Paikka/Plats. Seinäjoki. Päiväys Datum

Transkriptio

1 1/7 Paikka/Plats Seinäjoki Päiväys Datum PÄÄTÖS Dnro Dnr LSU 2008 R 32 (531) Asia Ärende PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVEL TAMISESTA UUTEEN BROILERIEN KASVATUSTOIMINTAAN Rattahanoja Oy, Nurmo HANKKEESTA VASTAAVA Rattahanoja Oy Silmukuja 1 A Hyllykallio HANKKEEN KUVAUS Rattahanoja Oy suunnittelee uutta broilerien kasvatustoimintaa Nurmon kunnan Nurmon kylässä tilalla Ukonpalsta RN:o 8:1795. Broilereita pidettäisiin tilalla yhteensä Toiminnanharjoittajalla on nykyisin broilerin kasvattamo Nurmon kunnassa Nurmon kylässä tilalla Marttila R:No 8:1019 noin 6 km:n etäisyydellä suunnitellusta uudesta paikasta. Vanhasta kasvattamosta on etäisyyttä lähimpään naapuriin noin 200 metriä. Tarkoituksena on lopettaa tuotanto vanhalla tilalla. Tuotanto siirretään kokonaisuudessaan uuteen kasvattamoon asutuksen kannalta paremmalle paikalle. Tämä sijaitsee Nurmon kunnan kotieläintuotantoon erityisesti osoittamalla alueella, jolla toimii jo kolme muuta eläinsuojaa: 2999 lihasian ja 990 lihasian sikalat ja broilerin kasvattamo (ks. taulukko 1). Rattahanoja Oy:n uuden broilerikasvattamon toteutuessa eläinyksikköjä olisi yhteensä noin Eläinsuojien toiminnasta syntyisi yhteensä noin 1800 m 3 broilerien lantaa ja noin 7978 m 3 sikojen lietettä. YVA yhteysviranomainen totesi naapuritilan (Manupork Oy) ympäristölupahakemukseen liittyvässä lausunnossaan (diaarinumero LSU 2004 R 41), että "Yhteysviranomainen katsoo, ettei ympäristövaikutusten arviointi ole tarpeen tässä vaiheessa. Kuitenkin mahdollisten laajennusten ja uusien hankkeiden yhteydessä alueelle ympäristövaikutusten arvioinnin tarve voi laueta ja tulee selvittää uudelleen." Lausunto on osaperusteena myös tämän YVA päätöksen tarpeelle. Rattahanoja Oy:n omistama eläinmäärä on siirtymäaikanakin enimmillään Kasvatuseriä on 6 7 vuodessa. Broilerkasvattamorakennuksessa on kaksi broilerin hallia. Jokaisen kasvatuserän jälkeen hallit tyhjennetään, pestään ja desinfioidaan ja kuivikepohjat viedään kompostointialustalle. Broilerkasvattamon poistoilmahormit sijoitetaan katolle hajuhaittojen minimoimiseksi. Käytössä on koneellinen ilmastointi ja automaattinen aggregaatti. Lannankäsittely, jätevedet ja jätteet Broilerkasvattamossa on lantavarastona täyskuivikepohjat (noin 3008 m 2 ). Kuivikkeena käytetään turvetta tai kutteria. Kuivikepohjat tyhjennetään 6 7 kertaa vuodessa kompostointialustoille. Uuden kasvattamon läheisyyteen rakennetaan noin 300 m 2 kompostointilaatta. Lisäksi käytössä on noin 300 m 2 vuokraosuus etäkompostointilaatalta noin 2,5 km tilalta kaakkoon. Tilan käytössä oleva kuivike

2 2/7 lannan varastointitilavuus (noin 1200 m 3 ) riittää valtioneuvoston nitraattiasetuksen (931/2000) mukaiselle broilerin tuottamalle kuivikelantamäärälle (noin 900 m 3 /a). Lanta levitetään ympäristötukiehtojen mukaisesti sulan maan aikana lannoitteeksi sopimuspelloille (noin 120,35 ha). Levityspeltoalaa on riittävästi, sillä ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta ( ) mukainen peltoalan tarve broilerin tuottamalle lantamäärälle on noin 111 ha (540 broileria/ha). Lannanlevityspeltoa ei sijaitse pohjavesialueella. Broilerikasvattamo pestään höyrypesuna ja pesu