Paikka/Plats. Seinäjoki. Päiväys Datum

Transkriptio

1 1/8 Paikka/Plats Seinäjoki Päiväys Datum PÄÄTÖS Dnro Dnr LSU 2008 R 31 (531) Asia Ärende PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVEL TAMISESTA BROILERIEN KASVATUSTOIMINNAN LAAJENTAMISEEN Kalevan Broiler Oy, Nurmo HANKKEESTA VASTAAVA Kalevan Broiler Oy / Esa Knuuttila Isokoskentie Nurmo HANKKEEN KUVAUS Kalevan Broiler Oy suunnittelee broilerien kasvatustoiminnan laajennusta Nurmon kunnan Nurmon kylässä tilalla Knuuttila RN:o 10:156. Tilalla on nykyisin Knuuttilan Broiler Ky:n omistama broilerin kasvattamo ja Esa Knuuttilan omistama 600 lihasian sikala. Näiden viereen on tarkoitus rakentaa kahdessa vaiheessa uusi broilerin kasvattamohalli. Laajennuksen jälkeen tilalla olisi yhteensä eläinyksikköä (ks. taulukko 1). Naapuritilalla on Alatalon Tipu Oy:n kolme broilerikasvattamoa, joilla on Länsi Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa broilerille. Taulukko 1. Eläinmäärät ja syntyvät lantamäärät nykyisin ja laajennuksen jälkeen hakijan ja naapurin eläinsuojissa. Hakija: Eläimiä Kerroin* Eläinyksiköitä Lantaa m 3 / eläinpaikka** Syntyvä lantamäärä m 3 Nyt: Broilereita , , Nyt: Lihasikoja Laajennushakemus: Broilereita , , Laajennuksen jälkeen Naapuri nyt (ympäristölupa): Broilereita , , YHTEENSÄ nyt (hakija + naapuri) YHTEENSÄ laajennuksen jälkeen (hakija + naapuri) * Ympäristöministeriön kirjeen kotieläinsuojia koskevasta ympäristöluvasta (YM4/401/2002) mukainen lannan fosforimäärään perustuva eläinyksikkökerroin eläinpaikkaa kohden. ** Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukainen kuivalantalan/lietesäiliön ohjetilavuus 12 kk:n varastoimisaikaa varten eläintä/eläinpaikkaa kohden.

2 2/8 Linnut tuodaan tilalle niiden kuoriutumispäivänä ja kasvatusaika on noin 5 viikkoa. Kasvatuseriä on 6 7 vuodessa. Jokaisen kasvatuserän jälkeen hallit tyhjennetään, pestään ja desinfioidaan ja ne ovat pari viikkoa tyhjillään. Tautiriskien minimoimiseksi hallit tyhjennetään samaan aikaan kuin naapuritilan broilerkasvattamot. Käytössä on koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä, automaattinen aggregaatti ja alkusammutuskalustoa. Uuteen broilerkasvattamoon tulee tulo ja poistoilmahormit katolle ja myös vanhan hallin ilmanvaihto saneerataan yläpoistoiseksi. Poistohormit suuntaamisessa huomioidaan mahdolliset hajuhaitat. Vallitsevat tuulensuunnat ohjaavat hakijan mukaan mahdolliset hajuhaitat asutuksesta poispäin. Kesällä kuumalla ilmalla halliin suihkutetaan kylmää vettä hallin lämpötilan laskemiseksi, jolloin hallin ilma myös hapettuu ja sitoo ammoniakkia. Ruokinnassa pyritään noudattamaan optimitasoa. