Paikka/Plats. Vaasa. Päiväys Datum

Transkriptio

1 1/7 Paikka/Plats Vaasa Päiväys Datum PÄÄTÖS Dnro Dnr LSU 2008 R 3 (531) Asia Ärende PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVEL TAMISESTA PORSASTUOTANTOTOIMINNAN LAAJENTAMISEEN Maatalousyhtymä Anssi ja Jukka Alanne, Isokyrö HANKKEESTA VASTAAVA Maatalousyhtymä Anssi ja Jukka Alanne / Jukka Alanne Kukkulantie Isokyrö HANKKEEN KUVAUS Kyseessä on porsastuotanto ja sianlihantuotantotoiminnan laajennus Isonkyrön kunnan Laurolan kylässä tilalla Keski Perttilä RN:o 5:71. Tilalla on nykyisin 508 emakkoa porsaineen ja 352 liha /siitossikaa. Toimintaa on tarkoitus laajentaa rakentamalla uusi emakkosikala, vieroitusosasto ja kaksi uutta lietesäiliötä nykyisten sikalarakennusten yhteyteen. Eläinmäärä lisääntyisi 312 emakolla porsaineen ja 15 karjulla. Laajennuksen jälkeen tilalla olisi yhteensä 820 emakkoa porsaineen, 352 liha tai siitossikaa ja 15 karjua. Ympäristöministeriön kirjeen kotieläinsuojia koskevasta ympäristöluvasta (YM4/401/2002) mukainen lannan fosforimäärään perustuva eläinyksikkökerroin emakolle porsaineen on 3,4 ja lihasioille (eläinpaikkaa kohden), siitossioille ja karjuille 1. Tilan nykyinen eläinmäärä vastaa ja laajennuksen eläinmäärä eläinyksikköä. Yhteensä eläinyksikköjä olisi laajennuksen jälkeen Toiminta laajenisi eläinyksikkömäärältään 1,5 kertaiseksi. Nykytoiminnalla on vuonna 1998 myönnetty ympäristölupa kunnalta. Laajennusta koskeva lupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen Toiminnan tarkoituksena on porsaiden ja myös sianlihan tuottaminen. Uusi sikala toteutettaisiin hakemuksen mukaan hyödyntäen viimeisintä tekniikkaa hajukuorman vähentämiseksi sikalarakennuksen ja lannan käsittelyn osalta. Tuuletuskanavissa on diffuusiojärjestelmä, sisätiloissa sprinklerjärjestelmä ja lietekuiluissa imulannanpoisto, lantakourut ovat eristämättömät. Uudet lietesäiliöt täytetään altapäin ja katetaan styrox katteella. Lanta levitetään urakoitsijoiden toimesta tilavalla kalustolla, jolloin levitysaika on lyhyt ja kuljetuskertoja vähän. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudelle Hakemuksen mukaan toiminnan ympäristöriskit liittyvät lannan varastointiin, mutta koska lantaa varastoidaan useassa säiliössä, yhden säiliön mahdollinen rikkoutuminen ei aiheuttaisi kohtuutonta ympäristörasitusta ja liete siirrettäisiin nopeasti muihin säiliöihin. Lannankäsittely, jätevedet ja jätteet Sikalarakennusten lannankäsittelyjärjestelmänä on lietelanta. Tilalla on nykyisin noin 100 m 3 :n lietesäiliö yhden sikalarakennuksen alla. Lisäksi on sikalarakennusten vieressä noin 675 m 3 :n ja noin m 3 :n lietesäiliöt, jotka täytetään yläkautta viedyllä putkella lietepinnan alapuolelle ja katetaan

