Paikka/Plats. Vaasa. Päiväys Datum

Transkriptio

1 1/7 Paikka/Plats Vaasa Päiväys Datum PÄÄTÖS Dnro Dnr LSU 2007 R 44 (531) Asia Ärende PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVEL TAMISESTA BROILERIEN KASVATUSTOIMINNAN LAAJENTAMISEEN Asunmaan Broileri Oy, Alahärmä HANKKEESTA VASTAAVA Asunmaan Broileri Oy / Kalevi Asunmaa Korpitie 128, Härmä HANKKEEN KUVAUS Kyseessä on broilerien kasvatustoiminnan laajennus ja lihanautojen kasvatustoiminta Alahärmän kunnan Härmän kylässä. Tilalla Piirtola RN:o 11:68 sijaitsee nautakasvattamo, jossa pidetään 180 lihanautaa ja 20 vasikkaa (alle 6 kk), sekä kolme broilerikasvattamoa, joissa pidetään broileria. Toimintaa on tarkoitus laajentaa rakentamalla uusi broilerin kasvattamo tiloille Piirtola RN:o 11:68 ja Perttu RN:o 11:25. Laajennuksen jälkeen tilalla olisi yhteensä broileria, 180 lihanautaa ja 20 vasikkaa (alle 6 kk). Ympäristöministeriön kirjeen kotieläinsuojia koskevasta ympäristöluvasta (YM4/401/2002) mukainen lannan fosforimäärään perustuva eläinyksikkökerroin broilereille on 0,02 eläinpaikkaa kohden ja alle 6 kk:n ikäisille vasikoille 0,6; lihanaudoille sovelletaan tässä kerrointa 2. Tilan nykyinen broilerimäärä vastaa 1 200, laajennuksen broilerimäärä sekä lihanautojen ja vasikoiden määrä 372 eläinyksikköä. Yhteensä eläinyksikköjä olisi laajennuksen jälkeen Nykytoiminnalla on myönnetty ympäristölupa broilerille, 120 lihanaudalle ja 80 alle 8 kk:n ikäiselle lihanaudalle. Laajennusta koskeva lupahakemus on tullut vireille Nautakasvattamo toimii 6 viikon kierrolla ja lihanaudat myydään 16 kk:n ikäisinä. Lihanautoja ei laidunneta. Broilereita kasvatetaan 6 7 kasvatuserää vuodessa. Kasvattamossa I on tilat broilerille, kasvattamossa II broilerille ja kasvattamossa III broilerille. Uusi broilerin kasvattamo rakennetaan näiden kasvattamoiden viereen. Nykyisissä broilerikasvattamoissa poistoilmahormit sijaitsevat katolla tai seinällä ja uudessa kasvattamossa katolla. Käytössä on automaattiset ruokinta, juomalaite, valvonta ja varavoimajärjestelmät. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudelle Lannankäsittely, jätevedet, jätteet ja säilörehun varastointi Nautakasvattamon lannankäsittely tapahtuu lietelannalla. Tilalla on kaksi alatäyttöistä peltikatteista lietesäiliötä nautakasvattamon (noin 746 m 3 :n säiliö) ja broilerikasvattamojen yhteydessä (noin m 3 :n säiliö) sekä avoin etälietesäiliö (noin 600 m 3 ). Yhteensä tilalla on lietetilavuutta nautakasvattamojen lietekuilutilavuus (noin 507 m 3 ) mukaan laskien noin m 3. Broilerikasvattamoiden lannankäsittelyyn on yhteensä noin m 2 :n täyskuivikepohjat, joissa kuivikkeena on turve. Kuivike

2 2/7 pohjat tyhjennetään noin 6 7 kertaa vuodessa kasvattamojen läheiselle noin 500 m 2 :n kompostointialustalle ja uudelle noin 600 m 2 :n etäkompostointialustalle. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukaan lietesäiliön ohjetilavuus 12 kk:n varastoimisaikaa varten on lihanaudoilla 15 m 3 ja alle 6 kk:n ikäisillä vasikoilla 4 m 3 ja kuivalantalan ohjetilavuus broilereilla 0,015 m 3 /eläinpaikka. Tilan käytössä oleva lietelannan varastointitilavuus (noin m 3 ) on riittävä 180 lihanaudan ja 20 vasikan tuottamalle lietelantamäärälle (noin m 3 ) ja kuivikelannan varastointitilavuus (noin m 3 ) on riittävä broilerin tuottamalle kuivikelantamäärälle (noin m 3 /v). Lanta levitetään lannoitteeksi omille, vuokra ja sopimuspelloille, joita on yhteensä noin 348,73 ha. Tilan peltoalat ovat riittäviä, sillä ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta ( ) mukainen peltoalan tarve broilerin tuottamalle lantamäärälle on noin 222,22 ha (540 broileria/ha) ja 180 lihanaudan ja 20 vasikan tuottamalle lietemäärälle noin 47,5 ha (4 lihanautaa/ha, 8 alle 8 kk vasikkaa/ha). Nautakasvattamossa ei ole WC tiloja, kahdessa broilerikasvattamossa on. Broilerikasvattamot pestään höyrypesuna. Broilerikasvattamoiden pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet johdetaan yhteensä noin 158 m 3 :n katettuihin umpisäiliöihin. Säiliötilavuudet ovat riittäviä, sillä maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksien ja ohjeiden kotieläinrakennusten ympäristönhuollosta (MMM RMO C4) mukaan höyrypesulla pestävien kanaloiden säiliötarve on 0,7 m 3 /1000 broileria/v eli tässä tapauksessa noin 84 m 3. Toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet toimitetaan Findest Protein Oy:lle Kaustisille ja yhdyskuntajätteet kunnalliseen jätehuoltoon. Kuolleiden broilerien tilapäisvarastointia varten on raatokontti ja pakastimet. Tilalla tehdään esikuivattua säiliörehua pyöröpaaleihin noin 660 tonnia vuodessa. Lihanautojen ruokintaan käytetään perunarehua, joka varastoidaan aumamuovilla peitettynä noin m 2 :n varastossa. Hankkeen sijainti, häiriintyvät kohteet ja liikenne Eläinsuojat sijaitsevat Alahärmän kunnan Härmän kylässä noin 2,3 km:n etäisyydellä Alahärmän keskustasta kaakkoon ja 1 km:n etäisyydellä Härmän asemalta etelään. Nautakasvattamo sijaitsee noin 170 metrin etäisyydellä broilerikasvattamoista pohjoiseen. Eläinsuojat sijaitsevat hajaasutusalueella maa ja metsätalousvaltaisella alueella. Lähimmät naapurien asuinrakennukset sijaitsevat lihanautakasvattamosta noin 170, 220 ja 290 metrin etäisyydellä. Lähimmät naapurien asuinrakennukset sijaitsevat nykyisistä broilerikasvattamoista noin 340, 400 ja 500 metrin etäisyydellä. Uusi kasvattamo sijoittuu niiden eteläpuolelle ja lähimmät naapurien asuinrakennukset sijaitsevat siitä noin 450, 510 ja 520 metrin etäisyydellä. Alahärmän huvipuistoalue (Power Park) hotelli, ravintola ja leirintäaluepalveluineen sijaitsee noin 1 km:n etäisyydellä uudesta kasvattamosta länteen. Lähialueella ei ole muita eläinsuojia. Etälietesäiliö sijaitsee tilalla Pesola RN:o 14:149 noin 3 km:n etäisyydellä eläinsuojista kaakkoon metsätalousvaltaisella alueella, lähin asuinrakennus sijaitsee noin 120 metrin etäisyydellä siitä. Uusi kompostointialusta sijaitsee tilalla Piirtola RN:o 11:68 noin 2 km:n etäisyydellä eläinsuojista koilliseen maa ja metsätalousvaltaisella alueella, sen lähellä ei ole asutusta. Lannanlevityspellot sijaitsevat hajallaan noin 5 km:n säteellä eläinsuojista ja osittain asutuksen lähellä. Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että rehuauto, eläinten kuljetusauto tai kuivikerekka käy tilalla 1 2 kertaa viikossa ja lannanlevitysaikana syntyy traktoriliikennettä. Kuljetukset tilalta etäkompostointialustalle, etälietesäiliölle ja lannanlevityspelloille hajaantuvat useille reiteille.

