Paikka/Plats. Vaasa. Päiväys Datum

Transkriptio

1 1/8 Paikka/Plats Vaasa Päiväys Datum PÄÄTÖS Dnro Dnr LSU 2007 R 39 (531) Asia Ärende PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVEL TAMISESTA BROILERIEN KASVATUSTOIMINNAN LAAJENTAMISEEN Larvatalon Broiler Oy, Nurmo HANKKEESTA VASTAAVA Larvatalon Broiler Oy / Petri Penttilä Rintatie Nurmo HANKKEEN KUVAUS Kyseessä on broilerien kasvatustoiminnan laajennus Nurmon kunnan Nurmon kylässä. Nykytoiminnalla on Länsi Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa, laajennusta koskeva lupahakemus on tullut vireille Nykyiset kaksi broilerin kasvattamoa sijaitsevat tilalla Pikkuvainio RN:o 8:80. Toimintaa on tarkoitus laajentaa rakentamalla uusi broilerin kasvattamo tilalle Havoosto RN:o 8:1456. Laajennuksen jälkeen tilalla olisi yhteensä broileria ja tuotettaisiin noin kg lihaa vuodessa. Lisäksi toiminnanharjoittajalla on kasvattamojen lähellä 400 lihasian sikala. Ympäristöministeriön kirjeen kotieläinsuojia koskevasta ympäristöluvasta (YM4/401/2002) mukainen lannan fosforimäärään perustuva eläinyksikkökerroin broilereille on 0,02 eläinpaikkaa kohden ja lihasialle 1. Tilan nykyinen broilerimäärä vastaa 1 200, laajennuksen broilerimäärä 600 ja lihasikamäärä 400 eläinyksikköä. Yhteensä eläinyksikköjä olisi laajennuksen jälkeen Broilereita kasvatetaan viiden viikon kasvatusajalla noin 6 7 erää vuodessa. Jokaisen kasvatuserän jälkeen kasvattamot ovat tyhjillään noin 2 3 viikkoa, jolloin ne tyhjennetään lannasta, höyrypestään ja desinfioidaan ja niihin levitetään uudet kuivikkeet ennen untuvikkojen tuontia. Tila kuuluu ympäristötukijärjestelmään. Kasvattamoissa on tietokoneohjattu ilmastointi, lämmitys, ruokinta ja juomalaitetekniikka, hälytyslaitteet ja varavoimajärjestelmä sekä tietokoneyhteys hakijan asuinrakennukseen. Ruokinnassa käytetään optimointia, jossa sekoitetaan rehutehtaan täysrehua ja kokojyväviljaa. Nykyisissä broilerikasvattamoissa ilmanvaihtohormit sijaitsevat katolla tai seinällä ja rakennettavassa kasvattamossa katolla. Lannankäsittely, jätevedet ja jätteet Broilerikasvattamoissa on lantavarastona täyskuivikepohjat. Nykyisissä kasvattamoissa on noin m 2 :n ja uudessa noin m 2 :n kuivikepohjat. Kuivikkeena käytetään turvetta tai kutteria. Kuivikepohjat tyhjennetään noin 6 7 kertaa vuodessa. Kuivikepohjat lantoineen viedään noin 1 ja 3 km:n etäisyydellä kasvattamoista sijaitseville kompostointialustalle (tilalla Pihilaja RN:o 6:555) ja vuokralantalaan (tilalla Luukko RN:o 9:65). Kompostointialustan pinta ala on noin 600 m 2 ja vuokralantalan tilavuus noin 480 m 3. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukaan kuivalantalan ohjetilavuus 12 kk:n varastoimisaikaa varten on broi

2 2/8 lereilla 0,015 m 3 /eläinpaikka, joten käytössä oleva lannan varastointitilavuus (noin m 3 ) on riittävä broilerin tuottamalle kuivikelantamäärälle (noin m 3 /v). Lanta levitetään keväällä (viikot 18 22) ja syksyllä (viikot 33 44) lannoitteeksi omille, vuokra ja sopimuspelloille, joita on yhteensä noin 258 ha. Ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta ( ) mukaan peltoalan tarve broilerin tuottamalle lantamäärälle on noin 167 ha ja 400 lihasian tuottamalle lietemäärälle noin 36 ha. Tilan peltoalat ovat täten riittäviä. Kasvattamoiden pesu ja sosiaalitilojen jätevedet johdetaan yhteensä noin 130 m 3 :n katettuihin umpisäiliöihin. Säiliötilavuudet ovat riittäviä, sillä maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksien ja ohjeiden kotieläinrakennusten ympäristönhuollosta (MMM RMO C4) mukaan höyrypesulla pestävien kanaloiden säiliötarve on 0,7 m 3 /1000 broileria/v eli tässä tapauksessa noin 63 m 3. Toiminnasta syntyy jätteenä vuodessa noin 8 tonnia