KOIVUSAAREN OSAYLEISKAAVA-ALUE

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto KOIVUSREN OSYLEISKV-LUE Sedimentin kunnostusperiaatteet P12375P

2 FCG Finnish Consulting Group Oy Sedimentin kunnostusperiaatteet I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDNTO KOHTEEN KUVUS Sijainti Omistus- ja hallintasuhteet Rajaukset ja koko Toimintahistoria ja nykyinen käyttö Tuleva maankäyttö HITT-INETUTKIMUKSET Tehdyt tutkimukset Tutkimustulokset: sedimentti Sedimenttityyppi Pohjadynamiikka Yhteenveto tutkimustuloksista SEDIMENTIN PILNTUNEISUUDEN J KUNNOSTUSTRPEEN RVIOINTI Lähtökohdat Haitta-ainepitoisuuksien tarkastelu Läjityskriteeritason 2 ylitykset Läjityskriteeritason 1 ylitykset Löyhän haitta-ainepitoisen sedimentin määrä Kunnostustarve KUNNOSTUKSEN TOTEUTUS Kunnostusmenetelmän valinta Täydentävät tutkimukset ja lausunnot Työmenetelmät Ruoppaustyöt Täyttötyöt Ympäristövaikutusten lieventäminen YHTEENVETO... 9 LÄHDELUETTELO LIITTEET: Liite 1 Osayleiskaavaluonnos Liite 2 nalyysitulosten yhteenvetotaulukot Täytettävät merialueet ja löyhän haitta-ainepitoisen sedimentin ker- PIIRUSTUKSET: YMP.P12375_2 rospaksuus.

3 FCG Finnish Consulting Group Oy Sedimentin kunnostusperiaatteet 1 HELSINGIN KUPUNKI, KUPUNKISUUNNITTELUVIRSTO KOIVUSREN OSYLEISKV-LUE SEDIMENTIN KUNNOSTUSPERITTEET 1 JOHDNTO FCG Finnish Consulting Group Oy (FCG) on Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston toimeksiannosta tehnyt Helsingin Koivusaaren alueelle selvityksen sedimentin soveltuvimmista kunnostusperiaatteista. Kohteeseen on aiemmin vuosina 2003 ja 2008 tehty sedimenttitutkimukset, joiden pohjalta sopivaa käsittelytapaa on arvioitu. Työssä on otettu huomioon sedimenttien läjityskelpoisuutta ja maaperän pilaantuneisuutta koskevat ohjearvot sekä alueen tuleva maankäyttö. lueelle on valmisteilla osayleiskaava jonka mukaan valtaosa alueesta tulee asuinkäyttöön. Olemassa oleva maaperän pilaantuneisuuden tutkimusaineisto vuodelta 2000 on käsitelty uudelleen valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti ottaen huomioon osayleiskaavaluonnoksen mukainen maankäyttömuoto. Maaperäselvitys on raportoitu erikseen. 2 KOHTEEN KUVUS 2.1 Sijainti 2.2 Omistus- ja hallintasuhteet 2.3 Rajaukset ja koko Hankkeen nimi: Koivusaari FCG:n projektinumero: P12375P003 Peruskarttalehden numero: Kohteen koordinaatit (KKJ, yht.): p: , i: Toimenpidealue ulottuu maksimissaan noin 200 m:n etäisyydelle saaren rannasta. Kohde sijaitsee Lauttasaaren länsipuolella, lähellä Helsingin ja Espoon rajaa. Tarkasteltava alue käsittää Koivusaaren lähimerialueen. Kohteen sijainti on esitetty kuvassa 1. lueen omistaa lähes kokonaan Helsingin kaupunki ja se on osin vuokrattu venekerhojen käyttöön. Tutkitun nykyisen rantavyöhykkeen pituus on yhteensä noin m ja pintaala noin 25 ha. Kovan eroosiopohjan vuoksi vuonna 2008 tehdyssä tutkimuksessa ei saatu otettua sedimenttinäytteitä noin 5 ha:n alueelta. lueen sijaintikartta on kuvassa 1. Tutkimuspisteet on esitetty piirustuksessa YMP.P12375_2.

4 FCG Finnish Consulting Group Oy Sedimentin kunnostusperiaatteet 2 Kuva 1. lueen sijainti. 2.4 Toimintahistoria ja nykyinen käyttö 2.5 Tuleva maankäyttö lueella on ollut kaksi saarta: Koivusaari ja Leppäsaari. Saarten välistä vesialuetta on täytetty monessa vaiheessa. Lauttasaaren, Koivusaaren, Hanasaaren, Karhusaaren ja mantereen välinen Jorvaksentie valmistui liikennöitäväksi Tie levennettiin Länsiväyläksi 1960-luvun puolivälissä. Länsiväylän eteläpuolella on alueita, joita on käytetty epävirallisena kaatopaikkana. Koivusaaren pohjoisosa on lähes luonnontilaista. lueella on kesämökki ja tiilinen edustuskäytössä oleva omakotitalo. Nykyisen Koivusaaren pinta-alasta (10 ha) suurin osa on täyttömaata. Koivusaaren ja Vaskilahden alueella toimii nykyisin kolme venekerhoa. Venepaikkoja on yhteensä noin 400. Talvella huomattava osa Koivusaarta toimii veneiden talvisäilytys-alueena. Saarella sijaitsevat rakennukset liittyvät enimmäkseen veneilytoimintaan. Koivusaaren alueelle on valmisteilla osayleiskaava. Osayleiskaavaluonnoksen mukaan alueelle tulee asutusta, palvelujen alueita, työpaikka-alueita, viheralueita sekä liikennealueita. Osayleiskaavaluonnos on esitetty liitteessä 1. Havainnekuva osayleiskaavaluonnoksesta on kuvassa 2.

5 FCG Finnish Consulting Group Oy Sedimentin kunnostusperiaatteet 3 Kuva 2. Osayleiskaavaluonnoksen havainnekuva. 3 HITT-INETUTKIMUKSET 3.1 Tehdyt tutkimukset Kohteessa on Helsingin kaupungin toimeksiannosta tehty kaksi sedimenttitutkimusta. Tutkimustulokset on esitetty kokonaisuudessaan raporteissa: utio, Liisa TBT- ja raskasmetallikartoitus telakoiden ja venesatamien edustoilta Helsingissä vuonna Helsingin kaupungin Ympäristökeskuksen monisteita 2/2004, Helsinki. FCG Finnish Consulting Group Oy. Helsingin kaupunki, Kaupunkisuunnitteluvirasto. Koivusaaren sedimenttitutkimukset. Tutkimusraportti. 100-D2346, Kohteen maaperän pilaantuneisuustutkimukset on raportoitu selvitykseen: FCG Finnish Consulting Group Oy. Helsingin kaupunki, Kaupunkisuunnitteluvirasto. Koivusaari. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi. 100-P12375P002,

