Joensuun Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän valtuustoaloite päivähoidon kokonaisselvityksen tekemisestä

Transkriptio

1 Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Joensuun Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän valtuustoaloite päivähoidon kokonaisselvityksen tekemisestä 293/ /2017 KV Joensuun Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä jätti kau pun gin valtuus ton pu heen joh ta jal le val tuus toaloitteen päivähoidon kokonaisselvityksen teke mi ses tä. Val tuus to aloit teen oli vat allekirjoittaneet valtuutetut Juha Hämäläinen, Seppo Es ke li nen, Pentti Kosonen, Pekka Kolehmainen, Hannu Holopainen, Maija Martikainen, Eira Vää nä nen, Heino Räty, Pentti Keskisalo, Juhani Meriläinen ja Leo Leino. KH Päätös: Lähetettiin kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan siirtää asian hy vin voin ti pal velu jen valmisteltavaksi. Päivähoidon johtaja Päivi Liuski on toimittanut vastauksen aloitteeseen. Hy vinvoin ti lau ta kun ta käsittelee aloitetta kokouksessaan Joensuun Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä jätti kau pun gin valtuus ton puheenjohtajalle valtuustoaloitteen päivähoidon kokonaisselvityksen teke mi ses tä. Vastauksenaan valtuustoaloitteeseen todetaan seuraavaa: 1. Subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen ja ryhmäkokoihin tehtyjen muutosten vai ku tuk set Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden muutos otettiin käyttöön Joensuussa alkaen. Varhaiskasvatusoikeus rajattiin lainsäädännöllä 20 tuntiin vii kossa. Varhaiskasvatusta on järjestettävä kokopäiväisesti, jos lapsen huoltajat työsken te le vät kokoaikaisesti taikka opiskelevat, toimivat yrittäjänä tai ovat omas sa työssä päätoimisesti. Lapsella on lisäksi oikeus 20 tuntia laajempaan var hais kasva tuk seen siinä laajuudessa kuin se on tarpeellista lapsen huoltajan osa-ai kai sen tai väliaikaisen työssäkäynnin, työllistymistä edistävään palveluun osal lis tu misen, kuntoutuksen tai muun vastaavan syyn vuoksi. Lapselle on jär jes tet tä vä varhaiskasvatusta kokopäiväisesti, jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia taikka se on muutoin lapsen edun mukais ta. Käytännössä Joensuussa näin on toimittu, jos perhe on kokopäiväistä varhais kas va tus ta pyytänyt. 20 tunnin varhaiskasvatuksen käyttäjiä on tällä hetkellä 270 lasta. Paikkojen täytös sä on ajateltu niin, että kaksi 20-tuntista lasta voi käyttää samaa paikkaa toinen alkuviikon ja toinen loppuviikon tai toinen aamupäivän ja toinen iltapäivän.