ja jätevedet johdetaan noin 53 m 3 :n umpisäiliöön. Säiliötilavuus on riittävä, sillä maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksien ja ohjeiden kotieläinrakennusten ympäristönhuollosta (MMM RMO C4) mukaan höyrypesulla pestävien kanaloiden säiliötarve on 0,7 m 3 /1000 broileria/v (tässä noin 42 m 3 ). Käyttövesi otetaan Nurmon kunnan vesijohtoverkosta. Toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet toimitetaan Findest Protein Oy:lle Kaustisille ja lajiteltavat jätteet kunnalliseen jätehuoltoon. Kuolleiden broilerien tilapäisvarastointia varten on kylmäsäilytysjärjestelmä. Öljysäiliö sijoitetaan sisätiloihin ja varustetaan asianmukaisin turvalaittein. Taulukko 1. Eläinmäärät ja syntyvät lantamäärät nykyisin ja laajennuksen jälkeen hakijan ja naapurien eläinsuojissa. Hakija: Lupahakemus: Broilereita Eläimiä Kerroin* Eläinyksiköitä Lantaa m 3 /eläinpaikka** , , Syntyvä lantamäärä m 3 Naapurit: Lihasikoja Lihasikoja Broilereita , , YHTEENSÄ nyt (naapurit) YHTEENSÄ laajennuksen jälkeen (hakija + naapurit) * Ympäristöministeriön kirjeen kotieläinsuojia koskevasta ympäristöluvasta (YM4/401/2002) mukainen lannan fosforimäärään perustuva eläinyksikkökerroin eläinpaikkaa kohden. ** Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukainen kuivalantalan/lietesäiliön ohjetilavuus 12 kk:n varastoimisaikaa varten eläintä/eläinpaikkaa kohden. Hankkeen sijainti, häiriintyvät kohteet ja liikenne Rakennettava broilerkasvattamo sijaitsee osin rakennetulla metsäalueella noin 4 km Nurmon kunnan keskustasta pohjois luoteeseen. Nurmon kunta on osoittanut paikan erityisesti kotieläintuotantoa varten. Kasvattamon eteläpuolella naapuritilalla Manunkangas RN:o 8:239 toimii 2999 lihasian sikala noin 30 metrin etäisyydellä, Saranpäänmäen tilalla RN:o 8:238 on rakenteilla broilerin kasvattamo noin 230 metrin etäisyydellä ja tilalla Possula RN:o 8:1699 toimii 990 lihasian sikala noin 360 metrin etäisyydellä Rattahanoja Oy:n kasvattamosta. Lähin naapurin vapaa ajan käytössä oleva rakennus sijaitsee noin 450 metrin etäisyydellä rakennettavasta kasvattamosta. Kasvattamo sijoittuu naapurien eläinsuojiin nähden kauemmaksi siitä. Lähimmät naapurien asuinrakennukset sijaitsevat noin 780 metrin, 820 metrin ja 840 metrin etäisyydellä rakennettavasta kasvattamosta Manunkylässä. Naapurien asuinrakennuksia tai vapaa ajan asuntoja on kilometrin säteellä kasvattamoista noin 11 kpl. Eläinsuojien ja naapurien asuinrakennusten välillä on

3 3/7 ensin metsävyöhyke ja sen jälkeen peltoa. Lähialueella ei ole muita häiriintyviä kohteita kuten kouluja tai päiväkoteja. Noin 680 metrin etäisyydellä rakennettavasta kasvattamosta sijaitsee ratsastuskoulu. Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että rehujen, lintujen tai kuivikkeiden rekkakuljetuksia on 1 2 kertaa viikossa. Lisäksi on lantakuljetuksia traktorilla lannanlevitysaikana. Etäkompostointilaatta sijaitsee noin 2,5 km tilalta kaakkoon tilalla Marttila RN:o 8:1019 maatalousvaltaisella alueella. Lannanlevitykseen käytettävät sopimuspellot sijaitsevat hajallaan, joten lantakuljetukset hajaantuvat useille reiteille. Maankäyttö ja luonnonolosuhteet Hankealue sijaitsee maa ja metsätalousvaltaisella haja asutusalueella, jolla ei ole voimassa