Paikka/Plats. Seinäjoki. Päiväys Datum

Transkriptio

1 1/9 Paikka/Plats Seinäjoki Päiväys Datum PÄÄTÖS Dnro Dnr LSU-2009-R-16 (531) Asia Ärende PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVEL- TAMISESTA KALKKUNOIDEN JA LIHASIKOJEN KASVATUSTOIMINNAN MUUTTAMISESTA BROILEREIDEN KASVATUSTOIMINNAKSI JA TOIMIN- NAN LAAJENTAMISESTA Saari Markku, Kurikka Saari Jari, Kurikka HANKKEESTA VASTAAVA Markku Saari Ahonkyläntie Luopa Jari Saari Riskunmäentie Luopa HANKKEEN KUVAUS Markku Saarella on tällä hetkellä ympäristölupa lihakalkkunan ja lihasian kasvattamiseen. Tilalla on tarkoitus siirtyä ainoastaan broilereiden kasvatukseen. Nykyisten eläinhallien lisäksi tilalle on tarkoitus rakentaa pinta-alaltaan m² kokoinen kasvatushalli. Uusi kasvattamohalli on ollut tarkoitus rakentaa jo myönnetyn ympäristöluvan mukaisesti ja tällöin siinä olisi kasvatettu kalkkunoita. Nyt tilalle haetaan ympäristölupaa broilerille. Vanhat eläinhallit sijaitsevat tiloilla Latvarisku RN:o 6:144 ja Saari RN:o 6:119. Uusi eläinhalli on tarkoitus rakentaa tilalle Poutaperä RN:o 6:129. Tilalla Latvarisku RN:o 6:114 sijaitsevat eläinsuojat jäisivät pois eläinsuojakäytöstä muutoksen yhteydessä. Jari Saarella on tällä hetkellä ympäristölupa broilerin kasvattamiselle. Jari Saaren kasvattamohallit sijaitsevat Markku Saaren kasvattamoiden välittömässä läheisyydessä. Myös Jari Saari aikoo siirtyä broilereiden kasvattamiseen. Lupaa haetaan broilerille. Tämä eläinmäärä sijoittuu vanhoihin eläinhalleihin. Uusia tuotantorakennuksia ei ole tarkoitus rakentaa. Eläinhallit sijaitsevat osittain tilalla Saari RN:o 6:119 ja osittain tilalla Jormanpala RN:o 6:146. Jari Saari on Markku Saaren poika. Tilat ovat toiminnallisesti samaa kokonaisuutta ja niillä on esimerkiksi yhteinen lämpölaitos, kompostointilaatta ja lannanlevityskalusto. Markku Saaren tämän hetkisen ympäristöluvan eläinyksikkömääränä on ollut Ympäristölupaan on korkeimmassa hallinto-oikeudessa lisätty ehto, että vähintään yhdessä eläinhallissa tulee olla ammoniakinpoistolaite. Jari Saaren tämän hetkisen ympäristöluvan eläinyksikkömääränä on Nyt suunniteltujen muutosten ja laajennusten mukaiset eläinyksikkömäärät olisivat molempien toiminnanharjoittajien osalta eläinyksikköä. Molemmilla tiloilla kasvatetaan jo tällä hetkellä broilereita ja niiden kasvattaminen on valvonnallisesti hyväksytty.

2 2/9 Taulukko 1. Eläinmäärät ja syntyvät lantamäärät nykyisin ja laajennuksen jälkeen molempien hakijoiden eläinsuojissa Markku Saari: Eläimiä Kerroin* Eläinyksiköitä Lantaa m 3 / eläinpaikka** Syntyvä lantamäärä m 3 Nyt lupa: kalkkunoita , , Nyt lupa: lihasikoja Hakemus: broilereita , , Jari Saari: Nyt lupa: kalkkunoita , , Hakemus: broilereita , , YHTEENSÄ nyt lupa (Markku ja Jari Saari) YHTEENSÄ laajennuksen jälkeen (Markku ja Jari Saari) kalkkunaa 2920 lihasikaa broileria * Ympäristöministeriön kirjeen kotieläinsuojia koskevasta ympäristöluvasta (YM4/401/2002) mukainen lannan fosforimäärään perustuva eläinyksikkökerroin eläinpaikkaa kohden. ** Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukainen kuivalantalan/lietesäiliön ohjetilavuus 12 kk:n varastoimisaikaa varten eläintä/eläinpaikkaa kohden. Linnut tuodaan tilalle niiden kuoriutumispäivänä ja kasvatusaika on noin 5 viikkoa. Kasvatuseriä on 5-7 vuodessa. Jokaisen kasvatuserän jälkeen hallit tyhjennetään, pestään ja desinfioidaan. Kesäaikana tilalla on pienempiä kasvatuseriä. Tilojen yksi tai useampi halli täytetään yhdellä kertaa. Tiloille kerrallaan tuotava eläinmäärä on tällöin noin broileria. Tuotantorakennusten ilmanvaihto toimii koneellisesti. Kaikkien tuotantorakennusten tuloilma otetaan katolta ja poistoilma ohjataan seiniltä. Ruokinnassa ja muussa eläinten hoidossa pyritään siihen, että rakennusten sisäilman laatu pysyy mahdollisimman hyvänä. Ruokinnassa pyritään noudattamaan optimitasoa. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudelle Tuotantorakennusten ympäristö pyritään pitämään siistinä niin, ettei haittaeläimiä esiinny. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa edustaa hyvä lannanlevityskalusto ja lannan nopea multaaminen. Lähimmän naapurissa olevan vapaa-ajan asunnon vastaiselle rajalle tienvarteen on rakennettu penger meluhaittojen pienentämiseksi. Suunnitelman mukaan penkereeseen tullaan puutarhayrittäjän toimesta istuttamaan havupuita keväällä Lannankäsittely, jätevedet ja jätteet Kaikissa broilerkasvattamoissa on täyskuivikepohjat ja kuivikepohjan ala on yhteensä noin m 2. Kuivikkeena käytetään turvetta tai kutteria. Kuivikepohjat tyhjennetään 5-7 kertaa vuodessa ja lanta viedään tilan omalle kompostointilaatalle, joka sijaitsee noin 2 km:n etäisyydellä eläinsuojista. Lantaa kuljetetaan myös karjanlantaa vastaanottavien tilojen lantavarastoihin. Lantaa kuljetetaan kompostointialustalle ja vuokralantaloihin ympäri vuoden, mikä vähentää lannanajoa keväällä. Siirryttäessä pelkästään broilerinkasvatukseen tilalla ei enää varastoida lantaa. Tilan lantalaatta on Markku ja Jari Saaren yhteisesti omistama ja sen pohjan ala on noin 3500 m³. Laatan yhdellä sivulla on noin metrin korkuinen reuna. Markku ja Jari Saarella on lisäksi vuokrasopimus tilavuudeltaan 229, 93 ja 374 m³:n kokoisten kuivalantaloiden käytöstä ja Markku Saarella lisäksi vuokrasopimus 140 m³:n kokoisen kuivalantalan käytöstä. Haettavalle broilereiden yhteismäärälle ( broileria) kompostointilaatan pohjan alan tulisi valtioneuvoston nitraattiasetuksen (931/2000) mukaan olla vähintään 3960 m². Jos lantamäärästä vähennetään vuokralantaloihin mahtuvan lannan määrä, tulee kompostointilaatan alan olla vähintään noin 3458 m², joten tiloilla on riittävästi lantalatilavuutta.

3 Markku Saarella on omaa ja vuokrattua lannanlevityspeltoa sekä lannanlevityssopimuksia yhteensä noin 390 hehtaarin edestä, Jari Saarella noin 391 hehtaarin edestä. Lisäksi Markku ja Jari Saarella on yhteisiä lannanlevityssopimuksia noin 123 hehtaarin edestä, joten tiloilla on lannanlevitysalaa yhteensä noin 904 ha. Levityspeltoalaa on riittävästi, sillä ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta ( ) mukainen peltoalan tarve on sekä Markku että Jari Saaren kasvattamoiden lannalle noin 407,4 ha ja yhteensä noin 814,8 ha (540 broileria/ha). Keskimääräinen lannanlevitysetäisyys on noin 5-10 kilometriä. Kaukaisin sopimuslohko sijaitsee noin 80 kilometrin etäisyydellä. Lannan kuljetukset tapahtuvat pääosin maantietä pitkin. Taajama-alueita kuljetusreiteillä ei ole. Broilerikasvattamot pestään höyrypesuna. Pesu- ja jätevedet johdetaan Markku Saaren kasvattamoiden osalta pesuvesisäiliöihin, joiden yhteistilavuus on noin 150 m³. Jari Saaren kasvattamoiden yhteydessä on pesuvesisäiliö, jonka tilavuus on 75 m³. Tilalla on myös vanhan sikalan katettu noin 1000 m³:n kokoinen lietesäiliö, johon pesuvesiä voidaan varastoida kaikkien hallien osalta. Säiliötilavuus on riittävä, sillä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksien ja ohjeiden kotieläinrakennusten ympäristönhuollosta (MMM-RMO C4) mukaan höyrypesulla pestävien kanaloiden säiliötarve on 0,7 m 3 /1000 broileria/v (tässä 154 m m 3 ). Käyttövesi otetaan kaupungin vesijohtoverkosta ja omasta porakaivosta. Toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet toimitetaan Findest Protein Oy:lle Kaustisille. Jäteöljyt, akut ja loisteputket toimitetaan jäteasemalle ja metalliromut metallinkeräykseen. Kuolleiden broilereiden tilapäisvarastointia varten tilalla on tuuletettava kontti ja pakastin. Tuotannossa tarvittavat pesu- ja desinfiointiaineet säilytetään tuotantorakennusten yhteydessä olevissa varastoissa. Peltoviljelyssä tarvittavia kasvinsuojeluaineita hankitaan viljelysuunnitelman mukaisesti tarvetta vastaava määrä eikä niitä varastoida tilalla pidempää aikaa. Lannoitteet hankitaan syksyllä seuraavaa satokautta varten viljelysuunnitelman mukaisesti. Lannoitteet tulevat tilalle suursäkeissä ja ne varastoidaan halleissa. Toiminnan muuttuessa kalkkunoiden ja lihasikojen kasvatustoiminnasta broilereiden kasvatustoiminnaksi ja toiminnan