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudelle Tuotantorakennusten ympäristö pyritään pitämään siistinä niin, ettei haittaeläimiä esiinny. Lannankäsittely, jätevedet ja jätteet Rakennettavassa broilerikasvattamossa on lantavarastona täyskuivikepohjat (noin 2982 m 2 ). Kuivikkeena käytetään turvetta. Kuivikepohjat tyhjennetään 6 7 kertaa vuodessa ja viedään etäkompostointilaatoille, joiden pinta ala on laajennuksen jälkeen yhteensä noin 793,5 m 2. Tilan käytössä oleva kuivikelannan varastointitilavuus (1654 m 3 ) riittää valtioneuvoston nitraattiasetuksen (931/2000) mukaiselle broilerin tuottamalle kuivikelantamäärälle (noin 1350 m 3 /a). Sikalassa syntyvä lietelanta varastoidaan avoimessa lietesäiliössä sikalan yhteydessä. Lanta levitetään keväällä lannoitteeksi omille, vuokra ja sopimuspelloille (noin 224,5 ha). Levityspeltoalaa on riittävästi, sillä ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta ( ) mukainen peltoalan tarve on yhteensä noin 221,2 ha (540 broileria/ha, 11 lihasikaa/ha). Broilerikasvattamot pestään höyrypesuna, pesu ja jätevedet johdetaan noin 100 m 3 :n umpisäiliöön. Säiliötilavuus on riittävä, sillä maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksien ja ohjeiden kotieläinrakennusten ympäristönhuollosta (MMM RMO C4) mukaan höyrypesulla pestävien kanaloiden säiliötarve on 0,7 m 3 /1000 broileria/v (tässä noin 63 m 3 ). Käyttövesi otetaan Nurmon kunnan vesijohtoverkosta. Toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet toimitetaan Findest Protein Oy:lle Kaustisille ja ongelma ja yhdyskuntajätteet kunnalliseen jätehuoltoon. Kuolleiden broilerien tilapäisvarastointia varten on kylmäsäilytysjärjestelmä. Pesu ja desinfiointiaineet ja loisteputket, akut ym. säilytetään varastoissa. Hankkeen sijainti, häiriintyvät kohteet ja liikenne Eläinsuojat sijaitsevat peltoaukealla noin 2 km Nurmon keskustasta kaakkoon ja 6,5 km Seinäjoen keskustasta koilliseen. Uusi kasvattamo sijoittuu nykyisten kasvattamojen itäpuolelle kauemmaksi lähimmistä naapureista. Lähimmät naapurien asuinrakennukset sijaitsevat noin 220 (2 kpl), 230 ja 240 metrin etäisyydellä rakennettavasta kasvattamosta ja noin 110, 180 (2 kpl) ja 190 metrin etäisyydellä nykyisestä broilerikasvattamosta tai sikalasta. Naapurien asuinrakennuksia tai vapaa ajan asuntoja on noin 450 metrin säteellä kasvattamoista noin 16 kpl. Tilan eteläpuolella on naapurin kaksi broilerkasvattamoa ja rakennettava broilerkasvattamo noin 50 metrin etäisyydellä. Tilan pohjoispuolella on hakijan mukaan noin 190 metrin etäisyydellä toimintaansa lopetteleva noin 20 lehmän navetta. Lisäksi Nurmonjoen toisella puolella yli 1 km tilalta on muutamia muita eläinsuojia. Lähialueella ei ole häiriintyviä kohteita kuten kouluja tai päiväkoteja. Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että rehukuljetuksia on noin kerran viikossa ja lintuja tuodaan tai lastataan teuraaksi noin 6 7 kertaa vuodessa. Teuraaksi menevien broilerien lastaus alkaa yöaikaan ja kestää vuorokauden. Lisäksi on lantakuljetuksia. Kompostointilaatat sijaitsevat Nurmon kylässä noin 8 km:n ja 4 km:n etäisyydellä eläinsuojista luoteeseen maatalousvaltaisella alueella. Lannanlevi

