jakelukaan ole kallista. Pienilläkin panostuksiaa alkuvaiheessa voi olla suuri vaikutus lopulliseen tuotteeseen, koska myöhemmät versiot pohjaavat aiempiin. Lisenssi pakottaa myöhemmät kehittäjät paljastamaan lopullisen version ilmaiseksi. TA5 Luennot / 39

27 Kehittäjien motivaatiot osallistua Toiminnan välitön hauskuus (suora hyöty, kuluttaminen) Oppii uusia ohjelmointitaitoja (investoiminen inhimilliseen pääomaan) Voi auttaa kavereita projektissa (vaihtosuhteet, vaihtokaupat) OS-toimintaan osallisuus, idean levittäminen (markkinointi) Insinööri-ideologiat: Koodin pitää pysyä vapaana Profiilinnosto vertaisryhmässä (näyttää taitoja, auttaa muita, opettaa taitoja) Käyttötarve projektin tuloksena syntyvälle ohjelmalle tai sen uudelle ominaisuudelle Portfolion kasvattaminen ja mahdollisuus päästä myöhemmin vastaaviin töihin palkalla TA5 Luennot / 39

28 OS-ohjelmien ja CS-ohjelmien laatu Usein esitetty vastaus: OS-projektit yleensä tärkeitä ja kiinnostavia ja houkuttelevat mukaan taitavimpia ohjelmoijia Valikoituminen: tietyt projektit kehitetään OS ja tiety projektit kehitetään CS. Eikö siis itse formaateissa ole eroja? Joitain eroja löytyy ainakin yleensä tavoitteissa, yrityksille: kuluttajien lukitseminen, markkinavoiman kasvattaminen, maksykykyisten kuluttajien houkutteleminen jne. Vahvuus: peruskäyttäjiin vetoava käyttöliitymä. Kuluttajille. Kuka tekee? pv i,c i q positiivinen korrelaatio. Avoimen lähdekoodin hyötyjä: kuka vain voi tarkastaa koodin, se käy parhaassa tapauksessa läpi tarkemman kontrollin (enemmän silmäpareja, taitojen yhdistäminen) Vahvuus: korkealaatuinen, helppolukuinen koodi. Spesialisteille. Kuka tekee? pv i,c i q negatiivinen korrelaatio. TA5 Luennot / 39

29 Ohjelmointiprosessista Onko kehittäjien lukumäärä ratkaisevaa? Brooksin laki: ohjelmoijien määrän lisäämisen tärkein vaikutus on projektin valmistumisen viivästyminen... Kehittäminen sarjassa tyypillisempää kuin kehittäminen rinnakkain Työvaiheissa on selviä eroja: alkuperäisen koodin ohjelmointi (sarjassa) ja virheiden etsiminen (rinnakkain) Polanski (2007): vaiheittainen innovaatio ja hold-up-ongelmat Johnson (2006): koodin vertaisarviointi ja työpaikkakolluusio TA5 Luennot / 39

30 Mikseivät yritykset voi replikoida prosessia? Yrityksillä käsillä enemmän resursseja ja kannustimia kuin OS-yhteisöillä. Eikö niitten siis pitäisi aina päästä vähintään samaan, jäljittelemättä OS-projektien tarjoamia insentiivejä? Paljon pieniä kehittäjiä, isot transaktiokustannukset (haastattelu, työsopimukset, vakuutukset). OS-yhteisö voi käyttää (kontribuutioiden) ulossulkemista ja mukaanottamista (loppuversiosta) sosiaalisena palkintona. Palkintojen tarjoaminen koodin laadun ulkoisille tarkastajille uhkaa paljastaa liikesalaisuudet. Koska ohjelmistot ovat monimutkaisia, on vaikea kirjoittaa sopimusta joka palkitsee kehittäjän oikeista asioista. Koodaamiseen liittyy hiljaista tietoa, jota vaikea kirjoittaa auki; epätäydelliset sopimukset. Pitäisi osata arvata kaikki mahdolliset tilanteet, joita voi tulla vastaan ja sopia, mitä kussakin maksetaan jne. TA5 Luennot / 39

31 Miksi CS-tuottajat kannattavat kilpailevia OS-ohjelmia? IBM AFS ja Open AFS -tiedostojärjestelmät MySQL tietokantaohjelma (CS ja OS-versiot) avoimessa versiossa vaatimattomammat ominaisuudet eikä palvelutukea Hintadiskriminaatio: korkean maksukyvyn asiakkaille CS ja matalan maksuhalun asiakkaille OS Mainonta ja lukitus: OS-version toivotaan luovan kysyntää CS-versiolle Hillitsee kilpailevien hyödykkeiden markkinoilletuloa (hinta ja uuden ominaisuudet) OS-lisenssi mahdollistaa sitotumisen; vrt. markkinoilletulopeli (taistele vs sopeudu) Mustonen (2005): Hotelling-malli, jossa β-version OS-julkaisu vapauttaa resursseja CS-version kehittämiseen. Bitzer (2004): Yrityksen kannattaa tukea kilpailevaa OS-substituuttia, jos tulot generoituvat sen CS-komplementista. TA5 Luennot / 39

