Luento 11: Käyttäjien tuottama sisältö ja palkitseminen ilman rahaa

Transkriptio

1 Luento 11: Käyttäjien tuottama sisältö ja palkitseminen ilman rahaa Saara Hämäläinen Helsingin yliopisto TA6m Luento / 34

2 Kirjallisuutta: PW 15 ja 17

3 Palkitseminen ilman rahaa

4 Kolme esimerkkiä markkinoista ilman rahaa 1. Käyttäjien tuottama sisältö YouTube, Flickr, Quora, Booking, SlideShare, Peer2Patent, Wikipedia, IMDB, blogit, arvostelut, suositukset jne. 2. Avoimen lähdekoodin teknologiat Linux, GNU, Apache, R, LaTeX, Piwik, VLC Media Player, BitCoin, BitTorrent, Mozilla Firefox ja Thunderbird jne. 3. Yhteensaattaminen ja mätsäys-markkinat Munuaisvaihto, kouluvalinta jne. TA6m Luento / 34

5 Mitä on raha? Ei vain seteleitä ja kolikoita... Vaihdon väline: molempien tarpeitten yhteensattuma. Arvon mitta: numeraire, konventio, informatiivinen markkinasignaali niukkuudesta. Arvon säilyttäjä, säilyvä hyödyke: raha korvaa muistin. Kocherlakota: Money is Memory, JET, Voiko (digitaalinen) muisti/maine korvata rahan? Hyvien töiden vaihto yhteisön eri jäsenten kesken. Raha on velkaa (IOU), lupaus maksaa hyvistä töistä. TA6m Luento / 34

6 Käyttäjien tuottama sisältö

7 Käyttäjien tuottama sisältö Kiinnostava tuotantotapa informaatiohyödykkeille: käyttäjät tuottavat myyjälle suuren osan sen kuluttajamarkkinoille tarjoamasta informaatiohyödykkeestä; myyjän ja käyttäjien välille ei muodostu työsuhdetta. Selvästi oivallinen liikeidea! Miksei tätä keksitty aiemmin? Keksittiin, keksittiin: talkoot (laatukysymys, lahjahevonen). Julkishyödykkeen yksityinen tarjoaminen, kustannustenjako. Uusia puolia: ei rahalliset kontribuutiot ja yksityinen koordinaatio. Toiminnan keskeiset haasteet, kannustinongelmia: Hyvän aineksen mukaansaaminen. Huonon aineksen poissapitäminen. TA6m Luento / 34

8 Jaottelua Informaation jakamisalustat ja sosiaalinen media: YouTube, Flickr, Quora, Twitter, SlideShare Tavoitteiden ympärille muodostuneet avoimet yhteisöt: Wikipedia, avoimen lähdekoodin teknologiat Laatuarvostelut ja henkilökohtaiset suositukset: Booking, NetFlix, Amazon, IMDB, TripAdvisor Sosiaaliset liputusjärjestelmät metainformaatiolle: del.icio.us, Flickr, YouTube, Google, CiteULike TA6m Luento / 34

9 Eivätkö rahalliset mekanismit toimisi paremmin? Pientuotannon vs suurtuotannon edut Transaktiokustannukset Julkishyödykkeet: vapaamatkustajuus Ulkoisvaikutukset: ei-toivottu mainonta ja arvostelujen manipulointi Epäsymmetrinen informaatio ja kontribuutioiden monitorointi: sisällön tuottaja itse tuntee tuottamansa sisällön laadun paremmin kuin muut Periaatteessa kuitenkin aika parinteinen mekanisminsuunnitteluongelma: ei rahalliset transferit, kustannusten ja hyötyjen sopiva valinta TA6m Luento / 34

10 Sivutuotteet Teknologia mahdollistaa yksittäisten käyttäjien omaehtoisen toiminnan ja harrastusten seurauksena syntyneen digitaalisen informaation käyttämisen muita hyödyttäviin tarkoituksiin. Kirjanmerkkien jakamiseen: del.icio.us Kuvien liputuspeli: Google Image Labler Elokuvasuositukset: arvostelemalla elokuvia saa itselleen osuvampia elokuva-arvosteluja, MovieLens (tuote-tuote-perustaiset suositukset ja henkilö-henkilöperustaiset suositukset). Tilaisuus oppia arvokkaita taitoja Tilaisuus kasvattaa mainettaan osaajana Tilaisuus saada palautetta työstä TA6m Luento / 34