6 FCG Finnish Consulting Group Oy Sedimentin kunnostusperiaatteet Tutkimustulokset: sedimentti Sedimenttityyppi Pohjadynamiikka Yhteenveto tutkimustuloksista Vuoden 2003 sedimenttitutkimuksissa Koivusaaren venesataman edustalta otettiin neljä sedimenttinäytettä kahdesta pisteestä (Koivusaari 1 ja Koivusaari 2). Näytteistä tutkittiin raskasmetallit (Hg, s, Cd, Co, Cr, Cu, Ni, Pb, Sn, v, Zn), TBT- ja TPhT-pitoisuudet. Vuoden 2008 sedimenttitutkimukset tehtiin Tutkimusalueelta otettiin näytteitä 12 pisteestä (S1 S8 ja S12 S15). Näytepisteistä S9 S11 ei saatu sedimenttinäytteitä. Näytteistä tutkittiin organotinayhdisteet (MBT, DBT, TBT, TPhT), öljyhiilivedyt, PH-yhdisteet, PCB-yhdisteet, metallit (Hg, s, Cd, Co, Cr, Cu, Ni, Pb, Zn) sekä hehkutushäviö ja savespitoisuus. Näytepisteiden sijainnit ja koordinaatit on esitetty tutkimuspistekartassa YMP.P12375_2. lueen sedimenttityyppi on määritelty FCG:n tekemien tutkimuksien perusteella. Sedimentin pintakerros (0 20 cm) tutkimusalueella oli näytepisteissä S1 - S8, S12 - S15 savea, liejusavea tai saviliejua. Pintakerroksen alla on hiekkainen, kova pohja. Tutkimuspisteistä S9 - S11 ei kivisen pohjan vuoksi saatu näytteitä. Vedensyvyys vaihteli tutkituissa pisteissä välillä 1,2-4,5 m meriveden korkeudella + 49 cm. Tutkimusalueelta avautuu vesialueita siten, että tuulen vapaasti vedenpintaa pitkin kulkeman matkan painotettu keskiarvo on enimmillään noin 1,0 km, jolloin aaltojen toiminta yksin riittää aiheuttamaan sedimentin kulkeutumista noin 2 m:n vedensyvyydessä. Lisäksi virtaukset voivat aiheuttaa kulkeutumista syvemmillä pohjan alueilla. Virtauksia on mm. siltakapeikoiden kohdilla. Pienvenesatamia ja väyliä on ruopattu. Tutkimusalueen pohjatyyppi on sedimentin kerrosjärjestyksen perusteella alueen eteläosassa lähinnä eroosiopohjaa. Eroosiopohjalle ei tapahdu hiekkaa hienomman aineksen pysyvää kerrostumista. Keski- ja pohjoisosissa esiintyy myös transportaatiopohjaa, jolla eroosiopinnan päälle on kertynyt ohut kerros löyhää orgaanispitoisempaa sedimenttiä. Koivusaaren edustalta on otettu vuosien aikana yhteensä 21 sedimenttinäytettä 14 näytepisteestä. Näytteistä tutkittiin organotinayhdisteiden, raskasmetallien, arseenin, öljyhiilivetyjen, PH- ja PCB-yhdisteiden pitoisuuksia. Sedimentissä todettuja pitoisuuksia on verrattu merisedimenttien mereenläjityskelpoisuuden arviointia varten kehitettyihin ns. läjityskriteereihin. Vuoden 2003 tutkimuksissa todettiin näytepisteessä Koivusaari 1 syvyydellä 0 5 cm TBT pitoisuudeksi 175 µg/kg ja kadmiumin 0,6 mg/kg. Syvyydellä 5-10 cm todettiin seuraavat haitta-ainepitoisuudet: TBT 340 µg/kg, elohopea 0,14 mg/kg ja kadmium 0,7 mg/kg. Näytteessä Koivusaari 2 todettiin TBTpitoisuudet 120 µg/kg (0-5 cm) ja 455 µg/kg (5-10 cm).

7 FCG Finnish Consulting Group Oy Sedimentin kunnostusperiaatteet 5 Koivusaaren pohjasedimentissä marraskuussa 2008 todetut fysikaaliset ominaisuudet, normalisoidut PCB-yhdisteiden, metallien pitoisuudet, PH-yhdisteiden, mineraaliöljyn ja TBT:n pitoisuudet on esitetty liitteen 2 taulukoissa. Sedimentin orgaanisen aineksen määrä ja savespitoisuus ovat vähäisiä mikä vähentää haitta-aineiden pidättymistä sedimenttiin, ja aiheuttaa normalisoinnissa huomattavan pitoisuusarvojen suurenemisen. Todetut laatukriteeritasojen ylitykset on esitetty piirustuksessa YMP.P12375_2. nalyysien yhteenvetotaulukot on esitetty liitteessä 2. 4 SEDIMENTIN PILNTUNEISUUDEN J KUNNOSTUSTRPEEN RVIOINTI 4.1 Lähtökohdat lustavassa kunnostussuunnittelussa arvioidaan sedimentin pilaantuneisuuden merkitystä alueen rakentamiselle etenkin suunnitelluilla täyttö- ja ruoppausalueilta sekä arvioidaan ruopattavien massojen läjityskelpoisuutta ja sijoituskustannuksia. Sedimentissä todettuja pitoisuuksia on tässä verrattu merisedimenttien mereenläjityskelpoisuuden arviointia varten asetettuihin ns. läjityskriteereihin (Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohje, Ympäristöministeriö ). Em. kriteerit on esitetty yhteenvetotaulukoissa liitteessä 2. On huomattava, että yksinomaan in situ -sedimentin pilaantuneisuuden arviointia koskevia ohjearvoja ei ole olemassa. Ns. PIM-asetuksen (VNa 214/2007) mukaiset ohjearvot eivät koske sedimenttiä vaan pilaantunutta maa-ainesta (vrt. PIM-asetuksen 1 ). Ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjityskriteerit taas koskevat ensisijaisesti läjityskelpoisuuden arviointia meriympäristössä. Sama problematiikka koskee myös sedimentin puhdistustarpeen arviointia, josta ei myöskään ole muodostunut vakiintunutta hallintokäytäntöä eikä säännöstöä. Pilaantuneen maan ja sedimentin off-site sijoittamista säätelee lisäksi kaatopaikkakelpoisuuslainsäädäntö. Ennen läjityskriteeritasoihin vertaamista sedimentissä todetut pitoisuudet normalisoitiin Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaisesti. Orgaanisten yhdisteiden normalisointi tapahtuu kaavan C korjattu = C mitattu (kuiva-ainesta kohden) * 10 / orgaaninen aines (% hehkutushäviönä). Hehkutushäviö voi tässä vaihdella välillä 2-30 %, paitsi PH-yhdisteillä välillä %. Metalleille käytetään em. oppaassa ilmoitettua kaavaa ja metallikohtaisia korjauskertoimia. Ruoppausmassojen laatukriteerien perusteella ruoppausmassan läjityskelpoisuus luokitellaan seuraavasti: 1) Haitaton ruoppausmassa eli haitta-ainepitoisuuksiltaan alemman tason (taso 1) alittava ruoppausmassa, josta aiheutuvia haittoja voidaan yleisesti pitää kemiallisen laadun puolesta meriympäristölle merkityksettöminä. Ruoppausmassa on mereen läjityskelpoista. 2) Mahdollisesti pilaantunut ruoppausmassa, jonka haitta-ainepitoisuudet asettuvat tasojen 1 ja 2 väliin (ns. harmaalle alueelle ). Mahdollisesti pilaantuneen sedimentin läjityskelpoisuus on arvioitava tapauskohtaisesti. 3) Pilaantunut ruoppausmassa eli haitta-ainepitoisuuksiltaan ylemmän tason (taso 2) ylittävä ruoppausmassa, jota pidetään haitallisuuden takia