kuolleita eläimiä, jotka välivarastoidaan pakastimissa ja toimitetaan raatokeräilyn kautta Findest Protein Oy:lle Kaustisille. Yhdyskuntajäte toimitetaan kunnalliseen jätehuoltoon. Hankkeen sijainti ja häiriintyvät kohteet Broilerikasvattamot sijaitsevat valtatie 19 (Jalasjärvi Uusikaarlepyy) itäpuolella peltoaukealla noin 1 km:n etäisyydellä Nurmon kunnan keskustasta itään ja noin 5,5 km:n etäisyydellä Seinäjoen kaupungin keskustasta koilliseen. Toiminnanharjoittajan 400 lihasian sikala ja sen 750 m 3 :n avoin lietesäiliö sijaitsevat noin metrin etäisyydellä kasvattamoista koilliseen. Noin metrin etäisyydellä kasvattamoista länteen sijaitsee toisen toiminnanharjoittajan broilerin kasvattamo ja 608 lihasian sikala. Rakennettava kasvattamo sijoittuu lähimmistä naapureista poispäin noin 130 metriä kaakkoon nykyisistä kasvattamoista. Lähimmät naapurien asuinrakennukset sijaitsevat noin 60, 70 ja 150 metrin etäisyydellä nykyisistä kasvattamoista ja noin 230, 270 ja 300 metrin etäisyydellä rakennettavasta kasvattamosta. Naapurien asuinrakennuksia on noin 450 metrin säteellä nykyisistä kasvattamoista 10 ja rakennettavasta kasvattamosta 7 kpl. Nurmon keskustan ja Tepon asuinalueen lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin metrin etäisyydellä kasvattamoista. Muita lähellä sijaitsevia häiriintyviä kohteita ovat Nurmon liikuntahalli (etäisyys noin 670 m), koulukeskus (noin 840 m) ja päiväkoti, terveyskeskus ja kunnantalo (noin 1 km) sekä suunnitteilla oleva ABC liikennemyymälä (noin 400 m). Maankäyttö, liikenne ja luonnonolosuhteet Alueen kaavoitus ja maankäyttötilanne on tällä hetkellä muutosvaiheessa. Broilerikasvattamojen sijaintialueella on ollut Seinäjoki Nurmo kaupunkiseudun yleiskaava vuodelta 1981, jossa alue on maatalousaluetta erityismääräyksin (haja asutusaluetta, sallitaan peruselinkeinon edellyttämää rakennustoimintaa). Tämä yleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen. Nurmon kunnanvaltuusto hyväksyi vuonna 2003 Nurmon keskustan yleiskaavan 2015, jossa broilerikasvattamojen alue oli merkitty ME 1 alueeksi, jolla saa rakentaa YSL 28 :n tarkoittaman eläinsuojan, jonka eläinmäärä on enintään 1500 lihasikaa tai broileria. Korkein hallinto oikeus (KHO:2006:24) kumosi kuitenkin vuonna 2006 yleiskaavan lainvastaisena siltä osin kuin se koskee itäisen ohikulkutievarauksen ja Nurmonjoen väliselle alueelle osoitettuja aluevarauksia ME 1, ME 2, ME 3 (kotieläintalouden suuryksikön alueita) ja MT 1 (maatalousaluetta, jolla saa rakentaa maataloutta palvelevia rakennuksia). Perusteluina oli mm., että ympäristölupaa vaativan eläinsuojan kulloinkin aiheuttama haitta arvioidaan ympäristölupamenettelyssä eikä maankäyttö ja rakennuslain mukaisella kaavalla, yleiskaavan ME alueet suurimpia sallittuja eläinmääriä koskevine kaavamääräyksineen ovat oikeusvaikutuksiltaan epäselviä ja MT 1 aluevarauksista aiheutuu maanomistajille kohtuutonta haittaa. Kasvattamoalueella ei täten ole tällä hetkellä voimassaolevaa yleiskaavaa. Nurmon keskustan yleiskaavassa 2015 on varattu tehokkaan pientaloasumisen AP 2 alue valtatie 19 länsipuolelle, noin 330

3 3/8 metriä länteen uudesta broilerikasvattamosta. Kasvattamoista noin 400 metriä etelään on vireillä asemakaavan laatiminen ABC liikennemyymälää varten. Lisäksi alueella on vireillä YVA menettelyssä tiehallinnon hanke "Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie välillä Rengonkylä Nurmo". Suunnitellut tielinjausvaihtoehdot kulkisivat noin 1 km:n etäisyydellä broilerikasvattamoista etelään ennen yhtymistä olemassa olevaan valtatie 19:ään. Tämä itäisen ohikulkutien varaus on merkitty myös Nurmon keskustan yleiskaavaan Suunnittelualueen kunnat eli Ilmajoki, Seinäjoki ja Nurmo ovat