3 Maankäyttö ja luonnonolosuhteet 3/7 Alueella ei ole voimassa olevaa asema tai yleiskaavaa. Pohjoisessa asemakaava alueen raja on noin 700 metrin ja lännessä noin 900 metrin etäisyydellä uudesta kasvattamosta. Länsipuolella on vireillä Alahärmän kunnan Kirkonkylän asemakaavan laajennus siten, että se ulottuisi huvipuistoalueelta Kunnarinluomaan asti noin 200 metrin etäisyydelle uudesta kasvattamosta. Alueelle kaavaillaan mm. ravi ja ratsastuskeskusta, majoitusrakennuksia, maatalous ja paikoitusaluetta, liike ja toimistotiloja sekä asuntovaunu ja leirintäaluetta. Nykyisin alue on pääosin rakentamatonta. Etelä Pohjanmaan maakuntakaavassa eläinsuojat sijaitsevat matkailun vetovoima alueeksi merkityllä alueella. Lisäksi alue sijaitsee Lapuanjoen kulttuurimaisema alueella, jonka museovirasto on luokitellut valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi. Eläinsuojien lähistöllä ei ole yksittäisiä huomioonotettavia kohteita kulttuuriympäristön kannalta. Lähin luonnonsuojelualue, Pappilan männiköt (YSA107171), sijaitsee noin 2,6 km:n etäisyydellä eläinsuojista. Eläinsuojien itäpuolella on metsää ja länsipuolella peltoa eikä niiden läheisyydessä ole tiedossa luontoarvoiltaan erityisen herkkiä kohteita. Tila sijaitsee Lapuanjoen päävesistöalueella Kunnarinluoman valuma alueella (44.024). Kunnarinluoma virtaa noin 200 metrin ja Lapuanjoki noin 1,4 km:n etäisyydellä uudesta kasvattamosta länteen. Lapuanjoen vesistöalueen joet ovat ruskeavetisiä, ravinteikkaita ja reheviä ja kuormituksesta suurin osa tulee hajakuormituksena. Osa lannanlevityspelloista rajoittuu Kunnarinluomaan, Lapuanjokeen tai Pääjärveen. Tila on mukana maatalouden ympäristötukijärjestelmässä, jossa edellytetään vesistöjen rantaan sijoittuville peltolohkoille vähintään 3 metrin levyisiä monivuotisen nurmi, heinäja niittykasvillisuuden peittämiä suojakaistoja. Eläinsuojat, lietesäiliöt, kompostointialustat tai lannanlevityspellot eivät sijaitse pohjavesialueilla. Lähin pohjavesialue, Kirkonkylän I luokan pohjavesialue ( ) sijaitsee noin 1,8 km:n etäisyydellä kasvattamoista. Käyttövesi eläinsuojien toimintaan otetaan Alahärmän kunnan vesijohtoverkosta. Tilan lähistöllä ei ole käytössä olevia talousvesikaivoja. KUULEMINEN Hankkeesta vastaava on toimittanut ympäristölupahakemuksen Länsi Suomen ympäristökeskukselle, hakemusta on täydennetty ja Ympäristökeskuksen ympäristölupayksikkö on pyytänyt ympäristökeskuksen YVA yhteysviranomaiselta lausuntoa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeesta hankkeen kohdalla. Pyyntö on kirjattu YVA asiana Hankkeesta vastaavalle on ilmoitettu YVA harkinnasta kirjallisesti ja hän on vastannut tähän puhelinkeskustelussa. Alahärmän kunnan ympäristöviranomaiselle on ilmoitettu YVAharkinnasta sähköpostilla ja hän on vastannut tähän puhelinkeskustelussa. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Asunmaan Broileri Oy:n broilerien kasvatustoiminnan laajennushankkeeseen Alahärmän kunnan Härmän kylässä tiloilla Piirtola RN:o 11:68 ja Perttu RN:o 11:25 ei tule soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994, muutos 458/2006) mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä tulee soveltaa hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Valtioneuvoston asetuksen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) 6 :n hankeluettelon alakohdan 1a) (eläinten pito) mukaan YVA arviointimenettelyä sovelletaan kanaloihin, joissa kasvatetaan yli kananpoikaa tai