11 Osallistumisen rajoittaminen Yhteislaidunongelma (engl. tragedy of commons) Puhtaasta julkishyödykkeestä lievempään muunnokseen Ei-rahalliset pääsymaksut, mahdollisuuksia: Osallistumisen ehdollistaminen kontribuutiolle (IPosoitteen tunnistus, salasanat, keksit jne.) Kontribuution laadun mittaus (käyttäjäarviot kirja-arvosteluille Amazon, päivitykset Wikipediaan) Kustannustenjakomekanismit: kirjallisuutta Minimikontribuutiomekanismi: eksperimentit PtoP tiedostonjako, ilovetorrents.com: minimi upload-download-suhde TA6m Luento / 34

12 Yhteisölliset motivaattorit Hypoteesi: ihmiset työskentelevät kovemmin, jos uskovat ponnistustensa johtavat näkyvään parannukseen lopputulemissa, pienissä valikoituneissa ryhmissä, joiden jäsenet pitävät toisistaan ja joiden tehtävät koetaan mielekkäiksi. Wikipedia: mielekäs tavoite. MovieLens: muistutus ja kannustus. Olemassa viitteitä siitä, että yhteinäisissä online-rymissä fokusoituneempi keskustelu, enemmän kontribuutiota ja vastavuoroisuutta (kausaatiosuunta? vastaesimerkit?). Vertailu toiseen ryhmään: Wikipedia vs Encyclopedia Britannica, Linux vs Microsoft Windows. Ihminen on sosiaalinen eläin. Ryhmään pääseminen voi edellyttää kontribuutiota, pääsymaksu. Sosiaalinen oppiminen muilta: odotukset ja imitointi, MovieLens ja informaatio mediaanista. TA6m Luento / 34

13 Kontribuutioiden laatu (positiivinen) Vertikaalinen: yhteneväiset mielipiteet Horisontaalinen: toinen tykkää toisesta Moderaattorit opportunistinen kontribuuttori, joka tahtoo maksimoida huomion ja minimoida vaivan karsitaan pois. esimerkkejä: sivukohtaiset kuraattorit (Encyclopedia of Life), satunnaisesti valitut moderaattorit poistavat matalalaatuiset kontribuutiot ja meta-moderaattorit valvovat moderaattorien valintoja (Slashdot.org); Palkinnot Featured Articles (Wikipedia) ja parners for profit-sharing (YouTube) Maine oltava helpompi saavuttaa niille, joilta on odotettavissa parempia kontribuutioita TA6m Luento / 34

14 Kontribuutioiden laatu (negatiivinen) Troijalaiset, viirukset ja botit (tietovarkaudet, palvelunestohyökkäyset ja roskapostiserverit) Oman tuotteen kehuminen ja kilpailijan mustamaalaus: kirjailijat Amazonilla, Wikipedia-artikkelit... Suoramainonta (spam, splog, spim, spim, sping jne.) Suoramainonnalle kielto, kutsuttu postitus, maksut Uutisvirran tekstuaalinen manipulaatio hyötymistarkoituksessa: huhut yritysostosta Google ja Sun Microsystems Arvostelujen numeerinen manipulaatio hyötymistarkoituksessa: sybil-hyökkäykset eri kaapatuilta laitteilta Pysyvät ja tarkastetut vs vaihdettavat identiteetit Läheisiin luottaminen: Web of trust (Epinioins) TA6m Luento / 34

15 Avoimen lähdekoodin teknologiat

16 Avoimen lähdekoodin teknologiat Määritelmä: Ilmainen ohjelma? Avoin lähdekoodi? Tietynlaisen lisenssin puitteissa kehitetty ohjelma. Lisenssi rajoittaa tietyllä spesifillä tavalla ohjelman käyttöä ja lähdekoodin sovellusta. General Public License (GPL), yleinen julkinen lisenssi (enemmän rajoittava) yleinen vapaus käyttää ja levittää ohjelmaa, lähdekoodi ja sen binäärinen versio ovat avoimia ja myös kaikki sovellukset pysyvät saman lisenssin alla Berkeley Sofware Developement (BSD), Berkeley-lisenssi (vähemmän rajoittava) yleinen vapaus käyttää ja levittää ohjelmaa, avoimen lähdekoodin binäärisen version ei tarvitse olla avoin eikä sovellusten tarvitse pysyä lisenssin alla Uusi tuotantoteknologia: toisissa suhteissa parempi, toisissa suhteissa heikompi (OS vs CS). TA6m Luento / 34