3 3/8 tyspellot sijaitsevat hajallaan, joten lantakuljetukset hajaantuvat useille reiteille. Lannan levitysajankohdissa pyritään huomioimaan ympäröivä asutus. Maankäyttö ja luonnonolosuhteet Hankealue sijaitsee maatalousvaltaisella haja asutusalueella, jolla ei ole voimassa olevaa asema tai yleiskaavaa. Yleiskaavoitettu alue (Nurmon keskustan yleiskaava 2015) alkaa noin 90 metrin ja asemakaavoitettu alue kilometrin etäisyydellä kasvattamoista. Lähin asuinalue, Tepon asuinalue, sijaitsee noin 1,4 km:n päässä eläinsuojista. Etelä Pohjanmaan maakuntakaavassa alue on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Naapurin ympäristölupahakemuksesta antamassaan lausunnossa ( ) Etelä Pohjanmaan liitto toteaa, että rakennukset sijaitsevat lähellä ns. Keski Nurmon aluetta Nurmon kunnassa maaseutumaisemassa ja että liitolla ei ole erityistä huomauttamista maakuntakaavan näkökulmasta, kunhan normaalit hajuhaittojen minimointitekijät ja maisematekijät otetaan huomioon. Yksittäisiä kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita ei ole tiedossa kasvattamojen lähiympäristössä. Lähin luonnonsuojelualue, Natura 2000 verkostoon ja soidensuojeluohjelmaan kuuluva Nurmon Paukaneva, sijaitsee noin 2,8 km:n etäisyydellä broilerikasvattamoista. Kasvattamojen ympäristö on avointa peltoaluetta eikä tiedossa ole luontoarvoiltaan herkkiä kohteita tai lajeja. Tila sijaitsee Lapuanjoen päävesistöalueella Nurmonjoen alaosan osavaluma alueella (44.091). Nurmonjoki virtaa noin 60 metrin etäisyydellä nykyisestä sikalasta ja 250 metrin etäisyydellä rakennettavasta broilerkasvattamosta länteen. Nurmonjoen vesi on humuspitoista ja ruskeavetistä ja hajakuormituksen johdosta hyvin ravinteikasta eli laadultaan varsin heikkoa. Lapuanjoen vesistöalueen joet ovat ruskeavetisiä ja ravinteikkaita, reheviä tai ylireheviä. Kuormituksesta noin 90 % tulee hajakuormituksena. Osa tilan lannanlevityspelloista rajoittuu vesistöihin. Tila ja lannan vastaanottajat ovat mukana maatalouden ympäristötukijärjestelmässä, jossa edellytetään vesistöjen rantaan sijoittuville peltolohkoille vähintään 3 metrin levyisiä monivuotisen nurmi, heinä ja niittykasvillisuuden peittämiä suojakaistoja. Maaseututoimen lausunnon mukaan lannanlevityspeltojen suojavyöhykkeet ovat kunnossa. Kasvattamot, kompostointialustat tai lannanlevityspellot eivät sijaitse pohjavesialueilla. Lähin pohjavesialue, Kohtakankaan III luokan pohjavesialue ( ) sijaitsee Nurmon kunnan pohjoisrajalla noin 6 km:n etäisyydellä eläinsuojista. Tilan lähistöllä ei tiettävästi ole talousvesikaivoja. ASIAN KÄSITTELY JA KUULEMINEN Kalevan Broiler Oy:n ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen Knuuttilan tilan nykyiset broileri ja sikalatoiminnot kuuluvat kunnan ympäristöluvitettaviksi. Ympäristökeskuksen ympäristölupayksikkö on pyytänyt ympäristökeskuksen YVAyhteysviranomaiselta lausuntoa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (jatkossa: YVA menettely) tarpeesta hankkeen kohdalla. Pyyntö on kirjattu YVA asiana YVA yhteysviranomainen on käynyt hankealueella Hankkeesta vastaavalle on ilmoitettu YVA harkinnasta kirjallisesti ja hän on vastannut tähän käynnin yhteydessä suullisesti, ettei näe YVA menettelyä tarpeelliseksi. Lisäksi hän on toimittanut Seinäjoen Nurmon maaseututoimen lausunnon lannanlevityspeltojen suojavyöhykkeistä. Nurmon kunnan ympäristöviranomaiselle on ilmoitettu YVA harkinnasta käynnin yhteydessä Tähän on vastattu sähköpostilla, että Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristöosaston näkemyksen mukaan YVA menettely ei ole tarpeellinen, koska broilerkasvattamo tulee sijaitsemaan maatalousvaltaisella alueella, jossa maataloustoimintaa on harjoitettu jo pitkään. Lisäksi kasvattamolla on ainoastaan eläimet, sillä lantala sijaitsee muualla, ja jätevedet kerätään umpisäili