laajentuessa tilojen lannantuotanto pienenee yhteensä noin m³. Kuivikkeena käytetään turvetta ja kutteria samoin kuin kalkkunankasvatuksessakin. Hankkeen sijainti, häiriintyvät kohteet ja liikenne Eläinsuojat sijaitsevat peltoalueella noin 11 km Kurikan keskustasta kaakkoon ja noin 12 km Jalasjärven keskustasta luoteeseen. Jalasjokeen on eläinhalleista matkaa lyhimmillään noin 250 metriä. Markku Saaren eläinsuojat ovat lähempänä Jalasjokea ja Jari Saaren eläinhallit ovat niiden takana. Markku Saaren uusi eläinhalli tulee sijaitsemaan vanhojen hallien kaakkoispuolella Jari Saaren hallien vieressä. Lähin naapurin vapaa-ajan kiinteistö sijaitsee noin 90 metrin etäisyydellä Markku Saaren käyttöön jäävästä vanhasta broilerhallista pohjois-koilliseen. Muut lähimmät naapurien asuinkiinteistöt sijaitsevat Markku Saaren vanhasta broilerhallista noin 245, 310, 380 ja 435 metrin etäisyyksillä. Markku Saaren suunnitteleman uuden kasvatushallin etäisyys lähimpään naapurin vapaa-ajan kiinteistöön on noin 215 metriä ja etäisyys lähimpiin naapureiden asuinkiinteistöihin noin 390, 395 ja 495 metriä. Jari Saaren eläinhallit sijaitsevat lähimpiin naapureihin nähden Markku Saaren kasvatushallien takana. Etäisyys Jari Saaren eläinhalleista lähimpiin naapureiden vapaa-ajan ja asuinkiinteistöihin on noin 225, 310, 360 ja 440 metriä. Noin kilometrin säteellä eläinsuojista on noin 50 asuin- tai vapaa-ajan kiinteistöä. Lähialueella ei ole häiriintyviä kohteita kuten kouluja tai päiväkoteja. Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että rehukuljetuksia on noin kerran viikossa ja lintuja tuodaan ja lastataan teuraaksi 5-7 kertaa vuodessa tuotantohallia kohden. Suhteessa kalkkunoiden ja lihasikojen kasvatukseen, broilereiden lastaaminen on nopeampaa. Broilerhalli tyhjennetään yhden päivän aikana, kun sikalan ja kalkkunakasvattamon tyhjentämiseen kuluu useita vuorokausia. Broilerhallien 3/9

4 4/9 tyhjennyksiä on kuitenkin lyhemmästä kasvatusajasta johtuen useammin. Teuraaksi menevien broilereiden lastaus aloitetaan yleensä yöaikaan. Lantaa levitetään noin viikko levitysjaksoa kohden omalla levityskalustolla. Maankäyttö ja luonnonolosuhteet Hankealue sijaitsee maatalousvaltaisella haja-asutusalueella, jolla ei ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa alue on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi, jolla kulttuuriympäristön ja maiseman arvot on otettava huomioon siten, että varmistetaan näihin liittyvien arvojen säilyminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Lisäksi tila sijaitsee Maaseudun kehittämisen kohdealueella (mk-2). Alueen suunnittelussa tuetaan hyvien peltoaukeiden säilyttämistä viljelykäytössä ja kulttuurimaiseman kehittämisedellytyksiä sekä maatilataloutta ja sen liitännäiselinkeinoja. Alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota laajenevan asutuksen ja tilaa vaativien elinkeinojen, kuten teollisuuden ja suurimuotoisen eläintuotannon, välisten maankäyttötarpeiden yhteensovittamiseen. Asutuksen sijoittumista tulee ohjata olemassa olevia kyliä ja taajamia tukevaksi. Uudet tielinjaukset on sovitettava alueen kulttuuriympäristön ja maiseman erityispiirteisiin. Valtakunnallisesti arvokas Jalasjärven Luopajärven maisema-alue sijaitsee kasvattamoista noin 3,8 km:n etäisyydellä. Samalla alueella sijaitsee rakennetun kulttuuriympäristön Jalasjoki-Matoluoman kulttuurimaisema-alue. Yksittäisiä kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita ei ole tiedossa kasvattamojen lähiympäristössä. Lähin merkittävä muinaisjäännös on noin 6,7 km:n etäisyydellä sijaitseva Marjamäki/Sikaniemen hautapaikka. Lähin luonnonsuojelualue, Lehtojen suojeluohjelmaan kuuluva Sikamäen lehto sijaitsee tilalta noin 5 kilometrin etäisyydellä. Soidensuojeluohjelmaan kuuluva Ponsineva-Ponsijärven alue sijaitsee noin 6 km:n etäisyydellä eläinhalleista lounaaseen. Lähin Natura-alue, Pitkämönluoman alue, sijaitsee noin 8 km:n etäisyydellä luoteeseen. Kasvattamojen ympäristö on avointa peltoaluetta