8 FCG Finnish Consulting Group Oy Sedimentin kunnostusperiaatteet 6 pääsääntöisesti mereen läjityskelvottomana (voidaan sijoittaa mereen, jos maalle sijoittamisen vaihtoehto on ympäristön kannalta huonompi ratkaisu). Mikäli toimintahistorian perusteella on oletettavissa, että ruoppausmassa voi olla pilaantunut haitta-aineella, jolle ei ole määritetty laatukriteeriä, tulee sen läjityskelpoisuus selvittää ja arvioida tapauskohtaisesti. 4.2 Haitta-ainepitoisuuksien tarkastelu Läjityskriteeritason 2 ylitykset Läjityskriteeritason 1 ylitykset Ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeen ( ) mukaisesti arvioituna tutkimuksissa todettu TBT-pitoisuus ylitti läjityskriteeritason 2 pisteissä Koivusaari 1, Koivusaari 2 ja S8/0 m. PH-yhdisteistä bentso(a)- antraseenin pitoisuus ylitti tason 2 näytteessä S8/0 - m. PCB-yhdisteiden tai raskasmetallien pitoisuuksia ei todettu läjityskriteeritason 2 ylittävinä pitoisuuksina Ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeen ( ) mukaisesti arvioituna tutkimuksissa todettiin raskasmetalli-, organotinayhdiste- sekä PH- ja PCB-yhdisteiden pitoisuuksia läjityskriteeritason 1 ylittävinä pitoisuuksina. Yhden tai useamman PH-yhdisteen läjityskriteeritason 1 ylityksiä todettiin tutkimuspisteiden S2/0- m ja S3/0-0,5 m sedimenttinäytteissä sekä tutkimuspisteiden S6-S8 ja S12-S15 pintanäytteissä syvyydellä 0 - m. Tutkimuspisteissä S1, S4 ja S5 ei todettu yhdenkään PH-yhdisteen läjityskriteeritason 1 ylityksiä. Yhden tai useamman raskasmetallin (Cd, Cr, Cu, Hg, Ni, Pb ja/tai Zn) läjityskriteeritason 1 ylityksiä todettiin pintanäytteissä (noin 0 - m) S2, S3, S8, S12, S14 ja S15 sekä näytteessä S3/-0,5 m. Yhden tai useamman PCB-yhdisteen (IUPC 28, 52, 101, 118, 138, 153 ja/tai 180) pitoisuuden todettiin ylittävän läjityskriteeritason 1 kaikissa tutkituissa näytteissä lukuun ottamatta S1/0- m, S2/0-0,8 m, S4/-0,5 m, S5/- 0,5 m, S6/0- m ja S7/0- m. Mineraaliöljyn ja arseenin osalta läjityskriteeritaso 1 ei ylittynyt yhdessäkään tutkimuspisteessä. Raskasmetallipitoisuudet ovat pääosin pienempiä tai samaa luokkaa kuin Suomen rannikkovesien taustapitoisuuksiksi ilmoitetut arvot. Sedimentin haitta-ainepitoisuuksien arvioidaan kohonneen pitkän ajan kuluessa hajakuormituksesta sekä vesiliikenteen aiheuttamasta kuormituksesta johtuen. 4.3 Löyhän haitta-ainepitoisen sedimentin määrä Koivusaaren alueella on arvioitu olevan läjityskriteeritason 2 ylittävää sedimenttiä noin m 3 ktr. (2 000 m 3 ktr. S8 alue ja m 3 ktr. Koivusaari 1 ja 2 alueet), kun löyhän haitta-ainepitoisen kerroksen paksuudeksi on arvioitu kairausten perusteella keskimäärin 0,175 m ja alaksi noin m 2. Sedimentissä on todettu organotinayhdisteitä ja PH-yhdisteistä bentso(a)antraseenia läjityskriteeritason 2 ylittävinä pitoisuuksina sekä raskasmetalli-, organotinayhdiste- sekä PH- ja PCB-yhdisteiden pitoisuuksia läjityskri-

9 FCG Finnish Consulting Group Oy Sedimentin kunnostusperiaatteet Kunnostustarve teeritason 1 ylittävinä pitoisuuksina. Läjityskriteeritason 2 ylittävät sedimentit arvioidaan mereenläjityskelvottomiksi. Muilta osin löyhät pintasedimentit sijoittuvat pitoisuuksiltaan läjityskriteeritason 1 ja 2 väliin, joita on arvioitu olevan noin m 3 ktr noin 20 ha alueella. Koivusaaren alueelle on valmisteilla osayleiskaava. Suunnitellun rakentamisen yhteydessä alueen sedimenttejä on suunniteltu ruopattavaksi karkeasti arvioiden noin m 2 alueelta. lueen rakentamisen yhteydessä tulee hallita haitta-ainepitoisesta sedimentistä aiheutuvat riskit. 5 KUNNOSTUKSEN TOTEUTUS 5.1 Kunnostusmenetelmän valinta Kunnostusmenetelmän valintaa varten kohteesta on tehty kustannushyötytarkastelu: FCG Finnish Consulting Group Oy. Helsingin kaupunki, Kaupunkisuunnitteluvirasto., Helsinki. Kunnostusmenetelmien kustannus-hyötytarkastelu P12375P Parhaiten vertailussa menestyivät stabilointi on-site, geotuubikäsittely on-site ja eristäminen louhepenkereen sisään in situ, joiden kustannus/hyöty-suhde on alhaisin. Tilaajan kanssa pidettiin kokous, jossa rto Itkonen esitteli sedimentin kunnostustarvetta ja -vaihtoehtoja. Tilaaja hyväksyi ajatuksen eristämisestä louhepenkereen sisään suunnittelun lähtökohdaksi. Eristämistä voidaan tehdä kuitenkin vain osalle massoista, sillä paksut savikot (arviolta 50 % pinta-alasta) täytyy joka tapauksessa ruopata, mikä tarkoittaa myös tätä edeltävää löyhän haitta-ainepitoisen sedimentin ruoppausta. 5.2 Täydentävät tutkimukset ja lausunnot Sedimenttien pilaantuneisuuden osalta ei arvioida olevan tarvetta lisätutkimuksille tässä suunnitteluvaiheessa. Off-site vastaanottopaikat tulisi kilpailuttaa varhaisessa vaiheessa suunnittelua jotta saataisiin realistinen käsitys siitä kannattaako tutkia myös massojen on-site sijoitusta. Kahdelle - kolmelle valitulle sedimentin käsittelymenetelmälle (kuivatus, stabilointi ja flokkaus) on hyvä tehdä tarkempaa teknistä tarkastelua ennen kunnostuksen yleissuunnittelua. On-site käsittely- ja loppusijoituspaikat tulisi selvittää. Em. lisäselvityksien perusteella tarkennettuja kustannusarvioita tulisi verrata vastaanottopaikkaselvityksen perusteella saataviin tarkennettuihin kustannuksiin off-site vastaanotosta. On-site käsittelymenetelmistä priorisoidaan kustannus-hyötytarkastelun perusteella geotuubikäsittely, stabilointi ja eristäminen louhepenkereen sisään. Geotuubikäsittelyn toteutuskelpoisuus, säkkien mitoitus ja seoskemikaalien tarve tulisi varmistaa ns. hanging bag-testauksella. Stabiloinnin tapauksessa

