Finnoon altaan sedimenttitutkimukset Raportti

Transkriptio

1 FINNOON OSAYLEISKAAVA Finnoon altaan sedimenttitutkimukset Raportti Sito Oy Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 8/2011

2 Finnoon altaan sedimenttitutkimus, tutkimusraportti (8) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO ALUEEN KUVAUS SEDIMENTTITUTKIMUKSET Tutkimus vuonna SEDIMENTTIEN LAADUN ARVIOINTI Arvioinnin perusta Sedimenttien haitta-ainepitoisuudet Sedimenttien pilaantuneisuuden arviointi Terveys- ja ekologisten riskien arviointi Terveysriskien arviointi Ekologisten riskien arviointi JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET... 8 LIITTEET Liite 1. Raportti sedimenttitutkimuksista helmikuussa 2011 Liite 2. Näytepistekartta Liite 3. Vuoden 2011 tutkimuksen analyysitulostaulukko Liite 4. Laboratorion tutkimustodistukset Liite 5. Näytteiden rakeisuuden määritystulokset

3 Finnoon altaan sedimenttitutkimus, tutkimusraportti (8) 1 JOHDANTO Tutkimuksen kohde on Etelä-Espoossa Ali-Suomenojalla sijaitseva, hieman yli 15 hehtaarin laajuinen jätevedenpuhdistamon ylivuotoallas. Suomenojan allas ympäristöineen kuuluu Finnoon alueeseen, jonka osayleiskaavan laatiminen käynnistyi vuonna Alueen kaavoituksen keskeinen lähtökohta on puhdistamon siirtyminen Suomenojalta Blominmäkeen. Suomenojan alueelle sijoitetaan metrolinja sekä kehitetään aluetta kaupunkimaiseksi, yhdyskuntarakennetta eheyttäväksi ja joukkoliikenteeseen tukeutuvaksi alueeksi. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Suomenojan jätevedenpuhdistamon altaan pohjasedimenttien laatu ja tämän mahdolliset vaikutukset alueen tulevaan maankäyttöön. Tutkimuksen tulosten perusteella arvioidaan, voiko pohjasedimenteistä kohdistua terveydellisiä haittoja alueen tuleville käyttäjille tai ekologisia vaikutuksia alueen eliöstölle. 2 ALUEEN KUVAUS Allas on alun perin merestä kuroutunut merenlahti, Finnoonlahti (Finnåviken). Vuonna 1963 Suomenojalle rakennettiin jätevesien biologinen lammikkopuhdistamo, ja tätä tarkoitusta varten pääosa lahdesta pengerrettiin noin 22 hehtaarin laajuiseksi jätevesilammikoksi. Lahteen laskenut Finnoonjoki ohjattiin kiertämään allas sen itäpuolelta. Vuonna 1967 aloitettiin Suomenojan mekaanisen jätevedenpuhdistamon rakennustyöt. Jätevesilammikon poikki rakennettiin kivivalli, joka jakoi altaan kahteen osaan. Itäpuoli jäi jätevedenpuhdistamon käyttöön ja länsipuolelle läjitettiin maa-aineksia ja puhdistamojätteitä. Jätevesilammikon käyttö lopetettiin vuonna 1972, ja jäljellä olleen altaan luoteisosaa alettiin täyttää maa-aineksella. Altaan täyttäminen päättyi 1980-luvulla, jolloin jäljelle jäi nykyinen 15 hehtaarin laajuinen vesialue luvulta lähtien puhdistamoa on jatkuvasti kehitetty. Puhdistamolla otettiin käyttöön kemiallinen käsittely vuonna 1974, biologinen käsittely vuonna 1980 ja esidenitrifikaatioon perustuva typenpoisto vuonna Allasta on lammikkokäsittelyn jälkeen käytetty puhdistamon ylivuotoaltaana. Vielä nykyäänkin altaaseen johdetaan esikäsiteltyjä jätevesiä silloin tällöin puhdistamon häiriötilanteissa. Suomenojan jätevedenpuhdistamo korvataan noin vuonna 2017 Blominmäkeen rakennettavalla kalliopuhdistamolla, jolloin Suomenojan altaan käyttö puhdistamon ylivuotoaltaana loppuu. Laadittavana olevassa osayleiskaavassa kohde säilytetään allasalueena. Nykyisellään allas on matala ja hyvin rehevä. Altaan pohja on täyttynyt jätevedestä saostuneesta kiintoaineksesta. Altaan vesisyvyys on nykyisellään noin metri. Altaassa on runsaasti järviruoko- ja kapeaosmankäämikasvustoja. Suurimmat avovesipintaiset alueet sijaitsevat altaan etelä- ja itäosassa. Allas ja sen ympäristön kosteikkoalueet muodostavat Suomenojan lintualueen, joka kuuluu Suomen tärkeisiin lintualueisiin (FINIBAalueet) sekä kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden (IBA) joukkoon. Allas ei kuitenkaan kuulu lintujensuojeluohjelmaan tai Natura verkostoon.