sopineet tiejärjestelyjen edellyttämien osayleiskaavojen laatimisesta samanaikaisesti hankkeen YVAmenettelyn ja yleissuunnittelun kanssa. YVA arviointiselostuksen arvioitu valmistumisaika on joulukuussa 2007 ja hankkeen yleissuunnitelma valmistuisi syyskuussa 2008 ( Pitkän tähtäimen suunnitelmissa on myös valtatie 19 leventäminen kaksikaistaisesta nelikaistaiseksi välillä Nurmo Lapua. Lisäksi Seinäjoki, Nurmo ja Ylistaro yhdistyvät vuoden 2009 alusta yhdeksi kaupungiksi, mikä myös vaikuttanee tulevaisuudessa kaavoitukseen. Etelä Pohjanmaan maakuntakaavassa alue sijaitsee Seinäjoen ja Nurmon kaupunkikehittämisen kohdealueella (kk), jonka suunnittelumääräyksenä on mm., että aluetta kehitetään maakuntakeskuksena ja sitä ympäröivänä kaupunkiseutuna ja alueen valmiuksia parannetaan maakunnallisten palveluiden sijainti ja liikenneyhteyksien solmupaikkana. Lisäksi alue on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi, jonka suunnittelumääräyksenä on, että kulttuuriympäristön ja maiseman arvot huomioidaan siten, että varmistetaan näihin liittyvien arvojen säilyminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin vaikuttavissa hankkeissa on pyydettävä museoviranomaiselta ja ympäristökeskukselta lausunto. Ympäristölupamenettelyn yhteydessä Etelä Pohjanmaan liitto toteaa lausunnossaan, että kaupunkikehittämisen kohdealuemerkinnän näkökulmasta alueella on kiinnitettävä huomiota broilerikasvattamon hajuhaittojen minimoimiseen ja maakunnallisesti tärkeän kulttuurimaiseman merkinnän näkökulmasta siihen, että kokonaisuutena kulttuurimaisemanäkymä valtatie 19:n suunnasta ei tule peittymään. Yksittäisiä kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita ei ole tiedossa kasvattamojen lähiympäristössä. Ympäristölupamenettelyn yhteydessä museovirasto on ilmoittanut, että se ei pidä tarpeellisena lausua ympäristölupahakemuksen johdosta. Länsi Suomen ympäristökeskuksen alueidenkäytön ryhmä on lausunnossaan esittänyt, että hanke voi vaarantaa alueen kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia arvoja. Toiminnasta aiheutuu liikennettä hakemuksen mukaan siten, että rehua tuodaan noin 50 kuormaa, kuiviketta noin 15 kuormaa, öljyä noin 5 kuormaa ja untuvikkoja 18 kertaa vuodessa. Lisäksi eläinkuljetusauto käy 15 päivänä ja lantaa ajetaan noin 12 päivänä vuodessa. Toiminnanharjoittajan asuinrakennus sijaitsee kasvattamojen lähellä, mikä vähentää päivittäisiin kasvattamon hoitotoimiin liittyvää ajoneuvoliikennettä. Tilan kuljetuksissa käytetään valtatie 19:ltä erkanevaa noin 450 metrin pituista Rintatietä, jonka varrella on neljä naapurien asuinrakennusta. Kasvattamot sijoittuvat tien alkupäähän noin 150 metrin etäisyydellä valtatie 19:stä. Rintatieltä erkanee kasvattamojen vierestä tie uuden kasvattamon sijaintipaikalle, jota voitaneen käyttää myös jatkossa mahdollisten tienparannustoimien jälkeen. Kuljetukset kompostointilaatalle, vuokralantalaan ja lannanlevityspelloille hajaantuvat useille reiteille. Lähin luonnonsuojelualue, Natura 2000 verkostoon ja soidensuojeluohjelmaan kuuluva Nurmon Paukaneva, sijaitsee noin 1,5 km:n ja Ilmajoen Alajoen arvokkaaksi maisemakokonaisuudeksi luokiteltu alue noin 3,5 km:n etäisyydellä broilerikasvattamoista. Kasvattamojen lähistöllä on peltoa eikä tiedossa ole erityisiä herkkiä luontokohteita, eläimistöä tai linnustoa. Tila sijaitsee Lapuanjoen päävesistöalueella Nurmonjoen alaosan osavaluma alueella (44.091). Nurmonjoki virtaa tilan pohjoispuolella noin metrin etäisyydellä kasvattamoista. Nurmonjoen vesi on humuspitoista ja ruskeavetistä ja hajakuormituksen johdosta hyvin ravinteikasta eli laadultaan varsin heikkoa. Osa lannanlevitykseen käytettävistä peltolohkoista rajoittuu Nurmonjokeen.