2 Yk si köis sä on näiltä osin tehty tiivistämistä niin paljon kuin se on ollut mah dol lista perheiden ja lasten tilanteet huomioiden. Alle 3-vuotiaita lapsia ei käytännön syis tä voi sijoittaa iltapäiväryhmiin, koska he tarvitsevat mahdollisuuden päi vä lepoon. Saman perheen lapset on yritetty sijoittaa samaan aikaan toimiviin ryhmiin ettei perheen tarvitse tuoda ja hakea lapsia hoitoon montaa kertaa saman päi vän aikana. Joissakin yksiköissä iltapäiväpaikkoja on em. syistä jäänyt tyhjiksi. Varhaiskasvatuspaikkojen käyttöä seurataan kahdella eri tavalla. Lasten läs näolo kir jaus ten perusteella saadaan yksityiskohtaista tietoa yksittäisen ryhmän ja päi vä ko din paikkojen käytöstä. Läsnäolokirjausten perusteella paikkojen päi vittäis tä käyttöä seurataan jatkuvasti palveluohjauksessa uusia lapsia ryhmiin si joitet taes sa. Lisäksi paikkojen päivittäistä käyttöä seurataan hallinnossa pis to kokeen omaisesti. Lasten läsnäoloista tehdään kuukausikohtainen koonti päi vä kodeit tain hallinnon työvälineeksi. Valtuustoaloitteeseen vastaamista varten tehtiin otanta kuukausikohtaisista koon neis ta. Tarkasteluajankohdiksi valittiin syyskuu, marraskuu, helmikuu ja huh ti kuu. Otannan perusteella on nähtävissä, että subjektiivisen var hais kas vatus oi keu den muuttumisella tai ryhmäkokojen kasvattamisella ei juurikaan ole ollut vaikutusta päivähoitopaikkojen suhteutettuun käyttöasteeseen tai hen ki löstön poissaoloihin. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden ennakoidut kustannusvaikutukset on arvioi tu vuoden 2017 talousarvioon. Kustannuksia leikattiin talousarviosta 20 tunnin varhaiskasvatusoikeuden piiriin kuuluvien lasten määrän perusteella (270 käyt tä jää) sillä ajatuksella, että päivähoitoryhmiä voidaan tiivistää. Leikkaus oli yh teen sä kolme ryhmää eli Neljän ensimmäisen kuukauden pe rus teella näyttää, että kustannussäästöarvio on realistinen. Ryhmäkoko kasvoi lainsäädäntömuutoksen seurauksena yli 3-vuotiaiden ryh missä 21 lapsesta 24 lapseen 21 päiväkotiryhmässä. Ryhmäkokojen kas vat ta mi nen tehtiin tilakeskuksen, varhaiskasvatuksen ja ympäristöterveydenhuollon yh teistyö nä tehdyn selvityksen pohjalta. Selvityksessä ryhmäkokojen kas vat ta mi nen todettiin mahdolliseksi 21 lapsiryhmässä, joten toimenpiteellä saatiin 63 päi vähoi to paik kaa lisää. Kustannusvaikutus vuoden 2017 talousarviossa on Neljän ensimmäisen kuukauden perusteella näyttää siltä, että kus tan nus sääs töar vio oli realistinen. Jos ratkaisusta luovuttaisiin, tarvittaisiin tätä lapsimäärää var ten uusi 4-osastoinen päiväkoti. Mikäli subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus palautettaisiin 20 tunnista ko ko päiväi sek si, se tarkoittaisi, että samaa hoitopaikkaa nyt käyttävistä lapsista toiselle tar vi taan toinen hoitopaikka. Muutoksen myötä tarvittaisiin siis 135 paikkaa lisää eli 135 x (v tp /paikka) = 1,65 m. Nettovaikutus 1,44 m (10709 /lap si). Eli nykyisten tilojen lisäksi tarvittaisiin muutoksen myötä lisätilat 135 lapsel le (= 8-osastoinen päiväkoti). Jos 20-tunnin varhaiskasvatusoikeudesta luovuttaisiin, päätös aiheuttaisi tuon ta lou del li sen vaikutuksen lisäksi myös jo tehtyihin tilasuunnitelmiin muu tos tarpeen. Talousarvioon sisällytetyt muutospaketit lähtevät siitä ajattelusta, että 20 tun nin varhaiskasvatuksen kautta saamme sijoitettua taloihin lisää lapsia ja siten