olevaa asema tai yleiskaavaa. Rakentaminen alueella saattaa edellyttää rakennusluvan lisäksi suunnittelutarveratkaisua. Yleiskaavoitettu alue (Nurmon keskustan yleiskaava 2015) alkaa noin 2,8 kilometrin etäisyydellä kasvattamoista. Lähin asuinalue, Manunkylä, sijaitsee noin 0,8 km:n etäisyydellä eläinsuojista. Etelä Pohjanmaan ympäristöministeriön vahvistamassa maakuntakaavassa eläinsuojat sijaitsevat maaseudun kehittämisen (mk 2) kohdealueella. Manunkylä ja Nurmonjoen jokivarsi yleensä on merkitty maakuntakaavassa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Yksittäisiä kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita ei ole tiedossa kasvattamojen lähiympäristössä. Lähin tiedossa oleva muinaisjäännös sijaitsee noin 1,4 km:n etäisyydellä. Lähimmät luonnonsuojelualueet, Natura 2000 verkostoon kuuluvat Järvinevan metsä Lapualla ja Paukaneva Nurmossa, sijaitsevat noin 1,4 km:n ja noin 2,7 km:n etäisyydellä broilerkasvattamosta. Kasvattamojen ympäristö on osin rakennettua metsäaluetta eikä tiedossa ole luontoarvoiltaan herkkiä kohteita tai lajeja. Tila sijaitsee Lapuanjoen päävesistöalueella Nurmonjoen alaosan osavaluma alueella (44.091). Lapuanjoen vesistöalueen joet ovat ruskeavetisiä ja ravinteikkaita, reheviä tai ylireheviä. Kuormituksesta noin 90 % tulee hajakuormituksena. Osa tilan lannanlevityspelloista rajoittuu jokivarteen. Noin 500 metrin etäisyydellä broilerkasvattamosta luoteeseen sijaitsee Martikkalanjärvi. Broilerkasvattamo, kompostointialustat tai lannanlevityspellot eivät sijaitse pohjavesialueilla. Lähin pohjavesialue, Kohtakankaan III luokan pohjavesialue ( ) sijaitsee Nurmon kunnan pohjoisrajalla noin 2,5 km:n etäisyydellä eläinsuojista. Lähin I luokan pohjavesialue, Isomäki ( ), sijaitsee noin 7 km:n etäisyydellä eläinsuojista. Tilan lähistöllä ei ole tiettävästi talousvesikaivoja. ASIAN KÄSITTELY JA KUULEMINEN Rattahanoja Oy:n ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen Ympäristökeskuksen ympäristölupayksikkö on pyytänyt YVAyhteysviranomaiselta lausuntoa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (jatkossa: YVA menettely) tarpeesta hankkeen kohdalla. Pyyntö on kirjattu YVA asiana YVA yhteysviranomainen on käynyt hankealueella sekä nykyisen broilerikasvattamon paikalla Hankkeesta vastaavalle on ilmoitettu YVA harkinnasta kirjallisesti ja hän on vastannut käynnin yhteydessä suullisesti, ettei näe YVA menettelyä tarpeelliseksi hankealueen sijainnista johtuen eikä hänellä ole lisättävää ympäristölupahakemuksen tietoihin. Nurmon kunnan ympäristöviranomaiselle on ilmoitettu YVA harkinnasta sähköpostilla Tähän on vastattu sähköpostilla, että alue on maatalousaluetta, jonne ei ole suunnitteilla pientaloasumista. Kunta on auttanut toiminnanharjoittajia siirtymään alueelle, jossa ei ole lähinaapu