4 4/8 Broilerikasvattamot eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Kohtakankaan III luokan pohjavesialue ( ) sijaitsee Nurmon kunnan pohjoispuolella noin 6 km:n etäisyydellä broilerikasvattamoista. Hakemuksen mukaan myöskään lannan levityspeltoja ei ole pohjavesialueella. Käyttövesi otetaan Nurmon kunnan vesijohtoverkosta. KUULEMINEN Hankkeesta vastaava on toimittanut ympäristölupahakemuksen Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Hakemusta on täydennetty ja Ympäristölupayksikkö on pyytänyt ympäristökeskuksen YVA viranomaiselta lausuntoa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeesta hankkeen kohdalla. Pyyntö on kirjattu YVA asiana Hankkeesta vastaavalle on ilmoitettu YVA harkinnasta kirjallisesti. Hakija on puhelinkeskustelussa ilmoittanut näkemyksenään, että YVA menettelyn tarvetta ei ole, ja vedonnut ympäristölupahakemusasiakirjoihin sekä hakemuksesta jätetyistä lausunnoista ja muistutuksista laatimaansa vastineeseen. Seinäjoen seudun terveysyhtymään on ilmoitettu YVA harkinnasta sähköpostilla YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Larvatalon Broiler Oy:n broilerien kasvatustoiminnan laajennushankkeeseen Nurmon kunnan Nurmon kylässä tilalla Havoosto RN:o 8:1456 ei tule soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994, muutos 458/2006) mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä tulee soveltaa hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Valtioneuvoston asetuksen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) 6 :n hankeluettelon alakohdan 1a) (eläinten pito) mukaan YVA arviointimenettelyä sovelletaan kanaloihin, joissa kasvatetaan yli kananpoikaa tai kanaa. Kananpoikamäärä vastaa 1700 eläinyksikköä. Alakohdan 12) mukaan YVA menettelyä sovelletaan myös hankeluettelon alakohdissa 1 11) tarkoitettuja hankkeita kooltaan vastaaviin hankkeiden muutoksiin. Larvatalon Broiler Oy:n kasvattamoissa on tällä hetkellä broileria, lisäksi toiminnanharjoittajalla on 400 lihasian sikala. Broilerien määrää lisätään :lla eli 1,5 kertaiseksi nykyisestä. Tämä 600 eläinyksikön lisäys on noin 35 % YVA asetuksen eläinyksikkömäärästä. Broilerien eläinyksikkömäärä laajennuksen jälkeen (1 800) ylittää siis 100 eläinyksiköllä (5 000 broilerilla) hankeluettelon mukaisen rajan ollen noin 106 % YVA asetuksen eläinyksikkömäärästä. Lihasikala mukaan laskien kokonaiseläinyksikkömäärä olisi eli noin 129 % YVA asetuksen eläinyksikkömäärästä. Hankkeen muutos, laajennus 600 eläinyksiköllä, ei kuitenkaan yksinään vastaa kooltaan hankeluettelon alakohdan 1a) kokoista kanalaa. YVA lain 4 :n 2 momentin mukaan arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankeluettelossa tarkoitettuja hankkeita pienempään hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, hankeluettelossa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Yksittäistapauksessa arviointimenettelyn soveltamisesta päättää alueellinen ympäristökeskus. YVA asetuksen 7 :n mukaan harkinnassa tarkastellaan tällöin ympäristövaikutusten merkittävyyttä ottaen huomioon 1. hankkeen ominaisuudet kuten a) hankkeen koko; b) yhteisvaikutus muiden hankkeiden kanssa; c) luonnonvarojen käyttö; d) jätteiden muodostuminen; e) pilaantuminen ja muut haitat; f) onnettomuusriskit ottaen erityisesti huomioon käytettävät aineet ja tekniikat; 2. hankkeen sijainti kuten a) nykyinen maankäyttö; b) alueen luonnonvarojen suhteellinen runsaus, laatu ja uudistumiskyky; c) luonnon sietokyky (esim. kosteikot, luonnon ja maisemansuojelualueet, alueet joilla ympäristön tilaa kuvaavat ohjearvot on jo ylitetty, tiheään asutut alueet, historiallisesti, kulttuurisesti tai arkeologisesti merkittävät alueet) ja 3. vaikutus

