JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 21/ Sivu 246 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5

Transkriptio

1 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunginhallitus Aika klo 15:00-17:02 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Kaupugintalo Käsitellyt asiat Sivu 246 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta Kaupunginvaltuuston kokouksen päätösten täytäntöönpano 249 Tarjouskilpailu Kotilahden sairaalarakennuksista ja alueen maankäytön kehittämisestä Rantakylän Liikuntahalli Oy:n takauspyyntö Joensuun Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän valtuustoaloite päivähoidon kokonaisselvityksen tekemisestä 252 Lausunto Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun säätiön sääntöjen muuttamisesta 253 Lausunto arviomuistiosta julkisista kuulutuksista annetun lain (34/1925) uudistamistarpeista Kaupunginjohtajan tulostavoitteiden arviointi vuodelta Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän valtuuston jäsenten vaali toimikaudelle Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän valtuuston jäsenten vaali toimikaudelle Liperin kunnan maaseutulautakunnan jäsenen vaali toimikaudelle Kaupunginvaltuuston kokoontuminen syyskaudella Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän yhtymävaltuuston kokous Valtuutettu Heino Rädyn ynnä muiden valtuustoaloite lähiliikuntapuiston rakentamisesta Uimaharjun taajaman entisen yläkoulun tontille Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset Ilmoituksia lähiaikojen tapahtumista ja tilaisuuksista 43

2 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunginhallitus Läsnä Kauppinen Markku puheenjohtaja Poistui kokouksesta 254 käsittelyn jälkeen klo 16:40 Bogdanoff Eero jäsen Heinonen Eila jäsen Huovinen Tuija jäsen Ikonen Päivi jäsen Poistui kokouksesta 254 käsittelyn aikana klo 16:38 Jormanainen Laura jäsen Järvinen Anni jäsen Poissa kokouksesta 252 esteellisenä klo 16:41-16:42 Keskisalo Pentti jäsen Tahvanainen Ville jäsen Poissa kokouksesta 252 esteellisenä klo 16:41-16:42 Törmälä Anssi jäsen Saapui kokoukseen 249 käsittelyn aikana klo 15:09 Wihonen Jussi jäsen Pippuri Arto kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Mustonen Juha kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Saapui kokoukseen 249 käsittelyn aikana klo 15:05 Karjalainen Kari kaupunginjohtaja Riitta Himanka hallintopäällikkö, pöytäkirjanpitäjä Horttanainen Jari kansliapäällikkö Sivén Kalle maankäyttöinsinööri Paikalla 249 käsittelyn aikana klo 15:07-15:47 Puumalainen Janna strategiajohtaja Paikalla 251 käsittelyn aikana klo 16:02-16:35 Liuski Päivi päivähoidon johtaja Paikalla 251 käsittelyn aikana klo 16:02-16:35 Poissa Mäkisalo-Ropponen Merja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Allekirjoitukset Markku Kauppinen Eila Heinonen Riitta Himanka puheenjohtaja puheenjohtaja ja pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu Ville Tahvanainen Jussi Wihonen

3 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 21/ pöytäkirjan tarkastaja pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja on asetettu nähtäväksi yleisessä tietoverkossa Pöytäkirjanpitäjä Riitta Himanka

4 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunginhallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus KH Puheenjohtaja päättää todeta kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Totesi.

5 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunginhallitus Pöytäkirjan tarkastajien valinta KH Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää valita pöytäkirjan tarkastajiksi Ville Tahvanaisen ja Jussi Wihosen. Hyväksyttiin yksimielisesti.

6 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuuston kokouksen päätösten täytäntöönpano 180/ /2017 KH Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää todeta, että kaupunginvaltuuston päätökset ovat syntyneet lainmukaisessa järjestyksessä, ja että ne ovat täytäntöönpanokelpoisia. Samalla kaupunginhallitus päättää panna ne täytäntöön ja tehdä sitä varten seuraavat toimenpiteet ja ilmoitukset: 39 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 40 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 39 ja 40 :t eivät aiheuta toimenpiteitä. 41 Tulliportinkadun kampuksen kaavamuutoksen ja tonttijaon hyväksyminen 42 Kalevankatu 36 asemakaavan hyväksyminen 43 Vanamokatu asemakaavan muutoksen ja tonttijaon hyväksyminen 44 Ratapihan asemakaavan muutoksen ja tonttijaon hyväksyminen :t Päätöksestä ilmoitetaan kaupunkirakennelautakunnalle ja rakennus- ja ym pä ris tö lau ta kun nal le sekä lähetetään kaavan hyväksymistä koskeva pää tös ja kaavakartta sekä -selostus mahdollisine lausuntoineen ja muistu tuk si neen viivytyksettä Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ym pä ristö kes kuk sel le. Lisäksi kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä il moite taan kaupunkirakennepalvelujen kaavoituksen toimesta viivytyksettä niille vi ran omai sil le, kunnan jäsenille ja muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä pyy tä neet kaavan ollessa nähtävillä. Sen jälkeen, kun kaavan hyväksymispäätös on saavuttanut lainvoiman, pää tök ses tä kuulutetaan siten kuin kunnalliset ilmoitukset julkaistaan ja voi maan tullut kaava lähetetään Pohjois-Karjalan maakuntaliitolle. Elinkei no-, liikenne- ja ympäristökeskukselle lähetetään ilmoitus kaavan voimaantulosta. 45 Keskusvaalilautakunnan ilmoitus kunnallisvaalien tuloksesta Ei aiheuta toimenpiteitä. 46 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus hankintaselvityksistä Ilmoitetaan tilakeskukselle. 47 Henkilöstöraportti vuodelta Joensuun kaupungin tilinpäätös vuodelta 2016

7 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunginhallitus ja 48 :t Eivät aiheuta toimenpiteitä. 49 Joensuun kaupungin tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2016 Ilmoitetaan lautakunnille, liikelaitoksille ja tytäryhtiöille. 50 Joensuun kaupungin tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Ei aiheuta toimenpiteitä. 51 Siilaisen terveyskeskuksen peruskorjauksen ja laajennuksen tilannekatsaus Ei aiheuta toimenpiteitä. 52 Joensuun täydennysrakentamisohjelma Ilmoitetaan kaupunkirakennepalveluihin. 53 Omavelkaisen takauksen myöntäminen Opiskelija-asunnot Oy:n Joensuun Ellin korkotukilainan (Itäranta) vakuudeksi 54 Omavelkaisen takauksen myöntäminen Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Ellin korkotukilainan (Niskaparkki) vakuudeksi 55 Omavelkaisen takauksen myöntäminen Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Ellin korkotukilainan (Niskakatu 16) vakuudeksi 56 Omavelkaisen takauksen myöntäminen Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Ellin korkotukilainan (Penttilänkulma) vakuudeksi :t Ilmoitetaan Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Ellille ja talouspalveluille. 57 Joensuun kaupunginvaltuuston itsearviointi valtuustokaudelta Vuoden 2016 valtuustoaloitteet 59 Vastaus Ville Tahvanaisen ynnä muiden valtuustoaloitteeseen Kotilahden ympäristön luonnonsuojelualueen perustamisesta 60 Perussuomalaisten valtuustoryhmän valtuustoaloite polttokelpoisen jätteen laskutuksesta tuotetun jätemäärän mukaan 61 Valtuutettu Hannu Holopaisen ynnä muiden valtuustoaloite Pyhäselän terveysaseman kunnostamisesta :t Eivät aiheuta toimenpiteitä. 62 Kaikkien valtuustoryhmien valtuustoaloite kaupunkihistoriakirjojen jatko-osien laatimiseksi Kaupunginhallitus nimeää historiatyöryhmän koollekutsujaksi ja

8 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunginhallitus puheenjohtajaksi museonjohtaja Tarja Raninen-Siiskosen, joka kutsuu työryhmään tarvittavat jäsenet ja asiantuntijat. Konsernipalvelujen edustajana työryhmässä on kansliapäällikkö Jari Horttanainen. Hyväksyttiin yksimielisesti.