4 4/ kanaa. Kananpoikamäärä vastaa 1700 eläinyksikköä. Alakohdan 12) mukaan YVAmenettelyä sovelletaan myös hankeluettelon alakohdissa 1 11) tarkoitettuja hankkeita kooltaan vastaaviin hankkeiden muutoksiin. Asunmaan Broileri Oy:n broilerikasvattamoissa on tällä hetkellä broileria ja lihanautakasvattamossa 180 lihanautaa ja 20 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa. Broilerien määrää on tarkoitus lisätä :lla, mikä on eläinyksikköinä (1 200) noin 71 % hankeluettelon eläinyksikkömäärästä (1 700). Hankkeen muutos, laajennus eläinyksiköllä, ei yksinään vastaa kooltaan hankeluettelon kokoista kanalaa. Broilerimäärän kaksinkertaistamista voidaan kuitenkin pitää hankkeen olennaisena muutoksena. Broileri ja nautakasvattamojen laajennuksen jälkeinen eläinyksikkömäärä ylittää hankeluettelon eläinyksikkömäärän noin 63 %:lla. YVA lain 4 :n mukaan arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankeluettelon hankkeita pienempään hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. YVA asetuksen 7 :n mukaan harkinnassa tarkastellaan tällöin ympäristövaikutusten merkittävyyttä ottaen huomioon 1. hankkeen ominaisuudet kuten a) hankkeen koko; b) yhteisvaikutus muiden hankkeiden kanssa; c) luonnonvarojen käyttö; d) jätteiden muodostuminen; e) pilaantuminen ja muut haitat; f) onnettomuusriskit ottaen erityisesti huomioon käytettävät aineet ja tekniikat; 2. hankkeen sijainti kuten a) nykyinen maankäyttö; b) alueen luonnonvarojen suhteellinen runsaus, laatu ja uudistumiskyky; c) luonnon sietokyky (esim. kosteikot, luonnon ja maisemansuojelualueet, alueet joilla ympäristön tilaa kuvaavat ohjearvot on jo ylitetty, tiheään asutut alueet, historiallisesti, kulttuurisesti tai arkeologisesti merkittävät alueet) ja 3. vaikutusten luonne kuten a) vaikutusalueen laajuus ottaen huomioon vaikutuksen kohteena olevan väestön määrä; b) valtioiden rajat ylittävä vaikutus; c) vaikutuksen suuruus ja monitahoisuus; d) vaikutuksen todennäköisyys; e) vaikutuksen kesto, toistuvuus ja palautuvuus. Yksittäistapauksessa arviointimenettelyn soveltamisesta päättää alueellinen ympäristökeskus. Seuraavassa kappaleessa arvioidaan hankkeen ympäristövaikutusten merkittävyyttä em. kriteerein. Hankkeen todennäköiset keskeiset ympäristövaikutukset Eläinsuojien ympäristövaikutukset liittyvät yleisellä tasolla happamoitumiseen (lannan ammoniakki, rikin ja typen oksidit), rehevöitymiseen (typpi ja fosforipäästöt lannasta), kasvihuoneilmiötä voimistavien kaasujen päästöihin (dityppioksidi ja metaanipäästöt lannasta), jätteisiin, jätevesiin, energianja vedenkulutukseen, hajuun, meluun, luonto ja maisemavaikutuksiin sekä käytettyihin kemikaaleihin (esim. torjunta aineet). Eläinsuojien ravinnekuormitus on pääosin hajakuormitusta peltoviljelystä. Lisäksi voi aiheutua pistemäisiä päästöjä esimerkiksi lanta ja lietevarastojen vuodoista ja ylitäytöistä, pesu ja jätevesistä sekä säilörehujen puristenesteistä. Lanta ja jätteet. Kasvattamotoiminnan laajentaminen kaksinkertaistaa syntyvän lannan määrän ja voi lisätä lannanlevityksen aiheuttamaa rehevöittävää ja happamoittavaa hajakuormitusta jo ennestään rehevällä Lapuanjoen vesistöalueella, varsinkin jos levitys tapahtuu liian lähellä vedenrajaa. Pohjavesialueisiin kasvattamoilla ja lannanlevityksellä ei todennäköisesti ole vaikutuksia. Pistemäisiä päästöjä lantavarastoista sekä pesu ja jätevesien ja jätteiden aiheuttamaa kuormitusta voidaan ehkäistä varastoimalla lanta ja jätevedet hakemuksen mukaisesti vesitiiviissä varastoissa ja toimittamalla jätteet asianmukaisesti jätteenkäsittelyyn. Haju. Broilerikasvattamoiden laajennukseen saattaa liittyä merkittävänä ympäristövaikutuksena hajuhaitan lisääntyminen. Hajua aiheuttavat kasvattamoiden ilmanvaihto, eläinjätteiden käsittely sekä lannan kuljetukset, varastointi ja levitys. Ympäristöministeriön kirjeen kotieläinsuojia koskevasta ympäristöluvasta (YM4/401/2002) mukainen uuden kotieläinsuojan suositeltava vähimmäisetäisyys häiriintyvästä kohteesta laajennuksen eläinyksikölle olisi suotuisissa olosuhteissa noin 290 met