4 4/8 öön, joten voidaan katsoa, ettei alueella aiheudu kohtuutonta rasitusta toiminnasta. Nykyisestä toiminnasta ei ole tullut ympäristöosastolle valituksia ja ympäristövaikutukset voidaan arvioida riittävän hyvin ympäristöluvan käsittelyssä. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Kalevan Broiler Oy:n broilerien kasvatustoiminnan laajennushankkeeseen Nurmon kunnan Nurmon kylässä tilalla Knuuttila RN:o 10:156 ei tule soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994, muutos 458/2006) mukaan YVA menettelyä tulee soveltaa hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Valtioneuvoston asetuksen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) 6 :n hankeluettelon alakohdan 1 eläinten pito) mukaan YVA menettelyä sovelletaan kanaloihin, joissa kasvatetaan yli kananpoikaa tai kanaa ja sikaloihin, joissa kasvatetaan yli sikaa. Alakohdan 12) mukaan YVA menettelyä sovelletaan myös hankeluettelon alakohdissa 1 11) tarkoitettuja hankkeita kooltaan vastaaviin hankkeiden muutoksiin. Lisäksi YVA menettelyä sovelletaan YVA lain 4 :n mukaan yksittäistapauksessa sellaiseen hankeluettelon hankkeita pienempään hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Tällöin soveltamisesta päättää alueellinen ympäristökeskus. YVA asetuksen 7 :n mukaan harkinnassa tarkastellaan ympäristövaikutusten merkittävyyttä ottaen huomioon 1. hankkeen ominaisuudet kuten a) hankkeen koko; b) yhteisvaikutus muiden hankkeiden kanssa; c) luonnonvarojen käyttö; d) jätteiden muodostuminen; e) pilaantuminen ja muut haitat; f) onnettomuusriskit ottaen erityisesti huomioon käytettävät aineet ja tekniikat; 2. hankkeen sijainti kuten a) nykyinen maankäyttö; b) alueen luonnonvarojen suhteellinen runsaus, laatu ja uudistumiskyky; c) luonnon sietokyky (esim. kosteikot, luonnon ja maisemansuojelualueet, alueet joilla ympäristön tilaa kuvaavat ohjearvot on jo ylitetty, tiheään asutut alueet, historiallisesti, kulttuurisesti tai arkeologisesti merkittävät alueet) ja 3. vaikutusten luonne kuten a) vaikutusalueen laajuus ottaen huomioon vaikutuksen kohteena olevan väestön määrä; b) valtioiden rajat ylittävä vaikutus; c) vaikutuksen suuruus ja monitahoisuus; d) vaikutuksen todennäköisyys; e) vaikutuksen kesto, toistuvuus ja palautuvuus. Harkinnassa tulisi ympäristöministeriön käyttämien kriteerien mukaan eläinsuojien osalta kiinnittää huomiota esimerkiksi eläinmäärään, syntyvän lannan määrään, peltopinta alojen riittävyyteen ja sijaintiin, liikenteen ja asutuksen suhteeseen, asutustiheyteen hankealueella, läheisiin suojelu ja kulttuurihistoriallisiin alueisiin ja yhteisvaikutuksiin alueella jo olevan viljelyn ja eläintenpidon kanssa. Hankkeen koko. Knuuttilan