eikä tiedossa ole luontoarvoiltaan herkkiä kohteita tai lajeja. Tila sijaitsee Kyrönjoen päävesistöalueella Jalasjoen alaosan osavaluma-alueella (42.042). Jalasjoki virtaa kasvattamohalleista lähimmillään noin 240 metrin etäisyydellä ja rakennettavasta kasvattamohallista noin 360 metrin etäisyydellä. Jalasjokea kuormittavat erityisesti maatalous, metsätalous ja turvetuotanto. Jalasjoen vesi on humuspitoista, ruskeavetistä ja erityisesti fosforipitoisuudet ovat korkeita. Osa tilan lannanlevityspelloista rajoittuu vesistöihin. Vesistöjen varressa on hakijoiden mukaan vähintään kolmen metrin levyiset monivuotisen nurmi-, heinä- ja niittykasvillisuuden peittämät suojakaistat, joita ympäristötukijärjestelmässä edellytetään vesistöjen rantaan sijoittuville peltolohkoille Kasvattamot, kompostointialusta tai lannanlevityspellot eivät sijaitse pohjavesialueilla. Lähin pohjavesialue, Järvimäen 1-luokan pohjavesialue ( ) sijaitsee noin 1,6 km:n etäisyydellä eläinsuojista. Tilan lähistöllä ei tiettävästi ole talousvesikaivoja. ASIAN KÄSITTELY JA KUULEMINEN Markku ja Jari Saaren ympäristölupahakemukset ovat tulleet vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen Hakemuksen eläinmääriä on muutettu Ympäristökeskuksen ympäristölupayksikkö on pyytänyt ympäristökeskuksen YVA-yhteysviranomaiselta lausuntoa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (jatkossa: YVA-menettely) tarpeesta hankkeen kohdalla. Pyyntö on kirjattu YVA-asiana

5 5/9 YVA-yhteysviranomainen on ollut mukana ympäristölupaprosessin aikana pidetyissä kahdessa palaverissa. Hankkeesta vastaaville on ilmoitettu YVA-harkinnasta ja heille on lähetetty kirjallinen lisätietopyyntö Hankevastaava on vastannut tähän toimitetulla kirjeellä, jossa täydennetään lupahakemuksen tietoja mm. lannanlevityspeltojen sijainnin, tilan liikenteen ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan hyödyntämisen osalta. Samalla on toimitettu lisää lannanlevityssopimuksia ja vuokrasopimuksia lantalatilavuudesta. Kurikan kaupungin ympäristöviranomaiselle on ilmoitettu YVA-harkinnasta sähköpostitse Tähän on vastattu sähköpostilla, että Kurikan kaupungin ympäristösihteerin näkemyksen mukaan ei ole erityisiä paikallisia syitä YVA:n käynnistämiseen. Vahvimpana perusteluna on lähinnä se, että suunniteltu vaihtoehto on ennalta arvioiden kaikkein paras toteutettavissa olevista vaihtoehdoista, joita YVA:ssakin tultaisiin todennäköisesti vertailemaan. YVA:n vertailussa olevat vaihtoehdot lienisivät tämähetkinen vaihtoehto, suunniteltu tilanne tai 0-tilanne eli ei toimintaa ollenkaan. 0- tilanne ei todennäköisesti tule toteutumaan eli jäljelle jäävistä vaihtoehdoista suunnitellun tilanteen ympäristövaikutukset eivät lisäänny nykyisestä (lantamäärä ja lannanlevitysala pienenevät, yleisen käsityksen mukaan myös broilerien hajuhaitta lienee alhaisempi kuin kalkkunoiden). YVA:lla ei todennäköisesti myöskään tule esiin mitään uusia lupakäsittelyyn vaikuttavia asiaoita. YVA:n käynnistämisessä tulee kuitenkin huomioida lainsäädännön määrittelemät tilanteet, joissa YVA tulee laatia. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Markku Saaren lihasikojen ja kalkkunoiden kasvatustoiminnan muuttamiseen broilereiden kasvatustoiminnaksi sekä Jari Saaren kalkkunankasvatustoiminnan muuttamiseen broilertuotannoksi sekä toiminnan laajentamiseen Kurikan kaupungin Luovan kylässä tiloilla Latvarisku RN:o 6:144, Saari RN:o 6:119, Poutaperä RN:o 6:129 ja Jormanpala RN:o 6:146 ei tule soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994, muutos 458/2006) mukaan YVA-menettelyä tulee soveltaa hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Valtioneuvoston asetuksen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) 6 :n hankeluettelon alakohdan 1 eläinten pito) mukaan YVA-menettelyä sovelletaan kanaloihin, joissa kasvatetaan yli kananpoikaa tai kanaa ja sikaloihin, joissa kasvatetaan yli sikaa. Alakohdan 12) mukaan YVA-menettelyä sovelletaan myös hankeluettelon alakohdissa 1-11) tarkoitettuja