5 5/7 riä, normaaliolosuhteissa noin 315 metriä ja vaativissa olosuhteissa noin 385 metriä. VTT:n "Hajuhaitan vähentäminen maatalouden suurissa eläintuotantoyksiköissä" loppuraportin (2006) mukaan broilerikasvattamojen ilmanvaihdosta aiheutuva haju ei välttämättä olisi näin laaja alaista. Tutkimuksen mallilaskelmissa broilerin esimerkkitiloilta levisi juuri aistittavissa olevaa lyhytaikaista hajua yli 9 % kokonaisajasta noin metrin etäisyydelle ja pitkäaikaista hajua noin metrin etäisyydelle. Lannan käsittelyn ja levityksen aiheuttamaa hajua pidettiin tuotantorakennuksista tulevaa hajua häiritsevämpänä. Asunmaan Broileri Oy:n tilan lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 450 metrin etäisyydellä uudesta broilerikasvattamosta, joka sijoittuu nykyisiä kasvattamoja kauemmaksi naapureista. Etäisyys lienee riittävä hajuhaittojen estämiseksi. Asemakaavan laajennus toisi kuitenkin toteutuessaan virkistys ja majoituspalveluja noin 200 metrin päähän kasvattamoista. Hajuhaittoja vähentävät hajun voimakkuuden vaihtelu, hajua sitovan turpeen käyttö lannan kuivikkeena, poistoilmahormien sijoittaminen broilerikasvattamon katolle, nautakasvattamon lietesäiliöiden kattaminen ja kuolleiden eläinten kylmäsäilytys. Hajupäästöt ovat suurimmillaan broilerien loppukasvatusvaiheessa lantamäärän ja kuivikeaineen ammoniakkipitoisuuden noustessa sekä kasvattamoiden tyhjentämisaikana (noin 6 7 krt/v). Lannan kevät ja syyslevityksen aiheuttama kausiluontoinen haju kohdentuu hajallaan sijaitsevista pelloista johtuen useille alueille. Levityspellot sijaitsevat maatalousvaltaisella alueella ja levitysajankohtina lantaa ajetaan yleisestikin pelloille, joten lisähajuhaitta ei liene kokonaisuuteen verrattuna merkittävä. Hajuhaittojen merkittävyyden arvioimista vaikeuttaa levityspeltojen sijainnin mahdollinen vuosittainen vaihtelu. Yhteisvaikutukset. Lähialueella ei ole toiminnanharjoittajan lihanauta ja broilerikasvattamoiden lisäksi muita eläinsuojia. Tulevaisuudessa lähialueelle on mahdollisesti tulossa hevostallitoimintaa. Alueella on toiminnanharjoittajan ja muiden omistamia peltolohkoja, joille levitetään todennäköisesti lantaa tai lietettä. Muut ympäristövaikutukset. Kasvattamotoiminnan kuluttaman veden ja energian määrää on vaikea arvioida, mutta kulutusta vähentävät automatisoidun juomalaite ja ilmastointijärjestelmän sekä höyrypesumenetelmän käyttö. Kuivikkeena käytetty turve on hitaasti uusiutuva luonnonvara. Kasvattamoilla ei sijaintinsa puolesta todennäköisesti ole merkittäviä luontovaikutuksia lähiympäristössä eikä lähellä ole erityis tai suojelualueita. Rehunviljelyssä mahdollisesti käytetyillä kemikaaleilla voi olla vaikutuksia vesistöihin ja alueen luontaiseen kasvi ja eläinlajistoon. Hankkeeseen liittyvät onnettomuusriskit kuten tulipalot kohdistuvat lähinnä itse toimintaan ja rakennuksiin, eivätkä todennäköisesti aiheuta merkittäviä haittavaikutuksia muulle ympäristölle. Onnettomuustilanteisiin varaudutaan mm. automaattisella valvonta ja varavoimajärjestelmällä. Liikenne lisääntyy laajennuksen myötä jonkin verran nykyisestä ja uuden kasvattamon rakentamistoimet lisäävät lyhytaikaisesti liikenteen määrää. Broilerikasvatustoiminta sijoittuu suljettuihin kasvattamohalleihin eikä aiheuttane melua. Tilan kuljetuksista ja kuormauksista sekä kasvattamorakennusten ilmanvaihdosta ja puhdistuksesta voi aiheutua lyhytaikaista melua, mutta huomioiden liikennemäärät ja etäisyydet naapureihin meluhaitta ei liene kohtuutonta. YHTEENVETO Asunmaan Broileri Oy:n broilerikasvattamotoiminnan laajennus broilerilla olisi noin 71 % YVA asetuksen hankeluettelon mukaisesta eläinmäärästä (85 000). Laajennus sijoittuisi nykyisten broilerin kasvattamoiden yhteyteen. Lähellä on myös toiminnanharjoittajan 180 lihanaudan ja 20 vasikan nautakasvattamo. Hankkeen ympäristövaikutusten merkittävyyden arviointi ei perustu vain hankkeen kokoon, vaan arvioinnissa on otettu huomioon myös muut hankkeen ominaisuudet kuten yhteisvaikutukset alueen muiden maataloustoimintojen kanssa sekä lannan ja jätteiden käsittely, sijainti kuten etäisyydet lähi