9 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunginhallitus Tarjouskilpailu Kotilahden sairaalarakennuksista ja alueen maankäytön kehittämisestä 4441/ /2014 KH Kotilahden sairaalan käyttö päättyy Siilaisen terveyskeskuksen valmistuessa. Ko ti lah den kaikki rakennukset tyhjenevät kevääseen 2018 mennessä ja alue vapau tuu muuhun käyttöön. Kotilahden rakennusten myynnistä on tehty päätös kau pun gin hal li tuk ses sa Tarjouskilpailun tarkoituksena on löytää Kotilahden sairaala-alueen ra kennuk sille uusi omistaja, jonka kanssa kaupunki jatkaa alueen kehittämistä. Kilpailu on tar koi tus käynnistää välittömästi, kun kaupunginhallitus on hyväksynyt kil pai luoh jel man. Kilpailuehdotukset on jätettävä viimeistään Alueelle laa ditaan asemakaava tulevan talven aikana yhteistyössä tarjouskilpailu voit ta jan kans sa. Maa-alueet ovat kaupungin omistuksessa ja niistä tehdään vuokrasopimus raken nus ten uusien omistajien kanssa. Maa-alueen vuokra on 4,5 % maa-alueen myyn ti hin nas ta, joka olisi 50 /k-m2. Vuokrahinta määräytyy alueelle laa dit tavas sa kaavassa osoitetun rakennusoikeuden pohjalta. Kotilahden alueella on vanha sairaalarakennus (1 671 m2), uudempi sai raa la-raken nus (5 790 m2), tekninen keskus (410 m2) ja päiväkotirakennus (484 m2). Tek ni nen keskus liittyy uudemman sairaalarakennuksen toimintoihin. Kotilahden vanha sairaalarakennus on vuokrattu Kotikartanoyhdistys ry:lle määrä ai kai sel la vuokrasopimuksella, joka päättyy Kotikartano ry kanssa on käyty keskusteluja heidän halustaan päättää mää rä ai kai nen sopimus ai kaisem min. Kotikartano ry:n hallitus on tehnyt päätökset ti lois ta luopumisesta ja tu lee tekemään anomuksen vuokrasopimuksen muut ta mi ses ta päättymään , minkä jälkeen rakennus on tyhjä. Ra ken nus on osoitettu kult tuu ri histo rial li ses ti arvokkaana kohteena alueella voi mas sa olevassa Karhunmäen osayleis kaa vas sa. Kotilahden uudemmassa sairaalarakennuksessa toiminut Nepenmäen sairaala ja van hain ko ti muuttivat keväällä 2015 Senioripihaan valmistuneisiin te hos te tun pal ve lu asu mi sen tiloihin. Kotilahden sairaalan tilat osoitettiin muuton jäl keen Sii lai sen terveyskeskuksen korvaaviksi tiloiksi Siilaisen terveys kes kuk sen pe ruskor jauk sen ja laajennushankkeen ajaksi. Siilaisen terve ys ase man rakennushanke val mis tuu vuoden 2017 loppuun mennessä, minkä jälkeen Ko ti lah den sairaalan toi min nat siirtyvät uusiin Siilaisen tiloihin ja sairaalan ti lat tyhjenevät. Vanhaan sairaalakokonaisuuteen kuulunut sairaalarakennus, jossa viime vuosina on toiminut päiväkoti, tyhjenee varhaiskasvatuksen tekemän irtisanomisen vuok si kesäkuussa Rakennus on peruskuntoinen ja on osoitettu kult tuu rihis to rial li ses ti arvokkaana kohteena alueella voimassa olevassa Karhunmäen osa yleis kaa vas sa. Kilpailussa jätettävien tarjousten pitää sisältää ainakin uudemman sai raa la raken nuk sen, teknisen keskuksen ja niiden ympärille rajatun maa-alueen osalta hin ta tar jous ja suunnitelma tämän alueen tulevasta käytöstä ja kehittämisestä.

10 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunginhallitus Tä mä osa tarjousta on ratkaisevassa asemassa tarjouksia arvioitaessa, koska sairaa la ra ken nuk sen uusi järkevä käyttö ja siitä saatava hinta ovat kaupungin kannal ta merkittäviä tekijöitä. Tarjouksiin voidaan sisällyttää myös muita kil pai lualu eel la olevia rakennuksia ja maa-alueita kehittämissuunnitelmineen, mutta ne ovat kilpailun järjestäjän ja tarjoajien vapaassa harkinnassa olevia optioita. Tarjousten arviointiryhmä esitetään muodostettavaksi tilakeskuksen ja kau punki ra ken ne pal ve lui den viranhaltijoista. Arviointiryhmä laatii kau pun gin hal li tuksel le päätösesityksen kiinteistökaupan esisopimuksen tekemisestä kilpailun voitta jan kanssa. Esisopimus kaupasta esitetään tehtäväksi parhaan tarjouksen tehneen kanssa. Jos hyväksyttäviä tarjouksia ei saada, voidaan kaikki kil pai lu eh dotuk set hylätä ja kilpailu keskeyttää. Mikäli toimintojen siirto Kotilahdesta viivästyy, tarkennetaan vapautumisen aikataulu sen mukaiseksi. Kaupunginhallitus on kokouksessaan päättänyt edellyttää, että kilpailutuksen valmistelussa huomioidaan, että Kotilahden tilat ovat käytettävissä siihen saakka, kunnes Kotilahdessa olevat potilaat ovat uudelleen sijoitettu. Valmistelija: maankäyttöinsinööri Kalle Sivén Kaupunginjohtajan muutettu päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää käynnistää tarjouskilpailun Kotilahden sairaalarakennuksista ja alueen maan käytön kehittämisestä liitteenä olevan kilpailuohjelman mukaan siten muutettuna, että sivun kaksi neljännen kappaleen viimeistä lausetta muutetaan seuraavasti: "Siilaisen terveysaseman rakennushanke valmistuu vuoden 2017 loppuun mennessä, minkä jälkeen Kotilahden sairaalan toiminnat siirtyvät uusiin Siilaisen tiloihin laadittavan tarkemman suunnitelman ja aikataulun mukaisesti." Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet 1 Kilpailuohjelma Juha Mustonen ja Anssi Törmälä saapuivat kokoukseen asian käsittelyn aikana. Maankäyttöinsinööri Kalle Sivén oli kokouksessa asiantuntijana asian käsittelyn aikana.

