Espoon kaupunki Pöytäkirja 69. Valtuusto Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Valtuusto Sivu 1 / 1 [Ennakkotieto] 451/ Kaupunginhallitus Vuoden 2016 tilinpäätös ja tuloksen käsittely Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh Vesa Kananen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto päättää vuoden 2016 tuloksen käsittelystä seuraavaa: - Tilapalvelut-liikelaitos vähentää poistoeroa ,70 euroa. - Peruskaupunki lisää poistoeroa ,67 euroa. - Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston ylijäämä ,31 euroa lisätään rahaston edellisten tilikausien Summa sisältyy kaupungin - Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston ylijäämä ,51 euroa lisätään rahaston edellisten tilikausien Summa sisältyy kaupungin - Peruspalvelujen kehittämisrahaston vuoden ylijäämä ,71 lisätään edellisten kausien Summa sisältyy kaupungin - Sosiaalisen luototuksen rahaston alijäämä ,71 euroa vähennetään rahastopääomasta. Summa sisältyy kaupungin - Vahinkorahaston ylijäämä ,59 euroa lisätään rahaston edellisten tilikausien Summa sisältyy kaupungin - Kaupungin tilikauden ylijäämä ,44 lisätään oman pääoman edellisten tilikausien Päätös Liite Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 4 Tilinpäätös Toimintaympäristö Espoon asukasmäärä kasvoi viime vuonna 1,7 prosenttia henkilöllä ja asukkaita oli vuoden lopussa Espoon vieraskielisten kaupunkilaisten määrä kasvoi ennätyksellisesti henkilöllä, joka

2 Valtuusto Sivu 2 / 2 vastaa 80 prosenttia Espoon väestönkasvusta vuonna Vieraskielisten osuus Espoon väestöstä on 15,4 prosenttia. Turvapaikanhakijoiden vastaanotossa tilanne normalisoitui vuoden aikana hyvin poikkeuksellisen vuoden 2015 jälkeen, uusista vieraskielisistä kaupunkilaisista 615 henkilöä oli turvapaikkaprosessin kautta oleskeluluvan saaneita henkilöitä. Vuonna 2016 valmistui uusia asuntoja ja lisäksi uusia asuntoja oli aloituksessa eli 700 asuntoa enemmän kuin edeltävänä vuonna. Vuosina Espooseen valmistuu ennusteen mukaan yhteensä noin asuntoa, joten Espoon asukasmäärä tulee kasvamaan kiihtyvään tahtiin. Kasvava asukasmäärä lisää kaupunkilaisten palvelujensekä palvelutilojen tarvetta. Vuoden 2016 lopulla Espoossa oli työttömiä yhteensä ja työttömyysaste oli 10,3 prosenttia. Koko maan työttömyysaste oli 13,6 prosenttia. Työttömyyden kasvu taittui Suomessa vuoden 2016 kesäkuussa. Espoossa, käänne tapahtui lokakuussa. Vuoden 2016 lopulla Espoossa oli työttömiä 3,8 prosenttia vähemmän ja työttömyysaste oli 0,5 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin vuotta aiemmin. Ennen lokakuussa tapahtunutta taittumista työttömien määrä kasvoi Espoossa yhtäjaksoisesti maaliskuusta 2012 lähtien. Pitkäaikaistyöttömien (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden) määrä Espoossa kääntyi viime joulukuussa laskuun neljä ja puoli vuotta jatkuneen nousun jälkeen. Vuoden 2016 lopulla Espoossa oli pitkäaikaistyöttömiä eli 1,7 prosenttia vuodentakaista vähemmän. Espoossa huomattava ryhmä on korkeasti koulutetut työttömät, joita oli vuoden lopulla 34 prosenttia kaikista Espoon työttömistä. 