10 FCG Finnish Consulting Group Oy Sedimentin kunnostusperiaatteet Työmenetelmät Ruoppaustyöt Täyttötyöt lisäselvitys tarkoittaisi sideainereseptin määrittämistä ja ruoppaus/vedenerotustavan optimointia. Louhepenkereen sisään eristäminen edellyttää riskinarviointia sekä työmenetelmien ja -järjestyksen optimointia estämään haitta-aineiden kulkeutuminen läjityksen yhteydessä. Kohteen sedimentin kunnostuksessa käytettäviä työmenetelmiä on kuvattu seuraavassa suunnitelmassa, jota on referoitu alla: FCG Finnish Consulting Group Oy. Helsingin kaupunki, Kaupunkisuunnitteluvirasto. Koivusaari, Helsinki. Pohjarakenne- ja rantarakennesuunnitelma P12375P Ennen muiden pehmeiden maakerrosten poistoa tulee poistaa löyhät haittaainepitoiset sedimentit ruopattavien alueiden pinnalta. Poistettavan pintakerroksen kerrospaksuus on noin -0,5 m. Pintakerroksen poistaminen tehdään sitä varten suunnitellulla kuokka- tai krapikauharuoppaajan kauhalla. Tarkemmin työmenetelmät ja toimenpiteet tulevat käsiteltäväksi sedimentti- ja yleisruoppauksen ympäristölupia haettaessa. Pintasedimentit tulee läjittää maihin joko luvallisille vastaanottopaikoille tai hakea niille erillinen ympäristölupa muualle sijoitettaessa. Yhtenä mahdollisuutena ehdotetaan harkittavaksi sedimentin jättämistä erillisenä haettavan sijoitusluvan perusteella paikoilleen niiltä osin, kun pehmeä maakerros on niin ohut, ettei geoteknisessä mielessä kerroksen poistaminen ole välttämätöntä. Tämän ratkaisun edellytyksenä on teknisesti kelvolliselle ratkaisulle saatava ympäristölupa, jossa haitta-ainepitoisen sedimentin leviämisen estämiseksi on esitetty toimenpiteet ja menetelmät. Täyttöpenkereiden alta ruopataan savi pois kitkamaahan tai kallioon saakka niiltä osin, kun saven paksuus ylittää 2 metriä. Saven poisto tehdään kaivamalla syrjäytynyt savi pois täytettävän penkereen edestä. Vaihtoehtoisesti voidaan savi poistaa ennakkoon täytettäviltä alueilta, jolloin ruoppaus ja täyttö eivät ole ajallisesti riippuvaisia toisistaan. Savi poistetaan täyttöpenkereiden ulkoluiskien rajaamalta alueelta. Länsiväylän eteläpuolisten alueiden täyttö tulee tehdä siten, että tehdään ensin reunapenger ja sitten täytetään sisäosat. Reunapenkereiden merenpuoleisissa osissa on suositeltavaa käyttää aaltojen aiheuttaman eroosion vähentämiseksi tunnelilouhetta karkeampaa louhetta, ellei eroosiosuojausta rakenneta yhdessä täytön kanssa. Pohjoispuoleisilla, suojaisemmilla paikoilla voidaan käyttää myös pengertämistä rintamana maalta poispäin. Täyttö on suositeltavaa tehdä heti riittävän korkeana, pinta +3 +4, jotta penger tiivistyy riittävästi täytön painosta jo täyttövaiheessa. lueen ympärillä käytetään täyttövaiheessa silttiverhoa, kts. kappale Täytön reunapenkereen kohdalle asennetaan pitkä alueen ympäri ylettyvä verho, jonka alahelma lasketaan pohjaan noin 10 metriä luiskan helman sisäpuolelle. Seuraavaksi tehdään helmapenger lopullisen penkereen ulkoreunaan. Penger tehdään matalana, 1-2 metriä korkeana, tarkoituksena lukita suodatinkangas ulkoreunastaan. Sitä mukaan, kun helma on painotettu, vede-

11 FCG Finnish Consulting Group Oy Sedimentin kunnostusperiaatteet 9 tään yläreuna reunapenkereen sisäpuolelle ja oikaistaan sisäpuolelle. Tämä reunakangas tehdään niin laajana kuin se pystytään hallitsemaan, esimerkiksi 25 metrin korkuisena. Muun alueen päälle asennetaan samaan tapaan suodatinkangas limittämällä noin viisi metriä. Varsinainen täyttö tehdään rakentamalla reunapenger täyttöalueen ympäri ja suunnittelemalla täyttöjärjestys kunkin alueen muodon ja rakennusten sijoittelun vaatimalla tavalla Ympäristövaikutusten lieventäminen Haitta-aineiden kulkeutumista ruopattaessa pyritään estämään rakentamalla ruoppauksen ympärille niin sanottu silttiverho. Silttiverho on alahelmasta painotettu ketjun tai muun teräspainon avulla pohjaan, ja yläreunasta tehty kelluvaksi putkiponttonien tai muiden kevennettyjen rakenteiden avulla. Kun silttiverho on tehty ja asennettu asiallisesti, ovat suurimmat riskit haitta-aineiden kulkeutumiseksi silttiverhon rikkoutuminen, huuhtoutuminen silttiverhon yli kovassa merenkäynnissä ja esimerkiksi ruoppausvaiheessa läjitysalueelle tapahtuva liikenne silttiverhoon tehdystä avattavasta aukosta. Koska sedimenttien haitta-aineita kulkeutuu ruopattaessa alueen ulkopuolelle joka tapauksessa, työmaajärjestelyiden ja sääolojen vaihdellessa, on kustannusmielessä syytä tarkastella mahdollisuutta jättää sedimenttikerros koskemattomana täyttöjen alle, mikäli sen poistamiseen ei ole geoteknistä syytä. Sedimentin poistamatta jättämistä tukee lisäksi se että Helsingin edustan pintasedimenttien tiedetään olevan yleisesti pilaantuneisuudeltaan samaa luokkaa kuin Koivusaaren edustalla. Pitoisuudet eivät ylitä VNa 214/2007:n mukaisia alempia ohjearvotasoja, joten riskiä uudelle maankäytölle ei arvioida aiheutuvan. Sedimentit voidaan jättää penkereen alle niillä alueilla, joissa penkereen alle jäävillä pehmeillä maa-aineksilla ei ole vaikutusta täyttöpenkereen stabiliteettiin eikä merkittävää vaikutusta penkereen painumaan. Mikäli sedimenttien eristäminen hoidetaan suunnitellusti ja huolellisesti, ei alueen ulkopuolelle kulkeutuvan sedimentin määrä ole ainakaan suurempi kuin ruopattaessa. Sen jälkeen, kun eristäminen on tehty, ei kulkeutumista alueen ulkopuolelle enää tapahdu, eikä siten alueen eliöstölle synny riskiä haitta-aineista. 6 YHTEENVETO Yhteenvetona voidaan todeta että koko tutkimusalueella esiintyy taustasta kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sedimentin pintakerroksessa. Löyhän pintasedimentin kerrospaksuus on alueella vähäinen (-0,5 m) ja alueen eteläosasta se puuttuu kokonaan. Kaikissa näytepisteissä, joissa esiintyi löyhää pintasedimenttiä, haitta-ainepitoisuudet ylittivät YM:n ruoppaus- ja läjitysohjeen läjityskriteeritason 1. Kolmessa pisteessä massojen haitta-ainepitoisuudet ylittivät läjityskriteeritason 2 (massamäärä arvolta m³ ktr.). Haittaainepitoisen pintasedimentin kokonaismäärä on arviolta m³ ktr. Maaperän alempi ohjearvotaso (VNa 214/2007) ei ylittynyt yhdessäkään näytteessä. Sedimentin pilaantuneisuudesta aiheutuvat riskit tulee hallita alueen rakentamisen yhteydessä. Kohteelle on tehty kustannus-hyötytarkastelu sedimentin käsittelymenetelmistä. Vertailussa menestyivät stabilointi on-site, geotuubikäsittely on-site ja eristäminen louhepenkereen sisään in situ. Tässä työssä on alustavasti tarkasteltu ratkaisua, jossa haitta-ainepitoinen sedimentti poistettaisiin vain niiltä alueilta, joilla on ruoppaustarve myös savikerroksen poistoon liittyen. lus-