11 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunginhallitus Rantakylän Liikuntahalli Oy:n takauspyyntö 7896/ /2016 KH Rantakylän Liikuntahalli Oy:n takauspyyntö OMOHJ Kaupunginhallitus hyväksyi aiesopimuksen Rantakylän liikuntahallin to teut ta mi sek si. Aiesopimusvaiheessa mukana oli viisi joensuulaista jal ka pal loseu raa, joista kolme Jippo-juniorit ry, Jippo ry ja FC Hertta ry ovat perustaneet hal lin rakentamista ja ylläpitoa varten yleishyödyllisen yhtiön Rantakylän Lii kunta hal li Oy:n. Aiesopimuksen mukaisesti kaupunki on ottanut huomioon Rantakylän ase makaa va muu tok ses sa mahdollisuuden liikuntahallin toteuttamiseen. Asemakaava on saanut lainvoiman marraskuussa 2016 ja alueelle on mahdollista toteuttaa 9200 k-m2 liikuntahalli. Kaupunki on aiesopimuksessa sitoutunut toteuttamaan te ko nur mi ken tän, vuokraamaan alueen perustettavalle yhtiölle sekä va rau tumaan vuosittain euron käyttökustannuksiin. Kaupungin kustannuksiksi aiesopimusvaiheessa arvioitiin tekonurmikentän inves toin ti ( euroa) ja yleishyödylliselle halliyhtiölle myönnettävä in vestoin ti tu ki ( euroa). Kaupunginhallituksen tekemässä pää tökses sä kaupunki varautui yhteensä enintään 1,3 miljoonan euron kustannuksiin. Kaupunginhallitus päätti suunnitelmien tarkennuttua myöntää Ran ta ky län Liikuntahalli Oy:lle haetun mukaisen investointiavustuksen eu roa ehdolla, että kaupungin valtuusto hyväksyy talousarviomuutoksen. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan investointiavustus maksetaan tu losalu eel ta 120 kaupunginhallitus yleishallinto ja maksetaan maksatushakemusten pe rus teel la neljässä erässä toteutumisen mukaan. Maksatuksen edellytyksenä ovat rakennusvalvonnan hyväksytyt katselmuspöytäkirjat seuraavasti: - 10 % aloitus (aloituskokous pidetty) - 30 % sijaintikatselmus (perustukset valmiit) - 30 % rakennekatselmus (runko) - 30 % loppukatselmus (käyttöönotto) Kaupunki sitoutuu päätöksen mukaan maksamaan yhtiölle enintään euroa vuodessa (alv 0 %) käyttökorvausta vastineeksi koulupäivien käyt tö oi keudes ta arkisin klo Korvaus maksetaan, kun käyttöä koskeva erillinen so pimus on hyväksytty ja tila on kaupungin käytettävissä. Kaupunginvaltuusto päätti lisätä tulosalueen 120 Yleishallinto inves toin ti me no ja eurolla. Tavoitteena on yhtiöllä ollut saada rakentaminen käyntiin vielä kesän 2017 ai kana ja halli valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Hallin toteuttamiseen liittyen kaupunkirakennepalveluissa laaditaan yh teis raken ta mis so pi mus. Kumpikin osapuoli vastaa omista kustannuksistaan ja yh teis-

12 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunginhallitus ra ken ta mis so pi muk sel la sovitaan työmaan vastuista ja velvoitteista ra ken ta misen aikana. Käyttöaikaisen sopimuksen valmistelusta vastaa kaupungin liikuntapalvelut. Kau pun ki sitoutuu maksamaan yhtiölle euroa vuodessa (alv 0 %) käyt tökor vaus ta vastineeksi koulupäivien käyttöoikeudesta arkisin klo So pi mukseen tulee myös kirjata, että Rantakylän liikuntahalli Oy sitoutuu käyttämään raken nus ta aiesopimuksen mukaisessa käyttötarkoituksessa. Mikäli yhtiö vuokraa ti laa tilapäisesti muuhun kuin liikuntakäyttöön (tapahtumat), tulee yhtiön varmis taa, ettei tilan käyttö vaurioita tekonurmea. Joensuun kaupungin osuudelle hankkeessa on haettu opetus- ja kult tuu ri mi niste riön liikuntapaikka-avustusta. Maanvuokrasopimus alueesta tehdään, kun yhtiön rahoitus hankkeelle on varmis tu nut. Verollinen maanvuokrasopimus tehdään 30 vuodeksi. Rantakylän Liikuntahalli Oy ei ole olemassa olevilla ja pankkien hyväksymillä vakuuk sil la onnistunut löytämään yhtiön tarvitsemaan lainarahoitusta. Rantakylän Liikuntahalli Oy:n puolesta Jari Lauronen on tehnyt säh köpos tit se kaupunginjohtajalle seuraavan esityksen: "Uusimpien kustannustietojen mukaan hallin arvioidut investointikustannukset tu le vat olemaan Pääomalaina omistajaseuroilta ( ), Palloliiton Hattric -avustus ( ) ja kaupungin investointiavustus ( ) tarkoittavat, että lainaa tarvitaan (ilman jotain lisäkustannuksia tai -säästöjä). OP:llä hallin vakuusarvo on Ilman vakuutta oleva lainan osa on siis suu ruu del taan Tätä vakuutta siis haemme kaupungilta." Joensuun kaupungin takauspolitiikan osalta on kaupunginvaltuuston hy väk symäs sä omistajapolitiikka-asiakirjassa todettu, että kaupunki voi myöntää omavel kai sen takauksen pääsääntöisesti vain omistamilleen tytäryhtiölle tai mer kittä väs ti omistetulle osakkuusyhtiölle. Takaus myönnetään vain rahalaitoslainoille seu raa vien periaatteiden mukaisesti: - lainat on kilpailutettu asianmukaisesti ja lainanotosta on yhtiön hallituksen pää tös - omavelkainen takaus voidaan myöntää koko lainan määrälle tai osalle lainan mää rää - kaupungin osakkuusyhtiölle takaus voidaan myöntää enintään kaupungin omis tus osuut ta vastaavalle määrälle. Ehtona on, että muut omistajat saman ai kai ses ti osallistuvat yhtiön rahoitukseen omistusosuuttaan vastaavalla osuu del la. Muille kuin tytäryhtiöille myöntämälleen takaukselle kaupunki edellyttää vas tava kuu den. Vastavakuus ja takausprovisio vahvistetaan tapauskohtaisesti. Voimassa olevan kuntalain 129 :n mukaan kunnan myöntämä laina, takaus tai muu vakuus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa määrätyistä teh tä-

13 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunginhallitus vis tä. Kunta ei ko. pykälän mukaan saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuut ta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Kunnan edut tulee turva ta riittävän kattavilla vastavakuuksilla. Kunta voi myöntää takauksen tai muun vakuuden kilpailutilanteessa mark ki noilla toimivan yhteisön velasta tai muusta sitoumuksesta ainoastaan, jos yhteisö kuu luu kuntakonserniin tai se on kuntien tai kuntien ja valtion yhteisessä määräys val las sa. Sen estämättä, mitä :n 2 momentissa säädetään, kunta voi myöntää takauksen tai muun vakuuden, joka liittyy sen liikuntalain, kuntien kulttuuritoiminnasta anne tun lain, museolain, teatteri- ja orkesterilain tai nuorisolain mukaisen tehtävän edis tä mi seen. Takauksen tai muun vakuuden antamisen edellytyksistä on kuiten kin voimassa, mitä siitä erikseen säädetään. Olennainen kysymys takauksen myöntämisessä on siten, sisältyykö takaukseen mer kit tä vä taloudellinen riski. Tältä osin voidaan todeta, että taloudellinen riski asias sa on olemassa. Takauksen myöntäminen edellyttää kaupunginvaltuuston päätöstä ja ta kauspää tök sen täytäntöönpano ei ole mahdollista ennen kuin päätös on saanut lainvoi man. Olemassa olevilla tiedoilla ja valmistelulla kaupunginvaltuuston voimassa olevat oh jeet ja kuntalaki sekä päätöksentekoon ja toimeenpanoon tarvittava ai ka taulu huomioon ottaen esityksen tekeminen valtuustolle omavelkaisen takauksen myön tä mi ses tä Rantakylän Liikuntahalli Oy:lle ei ole mahdollista. Siinäkin tapauksessa että takauspäätös vietäisiin myönteisenä kau pun gin valtuus ton käsittelyyn kokoukseen, on hankkeen toteuttaminen tulevan ke sä kau den aikana käytännöllisesti katsoen mahdotonta. Tämä johtuu val tuuston päätöksen edellyttämästä lainvoimaisuudesta, kaupungin osuutta koskevan ra ken nus hank keen kilpailutuksen edellyttämästä ajasta ja päätöksenteosta. Kaik ki vaiheet vaativat luonnollisesti oman aikansa jotta hanke voitaisiin to teuttaa säännösten mukaisesti. Kaupunkiympäristöjohtaja Anu Näätänen on pyydet ty kokoukseen avaamaan tarkemmin rakentamisaikatauluun liittyvää ko konai suut ta. Valmistelija: talousjohtaja, kansliapäällikkö Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Omistajaohjausjaosto päättää, ettei se tee kaupunginhallitukselle esitystä Rantakylän Liikuntahalli Oy:n anomas ta takauksesta. Omistajaohjausjaosto saattaa asian käsittelyn kaupunginhallitukselle tiedoksi. Hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunkiympäristöjohtaja Anu Näätänen oli kokouksessa asiantuntijana asian

