Päätös Nro 66/2011/4 Dnro ESAVI/595/04.09/2010. Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 66/2011/4 Dnro ESAVI/595/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Koivusaaren metroaseman sisäänkäynnin ja ilmanvaihtokuilun edustan merialueen ruoppaus ja täyttö sekä ruoppausmassojen läjittäminen mereen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Helsinki Länsimetro Oy HAKEMUS Länsimetro Oy on Etelä-Suomen aluehallintovirastoon saapuneella hakemuksella pyytänyt lupaa Koivusaaren metroaseman sisäänkäynnin ja ilmanvaihtokuilun edustan merialueen ruoppaukseen ja täyttöön sekä ruoppausmassojen läjittämiseen mereen Helsingin kaupungissa. Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. SUUNNITELMA Suunnittelualue Ruoppaus- ja täyttöalue sijaitsee Helsingin Lauttasaaren länsipuolella olevan Vaskilahden venesatama-altaan pohjoisreunassa Lauttasaaren puolella Sotkatien varrella. Satama-altaan vesialue rajoittuu pohjoisosastaan Länsiväylän alittavaan kapeaan kanavaan ja eteläosastaan venesataman suojaksi rakennettuihin pengeraallonmurtajiin. Merialueen täyttöä on suunniteltu tehtäväksi suurimmillaan noin 30 m:n etäisyydelle nykyisestä rantaviivasta merialueelle päin. Täyttöalueen koko on noin m 2. Vesisyvyys ja vedenkorkeudet Ruoppaus- ja täyttöalue ja sitä ympäröivä vesialue sijaitsevat Helsingin kaupungin omistamalla kiinteistöllä Drumsö RN:o 1:680. Myös lähialueen kiinteistöt ovat kaupungin omistuksessa ja hallinnassa, lukuun ottamatta kiinteistöä Maantiealuetta varten RN:o 1:356, jonka hallinta on luovutettu Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Vesisyvyys ruoppaus- ja täyttöalueella on syvimmillään noin tasolla -2,5 m. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.etela@avi.fi YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9, Helsinki PL 115, Helsinki ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 2 Merivedenkorkeus on vaihdellut Helsingin mareografilla vuosien havaintojen perusteella seuraavasti: HW MHW MW MNW NW MW teor +1,51 m MW teor +0,89 m MW teor +0,01 m MW teor -0,63 m MW teor -0,92 m Veden laatu Pohja Sedimenttien laatu Veden laatua Helsingin merialueella seurataan muun muassa Helsingistä ja Espoosta mereen johdettavien käsiteltyjen jätevesien vaikutusten velvoitetarkkailuun liittyen. Lähimmät vedenlaadun tarkkailupisteet sijoittuvat Espoon alueelle Keilaniemen edustalle (havaintopaikka numero 140) sekä Hanasaaren eteläpuolelle (75). Nämä havaintopaikat sijaitsevat noin 1,5 km:n ja 2 km:n etäisyydellä ruoppausalueesta. Vedenlaatu ruoppausja täyttöalueella vastaa Helsingin sisäsaariston vedenlaatua. Ruoppaus- ja täyttöalueella tehtyjen pohjatutkimusten perusteella alueen merenpohja on pääosin silttistä savea ja siinä on myös hiekkapintaisia alueita. Savikerros on suurimmillaan noin metrin paksuinen. Savikerroksen alla on tiivis, suurimmillaan noin 2 m paksu kitkamaakerros, jonka alla on kallio. Ruoppausalueelta otettiin putkinäytteenottimella sedimenttinäytteitä kolmesta pisteestä. Sedimenttinäytteiden perusteella pohjan pintakerros on löyhää savea. Näytteenotto ulotettiin noin 30 cm:n syvyyteen tiiviisiin savi- ja hiekkakerroksiin, joista näytettä ei enää saatu. Sedimenttinäytteistä analysoitiin öljyhiilivedyt (C 10 -C 40 ), PAH-yhdisteet, PCB-yhdisteet, orgaaniset tinayhdisteet, metalleista As, Cd, Cr, Cu, Hg, Ni, Pb ja Zn, savipitoisuus ja TOC. Kaikkien sedimenttinäytteiden normalisoitu TBT-pitoisuus ylittää ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen laatukriteerien tason 1. Normalisoidut TBT-pitoisuudet vaihtelivat välillä 12,5 37,5 µg/kg. TBT:n lisäksi öljyhiilivetyjen pitoisuus ylitti kahdessa pisteessä laatukriteerien tason 1, normalisoitujen pitoisuuksien ollessa 105 ja 160 mg/kg. Muiden haitta-aineiden osalta pitoisuudet jäivät alle tason 1. Vesialueen käyttö Ruoppaus- ja täyttöalueen läheisyydessä on kaksi venesatamaa. Venesatama-altaaseen johtaa 1,8 m:n kulkusyvyinen väylä. Lauttasaaren puoleisen reunan venesatamaa hallinnoi Vaskilahden venekerho ry ja Koivusaaren puoleista Koivusaaren pursiseura ry. Lähimpinä ruoppaus- ja täyttöaluetta ovat noin 15 m:n päässä suunnitellun täytön luiskasta sijaitsevat Vaskilahden venekerho ry:n venepaikat. Kaikki satama-altaan venepaikat sijoittuvat ruoppaus- ja täyttöalueen eteläpuolelle. Vaskilahden venekerho ry:llä on noin 110 venepaikkaa kahdessa kelluvassa laiturissa ja Koivusaaren pursiseura ry:llä noin 120 venepaikkaa kahdessa kelluvassa laiturissa ja näiden tyvissä sijaitsevissa kiinteissä laitureissa.