2 2/7 kelluvalla katteella (styrox rouheella). Nykyisen noin m 3 :n lietesäiliön viereen rakennetaan kaksi uutta noin m 3 :n alatäyttöistä lietesäiliötä, jotka katetaan styrox rouheella. Lisäksi käytössä on noin m 3 :n avoin etälietesäiliö tilalla Pikkusaari RN:o 1:57 Isonkyrön kunnan Tuuralan kylässä. Lietekuilutilavuutta on sikalarakennuksissa noin m 3. Yhteensä lietteen varastointitilavuutta tulee siten noin m 3. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukainen lietesäiliön ohjetilavuus 12 kk:n varastoimisaikaa varten on emakoille porsaineen 7 m 3 ja liha /siitossioille 2 m 3. Tilan käytössä oleva lietelannan varastointitilavuus on siten riittävä syntyvälle noin m 3 lietelantamäärälle. Lanta levitetään lannoitteeksi omille, vuokra ja sopimuspelloille, joita on yhteensä noin 352,6 ha. Tilan lannanlevityspeltoalat ovat riittäviä, sillä ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta ( ) mukainen peltoalan tarve tilan eläinmäärälle on yhteensä 306,7 ha (3 emakkoa porsaineen/ha ja 11 liha /siitossikaa /ha). Sikalarakennusten pesuvedet johdetaan lietesäiliöihin ja sosiaalitilojen jätevedet 3 osaisen sakokaivon kautta maaperäsuodattimeen. Toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle, keittiö, karkea ja ongelmajätteet lajiteltuna kunnalliseen jätehuoltoon ja metalliromu Kuusakoski Oy:lle. Hankkeen sijainti, häiriintyvät kohteet ja liikenne Eläinsuojat sijaitsevat Isonkyrön kunnan Laurolan kylässä noin 3 km:n etäisyydellä Isonkyrön keskustasta kaakkoon. Eläinsuojat sijaitsevat haja asutusalueella maa ja metsätalousvaltaisella alueella. Lähimmät naapurien asuinrakennukset sijaitsevat noin 250, 330 ja 395 metrin etäisyydellä eläinsuojien länsi ja lounaispuolella. Noin 500 metrin säteellä eläinsuojista on neljä naapurien asuinrakennusta ja noin 1 km:n säteellä yli 50 naapurien asuinrakennusta. Noin 1 km:n säteellä on neljä muiden toiminnanharjoittajien omistamaa sikalaa. Etälietesäiliö sijaitsee tilalla Pikkusaari RN:o 1:57 noin 9 km:n etäisyydellä eläinsuojista luoteeseen maatalousvaltaisella alueella ja lähin asuinrakennus sijaitsee siitä noin 300 metrin etäisyydellä. Lannanlevityspellot sijaitsevat tilalta noin 8 km länteen, 6 km pohjoiseen ja 1 km itään. Toiminnasta aiheutuu liikennettä hakemuksen mukaan siten, että rehuauto ja eläinten kuljetusauto käyvät tilalla kerran viikossa, herakuljetuksia on noin 5 kertaa viikossa ja lietettä levitetään noin 20 päivänä vuodessa. Kuljetukset tilalta etälietesäiliölle ja nykyisille lannanlevityspelloille luoteessa ja pohjoisessa tapahtuvat yleisiä teitä pitkin. Idässä sijaitseville pelloille kuljetaan suoraan tilalta. Kuljetukset uusille lannanlevityspelloille Kyrönjoen eteläpuolelle tapahtuvat yleisiä teitä ja osin valtatie 18 pitkin. Kuljetusreittien varrella on pääasiassa maatalousaluetta ja haja asutusta. Keväällä levitetään 75 % ja syksyllä 25 % lantamäärästä. Kaikki liete ajatetaan urakoitsijalla. Siirto etälietesäiliöön kestää kerrallaan 2 päivää ja vuodessa yhteensä 10 päivää. Lisäksi tulevat ajot suoraan lietesäiliöistä pelloille. Maankäyttö, maisemat ja luonnonolosuhteet Alueella ei ole voimassa olevaa asema tai yleiskaavaa. Seutukaavan taajamatoimintojen alue alkaa noin 140 metrin etäisyydellä sikaloista. Pohjanmaan maakuntakaavaehdotuksessa ( ) eläinsuojat sijaitsevat "matkailun vetovoima alue / matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue" sekä "kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvokas alue" merkinnöillä varustetulla Kyrönjokilaakson alueella. Lisäksi ne sijaitsevat valtakunnallisesti merkittävällä Kyrönjoen kulttuurimaisema alueella (Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16).