14 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunginhallitus käsittelyn aikana. Omistajaohjausjaoston kokous pidettiin klo 12:00 ennen kau pun gin halli tuk sen kokousta. Omistajaohjausjaoston päätös täydennetään pöytäkirjaan kau pun gin hal li tuk sen kokouksessa. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää saattaa asian tiedoksi. Hyväksyttiin yksimielisesti.

15 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Hyvinvointilautakunta Kaupunginhallitus Joensuun Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän valtuustoaloite päivähoidon kokonaisselvityksen tekemisestä 293/ /2017 KV KH Joensuun Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä jätti kau pun gin valtuus ton pu heen joh ta jal le val tuus toaloitteen päivähoidon kokonaisselvityksen te ke mi ses tä. Val tuus to aloit teen oli vat allekirjoittaneet valtuutetut Juha Hämäläinen, Seppo Es ke li nen, Pentti Kosonen, Pekka Kolehmainen, Hannu Holopainen, Maija Martikainen, Eira Vää nä nen, Heino Räty, Pentti Keskisalo, Juhani Meriläinen ja Leo Leino. Lähetettiin kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan siirtää asian hy vin voin ti pal velu jen valmisteltavaksi. Päivähoidon johtaja Päivi Liuski on toimittanut vastauksen aloitteeseen. Hy vinvoin ti lau ta kun ta käsittelee aloitetta kokouksessaan Joensuun Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä jätti kau pun gin valtuus ton puheenjohtajalle valtuustoaloitteen päivähoidon kokonaisselvityksen te ke mi ses tä. Vastauksenaan valtuustoaloitteeseen todetaan seuraavaa: 1. Subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen ja ryhmäkokoihin tehtyjen muutosten vai ku tuk set Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden muutos otettiin käyttöön Joensuussa alkaen. Varhaiskasvatusoikeus rajattiin lainsäädännöllä 20 tuntiin viikos sa. Varhaiskasvatusta on järjestettävä kokopäiväisesti, jos lapsen huoltajat työs ken te le vät kokoaikaisesti taikka opiskelevat, toimivat yrittäjänä tai ovat omas sa työssä päätoimisesti. Lapsella on lisäksi oikeus 20 tuntia laajempaan varhais kas va tuk seen siinä laajuudessa kuin se on tarpeellista lapsen huoltajan osa-ai kai sen tai väliaikaisen työssäkäynnin, työllistymistä edistävään palveluun osal lis tu mi sen, kuntoutuksen tai muun vastaavan syyn vuoksi. Lapselle on jär jestet tä vä varhaiskasvatusta kokopäiväisesti, jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia taikka se on muutoin lapsen edun mu kais ta. Käytännössä Joensuussa näin on toimittu, jos perhe on kokopäiväistä var hais kas va tus ta pyytänyt. 20 tunnin varhaiskasvatuksen käyttäjiä on tällä hetkellä 270 lasta. Paikkojen täytös sä on ajateltu niin, että kaksi 20-tuntista lasta voi käyttää samaa paikkaa toinen alkuviikon ja toinen loppuviikon tai toinen aamupäivän ja toinen iltapäivän.

16 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Hyvinvointilautakunta Kaupunginhallitus Yk si köis sä on näiltä osin tehty tiivistämistä niin paljon kuin se on ollut mah dol lista perheiden ja lasten tilanteet huomioiden. Alle 3-vuotiaita lapsia ei käytännön syis tä voi sijoittaa iltapäiväryhmiin, koska he tarvitsevat mahdollisuuden päi vä lepoon. Saman perheen lapset on yritetty sijoittaa samaan aikaan toimiviin ryhmiin ettei perheen tarvitse tuoda ja hakea lapsia hoitoon montaa kertaa saman päi vän aikana. Joissakin yksiköissä iltapäiväpaikkoja on em. syistä jäänyt tyhjiksi. Varhaiskasvatuspaikkojen käyttöä seurataan kahdella eri tavalla. Lasten läs näolo kir jaus ten perusteella saadaan yksityiskohtaista tietoa yksittäisen ryhmän ja päi vä ko din paikkojen käytöstä. Läsnäolokirjausten perusteella paikkojen päi vittäis tä käyttöä seurataan jatkuvasti palveluohjauksessa uusia lapsia ryhmiin si joitet taes sa. Lisäksi paikkojen päivittäistä käyttöä seurataan hallinnossa pis to kokeen omaisesti. Lasten läsnäoloista tehdään kuukausikohtainen koonti päi vä kodeit tain hallinnon työvälineeksi. Valtuustoaloitteeseen vastaamista varten tehtiin otanta kuukausikohtaisista koon neis ta. Tarkasteluajankohdiksi valittiin syyskuu, marraskuu, helmikuu ja huh ti kuu. Otannan perusteella on nähtävissä, että subjektiivisen var hais kas vatus oi keu den muuttumisella tai ryhmäkokojen kasvattamisella ei juurikaan ole ollut vaikutusta päivähoitopaikkojen suhteutettuun käyttöasteeseen tai hen ki löstön poissaoloihin. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden ennakoidut kustannusvaikutukset on arvioi tu vuoden 2017 talousarvioon. Kustannuksia leikattiin talousarviosta 20 tunnin varhaiskasvatusoikeuden piiriin kuuluvien lasten määrän perusteella (270 käyt tä jää) sillä ajatuksella, että päivähoitoryhmiä voidaan tiivistää. Leikkaus oli yh teen sä kolme ryhmää eli Neljän ensimmäisen kuukauden pe rusteel la näyttää, että kustannussäästöarvio on realistinen. Ryhmäkoko kasvoi lainsäädäntömuutoksen seurauksena yli 3-vuotiaiden ryhmis sä 21 lapsesta 24 lapseen 21 päiväkotiryhmässä. Ryhmäkokojen kas vat ta minen tehtiin tilakeskuksen, varhaiskasvatuksen ja ympäristöterveydenhuollon yhteis työ nä tehdyn selvityksen pohjalta. Selvityksessä ryhmäkokojen kas vat ta minen todettiin mahdolliseksi 21 lapsiryhmässä, joten toimenpiteellä saatiin 63 päivä hoi to paik kaa lisää. Kustannusvaikutus vuoden 2017 talousarviossa on Neljän ensimmäisen kuukauden perusteella näyttää siltä, että kus tan nus säästö ar vio oli realistinen. Jos ratkaisusta luovuttaisiin, tarvittaisiin tätä lapsimäärää var ten uusi 4-osastoinen päiväkoti. Mikäli subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus palautettaisiin 20 tunnista ko ko päiväi sek si, se tarkoittaisi, että samaa hoitopaikkaa nyt käyttävistä lapsista toiselle tar vi taan toinen hoitopaikka. Muutoksen myötä tarvittaisiin siis 135 paikkaa lisää eli 135 x (v tp /paikka) = 1,65 m. Nettovaikutus 1,44 m (10709 /lap si). Eli nykyisten tilojen lisäksi tarvittaisiin muutoksen myötä lisätilat 135 lap sel le (= 8-osastoinen päiväkoti). Jos 20-tunnin varhaiskasvatusoikeudesta luovuttaisiin, päätös aiheuttaisi tuon ta lou del li sen vaikutuksen lisäksi myös jo tehtyihin tilasuunnitelmiin muu tos tar-