4 Finnoon altaan sedimenttitutkimus, tutkimusraportti (8) 3 SEDIMENTTITUTKIMUKSET 3.1 Tutkimus vuonna 2011 Altaan alueella tehtiin sedimenttinäytteenotto Näytteenoton suoritti Geotek Oy Sito Oy:n toimeksiannosta. Näytteenottoraportti on esitetty liitteenä 1. Näytteitä otettiin viidestä pisteestä: pisteistä 1-3 syvyyksiltä 0-0,5 m ja 0,5-1,0 m sekä pisteistä 4 ja 5 syvyyksistä 0-0,5 m, 0,5-1,0 m ja 1,0-2,0 m. Näytepisteiden sijainnit näkyvät liitteenä 2 olevalla näytepistekartalla. Näytepisteet mitattiin maastoon VRS-GPS paikannuksella. Näytteenottimena käytettiin putki-/mäntätyyppistä sedimenttinäytteenotinta. Hankalien lumiolosuhteiden vuoksi pisteissä 1-4 näytteet jouduttiin ottamaan käsivoimin. Näytteitä otettiin niin syvältä kuin otin saatiin tunkeutumaan. Pisteessä 5 tutkimuskalustona käytettiin tela-alustaista KN-1500 monitoimikairaa, mutta paksun lumikerroksen vuoksi kairaa ei saatu muille pisteille. Näytteet pakattiin ja säilytettiin ohjeiden mukaisesti ja toimitettiin analysoitavaksi Nablabs Oy:n laboratorioon. Laboratoriossa kaikista näytteistä analysoitiin arseeni-, elohopea-, kadmium-, kromi-, kupari-, lyijy-, nikkeli-, rauta-, sinkki- ja öljyhiilivety (C 10 -C 40 ) -pitoisuudet sekä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) ja polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen (PAH) pitoisuudet. Lisäksi yhdestä näytteestä (piste 3, 0-0,5 m) analysoitiin PCB -pitoisuudet, TBT ja TBhT -pitoisuudet sekä dioksiinit ja furaanit. 4 SEDIMENTTIEN LAADUN ARVIOINTI 4.1 Arvioinnin perusta Sedimenttien laatua on arvioitu Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaisesti (Ympäristöministeriö, Ympäristöopas 117, Helsinki 2004). Ohjeessa on määritetty arviointia varten kaksi haitta-ainetasoa, jotka on määritetty normalisoiduille eli standardisedimenttiä vastaavaksi muunnetuille pitoisuuksille: alempi taso (taso 1) ja ylempi (taso 2). Niiden perusteella ruoppausmassan läjityskelpoisuus luokitellaan taulukon 1 mukaisesti. Taulukko 1. Ruoppausmassan läjityskelpoisuuden arvioinnissa käytettävät haittaainetasot Pitoisuustaso Massan haitallisuus Minne saa läjittää Muuta huomioitavaa Alle tason 1 Haitaton Mereen Tasojen 1 ja 2 välillä Mahdollisesti pilaantunut Mereen tai maalle Tapauskohtainen arvio Yli tason 2 Pilaantunut Pääasiassa maalle Kaatopaikkakelpoisuus/ympäristölupa Alle tason 1 haitaton ruoppausmassa on mereen läjityskelpoista. Tasojen 1 ja 2 välillä olevan mahdollisesti pilaantuneen massan läjityskelpoisuus arvioidaan tapauskohtaisesti. Pitoisuustason 2 ylittävien pilaantuneiden massojen mereen sijoittaminen edellyttää massan puhdistamista tai eristämistä. Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen lisäksi sedimenttien laatua on arvioitu ns. pima-asetukseen perustuen (Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista 214/2007).