5 5/8 ten luonne kuten a) vaikutusalueen laajuus ottaen huomioon vaikutuksen kohteena olevan väestön määrä; b) valtioiden rajat ylittävä vaikutus; c) vaikutuksen suuruus ja monitahoisuus; d) vaikutuksen todennäköisyys; e) vaikutuksen kesto, toistuvuus ja palautuvuus. Larvatalon Broiler Oy:n hankkeessa laajennuksen jälkeinen broilerimäärä on noin 50 % suurempi kuin nykyinen broilerimäärä, joten sitä ei voitane kokonsa perusteella pitää YVA lain tarkoittamana jo toteutetun hankkeen olennaisena muutoksena. Seuraavassa kappaleessa arvioidaan hankkeen ympäristövaikutusten merkittävyyttä hankkeen ominaisuuksien ja sijainnin kannalta. Hankkeen todennäköiset keskeiset ympäristövaikutukset Eläinsuojien ympäristövaikutukset liittyvät yleensä happamoitumiseen (lannan ammoniakki, rikin ja typen oksidit), rehevöitymiseen (typpi ja fosforipäästöt lannasta), kasvihuoneilmiöitä voimistavien kaasujen päästöihin (dityppioksidi ja metaanipäästöt lannasta), jätteisiin, jätevesiin, energian ja vedenkulutukseen, hajuun, meluun, luonto ja maisemavaikutuksiin sekä käytettyihin kemikaaleihin (esim. torjunta aineet). Eläinsuojien ravinnekuormitus on pääosin hajakuormitusta peltoviljelystä, minkä lisäksi voi aiheutua pistemäisiä päästöjä esimerkiksi lantavarastojen vuodoista ja ylitäytöistä, pesu ja jätevesistä sekä säilörehujen puristenesteistä. Haju. Broilerikasvattamojen laajennukseen hankkeen koko huomioiden saattaa liittyä merkittävimpänä ympäristövaikutuksena hajuhaitan lisääntyminen. Hajua aiheuttavat kasvattamoiden ilmanvaihto, eläinjätteiden käsittely sekä lannan siirto, varastointi ja levitys. Hajupäästöt kasvavat kunkin broilerikasvatuserän (6 7 vuodessa) loppukasvatusvaiheessa lantamäärän ja kuivikeaineen ammoniakkipitoisuuden noustessa ja etenkin kasvattamoiden tyhjentämisaikana. Hakemuksen mukaan haju ei ole jatkuvaa, koska kasvatuserien välillä on 2 3 viikon tuotantotauko, kuivikepohjat uusitaan jokaiselle kasvatuserälle ja alle 3 viikkoisten broilereiden aiheuttamat hajuhaitat ovat vähäisiä. Eläinsuojista poistettavan ilman määrä vaihtelee lämpötilasta ja broilerien iästä riippuen maa ja metsätalousministeriön ohjeen Maatalouden tuotantorakennusten lämpöhuollosta ja ilmastoinnista (MMM RMO C 2.2) mukaan broilereilla noin 0,1 5,0 m 3 /h. Täten broilerin kasvatuksen edellyttämä poistoilman määrä vaihtelee välillä m 3 /h. Poistoilman määrä on suurin ulkolämpötilan ollessa korkeimmillaan (päiväsaikaan kesällä) ja yli 35 vuorokauden ikäisillä broilereilla. Ilmatieteen laitoksen julkaisun "Tilastoja Suomen ilmastosta " mukaan tuulet jakautuvat Kauhavan lentokentän mittausasemalla (noin 30 km Nurmosta) seuraavasti: pohjoinen 12 %, koillinen 9 %, itä 9 %, kaakko 12 %, etelä 18 %, lounas 17 %. länsi 9 % ja luode 9 %. Osa nykyisistä lähinaapureista, Nurmon keskusta ja suunniteltu pientaloasumisen alue sijoittuvat kasvattamojen länsija luoteispuolelle. Niiden suuntaan eli idästä ja kaakosta tuulee keskimäärin yhteensä noin 21 % vuotuisesta tuuliajasta. Lisäksi kolme lähinaapuria sijoittuu kasvattamojen pohjois ja koillispuolelle, niiden suuntaan eli lounaasta ja etelästä tulee noin 35 % vuotuisesta tuuliajasta. Edellä mainittu poistoilmamäärä hajuineen siirtyy vallitsevilla tuulensuunnilla näin ollen naapuriasutuksen suuntaan kohtalaisen usein. Ympäristöministeriön kirjeen kotieläinsuojia koskevasta ympäristöluvasta (YM4/401/2002) mukainen uuden kotieläinsuojan suositeltava