17 Kysymyksiä Kysymys: Miksi kontribuida ilman rahallisia insentiivejä, ei-rahalliset insentiivit? Kysymys: Miten OS-ohjelmistojen laatu voi olla niin hyvä suhteessa CS-ohjelmistoihin? Kysymys: Miksi innovoida, investoida ilman omistusoikeutta/tekijänoikeutta? Minä omistan tämän Minä koodasin tämän Helpottavia asianhaaroja: kuka vain jolla on tietokone, nettiyhteys ja ohjelmointitaitoja voi osallistua ja jakaa tekemänsä muutokset verkossa. Ei tarvita kallita alkuinvestointeja eikä lopputuotteen jakelukaan ole kallista. Pienilläkin panostuksiaa alkuvaiheessa voi olla suuri vaikutus lopulliseen tuotteeseen, koska myöhemmät versiot pohjaavat aiempiin. Lisenssi pakottaa myöhemmät kehittäjät paljastamaan lopullisen version ilmaiseksi. TA6m Luento / 34

18 Kehittäjien motivaatiot osallistua Toiminnan välitön hauskuus (suora hyöty, kuluttaminen) Oppii uusia ohjelmointitaitoja (investoiminen inhimilliseen pääomaan) Voi auttaa kavereita projektissa (vaihtosuhteet, vaihtokaupat) OS-toimintaan osallisuus, idean levittäminen (markkinointi) Insinööri-ideologiat: Koodin pitää pysyä vapaana Profiilinnosto vertaisryhmässä (näyttää taitoja, auttaa muita, opettaa taitoja) Käyttötarve projektin tuloksena syntyvälle ohjelmalle tai sen uudelle ominaisuudelle Portfolion kasvattaminen ja mahdollisuus päästä myöhemmin vastaaviin töihin palkalla TA6m Luento / 34

19 OS-ohjelmien ja CS-ohjelmien laatu Usein esitetty vastaus: OS-projektit yleensä tärkeitä ja kiinnostavia ja houkuttelevat mukaan taitavimpia ohjelmoijia Valikoituminen: tietyt projektit kehitetään OS ja tiety projektit kehitetään CS. Eikö siis itse formaateissa ole eroja? Joitain eroja löytyy ainakin yleensä tavoitteissa, yrityksille: kuluttajien lukitseminen, markkinavoiman kasvattaminen, maksykykyisten kuluttajien houkutteleminen jne. Vahvuus: peruskäyttäjiin vetoava käyttöliitymä. Kuluttajille. Kuka tekee? (v i,c i ) positiivinen korrelaatio. Avoimen lähdekoodin hyötyjä: kuka vain voi tarkastaa koodin, se käy parhaassa tapauksessa läpi tarkemman kontrollin (enemmän silmäpareja, taitojen yhdistäminen) Vahvuus: korkealaatuinen, helppolukuinen koodi. Spesialisteille. Kuka tekee? (v i,c i ) negatiivinen korrelaatio. TA6m Luento / 34

20 Ohjelmointiprosessista Onko kehittäjien lukumäärä ratkaisevaa? Brooksin laki: ohjelmoijien määrän lisäämisen tärkein vaikutus on projektin valmistumisen viivästyminen... Kehittäminen sarjassa tyypillisempää kuin kehittäminen rinnakkain Työvaiheissa on selviä eroja: alkuperäisen koodin ohjelmointi (sarjassa) ja virheiden etsiminen (rinnakkain) Polanski (2007): vaiheittainen innovaatio ja hold-up-ongelmat Johnson (2006): koodin vertaisarviointi ja työpaikkakolluusio TA6m Luento / 34