4 4/7 reita. Ympäristövaikutuksia voi kohteessa mielestämme selvittää lupakäsittelyssä ilman raskasta YVA menettelyä. YVA on tavallaan myöhässä, koska alueella on jo merkittävästi toimintaa. Kaavoituksen tarpeellisuudesta on ehkä hyvä keskustella kaavoituksesta vastaavan tahon kanssa. Koska broilerihalleilla on umpisäiliöt ja jätevesien käsittelystä annetaan määräykset lupakäsittelyssä, eivät vesistövaikutukset paikalla lisäänny. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Rattahanoja Oy:n uuteen broilerien kasvatustoimintahankkeeseen Nurmon kunnan Nurmon kylässä tilalla Ukonpalsta RN:o 8:1795 ei tule soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994, muutos 458/2006) mukaan YVA menettelyä tulee soveltaa hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Valtioneuvoston asetuksen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) 6 :n hankeluettelon alakohdan 1a) (eläinten pito) mukaan YVA menettelyä sovelletaan kanaloihin, joissa kasvatetaan yli kananpoikaa tai kanaa. Alakohdan 12) mukaan YVA menettelyä sovelletaan myös hankeluettelon alakohdissa 1 11) tarkoitettuja hankkeita kooltaan vastaaviin hankkeiden muutoksiin. Lisäksi YVA menettelyä sovelletaan YVA lain 4 :n mukaan yksittäistapauksessa sellaiseen hankeluettelon hankkeita pienempään hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Tällöin soveltamisesta päättää alueellinen ympäristökeskus. YVA asetuksen 7 :n mukaan harkinnassa tarkastellaan ympäristövaikutusten merkittävyyttä ottaen huomioon 1. hankkeen ominaisuudet kuten a) hankkeen koko; b) yhteisvaikutus muiden hankkeiden kanssa; c) luonnonvarojen käyttö; d) jätteiden muodostuminen; e) pilaantuminen ja muut haitat; f) onnettomuusriskit ottaen erityisesti huomioon käytettävät aineet ja tekniikat; 2. hankkeen sijainti kuten a) nykyinen maankäyttö; b) alueen luonnonvarojen suhteellinen runsaus, laatu ja uudistumiskyky; c) luonnon sietokyky (esim. kosteikot, luonnon ja maisemansuojelualueet, alueet joilla ympäristön tilaa kuvaavat ohjearvot on jo ylitetty, tiheään asutut alueet, historiallisesti, kulttuurisesti tai arkeologisesti merkittävät alueet) ja 3. vaikutusten luonne kuten a) vaikutusalueen laajuus ottaen huomioon vaikutuksen kohteena olevan väestön määrä; b) valtioiden rajat ylittävä vaikutus; c) vaikutuksen suuruus ja monitahoisuus; d) vaikutuksen todennäköisyys; e) vaikutuksen kesto, toistuvuus ja palautuvuus. Harkinnassa tulisi ympäristöministeriön kriteerien mukaan eläinsuojien osalta kiinnittää huomiota esimerkiksi eläinmäärään, syntyvän lannan määrään, peltopinta alojen riittävyyteen ja sijaintiin, liikenteen ja asutuksen suhteeseen, asutuksen tiheyteen hankealueella, läheisiin suojelu ja kulttuurihistoriallisiin alueisiin ja yhteisvaikutuksiin alueella jo olevan viljelyn ja eläintenpidon kanssa. Hankkeen koko. Rattahanoja Oy:n suunnittelema eläinmäärä alittaa hankeluettelon rajan broilerilla. Hanke ei siis yksinään vastaa kooltaan YVA asetuksen 6 :n hankeluettelon alakohdan 1) eläinmäärää, vaan on noin 71 % siitä. Yhteisvaikutukset. YVA asetuksen 7 :n alakohdan 1b) mukaisesti arviointimenettelyn soveltamista yksittäistapauksessa harkittaessa on kuitenkin tarkasteltava myös hankkeen yhteisvaikutuksia muiden hankkeiden kanssa. Rattahanoja Oy:n on tarkoitus perustaa uusi broilerin kasvattamo alueelle, jolla toimii jo 990 lihasian sikala, 2999 lihasian sikala ja kohta broilerin kasvattamo. Alueen eläinyksikkömäärä kasvaisi hankkeen toteutuessa 5789:een eli 1,2 kertaiseksi nykyisestä. Alueen lantatuotos kasvaisi 9778 m 3 :een eli 1,1 kertaiseksi nykyisestä. Eläinmäärä alueella ylittää YVAasetuksen rajat broilerien osalta :lla ja lihasikojen osalta 989:llä.