17 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Hyvinvointilautakunta Kaupunginhallitus peen. Talousarvioon sisällytetyt muutospaketit lähtevät siitä ajattelusta, että 20 tun nin varhaiskasvatuksen kautta saamme sijoitettua taloihin lisää lapsia ja siten tii vis tet tyä ryhmiä. Esimerkiksi Rantakylän alueella uuden päiväkodin val mistues sa sinne sijoittuvat Rantakylän päiväkodin sekä sen sivuryhmien kaikki lapset (5 ryhmää) ja lisäksi Vesikkopuistosta iltalapset (2 ryhmää). Tämä mah dol listaa Aallontien päiväkodin lasten ja henkilöstön siirtymisen Vesikkopuiston siir toti loi hin. Jos 20 tuntiset lapset ovatkin kokopäivälapsia, nämä suunnitelmat eivät to teu du. Samanlaiset suunnitelmat on tehty myös Niinivaara-Hukanhauta -alueel le uuden Hukanhaudan päiväkodin valmistumiseen liittyen. 2. Nykyisten päiväkotien todellinen kunto ja terveellisyys Varhaiskasvatuksen palveluverkko on muuttunut 2010-luvulla Joensuussa paljon. Perhepäivähoitajien määrä on vähentynyt rekrytointikampanjoista huo limat ta, samalla yhä suurempi osa ikäluokasta on tullut varhaiskasvatuksen (päivä hoi don) piiriin. Joensuun kantakaupungin alueella lasten määrä on kasvanut. Näis tä syistä johtuen kaupunki on sekä rakentanut että vuokrannut uusia päi väko te ja, samalla kun vanhoja rakennuksia on poistunut käytöstä. Myös yksityiset päi vä ko ti toi mi jat ovat investoineet uusiin rakennuksiin luvulla toteutuneita uusia päiväkoteja, joissa kaupunki tuottaa palvelua, ovat Niinivaara, Linnunlahti, Penttilä, Marjala, Kaisla, Sinkkola, Huvikumpu, Niitty lah den ran ta ja Kiihtelysvaara. Parhaillaan rakennetaan uusia päiväkoteja Ranta ky lään, Hammaslahteen ja Hukanhaudalle. Lisäksi Soutajanpuiston päiväkotia on laajennettu ja kesällä 2018 Tuulikanteleen huonokuntoiset siirtotilat on tarkoi tus korvata pysyvällä ratkaisulla. Uusia yksityisiä päiväkoteja on toteutunut tai on valmisteilla eri puolille kaupunkia täydentämään kaupungin omaa pal ve luverk koa Marjalaan, Noljakkaan, Karhunmäkeen kaksikin, Multimäkeen ja Ran taky lään. Yhteensä näitä uusia päiväkotikohteita on siis 20. Käytöstä poistuneita päi vä ko te ja ovat mm. Punahilkka, Mehtimäki, Niinivaara (entinen), Karsikko, Siili, Elli ja Kiihtelysvaaran vanhat tilat. Lisäksi kesällä Pataluodon päiväkodin valmis tues sa poistuvat Rantakylän ja Aallontien päiväkodit. Pidempiaikaisten ratkaisujen lisäksi on mm. kasvaneesta tarpeesta ja si sä il masyis tä johtuen toteutettu siirtotilaratkaisuja, tällä hetkellä 18 ryhmää toimii siirto ti lois sa mikä tarkoittaa noin kolmen keskikokoisen päiväkodin lasten määrää. Päi vä ko ti ti lo ja on siis parannettu systemaattisella työllä ja varsin suurella in vestoin ti vo lyy mil lä koko 2010-luku. Palveluverkon kehittäminen jatkuu tu le vai suudes sa kin, myös kaupungin kasvusta ja keskittymisestä johtuen. 3. Oman varhaiskasvatuksen ja yksityisen päivähoidon suhde Oman varhaiskasvatuksen ja yksityisen päivähoidon suhde on linjattu kau pungin hal li tuk sen 2014 hyväksymässä Lasten ja nuorten palvelujen toi meen pano-oh jel mas sa vuodelle. Toimeenpano-ohjelmassa tavoitteeksi vuodelle 2017 on ase tet tu, että palvelutuotannosta 20 % olisi yksityistä päivähoitoa. Kaupunki linjasi yksityisen päivähoidon osuuden tilanteessa, jossa monessa kaupun gin omassa yksikössä oli sisäilmaongelmia, 18 päivähoitoryhmää toimi vä li aikai sis sa siirtotiloissa eikä kaupungin investointimäärärahat tai -aikataulu mahdol lis ta nut kaupungin omaa rakentamista. Yksityisen päivähoidon osuuden li-

18 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Hyvinvointilautakunta Kaupunginhallitus sää mi nen mahdollisti uusien yksiköiden nopean valmistumisen ja säästi kau pungin investointikustannuksia. Yksityisen päivähoidon osuus kuntien palvelutuotannosta vaihtelee jonkin verran. Taulukossa otantana joitakin verrokkikuntia: Kunta/kaupunki Yksityisen päivähoidon osuus pal ve lutuo tan nos ta (%) Espoo 25 % Joensuu 17,6 % (tavoite 20 %) Jyväskylä Jyväskylä 25 % Kajaani 31 % Kauhajoki 14 % Kokkola 10 % Lahti 10 % Lappeenranta 30 % (ostopalveluna) Mikkeli 20 % Oulu 38,5 % Pori 15 % Rauma 17 % Savonlinna 27 % Turku 30 % Vaasa 11 % ( tavoite 25 %) Vantaa 14,1 % Yksityisen ja kunnallisen päivähoidon kustannuksia on verrattu toisiinsa ver taamal la yksityisen palvelurahan hintaa kunnallisen hoitopaikan hintaan. Las kelmas sa kustannukset on yhdenmukaistettu. Alustavan tarkastelun mukaan näyttää siltä, että yksityinen palvelutuotanto on kunnallista palvelutuotantoa edul lisem paa. Kustannusten ero vaihtelee yksiköstä riippuen useita prosentteja. Tarkem pi selvitys asiasta valmistuu kesän aikana. 4. Yksityisen päivähoidon tason riittävä valvonta Hankittaessa palveluja yksityiseltä palvelujen tuottajalta kunnan on var mis tut tava siitä, että hankittavat palelut vastaavat sitä tasoa, jota edellytetään vas taa valta kunnalliselta toiminnalta. (Varhaiskasvatuslaki 10 ) Joensuussa yksityisen päivä hoi don valvonta on delegoitu lautakunnalta kahdelle perhepäivähoidon oh jaajal le. Yksityisen päivähoidon valvonnan pääperiaatteet on määritelty Var haiskas va tus- ja koulutuslautakunnassa viimeisimmäksi Yksityisen päi vä hoi don valvontaa tehdään jatkuvana valvontana niin uuden yksikön pe rusta mis vai hees sa, toiminnan toteutusvaiheessa kuin toimintaa lopetettaessakin. Yk si tyi sen päivähoidon valvojat valvovat, että yksityinen varhaiskasvatuspalvelu täyt tää varhaiskasvatuslain ja kunnan sille asettamat vaatimukset. Yksityiseen päivähoitoon valmistellaan palvelusetelijärjestelmän käyttöön ot tamis ta Palveluseteliin liittyy sääntökirja, jossa määritellään tarkemmin yk si tyi sel tä päivähoidolta edellytettävät kriteerit. Tässä yhteydessä on mah dollis ta tarkentaa myös laatukriteereitä, joita kaupunki edellyttää palvelusetelillä toi mi val ta palveluntuottajalta. Sääntökirja toimii yhtenä oleellisena valvonnan oh jaus vä li nee nä, samoin myös yksityisille päiväkodeille käyttöön otet-