3 Eläinsuojien pohjoispuolella on metsää ja etelä, itä ja länsipuolella peltoa. Tilan läheisyydessä ei ole tiedossa luontoarvoiltaan herkkiä kohteita tai luonnonsuojelualueita. Lähellä on muutamia muinaisjäännöksiä, näistä lähin on rautakautinen hautapaikka noin 520 metrin etäisyydellä. Lisäksi lähellä sijaitsevat Suuren Pohjan sodan Napuen taistelukenttä ja siihen liittyvä muistomerkki. Lannanlevityspellot sijaitsevat kaavoittamattomilla harvaan asutuilla maatalousalueilla. Tila sijaitsee Kyrönjoen päävesistöalueella Isonkyrön osavaluma alueella (42.021). Suojeltu Kyrönjoki virtaa noin 650 metrin etäisyydellä tilan länsipuolella. Kyrönjoki on Etelä Pohjanmaan suurin joki ja vedenhankintavesi, josta Vaasan vesi ottaa kaiken raakavetensä. Kyrönjoen fosfori ja typpipitoisuudet ovat korkeita. Ravinnekuormituksesta suurin osa tulee peltoviljelystä (47 % N ja 58 % P kuormituksesta). Valuma alueesta neljännes on peltoa, alueen kunnissa on kotieläintilaa. Lisäksi vedenlaatuun vaikuttavat alunamailta valuvat happamat kuivatusvedet. Soiden raivaus sekä soiden ja metsien ojitukset ovat äärevöittäneet Kyrönjoen virtaamavaihteluita. Kyrönjoen kalasto on melko rikasta ja joen suisto on tärkeä Merenkurkun alueen kalojen kutu ja poikastuotantoalueena. Kyrönjoen toimenpideohjelma on suunnitteilla. Noin 5 ha lannanlevityspelloista rajoittuu Kyrönjoen varteen, mutta niille ei saa ajaa lietettä nykyisen ympäristöluvan mukaan. Suojakaistana on tien ja joen välinen osuus, noin metriä. Tila on mukana maatalouden ympäristötukijärjestelmässä, jossa edellytetään vesistöjen rantaan sijoittuville peltolohkoille vähintään 3 metrin levyisiä monivuotisen nurmi, heinä ja niittykasvillisuuden peittämiä suojakaistoja. Eläinsuojat, lietesäiliöt tai lannanlevityspellot eivät sijaitse pohjavesialueilla. Lähin pohjavesialue sijaitsee yli 10 km:n etäisyydellä tilalta. Noin 1,8 km:n etäisyydellä on kaksi pistemäistä I luokan pohjavesialuetta, Suolainen ( ), jossa on myös vedenottamo, sekä Valtaala ( ). Käyttövesi eläinsuojien toimintaan otetaan Isokyrön kunnan vesijohtoverkosta. Tilan lähistöllä ei ole hakijan mukaan käytössä olevia talousvesikaivoja. KUULEMINEN Hankkeesta vastaava on toimittanut ympäristölupahakemuksen Länsi Suomen ympäristökeskukselle, hakemusta on täydennetty Ympäristökeskuksen ympäristölupayksikkö on pyytänyt ympäristökeskuksen YVA yhteysviranomaiselta lausuntoa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeesta hankkeen kohdalla. Pyyntö on kirjattu YVA asiana Hankkeesta vastaavalle on ilmoitettu YVA harkinnasta kirjallisesti ja hän on toimittanut vastineensa Isonkyrön kunnan ympäristöviranomaiselle on ilmoitettu YVA harkinnasta sähköpostilla Hän on vastannut tähän puhelinkeskustelussa mm., että alueella ei ole erityisiä huomioonotettavia kohteita, hyvin lähellä tilaa ei ole naapureita ja kunnassa on sikaloiden ja asutuksen yhteiselo pitkän maatalouskulttuurin takia yleensä toiminut hyvin Maatalousyhtymä Anssi ja Jukka Alanteen asiamiehen laatimassa vastineessa todetaan, että eläinyksikkömäärää ei tule laskea kuten