5 YVA yhteysviranomaisen lausunnon mukaan sikalatoiminnan aloittamiseen naapuritilalla ei tarvinnut soveltaa YVA menettelyä. Lausunto tuo kuitenkin esille tilanteen arvioinnin uudelleen seuraavien mahdollisten laajennusten ja uusien hankkeiden yhteydessä. Vaikka uusi kasvattamoa ei olekaan kokonsa puolesta lähellä YVA rajaa, se lisää kuitenkin omalta osaltaan ympäristövaikutuksia alueella. Yleisesti tarkasteltuna eläinsuojien ympäristövaikutukset liittyvät happamoitumiseen (lannan ammoniakki, rikin ja typen oksidit), rehevöitymiseen (typpi ja fosforipäästöt lannasta), kasvihuoneilmiötä voimistavien kaasujen päästöihin (dityppioksidi ja metaanipäästöt lannasta), jätteisiin, jätevesiin, energian ja vedenkulutukseen, haju ja melupäästöihin, luonto ja maisemavaikutuksiin sekä käytettyihin kemikaaleihin (esim. torjunta ja puhdistusaineet). Eläinsuojien ravinnekuormitus on pääosin hajakuormitusta peltoviljelystä. Pistemäisiä päästöjä voi aiheutua esimerkiksi lanta ja lietevarastojen vuodoista ja ylitäytöistä, pesu ja jätevesistä sekä säilörehujen puristenesteistä. Seuraavaksi arvioidaan Rattahanoja Oy:n ja muiden läheisten eläinsuojien aiheuttamien ympäristövaikutusten merkittävyyttä YVA asetuksen 7 kriteereihin perustuen. Haju ja melu. Toimintaan saattaa hankkeen koko huomioiden liittyä merkittävänä ympäristövaikutuksena hajuhaitan lisääntyminen. Hajua aiheuttavat eläinsuojien ilmanvaihto, eläinjätteiden käsittely sekä liete ja kuivalannan kuljetukset, varastointi ja levitys. Ympäristöministeriön kirjeen kotieläinsuojia koskevasta ympäristöluvasta (YM4/401/2002) mukainen uuden kotieläinsuojan suositeltava vähimmäisetäisyys häiriintyvästä kohteesta uudelle 900 eläinyksikölle olisi suotuisissa olosuhteissa noin 275 metriä, normaaliolosuhteissa noin 295 metriä ja vaativissa olosuhteissa noin 360 metriä. Suunniteltua kasvattamoa lähimmät naapuritalot sijaitsevat noin 450 ja 780 metrin etäisyydellä eli uusilta kotieläinsuojilta vaadittava etäisyysvaatimus täyttyy hyvin. Vastaavasti lähitilojen kokonaiseläinyksikkömäärä (5 789) huomioiden suositusetäisyydet olisivat noin 480, 525 ja 600 metriä. VTT:n "Hajuhaitan vähentäminen maatalouden suurissa eläintuotantoyksiköissä" loppuraportin (2006) mukaan broilerikasvattamojen ilmanvaihdosta aiheutuva haju ei välttämättä leviäisi näinkään laajalle. Tutkimuksessa broilerin esimerkkitiloilta levisi juuri aistittavissa olevaa lyhytaikaista hajua yli 9 % kokonaisajasta noin metrin etäisyydelle ja pitkäaikaista hajua noin metrin etäisyydelle. Asukkaat pitivät lannan käsittelyn ja levityksen aiheuttamaa hajua tuotantorakennuksista tulevaa hajua häiritsevämpänä. Hajupäästöjen voimakkuus vaihtelee ollen suurimmillaan broilerien loppukasvatusvaiheessa lantamäärän ja kuivikepohjan ammoniakkipitoisuuden noustessa sekä tyhjentämisvaiheessa (noin 6 7 krt/v). Tuotantotaukojen aikana hajua ei tule lainkaan. Hajuhaittoja vähentävät hajua sitovan turpeen käyttö lannan kuivikkeena, poistoilmahormien sijoittaminen katolle, kuolleiden eläinten kylmäsäilytys ja kuivikelannan vienti osin varastoitavaksi ja pääosin levitettäväksi muualle. Hajuhaittoja voivat lisätä muut läheiset eläinsuojat lietesäiliöineen ja kompostointialustoineen. Lannanlevityksen aiheuttama kausiluontoinen haju kohdentuu hajallaan sijaitsevista pelloista johtuen useille alueille. Broilerikasvattamoista poistettavan ilman määrä vaihtelee lämpötilasta ja broilerien iästä riippuen Se on suurin ulkolämpötilan ollessa korkeimmillaan (päiväsaikaan kesällä) ja yli 35 vuorokauden ikäisillä broilereilla. Ympäristölupahakemukseen