12 FCG Finnish Consulting Group Oy Sedimentin kunnostusperiaatteet 10 tavasti tällaista aluetta on noin 50 % täytettävästä kokonaisalasta. Lopulle osalle sedimenttiä ehdotetaan eristämistä täyttöpenkereen alle. Sedimentin leviämistä voidaan täyttötöiden aikana estää silttiverhoilla ja lopullisessa täytössä rakenteellisin ratkaisuin, kuten sedimentin ja täytön rajapintaan asennettavilla eristekankailla. LÄHDELUETTELO lanko, K. & K. Järvinen, Pilaantuneen maa-alueen kunnostuksen yleissuunnitelma. Suomen ympäristökeskus, Ympäristöopas 83, 77 s. Itkonen,., Past trophic responses of boreal shield lakes and the Baltic sea to geological, climatic and anthropogenic inputs as inferred from sediment geochemistry. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja II. Osa 103. Itkonen,., Pilaantuneen sedimentin kunnostus ruoppaus ja sen vaihtoehdot. Ympäristö ja terveys (2) 2004: Järvinen, K. & S. Salonen, Pilaantuneiden maiden kunnostuskustannukset Suomessa. Suomen ympäristökeskus. Muistio numero Kunnallisteknisten töiden yleinen työselitys, KT 97, Suomen kuntaliitto. Maaperän kynnys- ja ohjearvojen määritysperusteet. Suomen ympäristö 23 / Ympäristönsuojelu, 164 s. Suomen ympäristökeskus (SYKE). Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi, Ympäristöhallinnon ohjeita 2 / Ympäristönsuojelu, 210 s. Ympäristöministeriö. Nikulainen, V. & K. Kalevi (toim.), Saastuneen maa-alueen tutkimuksen ja kunnostuksen työsuojeluopas. Suomen ympäristökeskus. Ympäristöopas 17, 83 s. Pilaantuneen maa-alueen kunnostuksen yleissuunnitelma. Päivitetty luonnos Suomen ympäristökeskus. Pilaantuneen maa-alueen tutkimuksen ja kunnostuksen työsuojeluopas, Ympäristöhallinnon ohjeita 7 / 2006, Ympäristönsuojelu, 103 s. Ympäristöministeriö. Priha, E. & I. honen, Kemialliset riskit saastuneen maa-alueen kunnostuksessa. Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto. Työsuojelujulkaisuja 14, 37 s. Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohje, Ympäristöministeriö Tuomi, P. & K. Vaajasaari, Monitoroidun luontaisen puhdistumisen (MLP) käyttö pilaantuneiden alueiden kunnostuksessa. Suomen ympäristökeskus, Suomen ympäristö 681, 60 s. U.S. EP, Contaminated sediment remediation guidance for hazardous waste sites. OSWER Draft. Vahanne, P., E. Vestola (toim.), TBT-BT manual. Organotinapitoisten sedimenttien ruoppaus ja käsittely. Menettelytapaohje. VTT. Vahanne, P., E. Vestola, U.-M. Mroueh, M. Wahlström, J. Laine-Ylijoki, T. Kaartinen, P. Eskola, M. rnold, H. Huhta, J. Sassi, K. Holm, V. Nikulainen, M. Mäenpää,. Kultamaa & T. Marjamäki, Organotinayhdisteillä pilaantuneiden sedimenttien ympäristövaikutukset ja niiden hallinta (TBTBTman). Taustaraportti. VTTR