2. Käyttötalous Vuosien 2015 ja 2016 toimintamenojen vertailua vaikeuttaa valmistus omaan käyttöön menojen lasku 40 milj. eurolla vuodesta 2015, Espoo Cateringin Oy:n perustamisen vaikutukset sekä HUS-kuntayhtymän vuoden ,9 milj. euron ja vuoden milj. euron ylijäämäpalautukset, jotka kohdistuivat vuodelle Toimintakulujen vertailukelpoinen kasvu eliminoiden valmistus omaan käyttöön, HUS ja Catering yhtiöittäminen on noin 4,6 prosenttia, joka on aivan liian suuri suhteessa väestönkasvuun ja inflaatioon. Toimintakatteen (toimintatulojen ja -menojen erotus, joka osoittaa paljonko jää verovaroin katettavaksi toimintamenoista), toteuma oli milj. euroa, noin 24 milj. euroa alkuperäisessä talousarviossa oletettua parempi. Toimintakatetta paransi ulkoisten toimintatuottojen kasvu 12 prosentilla mm. maanmyynti- ja sopimuskorvaustuotoissa sekä toimintamenoja vähentäneet Länsimetron liikennöinnin siirtyminen sekä HUS ylijäämäpalautukset. Toimintakatteen alijäämä kasvoi raportin mukaan 1,6 prosenttia vuodesta 2015, vertailukelpoisesti toimintakatteen alijäämän kasvu on kuitenkin 3 prosenttia. Alijäämän kasvun tulisi taittua, jotta talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman tavoitteet saavutettaisiin.

3 Valtuusto Sivu 3 / 3 3. Verorahoitus Verorahoitus koostuu verotuloista (ansiotulon kunnallisvero, yhteisövero ja kiinteistövero) sekä valtionosuuksista. Kaupunki sai verotuloja yhteensä 1 446,4 milj. euroa vuonna Verotulot yhteensä kasvoivat edellisestä vuodesta 3,8 prosenttia. Kun kunnallisveron oikaisut kohdennetaan oikeille vuosille, on vertailukelpoinen kasvu 2,6 prosenttia. Verotulot toteutuivat 103 prosenttisesti talousarvioon verrattuna ja talousarvio ylittyi 48 milj. eurolla pääasiassa kunnallisverojen jako-osuuden oikaisuista johtuen. Kunnallisveroja tilitettiin 1 226,1 milj. euroa, kasvua 5,6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kunnallisverotuotot ylittivät talousarvion 44 milj. eurolla vuodelle 2015 ja 2016 kohdistuneiden oikaisutilitysten johdosta. Yhteisöveroa tilitettiin yhteensä 120,6 milj. euroa, -11,5 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kiinteistöveroa tilitettiin yhteensä 99,7 milj. euroa, kasvua 3,5, tilitys oli talousarviossa oletetun mukainen. Espoo sai valtionosuuksia yhteensä 60,9 milj. euroa. Espoo verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus muille kunnille oli noin -163 milj. euroa. 4. Vuosikate ja tilikauden tulos Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen tunnusluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä investointien kattamiseen. Toimintakatteeseen vaikuttaneista eristä sekä poikkeuksellisen suurista verotuloista johtuen kaupungin vuosikatteeksi muodostui 199 milj. euroa, joka ylittää talousarviossa oletetun yli 80 milj. eurolla. Poistoja ja arvon alentumisia toteutui 139 milj. euroa ja tilikauden tulokseksi muodostui 60 milj. euroa. Espoossa voimakkaana jatkuvan väestönkasvun ja kaupunkirakenteen muutoksen vuoksi kaupungin investointitaso on huomattavasti poistotasoa korkeampi. Siten Espoon vuosikatteen on oltava selvästi poistoja suurempi. Talouden tasapainottamista tukeva vuosikatetavoite on talouden tasapainottamis- ja tuottavuus ohjelmassa asetettu 270 milj. euroon (vuoden 2020 taso). Vaikka tulos ja vuosikate ovat muuhun kuntakenttään nähden kohtuulliset, ovat ne kuitenkin riittämättömät investointitasoon nähden. Vuonna 2016 kaupungin