5 4.2 Sedimenttien haitta-ainepitoisuudet Finnoon altaan sedimenttitutkimus, tutkimusraportti (8) Tehtyjen tutkimuksien perusteella taso 1 ylittyi kadmiumin, kromin, lyijyn sekä öljyhiilivetyjen osalta pisteissä 1-4. Taso 2 puolestaan ylittyi kuparin, elohopean, nikkelin ja sinkin osalta pisteissä 1-3. Sedimenttien haittaainepitoisuudet sekä ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaiset tasot 1 ja 2 on esitetty liitteessä 3. Niissä liitteen 3 tuloksissa, joissa on < -merkki, viitataan pitoisuuteen, joka on alle laboratorion määritysrajan. Tulosten normalisointi on tällöin tehty laboratorion määritysrajan mukaisella pitoisuudella. Kaikille analysoiduille haitta-aineille ei ole määritetty erikseen tason 1 tai 2 mukaisia raja-arvoja. Kyseisten aineiden mitatut pitoisuudet on kuitenkin esitetty liitteessä 3. PCB-, PCDD/F- ja orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuudet analysoitiin pisteestä 3 otetusta näytteestä. Pitoisuudet alittivat laboratorion analyysimenetelmän määritysrajan tai olivat hyvin alhaisia. Piste 1 Pisteessä 1 analyysitulokset voitiin normalisoida ainoastaan näytesyvyydestä 0,5 1,0 m, koska syvyyden 0 0,5 m näytteiden savipitoisuutta ei voitu määrittää. Näin ollen kohonneet haitta-ainepitoisuudet on todennettu ainoastaan sedimenttikerroksesta 0,5 1,0 m. Pisteessä 1 ruoppaus- ja läjitysohjeen taso 1 ylittyi kadmiumin (normalisoitu pitoisuus 0,8 mg/kg, raja-arvo 0,5 mg/kg), kromin (normalisoitu pitoisuus 73,6 mg/kg, raja-arvo 65 mg/kg), lyijyn (normalisoitu pitoisuus 56 mg/kg, raja-arvo 40 mg/kg) sekä öljyhiilivetyjen (normalisoitu pitoisuus 1166,7 mg/kg, raja-arvo 50 mg/kg) osalta. PAH-yhdisteiden osalta taso 1 ylittyi fenantreenin (normalisoitu pitoisuus 400 µg/kg, raja-arvo 50 µg/kg), antraseenin (normalisoitu pitoisuus 56,7 µg/kg, raja-arvo 10 µg/kg) ja bentso(a)antraseenin (normalisoitu pitoisuus 63,3 µg/kg, raja-arvo 30 µg/kg) osalta. Taso 2 puolestaan ylittyi kuparin (normalisoitu pitoisuus 118,2 mg/kg, rajaarvo 90 mg/kg), elohopean (normalisoitu pitoisuus 1,3 mg/kg, raja-arvo 1 mg/kg) ja sinkin (normalisoitu pitoisuus 525 mg/kg, raja-arvo 500 mg/kg) osalta. PAH-yhdisteistä taso 2 ylittyi naftaleenin osalta (normalisoitu pitoisuus 366,7 µg/kg, raja-arvo 100 µg/kg). Piste 2 Syvyydessä 0 0,5 m taso 1 ylittyi kromin (normalisoitu pitoisuus 103,1 mg/kg, raja-arvo 65 mg/kg) ja sinkin (normalisoitu pitoisuus 237,6 mg/kg, raja-arvo 170 mg/kg) osalta. Elohopean ja kadmiumin osalta normalisoitu pitoisuus vastasi raja-arvoa (Hg 0,1 mg/kg, Cd 0,5 mg/kg). Samassa syvyydessä taso 2 ylittyi nikkelin (normalisoitu pitoisuus 70 mg/kg, raja-arvo 60 mg/kg) osalta. Syvyydessä 0,5 1,0 m taso 1 ylittyi kromin (normalisoitu pitoisuus 119 mg/kg) ja sinkin osalta (normalisoitu pitoisuus 240,9 mg/kg). Elohopean normalisoitu pitoisuus vastasi myös tässä syvyydessä raja-arvoa (0,1 mg/kg). Taso 2 ylittyi nikkelin osalta. Nikkelin normalisoitu pitoisuus oli 82,5 mg/kg tason 2 raja-arvon ollessa 60 mg/kg. Piste 3 Syvyydessä 0 0,5 m taso 1 ylittyi kromin ja sinkin osalta. Kromin normalisoiduksi pitoisuudeksi saatiin 84,3 mg/kg (raja-arvo 65 mg/kg) ja sinkin 173,7 mg/kg (raja-arvo 170 mg/kg). Taso 2 ylittyi nikkelin osalta (normalisoitu pitoisuus 66,5 mg/kg, raja-arvo 60 mg/kg).

6 Finnoon altaan sedimenttitutkimus, tutkimusraportti (8) Syvyydessä 0,5 1,0 m taso 1 ylittyi kromin ja nikkelin osalta. Kromin normalisoiduksi pitoisuudeksi saatiin 69,7 mg/kg ja nikkelin 50,6 mg/kg. Piste 4 Pisteessä 4 taso 1 ylittyi tutkittujen haitta-aineiden osalta ainoastaan pintakerroksessa syvyydessä 0 0,5 m. Kromin normalisoiduksi pitoisuudeksi saatiin 82,0 mg/kg tason 1 raja-arvon ollessa 65 mg/kg. Kuparin pitoisuudeksi todettiin normalisoinnin jälkeen 50,8 mg/kg, kun sille määritetty rajaarvo on 50 mg/kg. Nikkelin normalisoitu pitoisuus oli 49,5 mg/kg sille määritetyn tason 1 raja arvon ollessa 45 mg/kg. Analyysitulosten vertailu valtioneuvoston asetukseen 214/2007 Mikäli tutkimustuloksia verrataan ns. pima-asetukseen (Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista 214/2007) voidaan todeta, että pisteen 1 näytteistä analysoidut pitoisuudet ylittävät ylemmän ohjearvotason kuparin (mitattu pitoisuus 270 mg/kg, ylempi ohjearvo 200 mg/kg), sinkin (mitattu pitoisuus mg/kg, ylempi ohjearvo 400 mg/kg) ja öljyhiilivetyjen (mitattu pitoisuus mg/kg, ylempi ohjearvo mg/kg) osalta. Alempi ohjearvo puolestaan ylittyy ksyleenien osalta (mitattu pitoisuus µg/kg, alempi ohjearvo µg/kg). Ohjearvot ylittyvät ainoastaan näytepisteestä 1 otetuista näytteistä. Muissa näytepisteissä (2-5) alemman tai ylemmän ohjearvon ylityksiä ei havaittu. 4.3 Sedimenttien pilaantuneisuuden arviointi 4.4 Terveys- ja ekologisten riskien arviointi Terveysriskien arviointi Tehtyjen tutkimusten perusteella voidaan Finnoon altaan sedimenttien olevan mahdollisesti pilaantuneita tai pilaantuneita. Korkeimmat haitta-ainepitoisuudet havaittiin pisteen 1 alueella. Pisteessä ylittyi ruoppausmassan läjityskelpoisuuden arvioinnissa käytettävä haittaainetaso 1 kadmiumin, kromin, lyijyn, öljyhiilivetyjen, fenantreenin, antraseenin sekä bentso(a)antraseenin osalta. Taso 2 ylittyi kuparin, elohopean, sinkin ja naftaleenin osalta. Myös pisteissä 2, 3 ja 4 haitta-ainetasot 1 ja 2 ylittyivät tiettyjen haitta-aineiden osalta (pisteessä 4 vain taso 1). Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että sedimentin laatu on huonointa altaan itä- ja lounaisosassa jätevedenpuhdistamon läheisyydessä. Näytepisteistä 1, 2 ja 3 otettiin sedimenttinäytteitä ainoastaan syvyyteen -1,0 m saakka hankalien näytteenotto-olosuhteiden vuoksi (liian paksu lumikerros kairakoneen liikkumiselle). Havaittujen haitta-ainepitoisuuksien perusteella on mahdollista, että haitta-aineita esiintyy myös nyt tutkittua syvemmältä. Merkittävimmät sedimenttitutkimuksissa havaitut haitta-aineet olivat nikkeli, sinkki ja kromi. Kyseisten aineiden normalisoidut pitoisuudet ylittivät tason 2 raja-arvon sekä useassa pisteessä myös tason 1. Mahdollisesti pilaantuneiden tai pilaantuneiden aiheuttamien terveyshaittojen todennäköisyys on melko pieni, mutta mahdollisen suoran kontaktin kautta altistuvilla teoreettisesti mahdollinen.