tilalla on nykyisin broileria ja 600 lihasikaa. Broilerien määrä on tarkoitus lisätä :lla, mikä merkitsee tilan eläinyksikkömäärän kaksinkertaistumista ja lantatuotoksen 1,5 kertaistumista nykyisestä. Tilan kokonaiseläinmäärä laajennuksen jälkeen ylittää hankeluettelon rajan broilerilla ja 600 lihasialla. Kuitenkaan hankkeen muutos yksinään ei vastaa kooltaan YVA asetuksen 6 :n hankeluettelon alakohdan 1) eläinmäärää, vaan on noin 71 % siitä. Kyseessä ei siten ole YVA lain 4 :n tarkoittama jo toteutetun hankkeen olennainen muutos, joka vaatisi YVA menettelyä. Vaikka itse laajennus ei olekaan kovin lähellä YVA rajaa, se voisi kuitenkin kokonsa perusteella lisätä merkittäviä ympäristövaikutuksia alueella ja edellyttää näin YVA menettelyä. Yleisesti tarkasteltuna eläinsuojien ympäristövaikutukset liittyvät happamoitumiseen (lannan ammoniakki, rikin ja typen oksidit), rehevöitymiseen (typpi ja fosforipäästöt lannasta), kasvihuoneilmiötä voimistavien kaa

5 5/8 sujen päästöihin (dityppioksidi ja metaanipäästöt lannasta), jätteisiin, jätevesiin, energian ja vedenkulutukseen, haju ja melupäästöihin, luonto ja maisemavaikutuksiin sekä käytettyihin kemikaaleihin (esim. torjunta ja puhdistusaineet). Eläinsuojien ravinnekuormitus on pääosin hajakuormitusta peltoviljelystä. Pistemäisiä päästöjä voi aiheutua esimerkiksi lanta ja lietevarastojen vuodoista ja ylitäytöistä, pesu ja jätevesistä sekä säilörehujen puristenesteistä. Seuraavaksi arvioidaan Knuuttilan ja naapuritilan ympäristövaikutusten merkittävyyttä YVA asetuksen 7 kriteereihin perustuen. Pilaantuminen, jätteiden muodostuminen ja onnettomuusriskit. Lisääntyvä lantamäärä voi lisätä lannanlevityksen aiheuttamaa rehevöittävää ja happamoittavaa hajakuormitusta jo ennestään rehevällä Lapuanjoen vesistöalueella. Osa levityspelloista rajoittuu vesistöihin. Pohjavesialueisiin eläinsuojilla tai lannanlevityksellä ei etäisyyksiä tarkastellen todennäköisesti ole merkittäviä vaikutuksia. Lannoitteiden aiheuttamaa vesien ravinnekuormitusta säädellään valtioneuvoston nitraattiasetuksella (931/2000), jossa mm. rajoitetaan typpilannoituksen levitysmääriä ja aikoja, sekä ympäristötukijärjestelmän avulla, johon kuuluvat mm. suojavyöhykkeet vesistöihin rajoittuvilla peltolohkoilla. Pistemäisiä päästöjä lantavarastoista sekä pesu ja jätevesien aiheuttamaa kuormitusta säädellään ympäristölupamääräyksissä, niitä ehkäistään varastoimalla lanta ja jätevedet hakemuksen mukaisesti vesitiiviissä varastoissa. Jätteiden aiheuttamaa kuormitusta ehkäistään varastoimalla ne asianmukaisesti ja toimittamalla soveltuvaan jätteenkäsittelyyn. Hankkeeseen liittyvät muut onnettomuusriskit kuten tulipalot kohdistuvat lähinnä itse toimintaan ja rakennuksiin, eivätkä todennäköisesti aiheuta merkittäviä haittavaikutuksia muulle ympäristölle. Hakemuksen perusteella kasvattamoissa käytetään pitkälti tämänhetkistä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Luonnonvarat, maankäyttö, luonnon sietokyky ja erityisalueet. Kasvattamotoiminta ja siihen liittyvät kuljetukset kuluttavat polttoaineita, energiaa ja