vähimmäisetäisyys häiriintyvästä kohteesta eläinyksiköllä olisi suotuisissa olosuhteissa noin 320 metriä, normaaliolosuhteissa noin 340 metriä ja vaativissa olosuhteissa noin 420 metriä. Suositeltava vähimmäisetäisyys laajennuksen 600 eläinyksikölle olisi vastaavasti noin 220, 230 tai 310 metriä. Lähimmät tällä hetkellä asutut naapuritalot sijaitsevat noin 230 metrin etäisyydellä rakennettavasta kasvattamosta eli vähimmäisetäisyysvaatimus täyttyy melko hyvin, vaikka käytettäisiin uusiltakin eläinsuojilta vaadittavia etäisyyksiä. Vanhojen eläinsuojien laajennusten suositeltava vähimmäisetäisyys on vähintään 100 metriä. "Hajuhaitan vähentäminen maatalouden suurissa eläintuotantoyksiköissä" loppuraportin mukaan broilerikasvattamojen ilmanvaihdosta aiheutuva haju ei välttämättä olisi kovin laaja alaista. Tutkimuksen mallilaskelmissa broilerin esimerkkitiloilta levisi juuri aistittavissa olevaa lyhytaikais

6 6/8 ta hajua yli 9 % kokonaisajasta käytetystä kuivikkeesta (kutteri/turve) riippuen noin metrin etäisyydelle ja pitkäaikaista hajua noin metrin etäisyydelle. Noin 18 % asukkaista koki asukaskyselyissä hajun selvästi häiritseväksi metrin etäisyydellä tilalta 2 4 % kokonaisajasta. Hajuhaittaa pidetään selvänä kun 25 % asukasosuus kokee hajun häiritseväksi. Lannan käsittelyn ja levityksen aiheuttamaa hajua pidettiin tuotantorakennuksista tulevaa hajua häiritsevämpänä. Toiminnasta aiheutuvan hajun voimakkuuden vaihtelu tuotantotauoista johtuen, laajennuksen sijoittuminen nykyisiä kasvattamoja kauemmaksi naapureista, hajua sitovan turpeen ja kutterin käyttö lannan kuivikkeena, poistoilmahormien sijoittaminen uuden kasvattamon katolle, syntyvän lannan typpiyhdisteiden määrää vähentävä ruokinnan optimointi, kuolleiden eläinten kylmäsäilytys sekä kuivikelannan vieminen varastoitavaksi ja pääosin myös levitettäväksi etäälle kasvattamoista vähentävät kasvattamojen lähiympäristöön leviäviä hajuhaittoja. Lannanlevityksen aiheuttama haju kohdentuu laajalla alueella useille peltolohkoille lyhytaikaisesti levitysaikaan keväällä ja syksyllä. Lantavarastot ja lannanlevityspellot sijaitsevat maatalousvaltaisella alueella ja levitysajankohtina lantaa ajetaan yleisestikin pelloille, joten lisääntyvästä lantamäärästä aiheutuva lisähajuhaitta ei liene kokonaisuuteen verrattuna merkittävä. Yhteisvaikutukset. Lähialueella on hakijan broilerikasvattamoiden ja lihasikalan lisäksi toisen toiminnanharjoittajan broilerikasvattamo ja lihasikala, joiden hajuvaikutukset kohdistuvat osaksi samoihin naapureihin. Myös lannan ja lietteenlevityksen vaikutukset voivat keskittyä samoille alueille ja lisätä alueellisia rehevöitymis ja happamoitumisvaikutuksia. Eläinsuojien yhteisvaikutuksesta saattaa aiheutua haittaa ympäristölle, mutta se ei etäisyyksiä tarkastellen todennäköisesti ole niin merkittävää, että aiheuttaisi YVA menettelyn tarpeen. Alueella ei ole tällä hetkellä tiedossa muita eläinsuojien laajennushankkeita, mutta alueella on vireillä useita muita hankkeita (pientalorakentaminen, ABCmyymälä, ohikulkutie), joilla on yhteisvaikutuksia alueen maankäyttöön. Muut ympäristövaikutukset. Kasvattamotoiminnan kuluttaman veden ja energian määrää on vaikea arvioida, mutta kulutusta vähentävät automatisoidun juoma ja ilmastointijärjestelmän sekä höyrypesumenetelmän käyttö. Kuivikkeena käytetty turve on hitaasti uusiutuva luonnonvara. Kasvattamoilla ei sijaintinsa puolesta todennäköisesti ole merkittäviä vaikutuksia vesistöjen kuten Nurmonjoen vedenlaatuun tai pohjavesialueisiin. Osa lannanlevityspelloista sijaitsee