7 4.4.2 Ekologisten riskien arviointi Finnoon altaan sedimenttitutkimus, tutkimusraportti (8) Teoreettisella tasolla merkittävä altistumislähde olisi Finnoon altaasta pyydystettyjen kalojen syöminen. Allas on kuitenkin käytännössä kalaton, joten kyseistä teoreettistakaan riskiä ei synny. Myös altaassa uiminen voi aiheuttaa haitta-aineiden päätymisen ihmisten elimistöön. Altaalla ei kuitenkaan nykytilanteessa ole uimamahdollisuutta, joten altistumisen todennäköisyys on alhainen. Myöskään ennustetilanteessa altaaseen ei ole suunniteltu toteutettavan erillistä uimapaikkaa. Osayleiskaavan valmistelussa on lähtökohtana allasalueen säilyttäminen linnustollisesti tärkeänä vesialueena, eikä varsinaisesti ihmisten käyttöön tarkoitettuna alueena. Ranta-alueita ulkoilu- ja virkistystarkoitukseen käyttävät eivät altistu sedimentin haitta-aineille. Sedimenttitutkimuksen yhteydessä ei tehty kohteen kalasto- ja pohjaeliöstöselvitystä, joten ekologisen ympäristön muutoksia ei voitu tarkemmin arvioida. Teoriassa sedimentin sisältämät haitta-aineet voivat vaikuttaa altaan rannalla elävien ja vesieliöitä ravinnokseen käyttävien eliöiden ekologisiin olosuhteisiin. Allas ja sen ympäristön kosteikkoalueet muodostavat Suomenojan lintualueen, joka kuuluu Suomen tärkeisiin lintualueisiin (FINIBA-alueet) sekä kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden (IBA) joukkoon. Altaan pesimälinnuston lajikirjo on laaja, joten elinympäristönä altaan voidaan katsoa sopivan linnuille huolimatta haitta-ainepitoisista sedimenteistä. Nykyisessä tilanteessa linnustolle ei ole todettu aiheutuneen haittaa sedimentin haitta-ainepitoisuuksista, vaan kannat ovat pysyneet elinvoimaisina. Linnuston elinolosuhteiden parantamiseksi osayleiskaavan vaikutusselvitysraportissa on yhtenä toimenpiteenä ehdotettu altaan avoimen vesipinnan pitämistä ruovikoitumisen edetessä nykyisenlaisena, mikä edellyttäisi allikoimista. Tällöin sedimentin pintakerros todennäköisesti ruopattaisiin. Ruoppaus olisi suositeltavaa toteuttaa imuruoppauksena, mutta silti haitta-aineita lähtee ruoppauksen seurauksena jonkin verran liikkeelle kiintoaineksen mukana. Jos ruoppaus toteutetaan loppusyksystä, laskeutuvat ruoppauksen seurauksena liikkeelle lähteneet haitta-aineet kiintoaineksen mukana pohjalle talven aikana. Näin ruoppauksesta aiheutuisi mahdollisimman vähän ympäristöriskejä. Allas on erotettu muusta vesistöstä erillisten patorakenteiden avulla, joten sedimentin haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan muualle.

8 Finnoon altaan sedimenttitutkimus, tutkimusraportti (8) 5 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET Kun osayleiskaavassa esitetty käyttötarkoitus toteutuu, eli allasalueet säilyvät linnustollisesti arvokkaina vesialueina, ei jatkotoimenpiteitä sedimentin haitta-ainepitoisuuksien suhteen tarvita. Jos sedimentin pintakerrosta ruopataan altaan allikoimiseksi, tulee ruoppaus suunnitella huolella siten, että minimoidaan haitta-aineiden mobilisoituminen veteen. Tarvittavat luvat tulee hakea ajoissa ja ruopattujen massojen sijoitus ja loppukäyttö tulee suunnitella huolella. Nyt toteutetut sedimenttitutkimukset katsotaan riittäviksi sedimentin pintakerroksen laadun tuntemisen kannalta. Jos ruoppaus ulotetaan yli metrin syvyyteen, tulee kohteessa tehdä täydentäviä tutkimuksia sedimenttien haitta-ainepitoisuuksien tarkistamiseksi, koska nyt on saatu tietoa sedimentistä vain metrin syvyyteen saakka. Syvempien näytteiden ottamiseksi käsikäyttöinen kalusto ei riitä, vaan tarvitaan monitoimikairaa. Kairalla on mahdollista ottaa näytteitä sellaisena ajankohtana, kun allas on jäässä eikä jään pinnalla ole juurikaan lunta.