21 Mikseivät yritykset voi replikoida prosessia? Yrityksillä käsillä enemmän resursseja ja kannustimia kuin OS-yhteisöillä. Eikö niitten siis pitäisi aina päästä vähintään samaan, jäljittelemättä OS-projektien tarjoamia insentiivejä? Paljon pieniä kehittäjiä, isot transaktiokustannukset (haastattelu, työsopimukset, vakuutukset). OS-yhteisö voi käyttää (kontribuutioiden) ulossulkemista ja mukaanottamista (loppuversiosta) sosiaalisena palkintona. Palkintojen tarjoaminen koodin laadun ulkoisille tarkastajille uhkaa paljastaa liikesalaisuudet. Koska ohjelmistot ovat monimutkaisia, on vaikea kirjoittaa sopimusta joka palkitsee kehittäjän oikeista asioista. Koodaamiseen liittyy hiljaista tietoa, jota vaikea kirjoittaa auki; epätäydelliset sopimukset. Pitäisi osata arvata kaikki mahdolliset tilanteet, joita voi tulla vastaan ja sopia, mitä kussakin maksetaan jne. TA6m Luento / 34

22 Miksi CS-tuottajat kannattavat kilpailevia OS-ohjelmia? IBM AFS ja Open AFS -tiedostojärjestelmät MySQL tietokantaohjelma (CS ja OS-versiot) avoimessa versiossa vaatimattomammat ominaisuudet eikä palvelutukea Hintadiskriminaatio: korkean maksukyvyn asiakkaille CS ja matalan maksuhalun asiakkaille OS Mainonta ja lukitus: OS-version toivotaan luovan kysyntää CS-versiolle Hillitsee kilpailevien hyödykkeiden markkinoilletuloa (hinta ja uuden ominaisuudet) OS-lisenssi mahdollistaa sitotumisen; vrt. markkinoilletulopeli (taistele vs sopeudu) Mustonen (2005): Hotelling-malli, jossa β-version OS-julkaisu vapauttaa resursseja CS-version kehittämiseen. Bitzer (2004): Yrityksen kannattaa tukea kilpailevaa OS-substituuttia, jos tulot generoituvat sen CS-komplementista. TA6m Luento / 34

23 Yhteensaattaminen ja mätsäys-markkinat

24 Mätsäys-markkinat Monilla tavallisilla markkinoilla hinnat eivät yksin tasapainota kysyntää ja tarjontaa. Mätsäys-markkinat ovat esimerkki tästä: työmarkkinat, kouluvalinta, ihmissuhdemarkkinat, elinsiirtomarkkinat jne. Olennaista: ei riitä, että valitset itse jonkun, myös toisen puolen pitää valita sinut. Joillakin markkinoilla rahan käyttämistä pidetään epäsopivana: eettiset, esteettiset ja emotionaaliset syyt. Rahaa usein käytetään vieraiden ihmisten välisessä kaupankäynnissä tai vaihtosuhteissa; raha korvaa muistin. Pitkissä, läheisissä suhteissa on muita keinoja pitää yllä yhteistyötä sopivin muutoksin omassa käytöksessä. Näissä yhteyksissä vaihdettujen palvelusten moniulotteisella laadulla on usein tärkeä rooli. Hyödykepörsseissä voidaan vaihtaa standardisoituja hyödykkeitä: US Hard White Winter wheat. Digitaaliset järjestelmät ja algoritmit yleistymässä: Über, AirBnB, BandwidthX... TA6m Luento / 34

25 Sovellus: munuaisvaihto Munuaissairaus, dialyysihoito ja munuaissiirto; diabetes-epidemia. Siirrännäisiä saadaan elinluovutustestamentein kuolleilta luovuttajilta (2 kpl, ei suunnattu) ja eläviltä lahjoittajilta (1 kpl, suunnattu). Parin epäsopivuus on mahdollista potilaan ja luovuttajan välillä. Jos jonottavia pareja on useita, on mahdollista, että toisen parin luovuttajalla on toisen parin potilaalle sopiva munuainen ja päinvastoin. Parit voidaan mätsätä yhteen ja järjestää yhtäaikaiset operaatiot. Koska rahaa ei käytetä, eriaikaiset operaatiot aiheuttavat teknisiä ongelmia, koska leikatulle parille ei voida luvata munuaista: munuaisesta ei voi kirjoittaa pitävää sopimusta. Ongelma lientyy, jos luovutusketju aloitetaan kuolleesta luovuttajasta, koska silloin joka pari saa munuaisen ennen kuin itse luovuttaa; jopa 30 luovuttajan ketjuja toteutettu. TA6m Luento / 34