3 tii vis tet tyä ryhmiä. Esimerkiksi Rantakylän alueella uuden päiväkodin val mistues sa sinne sijoittuvat Rantakylän päiväkodin sekä sen sivuryhmien kaikki lap set (5 ryhmää) ja lisäksi Vesikkopuistosta iltalapset (2 ryhmää). Tämä mah dol lis taa Aallontien päiväkodin lasten ja henkilöstön siirtymisen Vesikkopuiston siir to ti loihin. Jos 20 tuntiset lapset ovatkin kokopäivälapsia, nämä suunnitelmat eivät toteu du. Samanlaiset suunnitelmat on tehty myös Niinivaara-Hukanhauta -alu eel le uuden Hukanhaudan päiväkodin valmistumiseen liittyen. 2. Nykyisten päiväkotien todellinen kunto ja terveellisyys Varhaiskasvatuksen palveluverkko on muuttunut 2010-luvulla Joensuussa pal jon. Perhepäivähoitajien määrä on vähentynyt rekrytointikampanjoista huo li mat ta, samalla yhä suurempi osa ikäluokasta on tullut varhaiskasvatuksen (päi vä hoi don) piiriin. Joensuun kantakaupungin alueella lasten määrä on kasvanut. Näis tä syistä johtuen kaupunki on sekä rakentanut että vuokrannut uusia päi vä ko te ja, samalla kun vanhoja rakennuksia on poistunut käytöstä. Myös yksityiset päi väko ti toi mi jat ovat investoineet uusiin rakennuksiin luvulla toteutuneita uusia päiväkoteja, joissa kaupunki tuottaa palvelua, ovat Niinivaara, Linnunlahti, Penttilä, Marjala, Kaisla, Sinkkola, Huvikumpu, Niitty lah den ran ta ja Kiihtelysvaara. Parhaillaan rakennetaan uusia päiväkoteja Ranta ky lään, Hammaslahteen ja Hukanhaudalle. Lisäksi Soutajanpuiston päiväkotia on laajennettu ja kesällä 2018 Tuulikanteleen huonokuntoiset siirtotilat on tarkoi tus korvata pysyvällä ratkaisulla. Uusia yksityisiä päiväkoteja on toteutunut tai on valmisteilla eri puolille kaupunkia täydentämään kaupungin omaa pal ve luverk koa Marjalaan, Noljakkaan, Karhunmäkeen kaksikin, Multimäkeen ja Ran taky lään. Yhteensä näitä uusia päiväkotikohteita on siis 20. Käytöstä poistuneita päi vä ko te ja ovat mm. Punahilkka, Mehtimäki, Niinivaara (entinen), Karsikko, Siili, Elli ja Kiihtelysvaaran vanhat tilat. Lisäksi kesällä Pataluodon päiväkodin valmis tues sa poistuvat Rantakylän ja Aallontien päiväkodit. Pidempiaikaisten ratkaisujen lisäksi on mm. kasvaneesta tarpeesta ja si sä il masyis tä johtuen toteutettu siirtotilaratkaisuja, tällä hetkellä 18 ryhmää toimii siir toti lois sa mikä tarkoittaa noin kolmen keskikokoisen päiväkodin lasten määrää. Päi vä ko ti ti lo ja on siis parannettu systemaattisella työllä ja varsin suurella in vestoin ti vo lyy mil lä koko 2010-luku. Palveluverkon kehittäminen jatkuu tu le vai suudes sa kin, myös kaupungin kasvusta ja keskittymisestä johtuen. 3. Oman varhaiskasvatuksen ja yksityisen päivähoidon suhde Oman varhaiskasvatuksen ja yksityisen päivähoidon suhde on linjattu kau pungin hal li tuk sen 2014 hyväksymässä Lasten ja nuorten palvelujen toi meen pano-oh jel mas sa vuodelle. Toimeenpano-ohjelmassa tavoitteeksi vuodelle 2017 on ase tet tu, että palvelutuotannosta 20 % olisi yksityistä päivähoitoa. Kaupunki linjasi yksityisen päivähoidon osuuden tilanteessa, jossa monessa kaupun gin omassa yksikössä oli sisäilmaongelmia, 18 päivähoitoryhmää toimi vä li aikai sis sa siirtotiloissa eikä kaupungin investointimäärärahat tai -aikataulu mahdol lis ta nut kaupungin omaa rakentamista. Yksityisen päivähoidon osuuden li säämi nen mahdollisti uusien yksiköiden nopean valmistumisen ja säästi kau pun gin investointikustannuksia.