3 3 Venepaikkojen lisäksi Koivusaaren pursiseura ry:llä on Koivusaaressa yhteensä noin 100 talvisäilytyspaikkaa. Satama-altaan pohjoisosassa Koivusaaressa toimivalla veneilijöitä palvelevalla Flipper Market Oy:llä ja veneitä myyvällä Aquador Centerillä on satama-altaassa noin venepaikkaa. Lisäksi yrityksen piha-alueelle on varastoitavissa noin 150 venettä. Kalatalous ja kalastus Rakenteet vesialueella Ruoppaus- ja täyttöalue on osa venesatama-allasta. Alue ei ole merkittävä kalastuksen, kalojen lisääntymisalueen eikä kalapopulaatioiden kannalta. Merikortin mukaan Vaskilahden poikki kulkee kaapeli. Lahden poikki noin 50 m ruoppaus- ja täyttöalueen eteläpuolella kulkee Elisa Oyj:n ja Helsingin Energian kaapeleita. Suojeltavat kohteet ja kaavoitus Kuvaus hankkeesta Laajalahden Natura alue sijaitsee Laajalahden pohjukassa noin 3,5 km läjitysalueesta pohjoiseen. Lähin luonnonsuojelualue sijaitsee suunnittelualueesta noin 1,2 km lounaaseen Bakugrund-nimisellä luodolla Espoossa. Lisäksi Koivusaaren eteläosa kuuluu suojeltuna luontotyyppinä Helsingin merenrantaniittyihin. Osa Helsingin edustan luodoista on luokiteltu kansallisesti arvokkaiksi lintualueiksi (FINIBA-alueiksi). Luokitelluista luodoista lähimpänä suunnittelualuetta on Seurasaarenselällä noin 1,5 km:n päässä sijaitseva Mustasaari. Vaskilahden alueella on voimassa sisäasiainministeriön vahvistama asemakaava numero Kaavassa ruoppaus- ja täyttöalue on varattu venesatamakäyttöön. Koivusaaren metroaseman sisäänkäynnit ja ilmanvaihtokuilut sijoittuvat kaupunkisuunnittelulautakunnan muuttaman Länsimetron maanalaisen asemakaavan numero maanpinnalle johtavien rakenteiden alueille. Lauttasaaren puoleiset sisäänkäynnit ja ilmavaihtokuilut ovat suurelta osin ruoppaus- ja täyttöalueella. Vaskilahden alueen maankäyttöä tullaan muuttamaan merkittävästi Koivusaareen sijoitettavien uusien maankäyttömuotojen ja huomattavien merialueen täyttöjen myötä. Koivusaaren ja sen ympäristön alueella on käynnissä osayleiskaavan laadinta. Hakija on liittänyt suunnitelmaan kaavoituksesta vastaavan Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston puoltavan kaavalausunnon Koivusaaren meritäyttöalueesta. Hankkeen tarkoitus Helsingin Ruoholahdesta Espoon Matinkylään johtavan länsimetron tunneleiden rakentaminen aloitettiin vuoden 2009 lopulla. Tulevan metrolinjan uusia asemia rakennetaan Helsingin alueella Lauttasaareen ja Koivusaareen. Koivusaaren aseman rakentaminen edellyttää nykyisen merialueen ruoppaamista ja sen jälkeen täyttöä.