hankkeita kooltaan vastaaviin hankkeiden muutoksiin. Lisäksi YVA-menettelyä sovelletaan YVA-lain 4 :n mukaan yksittäistapauksessa sellaiseen hankeluettelon hankkeita pienempään hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Tällöin soveltamisesta päättää alueellinen ympäristökeskus. YVA-asetuksen 7 :n mukaan harkinnassa tarkastellaan ympäristövaikutusten merkittävyyttä ottaen huomioon 1. hankkeen ominaisuudet kuten a) hankkeen koko; b) yhteisvaikutus muiden hankkeiden kanssa; c) luonnonvarojen käyttö; d) jätteiden muodostuminen; e) pilaantuminen ja muut haitat; f) onnettomuusriskit ottaen erityisesti huomioon käytettävät aineet ja tekniikat; 2. hankkeen sijainti kuten a) nykyinen maankäyttö; b) alueen luonnonvarojen suhteellinen runsaus, laatu ja uudistumiskyky; c) luonnon sietokyky (esim. kosteikot, luonnon- ja maisemansuojelualueet, alueet joilla ympäristön tilaa kuvaavat ohjearvot on jo ylitetty, tiheään asutut alueet, historiallisesti, kulttuurisesti tai arkeologisesti merkittävät alueet) ja 3. vaikutusten luonne kuten a) vaikutusalueen laajuus ottaen huomioon vaikutuksen kohteena olevan väestön määrä; b) valtioiden rajat ylittävä vaikutus; c) vaikutuksen suuruus ja monitahoisuus; d) vaikutuksen todennäköisyys; e) vaikutuksen kesto, toistuvuus ja palautuvuus.

6 6/9 Harkinnassa tulisi ympäristöministeriön käyttämien kriteerien mukaan eläinsuojien osalta kiinnittää huomiota esimerkiksi eläinmäärään, syntyvän lannan määrään, peltopinta-alojen riittävyyteen ja sijaintiin, liikenteen ja asutuksen suhteeseen, asutustiheyteen hankealueella, läheisiin suojelu- ja kulttuurihistoriallisiin alueisiin ja yhteisvaikutuksiin alueella jo olevan viljelyn ja eläintenpidon kanssa. Hankkeen koko. Markku Saaren tilalla on tällä hetkellä ympäristölupa 2920 lihasian ja lihakalkkunan ja Jari saaren tilalla lihakalkkunan pitämiselle. Molemmilla tiloilla on tarkoitus siirtyä pelkästään broilereiden kasvattamiseen ja molemmille tiloille haetaan ympäristölupaa broilerin kasvattamiseen. Muutoksen yhteydessä Markku Saaren tilan eläinyksikkömäärä pienenee 120 eläinyksiköllä eli 2,7 %. Jari Saaren tilalla eläinyksikkömäärä nousee 1600 eläinyksiköllä eli 57,1 %. Eläinmäärän nousu vastaa broilereiksi muutettuna broileria. Jari Saaren tilalla hankkeen muutos yksinään ei vastaa kooltaan YVA-asetuksen 6 :n hankeluettelon alakohdan 1) eläinmäärää, vaan on noin 94 % siitä. Samalla Markku Saaren tilalla eläinyksikkömäärä hiukan pienenee, joten kokonaisuudessa tilojen yhteisesti laskettu eläinyksikkömäärän nousu on noin 20 % ja muutos vastaa broilereiksi muutettuna broileria. Kyseessä ei siten ole YVA-lain 4 :n tarkoittama jo toteutetun hankkeen olennainen muutos, joka vaatisi YVA-menettelyä. Vaikka itse laajennus ei olekaan kovin lähellä YVA-rajaa, se voisi kuitenkin kokonsa perusteella lisätä merkittäviä ympäristövaikutuksia alueella ja edellyttää näin YVA-menettelyä. Yleisesti tarkasteltuna eläinsuojien ympäristövaikutukset liittyvät happamoitumiseen (lannan ammoniakki, rikin ja typen oksidit), rehevöitymiseen (typpi- ja fosforipäästöt lannasta), kasvihuoneilmiötä voimistavien kaasujen päästöihin (dityppioksidi- ja metaanipäästöt lannasta), jätteisiin, jätevesiin, energian- ja vedenkulutukseen, haju- ja melupäästöihin, luonto- ja maisemavaikutuksiin sekä käytettyihin kemikaaleihin (esim. torjunta- ja puhdistusaineet). Eläinsuojien ravinnekuormitus on pääosin hajakuormitusta peltoviljelystä. Pistemäisiä päästöjä voi aiheutua esimerkiksi lanta- ja lietevarastojen vuodoista ja ylitäytöistä, pesu- ja jätevesistä sekä säilörehujen puristenesteistä. Seuraavaksi arvioidaan Markku ja Jari Saaren tilojen ympäristövaikutusten merkittävyyttä YVA-asetuksen 7 kriteereihin perustuen. Pilaantuminen, jätteiden muodostuminen ja onnettomuusriskit. Eläinsuojan eläinten muuttuminen lihasioista ja kalkkunoista broilereiksi pienentää tiloilla yhteensä syntyvää lantamäärää. Markku Saaren tilalla lantamäärän pienentyminen on noin m³. Jari Saaren tilalla lantamäärä