19 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Hyvinvointilautakunta Kaupunginhallitus ta va Daisy-toiminnanohjausjärjestelmä ja valtakunnallisiin var hais kas va tus suunni tel man perusteisiin ja Joensuun seudun varhaiskasvatussuunnitelmaan pohjau tu vat yksiköiden varhaiskasvatussuunnitelmat. 5. Oman varhaiskasvatustyön laadun ja monipuolisuuden kehittäminen Oman varhaiskasvatustyön laatuun on kiinnitetty huomiota viimeisten viiden vuo den aikana sekä panostamalla varhaiskasvatuksen pedagogiikan ke hit tä miseen, johtamisrakenteiden luomiseen että pedagogisen johtamisen pit kä kes toiseen täydennyskoulutukseen. Päivähoitopaikkahakemusten käsittelyn ja lasten päi vä hoi toon sijoittamisen keskittäminen varhaiskasvatuksen pal ve lu oh jaus yksik köön vapautti päiväkodin johtajien työaikaa. Vapautunut aika ohjeistettiin käy tet tä väk si pedagogiseen kehittämiseen ja kehittämistyön tueksi järjestettiin pe da go gi sen johtamisen koulutusta. Joensuun pedagogisiksi painopistealueiksi on varhaiskasvatuksen joh to ryh mässä linjattu: - varhaiskasvatussuunnitelmaan perehtyminen, joka sisältää: kolmiportaiseen tukeen perehtymisen ja laadun varmistuksen, arvioinnin suunnittelun ja toimeenpanon - Positiivinen pedagogiikka - Miniverso Omien yksiköiden pedagogista kehittämistyötä on tehty intensiivisesti ja se on huo mat tu myös valtakunnan tasolla. Joensuu on viime kuukausina ollut nä kyväs ti esillä mm. Positiivisen pedagogiikan kehittäjän blogi-sivustolla, var hais kasva tuk sen hallinnon työntekijä on palkittu Miniverso-työstä valtakunnallisella palkin nol la ja seutuvasun valmistelua olemme saaneet esitellä sekä AVI:n kou lu tuksis sa että valtakunnallisessa Varhaiskasvatuksen Johtajuusfoorumissa. Joensuun seudulle on laadittu kahdeksan kunnan yhteinen seudullinen var haiskas va tus suun ni tel ma. Suunnitelmaa esitetään hyväksyttäväksi eri kuntien lau takun nis sa touko-elokuussa. Joensuun hyvinvointilautakunta käsittelee seudullista var hais kas va tus suun ni tel maa toukokuun kokouksessaan ja se tulee ottaa käyttöön Uusi varhaiskasvatussuunnitelma ohjaa oman työn laadun ja moni puo li suu den kehittämistä sekä koskettaa kaikkia lapsia, jotka ovat päi vä ko dissa, perhepäivähoidossa tai ovat mukana avoimessa varhaiskasvatuksessa. 6. Muu ajankohtainen kehittäminen Varhaiskasvatuksessa on parhaillaan meneillään kaikille asiakkaille suunnattu asia kas ky se ly. Asiakasnäkökulmaa ja perheiden kokemuksista saatua palautetta on tarkoitus hyödyntää toiminnan kehittämisessä ja strategiatyössä. Tuloksia ky se lys tä saadaan kesän 2017 aikana. Edellinen vastaava kysely on toteutettu vuon na Varhaiskasvatuksen toiminnanohjausjärjestelmä on kilpailutettu ja uusi Daisy-jär jes tel mä otetaan käyttöön Tämä mahdollistaa hoi to ai ka pe rus teisen maksun sekä aiempaa huomattavasti paremman toiminnanohjauksen ja suun nit te lun. Järjestelmän kautta saadaan mm. reaaliaikaista tietoa siitä, että las ten ja paikalla olevan henkilöstön määrä on varhaiskasvatuslain ja päi vä hoi to-

20 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Hyvinvointilautakunta Kaupunginhallitus ase tuk sen mukainen. Joensuussa avoin varhaiskasvatus otettiin toimintamuotona käyttöön neljä vuot ta sitten. Avoin varhaiskasvatus on 2 5-vuotiaille lapsille tarkoitettua oh jattua ja tavoitteellista varhaiskasvatussuunnitelman mukaista toimintaa ko ko aikai sen varhaiskasvatuksen vaihtoehdoksi. Toimintaan on osallistunut yleisimmin per heet, joissa jompikumpi vanhempi on ollut kotona. Avoimen var hais kas vatuk sen käyttö ei vaikuta perheen saamaan kotihoidontukeen. Siitä on tullut varsin suosittua ja se on myös palvelun tehokkaan järjestämisen kannalta kau pungil le järkevä toimintamuoto. Hyvinvointilautakunta on päättänyt kohtuullistaa avoi men varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja alkaen. Toiveita on esi tetty myös palvelun maksuttomuudesta. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää antaa edellä olevan vastauksen Joensuun Sosiaalidemokraattisen val tuus to ryhmän aloitteeseen ja todeta aloitteen loppuun käsitellyksi. Asia päätettiin ottaa lisälistalta käsittelyyn. Kaupunginhallitus päätti palauttaa asian yksimielisesti hyvinvointilautakunnalle uudelleen valmisteltavaksi. Ville Tahvanainen poistui kokouksesta pykälän käsittelyn aikana. HYVOLK 64 Joensuun Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä jätti kau pun gin valtuus ton puheenjohtajalle valtuustoaloitteen päivähoidon kokonaisselvityksen te ke mi ses tä. Vastauksenaan valtuustoaloitteeseen hyvinvointilautakunta toteaa seu raa vaa: 1. Subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen ja ryhmäkokoihin tehtyjen muutosten vai ku tuk set Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden muutos otettiin käyttöön Joensuussa alkaen. Varhaiskasvatusoikeus rajattiin lainsäädännöllä 20 tuntiin viikos sa. Varhaiskasvatusta on järjestettävä kokopäiväisesti, jos lapsen huoltajat työs ken te le vät kokoaikaisesti taikka opiskelevat, toimivat yrittäjänä tai ovat omas sa työssä päätoimisesti. Lapsella on lisäksi oikeus 20 tuntia laajempaan varhais kas va tuk seen siinä laajuudessa kuin se on tarpeellista lapsen huoltajan osa-ai kai sen tai väliaikaisen työssäkäynnin, työllistymistä edistävään palveluun osal lis tu mi sen, kuntoutuksen tai muun vastaavan syyn vuoksi. Lapselle on jär jestet tä vä varhaiskasvatusta kokopäiväisesti, jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia taikka se on muutoin lapsen edun mu kais ta. Käytännössä Joensuussa näin on toimittu, jos perhe on kokopäiväistä var hais kas va tus ta hakenut ja laissa säädetyt edellytykset laajennettuun var haiskas va tuk seen ovat täyttyneet.