ympäristökeskus on kuulemiskirjeessään tehnyt. Sikalassa on koko ajan 40 emakkopaikkaa vapaana, josta on liitteenä ProAgria Etelä Pohjanmaan sikatalousnevojan laatima selvitys. Piirustusten mukaan sikalassa on kaikkiaan 808 emakkopaikkaa, joten sikalassa kasvatetaan enimmillään 768 emakkoa. Eläinyksikkömäärää laskettaessa lihasikojen paikkaluku lasketaan eläinpaikkaa kohden, mutta emakkojen määrä sikamäärän mukaisesti (YM/401/2002). Näin ollen eläinyksikkömäärä on eikä ympäristökeskuksen laskema 3311,40 eläinyksikköä. VNA:n asetuksen 713/ :n hankeluettelon 1a) alakohdan mukaan YVA menettelyä sovelletaan sikaloihin, joissa kasvatetaan yli sikaa (painoltaan yli 30 kg) tai 900 emakkoa. Hakijat ovat hakeneet ympäristölupaa alle tuon eläinmäärän. He ovat siten jo hakuvaiheessa sitoutuneet siihen, että sikalassa ei kasvateta niin paljon sikoja, että ympäristöluvan käsittely edellyttäisi YVA menettelyä. Näin ollen tapaukseen ei tule soveltaa YVA menettelyä. Lisäksi vastineessa kerrotaan lisätietoja hankkeesta yhteysviranomaisen lisäselvityspyynnön mukaisesti. 3/7

4 YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU 4/7 Maatalousyhtymä Anssi ja Jukka Alanteen porsas ja sianlihantuotantotoiminnan laajennushankkeeseen Isonkyrön kunnan Laurolan kylässä tilalla Keski Perttilä RN:o 5:71 ei tule soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994, muutos 458/2006) mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä tulee soveltaa hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Valtioneuvoston asetuksen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) 6 :n hankeluettelon alakohdan 1a) (eläinten pito) mukaan YVA arviointimenettelyä sovelletaan sikaloihin, joissa kasvatetaan yli sikaa (paino yli 30 kg/sika) tai 900 emakkoa. Asetuksen mukainen sikamäärä vastaa eläinyksikköä ja emakkomäärä eläinyksikköä. Alakohdan 12) mukaan YVA menettelyä sovelletaan myös hankeluettelon alakohdissa 1 11) tarkoitettuja hankkeita kooltaan vastaaviin hankkeiden muutoksiin. YVA lain 4 mukaan arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankeluettelon hankkeita pienempään hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. YVA asetuksen 7 mukaan harkinnassa tarkastellaan tällöin ympäristövaikutusten merkittävyyttä ottaen huomioon 1. hankkeen ominaisuudet kuten a) hankkeen koko; b) yhteisvaikutus muiden hankkeiden kanssa; c) luonnonvarojen käyttö; d) jätteiden muodostuminen; e) pilaantuminen ja muut haitat; f) onnettomuusriskit ottaen erityisesti huomioon käytettävät aineet ja tekniikat; 2. hankkeen sijainti kuten a) nykyinen maankäyttö; b) alueen luonnonvarojen suhteellinen runsaus, laatu ja uudistumiskyky; c) luonnon sietokyky (esim. kosteikot, luonnon ja maisemansuojelualueet, alueet joilla ympäristön tilaa kuvaavat ohjearvot on jo ylitetty, tiheään asutut alueet, historiallisesti, kulttuurisesti tai arkeologisesti merkittävät alueet) ja 3. vaikutusten luonne kuten a) vaikutusalueen laajuus ottaen huomioon vaikutuksen kohteena olevan väestön määrä; b) valtioiden rajat ylittävä vaikutus; c) vaikutuksen