kasvaa m³. Kokonaisuudessa tiloilla tuotettu lantamäärä pienentyisi muutoksen myötä noin m³. Myös lannanlevitykseen tarvittava peltopinta-ala pienentyisi muutoksen ja laajennuksen myötä Markku Saaren tilalla noin 154 ha ja Jari Saaren tilalla noin 111 ha. Tarvittavan peltopinta-alan vähennys olisi muutoksen myötä tiloilla yhteensä noin 25 %. Koska lantamäärä ja lannan levitykseen tarvittava peltopinta-ala pienenee suunnitellun muutoksen myötä, muutoksen ei pitäisi lisätä happamoittavaa ja rehevöittävää hajakuormitusta. Pohjavesialueisiin eläinsuojilla tai lannanlevityksellä ei etäisyyksiä tarkastellen todennäköisesti ole merkittäviä vaikutuksia. Lannoitteiden aiheuttamaa vesien ravinnekuormitusta säädellään valtioneuvoston nitraattiasetuksella (931/2000), jossa mm. rajoitetaan typpilannoituksen levitysmääriä ja aikoja, sekä ympäristötukijärjestelmän avulla, johon kuuluvat mm. suojavyöhykkeet vesistöihin rajoittuvilla peltolohkoilla. Pistemäisiä päästöjä lantavarastoista sekä pesu- ja jätevesien aiheuttamaa kuormitusta säädellään ympäristölupamääräyksissä, niitä ehkäistään varastoimalla lanta ja jätevedet hakemuksen mukaisesti vesitiiviissä varastoissa. Jätteiden aiheuttamaa kuormitusta ehkäistään varastoimalla ne asianmukaisesti ja toimittamalla soveltuvaan jätteenkäsittelyyn. Hankkeeseen liittyvät muut onnettomuusriskit kuten tulipalot kohdistuvat lähinnä itse toimintaan ja rakennuksiin, eivätkä todennäköisesti aiheuta merkittäviä haittavaikutuksia muulle ympäristölle. Hakemuksen perusteella kasvattamoissa käytetään paljolti tämän hetkistä parasta käyttökelpoista tekniikkaa lukuun ottamatta poistoilman ohjaamista seinien kautta. Hajuhaitat olisivat pienempiä, mikäli poistoilma ohjattaisiin kattoon sijoitettavien poistohormien kautta. Luonnonvarat, maankäyttö, luonnon sietokyky ja erityisalueet. Kasvattamotoiminta ja siihen liittyvät kuljetukset kuluttavat polttoaineita, energiaa ja vettä. Kuivikkeena osittain käytettävä turve on

7 7/9 hyvin hitaasti uusiutuva luonnonvara. Vedenkulutusta vähentää höyrypesumenetelmän käyttö. Tilalta on etäisyyttä teurastamoon linnuntietä noin 36 km. Lannankuljetusmatkat ovat osittain melko pitkiä mutta toisaalta lanta korvaa osaltaan teollisia lannoitteita. Lantamäärän vähetessä myös lantakuljetukset vähenevät. Uuden kasvattamon rakentamistoimet lisäävät lyhytaikaisesti liikenteen määrää. Koska eläinsuojat sijaitsevat peltoalueella, niillä ei todennäköisesti ole merkittäviä luontovaikutuksia lähiympäristössä. Lähellä ei ole muita erityis- tai suojelualueita. Rehunviljelyssä mahdollisesti käytetyillä kemikaaleilla voi olla vaikutuksia vesistöihin ja alueen luontaiseen kasvi- ja eläinlajistoon. Eläinsuojatoiminnoissa tapahtuvien muutosten vaikutukset kulttuurimaisemaan eivät liene merkittäviä, koska toiminta sijaitsee pääosin jo olemassa olevissa rakennuksissa ja uusi kasvattamo sijoittuu vanhojen kasvattamoiden viereen. Haju ja melu. Toimintaan saattaa hankkeen koko huomioiden liittyä merkittävänä ympäristövaikutuksena hajuhaitan lisääntyminen. Hajua aiheuttavat kasvattamoiden ilmanvaihto, eläinjätteiden käsittely sekä lannan kuljetukset, käsittely, varastointi ja levitys. Toiminnasta aiheutuu melua kuljetuksista, eläinhallien ilmanvaihdosta ja puhdistuksesta sekä eläinten lastauksesta, jota suoritetaan osin myös yöaikana. Lastauksissa syntyvä melu on pääosin lyhytaikaista. Suhteessa kalkkunoiden lastaukseen broilereiden lastauksessa syntyy vähemmän melua sillä kalkkunakasvattamon tyhjentäminen kestää yleensä useita vuorokausia ja broilerhallin tyhjentäminen voidaan suorittaa yhden päivän aikana. Myös yölastausta on hakijoiden mukaan keskimäärin vähemmän broilereiden kasvatuksessa. Broilerkasvattamoissa ilmanvaihtomäärä on pienempi kuin kalkkunan kasvatuksessa, koska broilertuotannossa untuvikkovaiheita ja tuotantotaukoja on lyhyemmästä kasvatusajasta johtuen enemmän. Markku ja Jari Saaren tilojen suunniteltujen muutos ja laajennushankkeiden myötä tilojen yhteiseläinyksikkömäärä nousisi