21 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Hyvinvointilautakunta Kaupunginhallitus Varhaiskasvatuslain 11 :n mukaan lapsen vanhempien tai muiden huoltajien on kun nan päättämin määräajoin esitettävä selvitys 20 tuntia laajemman var haiskas va tuk sen edellytyksistä. Lisäksi kunta voi perustellusta syystä muutoinkin edel lyt tää mainitun selvityksen esittämistä. Lapsen vanhempien tai muiden huol ta jien tulee ilmoittaa kunnalle varhaiskasvatusoikeuden laajuuteen vai kutta vis sa seikoissa tapahtuvista olennaisista muutoksista viipymättä saatuaan niistä tiedon. 20 tunnin varhaiskasvatuksen käyttäjiä on tällä hetkellä 270 lasta. Paikkojen täytös sä on ajateltu niin, että kaksi 20-tuntista lasta voi käyttää samaa paikkaa toinen alkuviikon ja toinen loppuviikon tai toinen aamupäivän ja toinen iltapäivän. Yk si köis sä on näiltä osin tehty tiivistämistä niin paljon kuin se on ollut mah dol lista perheiden ja lasten tilanteet huomioiden. Alle 3-vuotiaita lapsia ei käytännön syis tä voi sijoittaa iltapäiväryhmiin, koska he tarvitsevat mahdollisuuden päi vä lepoon. Saman perheen lapset on yritetty sijoittaa samaan aikaan toimiviin ryhmiin ettei perheen tarvitse tuoda ja hakea lapsia hoitoon montaa kertaa saman päi vän aikana. Joissakin yksiköissä iltapäiväpaikkoja on em. syistä jäänyt tyhjiksi. Varhaiskasvatuspaikkojen käyttöä seurataan kahdella eri tavalla. Lasten läs näolo kir jaus ten perusteella saadaan yksityiskohtaista tietoa yksittäisen ryhmän ja päi vä ko din paikkojen käytöstä. Läsnäolokirjausten perusteella paikkojen päi vittäis tä käyttöä seurataan jatkuvasti palveluohjauksessa uusia lapsia ryhmiin si joitet taes sa. Lisäksi paikkojen päivittäistä käyttöä seurataan hallinnossa pis to kokeen omaisesti. Lasten läsnäoloista tehdään kuukausikohtainen koonti päi vä kodeit tain hallinnon työvälineeksi. Valtuustoaloitteeseen vastaamista varten tehtiin otanta kuukausikohtaisista koon neis ta. Tarkasteluajankohdiksi valittiin syyskuu, marraskuu, helmikuu ja huh ti kuu. Otannan perusteella on nähtävissä, että subjektiivisen var hais kas vatus oi keu den muuttumisella tai ryhmäkokojen kasvattamisella ei juurikaan ole ollut vaikutusta päivähoitopaikkojen suhteutettuun käyttöasteeseen tai hen ki löstön poissaoloihin. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden ennakoidut kustannusvaikutukset on arvioi tu vuoden 2017 talousarvioon. Kustannuksia leikattiin talousarviosta 20 tunnin varhaiskasvatusoikeuden piiriin kuuluvien lasten määrän perusteella (270 käyt tä jää) sillä ajatuksella, että päivähoitoryhmiä voidaan tiivistää. Leikkaus oli yh teen sä kolme ryhmää eli e. Neljän ensimmäisen kuukauden pe rusteel la näyttää, että kustannussäästöarvio on realistinen. Ryhmäkoko kasvoi lainsäädäntömuutoksen seurauksena yli 3-vuotiaiden ryhmis sä 21 lapsesta 24 lapseen 21 päiväkotiryhmässä. Ryhmäkokojen kas vat ta minen tehtiin tilakeskuksen, varhaiskasvatuksen ja ympäristöterveydenhuollon yhteis työ nä tehdyn selvityksen pohjalta. Selvityksessä ryhmäkokojen kas vat ta minen todettiin mahdolliseksi 21 lapsiryhmässä, joten toimenpiteellä saatiin 63 päivä hoi to paik kaa lisää. Kustannusvaikutus vuoden 2017 talousarviossa on e. Neljän ensimmäisen kuukauden perusteella näyttää siltä, että kus tan nus säästö ar vio oli realistinen. Jos ratkaisusta luovuttaisiin, tarvittaisiin tätä lapsimäärää

22 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Hyvinvointilautakunta Kaupunginhallitus var ten uusi 4-osastoinen päiväkoti. Mikäli subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus palautettaisiin 20 tunnista ko ko päiväi sek si, se tarkoittaisi, että samaa hoitopaikkaa nyt käyttävistä lapsista toiselle tar vi taan toinen hoitopaikka. Muutoksen myötä tarvittaisiin siis 135 paikkaa lisää eli 135 x e (v tp e/paikka) = 1,65 m. Nettovaikutus 1,44 m (10709 /lap si). Eli nykyisten tilojen lisäksi tarvittaisiin muutoksen myötä lisätilat 135 lap sel le (= 8-osastoinen päiväkoti). Jos 20-tunnin varhaiskasvatusoikeudesta luovuttaisiin, päätös aiheuttaisi tuon ta lou del li sen vaikutuksen lisäksi myös jo tehtyihin tilasuunnitelmiin muu tos tarpeen. Talousarvioon sisällytetyt muutospaketit lähtevät siitä ajattelusta, että 20 tun nin varhaiskasvatuksen kautta saamme sijoitettua taloihin lisää lapsia ja siten tii vis tet tyä ryhmiä. Esimerkiksi Rantakylän alueella uuden päiväkodin val mistues sa sinne sijoittuvat Rantakylän päiväkodin sekä sen sivuryhmien kaikki lapset (5 ryhmää) ja lisäksi Vesikkopuistosta iltalapset (2 ryhmää). Tämä mah dol listaa Aallontien päiväkodin lasten ja henkilöstön siirtymisen Vesikkopuiston siir toti loi hin. Jos 20 tuntiset lapset ovatkin kokopäivälapsia, nämä suunnitelmat eivät to teu du. Samanlaiset suunnitelmat on tehty myös Niinivaara-Hukanhauta -alueel le uuden Hukanhaudan päiväkodin valmistumiseen liittyen. 2. Nykyisten päiväkotien todellinen kunto ja terveellisyys Varhaiskasvatuksen palveluverkko on muuttunut 2010-luvulla Joensuussa paljon. Perhepäivähoitajien määrä on vähentynyt rekrytointikampanjoista huo limat ta, samalla yhä suurempi osa ikäluokasta on tullut varhaiskasvatuksen (päivä hoi don) piiriin. Joensuun kantakaupungin alueella lasten määrä on kasvanut. Näis tä syistä johtuen kaupunki on sekä rakentanut että vuokrannut uusia päi väko te ja, samalla kun vanhoja rakennuksia on poistunut käytöstä. Myös yksityiset päi vä ko ti toi mi jat ovat investoineet uusiin rakennuksiin luvulla toteutuneita uusia päiväkoteja, joissa kaupunki tuottaa palvelua, ovat Niinivaara, Linnunlahti, Penttilä, Marjala, Kaisla, Sinkkola, Huvikumpu, Niitty lah den ran ta ja Kiihtelysvaara. Parhaillaan rakennetaan uusia päiväkoteja Ranta ky lään, Hammaslahteen ja Hukanhaudalle. Lisäksi Soutajanpuiston päiväkotia on laajennettu ja kesällä 2018 Tuulikanteleen huonokuntoiset siirtotilat on tarkoi tus korvata pysyvällä ratkaisulla. Uusia yksityisiä päiväkoteja on toteutunut tai on valmisteilla eri puolille kaupunkia täydentämään kaupungin omaa pal ve luverk koa Marjalaan, Noljakkaan, Karhunmäkeen kaksikin, Multimäkeen ja Ran taky lään. Yhteensä näitä uusia päiväkotikohteita on siis 20. Käytöstä poistuneita päi vä ko te ja ovat mm. Punahilkka, Mehtimäki, Niinivaara (entinen), Karsikko, Siili, Elli ja Kiihtelysvaaran vanhat tilat. Lisäksi kesällä Pataluodon päiväkodin valmis tues sa poistuvat Rantakylän ja Aallontien päiväkodit. Pidempiaikaisten ratkaisujen lisäksi on mm. kasvaneesta tarpeesta ja si sä il masyis tä johtuen toteutettu siirtotilaratkaisuja, tällä hetkellä 18 ryhmää toimii siirto ti lois sa mikä tarkoittaa noin kolmen keskikokoisen päiväkodin lasten määrää. Päi vä ko ti ti lo ja on siis parannettu systemaattisella työllä ja varsin suurella in vestoin ti vo lyy mil lä koko 2010-luku. Palveluverkon kehittäminen jatkuu tu le vai suu-