4 4 Ruoppaus Ruoppausalueen pinta-ala on noin m 2 ja ruopattavan maakerroksen syvyys suurimmillaan noin metri. Ruoppausmassoja kertyy ruopattavalta alueelta noin m 3 ktr. Suunnitellulla meritäyttöalueelta ruopataan rakenteiden alla painuvat maakerrokset pois ennen merialueen täyttöä. Ruopattavat maakerrokset ovat pääasiassa savea, mutta osin myös silttistä hiekkaa. Tiiviin savikerroksen päällä on sedimenttitutkimusten perusteella noin 30 cm paksu haittaaineita sisältävä löyhä sedimenttikerros. Löyhästä sedimenttikerroksesta otettujen näytteiden perusteella ruopattavassa sedimentissä on öljyjä ja TBT:tä hieman yli ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeen laatukriteerien tason 1. Täyttö Ruopattu alue täytetään puhtailla kitkamailla siten, että täytön luiska ulottuu ruoppausluiskaan. Täyttöalueen pinta-ala on noin m 2 ja täyttökerroksen paksuus suurimmillaan noin 5 m. Täytön korkeustaso on noin +1,70 m. Täyttöön tarvittava massamäärä on noin m 3 rtr. Ruoppausmassojen sijoitus Ruoppausmassat esitetään sijoitettaviksi Taulukarin meriläjitysalueelle. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 103/2008/3 myöntänyt Helsingin Satamalle luvan Helsingin kaupungin alueen satamien ja niihin liittyvien väylien ja Länsisataman alueen laajennuksen sekä ranta-alueiden läjityskelpoisten pehmeiden ruoppausmassojen läjittämiseen Taulukarin merialueelle Helsingin kaupungissa vuoden 2013 loppuun saakka. Päätöksen lupamääräykset 1. ja 2. kuuluvat seuraavasti: "1. Taulukarin merialueelle saa läjittää enintään 2,25 milj. m 3 ruoppausmassoja. Läjityksen ylätaso ei saa nousta miltään osin yli tason 4,0 m. 2. Taulukarin alueelle saadaan läjittää vain meriläjityskelpoisia merestä ruopattuja pehmeitä massoja. Läjityskelpoisuuden arvioinnissa sovelletaan ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjetta (Ympäristöministeriö Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohje. Ympäristöministeriön ympäristöopas 117). Organotinayhdisteiden osalta ohjetta sovelletaan siten, että tributyylitinan tason 2 arvona 200 µg/kg (kuiva-ainetta normalisoituna) käytetään tributyyli- ja trifenyylitinan summapitoisuutta. Mikäli läjitettävien massojen haitta-aineiden pitoisuus on alle läjitysohjeen tason 1 raja-arvojen, massat ovat läjityskelpoisia. Mikäli läjitettävien massojen haitta-aineiden pitoisuus on läjitysohjeen tasojen 1 ja 2 raja-arvojen välissä, massojen läjityskelpoisuus on arvioitava tapauskohtaisesti ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaisesti. Läjitykseen on oltava ympäristölupaviraston lupa.

5 5 Mikäli haitta-ainepitoisuudet ylittävät vain vähäisessä määrin tason 1 ja ruoppaus ei vähäisyytensä vuoksi edellytä vesilain mukaista lupaa, voi Uudenmaan ympäristökeskus käsitellessään vesilain 1 luvun 30 :n mukaista ilmoitusta hyväksyä massojen läjittämisen Taulukarin alueelle. Näytteenottopaikkojen lukumäärän on oltava vähintään kolme ja taso 1 saa ylittyä enintään kolmen aineen osalta. Mikäli läjitettävien massojen haitta-aineiden pitoisuus ylittää tason 2 rajaarvot, massat ovat mereen läjityskelvottomia. Mikäli ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjetta päivitetään, käytetään läjityskelpoisuuden arvioinnissa päivitettyä ohjetta." Hankkeen vaikutukset Vaikutukset vesialueeseen Vaikutukset kalastoon, pohjaeläimiin ja kalastukseen Ruoppaus- ja täyttötyöt aiheuttavat työnaikaista hetkellistä ja paikallista veden samentumista hankealueen läheisyydessä. Ruoppauksen aikana veteen saattaa teoriassa sekoittua pintasedimentin kiintoaineeseen kiinnittyneitä haitta-aineita, mutta aineiden mahdollinen siirtyminen veteen on erittäin vähäistä. Hankkeen vaikutukset veden laatuun ruoppaus- ja täyttöalueella sekä sen ympäristössä arvioidaan vähäisiksi. Hanke kaventaa pieneltä osin venesatama-altaan vesialuetta, mistä saattaa aiheutua haittaa lähimpien Vaskilahden venekerhon Helsingin liikuntavirastolta vuokraamien venepaikkojen käytölle. Hakija on käynnistänyt neuvottelut venepaikkojen mahdollisista uudelleen järjestelyistä aiheutuvista toimenpiteistä