26 Sovellus: kouluvalinta Lähikoulupuolue ja kouluvalintapuolue... Alkuperäinen hakumenettely: opiskelija täyttää kaavakkeen: koulu 1, koulu 2 ja koulu 3. Koulujen rehtorit näkevät hakemukset ja valitsevat opiskelijat painottaen eri kriteereitä. Esimerkki rehtorien painotuksesta: otetaan sisään vain opiskelijoita, joille meidän koulu ykkösvalinta. Seurauksena opiskelijoiden ei enää ole järkevää rehellisesti listata, mihin kouluihin eniten haluaisivat. Ensimmäiseksi kannattaa listata paras se koulu, johon opiskelija voisi päästä listaamalla sen ykköseksi. Tämä sotkee järjestelmän tehokkaan toiminnan, koska opiskelijoilta ei enää saada järjestelmään rehellistä informaatiota koulukohtaisista preferensseistä. TA6m Luento / 34

27 Viivästynyt hyväksyntä: Gale-Shapley-algoritmi 1 Kierros 1: opiskelijat hakevat parhaana pitämäänsä kouluun Koulut saavat hakemukset ja hyväksyvät näistä ehdollisesti niin monta kuin niillä on vaipaita paikkoja; hylkäävät muut hakemukset Kierros 2: hylätyt opiskelijat hakevat parhaaseen kouluun, johon eivät ole vielä hakeneet Koulut saavat hakemukset ja hyväksyvät näistä ehdollisesti niin monta kuin niillä on vaipaita paikkoja; hylkäävät muut hakemukset Kierros 3: hylätyt opiskelijat hakevat parhaaseen kouluun, johon eivät ole vielä hakeneet. Osa aikaisemmilla kierroksella ehdollisesti hyväksytyistä opiskelijoista voi joutua lähtemään myöhemmissä vaiheissa, jos kouluun hakee sen näkökulmasta parempia hakijoita. Prosessi jatkuu, kunnes kaikki paikat on täytetty tai kunnes kukaan ei enää tule hylätyksi mistään koulusta. TA6m Luento / 34

28 Viivästynyt hyväksyntä: Gale-Shapley-algoritmi 2 Menetelmä johtaa stabiiliin lopputulokseen: minkään koulun rehtori ja opiskelija eivät jää harmittelmaan, että valitsivat jonkin toisen koulun tai opiskelijan toistensa asemesta. Jos opiskelija o 1 pitää rehtorin r 2 koulusta enemmän kuin rehtorin r 1 koulusta, johon hänet valittiin, on hän hakenut r 2 :een ennen r 1 :stä ja tullut hylätyksi; koululla on siis joku parempi lopuksi. Jos opiskelija ei ole hakenut kouluun, hänellä on parempi. Algoritmin hyödyllinen ominaisuus: jos et pääse ykkösvalintaasi, pääset kakkosvalintaasi samalla todennäköisyydellä, jolla olisit päässyt siihen listaamalla sen ensimmäiseksi. Menettely välttää aiemmat sudenkuopat: monimutkaiset epäsuorat strategiat, kolme hakukierrosta sähköpostitse joka kesä, OTC-markkinat, opiskelijat ilman koulupaikkaa ja tyhjät koulupaikat ovat minimissään jne. TA6m Luento / 34

29 Kysymyksiä ja vastauksia à la Robert Frank

30 Kysymys 1 Miksi oppivelvollisuus alkaa seitsemänvuotiaana eikä silloin, kun lapsen vanhemmat niin katsovat sopivaksi? TA6m Luento / 34

31 Kysymys 2 Miksi autoissa on paremmat turvalaitteet kuin huviveneissä? TA6m Luento / 34

32 Kysymys 3 Miksi takseissa on kilometritaksan lisäksi kiinteä alkutaksa? TA6m Luento / 34

33 Bonuskysymys Miksi USA:ssa tutkanpaljastimet ovat pakollisia joissain osavaltioissa mutta eivät kaikissa? TA6m Luento / 34

34