kuitenkin jokien varsilla, jolloin liian lähellä vedenrajaa tapahtuvasta lannanlevityksestä voi aiheutua rehevöittävää vesistöjen hajakuormitusta. Pistemäisiä päästöjä lantavarastoista sekä jätteiden ja pesu ja jätevesien aiheuttamaa kuormitusta voidaan ehkäistä varastoimalla lanta ja jätevedet hakemuksen mukaisesti vesitiiviissä varastoissa ja toimittamalla eläin ja muut jätteet asianmukaiseen jätteenkäsittelyyn. Kasvattamoilla ei sijaintinsa puolesta todennäköisesti ole merkittäviä luontovaikutuksia lähiympäristössä eivätkä ne vaikuta Nurmon Natura alueen luontoarvoihin. Rehunviljelyssä mahdollisesti käytetyillä kemikaaleilla voi kuitenkin olla vaikutuksia vesistöihin ja luontaiseen kasvi ja eläinlajistoon. Vaikutuksia kulttuurimaisemaan lieventänee jonkin verran uuden kasvattamon sijoittuminen nykyisten kasvattamojen yhteyteen. Hakemuksen perusteella broilerikasvattamoissa käytetään pitkälti tämänhetkistä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Onnettomuustilanteisiin varaudutaan mm. tietokone, hälytys ja varavoimajärjestelmällä. Hankkeeseen liittyvät onnettomuusriskit kuten tulipalot kohdistuvat lähinnä itse toimintaan ja rakennuksiin, eivätkä todennäköisesti aiheuta merkittäviä haittavaikutuksia muulle ympäristölle. Liikenne lisääntyy laajennuksen myötä jonkin verran nykyisestä ja uuden kasvattamon rakentamistoimet lisäävät lyhytaikaisesti liikenteen määrää. Tilan kuljetuksista ja kuormauksista sekä kasvattamorakennusten ilmanvaihdosta ja puhdistuksesta voi aiheutua melua kasvattamoalueella tai kuljetusteiden varrella. Liikennemäärien voidaan kuitenkin katsoa olevan tavanomaisia maatalousalueella eivätkä ne aiheuttane kohtuutonta meluhaittaa. Itse toiminnasta ei aiheutune meluhaittaa lähimmälle asutukselle, sillä se sijoittuu suljettuihin kasvattamohalleihin.

7 YHTEENVETO 7/8 Larvatalon Broiler Oy:n broilerikasvattamojen laajennus broilerilla on noin 35 % YVAasetuksen hankeluettelon mukaisesta eläinmäärästä ja sijoittuu nykyisten broilerin kasvattamoiden läheisyyteen. Laajennuksen merkittävimpiä todennäköisiä ympäristövaikutuksia aiheuttavat mahdollisten hajuhaittojen vaikutukset lähiseudun asukkaisiin ja lisääntyvän lantamäärän aiheuttamien ravinnepäästöjen vaikutukset vesistöissä. Broilerikasvattamoiden sijoituspaikassa voi olla nykyisen asutuksen ja suunnitellun pientaloasumisalueen kannalta ongelmia, sillä kasvattamoiden aiheuttama haju saattaa epäsuotuisten sää ja tuuliolosuhteiden aikana ajoittain levitä naapuriasutuksen alueille. Lisäksi lähialueella on kolme muuta eläinsuojaa, joilla saattaa olla yhteisvaikutuksia hankkeen kanssa. Kasvattamojen hajuvaikutukset kohdistuvat kuitenkin todennäköisesti melko suppealle alueelle ja haja asutusalueella pieneen väestömäärään. Ne eivät poikkea luonteeltaan maatalousvaltaiselle alueelle tyypillisten toimintojen vaikutuksista ja niiden voimakkuus vaihtelee kausittain. Lannan varastoinnin, kuljetusten ja levityksen vaikutukset puolestaan kohdistuvat laajemmalle alueelle ja pääasiassa muualle kuin broilerikasvattamojen vaikutukset, mutta ovat kausittaisia ja lyhytaikaisia. Hajuhaittojen merkittävyyden arvioimista vaikeuttaa levityspeltojen sijainnin mahdollinen vuosittainen vaihtelu. Tilan lannanvarastointitilat ja lannanlevityspellot ovat riittäviä laajennuksen jälkeiselle lantamäärälle. Lannanlevityspeltoja ei sijaitse pohjavesialueilla, mutta ne sijaitsevat osittain vesistöjen varsilla. Lannan epäasianmukaisesta varastoinnista, kuljetuksesta tai levityksestä voi aiheutua haju ja ravinnepäästöjä. Hankkeeseen ei liity