9

10

11

12 Finnoonaltaan sedimenttitutkimukset Mitatut ja normalisoidut haitta-ainepitoisuudet Näytepiste 1 Näytepiste 2 Näytepiste 3 Näytepiste 4 Ruoppaus- ja läjitysohjeen Näytesyvyys 0...0,5m 0,5...1,0m 0...0,5m 0,5...1,0m 0...0,5m 0,5...1,0m 0...0,5m 0,5...1,0m laatukriteerit Savipitoisuus Taso 1 Taso 2 Orgaaninen aines 36,2 11,6 12,9 16,5 9 6,3 4,5 norm. (mg/kg) norm. (mg/kg) mit. (mg/kg) norm. (mg/kg) mit. (mg/kg) norm. (mg/kg) mit. (mg/kg) norm. (mg/kg) mit. (mg/kg) norm. (mg/kg) mit. (mg/kg) norm. (mg/kg) mit. (mg/kg) norm. (mg/kg) mit. (mg/kg) norm. (mg/kg) mit. (mg/kg) norm. (mg/kg) mit. (mg/kg) norm. (mg/kg) mit. (mg/kg) norm. (mg/kg) mit. (mg/kg) norm. (mg/kg) mit. (mg/kg) norm. (mg/kg) As 7,4 4,5 4,2 6 7,8 6,9 9,2 4,6 5,2 5,9 7,8 6,5 5,9 4,9 2,8 6,8 4,3 < 2,0 < 3,6 5,7 4,3 5,5 3,9 0,5 2,5 Cd 1,1 1,1 0,8 0,4 0,5 0,4 0,4 0,4 0,4 < 0,2 < 0,2 0,4 0,4 < 0,2 < 0,1 < 0,2 < 0,2 < 0,2 < 0,3 < 0,2 < 0,2 0,2 0, Cr , , , , , , , , , , , Cu , , , , , , , ,3 6 12, , ,4 0,1 1 Hg 1,2 1,2 1,3 0,11 0,1 0,11 0,1 < 0,05 < 0,1 < 0,05 < 0,1 < 0,05 < 0,05 < 0,05 < 0,05 < 0,05 < 0,05 < 0,05 < 0,1 < 0,05 < 0,05 < 0,05 < 0, Ni , , , , , , , ,8 9,9 31, , , Pb , , , ,4 8 10, ,6 14 8, ,7 < 4 < 6,4 11 8, , Zn , , , , , , , , , , ,0 Fe norm. (mg/kg) norm. (mg/kg) Öljyhiilivedyt C 10 -C ,7 < 50 < 43,1 < 50 < 38,76 < 50 < 30,30 < 50 < 55,56 < 50 < 79,37 < 50 < 111,11 < 50 < 119,05 < 50 < 238,10 < 50 < 166,67 < 50 < 138,89 norm. (µg/kg) norm. (µg/kg) mit. (µg/kg) norm. (µg/kg) 1 30 PCB-28 < 1,0 < 0, PCB-52 < 1,0 < 0, PCB-101 < 1,0 < 0, PCB-118 < 1,0 < 0, PCB-153 1,2 0, PCB-180 < 1,0 < 0,6 PCB-31 < 1,0 < 0,6 PCB-77 < 1,0 < 0,6 PCB-105 < 1,0 < 0,6 PCB-138 1,2 0,7 PCB-126 < 1,0 < 0,6 PCB-128 < 1,0 < 0,6 PCB-156 < 1,0 < 0,6 PCB-169 < 1,0 < 0,6 PCB-170 < 1,0 < 0,6 ngwho-teq/kg ngwho-teq/kg mit. (ngwho-teq/kg) norm. (ngwho-teq/kg) Dioksiinit ja furaanit 0,0047 0,0028 norm. (µg/kg) norm. (µg/kg) mit. (µg/kg) norm. (µg/kg) TBT < 1 < 0, TBhT < 1 < 0,6 norm. (µg/kg) norm. (µg/kg) mit. (µg/kg) norm. (µg/kg) mit. (µg/kg) norm. (µg/kg) mit. (µg/kg) norm. (µg/kg) mit. (µg/kg) norm. (µg/kg) mit. (µg/kg) norm. (µg/kg) mit. (µg/kg) norm. (µg/kg) mit. (µg/kg) norm. (µg/kg) mit. (µg/kg) norm. (µg/kg) mit. (µg/kg) norm. (µg/kg) mit. (µg/kg) norm. (µg/kg) mit. (µg/kg) norm. (µg/kg) mit. (µg/kg) norm. (µg/kg) Naftaleeni ,7 < 20 < 17 < 20 < 15 < 20 < 12 < 20 < 22 < 20 < 32 < 20 < 44 < 20 < 48 < 20 < 95 < 20 < 67 < 20 < Fenantreeni ,0 < 20 < 17 < 20 < 15 < 20 < 12 < 20 < 22 < 20 < 32 < 20 < 44 < 20 < 48 < 20 < 95 < 20 < 67 < 20 < Antraseeni ,7 < 20 < 17 < 20 < 15 < 20 < 12 < 20 < 22 < 20 < 32 < 20 < 44 < 20 < 48 < 20 < 95 < 20 < 67 < 20 < Fluoranteeni ,0 < 20 < 17 < 20 < ,4 < 20 < ,7 < 20 < 44 < 20 < < 20 < 67 < 20 < Bentso(a)antraseeni ,3 < 20 < 17 < 20 < 15 < 20 < 12 < 20 < 22 < 20 < 32 < 20 < 44 < 20 < 48 < 20 < 95 < 20 < 67 < 20 < Kryseeni ,0 < 20 < 17 < 20 < 15 < 20 < 12 < 20 < 22 < 20 < 32 < 20 < 44 < 20 < 48 < 20 < 95 < 20 < 67 < 20 < Bentso(k)fluoranteeni < ,7 < 20 < 17 < 20 < 15 < 20 < 12 < 20 < 22 < 20 < 32 < 20 < 44 < 20 < 48 < 20 < 95 < 20 < 67 < 20 < Bentso(a)pyreeni < ,7 < 20 < 17 < 20 < 15 < 20 < 12 < 20 < 22 < 20 < 32 < 20 < 44 < 20 < 48 < 20 < 95 < 20 < 67 < 20 < Indeno(1,2,3-cd)pyreeni < ,7 < 20 < 17 < 20 < 15 < 20 < 12 < 20 < 22 < 20 < 32 < 20 < 44 < 20 < 48 < 20 < 95 < 20 < 67 < 20 < bentso(g,h,i)peryleeni < ,7 < 20 < 17 < 20 < 15 < 20 < 12 < 20 < 22 < 20 < 32 < 20 < 44 < 20 < 48 < 20 < 95 < 20 < 67 < 20 < 56 Asenaftyleeni < ,7 < 20 < 17 < 20 < 15 < 20 < 12 < 20 < 22 < 20 < 32 < 20 < 44 < 20 < 48 < 20 < 95 < 20 < 67 < 20 < 56 Asenafteeni < ,0 < 20 < 17 < 20 < 15 < 20 < 12 < 20 < 22 < 20 < 32 < 20 < 44 < 20 < 48 < 20 < 95 < 20 < 67 < 20 < 56 Fluoreeni ,7 < 20 < 17 < 20 < 15 < 20 < 12 < 20 < 22 < 20 < 32 < 20 < 44 < 20 < 48 < 20 < 95 < 20 < 67 < 20 < 56 Pyreeni ,0 < 20 < 17 < 20 < ,7 < 20 < 22 < 20 < 32 < 20 < 44 < 20 < ,3 < 20 < 67 < 20 < 56 Bentso(b)fluoranteeni ,3 < 20 < 17 < 20 < 15 < 20 < 12 < 20 < 22 < 20 < 32 < 20 < 44 < 20 < ,5 < 20 < 67 < 20 < 56 dibentso(a,h)antraseeni < ,7 < 20 < 17 < 20 < 15 < 20 < 12 < 20 < 22 < 20 < 32 < 20 < 44 < 20 < 48 < 20 < 95 < 20 < 67 < 20 < 56 mit. (µg/kg) mit. (µg/kg) mit. (µg/kg) mit. (µg/kg) mit. (µg/kg) mit. (µg/kg) mit. (µg/kg) mit. (µg/kg) mit. (µg/kg) mit. (µg/kg) mit. (µg/kg) mit. (µg/kg) MTBE < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 Bentseeni < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 Tolueeni < 100 < < < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 Etyylibentseeni < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 M/p-ksyleeni < < 100 O-ksyleeni < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 1,3,5-trimetyylibentseeni < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 1,2,4-trimetyylibentseeni < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 TAME < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 Heptaani < 100 < 100 < < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < < 100 Oktaani 140 < 100 < < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 Klooribentseeni < < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 Styreeni < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 Nonaani < < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 Kumeeni < < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 P-kymeeni < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 1,2,4,5-tetrametyylibentseeni < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 Vinyylikloridi < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 Trikloorimetaani, kloroformi < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 1,2-dikloorietaani < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 1,1,1-trikloorietaani < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 Tetrakloorimetaani < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 Bromidikloorimetaani < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 Trikloorieteeni < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 1,1,2-trikloorietaani < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 Tetrakloorieteeni < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 1,1,2,2-tetrakloorietaani < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 1,2-dibromietaani < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 < 100 VOC yhteensä < < 100 1,0...2,0m 73 4, ,5m 1 2,1 Näytepiste 5 0,5...1,0m ,0...2,0m 62 3,6