4 Yksityisen päivähoidon osuus kuntien palvelutuotannosta vaihtelee jonkin verran. Taulukossa otantana joitakin verrokkikuntia: Kunta/kaupunki Yksityisen päivähoidon osuus pal ve lutuo tan nos ta (%) Espoo 25 % Joensuu 17,6 % (tavoite 20 %) Jyväskylä Jyväskylä 25 % Kajaani 31 % Kauhajoki 14 % Kokkola 10 % Lahti 10 % Lappeenranta 30 % (ostopalveluna) Mikkeli 20 % Oulu 38,5 % Pori 15 % Rauma 17 % Savonlinna 27 % Turku 30 % Vaasa 11 % ( tavoite 25 %) Vantaa 14,1 % Yksityisen ja kunnallisen päivähoidon kustannuksia on verrattu toisiinsa ver taamal la yksityisen palvelurahan hintaa kunnallisen hoitopaikan hintaan. Las kelmas sa kustannukset on yhdenmukaistettu. Alustavan tarkastelun mukaan näyttää siltä, että yksityinen palvelutuotanto on kunnallista palvelutuotantoa edul lisem paa. Kustannusten ero vaihtelee yksiköstä riippuen useita prosentteja. Tarkem pi selvitys asiasta valmistuu kesän aikana. 4. Yksityisen päivähoidon tason riittävä valvonta Hankittaessa palveluja yksityiseltä palvelujen tuottajalta kunnan on var mis tut tava siitä, että hankittavat palelut vastaavat sitä tasoa, jota edellytetään vas taa valta kunnalliselta toiminnalta. (Varhaiskasvatuslaki 10 ) Joensuussa yksityisen päivä hoi don valvonta on delegoitu lautakunnalta kahdelle perhepäivähoidon oh jaajal le. Yksityisen päivähoidon valvonnan pääperiaatteet on määritelty Var hais kasva tus- ja koulutuslautakunnassa viimeisimmäksi Yksityisen päi vähoi don valvontaa tehdään jatkuvana valvontana niin uuden yksikön pe rus ta misvai hees sa, toiminnan toteutusvaiheessa kuin toimintaa lopetettaessakin. Yk si tyisen päivähoidon valvojat valvovat, että yksityinen varhaiskasvatuspalvelu täyttää varhaiskasvatuslain ja kunnan sille asettamat vaatimukset. Yksityiseen päivähoitoon valmistellaan palvelusetelijärjestelmän käyttöön ot tamis ta Palveluseteliin liittyy sääntökirja, jossa määritellään tarkemmin yk si tyi sel tä päivähoidolta edellytettävät kriteerit. Tässä yhteydessä on mah dollis ta tarkentaa myös laatukriteereitä, joita kaupunki edellyttää palvelusetelillä toi mi val ta palveluntuottajalta. Sääntökirja toimii yhtenä oleellisena valvonnan oh jaus vä li nee nä, samoin myös yksityisille päiväkodeille käyttöön otet tava Daisy-toiminnanohjausjärjestelmä ja valtakunnallisiin var hais kas va tus suun nitel man perusteisiin ja Joensuun seudun varhaiskasvatussuunnitelmaan poh jau tuvat yksiköiden varhaiskasvatussuunnitelmat.