suuruus ja monitahoisuus; d) vaikutuksen todennäköisyys; e) vaikutuksen kesto, toistuvuus ja palautuvuus. Yksittäistapauksessa arviointimenettelyn soveltamisesta päättää alueellinen ympäristökeskus. Maatalousyhtymä Anssi ja Jukka Alanteen sikalarakennuksissa on nykyisin 508 emakkoa porsaineen ja 352 liha /siitossikaa. Eläinmäärää on tarkoitus lisätä 312 emakolla porsaineen ja 15 karjulla, mikä on eläinyksikköinä (1 076) noin % hankeluettelon eläinyksikkömäärästä (3 000 tai 3 060). Hankkeen muutos, laajennus eläinyksiköllä, ei yksinään vastaa kooltaan hankeluettelon kokoista sikalaa. Laajennuksen jälkeinen eläinyksikkömäärä ylittää hankeluettelon eläinyksikkömäärän noin 5 %:lla. Hankeluettelon eläinmäärät emakoiden tai sikojen osalta eivät ylity. Laajennuksen jälkeen tilalla olisi eläinyksikkömääriksi muutettuna noin 52 % enemmän eläimiä kuin nykyisin ja lietettä syntyisi noin 34 % enemmän kuin nykyisin, joten kyseessä ei ole erityisen merkittävä laajennus. Hankevastaavan vastineessaan esittämiin eläinmääriin liittyen ympäristökeskus toteaa, että ympäristölupahakemus tullaan luvan esittelijältä saatujen tietojen mukaan käsittelemään 820 emakon mukaan, joten kokonaiseläinyksikkömäärä ylittäisi hankeluettelon eläinyksikkömäärän. Hankkeen todennäköiset keskeiset ympäristövaikutukset Eläinsuojien ympäristövaikutukset liittyvät yleisellä tasolla happamoitumiseen (lannan ammoniakki, rikin ja typen oksidit), rehevöitymiseen (typpi ja fosforipäästöt lannasta), kasvihuoneilmiötä voimistavien kaasujen päästöihin (dityppioksidi ja metaanipäästöt lannasta), jätteisiin, jätevesiin, energianja vedenkulutukseen, haju ja melupäästöihin, luonto ja maisemavaikutuksiin sekä käytettyihin ke

5 5/7 mikaaleihin (esim. torjunta ja puhdistusaineet). Eläinsuojien ravinnekuormitus on pääosin hajakuormitusta peltoviljelystä. Lisäksi voi aiheutua pistemäisiä päästöjä lanta ja lietevarastojen vuodoista ja ylitäytöistä, pesu ja jätevesistä sekä säilörehujen puristenesteistä. Lanta ja jätteet. Sikalatoiminnan laajentaminen lisää syntyvän lietteen määrää noin kolmanneksen ja voi lisätä lannanlevityksen aiheuttamaa rehevöittävää ja happamoittavaa hajakuormitusta jo ennestään rehevällä Kyrönjoen vesistöalueella. Pohjavesialueisiin eläinsuojilla ja lannanlevityksellä ei etäisyyksiä tarkastellen todennäköisesti ole merkittäviä vaikutuksia. Lannoitteiden aiheuttamaa vesien ravinnekuormitusta säädellään valtioneuvoston nitraattiasetuksella (931/2000), jossa mm. rajoitetaan typpilannoituksen levitysmääriä ja aikoja, sekä vapaaehtoisen ympäristötukijärjestelmän avulla. Pistemäisiä päästöjä lantavarastoista sekä pesu ja jätevesien aiheuttamaa kuormitusta voidaan ehkäistä varastoimalla lanta ja jätevedet hakemuksen mukaisesti vesitiiviissä varastoissa. Jätteiden aiheuttamaa kuormitusta voidaan ehkäistä varastoimalla jätteet asianmukaisesti ja toimittamalla ne niille soveltuvaan jätteenkäsittelyyn. Haju. Sikalatoiminnan laajennuksen merkittävin ympäristövaikutus lienee hajuhaitan lisääntyminen. Hajua aiheuttavat sikaloiden ilmanvaihto, eläinjätteiden