PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISES TA UUTEEN LIHASIKALATOIMINTAAN Perustettavan yhtiön lukuun, Mika Heino, Kauhajoki

Transkriptio

1 Paikka Plats Seinäjoki Päiväys Datum Dnro Dnr LSU 2008 R 50 (531) Viite / Hänvisning Asia / Ärende PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISES TA UUTEEN LIHASIKALATOIMINTAAN Perustettavan yhtiön lukuun, Mika Heino, Kauhajoki HANKKEESTA VASTAAVA Perustettavan yhtiön lukuun, Mika Heino Vihtjärventie Vinkkilä HANKKEEN KUVAUS Mika Heino (perustettavan yhtiön lukuun) suunnittelee uutta lihasikalatoimintaa Kauhajoen kaupungin Kauhajoen kylässä määräaloilla tiloista Mäensivu RN:o 106:0 ja Tapani RN:o 34:0. Tilalla pidettäisiin yhteensä lihasikaa. Sianlihaa tuotettaisiin noin kg vuodessa. Sikala työllistää kaksi henkilöä. Sikojen kasvatus tapahtuu siten, että osastoihin tuodaan noin 28 kg:n porsaita, jotka kasvatetaan elopainoon noin 115 kiloisiksi eli noin 90 kilon teuraspainoon. Porsaille ja sioille syötetään lähialueelta hankittua viljaa ja/tai rehutehtaan toimittamaa täysrehua. Rehut säilytetään säiliöissä ja viljasiiloissa eläinsuojan yhteydessä. Tilalle Mäensivu RN:o 106:0 rakennetaan sikala, jossa on pinta alaa noin 4153 m 2. Sikalassa on kahdeksan osastoa sekä sairasosasto. Lisäksi sikalassa on sosiaali ja toimistotilat ja rehustamo/varastotila. Yhdessä osastossa on noin 400 lihasikaa. Yksi osasto täytetään kerrallaan. Yksi osasto on ainakin osan ajasta tyhjillään ja pesussa, jolloin sikalan eläinmäärä on alle Eläinpaikkojen maksimimäärä on sekä sairaspaikat. Sikalaan tuotavat porsaat tuodaan yhtiön omistajien omista emakkosikaloista (Lounais Suomesta), jolloin eläinten siirrot voidaan itse määritellä. Koulukatu 19 PL 262, Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, Vasa Puh. / Tfn Torikatu 40 PL 77, Kokkola / Torggatan 40 PB 77, Karleby Puh. / Tfn Torikatu 16 PL 156, Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, Seinäjoki Puh. / Tfn kirjaamo.lsu@ymparisto.fi

2 2/7 Tila liitetään yleiseen sähköverkkoon. Sikalassa on ilmanvaihtojärjestelmänä koneellinen poisto. Toiminnanharjoittaja on valmis soveltamaan tutkimuksissa esiin tullutta parasta tekniikkaa sikalaan, jos se on taloudellisesti mahdollista. Lannankäsittely, jätevedet ja jätteet Sikalan lannankäsittely tapahtuu lietelannalla. Tilalle Tapani RN:o 34:0 rakennetaan vierekkäin kolme betonista, avointa ylhäältä päin täytettävää lietesäiliötä. Niiden tilavuus on yhteensä noin m 3. Lietesäiliöt sijoittuvat noin 150 metriä itään sikalasta. Lietekuilutilavuutta on lisäksi noin 500 m 3. Liete johdetaan lietekuiluista lietesäiliöihin imulannanpoistomenetelmällä. Pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet johdetaan lietesäiliöön. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa sovelletaan mm. ottamalla lantakuilujen lietteestä lämpöä talteen. Lanta jäähdytetään kuiluissa ennen ulkovarastointia. Lämpö kerätään talteen sikalan lietekuiluista putkistojen avulla ja käytetään pienempien eläinten tilojen lämmittämiseen. Lietteen jäähtyminen vähentää lietteen ammoniakin haihtumista, hajua ja kosteutta. Siten sikalan ilmatilan kuivaamiseen tarvittavan lämmityksen tarve ja vaihdettavan sikalailman tarve ovat pienempiä. Tämä parantaa myös eläinten hyvinvointia ja hoitajien työolosuhteita. Tilan käytössä oleva lietelannan varastointitilavuus (noin m 3 ) riittää valtioneuvoston nitraattiasetuksen (931/2000) mukaiselle lihasian tuottamalle lietelantamäärälle (noin m 3 /a). Kaikki liete levitetään lannoitteeksi sopimuspelloille viikoilla 