32 Yhteensaattaminen ja mätsäys-markkinat

33 Mätsäys-markkinat Monilla tavallisilla markkinoilla hinnat eivät yksin tasapainota kysyntää ja tarjontaa. Mätsäys-markkinat ovat esimerkki tästä: työmarkkinat, kouluvalinta, ihmissuhdemarkkinat, elinsiirtomarkkinat jne. Olennaista: ei riitä, että valitset itse jonkun, myös toisen puolen pitää valita sinut. Joillakin markkinoilla rahan käyttämistä pidetään epäsopivana: eettiset, esteettiset ja emotionaaliset syyt. Rahaa usein käytetään vieraiden ihmisten välisessä kaupankäynnissä tai vaihtosuhteissa; raha korvaa muistin. Pitkissä, läheisissä suhteissa on muita keinoja pitää yllä yhteistyötä sopivin muutoksin omassa käytöksessä. Näissä yhteyksissä vaihdettujen palvelusten moniulotteisella laadulla on usein tärkeä rooli. Hyödykepörsseissä voidaan vaihtaa standardisoituja hyödykkeitä: US Hard White Winter wheat. Digitaaliset järjestelmät ja algoritmit yleistymässä: Über, AirBnB, BandwidthX... TA5 Luennot / 39

34 Sovellus: munuaisvaihto Munuaissairaus, dialyysihoito ja munuaissiirto; diabetes-epidemia. Siirrännäisiä saadaan elinluovutustestamentein kuolleilta luovuttajilta (2 kpl, ei suunnattu) ja eläviltä lahjoittajilta (1 kpl, suunnattu). Parin epäsopivuus on mahdollista potilaan ja luovuttajan välillä. Jos jonottavia pareja on useita, on mahdollista, että toisen parin luovuttajalla on toisen parin potilaalle sopiva munuainen ja päinvastoin. Parit voidaan mätsätä yhteen ja järjestää yhtäaikaiset operaatiot. Koska rahaa ei käytetä, eriaikaiset operaatiot aiheuttavat teknisiä ongelmia, koska leikatulle parille ei voida luvata munuaista: munuaisesta ei voi kirjoittaa pitävää sopimusta. Ongelma lientyy, jos luovutusketju aloitetaan kuolleesta luovuttajasta, koska silloin joka pari saa munuaisen ennen kuin itse luovuttaa; jopa 30 luovuttajan ketjuja toteutettu. TA5 Luennot / 39

35 Sovellus: kouluvalinta Lähikoulupuolue ja kouluvalintapuolue... Alkuperäinen hakumenettely: opiskelija täyttää kaavakkeen: koulu 1, koulu 2 ja koulu 3. Koulujen rehtorit näkevät hakemukset ja valitsevat opiskelijat painottaen eri kriteereitä. Esimerkki rehtorien painotuksesta: otetaan sisään vain opiskelijoita, joille meidän koulu ykkösvalinta. Seurauksena opiskelijoiden ei enää ole järkevää rehellisesti listata, mihin kouluihin eniten haluaisivat. Ensimmäiseksi kannattaa listata paras se koulu, johon opiskelija voisi päästä listaamalla sen ykköseksi. Tämä sotkee järjestelmän tehokkaan toiminnan, koska opiskelijoilta ei enää saada järjestelmään rehellistä informaatiota koulukohtaisista preferensseistä. TA5 Luennot / 39

36 Viivästynyt hyväksyntä: Gale-Shapley-algoritmi 1 Kierros 1: opiskelijat hakevat parhaana pitämäänsä kouluun Koulut saavat hakemukset ja hyväksyvät näistä ehdollisesti niin monta kuin niillä on vaipaita paikkoja; hylkäävät muut hakemukset Kierros 2: hylätyt opiskelijat hakevat parhaaseen kouluun, johon eivät ole vielä hakeneet Koulut saavat hakemukset ja hyväksyvät näistä ehdollisesti niin monta kuin niillä on vaipaita paikkoja; hylkäävät muut hakemukset Kierros 3: hylätyt opiskelijat hakevat parhaaseen kouluun, johon eivät ole vielä hakeneet. Osa aikaisemmilla kierroksella ehdollisesti hyväksytyistä opiskelijoista voi joutua lähtemään myöhemmissä vaiheissa, jos kouluun hakee sen näkökulmasta parempia hakijoita. Prosessi jatkuu, kunnes kaikki paikat on täytetty tai kunnes kukaan ei enää tule hylätyksi mistään koulusta. TA5 Luennot / 39

37 Viivästynyt hyväksyntä: Gale-Shapley-algoritmi 2 Menetelmä johtaa stabiiliin lopputulokseen: minkään koulun rehtori ja opiskelija eivät jää harmittelmaan, että valitsivat jonkin toisen koulun tai opiskelijan toistensa asemesta. Jos opiskelija o 1 pitää rehtorin r 2 koulusta enemmän kuin rehtorin r 1 koulusta, johon hänet valittiin, on hän hakenut r 2 :een ennen r 1 :stä ja tullut hylätyksi; koululla on siis joku parempi lopuksi. Jos opiskelija ei ole hakenut kouluun, hänellä on parempi. Algoritmin hyödyllinen ominaisuus: jos et pääse ykkösvalintaasi, pääset kakkosvalintaasi samalla todennäköisyydellä, jolla olisit päässyt siihen listaamalla sen ensimmäiseksi. Menettely välttää aiemmat sudenkuopat: monimutkaiset epäsuorat strategiat, kolme hakukierrosta sähköpostitse joka kesä, OTC-markkinat, opiskelijat ilman koulupaikkaa ja tyhjät koulupaikat ovat minimissään jne. TA5 Luennot / 39

38