vettä. Kuivikkeena käytetty turve on hitaasti uusiutuva luonnonvara. Vedenkulutusta vähentävät automatisoidun juomalaitejärjestelmän sekä höyrypesumenetelmän käyttö. Kuljetusmatkat eivät todennäköisesti ole kovin pitkiä, sillä sekä teurastamo, broilerihautomot että rehutehdas sijaitsevat alle 10 km:n säteellä. Liikenne lisääntyy laajennuksen myötä jonkin verran nykyisestä ja uuden kasvattamon rakentamistoimet lisäävät lyhytaikaisesti liikenteen määrää. Koska eläinsuojat sijaitsevat peltoalueella, niillä ei todennäköisesti ole merkittäviä luontovaikutuksia lähiympäristössä eivätkä ne vaikuta Nurmon Natura alueen luontoarvoihin. Lähellä ei ole muita erityis tai suojelualueita. Rehunviljelyssä mahdollisesti käytetyillä kemikaaleilla voi olla vaikutuksia vesistöihin ja alueen luontaiseen kasvi ja eläinlajistoon. Vaikutukset kulttuurimaisemaan eivät liene merkittäviä, koska uusi kasvattamo sijoittuu nykyisten eläinsuojien viereen. Haju ja melu. Toimintaan saattaa hankkeen koko huomioiden liittyä merkittävänä ympäristövaikutuksena hajuhaitan lisääntyminen. Hajua aiheuttavat broilerikasvattamoiden ja sikalan ilmanvaihto, eläinjätteiden käsittely sekä liete ja kuivalannan kuljetukset, varastointi ja levitys. Ympäristöministeriön kirjeen kotieläinsuojia koskevasta ympäristöluvasta (YM4/401/2002) mukainen uuden kotieläinsuojan suositeltava vähimmäisetäisyys häiriintyvästä kohteesta laajennuksen eläinyksikölle olisi suotuisissa olosuhteissa noin 290 metriä, normaaliolosuhteissa noin 315 metriä ja vaativissa olosuhteissa noin 385 metriä. Vastaavasti Knuuttilan tilan ja naapuritilan kokonaiseläinyksikkömäärä (4 200) huomioiden suositusetäisyydet olisivat noin 420 metriä, 450 metriä ja 530 metriä. Suunniteltua kasvattamoa lähin naapuritalo sijaitsee noin 220 metrin etäisyydellä eli uusilta kotieläinsuojilta vaadittava vähimmäisetäisyysvaatimus ei täyty. Vanhojen eläinsuojien laajennusten suositeltava vähimmäisetäisyys, vähintään 100 metriä, kuitenkin täyttyy. VTT:n "Hajuhaitan vähentäminen maatalouden suurissa eläintuotantoyksiköissä" loppuraportin (2006) mukaan broilerikasvattamojen ilmanvaihdosta aiheutuva haju ei välttämättä leviäisi näinkään laajalle. Tutkimuksissa broilerin esimerkkitiloilta levisi juuri aistittavissa olevaa lyhytaikaista hajua yli 9 % kokonaisajasta noin metrin etäisyydelle ja pitkäaikaista hajua noin

6 6/8 metrin etäisyydelle. Asukkaat pitivät lannan käsittelyn ja levityksen aiheuttamaa hajua tuotantorakennuksista tulevaa hajua häiritsevämpänä. Broilerikasvattamoista poistettavan ilman määrä vaihtelee lämpötilasta ja broilerien iästä riippuen maa ja metsätalousministeriön ohjeen Maatalouden tuotantorakennusten lämpöhuollosta ja ilmastoinnista (MMM RMO C 2.2) mukaan noin 0,1 5,0 m 3 /h/eläinpaikka. Täten broilerin kasvatuksen edellyttämä poistoilman määrä vaihtelee välillä m 3 /h. Poistoilman määrä on suurin ulkolämpötilan ollessa korkeimmillaan (päiväsaikaan kesällä) ja yli 35 vuorokauden ikäisillä broilereilla. Ilmatieteen laitoksen julkaisun "Tilastoja Suomen ilmastosta " mukaan tuulet jakautuvat Kauhavan lentokentän