eläinyksikköä. Ympäristöministeriön kirjeen kotieläinsuojia koskevasta ympäristöluvasta (YM4/401/2002) mukainen uuden kotieläinsuojan suositeltava vähimmäisetäisyys häiriintyvästä kohteesta olisi sekä Markku että Jari Saaren tilan osalta (4 400 eläinyksikköä) suotuisissa olosuhteissa noin 430 metriä, normaaliolosuhteissa noin 460 metriä ja vaativissa olosuhteissa noin 530 metriä. Markku ja Jari Saaren eläinsuojien yhteiseläinyksikkömäärän eläinyksikölle suositeltava vähimmäisetäisyys olisi suotuisissa olosuhteissa noin 600 metriä, normaaliolosuhteissa noin 650 metriä ja vaativissa olosuhteissa noin 700 metriä. Markku Saaren olemassa olevia eläinsuojia lähin naapurin vapaa-ajan kiinteistö sijaitsee noin 90 metrin etäisyydellä ja lähin naapurin asuinkiinteistö noin 245 metrin etäisyydellä, joten suositusetäisyys lähimpiin naapureiden vapaa-ajan ja asuinrakennuksiin ei täyty. Rakennettavasta eläinhallista etäisyyttä lähimpään naapurin vapaa-ajan kiinteistöön on noin 215 metriä. Etäisyys lähimpiin naapureiden asuinkiinteistöihin on noin 390. Lähimpiin naapureiden asuinkiinteistöihin nähden lähimmät eläinhallit poistuvat eläinsuojakäytöstä ja uusi halli tulee sijoittumaan lähimmistä naapureista poispäin. Vanhojen eläinsuojien laajennusten suositeltava vähimmäisetäisyys, vähintään 100 metriä, täyttyy uuden hallin osalta. Jari Saaren kasvattamoiden osalta etäisyys eläinhalleista lähimpään naapurin vapaa-ajan kiinteistöön on 225 metriä ja lähimpään naapurin asuinkiinteistöön noin 310 metriä, joten etäisyysvaatimukset eivät täyty myöskään Jari Saaren kasvattamoiden osalta. Jari Saaren osalta ei olla rakentamassa uusia eläintiloja. Sekä Markku että Jari Saaren eläinsuojat ovat rakennettavaa Markku Saaren eläinhallia lukuun ottamatta olemassa olevia, joten niihin ei voida suoraan käyttää suositeltavien vähimmäisetäisyyksien arvoja. Broilerikasvattamoista poistettavan ilman määrä vaihtelee lämpötilasta ja broilerien iästä riippuen maa- ja metsätalousministeriön ohjeen Maatalouden tuotantorakennusten lämpöhuollosta ja ilmastoinnista (MMM-RMO C 2.2) mukaan noin 0,1 5,0 m 3 /h/eläinpaikka. Täten broilerin kasvatuksen edellyttämä poistoilman määrä vaihtelee välillä m 3 /h. Poistoilman määrä on suurin ulkolämpötilan ollessa korkeimmillaan (päiväsaikaan kesällä) ja yli 35 vuorokauden ikäisillä broilereilla. Eri halleissa on eri ikäisiä broilereita, jolloin poistoilman määrä ei ole missään vai-

8 8/9 heessa maksimiarvossa kaikissa halleissa. Ilmatieteen laitoksen julkaisun "Tilastoja Suomen ilmastosta " mukaan tuulet jakautuvat Kauhavan lentokentän mittausasemalla (noin 64 km tilalta) seuraavasti: pohjoinen 12 %, koillinen 9 %, itä 9 %, kaakko 12 %, etelä 18 %, lounas 17 %, länsi 9 % ja luode 9 %. Lähimmät naapurit sijoittuvat Saaren tilan pohjois-koillis-, länsi-, luoteis- ja lounaispuolelle. Edellä mainittu poistoilmamäärä hajuineen siirtyy siis vallitsevilla tuulensuunnilla lähinnä tilan pohjois-koillispuolella sijaitsevan vapaa-ajan asunnon suuntaan. Uusi kasvattamo sijoittuu pääasiassa nykyisiä eläinsuojia kauemmaksi naapureista. Hajupäästöjen voimakkuus vaihtelee ollen suurimmillaan broilerien loppukasvatusvaiheessa lantamäärän ja kuivikepohjan ammoniakkipitoisuuden noustessa sekä tyhjentämisvaiheessa (noin 6-7 krt/v). Tuotantotaukojen aikana hajua ei tule lainkaan. Hajuhaittoja vähentävät hajua sitovan turpeen käyttö lannan kuivikkeena, kuolleiden eläinten kylmäsäilytys ja kuivikelannan vienti varastoitavaksi ja pääosin myös levitettäväksi muualle. Lannanlevityksen aiheuttama kausiluontoinen haju kohdentuu hajallaan sijaitsevista pelloista johtuen useille alueille. Levityspellot sijaitsevat maatalousvaltaisella alueella ja levitysjaksoina lantaa ajetaan yleisestikin pelloille, joten lisähajuhaitta ei liene kokonaisuuteen verrattuna merkittävä. Tilan kuljetuksista ja kuormauksista sekä kasvattamorakennusten ilmanvaihdosta ja puhdistuksesta voi aiheutua lyhytaikaista melua, joka tyhjennyksistä johtuen ajoittuu osin myös yöaikaan. Melu