Ikääntyvien kieli ja kommunikaatio. Normaalit ja patologiset ikääntymiseen liittyvät muutokset Terhi Hautala Maanantaiseminaari 7.4.
|
|
- Aapo Penttilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ikääntyvien kieli ja kommunikaatio Normaalit ja patologiset ikääntymiseen liittyvät muutokset Terhi Hautala Maanantaiseminaari
2 Tavallisimmat stereotypiat Yli 65-vuotiaat ovat vanhuksia Älykkyys laskee Ikääntyneet ihmiset eivät opi uusia asioita Kyvyttömyyden ja avuttomuuden myytti Muutosten vastustaminen ja rigidisyys Laitoksessa eläminen, avun tarve Paljon kipuja Myytti toisen lapsuuden elämisestä Myytti yksinäisyydestä ja eristäytyneisyydestä Eläkkeellä kaikesta Fyysisen vammaisuuden, raihnaisuuden myytti Myytti seksuaalielämän loppumisesta
3 Mikä on todellisuus? Isoäiti ei istu vain kiikkutuolissa kutomassa sukkia lapsenlapsille, hän voi olla Espanjassa golfaamassa Uusia käsitteitä: kolmas ikä, aktiivinen ja voimakas vanheneminen Schaie, K.W. et. al. Seattle longitudinal studies rikkoivat myytin heikkenevästä älykkyydestä ja huonontuvasta oppimiskyvystä Ikääntyneet innokkaita oppimaan uusia asioita ja myös tekniikan käyttöä Asuvat itsenäisesti kotona aika myöhäiseen ikään saakka Yleensä 80.ikävuoden jälkeen fyysinen heikkeneminen alkaa ja avun tarve lisääntyy
4 Kuka on ikääntynyt? Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (2013) Ikääntymistä ei määritellä kronologisen iän mukaan Iäkkäällä henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jonka fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on heikentynyt korkean iän myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien tai vammojen vuoksi taikka korkeaan ikään liittyvän rappeutumisen johdosta
5 Miksi ikääntymisen tutkimus on tärkeää?
6
7 Tärkeää muistaa myös Kohti parempaa vanhuutta konsensuskokous (2012) Iäkkäiden ihmisten määrän kasvua voidaan pitää samanaikaisesti saavutuksena, voimavarana ja varautumista edellyttävänä haasteena (Päivi Voutilainen)
8 Miksi puheterapeutilla täytyy olla tietoa normaalista ikääntymisprosessista? Jos emme tunne kieleen ja kognitiivisiin toimintoihin liittyviä ikääntymisprosesseja Kuinka voisimme havaita epänormaalit kielelliset prosessit? Jos tunnemme normaaliin ikääntymiseen liittyvät kielelliset muutokset ja niiden syyt Voimme tukea ja ylläpitää ikääntyneiden ihmisten kommunikaatiokykyjä sekä lisätä heidän hyvinvointiaan
9 Lubinski, (1995, 1997) Ajattelun stimulointi Päätösten tekoon osallistuminen Helpottaa mukautumista muutoksiin Aktiivinen osallistuminen Sosiaalisten verkostojen ylläpito Miksi kommunikaatio on tärkeää ikääntyneille ihmisille? Vaikutusvallan käyttö Hyvinvoinnin lisääminen Ystävyyssuhteiden solmiminen ja ylläpito Yksinäisyyden, masennuksen ja levottomuuden helpottaminen Laadukkaan hoidon saaminen
10 Normaaliin ikääntymiseen liittyvät kielen ja kommunikaation muutokset Pitkittäistutkimukset: yleensä kielelliset taidot säilyvät hyvinä pitkälle vanhuuteen Tieto kielestä ja sanavarasto säilyvät hyvinä, sanavarasto voi kasvaa jopa 90 v saakka Kaikilla ikääntyneillä ei ole lainkaan kieleen tai kommunikaatioon liittyviä ongelmia Ongelmia raportoitu lähinnä puheen ymmärtämisen ja sananlöytämisen osa-alueilla Joskus narratiivisissa- ja keskustelukyvyissä voi tapahtua lieviä muutoksia
11 Mikä selittää muutoksia? Ikä itsessään ei aiheuta muutoksia Taustalla vaikuttavat monet tekijät samanaikaisesti: Sensoriset, fysiologiset muutokset, neurologiset, lingvistiset ja kognitiiviset ikääntymismuutokset sekä sosioekonomiset syyt 1. Neurologiset funktionaalis-anatomiset selitykset 2. Kieleen liittyvät lingvistiset selitykset 3. Kognitiivisen tason selitykset
12 1. Neurologiset toiminnallis-anatomiset muutokset Anatomisia muutoksia neuraalisessa massassa Ikääntymiseen liittyviä muutoksia neuraalisten yhteyksien toiminnoissa Ikääntyneet rekrytoivat aivoista laajempia alueita käyttöön ja niillä kompensoidaan kielen kannalta tärkeiden kognitiivisten toimintojen heikkenemistä (prosessointinopeus, työmuisti)
13 Ikääntyneet käyttävät vasemman hemisfäärin kielellisiä alueita laajemmin ja niiden lisäksi aktivoittu muitakin alueita, tai toiminta bilateraalista Kommunikaatiosta vastaavat neuroverkot sopeutuvat terveeseen ikääntymiseen liittyviin muutoksiin Neuraaliset lisäresurssit otetaan käyttöön, jotta puheen vastaanotto ja ymmärtäminen saadaan ylläpidettyä Erityisesti nopean puheen vastaanotossa ja/tai tulkittaessa työmuistia rasittavia syntaktisesti monimutkaisia lauserakenteita (Grossman ym., 2002; Peelle ym., 2004; Wingfield & Grossman, 2006)