mittausasemalla (noin 30 km Nurmosta) seuraavasti: pohjoinen 12 %, koillinen 9 %, itä 9 %, kaakko 12 %, etelä 18 %, lounas 17 %. länsi 9 % ja luode 9 %. Lähimmät naapurit sijoittuvat Knuuttilan tilan pohjois, länsi, luoteis ja lounaispuolelle. Edellä mainittu poistoilmamäärä hajuineen siirtyy siis vallitsevilla tuulensuunnilla kohtalaisen usein ainakin jonkun naapureista suuntaan. Nykyisen toiminnan aiheuttamista haju tai muista ympäristöhaitoista ei ole kuitenkaan valitettu kunnan ympäristöviranomaiselle ja uusi kasvattamo sijoittuu pääasiassa nykyisiä eläinsuojia kauemmaksi naapureista. Hajupäästöjen voimakkuus vaihtelee ollen suurimmillaan broilerien loppukasvatusvaiheessa lantamäärän ja kuivikepohjan ammoniakkipitoisuuden noustessa sekä tyhjentämisvaiheessa (noin 6 7 krt/v). Tuotantotaukojen aikana hajua ei tule lainkaan. Hajuhaittoja vähentävät hajua sitovan turpeen käyttö lannan kuivikkeena, poistoilmahormien sijoittaminen kasvattamoiden katolle, kasvattamojen viilennys vedellä, kuolleiden eläinten kylmäsäilytys ja kuivikelannan vienti varastoitavaksi ja pääosin myös levitettäväksi muualle. Hajuhaittoja voi lisätä vieressä sijaitseva sikala ja sen lietesäiliö. Lannanlevityksen aiheuttama kausiluontoinen haju kohdentuu hajallaan sijaitsevista pelloista johtuen useille alueille. Levityspellot sijaitsevat maatalousvaltaisella alueella ja levitysjaksoina lantaa ajetaan yleisestikin pelloille, joten lisähajuhaitta ei liene kokonaisuuteen verrattuna merkittävä. Toiminta sijoittuu suljettuihin kasvattamohalleihin eikä aiheuttane melua. Tilan kuljetuksista ja kuormauksista sekä kasvattamorakennusten ilmanvaihdosta ja puhdistuksesta voi aiheutua lyhytaikaista melua, mutta huomioiden liikennemäärät ja etäisyydet naapureihin meluhaitta ei liene kohtuutonta. Yhteisvaikutukset. Knuuttilan tilan naapuritilalla on broileria. YVA yhteysviranomaisen antaman päätöksen mukaan naapuritilan toiminnan laajentamiseen :sta broileriin ei tarvinnut soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Toiminnanharjoittajan ja naapurin eläinsuojissa olisi Knuuttilan tilan laajennuksen jälkeen yhteensä 4200 eläinyksikköä, mikä on noin 2,5 kertaa YVA asetuksen eläinyksikkömäärä. Kananlantaa syntyy noin kaksinkertainen määrä YVA asetuksen mukaisen eläinmäärän tuottamaan lantamäärään verrattuna ja lisäksi sianlietettä noin 1200 m 3 vuodessa. Eläinyksikkömäärä Knuuttilan tilalla ja naapuritilalla 1,4 kertaistuisi ja lantatuotos 1,3 kertaistuisi nykyisestä. Tilojen eläinsuojien mahdolliset hajuvaikutukset kohdistuvat samoihin naapureihin ja molempien tilojen broilerhallit tyhjennetään samoihin aikoihin, mikä keskittää myös hajuvaikutuksia ajallisesti. Kaikki kuivikelanta kuitenkin varastoidaan kaukana hankealueen ulkopuolella etäkompostointilaatoilla. Toisaalta eläinsuojien ympäristössä on mahdollisia lannanlevityspeltoja. YHTEENVETO Kalevan Broiler Oy:n suunnittelema laajennus broilerilla sijoittuisi nykyisten broilerin kasvattamon ja 600 lihasian sikalan yhteyteen. Tilan eläinmäärä laajennuksen jälkeen ylittää YVAasetuksen hankeluettelon mukaisen eläinmäärän broilerilla ja 600 lihasialla. Laajennus yksinään on noin 71 % hankeluettelon eläinmäärästä. Hankkeen ympäristövaikutusten merkittävyyden arviointi ei perustu vain hankkeen kokoon. Arvioinnissa on otettu huomioon myös muut hankkeen ominaisuudet kuten yhteisvaikutukset alueen muiden