13

14 FCG Finnish Consulting Group Oy Sedimentin kunnostusperiaatteet LIITE 1 OSYLEISKVLUONNOS

15 HELSINGIN KUPUNKI Lilla Fr ken OSYLEISKVMERKINN T J -M R YKSET DELGENERLPLNEBETECKNINGR OCH -BEST MMELSER 8 m osayleiskaava- alueen ulkopuolella oleva viiva. Linje 8 m utanf r delgeneralplaneomr dets gr ns. ESPOON KUPUNKI W Stora Fr ken Kunnan raja. Kommungr ns. Klippan HELSINGIN Kunnan nimi. Kommunens namn. V Porsta W/ lueen raja. Omr desgr ns. L nsiv yl suntoalue. Bostadsomr de. Luoteisv yl ntie Karhusaari V Liikennealueen osa, jonka yl puolelle saa sijoittaa asuntoalueen. Del av trafikomr de ver vilken f r placeras ett bostadsomr de. Karhusalmi V Katajaharjuntie P/ Palvelujen ja hallinnon alue sek asuntoalue. Omr de f r service och f rvaltning samt bostadsomr de. Hanasaari Vaskiniem en ranta LV W/LV mam LT V L nsiv yl EV EV P/C TP TP TP TP TP P/C P/ PY P/C P/C V LR LT Koivusaarenkuja Telkk P/ kuja mam L nsiv yl P/ P/C P/C Liikennealueen osa, jonka yl puolelle saa sijoittaa palvelujen ja hallinnon sek asuntoalueen. Palvelujen ja hallinnon alue sek keskustatoimintojen alue. Liikennealueen osa, jonka yl puolelle saa sijoittaa palvelujen ja hallinnon sek keskustatoimintojen alueen. Del av trafikomr de ver vilkenf r placeras service och f rvaltning samt bost der. Omr de f r service och f rvaltning samt omr de f r centrumfunktioner. Del av trafikomr de ver vilken f r placeras ett omr de f r service och f rvaltning samt centrumfunktioner. Kuttikari Sotkatie PY Julkisten palvelujen ja hallinnon alue. Omr de f r offentlig service och f rvaltning. V LV W/LV TP Ty paikka-alue. Omr de f r arbetsplatser. Vaskiniementie Puistokaari SL V Virkistysalue. Rekreationsomr de. Lokkikuja Isokaari V Liikennealueen osaa, jonka yl puolelle saa sijoittaa virkistysalueen. Del av trafikomr de ver vilken f r placeras ett rekreationsomr de. W V Nurmiluoto Kaakurinkuja LT Yleisen tien alue. Omr de f r allm n v g. LR Metroliikenteen alue. Omr de f r metrotrafik. Riihilahti Viklakuja LV Vesiliikenteen alue. Omr de f r vattentrafik. EV Suojaviheralue. Skyddsgr nomr de. Bakugrund Hakolahdentie SL Luonnonsuojelualue. Naturskyddsomr de. Tiirasaari Lounaisv yl Kyyluodontie W W / LV W / Vesialue. Venesatama-alue. Kelluvien rakennustan alue. Vattenomr de. Omr de f r sm b tshamn. Omr de f r flytande bostadsbyggnader. Gatuomr de. Katualue. L nsiulapanniemi Gr ns f r delomr de. Osa-alueen raja. Niittysaaret Ulkoilureitti Friluftsled. Katuaukio / tori. ppen plats / torg. mam Maanalainen metroliikenteen alue. Underjordiskt omr de f r metrotrafik m m

16 FCG Finnish Consulting Group Oy Sedimentin kunnostusperiaatteet LIITE 2 NLYYSITULOSTEN YHTEENVETOTULUKOT

17 Metallit ja puolimetallit 2 siakas: Helsingin kaupunki, Kaupunkisuunnitteluvirasto Kohde: Koivusaari FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Projektinumero: P12375P003 SEDIMENTTI: NORMLISOIMTTOMT PITOISUUDET näytteenotto pvm Fysikaaliset ominaisuudet Polyaromaattiset hiilivedyt PCB ja PCDD/F-yhd. TBT-yhdisteet Öljyhiilivetyjakeet ja oksygenaatit Pistetunnus Syvyys (m) Maalaji Lisätietoja Veden Vesi- Kuiva- Tiheys Hehkutus- Savespit. TOC Viitearvot s Cd Cr Cu Ni Pb Zn Hg ntraseeni senafteen senaftylee Bentso(a)a Bentso(a)p Bentso(g,h, Bentso(b,k) Dibentso(a, Fenantreen Fluorantee Fluoreeni Indeno(1,2, Kryseeni Naftaleeni Pyreeni PCB PCB PCB PCB PCB PCB PCB MBT DBT TBT TPT TBT-TPT C 10 -C 21 C 22 -C 40 C 10 -C 40 havainnot syvyys pitoisuus ainespit. (laskenn.) häviö p.-% (laskenn.) luontainen pit , ,005 i ni ntraseeni yreeni i)peryleeni fluoranteeni h)antrasee i ni 3-10 #28 #52 #101 #118 #138 #153 #180 ni c d)pyreeni Keskit. Raskaat Summa m %/FS %/FS t/m 3 %/DW kynnysarvo , , alempi ohjearvo ylempi ohjearvo ongelmajäte raja-arvo ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( µg / kg ) ( µg / kg ) ( µg / kg ) ( µg / kg ) ( µg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) Kerrospaksuus (m) S1 S2 S3 S4 S5 S6 S7 S8 S9 S10 S11 S12 S13 S14 S15 0,0 - Sa Sa, tumman harmaa 4,3 27,4 72,6 1,79 1,5 5 0,8 3, ,2 40 <0,10 <0,01 <0,01 <0,01 0,019 <0,01 0,017 0,033 <0,01 <0,01 0,027 <0,01 0,020 0,017 <0,01 0,023 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 < 5,0 < 5,0 2,6 < 5,0 < 5,0 <10 <45 <55 0,0 - Sa Sa, tumman harmaa 3,0 30,5 69,5 1,73 1,1 4,5 0,6 3, ,3 50 <0,10 <0,01 <0,01 <0,01 0,040 <0,01 0,021 0,048 <0,01 <0,01 0,049 <0,01 0,028 0,030 <0,01 0,039 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 < 5,0 < 5,0 1,9 < 5,0 < 5,0 <10 <45 <55-0,5 0,3 Sa, harmaa 3,0 26,2 73,8 1,82 0,8 17 0,5 3 0, ,2 47 <0,10 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 < 5,0 < 5,0 <1,0 < 5,0 < 5,0 <10 <45 <55 0,5-0,8 0,3 Sa, harmaa 3,0 29,3 70,7 1, ,1 0,6 3,2 0, ,4 50 <0,10 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 < 5,0 < 5,0 <1,0 < 5,0 < 5,0 <10 <45 <55 0,0 - SaLj Sa, tumman harmaa 3,3 67,2 32,8 1,23 7,2 14,1 4,1 6,7 1, <0,02 <0,02 <0, ,044 0, ,023 0, <0, ,150 <0, ,007 0,0039 0,003 <0,002 0,0048 0,0042 0,0031 < 5,0 6,7 4,8 < 5,0 < 5,0 <20 <90 <110-0,5 0,3 LjSa Sa, tumman harmaa 3,3 48,6 51,4 1,44 2,9 14,3 1,7 4,3 0, ,024 <0,01 <0,01 0,065 <0,01 0,039 0,087 <0,01 0,010 0,073 <0,01 0,056 0,047 <0,01 0,063 0,004 0,0024 0,0021 0,001 0,0033 0,0031 0,0023 < 5,0 7 4,9 < 5,0 < 5,0 <10 <45 <55 0,0 - LjSa Sa, harmaa 3,0 40,6 59,4 1,56 2,2 38,1 1,3 4, <0,10 <0,01 <0,01 <0,01 0,028 <0,01 0,019 0,037 <0,01 <0,01 0,031 <0,01 0,032 0,020 <0,01 0,027 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 0,0011 0,001 <0,001 < 5,0 < 5,0 2,7 < 5,0 < 5,0 <10 <45 <55-0,5 0,3 Sa, vaalean harmaa 3,0 48,7 51,3 1,44 3,4 60,7 1,9 5,7 0, <0,10 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 < 5,0 < 5,0 <1,0 < 5,0 < 5,0 <10 <45 <55 0,0 - Sa Sa, harmaa, hieman tummaa joukoss 2,5 25,4 74,6 1,83 1,1 4 0,6 3,7 0, ,5 33 <0,10 <0,01 <0,01 <0,01 0,027 <0,01 0,014 0,030 <0,01 <0,01 0,029 <0,01 0,018 0,018 <0,01 0,024 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 0,001 <0,001 <0,001 < 5,0 < 5,0 1,7 < 5,0 < 5,0 <10 <45 <55-0,5 0,3 Sa, harmaa 2,5 37,5 62,5 1,61 1,3 27,4 0,8 3, ,9 70 <0,10 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 < 5,0 < 5,0 <1,0 < 5,0 < 5,0 <10 <45 <55 0,0 - Sa Sa, tumman harmaa 2,7 26,0 74 1, ,6 <2,0 <0,10 7,8 7,6 4,6 5,4 22 <0,10 0,027 <0,01 <0,01 0,037 <0,01 0,016 0,040 <0,01 0,013 0,046 <0,01 0,023 0,027 <0,01 0,036 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 < 5,0 < 5,0 4,8 < 5,0 < 5,0 <10 <45 <55 0,0 - Sa Hk, hieno, vaalean ruskea 2,5 23,1 76,9 1,88 1,3 1,4 0,8 <2,0 0,1 8,7 9,5 4,6 5,1 27 <0,10 <0,01 <0,01 <0,01 0,086 0,014 0,033 0,084 <0,01 0,024 0,092 <0,01 0,054 0,053 <0,01 0,072 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 < 5,0 5,8 9, ,3 <10 <45 <55 0,0 - LjSa Sa, tumman harmaa 3,0 62,1 37,9 1,29 4,3 6,6 2,4 4,6 0, ,1 0,052 <0,02 0,032 0,580 0, ,540 0,057 0,120 0,580 <0,02 0,370 0,360 <0,02 0,470 <0,002 0,002 <0,002 <0,002 0,004 0,003 0,0032 9, <20 <90 <110 kivipohja, ei näytettä 3,2 kivipohja, ei näytettä 1,3 kivipohja, ei näytettä 2 0,0 - LjSa Sa, tumman harmaa 3 40,1 59,9 1,56 2,3 2,9 1,3 3, ,9 49 0,14 0,021 <0,01 0, ,043 0, ,024 0,061 6 <0,01 0,15 0,14 <0,01 1 <0,001 0,0011 0,0013 <0,001 0,0033 0,0023 0,0025 < 5, <5,0 17 <10 <45 <55 0,0 - Sa Sa, harmaa 3 21,5 78,5 1,91 1,2 2,6 0,7 2,8 0, ,9 6,8 8,3 34 <0,10 0,021 <0,01 0, ,044 0, ,03 0,056 6 <0,01 0,15 0,18 0,014 0,19 <0,001 <0,001 0,0011 <0,001 0,0027 0,0018 0,0017 5, ,2 23,2 <10 <45 <55 0,0 - Sa Hk 4,5 15,8 84,2 2,04 1,5 1 0,9 3 0, , <0,10 <0,01 <0,01 <0,01 0,013 <0,01 0,073 0,045 0,014 <0,01 <0,01 <0,01 0,055 0,026 0,081 0,015 <0,001 0,0025 0,0016 0,0021 0,0049 0,0038 0,0033 < 5, < 5,0 27 <10 <45 <55 0,0 - LjSa Sa, tumman harmaa 2,5 37,2 62,8 1,60 2,6 4,7 1,5 3,6 0, <0,10 <0,01 <0,01 <0,01 0,12 0,017 0,052 0,122 0,013 0,022 0,12 <0,01 0,095 0,071 <0,01 0,097 0,0017 0,0017 0,0018 <0,01 0,0034 0,0029 0,0024 < 5,0 6,7 22 < 5,0 22 <10 <45 <55 tulosten lukumäärä 17 tulosten lukumäärä [n] keskiarvo: 13 3 laskennallinen keskiarvo: , mediaani: 13 laskennallinen mediaani: minimi: 13 laskennallinen minimi: , maksimi: 13 0,3 laskennallinen maksimi: , keskihajonta: 13 keskihajonta: , Viitearvovertailu, VNa 214/2007 ja Syke opas 98/2008: tulos ylittää kynnysarvon tulos ylittää alemman ohjearvon tulos ylittää ylemmän ohjearvon tulos ylittää suuntaa-antavan ongelmajäte raja-arvon. Huomautukset: = kts. VNa 214/ = Luvuissa mukana kaikki numeeriset tulokset. Jos tulos alle detektiorajan, on laskennassa tuloksena käytetty detektiorajaa. 14. = istihavainto kosteudesta, kts. oheinen luokitus 15. = istihavainto pilaantuneisuudesta, kts. oheinen luokitus < = lle analyysimenetelmän määritysrajan. Kosteus: 0 = kuiva 1 = kostea 2 = märkä 3 = pv-tason alla istihavainnot pilaantuneisuudesta: 0 = pilaantumaton L = Luonnonmaa 1 = lievä T = Täyttömaa 2 = kohtalainen 3 = voimakas