ja rehun käsittely sekä lietteen kuljetukset, varastointi ja levitys. Ympäristöministeriön kirjeen kotieläinsuojia koskevasta ympäristöluvasta (YM4/401/2002) mukainen uuden kotieläinsuojan suositeltava vähimmäisetäisyys häiriintyvästä kohteesta laajennuksen eläinyksikölle olisi suotuisissa olosuhteissa noin 290 metriä, normaaliolosuhteissa noin 310 metriä ja vaativissa olosuhteissa noin 380 metriä. Laajennuksen jälkeisen kokonaiseläinmäärän eläinyksikölle suositeltavat vähimmäisetäisyydet olisivat vastaavasti noin 380, 410 ja 480 metriä. Suurempia etäisyyksiä tulisi ohjeen mukaan edellyttää, kun kyseessä on sikala ja avonaiset lietelantalat ja pienempiä, kun kyseessä on olemassa olevan kotieläinrakennuksen laajennus ja katetut lietelantalat. Vanhojen eläinsuojien laajennuksissa suositeltava vähimmäisetäisyys häiriintyviin kohteisiin on vähintään 100 metriä. VTT:n "Hajuhaitan vähentäminen maatalouden suurissa eläintuotantoyksiköissä" loppuraportin (2006) esimerkkitutkimuksen suuren emakkosikalan (850 emakkoa, ei merkittäviä päästöjä vähentäviä toimia) vaikutusalue hajupäästöjen osalta ulottui kilometrin etäisyydelle. Sikalan hajun koki selvästi häiritseväksi noin 600 metrin etäisyydellä 100 % ja 1 km:n etäisyydellä 83 % asukkaista. Tutkimustulokset puoltaisivat ympäristöministeriön suosituksia suurempia vähimmäisetäisyyksiä. Tutkimuksessa lannan käsittelyn ja levityksen aiheuttamaa hajua pidettiin häiritsevämpänä kuin tuotantorakennuksista tulevaa hajua. Merkittävä osa hajupäästöistä aiheutui kattamattomista lietesäiliöistä, EPS rouheen käyttö katteena alensi hajua merkittävästi. Ilmanvaihdosta aiheutuvat hajupäästöt ovat suurimmillaan kesällä, kun ilmanvaihtoa tehostetaan sopivan sisätilan lämpötilan ylläpitämiseksi. Sikaloiden hajuhaittoja voidaan vähentää lietesäiliöiden kattamisen lisäksi esimerkiksi rehukoostumuksen ja ruokinnan sekä tuotantotilojen lämpötilan, kosteuden ja ilmanvaihdon optimoinnilla, lietteen jäähdytyksellä sekä poistoilmasuodattimilla. Maatalousyhtymä Anssi ja Jukka Alanteen tilan lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 250 metrin etäisyydellä sikaloista ja kilometrin säteellä on yli 50 naapurien asuinrakennusta. Etäisyys lähimpään naapuriin ei täytä ympäristöministeriön vähimmäisetäisyyssuosituksia. Ilmatieteen laitoksen julkaisun "Tilastoja Suomen ilmastosta " mukaan tuulet jakautuvat Ylistaron Pelman mittausasemalla (noin 10 km Isostakyröstä) seuraavasti: pohjoinen 6 %, koillinen 8 %, itä 9 %, kaakko 17 %, etelä 8 %, lounas 17 %. länsi 11 % ja luode 15 %. Lähimmät naapurit sijoittuvat sikaloiden länsija lounaispuolelle. Niiden suuntaan eli idästä ja koillisesta tuulee keskimäärin yhteensä noin 17 % vuotuisesta tuuliajasta. Hajuhaittoja voivat vähentää sikalarakennusten tekniikka sekä lietesäiliöiden kattaminen kelluvalla katteella. Levityspellot sijaitsevat hajallaan maatalousvaltaisella alueella ja niiden sijainti saattaa vaihdella vuosittain. Lietteen kevät ja syyslevityksen aiheuttama kausiluontoinen haju kohdentuu siten useille alueille. Levitysajankohtina lantaa ajetaan yleisestikin pelloille, joten laajennuksen aiheuttama lisähajuhaitta ei liene merkittävä. Lietteen kuljetuksista aiheutuvia hajuhaittoja voidaan vähentää kuljettamal