16 45, pääosin kuitenkin kevätlevityksenä. Hakija on esittänyt lannan vastaanottamis ja luovuttamissopimukset yli 380 hehtaarille. Levityspeltoalaa on riittävästi, sillä ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta ( ) mukainen peltoalan tarve on yhteensä noin 272 ha (11 lihasikaa/ha). Pääosa sopimuspelloista on mukana ympäristötukijärjestelmässä. Käyttövesi otetaan Päntäneen vesiosuuskunnan vesijohtoverkosta. Toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet (noin 11 kpl/v) toimitetaan Findest Protein Oy:n käsittelylaitokseen Kaustisille. Tilalla kuolleet eläimet varastoidaan ennen kuljetusta kylmähuoneessa. Muista syntyvistä jätteistä ei ole esitetty tietoja. Tilalle tulee oma litran polttoainesäiliö, joka on varustettu suoja altaalla, katoksella, lukituksella, ylitäytönestimellä ja lapon estolaitteella. Lisäksi lukitussa tilassa säilytetään muita öljytuotteita enintään 200 litraa. Liikenne Toiminnasta aiheutuu liikennettä hakemuksen mukaan siten, että rehukuljetuksia on noin kerran viikossa ja teuraseläimiä noin kaksi kertaa viikossa ja lietettä lannanlevityskaudella syksyllä ja keväällä noin viikon ajan viisi kuormaa viikossa. Muulloin liikenne on vähäistä. Kuljetusreitti sikalasta lannanlevityspelloille kulkee Kyrönkorventietä pitkin ja haaroittuen siitä eri suuntiin. Hankkeen sijainti, häiriintyvät kohteet ja maankäyttö Suunniteltu lihasikalan paikka sijaitsee metsäalueella Kyrönkorventien varrella noin 8 km Kauhajoen keskustasta länteen. Lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 1,2 kilometrin etäisyydellä sikalasta. Lähimmistä kylistä Lylykylä sijaitsee sikalasta 2 km kaakkoon ja Peräkylä 1,7 km pohjoiseen. Lähialueella ei ole muita häiriintyviä kohteita kuten kouluja tai päiväkoteja eikä myöskään muita eläinsuojia. Rakennusalue on pääosin moreenipohjaista aluetta, jolla kasvaa

3 3/7 männikköä ja sekametsää. Alueen ohi kulkee metsäautotie. Lietesäiliöt sijoittuisivat maastollisesti sikalaa alemmaksi. Hankealueella ei ole voimassa olevaa asema tai yleiskaavaa. Lähin kaavoitettu alue (Kauhajoen kirkonseudun asemakaava alue) sijaitsee yli 6 km:n etäisyydellä sikalasta. Etelä Pohjanmaan maakuntakaavassa sikalan suunnittelualueeseen ei kohdistu erityistä merkintää. Se sijaitsee kuitenkin kahden ohjeellisen ulkoilureitin välissä noin 500 metrin etäisyydellä niistä. Lisäksi maaseudun kehittämisen kohdealueen (mk 2) raja on lähellä suunnittelualuetta. Luonnonolosuhteet, suojelukohteet ja alueet Tila sijaitsee Kyrönjoen päävesistöalueella Kainastonjoen osavaluma alueella (42.092). Kainastonjoki virtaa noin 3,5 kilometrin etäisyydellä sikalasta koilliseen ja yhtyy Kauhajokeen. Kainastonjoen vesi on arvioitu välttäväksi ja sen alaosat ovat hajakuormituksen raskaasti kuormittamia. Myös Kauhajoen veden laatu ilmentää rehevyyttä. (Kyrönjoen vesistöalueen toimenpideohjelma luonnos ; Etelä Pohjanmaan vedet nyt ja tulevaisuudessa, Länsi Suomen ympäristökeskuksen raportteja 1/2008). Osa lannanlevitykseen käytettävistä sopimuspelloista rajoittuu vesistöihin. Levityksessä näille lohkoille jätetään hakijan mukaan asiaankuuluvat suojavyöhykkeet, lisäksi lannanlevitysalaa on tarvetta enemmän, joten lantaa ei välttämättä tarvitse levittää vesistöihin rajoittuville pelloille. Sikala tai lietesäiliöt eivät sijaitse pohjavesialueilla. Lähimmät pohjavesialueet, Loukajan ( ) sekä Porakallio A ja B:n ( A ja B) I luokan pohjavesialueet, sijaitsevat Teuvan kunnassa noin 4 km:n etäisyydellä sikalasta. Tilan lähistöllä noin 1 km:n säteellä ei ole asutusta eikä näin