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27 GEOTEK OY PL 17, ESPOO, P 09/ MAANÄYTTEIDEN TUTKIMUSTULOKSET TYÖ N:O TILAAJA Sito Oy X: TYÖ Suomenojan jäteallas Y: PAIKKA Espoo Z: PAALU TIEDOT NÄYTTEISTÄ SIVUMITTA LABORATORIOTULOKSET NÄYTTEENOTTOPAIKKA KARTIOKOE PAALU SYVYYS POHJA LAB. MÄÄ- VESI- MAATUNEI- HUMUS- LEIKKAUSLU- HERK- HIENO- TAI m VESI N.O MAALAJI RITYS- PITOI- SUUS PITOI- JUUS kn/m2 KYYS USLUKU PISTE SYV. TAPA SUUS% H1-H10 SUUS% sk skr H3/H1 % /1 Lj Sm /2 Lj AmSe 36,2 Am = AREOMETRI- (HYDROMETRIKOE) Se = PESU- TAI KUIVASEULONTA ESPOO R.Käpylä Sm = SILMÄMÄÄRÄINEN MÄÄRITYS

28 RAKEISUUDEN MÄÄRITYS Työnumero: Tilaaja: Sito Oy Työ: Suomenojan jäteallas Lab. N:o 174/2 Tunnus X: Piste tai paalu 1 Y: Syvyys (m) Z: Maalaji Lj Humus-% tai lk 36,2 PAALU: Kantavuusluokka SIVUMITTA: Vesipitoisuus-% 0,0 Kiv. % mm Lohk. % > 600 mm Savi Siltti Hiekka Sora Läpäisy-% Raekoko (mm) Lab. N:o LAUSUNTO Espoossa R.Käpylä Pvm Käsittelijä