liikuntaviraston ja Vaskilahden Venekerho ry:n kesken. Samentuman seurauksena kalat saattavat karttaa ruoppaus- ja täyttöaluetta työn aikana. Ruoppaus- ja täyttöalueella ei ole merkittäviä kalojen lisääntymis- tai esiintymisalueita eikä alueella harrasteta merkittävissä määrin kalastusta. Ruoppauksen seurauksena alueen pohjaeläimistö tuhoutuu ja ruoppausmassaa leviää pieniä määriä ruoppausalueen läheisyyteen peittäen pohjaeläimistöä. Ruoppausmassan pintakerros sisältää suhteellisen pieniä pitoisuuksia haitta-aineita, joita leviää työn yhteydessä pieniä määriä lähiympäristöön veteen suspendoituvassa ruoppausmassassa. Ruopattava alue on venesatama-altaaseen nähden suhteellisen pieni ja ruoppausalueelta tavattuja haitta-aineita on tavattu myös alueen ulkopuolelta tehdyissä tutkimuksissa. Ruoppausten päätyttyä pohjaeläimistö palautuu ruoppausalueen ympäristössä suhteellisen nopeasti ennalleen. Hankkeen vaikutukset ruoppaus- ja täyttöalueen ja sen ympäristön kalastoon, kalastukseen ja pohjaeläimistöön arvioidaan vähäisiksi.

6 6 Riskinarvio Luvanhakija on laadituttanut riskinarvion Taulukarin meriläjitysalueelle läjitettävien ruoppausmassojen vaikutuksista läjitysalueella ja sen lähiympäristössä. Lähtökohtana riskinarviossa oli ruoppaus- ja täyttöalueelta määritettyjen ruoppausmassojen haitta-ainepitoisuudet. Huomioon ottaen organotinojen hidas liukeneminen, organotinojen pitkäaikainen esiintyminen alueen historiassa, taustapitoisuudet ja eliöstö, läjitysten vaikutuksesta veteen liukenevien organotinayhdisteiden pitoisuudet jäävät merkityksettömän pieniksi. Läjitysten jälkeen läjitysalueen sedimentin pinnasta veteen liukenevien tributyylitinayhdisteiden määrä on merkityksettömän pieni. Laskennallinen TBT-pitoisuus merivedessä nousi enimmillään pohjan lähelläkin vain murto-osaan pitkäaikaisen ympäristölaatunormin (EQS) mukaisesta pitoisuudesta. Öljyhiilivedyt koostuvat raskaista >C20 jakeista ja polyaromaattisten hiilivetyjen (PAH) pitoisuudet olivat alle määritystarkkuuden, joten öljyhiilivedyistä ei suunnitellussa läjityksessä aiheudu merkityksellistä riskiä. Kokonaisuutena haitta-ainepitoisuudet ovat läjitettävissä massoissa samalla tasolla tai pienempiä kuin läjitysalueen sedimenteissä nykyisin, joten suunnitelluista läjityksistä ei aiheudu haitallisia pitoisuusmuutoksia läjitysalueella. Arvio hankkeen hyödyistä ja haitoista Hankkeesta on huomattavaa hyötyä Espoon ja Helsingin asukkaille, alueen elinkeinoelämälle ja ympäristölle. Länsimetrolla tulee olemaan merkittävä osa Espoon ja Helsingin kaupungin joukkoliikennejärjestelmässä. Se tiivistää osaltaan pääkaupunkiseudun kaupunkirakennetta ja mahdollistaa laajojen alueiden edelleen kehittämisen. Joukkoliikenteen tarjonnan lisäämisen ja kaupunkirakenteen tiivistymisen kautta hankkeella pyritään myös pienentämään kasvavan liikenteen kuormitusta ja päästöjä ympäristöön. Hankkeesta on arveltu aiheutuvan vähäistä haittaa ruoppausalueen ja sen lähiympäristön pohjaeläimille sekä mahdollisesti osalle venesatamaa käyttävistä veneilijöistä. Haitta pohjaeläimille on paikallinen ja töiden päätyttyä poistuva. Hakija on käynnistänyt veneilijöiden ja venepaikkoja hallinnoivan Helsingin liikuntaviraston kesken neuvottelut mahdollisen haitan poistamiseksi. Hankkeesta aiheutuvat haitat ovat siitä saataviin hyötyihin nähden vähäisiä. Töiden aloittaminen Lupa töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista on tarpeen, koska työn aloittamisen viivästymisestä aiheutuisi huomattavaa vahinkoa koko länsimetron rakentamishankkeelle. Hankkeen asemien ja tunneliosuuksien rakentamiset ovat sidoksissa toisiinsa, jolloin mahdolliset muutokset toteutusajankohdissa aiheuttavat huomattavia muutoksia suunniteltujen ja osin toisiinsa liittyvien osakokonaisuuksien toteutukseen. Työt voidaan aloittaa tuottamatta muille vesien käyttömuodoille tai luonnolle pysyvää haittaa. Täytöt voidaan periaatteessa poistaa ja ruopattuja massoja vastaavat massat palauttaa meren pohjaan. Kiireellisen aikataulun johdosta ruoppaus- ja täyttötyöt on käynnistettävä keväällä 2011.