sisältyvän rakennuspiirustuksen mukaan ilmastoinnin teho vaihtelee välillä m 3 /h per eläinhalli. Ilmatieteen laitoksen julkaisun "Tilastoja Suomen ilmastosta " mukaan tuulet jakautuvat Kauhavan lentokentän mittausasemalla (noin 30 km Nurmosta) seuraavasti: pohjoinen 12 %, koillinen 9 %, itä 9 %, kaakko 12 %, etelä 18 %, lounas 17 %. länsi 9 % ja luode 9 %. Lähimmät naapurit sijoittuvat tilan itä ja kaakkoispuolelle. Samoihin naapureihin kohdistuvat myös muiden alueen eläinsuojien mahdolliset hajuvaikutukset. Asutuksen ja eläinsuojien välinen metsävyöhyke kuitenkin todennäköisesti vähentää hajujen leviämistä. Lisäksi etäisyydet eläinsuojien välillä ovat sellaiset, että hajujen lieventymistä tapahtunee eikä hajuista siten syntyne pistemäistä yhteisvaikutusta. Kaikkea syntyvää lantaa ei varastoida alueella ja se vie 5/7

6 6/7 dään levitettäväksi lannoitteeksi hajallaan oleville levityspelloille. Verrattuna sikaloiden ja lietesäiliöiden mahdollisiin hajuhaittoihin uudesta broilerkasvattamosta ja kuivalannan varastoinnista kompostointilaatalla aiheutuva mahdollinen hajuhaitta lienee huomattavasti lievempää. On siis epätodennäköistä, että broilerkasvattamon rakentaminen lisäisi alueen hajukuormitusta merkittävästi. Toiminta sijoittuu suljettuihin kasvattamohalleihin eikä aiheuta melua. Tilan kuljetuksista ja kuormauksista sekä kasvattamorakennusten ilmanvaihdosta ja puhdistuksesta voi aiheutua lyhytaikaista melua, mutta huomioiden liikennemäärät ja etäisyydet naapureihin meluhaitta ei liene häiritsevää. Lisäksi on otettava erityisesti huomioon, että toiminnanharjoittaja siirtäisi uuden broilerkasvattamon myötä kasvatustoimintansa pois vanhasta, hyvin lähellä asutusta sijaitsevasta nykyisestä kasvattamosta. Tämä huomioiden asutukseen kohdistuvat ympäristöhaitat kokonaisuudessaan todennäköisesti tulisivat merkittävästi pienenemään. Pilaantuminen, jätteiden muodostuminen ja onnettomuusriskit. Lisääntyvä lantamäärä voi lisätä lannanlevityksen aiheuttamaa hajakuormitusta jo ennestään rehevällä Lapuanjoen vesistöalueella ja lähellä sijaitsee myös Martikkalanjärvi. Osa levityspelloista rajoittuu jokivarteen. Pohjavesialueisiin eläinsuojilla tai lannanlevityksellä ei etäisyyksiä tarkastellen todennäköisesti ole vaikutuksia. Lannoitteiden aiheuttamaa vesien ravinnekuormitusta säädellään valtioneuvoston nitraattiasetuksella (931/2000), jossa mm. rajoitetaan typpilannoituksen levitysmääriä ja aikoja, sekä ympäristötukijärjestelmän avulla, johon kuuluvat mm. suojavyöhykkeet vesistöihin rajoittuvilla peltolohkoilla. Pistemäisiä päästöjä lantavarastoista sekä pesu ja jätevesien aiheuttamaa kuormitusta säädellään ympäristölupamääräyksissä, niitä ehkäistään varastoimalla lanta ja jätevedet hakemuksen mukaisesti vesitiiviissä varastoissa. Jätteiden aiheuttamaa kuormitusta voidaan ehkäistä varastoimalla ne asianmukaisesti ja toimittamalla soveltuvaan jätteenkäsittelyyn. Hankkeeseen liittyvät muut onnettomuusriskit kuten tulipalot eivät todennäköisesti aiheuta merkittäviä haittavaikutuksia muulle ympäristölle. Hakemuksen perusteella kasvattamoissa käytetään pitkälti tämänhetkistä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Luonnonvarat, maankäyttö, luonnon sietokyky ja erityisalueet. Kasvattamotoiminta ja siihen liittyvät kuljetukset kuluttavat polttoaineita, energiaa ja vettä. Kuivikkeena käytetty turve on hitaasti uusiutuva luonnonvara. Vedenkulutusta vähentävät automatisoidun juomalaitejärjestelmän sekä höyrypesumenetelmän käyttö. Kuljetusmatkat eivät todennäköisesti ole kovin pitkiä, sillä