29 GEOTEK OY PL 17, ESPOO, P 09/ MAANÄYTTEIDEN TUTKIMUSTULOKSET TYÖ N:O TILAAJA Sito Oy X: TYÖ Suomenojan jäteallas Y: PAIKKA Espoo Z: PAALU TIEDOT NÄYTTEISTÄ SIVUMITTA LABORATORIOTULOKSET NÄYTTEENOTTOPAIKKA KARTIOKOE PAALU SYVYYS POHJA LAB. MÄÄ- VESI- MAATUNEI- HUMUS- LEIKKAUSLU- HERK- HIENO- TAI m VESI N.O MAALAJI RITYS- PITOI- SUUS PITOI- JUUS kn/m2 KYYS USLUKU PISTE SYV. TAPA SUUS% H1-H10 SUUS% sk skr H3/H1 % /3 silj AmSe 11, /4 silj AmSe 12,9 Am = AREOMETRI- (HYDROMETRIKOE) Se = PESU- TAI KUIVASEULONTA ESPOO R.Käpylä Sm = SILMÄMÄÄRÄINEN MÄÄRITYS

30 RAKEISUUDEN MÄÄRITYS Työnumero: Tilaaja: Sito Oy Työ: Suomenojan jäteallas Lab. N:o 174/3 Tunnus X: Piste tai paalu 2 Y: Syvyys (m) Z: Maalaji silj Humus-% tai lk 11,6 PAALU: Kantavuusluokka SIVUMITTA: Vesipitoisuus-% 0,0 Kiv. % mm Lohk. % > 600 mm Savi Siltti Hiekka Sora Läpäisy-% Raekoko (mm) Lab. N:o LAUSUNTO Espoossa R.Käpylä Pvm Käsittelijä

31 RAKEISUUDEN MÄÄRITYS Työnumero: Tilaaja: Sito Oy Työ: Suomenojan jäteallas Lab. N:o 174/4 Tunnus X: Piste tai paalu 2 Y: Syvyys (m) Z: Maalaji silj Humus-% tai lk 12,9 PAALU: Kantavuusluokka SIVUMITTA: Vesipitoisuus-% 0,0 Kiv. % mm Lohk. % > 600 mm Savi Siltti Hiekka Sora Läpäisy-% Raekoko (mm) Lab. N:o LAUSUNTO Espoossa R.Käpylä Pvm Käsittelijä

32 GEOTEK OY PL 17, ESPOO, P 09/ MAANÄYTTEIDEN TUTKIMUSTULOKSET TYÖ N:O TILAAJA Sito Oy X: TYÖ Suomenojan jäteallas Y: PAIKKA Espoo Z: PAALU TIEDOT NÄYTTEISTÄ SIVUMITTA LABORATORIOTULOKSET NÄYTTEENOTTOPAIKKA KARTIOKOE PAALU SYVYYS POHJA LAB. MÄÄ- VESI- MAATUNEI- HUMUS- LEIKKAUSLU- HERK- HIENO- TAI m VESI N.O MAALAJI RITYS- PITOI- SUUS PITOI- JUUS kn/m2 KYYS USLUKU PISTE SYV. TAPA SUUS% H1-H10 SUUS% sk skr H3/H1 % /5 silj AmSe 16, /6 silj AmSe 9,0 Am = AREOMETRI- (HYDROMETRIKOE) Se = PESU- TAI KUIVASEULONTA ESPOO R.Käpylä Sm = SILMÄMÄÄRÄINEN MÄÄRITYS

33 RAKEISUUDEN MÄÄRITYS Työnumero: Tilaaja: Sito Oy Työ: Suomenojan jäteallas Lab. N:o 174/5 Tunnus X: Piste tai paalu 3 Y: Syvyys (m) Z: Maalaji silj Humus-% tai lk 16,5 PAALU: Kantavuusluokka SIVUMITTA: Vesipitoisuus-% 0,0 Kiv. % mm Lohk. % > 600 mm Savi Siltti Hiekka Sora Läpäisy-% Raekoko (mm) Lab. N:o LAUSUNTO Espoossa R.Käpylä Pvm Käsittelijä

34 RAKEISUUDEN MÄÄRITYS Työnumero: Tilaaja: Sito Oy Työ: Suomenojan jäteallas Lab. N:o 174/6 Tunnus X: Piste tai paalu 3 Y: Syvyys (m) Z: Maalaji silj Humus-% tai lk 9,0 PAALU: Kantavuusluokka SIVUMITTA: Vesipitoisuus-% 0,0 Kiv. % mm Lohk. % > 600 mm Savi Siltti Hiekka Sora Läpäisy-% Raekoko (mm) Lab. N:o LAUSUNTO Espoossa R.Käpylä Pvm Käsittelijä

35 GEOTEK OY PL 17, ESPOO, P 09/ MAANÄYTTEIDEN TUTKIMUSTULOKSET TYÖ N:O TILAAJA Sito Oy X: TYÖ Suomenojan jäteallas Y: PAIKKA Espoo Z: PAALU TIEDOT NÄYTTEISTÄ SIVUMITTA LABORATORIOTULOKSET NÄYTTEENOTTOPAIKKA KARTIOKOE PAALU SYVYYS POHJA LAB. MÄÄ- VESI- MAATUNEI- HUMUS- LEIKKAUSLU- HERK- HIENO- TAI m VESI N.O MAALAJI RITYS- PITOI- SUUS PITOI- JUUS kn/m2 KYYS USLUKU PISTE SYV. TAPA SUUS% H1-H10 SUUS% sk skr H3/H1 % /7 salj AmSe 6, /8 ljsa Am 4, /9 ljsa Am 4,2 Am = AREOMETRI- (HYDROMETRIKOE) Se = PESU- TAI KUIVASEULONTA ESPOO R.Käpylä Sm = SILMÄMÄÄRÄINEN MÄÄRITYS