5 5. Oman varhaiskasvatustyön laadun ja monipuolisuuden kehittäminen Oman varhaiskasvatustyön laatuun on kiinnitetty huomiota viimeisten viiden vuo den aikana sekä panostamalla varhaiskasvatuksen pedagogiikan ke hit tä miseen, johtamisrakenteiden luomiseen että pedagogisen johtamisen pit kä kes toiseen täydennyskoulutukseen. Päivähoitopaikkahakemusten käsittelyn ja lasten päi vä hoi toon sijoittamisen keskittäminen varhaiskasvatuksen pal ve lu oh jaus yksik köön vapautti päiväkodin johtajien työaikaa. Vapautunut aika ohjeistettiin käy tet tä väk si pedagogiseen kehittämiseen ja kehittämistyön tueksi järjestettiin pe da go gi sen johtamisen koulutusta. Joensuun pedagogisiksi painopistealueiksi on varhaiskasvatuksen joh to ryh mäs sä linjattu: - varhaiskasvatussuunnitelmaan perehtyminen, joka sisältää: kolmiportaiseen tukeen perehtymisen ja laadun varmistuksen, arvioinnin suunnittelun ja toimeenpanon - Positiivinen pedagogiikka - Miniverso Omien yksiköiden pedagogista kehittämistyötä on tehty intensiivisesti ja se on huo mat tu myös valtakunnan tasolla. Joensuu on viime kuukausina ollut nä ky västi esillä mm. Positiivisen pedagogiikan kehittäjän blogi-sivustolla, var hais kas vatuk sen hallinnon työntekijä on palkittu Miniverso-työstä valtakunnallisella palkin nol la ja seutuvasun valmistelua olemme saaneet esitellä sekä AVI:n kou lu tuksis sa että valtakunnallisessa Varhaiskasvatuksen Johtajuusfoorumissa. Joensuun seudulle on laadittu kahdeksan kunnan yhteinen seudullinen var haiskas va tus suun ni tel ma. Suunnitelmaa esitetään hyväksyttäväksi eri kuntien lau takun nis sa touko-elokuussa. Joensuun hyvinvointilautakunta käsittelee seudullista var hais kas va tus suun ni tel maa toukokuun kokouksessaan ja se tulee ottaa käyttöön Uusi varhaiskasvatussuunnitelma ohjaa oman työn laadun ja moni puo li suu den kehittämistä sekä koskettaa kaikkia lapsia, jotka ovat päi vä ko dissa, perhepäivähoidossa tai ovat mukana avoimessa varhaiskasvatuksessa. 6. Muu ajankohtainen kehittäminen Varhaiskasvatuksessa on parhaillaan meneillään kaikille asiakkaille suunnattu asia kas ky se ly. Asiakasnäkökulmaa ja perheiden kokemuksista saatua palautetta on tarkoitus hyödyntää toiminnan kehittämisessä ja strategiatyössä. Tuloksia kyse lys tä saadaan kesän 2017 aikana. Edellinen vastaava kysely on toteutettu vuon na Varhaiskasvatuksen toiminnanohjausjärjestelmä on kilpailutettu ja uusi Daisy-jär jes tel mä otetaan käyttöön Tämä mahdollistaa hoi to ai ka pe rus teisen maksun sekä aiempaa huomattavasti paremman toiminnanohjauksen ja suun nit te lun. Järjestelmän kautta saadaan mm. reaaliaikaista tietoa siitä, että las ten ja paikalla olevan henkilöstön määrä on varhaiskasvatuslain ja päi vä hoi toase tuk sen mukainen. Joensuussa avoin varhaiskasvatus otettiin toimintamuotona käyttöön neljä vuotta sitten. Avoin varhaiskasvatus on 2 5-vuotiaille lapsille tarkoitettua oh jat tua ja tavoitteellista varhaiskasvatussuunnitelman mukaista toimintaa ko ko ai kai sen

6 varhaiskasvatuksen vaihtoehdoksi. Toimintaan on osallistunut yleisimmin perheet, joissa jompikumpi vanhempi on ollut kotona. Avoimen var hais kas va tuk sen käyttö ei vaikuta perheen saamaan kotihoidontukeen. Siitä on tullut var sin suosittua ja se on myös palvelun tehokkaan järjestämisen kannalta kau pun gil le järkevä toimintamuoto. Hyvinvointilautakunta on päättänyt kohtuullistaa avoimen varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja alkaen. Toiveita on esi tet ty myös palvelun maksuttomuudesta. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää antaa edellä olevan vastauksen Joensuun Sosiaalidemokraattisen val tuus to ryhmän aloitteeseen ja todeta aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös: Asia päätettiin ottaa lisälistalta käsittelyyn. Kaupunginhallitus päätti palauttaa asian yksimielisesti hyvinvointilautakunnalle uudelleen valmisteltavaksi. Ville Tahvanainen poistui kokouksesta pykälän käsittelyn aikana.