merkittäviä onnettomuusriskejä eikä se todennäköisesti vaikuta alueen luonnonvaroihin ja luonnon sietokykyyn. Jätteiden ja jätevesien käsittelyn tapahtuessa määräysten mukaisesti niihin ei todennäköisesti liity merkittäviä ympäristövaikutuksia. Laajennushanke edellyttää ympäristölupamenettelyä, jossa tutkitaan luvan myöntämisen edellytykset haetulla sijaintipaikalla ja määrätään toiminnan ehdoista mahdollisten lisääntyvien hajuhaittojen, ympäristön pilaantumisen ja muiden ympäristövaikutusten rajoittamiseksi. Alueen kaavoitustilanne on tällä hetkellä keskeneräinen ja alueeseen kohdistuu monenlaisia maankäytöllisiä paineita, joten uuden broilerikasvattamon vaikutuksia maankäyttöön on vaikea arvioida. YVA menettelyllä voitaisiin jossakin määrin selventää näitä vaikutuksia, mutta menettelyn soveltamiseen ei ympäristökeskuksen käsityksen mukaan ole riittäviä kriteerejä huomioiden laajennuksen koko ja sijoittuminen nykyisten broilerikasvattamojen viereen. Alueen suunnitelmavaiheessa olevien muiden hankkeiden toteutuminen, toteuttamisaikataulut ja tavat eivät ole vielä varmistuneet. YVAasetuksen 7 :n alakohdan 2a) mukaan harkittaessa arviointimenettelyn soveltamista yksittäistapauksessa hankkeen sijaintia olisi tarkasteltava nykyisen maankäytön kannalta. Yhteysviranomainen on päätöksessään ottanut huomioon hankkeen yhteisvaikutukset alueella jo olevien maanviljelys ja kotieläintaloustoimintojen kanssa sekä etäisyydet lähiasutukseen. Huomioon ottaen laajennushankkeen ominaisuudet, sijoittuminen nykyisten broilerikasvattamojen viereen, vaikutusten luonne sekä nykyisten broilerikasvattamojen toiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset yhteysviranomainen katsoo, että Larvatalon Broiler Oy:n broilerikasvattamoiden laajennushankkeeseen Nurmon kunnan Nurmon kylässä tilalla Havoosto RN:o 8:1456 ei tule soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, koska hankkeesta ei todennäköisesti aiheudu sellaisia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, jotka ovat laajuudeltaan rinnasteisia YVA lain 4 :n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin.

8 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET 8/8 Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994, muutos 458/2006) 4, 6 ja 19 Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) 4, 6 ja 7 MUUTOKSENHAKU Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava Vaasan hallinto oikeuteen 30 päivän kuluessa siitä, kun hankkeesta vastaava on saanut tiedon päätöksestä. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Tähän päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea valittamalla muutosta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 17 :n 2 momentissa tarkoitetut tahot saavat kuitenkin hakea muutosta tähän päätökseen samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin hanketta koskevasta muun lain mukaisen lupa asian ratkaisusta tai hankkeen toteuttamisen kannalta muusta olennaisesta päätöksestä valitetaan (YVA lain 19 :n 3 momentti). PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hankkeesta vastaava, saantitodistuksin Maksu Päätöksestä ei peritä maksua Päätöksen jäljennös Nurmon kunta Länsi Suomen ympäristölupavirasto Ympäristöministeriö Suomen ympäristökeskus Etelä Pohjanmaan liitto Länsi Suomen ympäristökeskus/ympäristönsuojeluosasto/mv Päätöksen nähtävillä olo Kuulutus ja päätös ovat nähtävillä Nurmon kunnan ilmoitustaululla 14 päivän ajan ja sähköisesti ympäristöhallinnon internet sivuilla Johtaja Pertti Sevola Ylitarkastaja Anu Lillunen LIITE Valitusosoitus