6 6/7 la lietettä tilavalla kalustolla, jolloin kuljetuskerrat vähenevät. Lietteen levityksestä aiheutuvia haittoja voidaan vähentää levitysteknisin keinoin ja multaamalla liete nopeasti. Yhteisvaikutukset. Lähialueella on joitakin muita sikaloita ja useita peltolohkoja, joille levitetään todennäköisesti lantaa tai lietettä. Alueella voi siis esiintyä maataloustoimintojen aiheuttamaa keskittynyttä haju ja päästökuormitusta. Muut ympäristövaikutukset. Eläinsuojilla ei sijaintinsa puolesta todennäköisesti ole merkittäviä luontovaikutuksia maatalousvaltaisessa lähiympäristössä. Lähellä ei ole luonnonsuojelualueita. Rehunviljelyssä mahdollisesti käytetyt kemikaalit voivat vaikuttaa vesistöihin ja luontaiseen kasvi ja eläinlajistoon. Sikalatoiminnan laajennus olemassa olevan toiminnan yhteydessä tuskin vaikuttaa merkittävästi maisemakuvaan Kyrönjokilaakson arvokkaalla maisema alueella. Sikalatoiminnan kuluttaman veden ja energian määrää on vaikea arvioida. Lietesäiliöiden rikkoutuminen voi aiheuttaa merkittävää ympäristökuormitusta, mutta muut hankkeeseen liittyvät onnettomuusriskit kuten tulipalot kohdistuvat lähinnä itse toimintaan ja rakennuksiin, eivätkä aiheuttane merkittäviä haittavaikutuksia ympäristölle. Liikenne lisääntyy laajennuksen myötä jonkin verran nykyisestä ja uusien sikaloiden rakentamistoimet lisäävät lyhytaikaisesti liikenteen määrää. Sikalatoiminta sijoittuu suljettuihin halleihin eikä aiheuttane merkittävää melua. Tilan kuljetuksista ja kuormauksista sekä sikalarakennusten ilmanvaihdosta ja puhdistuksesta voi aiheutua lyhytaikaista melua, mutta huomioiden liikennemäärät ja etäisyydet naapureihin meluhaitta ei liene kohtuutonta. YHTEENVETO Maatalousyhtymä Anssi ja Jukka Alanteen sikalatoiminnan laajennus 312 emakolla porsaineen ja 15 karjulla sijoittuisi nykyisten sikalarakennusten yhteyteen, joissa pidetään 508 emakkoa porsaineen ja 352 liha /siitossikaa. Tilan eläinmäärä olisi laajennuksen jälkeen eläinyksikköinä noin 3 155, mikä ylittää vähäisesti YVA asetuksen hankeluettelon mukaisen eläinyksikkömäärän ( ). Laajennus yksinään, eläinyksikköä, on noin kolmannes hankeluettelon eläinyksikkömäärästä. Hankkeen ympäristövaikutusten merkittävyyden arviointi ei perustu vain hankkeen kokoon. Arvioinnissa on otettu huomioon myös muut hankkeen ominaisuudet kuten yhteisvaikutukset alueen muiden maataloustoimintojen kanssa, lannan ja jätteiden muodostuminen, pilaantumisriskit; hankkeen sijainti kuten etäisyydet lähiasutukseen, maankäyttö ja ympäröivä luonto; sekä vaikutusten luonne. Hankkeen merkittävimpiä todennäköisiä ympäristövaikutuksia ovat hajupäästöjen vaikutukset lähiasutukseen ja lannasta aiheutuvien ravinnepäästöjen vaikutukset vesistöissä. Laajennuksen myötä eläinten määrä lisääntyy noin puolella ja syntyvän lietteen määrä kolmanneksella, joten kyseessä ei ole erityisen merkittävä laajennus. Tilan