14 2. Lingvistiset selitysmallit Puheen prosessoinnin muutosten taustalla ikääntymisen aiheuttama vähentynyt/hidastunut aktivaatio fonologisten, semanttisten ja ortografisten kielen tulkintaan osallistuvien prosessien välillä Burke & Shafto (2004) välittymisen heikentymishypoteesi (transmission deficit hypothesis): nimeämisen ja sananlöytämisen ongelmat Ikääntyminen vaikuttaa mahdollisesti eri lingvististen tasojen välisiä linkkejä heikentävästi ja niiden toimintaa hidastavasti Kognitiivinen ikääntymisprosessi vähentää aktivaatiota leksikaalisen verkoston solmukohdissa Kielen päällä ilmiö ja lipsut
15 3. Kognitiivisen tason selitysmallit Yleinen älykkyys, joka on usein yhteydessä koulutukseen (Lövdén et. al., 2004) Prosessinopeus on aika, joka käytetään kognitiivisten perustehtävien suorittamiseen Prosessointinopeus hidastuu iän myötä Työmuistin tiedetään heikentyvän myös terveillä ikääntyneillä Sitä pidetään usein kielellisten muutosten selittäjänä ikäännyttäessä (Kemper et.al., 2001, 2004; Salthouse, 2000; Wingfield, 2000) Inhibiton heikentymishypoteesi (Zacks & Hasher, 1997) Eksekutiivisten toimintojen muutokset
16 Sosio-ekonomiset tekijät Koulutustasolla havaittu yhteys ikääntyneiden kielellisiin kykyihin: sanan löytäminen, syntaktisten rakenteiden käyttö, sanavarasto, kerrontaidot ovat parempia korkeammin koulutetuilla Koulutustaso ja sosioekonominen asema yhteydessä keskustelun ja metaforien ymmärtämiseen Tulokset eivät selkeitä ja ristiriidattomia Berliinin laajassa pitkittäistutkimuksessa sosioekonominen status ei ennustanut ikään liittyviä kielellisiä tai kognitiivisia muutoksia (Lövdén et. al., 2004)
17 Puheen ymmärtäminen Kuulovikojen määrä kasvaa iän myötä nopeasti Perifeeriset ja kognitiiviset tekijät selittävät ikään liittyviä ongelmia puheen havaitsemisessa Ikä vaikuttaa erityisesti kognitiivisesti kuormittavissa tilanteissa Viestin kompleksisuus ja esitysnopeus vaikuttavat havaitsemiseen ja ymmärtämiseen Prosodiset kontekstivihjeet tärkeitä lauseiden jäsentämisessä ja ne tukevat viestin mieleen painamista ja muistamista Morfologisesti rikkaassa kielessä kuten suomen kieli morfologian prosessointi voi muuttua? (Hautala, 2013; Pekkala, 2011)
18 Puheen tuotto: Sananlöytäminen Sanavarasto itsessään ei pienene Leksikosta haku vaikeutuu: tietyn sanan löytäminen (nimet, substantiivit, verbit) Nimeäminen ei ole niin tarkkaa, ikääntyneet ihmiset käyttävät useampia sanoja kuvailuun Nimeämisen tutkimusten tulokset vaihtelevia (6-20 v seurantoja), sananlöytäminen heikentyy jossain määrin Heikentyminen alkaa jo 30 v (objektien ja toiminnan nimeäminen), mutta muutoksia havaitaan enemmän ikäryhmässä v ja selvimmin yli 70-vuotiailla Verbaalisen sujuvuuden (kategoria fluenssi) tehtävissä selvin muutos 75 ikävuoden jälkeen (Bäckman ym., 2004)
19 Kerronta- ja keskustelutaidot Kuullun tarinan uudelleen kerronnassa ikääntyneet tuottavat lyhyempiä vastauksia Vapaassa kerronnassa, ikääntyneet (ka 76 v) tuottavat pidempiä vastauksia He tuottavat vähemmän kompaktia kieltä ja enemmän irrelevanttia tietoa, ja kerronnan sidosteisuus löyhempää (Juncos-Rabadán et.al., 2005) He säilyttävät kykynsä tehdä oikeita johtopäätöksiä tarinan juonesta ja opetuksista (kuullut/luetut tarinat) (Ulatowska et.al., 1998) Kemper et.al. (2001): spontaani puhe heikkenee 75 vuoden jälkeen, sekä sisällön että kieliopin osalta Puheen keskeinen asia (fokus) häviää helpommin ja voi esiintyä aiheen ohimenevää puheliaisuutta eli punainen lanka häviää
20 Kirjoitettu kieli Vähän tutkimustietoa Sanelukirjoittaminen voi heikentyä lievästi, ikääntyneet huomaavat virheensä ja korjaavat ne helposti Lukunopeus voi hieman hidastua, mahdollisesti häiriötekijät vaikuttavat helpommin. Kyky pitää luettua lyhytkestoisessa muistissa tai työmuistissa voi vaikuttaa Nunna -tutkimukset (Kemper ym. 2001): Syntaktinen kompleksisuus ja ilmaisun tiiviys vähenivät ikääntymisprosessin aikana
21 Ikääntyminen ja kaksikielisyys Useamman kielen hallitsevilla ihmisillä on kognitiivinen etu verrattuna yksikielisiin Bialystok et.al. (2007): Kaksikieliset altistuvat Alzheimerin taudille keskimäärin 4 vuotta myöhemmin kuin yksikieliset verrokit Bialystok et.al. (2006): mahdollisesti ikääntyneille kaksikielisille kehittyvät paremmat eksekutiiviset toiminnot ja työmuisti