investointeja toteutettiin 286 milj. eurolla. Ylijäämäinen tulos ei riittänyt kattamaan palvelutarpeen kasvun vaatimien investointien rahoitusta. Kaupungin lainakanta (pl. konsernitili) kasvoi edelleen 210 milj. eurolla euroon / asukas 5. Henkilöstö Kaupungin henkilöstömäärä oli vuoden 2016 lopussa yhteensä Henkilöstömäärä laski edellis-vuodesta noin 230:llä johtuen kaupungin ruokapalvelutoimintojen yhtiöittämisestä Espoo Catering Oy:ksi alkaen. Vertailukelpoinen henkilöstömäärän kasvu on noin 250. Henkilöstö

4 Valtuusto Sivu 4 / 4 kasvoi pääasiassa määräaikaisilla työntekijöillä mm. turvapaikanhakijoiden palvelujen resursoinnista, Espoon sairaalan ja Elä ja Asu palvelujen käynnistymisestä sekä lapsi- ja oppilasmäärän kasvusta johtuen. Palkkakulut kasvoivat 2,8 prosentilla ja henkilöstöpalvelujen ostot 10,6 prosentilla. 6. Investoinnit Kaupungin bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 286 milj. euroa, joka alitti muutetun talousarvion 115 milj. eurolla. Rahoitusosuudet huomioon ottaen kaupungin nettoinvestoinnit ovat yhteensä 256 milj. euroa, laskua edellisvuodesta 58 milj. euroa. Merkittävimmät poikkeamat investointiosassa oli aineettomassa omaisuudessa Länsimetron valtionavustuksissa metroyhtiölle, jotka kanavoidaan kaupungin investointien kautta (läpilaskutusperiaatteella). Valtionosuuksia kirjattiin vuodelle 2016 noin 52 milj. euroa vähemmän kuin talousarviossa oli varauduttu. Metron I-osan valtionosuuskatto on saavutettu ja II-vaiheen rakentaminen on edennyt hitaammin kuin Länsimetro Oy on talousarviovaiheessa olettanut ja valtionosuuksia siirtyi tältä osin maksettavaksi seuraavina vuosina. Uudisrakentamisen hankeryhmän määrärahat alittuivat 20 milj. eurolla, kun toimitilahankkeita siirtyi uudelleen suunniteltavaksi mm. liian kalliiden rakentamisratkaisujen vuoksi. 7. Lainat Talousarviossa varatusta 344 milj. euron lainanottovaltuudesta käytettiin 270 milj. euroa. Lainanottovaltuutta ei ollut tarpeen käyttää kokonaan, eikä rahastoja tarpeen purkaa mm. kunnallisveron oikaisutilityksistä sekä investointiohjelman 115 milj. euron alituksesta johtuen. Kaupungin lainakanta vuoden 2016 lopussa oli n. 857 milj. euroa ja asukasta kohden euroa. Tilinpäätöksen lainakanta sisältää kaupungin pitkäaikaisen lainamäärän lisäksi mm. konsernitilin saldon tilinpäätöshetkellä. Konsernitilin saldo vaihtelee vuoden mittaan tytäryhtiöiden nostamien lainojen ja investointien toteutumisen tahdissa. Lainakanta ilman konsernitilin saldoa oli 714 milj. euroa. Lisäksi suuria investointihankkeita toteutettiin kaupungin tytäryhtiöiden kautta, joka kasvatti konsernin lainakantaa 464 milj. eurolla euroon / asukas. Konsernin lainkanta vuoden lopussa oli 3,2 miljardia euroa. 8. Espoo-tarinan tulostavoitteiden toteutuminen Espoo-tarinan vuoden 2016 tulostavoitteet toteutuivat pääasiassa hyvin. Vuodelle 2016 sitovia tulostavoitteita oli asetettu 36, joista 27 tulostavoitetta toteutui ja 9 osalta tulostavoite ei täysin toteutunut. Tulostavoitteiden lisäksi toimialat olivat asettaneet tavoitteita, jotka eivät olleet valtuustoon nähden sitovia. Niiden toteutumisen eteneminen on raportoitu lauta- ja johtokunnille. Tulostavoitteet toteutuivat kokonaisuutena hyvin ja niiden tarkempi erittely on tilinpäätöksessä.