lähiseudulla sijaitsee mm. teurastamo, broilerihautomo ja rehutehdas. Liikenne lisääntyy laajennuksen myötä jonkin verran nykyisestä ja kasvattamon rakentamistoimet lisäävät lyhytaikaisesti liikenteen määrää. Kunta on osoittanut maankäytöllisesti alueen kotieläintuotannolle. Eläinsuojat eivät vaikuta etäisyyksien perusteella vaikuta lähimpien Natura alueiden luontoarvoihin tai kulttuurimaisemaan. Lähellä ei ole muita erityis tai suojelualueita. Rehunviljelyssä mahdollisesti käytetyillä kemikaaleilla voi olla vaikutuksia vesistöihin ja alueen luontaiseen kasvi ja eläinlajistoon. YHTEENVETO Rattahanoja Oy:n suunnittelema uusi broilerin kasvattamoa sijoittuisi lähelle kolmea muuta suurta eläinsuojaa. Tilan eläinmäärä on noin 71 % YVA asetuksen hankeluettelon eläinmäärästä. Hankkeen ympäristövaikutusten merkittävyyden arviointi ei perustu vain hankkeen kokoon. Arvioinnissa on otettu huomioon yhteisvaikutukset alueen muiden eläinsuojien kanssa, syntyvän lannan määrä ja varastointi, peltopinta alat, pilaantumisriskit, etäisyydet lähiasutukseen, maankäyttö ja ympäröivä luonto sekä vaikutusten luonne. Hankkeen merkittävimpiä todennäköisiä ympäristövaikutuksia ovat haju ja ravinnepäästöjen vaikutukset. Etäisyydet kasvattamosta lähimpiin asuinrakennuksiin viittaisivat siihen, että häiritsevien haju tai meluhaittojen esiintyminen on epätodennäköistä. Lannan kuljetusten, levityksen ja varastoinnin hajuvaikutukset hajaantuvat eri alueille. Kaiken kaikkiaan toiminnan vaikutukset ovat luonteeltaan maatalousvaltaiselle alueelle tyypillisiä, kohdistuvat melko suppealle alueelle ja pieneen väestömäärään ja ovat todennäköisesti kausittaisia ja lyhytkestoisia.

7 7/7 Huomioon ottaen hankkeen ominaisuudet, sijoittuminen ja vaikutusten luonne yhteysviranomainen katsoo, että Rattahanoja Oy:n suunnittelemaan broilerien kasvatustoimintaan ei tule soveltaa YVAmenettelyä, koska hankkeesta ei todennäköisesti aiheudu sellaisia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, jotka ovat laajuudeltaan rinnasteisia YVA lain 4 :n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994, muutos 458/2006) 4, 6 ja 19 Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) 4, 6 ja 7 MUUTOKSENHAKU Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava Vaasan hallinto oikeuteen 30 päivän kuluessa siitä, kun hankkeesta vastaava on saanut tiedon päätöksestä. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Tähän päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea valittamalla muutosta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 17 :n 2 momentissa tarkoitetut tahot saavat kuitenkin hakea muutosta tähän päätökseen samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin hanketta koskevasta muun lain mukaisen lupa asian ratkaisusta tai hankkeen toteuttamisen kannalta muusta olennaisesta päätöksestä valitetaan (YVA lain 19 :n 3 momentti). PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Maksu Hankkeesta vastaava, saantitodistuksin Päätöksestä ei peritä maksua Päätöksen jäljennös Nurmon kunta Seinäjoen seudun terveysyhtymä / ympäristöosasto Länsi Suomen ympäristölupavirasto Ympäristöministeriö Suomen ympäristökeskus Etelä Pohjanmaan liitto Länsi Suomen ympäristökeskus/ympäristönsuojeluosasto/mm Päätöksen nähtävillä olo Kuulutus ja päätös ovat nähtävillä Nurmon kunnan ilmoitustaululla 14 päivän ajan ja sähköisesti ympäristöhallinnon internet sivuilla > Länsi Suomi > Ympäristönsuojelu > Ympäristövaikutusten arviointi YVA ja SOVA > YVA päätökset. Johtaja Pertti Sevola Ylitarkastaja Anu Lillunen LIITE Valitusosoitus