22 Yksilölliset erot Ikääntyminen on monimutkainen prosessi, johon kuuluu fysiologisia, kognitiivisia ja psyko-sosiaalisia muutoksia Jokainen kohortti on kasvanut tietynlaisen kulttuurihistoriallisen ajanjakson aikana yhteiskunnassa Monet tekijät ovat yhteydessä ikääntymiseen, mutta samat tekijät ovat yhteydessä myös toisiinsa Onko normaalia/tavallista/tervettä/aktiivista ikääntymistä? (Heikkinen, 2010) Miten erottaa alkavat patologiset prosessit normaalista ikääntymisestä? Ikääntymisen peruspiirre: Lisääntyvä erilaisuus ihmisten välillä iän myötä lisääntyy sekä populaatiossa että yksilön sisälläkin
23
24 Continuum of ageing Health: Risk group (subclinical) Illness/dysfuction Communication and language skills good Mild hearing detect Physical deterioration: Mild/moderate hearing detect Communication problems Aphasia Mild word finding problems Mild visual problems Dysarthria Mild pragmatic changes Mild cognitive changes: working memory, linguistic skills (MCI) Social contacts reduced Linguistic problems connected to dementia Managing independently (according to Worral & Hickson, 2003)
25
26 Degeneratiiviset aivosairaudet Dementiaan liittyy kielellisiä oireita Primaari progressiivinen afasia: - fronto-temporaalinen aivoatrofia - vähitellen vaikeutuva afasiaoireisto tyypiltään sujumaton ja myös semanttisten funktioiden heikkenemistä. Usein kehittyy laaja-alainen dementiaoireisto
27 Dementia Oireyhtymä, jonka taustalla voi olla useita eri etiologioita ja toisistaan poikkeavia aivomuutoksia Muistihäiriö ja muiden korkeampien aivotoimintojen heikentyminen, jotka rajoittavat ammatillista ja sosiaalista selviytymistä Voi olla ohimenevä, etenevä tai pysyvä tila Vuonna 2000 arvioitu olevan keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa sairastavia, vuonna 2030 heitä arvioidaan olevan Vallitsevuus kaksinkertaistuu aina viiden vuosikohortin välein
28 Työkaluja arviointiin Kielen ymmärtämisen vaikeuksia esiintyy MCI:n ja lievän AD:n yhteydessä (Nordlund et.al., 2005) Token-testi hyvä puheen ymmärtämisen arvioinnin väline ikääntyneille (Hautala, 2013; Ylikoski, 2000; Moreira et.al., 2011) MCI ja AD: ongelmia leksikosta hakemisessa tuoton puolella Bostonin nimentätesti, verbaalisen fluenssin testaus Laadullinen analyysi kielen käytöstä kognitiivisesti vaativassa tilanteessa, saadaan tietoa korkean tason kielellisistä kyvyistä
29 IADL -taidot (instrumental activities of daily living) Taidot vahvasti yhteydessä MCI ja lievään muistin heikkenemiseen Puhelimen käyttö, pankkiautomaatti, kaukosäädin etc. Pragmaattista kielen käyttöä arvioitava myös Onko kommunikaatio toisten ihmisten kanssa vähentynyt/muuttunut? Asiakkaan ja läheisten haastattelu Kognitiivisten kykyjen seulonta: MMSE-testi tai CERAD (Consortium to establish a Registry for Alzheimer disease)
30 MCI:n liittyvät kielelliset ongelmat MCI on usein siirtymävaihe normaanlin ikääntymisen ja dementian välimaastossa Episodisen muistin ongelmia, eksekutiivisten toimintojen ongelmia ja oppimisen vaikeutta 6-15 % etenee dementiaksi (Petersen et.al., 2009) Ongelmia voi olla puheen ymmärtämisessä ja tuotossa
31 MCI ja puheen tuotto Leksikosta haku eli sanojen löytäminen vaikeaa Nimeäminen on selvästi heikompaa kuin terveiden vertailuryhmässä (Nordlund et.al, 2005) Harvinaisempien sanojen löytäminen vaikeampaa (Adlam et. al., 2006) Ongelmat esille nimeämisen testaustilanteessa, jossa vaaditaan tietoista pääsyä semanttiseen tietovarastoon (Duong et.al., 2006) Semanttinen sujuvuus toiminta kuvaavien verbien osalta on häiriintyneempää kuin AD potilailla (joilla enemmän ongelmia substantiiveissa). (Österberg et. al., 2005)
32 MCI ja spontaani puhe sekä keskustelu MCI:n yhteydessä spontaanissa puheessa esiintyy semanttista parafasiaa sekä sananlöytämisen hitautta Tuotoksen monitorointi heikentynyt myös Puheessa olevien informaatioyksikköjen määrä vähenee Oman kielellisen taidon tarkastelu heikentynyt Terveillä ikääntyneillä: puheessa esiintyy virheitä, korjaavat ne, harvoin semanttisia tai foneemisia parafasioita, he tuottavat oikean sanan yleensä viiveisesti
33 MCI ja puheen ymmärtäminen Jokapäiväisen kielen ymmärtäminen säilyy hyvin Syntaktisesti monimutkaisten lauserakenteiden vastaanotossa vaikeutta verrattuna terveisiin ikääntyneisiin ( Nordlund et.al., 2005) Ymmärtämisvaikeudet yhteydessä vaikeampiin tehtäviin, joissa lisätietoa ja kontekstuaalista tietoa, jotka kuulijan on pääteltävä viestistä Eksekutiivisia ongelmia: keskittyminen, huomion jakaminen ja tehtävien vaihtaminen Työmuistin heikentyminen