varastointitilat sekä levityspellot ovat riittäviä lisääntyneelle lietemäärälle. Levityspeltoja ei sijaitse pohjavesialueilla, mutta ne sijaitsevat osittain jokivarressa. Lannan epäasianmukaisesta varastoinnista, kuljetuksesta tai levityksestä voi aiheutua ravinnepäästöjä. Samoin jätteiden ja jätevesien epäasianmukainen käsittely voi aiheuttaa ympäristön pilaantumista. Muutoin hankkeeseen ei liity merkittäviä onnettomuusriskejä eikä se todennäköisesti vaikuta alueen luonnonvaroihin tai luonnon sietokykyyn. Em. VTT:n tutkimusraportin ja ympäristöministeriön vähimmäisetäisyyssuositusten perusteella sikaloista aiheutuvan hajuhaitan voimakkuuden ja hajun esiintymisalueen laajuuden arviointiin liittyy epävarmuustekijöitä. Lähimmät naapurien asuinrakennukset eivät välttämättä sijaitse tarpeeksi etäällä sikaloista häiritsevien hajuhaittojen minimoimiseksi. Lannankuljetusten ja levityksen hajuvaikutukset hajaantuvat monelle alueelle. Toiminnan vaikutuksia voidaan pitää kokonaisuutena luonteeltaan maatalousvaltaiselle alueelle tyypillisinä ja ne kohdistuvat melko suppealle alueelle ja pieneen väestömäärään. Huomioon ottaen laajennushankkeen koko ja muut ominaisuudet, sijoittuminen, vaikutusten luonne ja nykyisten sikaloiden ympäristövaikutukset yhteysviranomainen katsoo, että Maatalousyhtymä Anssi

7 7/7 ja Jukka Alanteen sikalatoiminnan laajennukseen ei tule soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, koska hankkeesta ei todennäköisesti aiheudu sellaisia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, jotka ovat laajuudeltaan rinnasteisia YVA lain 4 :n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994, muutos 458/2006) 4, 6 ja 19 Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) 4, 6 ja 7 MUUTOKSENHAKU Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava Vaasan hallinto oikeuteen 30 päivän kuluessa siitä, kun hankkeesta vastaava on saanut tiedon päätöksestä. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Tähän päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea valittamalla muutosta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 17 :n 2 momentissa tarkoitetut tahot saavat kuitenkin hakea muutosta tähän päätökseen samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin hanketta koskevasta muun lain mukaisen lupa asian ratkaisusta tai hankkeen toteuttamisen kannalta muusta olennaisesta päätöksestä valitetaan (YVA lain 19 :n 3 momentti). PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hankkeesta vastaava, saantitodistuksin Maksu Päätöksestä ei peritä maksua Päätöksen jäljennös Isonkyrön kunta Länsi Suomen ympäristölupavirasto Ympäristöministeriö Suomen ympäristökeskus Pohjanmaan liitto Länsi Suomen ympäristökeskus/ympäristönsuojeluosasto/mv Päätöksen nähtävillä olo Kuulutus ja päätös ovat nähtävillä Isonkyrön kunnan ilmoitustaululla 14 päivän ajan ja sähköisesti ympäristöhallinnon internet sivuilla > Länsi Suomi > Ympäristönsuojelu > Ympäristövaikutusten arviointi YVA ja SOVA > YVA päätökset Johtaja Pertti Sevola Ylitarkastaja Anu Lillunen LIITE Valitusosoitus