7 7 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Helsingin kaupungissa välisenä aikana varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristöja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että hankealueen kaavatilanne on hakemuksessa esitetyn mukainen. Alueella ei ole luonnonsuojelualueita eikä Natura verkostoon kuuluvia kohteita. Ruoppaus- ja täyttötyöt eivät aiheuta haitallisia muutoksia veden vaihtuvuuteen tai virtausolosuhteisiin satama-altaan ulkopuolella. Sedimenttinäytteet on otettu melko paksusta kerroksesta eikä näytteenottokuvauksesta käy ilmi, onko näytteet otettu sedimenttinäytteenottimella, jolla näytteeseen saadaan mukaan myös sedimentin pintakerros. Lisäksi tulosten tarkastelussa ei ole otettu huomioon määritysrajojen merkitystä tason 1 ylitysten arvioinnissa, ja PCB-yhdisteiden osalta mahdolliset tason 1 ylitykset jäävät tulosten puuttuessa epäselväksi. Selvimmin määritysrajaa vastaava pitoisuus ylittää normalisoituna tason 1 trifenyylitinalla ja lievästi myös öljyllä ja joillain metalleilla. PCB-yhdisteiden on todettu olevan alle tason 1, mutta tuloksia ja määritysrajoja ei ole esitetty. Koska PCByhdisteissä on aikaisemmin ollut tason 1 ylityksiä, on mahdollista, että määritysrajat eivät myöskään niiden osalta ole olleet riittävän alhaiset tason 1 ylitysten arviointiin. Ruopattavien massojen määrä on verrattain pieni ja pilaantuneisuus on käytettävissä olevien tutkimustulosten perusteella arvioituna lievää. Tämän vuoksi ja edellyttäen, että on käytetty pintakerroksen näytteenottoon soveltuvaa näytteenotinta eikä PBC-yhdisteissä ole tulosten perusteella mahdollista olla merkittäviä tason 1 ylityksiä, tutkimukset ja niiden tuloksiin perustuva läjittämisestä laadittu riskinarvio ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen mukaan riittäviä. Mikäli nämä epävarmuudet voidaan varmistaa, lupa sedimenttien läjitykselle Taulukarin meriläjitysalueelle voidaan myöntää. Hankkeen vaikutuksia vesistöön tulee tarkkailla elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelma on toimitettava hyväksyttäväksi kuukautta ennen töiden aloittamista.