36 RAKEISUUDEN MÄÄRITYS Työnumero: Tilaaja: Sito Oy Työ: Suomenojan jäteallas Lab. N:o 174/7 Tunnus X: Piste tai paalu 4 Y: Syvyys (m) Z: Maalaji salj Humus-% tai lk 6,3 PAALU: Kantavuusluokka SIVUMITTA: Vesipitoisuus-% 0,0 Kiv. % mm Lohk. % > 600 mm Savi Siltti Hiekka Sora Läpäisy-% Raekoko (mm) Lab. N:o LAUSUNTO Espoossa R.Käpylä Pvm Käsittelijä

37 RAKEISUUDEN MÄÄRITYS Työnumero: Tilaaja: Sito Oy Työ: Suomenojan jäteallas Lab. N:o 174/8 Tunnus X: Piste tai paalu 4 Y: Syvyys (m) Z: Maalaji ljsa Humus-% tai lk 4,5 PAALU: Kantavuusluokka SIVUMITTA: Vesipitoisuus-% 0,0 Kiv. % mm Lohk. % > 600 mm Savi Siltti Hiekka Sora Läpäisy-% Raekoko (mm) Lab. N:o LAUSUNTO Espoossa R.Käpylä Pvm Käsittelijä

38 RAKEISUUDEN MÄÄRITYS Työnumero: Tilaaja: Sito Oy Työ: Suomenojan jäteallas Lab. N:o 174/9 Tunnus X: Piste tai paalu 4 Y: Syvyys (m) Z: Maalaji ljsa Humus-% tai lk 4,2 PAALU: Kantavuusluokka SIVUMITTA: Vesipitoisuus-% 101,6 Kiv. % mm Lohk. % > 600 mm Savi Siltti Hiekka Sora Läpäisy-% Raekoko (mm) Lab. N:o LAUSUNTO Espoossa R.Käpylä Pvm Käsittelijä

39 GEOTEK OY PL 17, ESPOO, P 09/ MAANÄYTTEIDEN TUTKIMUSTULOKSET TYÖ N:O TILAAJA Sito Oy X: TYÖ Suomenojan jäteallas Y: PAIKKA Espoo Z: PAALU TIEDOT NÄYTTEISTÄ SIVUMITTA LABORATORIOTULOKSET NÄYTTEENOTTOPAIKKA KARTIOKOE PAALU SYVYYS POHJA LAB. MÄÄ- VESI- MAATUNEI- HUMUS- LEIKKAUSLU- HERK- HIENO- TAI m VESI N.O MAALAJI RITYS- PITOI- SUUS PITOI- JUUS kn/m2 KYYS USLUKU PISTE SYV. TAPA SUUS% H1-H10 SUUS% sk skr H3/H1 % /10 ljhk AmSe 2, /11 ljsa AmSe 3, /12 ljsa Am 3,6 Am = AREOMETRI- (HYDROMETRIKOE) Se = PESU- TAI KUIVASEULONTA ESPOO R.Käpylä Sm = SILMÄMÄÄRÄINEN MÄÄRITYS

40 RAKEISUUDEN MÄÄRITYS Työnumero: Tilaaja: Sito Oy Työ: Suomenojan jäteallas Lab. N:o 174/10 Tunnus X: Piste tai paalu 5 Y: Syvyys (m) Z: Maalaji ljhk Humus-% tai lk 2,1 PAALU: Kantavuusluokka SIVUMITTA: Vesipitoisuus-% 0,0 Kiv. % mm Lohk. % > 600 mm Savi Siltti Hiekka Sora Läpäisy-% Raekoko (mm) Lab. N:o LAUSUNTO Espoossa R.Käpylä Pvm Käsittelijä

41 RAKEISUUDEN MÄÄRITYS Työnumero: Tilaaja: Sito Oy Työ: Suomenojan jäteallas Lab. N:o 174/11 Tunnus X: Piste tai paalu 5 Y: Syvyys (m) Z: Maalaji ljsa Humus-% tai lk 3,0 PAALU: Kantavuusluokka SIVUMITTA: Vesipitoisuus-% 0,0 Kiv. % mm Lohk. % > 600 mm Savi Siltti Hiekka Sora Läpäisy-% Raekoko (mm) Lab. N:o LAUSUNTO Espoossa R.Käpylä Pvm Käsittelijä

42 RAKEISUUDEN MÄÄRITYS Työnumero: Tilaaja: Sito Oy Työ: Suomenojan jäteallas Lab. N:o 174/12 Tunnus X: Piste tai paalu 5 Y: Syvyys (m) Z: Maalaji ljsa Humus-% tai lk 3,6 PAALU: Kantavuusluokka SIVUMITTA: Vesipitoisuus-% 81,0 Kiv. % mm Lohk. % > 600 mm Savi Siltti Hiekka Sora Läpäisy-% Raekoko (mm) Lab. N:o LAUSUNTO Espoossa R.Käpylä Pvm Käsittelijä

43

44 ISBN