34 Lievä dementia ja AD:n varhaisvaiheet Ei helppoa erottaa toisistaan MCI ja muiden neurologisten sairauksien alkuvaiheet Tai ohimenevästi ikääntyneen elämässä vaikuttavat tekijät esim. Infektiot, ravitsemus, masennus Kielelliset oireet ovat usein AD:ssa alkuoireina alkavien muistioireiden kanssa Kielelliset oireet painottuvat varhaisella iällä alkavilla (40-50v) Alzheimer potilailla
35 AD ja leksikosta haku Selvästi heikompi tulos nimeämistehtävissä Tekevät samankaltaisia virheitä kuin terveet ikääntyneet: tuottavat virheellisesti toisen saman semanttisen kentän sanan Tekevät virheitä joista tulee vaikutelma, että he tulkitsivat kuvan väärin (ei yhteydessä semanttisesti tai foneettisesti) (Nicholas et. al., 1996) Virheitä ei tule pelkästään nimettäessa kuvia mutta myös tehtävissä, joissa semanttinen prosessointi on paljon automaattisempaa (priming) Lievä AD heikentää kykyä tuottaa tietyn semanttisen kategorian substantiiveja ja verbejä verrattuna terveisiin ikääntyneisiin (Pekkala, 2004) Tuottavat vähemmän sanoja sekä fonologisissa että semanttisissa klustereissa sanasujuvuustehtävissä. Siirtymät eri kategorioiden alakatergorioissa vähäisempiä
36 AD ja spontaani keskustelu Semanttisia ja foneemisia parafasioita Sananlöytämisvaikeuksia Vaikeuksia monitoroida omia tuotoksia Sairauden edetessä: sananlöytämisvaikeudet lisääntyvät, virheiden määrä lisääntyy, epämääräiset ja irrelevantit termit hallitsevat ja spesifit substantiivit vähenevät Luovuttavat puheyrityksen helpommin Lievässä vaiheessa keskustelukyvyt vielä lähes kunnossa: ongelmia voi olla aloitteiden tekemisessä, tuoda uusia aiheita tai ylläpitää aihetta keskustelussa. Ongelmia seurata keskustelua Semanttisesti tyhjiä sanoja, kiertoilmauksia, pronomineja, ilmeitä helpottamaan tilanteesta selviytymistä
37 AD ja puheen ymmärtäminen Varhaisessa vaiheessa samanlaista kuin MCI: ongelmia syntaktisesti monimutkaisten lauseiden ymmärtämisessä Heikkenee koko ajan sairauden edetessä Abstraktin kielen ymmärtäminen heikkenee, huumorin, analogioiden, sarkaismin ymmärtäminen heikkenee Vaikeuksia keskustella vähän toistoa sisältävässä tilanteessa, joka vaatii korkean tason kielellistä tulkintaa Lievä vaihe: selviytyy huonosti missä tahansa standardoidussa ymmärtämisen tehtävässä Lopussa: vain joitakin pragmaattisia ja automaattisia kielellisä toimintoja voi säilyä
38 Degeneratiiviset oireyhtymät Kielelliset oirekuvat samankaltaisia Voidaan kuitenkin löytää eroja niiden välillä varhaisvaiheissa Aivoissa tapahtuvien muutosten edetessä eri sairauksien kielelliset oirekuvat alkavat muistuttaa toisiaan Pitkälle edennyt dementia: aina huomattavan vähäinen puheen tuotto ja ymmärtäminen sekä sosiaalinen eristäytyminen
39 Iän vaikutus vaurion luonteeseen ja arviointiin 1) Vaurion tyyppi ja vaikeusaste: lisääntyvä ikä aiheuttaa vaikeampia kommunikaatiohäiriöitä (globaaliafasia ja vaikea Wernicken afasia) multi-infarktit tavallisia >>vaikutus dysfagian (vaikeampi) ja dysartrian tyyppiin (sekamuotoinen) mitä aikaisemmin alkava Alzheimerin tai Parkinsonin tauti sitä vaikeammat oireet syövät usein pidemmälle edenneitä
40 2) Monia sairauksia ja oireita: todennäköisyys useampiin samanaikaisiin häiriöihin kasvaa yli 70-vuotiailla afasiapotilailla 23 %:lla oli myös dementian oireita, tutkimukseen osallistuneista 60 vuotiaista ei kenelläkään afasia testien tuloksiin voivat vaikuttaa: *kuulo- ja näköviat vaikuttavat kommunikaatiohäiriöiden hoitoon ja arviointiin *sydän- ja keuhkosairaudet vaikuttavat hoitoon ja arviointiin
41 3) Normatiivisen aineiston puute: monissa kommunikaation ja nielemisen arviointimenetelmissä ei löydy normiaineisto vanhimmille ikäryhmille normatiivisen aineiston puuttuminen vaikeuttaa tulosten tulkintaa, koska ikään liittyviä muutoksia ei ole huomioitu 4) medisiinisen historian monimutkaisuus aina ei saatavilla kaikkia tarvittavia tietoja