5 Valtuusto Sivu 5 / 5 9. Konsernitilinpäätös Espoo konsernirakenne muuttui vuoden 2016 aikana, merkittävimpiä muutoksia olivat mm. Espoo Catering liikelaitoksen muuttaminen kaupungin 100 %:sti omistamaksi yhtiöksi, Kiinteistö Oy Espoon keskuskeittiön perustaminen rakennuttamaan ja omistamaan Espoon keskuskeittiön, Tapiolan Urheilutalon koko osakekannan lunastaminen kaupungille, jolloin omistusosuus nousi 94 %:sta 100 %:in. Lisäksi Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian osalta on aloitettu valmistelut yhtiöittämisvelvollisuuden toteuttamiseksi työvoimapoliittisen koulutuksen osalta siten, että koulutuksen järjestää kuntayhtymän omistama osakeyhtiö Omnia Koulutus Oy. Konsernin toimintakate oli milj. euroa eli 16 milj. euroa heikompi kuin vuotta aikaisemmin. Vuosikate oli 297 milj. euroa eli 52 milj. euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vuosikate asukasta kohden oli euroa. Tilikauden ylijäämä oli 72 milj. euroa eli 8 milj. euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kaupunkikonsernin bruttoinvestoinnit olivat 726 milj. euroa. Eniten bruttoinvestointeja kaupunkikonsernin tytäryhteisöistä toteuttivat Länsimetro Oy 251 milj. euroa, Espoon Asunnot Oy 41 milj. euroa ja KOy Espoon Sairaala 63 milj. euroa. Konsernin lainakanta oli vuoden 2016 lopussa noin milj. euroa ja se kasvoi vuodessa 489 milj. euroa. Oikaistu lainakanta (Espoon Asunnot Oy:n, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän lainat sekä Länsimetro Oy:n lainoista Helsingin osuus on vähennettynä) oli milj. euroa eli 464 milj. euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Oikaistu lainakanta asukasta kohden oli euroa, kun se vuotta aikaisemmin oli euroa. 10. Mahdolliset tarkistukset Tarkastuksessa mahdollisesti esiin nousevien tilipäätöksen tarkistusten tekemiseksi esitetään, että konserniesikunta oikeutetaan tekemään teknisiä tarkistukset tilinpäätökseen. Mahdolliset tarkistukset eivät voi muuttaa tilikauden tulosta tai päätöksessä esitettyä tilikauden tuloksen käsittelyä. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 allekirjoittaa Espoon kaupungin vuoden 2016 tilinpäätöksen ja toimittaa sen tilintarkastajille tarkastettavaksi,

6 Valtuusto Sivu 6 / 6 2 saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan käsittelyn jälkeen edelleen valtuustolle käsiteltäväksi, 3 oikeuttaa konserniesikunnan tekemään tilinpäätökseen mahdolliset tekniset tarkistukset. Lisäksi kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto päättää vuoden 2016 tuloksen käsittelystä seuraavaa: - Tilapalvelut-liikelaitos vähentää poistoeroa ,70 euroa. - Peruskaupunki lisää poistoeroa ,67 euroa. - Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston ylijäämä ,31 euroa lisätään rahaston edellisten tilikausien Summa sisältyy kaupungin - Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston ylijäämä ,51 euroa lisätään rahaston edellisten tilikausien Summa sisältyy kaupungin - Peruspalvelujen kehittämisrahaston vuoden ylijäämä ,71 lisätään edellisten kausien Summa sisältyy kaupungin - Sosiaalisen luototuksen rahaston alijäämä ,71 euroa vähennetään rahastopääomasta. Summa sisältyy kaupungin - Vahinkorahaston ylijäämä ,59 euroa lisätään rahaston edellisten tilikausien Summa sisältyy kaupungin - Kaupungin tilikauden ylijäämä ,44 lisätään oman pääoman edellisten tilikausien Käsittely Päätös Asia käsiteltiin pykälän 91 jälkeen. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

7 Valtuusto Sivu 7 / 7