tiettävästi myöskään talousvesikaivoja. Sikalan lähiympäristössä ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Hyypänjokilaakson arvokas maisemakokonaisuus sijaitsee yli 7 km ja lähimmät muinaisjäännökset yli 4 km:n etäisyydellä sikalasta. Noin 460 metrin etäisyydellä sikalasta on kartan mukaan tervahauta. Lähimmät luonnonsuojelualueet, VPD:n Natura 2000 verkostoon kuuluva Lutakkoneva ja soidensuojeluohjelmaan kuuluva Mortikannevan eli Tarkankeitaan aarnialueet, sijaitsevat 8,5 km:n ja 7 km:n etäisyydellä hankealueesta. Hankealueen lähistöllä ei ole ympäristökeskuksen tiedossa erityisiä ympäristöllisiä arvoja. ASIAN KÄSITTELY JA KUULEMINEN Mika Heinon perustettavan yhtiön ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen Ympäristökeskuksen ympäristölupayksikkö on pyytänyt ympäristökeskuksen YVA yhteysviranomaiselta lausuntoa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (jatkossa: YVA menettely) tarpeesta hankkeen kohdalla. Pyyntö on kirjattu YVA asiana Hankkeesta vastaavalle on ilmoitettu YVA harkinnasta kirjallisesti ja pyydetty samalla lisätietoja. Hän on vastannut tähän puhelimitse ja toimittanut sähköpostilla seuraavat lisätiedot: " Parasta käyttökelpoista tekniikkaa hyödynnetään mm. lantakuilujen lietteestä ottamalla lämpöä talteen. Näin ammoniakin muodostuminen vähenee oleellisesti. Tästä syystä myös ilmastoinnin tarve vähenee merkittävästi. Energian kulutus pienenee. Eläinten hyvinvointi paranee entisestään ja hoitajien työolosuhteet parantuvat. Osa lannanlevityspelloista rajoittuu vesistöihin. Levityksessä näille lohkoille jätetään asiaankuuluvat suojavyöhykkeet. Lannanlevitysalaa on hankkeella yli 400 ha, joten lantaa ei välttämättä tarvitse levittää vesistöihin rajoittuville pelloille.

4 4/7 Kuljetusreitti tuotantolaitokselta levityspelloille kulkee Kyrönkorventietä pitkin, haaraantuen tästä eri suuntiin. Tuotantolaitoksen sijainti ja lannanlevitysalueet käyvät ilmi ympäristölupahakemuksen yhteydessä toimitetuista kartoista. Kuljetukset vilkastuttavat tiestöä viikon ajan syksyllä sekä keväällä. Muulloin liikenne on vähäistä. Talousvesikaivojen sijaintia ei ole erikseen tutkittu. On hyvin epätodennäköistä, että talousvesikaivoja sijaitsee 1 km säteellä, koska tällä alueella ei ole asutusta." Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on ilmoitettu YVA harkinnasta sähköpostilla Tähän on vastattu sähköpostilla, että paikka sijaitsee metsäalueella ja etäällä asutuksesta. Se ei sijaitse pohjavesialueella eikä yksityisiä kaivoja ole alle 1 km:n säteellä. Toisaalta hakijalla ei ole yhtään omaa peltoa paikkakunnalla ja koko lietemäärä tullaan hoitamaan vastaanottosopimuksin, joten kokonaisuus on hieman riskialtis. Paikan suhteen YVA:n tarvetta ei ole, mutta lietteen käsittelyn kannalta ehkä voisi olla. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Mika Heinon (perustettavan yhtiön lukuun) uuteen lihasikalatoimintaan Kauhajoen kaupungin Kauhajoen kylässä määräaloilla tiloista Mäensivu RN:o 106:0 ja Tapani RN:o 34:0 ei tule soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994, muutos 458/2006) mukaan YVA menettelyä tulee soveltaa hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Valtioneuvoston asetuksen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) 6 :n hankeluettelon alakohdan 1 eläinten pito) mukaan YVAmenettelyä sovelletaan mm. sikaloihin, joissa kasvatetaan yli sikaa (paino yli 30 kg/sika). Lisäksi YVA menettelyä sovelletaan YVA lain 4 :n mukaan yksittäistapauksessa sellaiseen hankeluettelon hankkeita pienempään hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Soveltamisesta päättää alueellinen ympäristökeskus. YVA asetuksen 7 :n mukaan harkinnassa tarkastellaan ympäristövaikutusten merkittävyyttä ottaen huomioon: 1. hankkeen ominaisuudet kuten a) hankkeen koko; b) yhteisvaikutus muiden hankkeiden kanssa; c) luonnonvarojen käyttö; d) jätteiden muodostuminen; e) pilaantuminen ja muut haitat; f) onnettomuusriskit ottaen erityisesti huomioon käytettävät aineet ja tekniikat; 2. hankkeen sijainti kuten a) nykyinen maankäyttö; b) alueen luonnonvarojen suhteellinen runsaus, laatu ja uudistumiskyky; c) luonnon sietokyky (esim. kosteikot, luonnon ja maisemansuojelualueet, alueet joilla ympäristön tilaa kuvaavat ohjearvot on jo ylitetty, tiheään asutut alueet, historiallisesti, kulttuurisesti tai arkeologisesti merkittävät alueet) 3. vaikutusten luonne kuten a) vaikutusalueen laajuus ottaen huomioon vaikutuksen kohteena olevan väestön määrä; b) valtioiden rajat ylittävä vaikutus; c) vaikutuksen suuruus ja monitahoisuus; d) vaikutuksen todennäköisyys; e) vaikutuksen kesto, toistuvuus ja palautuvuus. Yleisesti tarkasteltuna eläinsuojien ympäristövaikutukset liittyvät happamoitumiseen (lannan ammoniakki, rikin ja typen oksidit), rehevöitymiseen (typpi ja fosforipäästöt lannasta), kasvihuoneilmiötä voimistavien kaasujen päästöihin (dityppioksidi ja metaanipäästöt lannasta), jätteisiin, jätevesiin, energian ja vedenkulutukseen, haju ja melupäästöihin, luonto ja maisemavaikutuksiin sekä käytettyihin kemikaaleihin (esim. torjunta ja puhdistusaineet). Eläinsuojien ravinnekuormitus on pääosin hajakuormitusta peltoviljelystä. Pistemäisiä päästöjä voi aiheutua esimerkiksi lanta ja lietevarastojen vuodoista ja ylitäytöistä, pesu ja jätevesistä sekä säilörehu

5 5/7 jen puristenesteistä. Seuraavaksi arvioidaan Heinon sikalan ympäristövaikutusten merkittävyyttä YVA asetuksen 7 :n kriteereihin perustuen. Hankkeen koko. Suunniteltu tilan eläinmäärä (2 990) alittaa hankeluettelon rajan (3 000) 10 lihasialla eli on noin 99,7 % siitä. Näin ollen on mahdollista, että hanke voisi kokonsa perusteella lisätä merkittäviä ympäristövaikutuksia alueella ja edellyttää näin YVA menettelyä. Pilaantuminen, jätteet ja onnettomuusriskit. Lisääntyvä lantamäärä voi lisätä lannanlevityksen aiheuttamaa rehevöittävää ja happamoittavaa hajakuormitusta Kyrönjoen vesistöalueella. Itse sikala sijaitsee etäällä vesistöistä, mutta osa levityspelloista rajoittuu vesistöihin. Pohjavesialueisiin eläinsuojilla tai lannanlevityksellä ei etäisyyksiä tarkastellen todennäköisesti ole merkittäviä vaikutuksia. Rehunviljelyssä mahdollisesti käytetyillä kemikaaleilla voi olla vaikutuksia vesistöihin ja alueen luontaiseen kasvi ja eläinlajistoon. Lannoitteiden aiheuttamaa vesien ravinnekuormitusta säädellään valtioneuvoston nitraattiasetuksella (931/2000), jossa mm. rajoitetaan typpilannoituksen levitysmääriä ja aikoja, sekä ympäristötukijärjestelmän avulla, johon kuuluvat mm. suojavyöhykkeet vesistöihin rajoittuvilla peltolohkoilla. Pistemäisiä päästöjä lietesäiliöistä sekä pesu ja jätevesien aiheuttamaa kuormitusta säädellään ympäristölupamääräyksissä, niitä ehkäistään varastoimalla liete ja jätevedet hakemuksen mukaisesti vesitiiviissä varastoissa. Jätteiden aiheuttamaa kuormitusta ehkäistään varastoimalla ne asianmukaisesti ja toimittamalla soveltuvaan jätteenkäsittelyyn. Hankkeeseen liittyvistä onnettomuusriskeistä kuten lietesäiliöiden rikkoutumisesta voi olla vesistövaikutuksia. Muut riskit kuten tulipalot kohdistuvat lähinnä itse toimintaan ja rakennuksiin, eivätkä todennäköisesti aiheuta merkittäviä haittavaikutuksia muulle ympäristölle. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa sovelletaan mm. ottamalla lantakuilujen lietteestä lämpöä talteen. Sikalan lähistöllä ei ole muuta toimintaa kuten eläinsuojia, joista voisi aiheutua yhteisvaikutuksia hankkeen kanssa. Luonnonvarat, maankäyttö, luonnon sietokyky ja erityisalueet. Sikala liitännäistoimintoineen (esim. kuljetukset, lämmitys, rehunviljely, pesut) kuluttaa luonnonvaroista esimerkiksi fossiilisia polttoaineita, kemikaaleja ja vettä. Liikenne alueella lisääntyy laajennuksen myötä merkittävästi nykyisestä. Erityisesti rakentamisvaiheessa liikenne lisääntyy voimakkaasti. Lähialueella ei kuitenkaan ole asutusta, joten liikenteen lisääntymisestä ei aiheudu kohtuutonta rasitusta. Kaavoitetut alueet sijaitsevat etäällä hankealueesta eikä maakuntakaavassa ole erityisiä varauksia alueella. Etäisyyttä maakuntakaavassa esitetylle ohjeelliselle ulkoilureitille lienee riittävästi (noin 500 metriä). Sikalan suunnittelualue on metsäaluetta, jolla ei ole tiedossa erityisiä luontoarvoja eikä lähellä ole luonnonsuojelualueita tai arvokkaita maisema alueita. Haju ja melu. Toimintaan saattaa hankkeen koko huomioiden liittyä merkittävänä ympäristövaikutuksena hajuhaitan lisääntyminen. Hajua aiheuttavat sikalan ilmanvaihto, eläinjätteiden käsittely sekä lietelannan varastointi, kuljetukset ja levitys. Kaikki lietteen varastointi tapahtuu tilalla kattamattomissa lietesäiliöissä. Kaikki lannanlevityspellot sijaitsevat Kauhajoen kaupungin alueella. Ympäristöministeriön kirjeen kotieläinsuojia koskevasta ympäristöluvasta (YM4/401/2002) mukainen uuden kotieläinsuojan suositeltava vähimmäisetäisyys häiriintyvästä kohteesta lihasikalan eläinyksikölle olisi suotuisissa olosuhteissa noin 370 metriä, normaaliolosuhteissa noin 400 metriä ja vaativissa olosuhteissa noin 470 metriä. Suunniteltua sikalaa lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 1,2 kilometrin etäisyydellä eli suositus täyttyy hyvin.

6 6/7 Myös noin 500 metrin etäisyys maakuntakaavassa esitetylle ohjeelliselle ulkoilureitille lienee riittävä kohtuuttomien hajuhaittojen estämiseksi. Ilmanvaihdosta aiheutuvaa hajuhaittaa vähentänee jonkin verran lietteen jäähdyttäminen ja kuolleiden eläinten kylmäsäilytys. Lietelantaa varastoidaan avoimissa lietesäiliöissä, jotka täytetään hakemuksen mukaan päältäpäin. Tästä aiheutuu enemmän hajuhaittoja kuin katetuista altapäin täytettävistä säiliöistä. Lietteenlevityksen aiheuttama kausiluontoinen haju kohdentuu hajallaan sijaitsevista pelloista johtuen useille alueille. Levityspellot sijaitsevat maatalousvaltaisella alueella ja keväisin lantaa ajetaan yleisestikin pelloille, joten lisähajuhaitta ei liene kokonaisuuteen verrattuna merkittävä. Toiminta sijoittuu suljettuun sikalarakennukseen eikä aiheuttane melua. Tilan kuljetuksista ja kuormauksista sekä sikalan ilmanvaihdosta ja puhdistuksesta voi aiheutua lyhytaikaista melua, mutta huomioiden liikennemäärät ja etäisyydet naapureihin meluhaitta ei liene häiritsevää. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen kannanotossa on viitattu ongelmiin, joita voi syntyä siitä, että hakijalla ei ole omistuksessaan tai edes vuokralla lainkaan peltoja alueella. Kaikki lannan luovuttamis ja vastaanottamissopimukset on kuitenkin tehty viiden vuoden ajalle. Toiminnanharjoittaja on vastuussa mm. siitä, että lannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa (931/2000) määrätty. Lannanlevitysalojen riittävyys varmistetaan ympäristölupaprosessin ja sen valvonnan ja tarkistamisen yhteydessä. Yhteysviranomainen ei siten katso, että lannanlevityspeltoihin liittyvät epävarmuustekijät olisivat niin merkittäviä, että ne puoltaisivat YVA menettelyä. YHTEENVETO Mika Heinon perustettavan yhtiön lukuun suunnittelema uusi lihasian sikala sijoittuisi Kauhajoella metsäalueelle, jossa ei ole nykyisin eläinsuojatoimintaa. Tilan eläinmäärä alittaa YVA asetuksen hankeluettelon mukaisen eläinmäärän 10 lihasialla ollen noin 99,7 % siitä. Hankkeen ympäristövaikutusten merkittävyyden arviointi ei perustu vain hankkeen kokoon. Arvioinnissa on otettu huomioon myös muut hankkeen ominaisuudet kuten yhteisvaikutukset alueella jo olevan viljelyn ja eläintenpidon kanssa, syntyvän lannan määrä ja varastointi, peltopinta alojen riittävyys ja sijainti, pilaantumisriskit ja etäisyydet vesistöihin. Lisäksi on huomioitu etäisyydet lähiasutukseen, liikenteen ja asutuksen suhde, läheiset suojelu ja kulttuurihistorialliset alueet, lähialueiden maankäyttö ja luonto sekä vaikutusten luonne. Hankkeen merkittävimpiä todennäköisiä ympäristövaikutuksia ovat haju ja ravinnepäästöjen vaikutukset. Etäisyydet sikalasta lähimpiin asuinrakennuksiin ovat sellaiset, että häiritseviä haju tai meluhaittoja tuskin syntyy tai ne ovat todennäköisesti lyhytaikaisia ja kausittaisia. Lietteen kuljetusten ja levityksen hajuvaikutukset hajaantuvat eri alueille ja sopimuksiin perustuvaa lannanlevityspeltoalaa on riittävästi. Kaiken kaikkiaan toiminnan vaikutukset ovat luonteeltaan maatalousvaltaiselle alueelle tyypillisiä ja kohdistuvat suppealle alueelle ja pieneen väestömäärään. Huomioon ottaen sikalahankkeen ominaisuudet, sijoittuminen ja vaikutusten luonne yhteysviranomainen katsoo, että Mika Heinon perustettavan yhtiön sikalahankkeeseen ei tule soveltaa YVA menettelyä, koska hankkeesta ei todennäköisesti aiheudu sellaisia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, jotka ovat laajuudeltaan rinnasteisia YVA lain 4 :n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994, muutos 458/2006) 4, 6 ja 19 Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) 4, 6 ja 7

7 7/7 MUUTOKSENHAKU Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava Vaasan hallinto oikeuteen 30 päivän kuluessa siitä, kun hankkeesta vastaava on saanut tiedon päätöksestä. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Tähän päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea valittamalla muutosta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 17 :n 2 momentissa tarkoitetut tahot saavat kuitenkin hakea muutosta tähän päätökseen samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin hanketta koskevasta muun lain mukaisen lupa asian ratkaisusta tai hankkeen toteuttamisen kannalta muusta olennaisesta päätöksestä valitetaan (YVA lain 19 :n 3 momentti). PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Maksu Hankkeesta vastaava, saantitodistuksin Päätöksestä ei peritä maksua Päätöksen jäljennös Kauhajoen kaupunki Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Länsi Suomen ympäristölupavirasto Ympäristöministeriö Suomen ympäristökeskus Etelä Pohjanmaan liitto Länsi Suomen ympäristökeskus/ympäristönsuojeluosasto/mm Päätöksen nähtävillä olo Kuulutus ja päätös ovat nähtävillä Kauhajoen kaupungin ilmoitustaululla 14 päivän ajan ja sähköisesti ympäristöhallinnon internet sivuilla > Länsi Suomi > Ympäristönsuojelu > Ympäristövaikutusten arviointi YVA ja SOVA > YVA päätökset. Johtaja Pertti Sevola Ylitarkastaja Anu Lillunen LIITE Valitusosoitus