7 7/8 eläinsuojien ja muiden maataloustoimintojen kanssa, syntyvän lannan määrä ja varastointi, peltopinta alat, pilaantumisriskit, etäisyydet lähiasutukseen, maankäyttö ja ympäröivä luonto sekä vaikutusten luonne. Hankkeen merkittävimpiä todennäköisiä ympäristövaikutuksia ovat haju ja ravinnepäästöjen vaikutukset. Etäisyydet eläinsuojista lähimpiin asuinrakennuksiin viittaisivat siihen, että kohtuuttomasti häiritsevien haju tai meluhaittojen esiintyminen jäänee todennäköisesti satunnaiseksi. Lannan kuljetusten, levityksen ja varastoinnin hajuvaikutukset hajaantuvat eri alueille. Kaiken kaikkiaan toiminnan vaikutukset ovat luonteeltaan maatalousvaltaiselle alueelle tyypillisiä, kohdistuvat melko suppealle alueelle ja pieneen väestömäärään ja ovat todennäköisesti kausittaisia ja lyhytkestoisia. Huomioon ottaen laajennushankkeen ominaisuudet, sijoittuminen, vaikutusten luonne ja nykyisten broilerikasvattamojen ympäristövaikutukset yhteysviranomainen katsoo, että Kalevan Broiler Oy:n suunnittelemaan broilerien kasvatustoiminnan laajennukseen ei tule soveltaa YVA menettelyä, koska hankkeesta ei todennäköisesti aiheudu sellaisia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, jotka ovat laajuudeltaan rinnasteisia YVA lain 4 :n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994, muutos 458/2006) 4, 6 ja 19 Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) 4, 6 ja 7 MUUTOKSENHAKU Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava Vaasan hallinto oikeuteen 30 päivän kuluessa siitä, kun hankkeesta vastaava on saanut tiedon päätöksestä. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Tähän päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea valittamalla muutosta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 17 :n 2 momentissa tarkoitetut tahot saavat kuitenkin hakea muutosta tähän päätökseen samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin hanketta koskevasta muun lain mukaisen lupa asian ratkaisusta tai hankkeen toteuttamisen kannalta muusta olennaisesta päätöksestä valitetaan (YVA lain 19 :n 3 momentti). PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Maksu Hankkeesta vastaava, saantitodistuksin Päätöksestä ei peritä maksua Päätöksen jäljennös Nurmon kunta Seinäjoen seudun terveysyhtymä / ympäristöosasto Länsi Suomen ympäristölupavirasto Ympäristöministeriö Suomen ympäristökeskus Etelä Pohjanmaan liitto Länsi Suomen ympäristökeskus/ympäristönsuojeluosasto/mt

8 Päätöksen nähtävillä olo 8/8 Kuulutus ja päätös ovat nähtävillä Nurmon kunnan ilmoitustaululla 14 päivän ajan ja sähköisesti ympäristöhallinnon internet sivuilla > Länsi Suomi > Ympäristönsuojelu > Ympäristövaikutusten arviointi YVA ja SOVA > YVA päätökset. Johtaja Pertti Sevola Ylitarkastaja Anu Lillunen LIITE Valitusosoitus