18 siakas: Helsingin kaupunki, Kaupunkisuunnitteluvirasto Kohde: Koivusaari Projektinumero: P12375P003 näytteenotto pvm FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY SEDIMENTTI: NORMLISOIDUT PITOISUUDET Fysikaaliset ominaisuudet Metallit ja puolimetallit 2 PH-yhdisteet PCB-yhdisteet TBT Min. öljy Pistetunnus Syvyys (m) Maalaji Lisätietoja Veden Vesi- Kuiva- Tiheys Hehkutus- Savespit. TOC Viitearvot s Hg Cd Cr Cu Pb Ni Zn ntraseeni senafteeni senaftylee Bentso(a)a Bentso(a)p Bentso(g,h, Bentso(b,k) Dibentso(a, Fenantreen Fluorantee Indeno(1,2, Kryseeni Naftaleeni PCB PCB PCB PCB PCB PCB PCB C 10 -C 40 arvio havainnot syvyys pitoisuus ainespit. (laskenn.) häviö tilav.% (laskenn.) ni ntraseeni yreeni i)peryleeni fluoranteeni h)antrasee i ni 3- ni c,d)pyreeni #28 #52 #101 #118 #138 #153 #180 sum. m %/FS %/FS g/cm 3 %/DW <2,0 mm 15 0, , ,0 50 Ruoppausmassojen laatukriteeritaso ,1 0, , ,03 0,30 0,80 0-0,05 0,30 0,60 1,1 0,01 0,001 0,001 0,004 0,004 0,004 0,004 0, Ruoppausmassojen laatukriteeritaso , , ,40 3,0 8,0 2,0-0,50 3,0 6,0 11 0,10 0,030 0,030 0,030 0,030 0,030 0,030 0, Kerrospaksuus (m) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( mg / kg ) ( µg / kg ) ( mg / kg ) S1 S2 S3 S4 S5 S6 S7 S8 S9 S10 S11 S12 S13 S14 S15 0,0-0 Sa Sa, tumman harmaa 4,3 27,4 72,6 1,79 1,5 5 0,8 6 <0,10 0, <0,01 <0,01 <0,01 0,02 <0,01 0,02 0,03 <0,01 <0,01 0,03 0,02 0,02 <0,01 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 13,0 <55 0,0-0 Sa Sa, tumman harmaa 3,0 30,5 69,5 1,73 1,1 4,5 0,6 6 <0,10 0, <0,01 <0,01 <0,01 0,04 <0,01 0,02 0,05 <0,01 <0,01 0,05 0,03 0,03 <0,01 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 9,5 <55-0,5 0,30 Sa, harmaa 3,0 26,2 73,8 1,82 0,8 17 0,5 4 <0, <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <1,0 <55 0,5-0,8 0,30 Sa, harmaa 3,0 29,3 70,7 1, ,1 0,6 4 <0,10 0, <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <1,0 <55 0,0-0 SaLj Sa, tumman harmaa 3,3 67,2 32,8 1,23 7,2 14,1 4,1 8 0,3 1, <0,02 <0,02 <0,02 0 0,04 0,15 9 0,02 0, ,15 <0,02 0,010 0,005 0,004 <0,002 0,007 0,006 0,004 6,7 <110-0,5 0,30 LjSa Sa, tumman harmaa 3,3 48,6 51,4 1,44 2,9 14,3 1,7 6 0,3 0, ,02 <0,01 <0,01 0,07 <0,01 0,04 0,09 <0,01 0,01 0,07 0,06 0,05 <0,01 0,014 0,008 0,007 0,003 0,011 0,011 0,008 16,9 <55 0,0-0 LjSa Sa, harmaa 3,0 40,6 59,4 1,56 2,2 38,1 1,3 4 <0,10 0, <0,01 <0,01 <0,01 0,03 <0,01 0,02 0,04 <0,01 <0,01 0,03 0,03 0,02 <0,01 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 0,005 0,005 <0,001 12,3 <55-0,5 0,30 Sa, vaalean harmaa 3,0 48,7 51,3 1,44 3,4 60,7 1,9 4 <0,10 0, <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <1,0 <55 0,0-0 Sa Sa, harmaa, hieman tummaa joukossa 2,5 25,4 74,6 1,83 1,1 4 0,6 6 <0, <0,01 <0,01 <0,01 0,03 <0,01 0,01 0,03 <0,01 <0,01 0,03 0,02 0,02 <0,01 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 0,005 <0,001 <0,001 8,5 <55-0,5 0,30 Sa, harmaa 2,5 37,5 62,5 1,61 1,3 27,4 0,8 4 <0,10 0, <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <1,0 <55 0,0-0 Sa Sa, tumman harmaa 2,7 26,0 74 1, ,6 <2,0 <0,10 <0, ,03 <0,01 <0,01 0,04 <0,01 0,02 0,04 <0,01 0,01 0,05 0,02 0,03 <0,01 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 24,0 <55 0,0-0 Sa Hk, hieno, vaalean ruskea 2,5 23,1 76,9 1,88 1,3 1,4 0,8 <2,0 <0, <0,01 <0,01 <0,01 0,09 0,01 0,03 0,08 <0,01 0,02 0,09 0,05 0,05 <0,01 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 46,5 <55 0,0-0 LjSa Sa, tumman harmaa 3,0 62,1 37,9 1,29 4,3 6,6 2,4 7 0,1 0, ,05 <0,02 0,03 0,58 0,10 2 0,54 0,06 0,12 0,58 0,37 0,36 <0,02 <0,002 0,005 <0,002 <0,002 0,009 0,007 0, ,6 <110 kivipohja, ei näytettä 3,2 kivipohja, ei näytettä 1,3 kivipohja, ei näytettä 2 0,0-0 LjSa Sa, tumman harmaa 3 40,1 59,9 1,56 2,3 2,9 1,3 6 0, ,02 <0,01 0,01 5 0,04 0,09 2 0,02 0,06 6 0,15 0,14 <0,01 <0,001 0,005 0,006 <0,001 0,014 0,010 0,011 73,9 <55 0,0-0 Sa Sa, harmaa 3 21,5 78,5 1,91 1,2 2,6 0,7 5 <0, ,02 <0,01 0,02 7 0,04 0,09 5 0,03 0,06 6 0,15 0,18 0,01 <0,001 <0,001 0,006 <0,001 0,014 0,009 0,009 90,0 <55 0,0-0 Sa Hk 4,5 15,8 84,2 2,04 1,5 1 0,9 5 <0, <0,01 <0,01 <0,01 0,01 <0,01 0,07 0,05 0,01 <0,01 <0,01 0,06 0,03 0,08 <0,001 0,013 0,008 0,011 0,025 0,019 0, ,0 <55 0,0-0 LjSa Sa, tumman harmaa 2,5 37,2 62,8 1,60 2,6 4,7 1,5 6 <0,10 0, <0,01 <0,01 <0,01 0,12 0,02 0,05 0,12 0,01 0,02 0,12 0,10 0,07 <0,01 0,007 0,007 0,007 <0,01 0,013 0,011 0,009 84,6 <55 tulosten lukumäärä 17 tulosten lukumäärä [n] keskiarvo: 13 laskennallinen keskiarvo: mediaani: 13 laskennallinen mediaani: minimi: 13 laskennallinen minimi: maksimi: 13 0,3 laskennallinen maksimi: keskihajonta: 13 keskihajonta: Viitearvovertailu: Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohje : tulos ylittää ruoppausmassojen läjityskriteeritason 1 tulos ylittää ruoppausmassojen läjityskriteeritason 2 Huomautukset: = kts. Sedimentin ruoppaus- ja läjitysohje, YM = Luvuissa mukana kaikki numeeriset tulokset. < = lle analyysimenetelmän määritysrajan.