23 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Hyvinvointilautakunta Kaupunginhallitus des sa kin, myös kaupungin kasvusta ja keskittymisestä johtuen. 3. Oman varhaiskasvatuksen ja yksityisen päivähoidon suhde Oman varhaiskasvatuksen ja yksityisen päivähoidon suhde on linjattu kau pungin hal li tuk sen 2014 hyväksymässä Lasten ja nuorten palvelujen toi meen pano-oh jel mas sa vuodelle Toimeenpano-ohjelmassa tavoitteeksi vuodel le 2017 on ase tet tu, että palvelutuotannosta 20 % olisi yksityistä päivähoitoa. Kaupunki linjasi yksityisen päivähoidon osuuden tilanteessa, jossa monessa kaupun gin omassa yksikössä oli sisäilmaongelmia, 18 päivähoitoryhmää toimi vä li aikai sis sa siirtotiloissa eikä kaupungin investointimäärärahat tai -aikataulu mahdol lis ta nut kaupungin omaa rakentamista. Yksityisen päivähoidon osuuden lisää mi nen mahdollisti uusien yksiköiden nopean valmistumisen ja säästi kau pungin investointikustannuksia. Yksityisen päivähoidon osuus kuntien palvelutuotannosta vaihtelee jonkin verran. Taulukossa otantana joitakin verrokkikuntia (verrokkikaupunkien tiedot on koot tu valtakunnalliseen varhaiskasvatusjohtajien verkostoon kuuluvista kun nista): Kunta/kaupunki Yksityisen päivähoidon osuus palvelutuotannosta (%) Espoo 25 % Joensuu 17,6 % (tavoite 20 %) Jyväskylä 25 % Kajaani 31 % Kauhajoki 14 % Kokkola 10 % Lahti 10 % Lappeenranta 30 % (ostopalveluna) Mikkeli 20 % Oulu 38,5 % Pori 15 % Rauma 17 % Savonlinna 27 % Turku 30 % Vaasa 11 % (tavoite 25 %) Vantaa 14,1 % Yksityisen ja kunnallisen päivähoidon kustannuksia on verrattu toisiinsa ver taamal la yksityisen palvelurahan hintaa kunnallisen hoitopaikan hintaan. Las kelmas sa kustannukset on yhdenmukaistettu, esimerkiksi avustajien ja eri tyis lasten tar han opet ta jien kustannukset on poistettu kaupungin yksiköistä vertailua teh täes sä, koska yksityisissä päiväkodeissa ei tätä palvelua perheille ole tarjolla. Alus ta van tarkastelun mukaan näyttää siltä, että yksityinen palvelutuotanto on kun nal lis ta palvelutuotantoa edullisempaa. Kustannusten ero vaihtelee yk si köstä riippuen useita prosentteja. Tarkempi selvitys asiasta valmistuu kesän aikana.

24 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Hyvinvointilautakunta Kaupunginhallitus Yksityisen päivähoidon tason riittävä valvonta Yksityinen päivähoito on luvanvaraista toimintaa, jota luvittaa Alue hal lin to vi rasto. Hankittaessa palveluja yksityiseltä palvelujen tuottajalta kunnan on var mistut ta va siitä, että hankittavat palelut vastaavat sitä tasoa, jota edellytetään vastaa val ta kunnalliselta toiminnalta. (Varhaiskasvatuslaki 10 ) Joensuussa yk si tyisen päi vä hoi don valvonta on delegoitu lautakunnalta kahdelle per he päi vä hoidon oh jaa jal le. Yksityisen päivähoidon valvonnan pääperiaatteet on määritelty Var hais kas va tus- ja koulutuslautakunnassa viimeisimmäksi Yk sityi sen päi vä hoi don valvontaa tehdään jatkuvana valvontana niin uuden yksikön pe rus ta mis vai hees sa, toiminnan toteutusvaiheessa kuin toimintaa lo pe tet taessa kin. Yk si tyi sen päivähoidon valvojat valvovat, että yksityinen var hais kas va tuspal ve lu täyt tää varhaiskasvatuslain ja kunnan sille asettamat vaatimukset. Yksityiseen päivähoitoon selvitellään palvelusetelijärjestelmän käyttöön ot tamis ta Palveluseteliin liittyy sääntökirja, jossa määritellään tarkemmin yk si tyi sel tä päivähoidolta edellytettävät kriteerit. Tässä yhteydessä on mah dollis ta tarkentaa myös laatukriteereitä, joita kaupunki edellyttää palvelusetelillä toi mi val ta palveluntuottajalta. Sääntökirja toimii yhtenä oleellisena valvonnan oh jaus vä li nee nä, samoin myös yksityisille päiväkodeille käyttöön otetta va Daisy-toiminnanohjausjärjestelmä ja valtakunnallisiin var hais kas va tus suunni tel man perusteisiin ja Joensuun seudun varhaiskasvatussuunnitelmaan pohjau tu vat yksiköiden varhaiskasvatussuunnitelmat. 5. Oman varhaiskasvatustyön laadun ja monipuolisuuden kehittäminen Oman varhaiskasvatustyön laatuun on kiinnitetty huomiota viimeisten viiden vuo den aikana sekä panostamalla varhaiskasvatuksen pedagogiikan ke hit tä miseen, johtamisrakenteiden luomiseen että pedagogisen johtamisen pit kä kes toiseen täydennyskoulutukseen. Päivähoitopaikkahakemusten käsittelyn ja lasten päi vä hoi toon sijoittamisen keskittäminen varhaiskasvatuksen pal ve lu oh jaus yksik köön vapautti päiväkodin johtajien työaikaa. Vapautunut aika ohjeistettiin käy tet tä väk si pedagogiseen kehittämiseen ja kehittämistyön tueksi järjestettiin pe da go gi sen johtamisen koulutusta. Joensuun pedagogisiksi painopistealueiksi on varhaiskasvatuksen joh to ryh mässä linjattu - varhaiskasvatussuunnitelmaan perehtyminen, joka sisältää - kolmiportaiseen tukeen perehtymisen - laadun varmistuksen, arvioinnin suunnittelun ja toimeenpanon - Positiivinen pedagogiikka - Miniverso Omien yksiköiden pedagogista kehittämistyötä on tehty intensiivisesti ja se on huo mat tu myös valtakunnan tasolla. Joensuu on viime kuukausina ollut nä kyväs ti esillä mm. Positiivisen pedagogiikan kehittäjän blogi-sivustolla, var hais kasva tuk sen hallinnon työntekijä on palkittu Miniverso-työstä valtakunnallisella palkin nol la ja seutuvasun valmistelua olemme saaneet esitellä sekä AVI:n kou lu tuk-