6 6/7 asutukseen ja ympäröivä luonto sekä vaikutusten luonne. Hankkeen merkittävimpiä todennäköisiä ympäristövaikutuksia aiheuttavat lisääntyvän lantamäärän aiheuttamien ravinnepäästöjen vaikutukset vesistöissä ja mahdollisten hajupäästöjen vaikutukset lähiseudun asukkaisiin. Laajennuksen myötä broilerien määrä ja samalla syntyvän lannan määrä kaksinkertaistuu. Tilan varastointitilat sekä levityspellot ovat riittäviä laajennuksen jälkeiselle liete ja lantamäärälle. Levityspeltoja ei sijaitse pohjavesialueilla, mutta ne sijaitsevat osittain vesistöjen varsilla. Lannan epäasianmukaisesta varastoinnista, kuljetuksesta tai levityksestä voi aiheutua ravinnepäästöjä. Samoin jätteiden ja jätevesien epäasianmukainen käsittely voi aiheuttaa ympäristön pilaantumista. Muutoin hankkeeseen ei liity merkittäviä onnettomuusriskejä eikä se todennäköisesti vaikuta alueen luonnonvaroihin tai luonnon sietokykyyn. Etäisyydet broilerikasvattamoista lähimpiin asuinrakennuksiin ovat riittäviä, joten häiritsevien haju tai meluhaittojen esiintyminen jäänee todennäköisesti satunnaiseksi. Lannankuljetusten ja levityksen sekä osittain myös varastoinnin hajuvaikutukset hajaantuvat eri alueille. Kaiken kaikkiaan toiminnan vaikutukset ovat luonteeltaan maatalousvaltaiselle alueelle tyypillisiä, kohdistuvat melko suppealle alueelle ja pieneen väestömäärään ja ovat todennäköisesti kausittaisia ja lyhytkestoisia. Huomioon ottaen laajennushankkeen ominaisuudet, sijoittuminen, vaikutusten luonne ja nykyisten nauta ja broilerikasvattamojen ympäristövaikutukset yhteysviranomainen katsoo, että Asunmaan Broileri Oy:n broilerien kasvatustoiminnan laajennukseen ei tule soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, koska hankkeesta ei todennäköisesti aiheudu sellaisia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, jotka ovat laajuudeltaan rinnasteisia YVA lain 4 :n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994, muutos 458/2006) 4, 6 ja 19 Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) 4, 6 ja 7 MUUTOKSENHAKU Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava Vaasan hallinto oikeuteen 30 päivän kuluessa siitä, kun hankkeesta vastaava on saanut tiedon päätöksestä. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Tähän päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea valittamalla muutosta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 17 :n 2 momentissa tarkoitetut tahot saavat kuitenkin hakea muutosta tähän päätökseen samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin hanketta koskevasta muun lain mukaisen lupa asian ratkaisusta tai hankkeen toteuttamisen kannalta muusta olennaisesta päätöksestä valitetaan (YVA lain 19 :n 3 momentti). PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hankkeesta vastaava, saantitodistuksin Maksu Päätöksestä ei peritä maksua

7 Päätöksen jäljennös 7/7 Alahärmän kunta Länsi Suomen ympäristölupavirasto Ympäristöministeriö Suomen ympäristökeskus Etelä Pohjanmaan liitto Länsi Suomen ympäristökeskus/ympäristönsuojeluosasto/mv Päätöksen nähtävillä olo Kuulutus ja päätös ovat nähtävillä Alahärmän kunnan ilmoitustaululla 14 päivän ajan ja sähköisesti ympäristöhallinnon internet sivuilla Johtaja Pertti Sevola Ylitarkastaja Anu Lillunen LIITE Valitusosoitus