19 FCG Finnish Consulting Group Oy Sedimentin kunnostusperiaatteet PIIRUSTUKSET YMP.P12375_2 TÄYTETTÄVÄT MERILUEET J LÖYHÄN HITT-INEPITOISEN SEDIMENTIN KERROSPKSUUS

20 S1 S8 S9 Nykytilanne Suunniteltu rantaviiva / laituri Täytettävä merialue Sedimenttinäytepiste, Pitoisuus tason 1 ja 2 välissä Sedimenttinäytepiste, Pitoisuus yli tason 2 Ei näytettä (eroosiopohja) Löyhän haitta-ainepitoisen sedimentin arvioitu kerrospaksuus (metriä) iemmat näytepisteet: Koivusaari 1 ja 2 (Helsingin kaupunki, 2003) S2 S1 S3 0,5 S4 S5 S6 S7 S8 S14 S13 KOIVUSRI 1 S15 S12 S9 KOIVUSRI 2 S10 S m Rakennuskohde HELSINGIN KUPUNKI KOIVUSREN OSYLEISKV-LUE SEDIMENTIN KUNNOSTUSPERITTEET Piirustuksen sisältö TÄYTETTÄVÄT MERILUEET J LÖYHÄN HITT-INEPITOISEN SEDIMENTIN KERROSPKSUUS Mittakaavat 1:5000 Puutarhakatu 45 B, Turku Puh , Päiväys Pääsuunn. Hyv Suunnitteluala, työnumero ja piirustuksen numero YMP -P Tiedosto P12375_2.dwg Suunn./Piirt. rto Itkonen Tarkastaja Yhteyshenkilö rto Itkonen 2 Muutos S