42 Lähteet: Adlam et. al. (2006). Semantic knowledge in mild cognitive impairment and mild Alzheimer s disease. Cortex, 42, Bialystok, E. et. al. (2006). Dual-modality monitoring in a classification task: The effects of bilingualism on aging. The Quarterly Journal of Experimental Psychology, 59, Bialystok, E. et. al. (2007). Bilingualism as a protection against the onset of symptoms of dementia. Neuropsychologia, 45, Burke, D.M. & Shafto, M.A. (2004). Aging and language production. Current Directions in Psychological Science, 13, Bäckman, L. et.al. (2004). Cognitive functioning in aging and dementia: The Kungsholmen project. Agign Neuropsychology and Cognition, 11, Craik, F.I.M. & Salthouse, T.A. (Eds.). The handbook of aging and cognition. Third Edition. New York: Psychology Press. Duong et.al. (2006). The nature of lexico-semantic processing in deficits in mild cognitive impairment. Neuropsychologia, 44, Grossman, M. et. al. (2002). Age-related changes in working memory during sentence comprehension: An fmri study. Neuroimage, 15, Hautala, T. (2013). Ikääntyneiden kuuntelijoiden puheen ymmärtäminen kognitiivisesti vaativassa tilanteessa. Speech comprehension of elderly people in a cognitively demanding situation (English abstract). Acta Universitatis Ouluensis, B 114. Heikkinen, E. (2010). Vanhenemisen ulottuvuudet ja onnistuvan vanhenemisen edellytykset. Teoksessa E. Heikkinen & T. Rantanen (toim.), Gerontologia (s ). Helsinki: Duodecim. Juncos-Rabadán, O. et.al. (2005). Narrative speech in aging: Quantity, information content and cohesion. Brain & Language, 95, Kemper, S. et.al. (2001). Language decline across the life span: Findings from the nun study. Psychology and Aging, 16, Kemper, S. et. al.(2004). Sentence production by young and older adults in controlled contexts. Journal of Gerontology: Psychological Sciences, 59B,
43 Lähteet: Lubinski, R. (1995). State-off-the-art perspectives in nursing homes. Topics in Language Disorders, 15 (2), Lubinski, R. (1997). Perspectives on aging and communication. Lövdén,M. et.al. (2004). Cognition in the Berlin Agign Study (BASE). The first 10 years. Aging, Neuropsychology, and Cognition, 11, Moreira et.al. (2011). Normative study of Token test (short version): preliminary data for sample of Brasilian seniors. Revista de Psiquiatria Clinica, 38, Obler, L.K. & Pekkala, S. (2008). Language and communication in aging. In B. Stemmer & H.A. Whitaker (Eds.), Handbook of neuroscience of language (s ). Amsterdam: Elsevier Ltd. Nicholas et. al. (1996). On the nature of naming errors in aging and dementia. A study of semantic relatedness. Brain and Language, 54, Nordlund ym. (2005). The Goteborg MCI study: Mild cognitive impairment in a heterogeneous condition. Journal of Neurology, Neuropsychiatry, and Psychiatry, 76, Pekkala, S. (2004). Semantic fluency in mild and moderate Alzheimer s disease. Publications of the Department of Phonetics, 47. Helsinki: University of Helsinki. Pekkala, S. (2011). Normaaliin ikääntymiseen liittyvät kielelliset muutokset ja niiden syyt. Gerontologia, 25 (1). Language changes connected to normal ageing and their background. Gerontology (not available in english). Pekkala, S. (2013).Eteneviin muistisairauksiin liittyvät kielelliset muutokset. Puheterapeutti, 4, Petersen et.al. (2009). Mild Cognitive Impairment: Ten Years Later. Archieves of Neurology, 66, Ryan, E.B. et. al. (1986). Psycholinguistic and social psychological components of communication by and with the elderly. Language and Communication, 6, Salthouse, T. (2000). Aging and measures of processing speed. Biological Psychology, 54, Soininen, H. & Hänninen, T. Normaalia ikääntymistä vai dementia? Suomen lääkärilehti, 57, Voutilainen, P. (2012). Palvelujärjestelmän kehittäminen Miten ihmiset ja rahat riittävät. Luento. Lecture at Finnish congress: Towards the better future. Ulatowska, H.K. et.al. (1998). Discourse in healthy old-elderly adults: A longitudinal Study. Aphasiology, 12, Wingfield, A. & Grossman, M. (2006). Language and the aging brain: Patterns of neural compensation revelaled by functional brain imaging. Invited review. Journal of Neurophysiology, 96, Worral, L.E. & Hickson, L.M. (2003). Communication disability in aging. Frome prevention to intervention. New York: Thompson Inc. Delmar Learning. Ylikoski, R. (2000). The relationship of neuropsychological functioning with demographic characteristic, brain imaging findings, and health in elderly individuals. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. Österberg et. al. (2005). Impaired verbal fluency: A sign of mild cognitive impairment. Brain and Language, 95,
Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä
Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä 27.9.2018 Muistisairaudet Kognitiivisia kykyjä heikentäviä aivosairauksia Yleensä eteneviä Periaatteessa tunnetaan myös korjaantuvia tiloja ja
LisätiedotAivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan?
Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan? Marjaana Raukola-Lindblom Erikoispuheterapeutti, neurologiset häiriöt, FL Yliopisto-opettaja Työnohjaaja
LisätiedotHuono muisti ja heikot jalat molempi pahempi
Huono muisti ja heikot jalat molempi pahempi Sini Siltanen TtM, väitöskirjatutkija JYU. Since 1863. 27.11.2018 1 Minä olen - TtM, terveyskasvatus, 01/2017 - Tohtorikoulutettava, gerontologia, GEREC, 1.3.2017
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotMUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT
MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:
LisätiedotToimiva Kotihoito Lappiin Seminaari
Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari 24.1.2017 Liikkumisen ongelmat ja niiden tunnistaminen vanhustyössä Sari Arolaakso, lehtori, Geronomi-koulutus Monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Selviytyminen
LisätiedotSirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY
Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY 70 75 vuotta täyttäneistä, erityisesti 80-85 vuotta täyttäneistä Arvoperustana iäkkäiden omatoimisuuden ja
LisätiedotKielelliset vaikeudet ja niiden. Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy
Kielelliset vaikeudet ja niiden kohtaaminen lukiossa Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy Mitä lukemis ja kirjoittamisvaikeudella tarkoitetaan? Erillinen, merkittävä lukutaidon kehittymisen puute,
Lisätiedot- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN
Ulla Vuori Terveydenhoitaja, muistikoordinaattori 04.03.2014 - MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Muisti on ihmiselle välttämätön: Identiteetti ja kokemus omasta
LisätiedotMuistisairaudet 23.10.13
Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme
LisätiedotKlaara-työpaja. Miten selkokieltä puhutaan? Sari Karjalainen
Klaara-työpaja Miten selkokieltä puhutaan? 5. 4. 2019 Sari Karjalainen Pilkahduksia puheen ja kielen häiriöiden tutkimuksen kentiltä Logopediassa liikutaan monilla selkokieleen liittyvillä alueilla, mutta
LisätiedotLikvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala
Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu
LisätiedotTOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?
TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden
LisätiedotMiksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?
Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotAivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä
Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä 15.3.2018 Kaisa Lohvansuu, FT JYU. Since 1863. 1 -Kieli ja aivot -Aivotutkimus: Mitä tutkitaan ja miksi? -Mitä hyötyä aivotutkimuksesta on? JYU. Since 1863. 2 Aivotutkimuksen
LisätiedotVoiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?
Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky
LisätiedotMitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista?
Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista? Päivi Helenius Aivotutkimusyksikkö Kylmälaboratorio Aalto-yliopisto Foniatrian poliklinikka Silmä-korvasairaala HUS Funktionaalinen
LisätiedotMiksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?
Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
LisätiedotMitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään?
Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään? Jenni Kulmala TtT, Erikoistutkija Hyvä vanhuus? Millainen? Kenen mielestä? Terve vanheneminen? Aktiivinen vanheneminen? Onnistunut vanheneminen? Terveysgerontologinen
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista MUISTI JA MUISTIHÄIRIÖT Muisti on tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta. Kun muisti
LisätiedotToimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset
LisätiedotLaki ikääntyneen väestön toimintakyvyn
Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista
LisätiedotAdhd lasten kohtaama päivähoito
Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta
LisätiedotMiten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?
Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotMitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto
Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes
LisätiedotMMSE Mini Mental State Examinationnumeroista. teoiksi. Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015
MMSE Mini Mental State Examinationnumeroista teoiksi Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015 MMSE:n tekeminen MMSE-testin tekijältä ei edellytetä erityistä koulutusta. Pelkkää MMSE:n tekemistä
LisätiedotKielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014
Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän
LisätiedotIkääntyvän muisti ja aivoterveys
Ikääntyvän muisti ja aivoterveys 13.4.2016 Varusmestarintie 15, 20360 Turku (Runosmäki) www.muistiturku.fi Elina Rannikko fysioterapeutti, sosionomi amk Liiku ja Muista-projekti (2015-2017) Ikääntyminen
LisätiedotMONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN
MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN Alzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Otsa-ohimolohkorappeuma Verisuoniperäinen muistisairaus Hitaasti etenevä aivosairaus, perimmäistä syytä ei tunneta. Varhainen
LisätiedotMonilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä
Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,
LisätiedotLukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla
Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus
LisätiedotSisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen
5 Sisällys Johdanto 11 Sirkkaliisa Heimonen, Hannu Pajunen 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo Elämänkulku ja vanheneminen 21 Itsesäätely ja toimijuus ikääntyessä 25 Kognitiivisen vanhenemisen
LisätiedotMuistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS
Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN
LisätiedotMiten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä
Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa
LisätiedotVOIMAA VANHUUTEEN TUTUKSI JA TAVAKSI
VOIMAA VANHUUTEEN TUTUKSI JA TAVAKSI Ikäinstituutti Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Aluehallintoylilääkäri Riitta Karikoski [AHYL Riitta Karikoski, LSS AVI] 1.3.2017 1 Ahyl Riitta Karikoski 1.3.2017
LisätiedotVOIMAA VANHUUTEEN TUTUKSI JA TAVAKSI
VOIMAA VANHUUTEEN TUTUKSI JA TAVAKSI Ikäinstituutti Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Aluehallintoylilääkäri Riitta Karikoski [AHYL Riitta Karikoski, LSS AVI] 02.05.2017 1 Ahyl Riitta Karikoski
LisätiedotVanhuuseläkkeelle jäännin vaikutukset terveyteen Suomessa
Vanhuuseläkkeelle jäännin vaikutukset terveyteen Suomessa tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen Etla Miksi tutkitaan? Eläkkeelle siirtymisen terveysvaikutuksista tiedetään Suomessa vähän, vaikka vanhuuseläkeiän
LisätiedotLeena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä.
Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä. Suomenkielen oppiminen ja oppimisvaikeudet Tämä on otsikkodia, kirjoita
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotYhteiskuntatieteiden tiedekunta (terveystieteet) ja Gerontologian tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto. Tervaskannot 90+
Tervaskannot 90+ Pauliina Halonen Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta (terveystieteet) ja Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC) MIKSI TERVASKANNOT? Pitkäikäisyys yleistyy 90 vuotiaiden
LisätiedotModified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa
Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Noora Suhonen Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, PsM OYS, OY, HY Neurologia-seminaari: Käytösoireet muistisairauksissa
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotMistä ikääntyneet saavat apua?
Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva
LisätiedotHuolehdi muististasi!
Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys
LisätiedotKäytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:
Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt
LisätiedotAfaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto
Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto sisältö yleistä afasiasta ja kommunikaatiohäiriöistä minkälaisia häiriöitä afasia tuo tullessaan mitä muita
LisätiedotVanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen
Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Suomessa joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireita
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotKoulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään
Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Timo Ahonen, Kenneth Eklund, Minna Torppa ja Sami Määttä
Lisätiedot12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm
Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille
LisätiedotPROFESSORI ANTTI HERVONEN MUUTAMA OMANTUNNON KYSYMYS SINULLE
PROFESSORI ANTTI HERVONEN MUUTAMA OMANTUNNON KYSYMYS SINULLE Oletko huomannut, että Olet alavireinen ja väsähdät nopeammin kuin ennen? Olet tullut stressiherkemmäksi, hermostut aikaisempaa herkemmin? Olet
LisätiedotEloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti
Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio
LisätiedotKäyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin
Käyttöliittymä Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Tasot: 1. Teknis-fysiologis-ergonimen 2. Käsitteellis-havainnoillinen 3. Toiminnallis-kontekstuaalinen, käyttötilanne
LisätiedotACTA IKÄÄNTYNEIDEN KUUNTELIJOIDEN PUHEEN YMMÄRTÄMINEN KOGNITIIVISESTI VAATIVASSA TILANTEESSA. Terhi Hautala UNIVERSITATIS OULUENSIS B 114 OULU 2013
OULU 2013 B 114 ACTA Terhi Hautala UNIVERSITATIS OULUENSIS B HUMANIORA IKÄÄNTYNEIDEN KUUNTELIJOIDEN PUHEEN YMMÄRTÄMINEN KOGNITIIVISESTI VAATIVASSA TILANTEESSA OULUN YLIOPISTON TUTKIJAKOULU; OULUN YLIOPISTO,
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA
ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri: Psykologien alueellinen koulutuspäivä 11.11.2016 Carina Saarela, yliopisto-opettaja, psykologi,
LisätiedotCY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen
ICF-CY CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia 15.11.2007 Helena Launiainen International Classification of Functioning, Disability and Health for Children and Youth Tarkastelussa Lasten ja nuorten ICF luokituksen
LisätiedotLääkkeet muistisairauksissa
Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan
LisätiedotMuistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen
Muistisairaan ihmisen kohtaaminen 22.5.2017 Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen Muistisairaudet Suomessa Lähes 193 000 muistisairasta ihmistä 14 500 uutta sairastunutta vuosittain 7 000
LisätiedotIkä, vammaisuus ja palvelut
Ikä, vammaisuus ja palvelut Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 2017 Matti Mäkelä, ylilääkäri THL Esityksen rakenne Vanhuus ja vammaisuus Palvelutarve ja palvelut Toimintakyvyn arviointi Vanhuuden erityisyys
LisätiedotMuistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.