ei toiminnan muutoksen ja laajennuksen myötä oletettavasti tule kasvamaan. Tilojen lähialueella ei ole muita suuria eläinsuojia, jotka lisäisivät haju- ja meluvaikutuksia lähialueilla. YHTEENVETO Markku ja Jari Saaren suunnittelemat toimintojen muutokset ja laajennukset muuttaisivat yhteensä lihasian ja kalkkunan eläinsuojatoiminnat yhteensä broilerin kasvatustoiminnaksi. Tilojen suunnittelemat muutokset ja laajennukset vastaavat eläinyksiköiksi muutettuna eläinyksikkön laajennusta, mikä vastaa broileria. Molempien tilojen eläinmäärä ylittää muutoksen ja/tai laajennuksen jälkeen YVA-asetuksen hankeluettelon mukaisen eläinmäärän broilerilla ja tilojen eläinmäärä yhteenlaskettuna broilerilla. Tiloille yhteensä tuleva laajennus (1480 eläinyksikköä) vastaa noin 87 % hankeluettelon broilermäärän eläinyksikkömäärästä ( broileria, 1700 eläinyksikköä). Hankkeen ympäristövaikutusten merkittävyyden arviointi ei perustu vain hankkeen kokoon. Arvioinnissa on otettu huomioon myös muut hankkeen ominaisuudet kuten yhteisvaikutukset alueen muiden maataloustoimintojen kanssa, syntyvän lannan määrä ja varastointi, peltopinta-alat, pilaantumisriskit, etäisyydet lähiasutukseen, maankäyttö ja ympäröivä luonto sekä vaikutusten luonne. Hankkeen merkittävimpiä todennäköisiä ympäristövaikutuksia ovat haju- ja ravinnepäästöjen vaikutukset. Hajuhaitta ei toiminnan muutoksen ja laajennuksen myötä tule luultavimmin kasvamaan. Tilalla syntyvä lantamäärä ja lannanlevitykseen tarvittava peltoala pienenee tiloilla tapahtuvan muutoksen myötä. Lannan kuljetusten, levityksen ja varastoinnin hajuvaikutukset hajaantuvat eri alueille. Kaiken kaikkiaan toiminnan vaikutukset ovat luonteeltaan maatalousvaltaiselle alueelle tyypillisiä, kohdistuvat melko suppealle alueelle ja pieneen väestömäärään. Suurimmat hajuhaitat ovat broilereiden kasvatukselle tyypillisesti kausittaisia. Huomioon ottaen laajennushankkeen ominaisuudet, sijoittuminen, vaikutusten luonne ja nykyisten broilerikasvattamojen ympäristövaikutukset yhteysviranomainen katsoo, että Markku ja Jari Saaren suunnittelemaan lihasikojen ja kalkkunoiden kasvatustoiminnan muuttamiseen broilereiden kasvatustoiminnaksi ja toiminnan laajentamiseen ei tule soveltaa YVA-menettelyä, koska hankkeesta ei todennäköisesti aiheudu sellaisia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, jotka ovat laajuudeltaan rinnasteisia YVA-lain 4 :n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin.

9 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET 9/9 Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994, muutos 458/2006) 4, 6 ja 19 Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) 4, 6 ja 7 MUUTOKSENHAKU Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa siitä, kun hankkeesta vastaava on saanut tiedon päätöksestä. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Tähän päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea valittamalla muutosta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 17 :n 2 momentissa tarkoitetut tahot saavat kuitenkin hakea muutosta tähän päätökseen samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin hanketta koskevasta muun lain mukaisen lupa-asian ratkaisusta tai hankkeen toteuttamisen kannalta muusta olennaisesta päätöksestä valitetaan (YVA-lain 19 :n 3 momentti). PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Maksu Hankkeesta vastaava, saantitodistuksin Päätöksestä ei peritä maksua Päätöksen jäljennös Kurikan kaupunki Kurikan ympäristönsuojeluviranomainen Länsi-Suomen ympäristölupavirasto Ympäristöministeriö Suomen ympäristökeskus Etelä-Pohjanmaan liitto Länsi-Suomen ympäristökeskus/ympäristönsuojeluosasto/hp Päätöksen nähtävillä olo Kuulutus ja päätös ovat nähtävillä Kurikan kaupungin ilmoitustaululla 14 päivän ajan ja sähköisesti ympäristöhallinnon internet-sivuilla > Länsi-Suomi > Ympäristönsuojelu > Ympäristövaikutusten arviointi YVA ja SOVA > YVA-päätökset. Johtaja Pertti Sevola Ylitarkastaja Minna Myllykoski LIITE Valitusosoitus