8 8 Hankkeen toteuttamiselle hakemussuunnitelman mukaisesti ja töiden aloittamiseen voidaan myöntää lupa. 2) Helsingin kaupungin ympäristölautakunta on todennut, että lupa hankkeelle voidaan myöntää. Hakemuksesta ei käy ilmi, onko ruopattavan alueen vaikutuspiirin linnustoa selvitetty. Ruoppausajankohta tulisi valita ja raskaan kaluston liikennöinti vesi- ja ranta-alueella suunnitella siten, ettei lintujen mahdollista pesimistä häiritä kohtuuttomasti hankkeen vaikutuspiirissä. Tutkimusalueen sedimentin pinnasta otettujen näytteiden tulokset eivät anna kattavaa kuvaa koko ruopattavan massan laadusta. Hakemuksesta ei käy ilmi, onko aluetta aiemmin ruopattu tai pohjaa muutoin häiritty, joten on mahdollista, että tiiviin savikerroksen sisällä on alueen käyttöhistoriasta johtuen haitta-aineilla rikastuneita kerroksia. Kattavan kuvan saamiseksi ja massojen meriläjityskelpoisuuden luotettavaksi arvioimiseksi olisi tarpeen ennen töiden aloittamista tutkia myös sedimentin syvempien kerrosten laatua ja tarvittaessa lisätä näytteenottopisteitä yhdellä. Ruopattavien massojen meriläjityskelpoisuuden luotettava arviointi on tarpeen myös Taulukarin läjitysalueen lupaehtojen täyttymiseksi. Läjityksessä tulee noudattaa Taulukarin päätöksen lupamääräyksiä. Töidenaloittamislupa ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista voidaan myöntää, mikäli lisätutkimukset osoittavat ruopattavien massojen olevan meriläjityskelpoisia. 3) Helen Sähköverkko Oy on todennut, että sillä ei ole aihetta muistutukseen. Suunnitelmassa on otettu huomioon tarvittavat kaapelisiirrot. Helen Sähköverkko Oy on laatinut hakijan kanssa yhteistyössä suunnitelmat kaapeleiden siirtämiseksi itäisen sisäänkäynnin ulkopuolelle meren täyttöalueelle rakennettavaan kevyenliikenteen väylään. Kaapelisiirrot toteutetaan kevyenliikenteen rakentamisen aikataulussa. HAKIJAN SELITYS JA HAKEMUKSEN TÄYDENNYS Selitys Hakija on todennut Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen muistutuksesta 1), että sedimenttinäytteet on otettu sedimenttinäytteenottimella, joka ottaa näytteeseen myös sedimentin pintakerroksen. Hakija on ilmoittanut teettäneensä ruoppausalueella uuden sedimenttinäytteenoton, jonka näytteiden analyysitulokset ovat selityksen liitteenä. Tutkimusten perusteella PCB-pitoisuudet sedimenttinäytteissä jäävät alle laboratorion määritysrajan. Vaikka sedimenttinäytteiden PCB- pitoisuuksien normalisointi tehtäisiin laboratorion määritysrajoilla, jäävät mahdolliset PCB:n tason 1 ylitykset vähäisiksi. Uusien sedimenttitutkimusten haitta-ainepitoisuuksilla ei ole riskinarvion laatijan mukaan vaikutusta laadittuun ja lupahakemuksen liitteenä esitettyyn riskinarvioon. Selitykseen on liitetty riskinarvioijan lausunto uusista tutkimustuloksista. Hakija on todennut Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan muistutuksesta 2), että hankkeen ruoppaus- ja täyttöalue rajautuu Sotkatien tie-

9 9 penkereen luiskaan. Kapeassa sorapintaisessa pengerluiskassa kasvaa yksittäisiä lehtipuita (muun muassa keskikokoisia koivuja ja tervaleppiä). Ruopattavalla vesialueella ei kasva järviruokoa tai muita selvästi vedenpinnan yläpuolelle ulottuvia kasveja. Ruoppaus- ja täyttöalueen vieressä on vilkasta venesatamatoimintaa ja lisäksi alueen välittömässä läheisyydessä kulkee Länsiväylä, joten liikennemelun taso alueella on huomattavan korkea. Ruoppaus- ja täyttöalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole merkittävää lintujen pesintäaluetta, jota ruoppaustyöt tai alueelle kulkeva raskaan kaluston liikenne voi haitata. Ruoppaus- ja täyttöalueella on tehty sedimenttinäytteenoton lisäksi geoteknisiä pohjatutkimuksia. Pohjatutkimusten tuloksia on esitetty muun muassa lupahakemussuunnitelman poikkileikkauspiirroksissa. Tehtyjen pohjatutkimusten perusteella ruoppausalueella tiiviin savikerroksen alla on kitkamaa- ja moreenikerros, jonka paksuus on suurimmillaan noin 2 m. Kitkamaa- ja moreenikerroksen alla on peruskallio. Pohjatutkimusten perusteella ei ole syytä olettaa, että tiiviin savikerroksen sisällä tai alla olisi aiemmin häirittyjä ja mahdollisesti haitta-ainepitoisia maakerroksia. Hakija katsoo otettujen näytteiden olevan riittäviä ruopattavien massojen meriläjityskelpoisuuden luotettavaan arviointiin. Täydennys Lisätutkimuksessa analysoitiin ruoppausalueelta 1 otetuista kolmesta näytteestä seuraavat haitta-ainepitoisuudet: - metallit (As, Cd, Co, Cr, Cu, Fe, Hg, Ni, Pb, Sb, Zn, V) - öljyhiilivedyt C10-C40 - PAH (16 yhdistettä) - PCB (kongeneerit 7 kpl ja summa-pcb) - orgaaniset tinayhdisteet (MBT, DBT, TBT, TTBT, DPhT, TPhT) - orgaaninen aines (hehkutushäviö) - savipitoisuus Kaikissa tutkituissa näytteissä todettiin meriläjityskelpoisuustason 1 ylitys tributyylitinan sekä osassa näytteissä myös trifenyylitinan, öljyhiilivetyjen ja PAH-yhdisteiden osalta. Todetut ylitykset eivät kuitenkaan ole kovin suuria ja pitoisuudet alittavat tason 2 selvästi. Kohteen ruoppausmassoille on tehty riskinarviointi (Riskinarvio lievästi kontaminoituneiden sedimenttien läjittämisestä Taulukarin meriläjitysalueelle, Esko Rossi Oy, ), jonka Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on muistutuksessaan hyväksynyt. Kevään 2011 tutkimustuloksissa ei todettu merkittäviä tason 1 ylityksiä, joten tutkimuksen perusteella ei ole estettä sedimenttien läjitykselle. Kokonaisuutena riskinarvion tulokset ovat päteviä myös uusien tutkimustulosten mukaan. Selityksen yhteydessä aluehallintovirastoon on toimitettu ruoppaus- ja täyttötyön aikainen vesialueen tarkkailusuunnitelma, joka on hakijan mukaan toimitettu erikseen myös valvontaviranomaiselle. Päiväkirjanpidossa esitetään proomukohtaisesti ruoppaus- ja täyttöalue, käytetyt työmenetelmät (muun muassa ruoppaustapa, ruoppausmassojen siirto- ja täyttömenetelmä) sekä ruoppausmassamäärä (proomu-m 3 ) ja sen laatu (esimerkiksi

10 10 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU pehmeä savi tai siltti). Sameusvaikutuksia tarkkaillaan aistinvaraisesti kerran viikossa ruoppaus- ja täyttötöiden aikana. Mahdolliset sameushavainnot merkitään likimääräisesti karttapohjalle. Lisäksi näkösyvyys määritetään ruoppausalueen lounaispuolella noin 100 m:n etäisyydellä sijaitsevalta tarkkailupisteeltä TP1 ja pienvenesataman eteläpuolella noin 400 m:n etäisyydellä ruoppausalueelta sijaitsevalta tarkkailupisteeltä TP2. Näkösyvyys määritetään myös Länsiväylän pohjoispuolelta noin 300 m:n etäisyydellä ruoppausalueelta sijaitsevalta tarkkailupisteeltä TP3. Näkösyvyys mitataan kerran viikossa sameuskartoituksen yhteydessä. Ruoppaus- ja täyttötöiden mahdollisia vaikutuksia veden laatuun tarkkaillaan kolmesta havaintopisteestä (TP1, TP2 ja TP3), joista suoritetaan myös näkösyvyyden viikkotarkkailua. Tarkkailupisteistä otetaan vesinäytteet sekä meren pinnasta noin 1 m:n syvyydeltä että 1 m merenpohjan pinnan yläpuolelta. Vesisyvyys tarkkailupisteiden kohdalla on arviolta 3 m. Kaikista vesinäytteistä analysoidaan akkreditoidussa laboratoriossa sameus, kiintoainepitoisuus, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, orgaaniset tinayhdisteet (TBT ja TPT) sekä suodatetuista (liukoiset pitoisuudet) että suodattamattomista (kokonaispitoisuudet) vesinäytteistä. Vesinäytteiden tutkimustulokset lähetetään tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Helsingin ja Espoon kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisille jokaisen näytteenottokerran jälkeen. Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Länsimetro Oy:lle luvan Koivusaaren metroaseman sisäänkäynnin ja ilmanvaihtokuilun edustan vesialueen ruoppaamiseen ja täyttöön sekä ruoppausmassojen läjittämiseen mereen Helsingin kaupungissa hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Töiden suorittaminen 1. Työt on suoritettava siten ja sellaisena aikana, että työstä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä vesiluonnolle sekä merialueelle ja sen käytölle. 2. Kuljetusproomuja on käytettävä siten, ettei ruoppausmassoja valu mereen kuljetuksen aikana. Ruoppausmassojen läjitys 3. Ruoppausmassat voidaan läjittää Taulukarin meriläjitysalueelle Länsi- Suomen ympäristölupaviraston päätöstä nro 103/2008/3 noudattaen tai