LisätiedotLuennon aiheita: Vanhenemisen tutkimus. Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset
Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi, 4.11.2014 Antti Karisto Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset Luennon aiheita: * Vanhenemisen tutkimuksen koko kenttä * Sosiaaligerontologia * Ikä ja iäkkäitä ihmisiä
LisätiedotMITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa
MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa Sisältö: 1. Kehitysvammaisuus 2. Kehitysvammaisuus ja terveys Pohdintatehtävä Millaiset asiat
LisätiedotAlberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi
Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):
LisätiedotMuistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015
Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotKahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus
CARDIOVASCULAR RISK FACTORS, AGING AND DEMENTIA - Sydän- ja verisuonitautien Riskitekijät, t, Ikää ääntyminen ja Dementia Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus
LisätiedotRakastavatko aivot liikuntaa? Aivot, kognitio ja liikunta. Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto
Rakastavatko aivot liikuntaa? Aivot, kognitio ja liikunta Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Rakastavatko aivot liikuntaa? RAKASTAVAT! Liikunta ja
LisätiedotIäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
LisätiedotAsiakas oman elämänsä asiantuntijana
Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat
Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet
LisätiedotKati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka
Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka Muistin osa-alueet Episodinen eli tapahtumamuisti Tapahtuneet asiat, elämänkertatieto Semanttinen eli tietomuisti Faktat, yleissivistys,
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotMitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?
Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen
LisätiedotKuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?
Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotMUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA
. MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen
LisätiedotMuistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013
Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,
LisätiedotDyAdd-projekti: Aikuisten dysleksia ja tarkkaavaisuushäiriö Suomessa
DyAdd-projekti: Aikuisten dysleksia ja tarkkaavaisuushäiriö Suomessa Marja Laasonen, PsT, Psykologian laitos Pekka Tani, LT Laura Hokkanen, PsT Psykologia 28, Helsingissä 2.-22.8.28 DyAdd-projekti: miksi?
LisätiedotKUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN
KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN Suur-Helsingin Sensomotorinen Keskus Puh: 09-484644 2 TUTKIMUS Esittelemme seuraavassa yhteenvedon tutkimuksesta, joka on tehty
LisätiedotKotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi
Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi 16.11.2011 Jäsentely Ikääntyminen Suomessa Kotona asuminen Iäkkäiden kokemuksia
LisätiedotVammaisuus ja ikä. Vanhusväestöön kuuluva henkilö voi täyttää vaikeavammaisuuden kriteerit yhtä hyvin, kuin alle kouluikäinen lapsikin
Vammaisuus ja ikä Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Vammaispalvelulaissa
LisätiedotTiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen
CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen
LisätiedotKognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus
Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon
LisätiedotYKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus
YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku
LisätiedotIkääntyvä kehitysvammainen henkilö
Ikääntyvä kehitysvammainen henkilö Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen tukena terveydenhuollossa Ikääntyvä kehitysvammainen henkilö Ikääntyminen on osa jokaisen ihmisen elämänkaarta. Kehon
LisätiedotLaajennettu ajoterveystarkastus ikääntyville Markku Sainio, neurologian erikoislääk, dos
Laajennettu ajoterveystarkastus ikääntyville Markku Sainio, neurologian erikoislääk, dos 1 Kysymys? Voiko lääkäri vaikuttaa liikenneturvallisuuteen? Punainen = EI Vihreä = KYLLÄ 5.2.2013 2 Kysymys? Oletko
LisätiedotFONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA
FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA Heini Kallio, tohtorikoulutettava Käyttäytymistieteiden laitos, fonetiikka Helsingin yliopisto heini.h.kallio@helsinki.fi Fonetiikan haasteet kielenopetuksessa
LisätiedotIkäkuljettajan ajoterveys ja sen arviointi. Minna Löppönen LT, yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri
Ikäkuljettajan ajoterveys ja sen arviointi Minna Löppönen LT, yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri Kognitiivinen kehitys Tiedot, taidot Koulutus, kokemus Sairaudet, vauriot Tiedonkäsittelyn nopeus
LisätiedotMatematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet
Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet Tammikuu 2014 Erityispedagogiikka Videolinkki http://www.studerenmetdyscalculie.be/synopsis 2 Kenellä on vaikeuksia oppia laskemaan? matemaattiset oppimisvaikeudet
LisätiedotSelkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä. Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia
Selkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia Sidonnaisuudet Itä-Suomen yliopiston Aivotutkimusyksikön Biomarkkerilaboratorion
LisätiedotIKÄIHMINEN JA YMPÄRISTÖ. Iloa ja voimaa ympäristöstä Ikäinstituutin verkostopäivä Anni Vilkko Dosentti (HY), vieraileva tutkija (THL)
IKÄIHMINEN JA YMPÄRISTÖ Iloa ja voimaa ympäristöstä Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Anni Vilkko Dosentti (HY), vieraileva tutkija (THL) YKSILÖ YMPÄRISTÖ Yksilö ympäristö -suhteesta tulee vanhetessa
LisätiedotSelkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on?
Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Copyright: Selkokeskus 2014 Onko tämä selkokieltä? Kuntayhtymän kotihoitokeskuksen hoitohenkilökunta tukee monella tavalla kotiaskareissa sekä antaa
LisätiedotLähtökohdat puheenvuorolle
Aistitoiminnot - Kognitiiviset toiminnot - Muisti ja oppiminen - Missä voi mennä pieleen? - Miten voi auttaa ja helpottaa muistamista? - Sosio-emotionaalinen alue - Summa Summarum KM Susanna Paloniemen
LisätiedotLukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella
LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä
Lisätiedot