11 11 mereen muulle sellaiselle läjitysalueelle, jolle lainvoimaisen luvan nojalla voidaan läjittää mainitunlaisia massoja. Luvan saajan on noudatettava läjityksen osalta kyseisessä lupapäätöksessä annettuja lupamääräyksiä. Tarkkailu 4. Luvan saajan on tarkkailtava ruoppaustöiden vaikutuksia merialueella Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Korvaukset 5. Töistä mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. Luvan saaja on muutoinkin vastuussa hankkeesta aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä. Muut Voimassaolo Ilmoitukset 6. Töiden päätyttyä työalueet on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. 7. Työt on aloitettava kahden vuoden kuluessa ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun neljän vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muutoin raukeaa 8. Töiden aloittamisesta on hyvissä ajoin etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Liikenneviraston Helsingin väyläyksikölle. 9. Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Liikenneviraston Helsingin väyläyksikölle. Perustelut Hankkeesta saatava hyöty Länsimetrolla tulee olemaan merkittävä osa Espoon ja Helsingin kaupunkien joukkoliikennejärjestelmässä, ja se mahdollistaa laajojen alueiden

12 12 Hankkeen haitat edelleen kehittämisen. Joukkoliikenteen tarjonnan lisäämisen ja kaupunkirakenteen tiivistymisen kautta hanke myös pienentää liikenteen aiheuttamaa ympäristökuormitusta. Ruoppauksesta aiheutuu veden samentumista, joka on kestoltaan lyhytaikaista ja paikallisesti rajoittuvaa. Rakentamisesta saattaa aiheutua jonkin verran haittaa myös venesatamaa käyttäville veneilijöille. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Vesienhoitosuunnitelma Intressivertailu Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan vuoteen 2015 liittyvän Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelman tavoitteena on saattaa pintavedet hyvään tilaan vuoteen 2015 mennessä. Uudenmaan alueen rannikkovesillä tavoitetila saavutetaan lisätoimenpiteillä vuoteen 2027 mennessä. Uudenmaan rannikkovesistä muun muassa Seurasaarenselän tila on luokiteltu välttäväksi. Toimenpideohjelman mukaan kaikille hyvää huonommassa tilassa oleville merenlahdille tehdään ensimmäisellä kaudella kunnostustarveselvityksiä ja suunnitelmia. Näiden toimeenpano jää seuraaville kausille. Hankealueelle ei ole esitetty toimenpiteitä tässä vaiheessa. Hankkeen ei arvioida vaikuttavan haitallisesti vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen. Hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Luvan myöntämisen edellytykset ovat vesilain mukaan olemassa. Lainkohdat Töidenaloittamislupa Perustelut Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti Aluehallintovirasto myöntää Länsimetro Oy:lle luvan aloittaa tämän lupapäätöksen mukaiset rakentamistyöt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Länsimetron asemien ja tunneliosuuksien edellyttämät rakentamishankkeet ovat sidoksissa toisiinsa. Mahdolliset muutokset tämän päätöksen mukaisten rakennustöiden toteutusajankohdassa aiheuttaisivat huomattavia muutoksia suunniteltujen ja osin toisiinsa liittyvien osakokonaisuuksien toteutukseen. Töiden aloittamisen lykkääntymisestä aiheutuisi siten huomattavaa vahinkoa luvan saajalle. Lainkohta Vesilain 2 luvun 26 Töidenaloittamisluvassa tarkoitetut työt ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi, jos lupa evätään tai sen määräyksiä muutetaan.

13 13 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen 1) muistutus otetaan huomioon luparatkaisusta ilmenevällä tavalla. Vaatimus tarkkailusta otetaan huomioon lupamääräyksestä 4. ilmenevällä tavalla. Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan 2) ja Helen Sähköverkko Oy:n 3) muistutukset otetaan huomioon luparatkaisusta ilmenevällä tavalla. Ympäristölautakunnan vaatimus ruoppausajankohdasta otetaan huomioon lupamääräyksestä 1. ilmenevällä tavalla. Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan ruoppausta, kiviaineksen ottoa, vesialueen täyttöä tai läjitystä vesialueelle, yli m 3 ktr, koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on euroa. Asetuksen mukaan päätösasiakirjan sisältäessä useita maksutaulukossa maksullisiksi säädettyjä vesitalousasioita siten, että ne muodostavat samaa tarkoitusta palvelevan kokonaisuuden, peritään asian käsittelystä korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu.

14 14 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Länsimetro Oy Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Helsingin kaupunki Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalousryhmä (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Helsingin kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

15 15 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liite Valitusosoitus Tapio Kovanen Anne Valjakka Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Tapio Kovanen. Asian on esitellyt ympäristölakimies Anne Valjakka. AV/tv

16 Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.